Toimintasuunnitelma 2017
Julkaisija Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tampere hameen.piiri@mll.fi hameenpiiri.mll.fi Teksti: MLL:n Hämeen piiri ry ja Marita Viertonen Valokuvat: MLL:n Hämeen piiri, Tuija Salo ja Marita Viertonen Taitto: Tuija Salo Kannen valokuva: MLL:n Multisillan-Peltolammin yhdistyksen perustamistilaisuus keväällä 2016 2 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
Sisältö 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta I s. 4 2. MLL:n Hämeen piirin toiminta-alue ja toimintaympäristö I s. 5 3. MLL:n Hämeen piirin toimintamuodot I s. 6 4. Vapaaehtoistoiminnan edistäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa I s. 9 Vapaaehtoistyö MLL:ssä I s. 9 Yhdistystoiminnan ammatillinen tuki I s. 9 5. Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki I s. 10 Perhekeskustoiminta - piirin ammatillinen tuki I s. 10 Perhekahvilat I s. 10 Kerho ja muu harrastustoiminta I s. 11 Terhokerhot I s. 11 Kylämummit ja kylävaarit I s. 11 Lukumummit ja lukuvaarit I s. 11 Yhdessä vanhempana toiminta I s. 12 Vertaisryhmätoiminta paikallisyhdistyksissä I s. 12 Perhekummitoiminta I s. 12 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta I s. 13 Lastenhoitotoiminta I s. 13 Nuoriso ja kouluyhteistyö I s. 14 Tukioppilastoiminta I s. 14 Kummioppilas- ja tutortoiminta I s. 15 Mediakasvatus I s. 15 Ammatilliset koulutukset I s. 15 6. Vaikuttaminen ja viestintä I s. 16 7. Ammatilliset palvelut I s. 17 8. Kehittämishankkeet I s. 18 9. Hallinto ja talous I s. 19 Talous I s. 19 Piirihallitus I s. 19 Piirin henkilöstö I s. 20 Toimitilat I s. 20 Liitteet Talousarvio 2017 I s. 21 Talousarvio 2017 toiminnoittain I s. 22 MLL:n Hämeen piirin alue I s. 23 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2016 3
1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on maan kattava järjestö, johon kuuluu 555 paikallisyhdistystä ja 10 piirijärjestöä sekä 88 780 henkilöjäsentä. MLL:n Suunta 2024 -strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Tähän työhön kutsumme mukaan uusia jäseniä ja työmme tukijoita. MLL:n Hämeen piirin kehittämistyö liittyy liiton strategisiin painopistealueisiin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevan kumppanuuden vahvistamiseen kunta- ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen ja vahvistamiseen yhdessä MLL:n Hämeen piirin paikallisyhdistysten kanssa. MLL:n arvot lapsen ja lapsuuden arvostus yhteisvastuu inhimillisyys yhdenvertaisuus Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n periaatteet avoimuus ilo kumppanuus osallisuus arjen arvostus 4 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
2. MLL:n Hämeen piirin toiminta-alue ja toimintaympäristö Piirin alueella on 42 kuntaa, joista Pirkanmaalla 22, Kanta-Hämeessä 11 ja Päijät-Hämeessä 8 kuntaa. MLL:n paikallisyhdistyksiä on Pirkanmaalla 50, Kanta-Hämeessä 18 ja Päijät-Hämeessä 10. Piirin alueella on 884 279 asukasta. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Maamme historiassa syntyneiden määrä ei ole koskaan ollut niin pieni kuin tällä hetkellä. Vuonna 2015 syntyi 55 472 lasta, mikä on 5 508 lasta vähemmän kuin vuonna 2010. Vuonna 2016 syntyvyys alenee kuudetta vuotta peräkkäin ja kuolleiden määrä ylittänee syntyneiden määrän. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, aiempaa suuremmalle määrällä lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Kiusaaminen, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat monen lapsen arkea. Lapsi tai nuori saattaa olla usean palvelun piirissä ja kohdata lukuisia ammattilaisia, mutta jäädä silti vaille vaikuttavaa tukea. Kohtaamisen ja palvelujen yhteensovittamisen parantaminen ovat olennaisia kehittäessä palveluja ja niiden vaikuttavuutta. Rasismi ja vihapuhe ovat merkittävä uhkatekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kriisialueilta tulleiden pakolaisten suuri määrä edellyttää toimimaan yhä vahvemmin erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten ja perheiden arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) ja maakuntauudistus muuttavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2019 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 perustettavalle maakunnalle, joille tulee itsehallinto. MLL:n Hämeen piirin alueelle muodostuu kolme maakuntaa. Sotepalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Palveluita voivat tuottaa maakunnan palvelulaitos ja sen omistamat yhtiöt, yritykset, yhdistykset, säätiöt ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Perustason sote-palveluihin tulee pääsääntöisesti valinnanvapaus, jossa asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin hyväksytyistä palveluntuottajista. Myös osaan erityistason palvelusta tulee valinnanvapaus. Kunnille jää mm. varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä vapaaajan palvelujen, kuten liikuta- ja kulttuuripalvelujen ja nuorisotyön järjestämisvastuu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä maakunnan että kunnan tehtäviin. Huhtikuussa 2017 järjestetään kuntavaalit ja ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape) on yksi hallituksen kärkihankkeista. MLL:n Hämeen piiri on mukana piirin alueella olevien maakuntien ja kuntien Lape-työssä ja tukee piirin alueella toimivien paikallisyhdistysten kuntakohtaista Lape-työtä. Muutosohjelman tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. MLL:n Hämeen piiri ja alueen paikallisyhdistykset tarjoavat ihmiselle mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Rahapelitoiminnan tuotot ovat kansalaisjärjestöjen toiminnan tärkeä rahoituslähde. Nykyiset kolme rahapeliyhtiötä Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyvät vuoden 2017 alusta uudeksi rahapeliyhtiöksi. Muutos ei vaikuta edunsaajaryhmien asemaan. Samassa yhteydessä RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 5
3. MLL:n Hämeen piirin toimintamuodot MLL:n Hämeen piirin toiminta - Vaikuttaminen ja viestintä - Hallinto ja talous - Ammatilliset palvelut Perhekeskustoiminta Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen kuntien lapsiperheille tarkoitetut varhaisen tuen palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat. Toiminta perustuu pääasiassa yhdistysten toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan ja ammatilliseen ohjaukseen. Kunta solmii kumppanuussopimuksen MLL:n piirin kanssa. Sopimuksella määritellään mitä MLL:n toiminta kunnassa on. Paikallisyhdistysten toiminta ja sen ammatillinen tuki Perhekahvilatoiminta Yhdessä vanhempana -toiminta Vertaisryhmätoiminta paikallisyhdistyksissä Kerho-ja muu harrastustoiminta: Terhokerhot Kylämummi ja -vaaritoiminta Lukumummi- ja vaaritoiminta Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää arjen apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lastenhoitotarpeissa. Lastenhoitotoiminta käsittää lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjauksen sekä lastenhoitoavun välittämisen. Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Perhekummitoiminnan tavoitteena on tukea vanhemmuutta tilanteessa, jossa vanhemmat kokevat tarvitsevansa apua arkeen. -Pirkanmaalla: Arjen Apua: Multsu ja Peltsu -hanke (2016-2018), RAY Perhekummitoiminnan pilotointi Tampereelle on käynnissä Multisillan ja Peltolammin alueella Rahaautomaattiyhdistyksen kolmivuotisella hankeavustuksella. 6 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Tukea 7-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tavoitteena on lisätä lapsen ja nuoren elämänhallintaa. Toimintaan ohjaudutaan lastensuojelun tai muun kunnan ammattihenkilön kautta. Tukihenkilö-toiminta on ammatillisesti ohjattua, suunnitelmallista ja organisoitua vapaaehtoistoimintaa. Nuoriso- ja kouluyhteistyö Tukioppilastoiminta Tavoitteena on parantaa koulun ilmapiiriä ja vähentää koulukiusaamista sekä edistää yhteisöllisyyttä. Toiminnassa on keskeistä osallisuus: nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Tukioppilastoiminnan koordinointi. Mediakasvatus Tarjoamme turvallisia nettitaitoja opastavia mediakoulutuksia ala- ja yläkoulujen oppilaille, opettajille ja oppilaiden vanhemmille sekä alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille. MLL Hämeen piirin paikallisyhdistyksissä tehtävän nuorisotyön tukeminen. Koulutustoiminta Koulutustuotteita ovat perheryhmän ohjaajakoulutus (Vahvuutta vanhemuuteen ja Lapsi mielessä) sekä muut sopimuksiin liittyvät lisäkoulutukset kuntien ammattihenkilöstölle kuten esim. kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät koulutukset. Ammatillisten lisäkoulutusten taustana on mentalisaatioteoria ja reflektiiviseen työskentelyyn perustuva ajatteluja toimintatapa. MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 7
MLL osana kunnan Perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat Varhainen tuki ja ennalta ehkäisevä toiminta lisääntyvät Perheiden palvelutarjonta monipuolistuu Päällekkäisyydet kunnan ja järjestöjen toiminnassa vähenevät Tieto perheiden palvelutarpeista täydentyy ja palvelujen kehittäminen helpottuu Lapsiperheet osallistuvat itse palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen Perheiden keskinäinen tuki ja jaksaminenvahvistuu Tiedonkulku perheille paranee 8 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
4. Vapaaehtoistoiminnan edistäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa Vapaaehtoistyö MLL:ssa Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa on MLL:n keskeinen toimintamuoto. Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan sekä piirin omassa toiminnassa, että paikallisyhdistyksissä. Piirin kouluttaa, ohjaa ja rekrytoi vapaaehtoisiksi mm. Perhekummeja, Lasten ja nuorten tukihenkilöitä sekä Lukumummeja ja Lukuvaareja. Piiri koordinoi ja kehittää vapaaehtoistoiminnan muotoja yhteistyössä paikallisyhdistysten ja alueen koulujen kanssa. MLL:n Hämeen piiri toimii kolmen maakunnan alueella: Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuonna 2016 toiminta-alueella oli 79 paikallisyhdistystä. Yhdistykset toimivat lähellä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Yhdistysten tehtävänä on tarjota alueensa lapsiperheille mahdollisuuden vertaistukeen sekä osallistua lapsuutta ja vanhemmuutta tukeviin toimintoihin. MLL:n valtakunnalliset ohjelmat ja työmuodot luovat työlle hyvän pohjan. Yhdistystoiminnan ammatillinen tuki Piirin ammatillisen ohjauksen tavoitteena on auttaa yhdistyksiä onnistumaan tehtävässään. Vuonna 2017 koulutuksina tarjotaan mm. hallintoon keskittyvä Täyskäsipäivä ja yhdistystoimintaan liittyvät seututapaamiset. Piirin työntekijät tukevat yhdistyksiä vertaisverkoissa ja ohjaustilanteissa, joissa keskitytään yhdistysten hallitusten jäsenten ja vapaaehtoisten koulutukseen. Verkkokoulutuksina toteutetaan mm. Ymmärrä Yhdistystä - ja Perhekahvilaohjaajan -verkkokurssi. RAY:n ja kuntien avustukset mahdollistavat useassa kunnassa piirin tiiviin yhteistyön ja paikallisyhdistystyön tukemisen. Piirin edustajat ovat kumppaneina kuntien paikallisissa hyvinvointia tukevissa verkostoissa. Koulutustoimintaa tukee osittain myös Opintokeskus Sivis. MLL:n toiminta perustuu liittokokouksen päättämän MLL Suunta 2024 -strategian toteuttamiselle. Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan lisäksi MLL:n Kolmivuotissuunnitelman 2015-2017 linjauksia. Kolmen vuoden välein kokoontuva liiton ylin päättävä elin, MLL:n liittokokous, kokoontuu Kuopiossa 10.-11.6.2017. Kokouksessa valitaan järjestön luottamushenkilöt, liittohallituksen puheenjohtaja ja liittovaltuusto. Piirin ja yhdistysten valtuuttamat edustajat päättävät keskusjärjestön tuella Kolmivuotissuunnitelman 2018-2020 sisällöstä. MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 9
5. Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki Perhekeskustoiminta - piirin ammatillinen tuki MLL:n keskusjärjestö on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) avustusta valtakunnalliseen vapaaehtoisten ammatilliseen ohjaukseen. RAY:n ja kuntien rahoituksen avulla on kehitetty Perhekeskus-palvelumalli, joka kokoaa yhteen kuntien lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät varhaisen tuen palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat. Toiminnassa keskeistä on lasten ja perheiden osallisuus, matalan kynnyksen toiminta ja vertaistuki. Toimintaa toteuttavat MLL:n paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset sekä MLL:n piirijärjestöt. Keskusjärjestö yhdessä piirien kanssa vastaa toiminnan kehittämisestä. Vapaaehtoistoiminnan ja kuntayhteistyön tukena toimivat alueelliset piirin Perhekeskustoiminnan koordinaattorit, jotka auttavat yhdistyksiä uusien toimintamuotojen aloittamisessa, vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja koulutuksessa sekä vapaaehtoistyön integroitumisessa kunnan palveluihin. Kuitenkin tärkein tehtävä on tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Perhekeskus-mallissa kunta solmii kumppanuussopimuksen MLL:n piirin kanssa. Sopimuksessa määritellään, mitä MLL:n toiminta kunnassa on. MLL:n ehkäiseviä toimintoja ovat mm. perhekahvilat, vertaisryhmät, harrastuskerhot, retket, tapahtumat ja tempaukset, Isä-lapsitoiminta ja Kylämummi- ja -vaari-toiminta. Piirin omat vapaaehtoiset, Lukumummit- ja Lukuvaarit, toimivat kouluissa Niilo Mäki Instituutin kehittämän toimintamallin mukaan. Vuoden 2017 tavoitteena on jatkaa tiivistä yhteistyötä kumppanuuskuntien ja niissä toimivien yhdistysten kanssa. Yhteistyömuotoja kehitetään kunnassa esiinnousseiden tarpeiden mukaan. Paikallisyhdistysten toiminnan kautta saadaan tietoa lasten, nuorten ja perheiden toiveista. Kumppanuussopimusten sisältöjä tarkistetaan vuosittain. Tavoitteena on toimintavuoden aikana seudullisten ja alueellisten tapaamisten kautta kohdata kaikki piirin yhdistykset. Toiminnassa on tärkeää varmistaa, että yhdistysten vastuuhenkilöt toteuttavat toiminnassaan MLL:n arvoja ja toimintaperiaatteita ja hallitsevat yhdistystoiminnan perusasiat. Piiri tarjoaa ammatillista ohjausta ja monipuolista koulutusta yhdistysten hallituksille sekä muille toimijoille. MLL:n valtakunnallinen koulutus materiaali ja Yhdistysnetti ovat aktiivisesti käytössä. Perhekahvilat MLL:n perhekahvila tarjoaa lapsille ja aikuisille avoimen kohtaamispaikan, jossa aikuiset saavat toinen toisiltaan vertaistukea ja lapset ikäistään seuraa sekä mielekästä tekemistä. Perhekahvilan tehtävänä on edistää eri taustoista tulevien perheiden keskinäistä kohtaamista. Tavoitteena on vahvistaa perhekahviloiden toimintaa myös monikulttuurisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina sekä vahvistaa eri sukupolvien välistä kohtaamista. Tavoitteena on vahvistaa paikallisyhdistysten perhekahvilatoiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Yhdistysten perhekahviloiden ja muiden toimintamuotojen vaikutukset lapsiperheiden arkeen tuodaan näkyväksi osaksi kunnan ennaltaehkäisevää ja avointa lapsi- ja perhetoimintaa. Yhdistysten perhekahvilatoiminnan kävijämääristä, toiminnan sisällöistä ja vaikutuksista raportoidaan kuntiin sekä rahoittajille. Piiri järjestää yhdistysten perhekahviloiden vastuuhenkilöille ja perhekahvilaohjaajille/vetäjille seudullisia koulutuksia, vertaistapaamisia ja verkkokoulutusta. Piirin työntekijät tekevät ohjauskäyntejä alueen perhekahviloihin. 10 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
Kerho-ja muu harrastustoiminta, Terhokerhot jatkavat MLL:n kerhot tarjoavat lapsille tilaisuuden osallistua heitä itseään kiinnostavaan harrastukseen ilman suorittamisen paineita. MLL:n kerhotoimintaan on luotu valtakunnallinen kerhonohjaajan koulutusmalli. Koulutusmalli sisältää kerhonohjaajakoulutuksen ja kerhotoiminnan arviointimallin. Kerhotoiminta MLL:n Hämeen piirin paikallisyhdistyksissä on monipuolista niin sisällöllisesti kuin määrällisestikin. Yhdistykset järjestävät mm. muskareita, liikunta-, taide- yms. -kerhoja. Piiri tukee yhdistyksiä kerhonohjaajien perehdyttämisessä ja MLL:n materiaalien käytössä. Piiri tiedottaa MLL:n valtakunnallisista materiaaleista sekä tarjoaa koulutusta ja ohjausta kerhonohjaajille sekä yhdistysten kerhovastaaville. Kylämummit ja kylävaarit MLL:n kylämummi ja -vaari -toiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä. MLL:n kylämummit ja -vaarit ovat yhteisöllisiä isovanhempia, jotka antavat aikaa ja turvallista läsnäoloa lapsille muun muassa perhekahviloissa, päiväkodeissa, kerhoissa ja kirjastoissa. Leikki, ilo ja lapselta saatu välitön palaute vahvistavat myös ikääntyvien hyvinvointia ja tuovat elämään uutta sisältöä. Kylämummit ja -vaarit ovat paikallisyhdistysten vapaaehtoisia. Piiri tukee yhdistyksiä toiminnan käynnistämisessä ja tarjoaa materiaalia toiminnan tueksi. Terhokerhot Suomen Kulttuurirahaston, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin kolmivuotinen suurhanke Koko Suomi leikkii -hanke päättyy vuoden 2016 lopussa. Hankkeen päätavoitteena on ollut perustaa vuoden 2016 loppuun mennessä jokaiseen kuntaan sukupolvien kohtaamispaikka eli Terhokerho. Terhokerhot ovat vapaaehtoisten ohjaamia, maksuttomia ja kaikille avoimia kerhoja, joihin ovat tervetulleita lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset. Kerhot on suunnattu erityisesti 5-10 vuotiaille lapsille ja niissä vietetään kiireetöntä aikaa ja leikitään yhdessä. Terhokerhot jatkuvat vuonna 2017 SPR:n osastojen tai MLL:n yhdistysten toimintana. MLL:ssa Terhokerhot kiinnittyvät perhekeskustoiminnan rakenteisiin ja saavat tukea toimintaansa koulutetuilta vapaaehtoisilta leikkiläheteiltä sekä piirin perhekeskuskoordinaattorilta. MLL ja SPR hakevat Raha-automaattiyhdistykseltä 2-vuotista projektiavustusta vapaaehtoisen leikkilähettiverkoston kehittämiseen ja juurruttamiseen. Valtakunnallisena tavoitteena on palkata kaksi koordinaattoria, jotka vastaavat vapaaehtoisten leikkilähettien valtakunnallisesta koordinoimisesta ja ohjaamisesta. Vuonna 2017 tavoitteena on järjestää paikallisia ja alueellisia leikkipäivätapahtumia eri puolella maata niin Terhokerhojen kuin yhdistysten toimesta ja haastaa myös muita yhteisöjä mukaan. Lukumummit ja lukuvaarit Niilo Mäki Instituutti (NMI) on yhdessä MLL:n Järvi- Suomen piirin kanssa kehittänyt vuodesta 2012 alkaen Lukumummi ja -vaari -toimintamallia osana laajempaa Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä -hanketta (2012-2014). Tässä toiminnassa vapaaehtoiset Lukumummit ja -vaarit käyvät lukemassa kouluilla yhdessä niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemisen sujuvoitumiseen. Mummit ja vaarit käyvät pääsääntöisesti noin kerran viikossa koululla koulupäivän aikana yhden oppitunnin ajan lukemassa. Opettajan tehtävänä on valita lukutuokioihin osallistuvat lapset, etsiä yhdessä lasten kanssa lukutuokioille sopivat kirjat sekä järjestää koulusta vakiotila tuo- MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 11
kioille. Vapaaehtoiset mummit ja vaarit tapaavat lapsia koulupäivän aikana kahden kesken tai pienissä ryhmissä. Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille lisää lukukokemuksia sekä innostaa heitä lukemisen pariin yhteisten lyhyiden lukutuokioiden avulla. Lisäksi Lapset saavat kontaktin isovanhempien sukupolvea edustavaan aikuiseen ja seniorit saavat merkityksellistä sisältöä arkeensa. Piirin työntekijä perehdyttävät Lukumummit/Lukuvaarit ja opettajat NMI:n kehittämään toimintamalliin ja järjestävät vertaistapaamisia mukana oleville. Tavoitteena on jatkaa ja vakiinnuttaa toimintaa Hämeen piirin alueella yhteistyössä koulujen kanssa. Yhdessä vanhempana toiminta Yhdessä vanhempana-toimintamalli perustuu MLL:n Uudenmaan piirissä kehitettyyn toimintamuotoon. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen vertaistukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Toimintamallissa on erilaisia toteutettavia vaihtoehtoja mm. keskusteluryhmiä, parisuhdesuunnistusta, perheen tarina-työpajaa tai teemailtoja perhekahvilaan. Piiri kouluttaa ja perehdyttää vapaaehtoisia yhdistysten toimijoita Yhdessä vanhempana-toimintamallien käyttöön osana perhekeskustyötä ja opastusta sekä integroimalla koulutussisältöjä muiden vertaistoiminta koulutusten sisältöihin. Vertaisryhmätoiminta paikallisyhdistyksissä Jututtamot ovat MLL:n uudenlaisia vapaaehtoisten ohjaamia vanhempainryhmiä. Jututtamossa pohditaan erilaisia lapseen ja vanhemmuuteen liittyviä asioita lapsen tai nuoren näkökulmasta. Tavoitteena on vahvistaa Jututtamoon osallistuvien kykyä tunnistaa lapsen tunteita ja tarpeita ja herättää pohtimaan, miten niihin voisi vastata lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Piiri toimii yhtenä pilottina Jututtamo-ohjaajakoulutuksen järjestäjänä. Koulutus on suunnattu kaikille lapsista, perheistä ja vapaaehtoisena ohjaajana toimimisesta kiinnostuneille. Koulutusmallin toimintamuoto ja sisällöt toimivat myös lisäkoulutuksena Vaavinkaiset (vauvavanhempiryhmät) ja Taaperoiset ryhmänohjaajille. Vertaistoimintamuotoja ja koulutustarpeita tuetaan ja opastetaan myös paikallisesti tarpeiden mukaan. Perhekummitoiminta MLL:n Hämeen piirin perhekummitoiminta on osa valtakunnallista, tavoitteellista ja ehkäisevää MLL:n lapsi- ja perhetoimintaa. Perhekummitoiminta on suunnattu odottaville ja neuvolaikäisistä ala-asteikäisten lasten perheille. Toiminnan lähtökohtana on lapsiperheen subjektiivinen kokemus tuen tarpeesta sekä vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus perheen ja perhekummin välillä. Perhekummit ovat täysi-ikäisiä, tavallisia ja eriikäisiä auttamisesta kiinnostuneita, sitoutuneita vapaaehtoisia, joita perhekummitoiminnan koordinaattori rekrytoi. 12 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
Perhekummitoiminnan tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta ja lapsiperheen hyvinvointia, ehkäistä ongelmien syntymistä ja kasautumista, tukea lapsiperheen elämänhallintaa ja antaa voimia arkeen. Tavoitteena on toteuttaa laadukasta, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä, joka tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä lapsiperheelle että vapaaehtoiselle. MLL:n Hämeen piirin perhekummitoiminta täydentää kuntien lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja sen tavoitteena on myös tiivistää, kehittää ja vahvistaa yhteistyötä piirin alueen kuntien ja alueiden muiden toimijoiden kanssa. Perhekummitoiminnan pilotointi Tampereelle aloitettiin RAY:n Arjen Apua: Multsu- ja Peltsu (2016-2018) hankkeella 3/2016. Hanke lähti hyvin käyntiin ja jo alkuvaiheessa esiin nousi tarve laajentaa toiminta koko Tampereelle. Tähän haetaan RAY:lta hankkeeseen laajennusta vuosille 2017-2018. Samalla hankkeeseen haetaan laajennusta myös Kanta-Hämeen alueelle. Kanta-Hämeen alueella toiminta on kasvanut ja kasvun turvaamiseksi on tullut ajankohtaiseksi saada alueelle perhekummitoimintaan oma työntekijä. Lisäksi voimakkaan kasvun tueksi vuodelle 2017 on tavoitteena perhekummitoiminnan tunnetuksi tekeminen erityisellä kampanjoinnilla ja omalla brändillä. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka avulla pyritään erityisesti ennaltaehkäisemään lasten ja nuorten ongelmia. Toiminta luo edellytykset varhaiseen puuttumiseen lapsille ja nuorille haasteellisissa elämäntilanteissa. Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa on Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien alueella. Kunnan sosiaalityöntekijä tai vastaava yhteyshenkilö ohjaa tuettavat toiminnan piiriin. Piirin tukihenkilötoiminta on laadukasta lapsen ja nuoren hyvinvointia tukevaa tukihenkilötoimintaa ja vastaa sopimuskuntien tukihenkilötarpeeseen. Tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia aikuisia, jotka tavallisen ihmisen taidoin tukevat lasten ja nuorten normaalia kehitystä ja selviytymistä. Tavoitteena on, että tukihenkilöt tekevät mielekästä vapaaehtoistyötä. Piiri huolehtii tukihenkilöiden jatkokoulutuksesta, ohjauksesta, tuesta ja virkistyksestä, jotka täydentävät piirin työntekijän antamaa henkilökohtaista työnohjausta. Piiri rekrytoi uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja järjestää kaksi lasten ja nuorten tukihenkilökoulutusta (16h) tai kaksi perehdytystä (8h) vuoden 2017 aikana. Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää arjen apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lastenhoitotarpeissa. Lastenhoitotoiminta, joka käsittää lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjauksen sekä lastenhoitoavun välittämisen perheille, toteutetaan kuntien avustusten turvin. MLL:n Hämeen piirin toteuttaa toimintaa Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkala, Tampereen, Ylöjärven, Valkeakosken, Hattulan, Hausjärven, Hämeenkyrön, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilla kunnan avustuksen turvin. Lastenhoitoavun toimintamallissa hoitajan työnantaja on perhe. Lastenhoitotoiminnan hoitajavälitys tutustuttaa perheet erilaisiin palveluihin, joiden avulla työnantajavelvoitteiden hoitaminen helpottuu. Piiri kehittää Lastenhoitotoimintaa paikkakunnittain lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi. Piiri rekrytoi vuonna 2017 lisää hoitajia toimintaan, järjestämällä lastenhoitokursseja (60 h) sekä perehdytyskoulutuksia (3h) hoitoalan opiskelijoille ja ammattilaisille. Lastenhoitokurssi järjestetään edelleen yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Tilapäinen Lastenhoitotoiminta on myös nuorisokasvatustyötä. MLL:n Lastenhoitokurssien (60 h) osallistujista noin puolet on alle 20 -vuotiaita, jotka oppivat kursseilla hyödyllisiä tietoja ja taitoja myös omaa elämäänsä ja mahdollista tulevaa vanhemmuuttaan varten. Vuoden 2017 painopisteenä on kehittää ja toteuttaa uusia keinoja ja menetelmiä lastenhoitotoiminnan tiedottamiseen ja markkinointiin perheille. Piirin kuntakumppanuusalueiden yhdistyksille tarjotaan mahdollisuus tutustua alueensa lastenhoitotoiminnan hoitajiin, jotka voivat olla apuna lastenhoidossa yhdistyksen kokouksissa ja tapahtumissa. MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 13
Nuoriso- ja kouluyhteistyö Piirin nuoriso- ja kouluyhteistyö on monipuolista. Piirin alueen yläkouluissa on aktiivista tukioppilastoimintaa, ala- ja yläkouluissa järjestetään erimuotoisia mediakasvatus -koulutuksia oppilaille, opetushenkilöstölle sekä oppilaiden vanhemmille. Kuva: MLL/Matti Matikainen Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulujen oppilaita, jotka haluavat toimia kouluyhteisön hyväksi. Tavoitteena on parantaa koulun ilmapiiriä, ennalta ehkäistä ja vähentää koulukiusaamista ja edistää yhteisöllisyyttä. Keskeistä toiminnassa on lasten ja nuorten osallisuus, mahdollisuus itse suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminnan tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja asema kouluissa vahvistuvat. Tukioppilaiden osallisuus toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä vahvistuu ja tukioppilaille on tarjolla monipuolisia vapaaehtoistehtäviä. Tukioppilaat saavat koulutusta ja tukea tehtäväänsä läpi kouluvuoden. Piirin yhteys tukioppilaskouluihin sekä alueen paikallinen tuki toiminnalle vahvistuu. MLL:n yhdistyksissä syntyy monipuolisia ja nuoria kiinnostavia osallistumismahdollisuuksia, jotka edistävät nuorten hyvinvointia ja osallisuutta omassa lähiyhteisössään. Piiri koordinoi alueensa tukioppilastoimintaa ja vastaa koulujen tukioppilaiden perus- ja jatkokoulutuksista koulujen tarpeen mukaan, sekä järjestää tukioppilasohjaajien perus- ja jatkokoulutuksia yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Piiri tarjoaa edelleen toimintaa aloittaville ja vahvistusta kaipaaville kouluille konsultointikäyntejä. Piiri ylläpitää alueensa tukioppilaskoulujen rekisteriä sekä kokoaa tietoa toiminnan kehittämistarpeista ja vahvuuksista kouluissa. Tukioppilaskouluja aktivoidaan MLL:n koulutustoiminnan piiriin. 14 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
Kummioppilas- ja tutortoiminta Kummioppilastoiminnan tavoitteena on luoda kouluun yhteisöllisyyttä ja edistää uusien ekaluokkalaisten turvallista koulun alkua ehkäisemällä yksinäisyyttä ja kiusaamista. Piiri vastaa alueensa koulujen kummioppilaskoulutuksista koulujen tarpeen mukaan. Tutortoiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, luoda oppilaitokseen hyvää ilmapiiriä sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta yhteisön jäseninä. Piiri kouluttaa uusia tutoreita ja tutorohjaajia oppilaitosten kysynnän mukaan. Mediakasvatus Tavoitteena on lisätä vanhempien ja ammattikasvattajien tietoja lasten ja nuorten mediankäytöstä ja median merkityksestä lasten elämässä. Voimistaa näkemystä mediakasvatuksesta yhtenä kasvatuksen osa-alueena sekä vahvistaa lasten ja nuorten mediataitoja. Tavoitteena on vahvistaa ammattikasvattajien ja vanhempien ymmärrystä median merkityksestä lasten kehityksessä ja tarjota opastusta kasvatuskysymyksiin, joihin ammattikasvattajat sekä vanhemmat arjessaan kohtaavat. Pyrkimyksenä on myös se, että aikuinen ymmärtää ja tunnistaa oman mediankäyttönsä vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vuoden 2017 tavoitteena on saada käyttöön vanhemmille, ammattikasvattajille ja lapsille yhteinen toiminnallinen mediakasvatuskoulutus. Ammatilliset koulutukset Piiri tarjoaa MLL:n kehittämistyön tuloksena syntynyttä mentalisaatioteoriaan ja reflektiiviseen työotteeseen perustuvaa perheryhmän ohjaajakoulutusta erityisesti kuntien työntekijöille. Vahvuutta vanhemmuuteen - ja Lapsi mielessä -ohjaajakoulutuksia (7,5 op) järjestetään sopimukseen perustuen sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan henkilöille. Koulutukseen kuuluvassa perheryhmän ohjausmallissa vahvistetaan työntekijän kykyä tukea vanhemmuutta niin, että vanhemmat pyrkisivät tunnistamaan lapsensa tunteita ja tarpeita ja voivan vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Ohjaajakoulutuksen järjestäminen jatkuu sopimuksen mukaisesti Riihimäen kaupungin kanssa sekä suunnitelmaa koulutuksen järjestämiseksi MLL:n Pohjanmaan piirissä jatketaan. Tavoitteena on myös solmia uusia koulutussopimuksia kuntien kanssa. Yhdessä MLL:n keskusjärjestön kanssa järjestetään koulutetuille perheryhmien ohjaajille perheryhmien ohjaamista ja mentalisaatioajattelua vahvistavaa ja syventävää jatkokoulutusta. Lisäksi piiri tarjoaa vanhempainiltojen vuorovaikutuksen, kohtaamisen ja osallistamisen näkökulmasta suunnattua Kohtaamisen ja osallisuuden vahvistaminen varhaiskasvatuksessa -koulutusta. Piiri tekee myös koulutus - ja kehittämisyhteistyötä yhdessä neuvoloiden kanssa. Tampereen kaupungin kanssa tehtävää koulutusyhteistyötä vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja neuvolan kanssa. Koulutusyhteistyötä tarjotaan myös kaupungin perhetyöhön. Piiri jatkaa myös Erhossa (Tampereen kaupungin erityistä hoitoa ja opetusta antava yksikkö) käynnistynyttä vanhempain vertaisryhmän ohjaamista. MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 15
6. Vaikuttaminen ja viestintä Kevätilo-keräyksen nimi vaihtuu Lapset ensin -keräykseksi ja sen ilme uudistetaan. Keräyksen kohteena on edelleen MLL:n paikallinen toiminta. Hyvä joulumieli -keräys toteutetaan jo 21. kerran yhteistyössä SPR:n ja Ylen kanssa. MLL:n Hämeen piiri esittelee toimintaansa vuonna 2017 Elomessuilla Hämeenlinnassa. Marraskuussa 2017 piiri toteuttaa Nuorisoseminaarin kumppaninaan TAYS:n Lasten ja nuorten psykiatrinen yksikkö. Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. piiri osallistuu Tampereella perinteiseen LOP-tapahtumaan yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa. MLL korostaa, että jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen ja että hyvinvointi rakentuu lapsuudessa. Vaikuttamistyön tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön tunnettuutta ja sopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa. Vaikuttamistyö kohdistuu kuntien ja tulevien maakuntien päätöksentekoon ja toimintaan. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa merkittävästi lapsi- ja perhepalvelujen järjestämistä, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy vuoden 2019 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Kuntien järjestämisvastuulle tehtävistä varhaiskasvatus, koulutus ja vapaa-ajanpalvelut muodostavat jatkossa valtaosan. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017 ja ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018. Vaikuttamistyön painopisteet vuonna 2017 1. lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteutuksen edistäminen maakuntiemme alueella 2. lapsi- ja perhenäkökulman pitäminen esillä sote- ja maakuntauudistuksessa 3. kuntavaalivaikuttaminen 4. maakuntavaalivaikuttaminen Vaikuttamistyössä yhteistyön ja kumppanuuden merkitys korostuu. Vaikuttaminen median kautta on yhä tärkeämpää. Erityisesti sosiaalisen median merkitys kasvaa. Vaikuttamistyön tukena käytetään tietoa monipuolisesti ja hyödynnetään perhekeskustoiminnasta, tukioppilastoiminnasta ja auttavista puhelimista saatua kokemustietoa. Piirin tehtävänä on tukea alueensa paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä. MLL:n Hämeen piiri on mukana ja osallistuu Suomi 100 -ohjelmaan. Mahdollisuus osallistua sisältää kolmella teemaa: 100 leikkiä, 100 uutta ystävää ja 100-vuotiaan Suomen lapset. Juhlavuoden aluksi MLL kokoaa sata suosittua leikkiä ja innostamme suomalaisia leikkimään juhlavuoden teeman mukaisesti: Yhdessä. Yhdistysten toivotaan järjestävän paikallisia leikkipäiviä ja leikkivinkkejä jaetaan kevään aikana kaikissa MLL:n kanavissa. Teema tukee Koko Suomi leikkii -hankkeen aikana luodun Terhokerho-verkoston ja Leikkipäivän juurruttamista. 100 uutta ystävää on elo-syyskuun teema. Se esittelee eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia, eri kulttuureista tulevia ihmisiä, jotka ovat tavanneet toisensa MLL:ssa. Teema tukee vapaaehtoisten ja jäsenten rekrytointia ja esittelee MLL:n toiminnan laajuutta. Satavuotiaan Suomen lapset- teema nostaa lokajoulukuun aikana esiin lasten ja nuorten ajatukset ja kokemukset. Haastatteluin, kuvin ja tarinoin lapset kertovat millaista on olla lapsi satavuotiaassa Suomessa. Teema liittyy lapsen oikeuksien edistämiseen. Paikallisyhdistyksiä aktivoidaan onnittelemaan vuonna 2017 syntyvien vauvojen perheitä pienellä lahjalla ja MLL-tervehdyksellä, mikä puolestaan tukee MLL:n tunnettuutta ja jäsenhankintaa. MLL:n liittokokous järjestetään joka kolmas vuosi. Seuraava liittokokous järjestetään Kuopiossa 10.- 11.6.2017. Liittokokouksessa käsitellään liittohallituksen selonteko menneestä kolmivuotiskaudesta sekä hyväksytään seuraavaa kolmivuotiskautta koskeva suunnitelma. Lisäksi liittokokouksessa kuullaan raportti MLL:n Suunta 2024 -strategian toteutumisesta. Liittokokous valitsee MLL:n liittovaltuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, liittovaltuuston muut jäsenet, liittohallituksen puheenjohtajan sekä tilintarkastajat seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. 16 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
7. Ammatilliset palvelut Ammatillisia perhepalveluja tuotetaan ja kehitetään MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n kautta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin Kotineuvola Oy on vuonna 1993 perustettu MLL:n Hämeen piiri ry:n omistama yritys. Kotineuvolassa tehdään työtä yhteiskunnallisen yrityksen tavoin, Kotineuvola Oy käyttää ylijäämänsä MLL:n Hämeen piirin alueella tehtävään ennaltaehkäisevään lapsi-, nuoriso-, ja perhetoimintaan. Kotineuvola Oy tarjoaa: Perhetyötä kunnille Lapsierheiden kotipalvelua kunnille Lapsiperheiden kotipalvelua palvelusetelituottajana Tampereelle, Pirkkalaan ja Nokialle Ammatillista tukihenkilötyötä lapsille ja nuorille Perhepalvelua omaishoidon tuen asiakkaille Tampereella (palveluseteli) Sairaan lapsen hoitopalvelua yrityksille Lapsiperheiden kotipalvelua lapsiperheille Ohjattua ja valvottua leikkitoimintaa MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n julkaisee vuonna 2017 neljä asiantuntijoiden laatimaa opasta, jotka sisältävät käytännön tietoa ja ohjeita kuhunkin ikäryhmään liittyvistä ajankohtaisista asioista. Opasperheeseen kuuluvat: Saamme vauvan -odottavan perheen opas, Vauvan hoito-opas -käytännön hoito-ohjeita kaikille vauvaikäisten vanhemmille, Leikki-ikäisen hoito-opas -opas lasten vanhemmille ja Esikoululaisesta koululaiseksi -opas lasten vanhemmille, sekä neuvolakortin kansi ja ajanvarauskortti neuvolan merkinnöille. MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 17
8. Kehittämishankkeet Veturi on kumppanuushanke, jolla kehitetään Hämeenlinnan alueelle lapsiperheiden ja nuorten aikuisten kanssa toimivien järjestöjen verkosto- ja tukitarjotinmalli. Verkosto- ja tukitarjotinmallilla järjestöt tukevat ennaltaehkäisevästi ja koordinoidusti perheiden ja nuorten aikuisten arkea sekä tuodaan järjestöjen toiminnot asiakkaiden ja julkisen sektorin tietoisuuteen. Hankkeen tavoitteena on: Kuntalaisten tietoisuus järjestöjen toiminnasta lisääntyy ja toimintaan on helppo osallistua Järjestöjen välinen yhteistyö lisääntyy Järjestöjen ja kunnan yhteistyö lisääntyy Hankkeen yhteistyökumppanit ovat: Hämeen Setlementti, Kanta-Hämeen Perhetyö, Martat, Kanta-Hämeen Mielenterveysomaiset FinFami, Nuorisoasuntosäätiö (Nuas) ja Hämeenlinnan kaupunki. Hanketta haetaan yhdelle työntekijälle kolmeksi vuodeksi. Hanketta koordinoi MLL:n Hämeen piiri. Piiri on hakenut vuodelle 2017 Raha-automaattiyhdistykseltä (Ray) seuraavia kehittämishankkeita: Paikka auki -ohjelmasta haetaan avustusta yhdelle nuorelle vuodeksi 2017. Nuoren työnkuvaan kuuluu mm: Viestinnässä ja somen käytössä avustamista, asiakaspalvelua piiritoimistolla sekä vapaaehtoisten parissa sekä tapahtumien, kokousten, koulutusten ja keräysten järjestelyä ja niihin osallistumista. Lataa paristo! (Appsi) Hankkeen ideana on parisuhteen tuki kännykkäsovelluksen avulla yhteistyössä Websovelluksiin erikoistuneen yrityksen kanssa. Parisuhde on lapsen koti ja erojen ehkäiseminen tärkeää! Sovellus tuotetaan positiivisella tavalla ja myös MLL:n laajaa aineistoa hyödyntämällä. Sovelluksen testiryhmä hankitaan koko piirin alueelta. Sovellukseen rekisteröitynet vanhemmat, lapset, nuoret, isovanhemmat lataavat tietyt omat tietonsa taustatiedoiksi, jolloin sovelluksen sisältöä ja vinkkejä voidaan jakaa eri käyttäjäryhmille oikea-aikaisesti. Tietoa voi hakea myös itse. Sovelluksen kautta tehdään tunnetuksi myös MLL:n vapaaehtoistyötä ja sen mahdollisuuksia. Valmistuessaan sovellus voisi olla kaikkien halukkaiden käytössä. Hankkeen jälkeen tarvitaan työpanosta sovelluksen sisällön päivittämiseen ja palvelintilaa. Jatkoavustushakemuksena haemme Perhekummitoiminta -hankkeen alueellista laajentamista koko Tampereen alueelle ja yhtä uutta perhekummitoiminnan koordinaattoria Kanta-Hämeen alueelle. Perhekummitoiminnan pilotointi Tampereelle on aloitettu RAY:n Arjen Apua: Multsu- ja Peltsu (2016-2018) hankkeella 3/2016. Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin ja jo alkuvaiheessa esiin on noussut tarve laajentaa toiminta koko Tampereelle. Sekä Perhekummeja (nyt 17), että perheiksi halukkaita on jo nyt koko Tampereen alueelta. Jatkohakemuksella haetaan hankkeen alueellista laajentumista koko Tampereen alueelle, kuitenkin niin, että Peltolammi-Multisilta alue on edelleen pilottialueena. Uutena toimintana hankkeeseen haetaan laajennusta Kanta-Hämeen alueelle yhdelle uudelle työntekijälle. Perusteluina on se, että Kanta-Hämeen alueella Perhekummien määrä on lisääntynyt, alueella on jo tällä hetkellä 20 koulutettua Perhekummia, kunnat ovat toiminnasta kiinnostuneita ja olemme saaneet perhekummitoimintaan 17 000 euroa kuntarahaa. Lapsiperheiden arkea vahvistavan perhekummitoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on tullut ajankohtaiseksi saada alueelle perhekummitoimintaan oma työntekijä. Perhekeskustoiminnan koordinaattorin työaika ei enää riitä ko. työhön ja kysyntää toiminnalle kuitenkin on. 18 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
9. Hallinto ja talous Talous Piiri toteuttaa toimintaansa vuosittain varmistuvan rahoituksen mukaisesti. Varsinaisen toiminnan tärkeimmät rahoituslähteet ovat keskusjärjestön maksamat ja piirin hankkeiden RAY-avustukset, kuntien avustukset sekä myytyjen koulutusten tuotot. Näistä erityisesti kuntien avustusten määrän toivotaan pysyvän vähintään vuoden 2016 tasolla. Piiri saa tuottoja myös tukihenkilötoiminnasta, toimitilojen vuokraamisesta Käpy ry:lle sekä Sivis-opintokeskuksen koulutuskorvauksista. Piiri hakee perustamaltaan Hämeen lasten säätiöltä avustusta säätiön avustusehtojen mukaiseen toimintaan. Vuosille 2017 ja 2018 piiri hakee hankerahaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin palkkakuluihin Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntien alueelle lapsi- ja perhepalvelujen (Lape) kärkihankkeen kehittämistyöhön. Piirin omistaman Kotineuvola Oy:n tehtävänä on tuottaa ry:lle tuloja Oy:n ostamien palvelujen ja korvausten muodossa. Oy:n liikevaihto on laskenut julkaisutoiminnassa ja tämä on tuonut haasteita ry:n perustoiminnan rahoitukselle. Oy:n toiminnan päätavoitteeksi on asetettu liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden parantaminen, jotta toiminnasta jää jaettavaa tulosta ry:lle. Suurimmat kuluerät ovat henkilöstö- ja toimintakulut, joiden suuruus riippuu toimintojen, kuten vuosittaisten hankkeiden määrästä. RAY-rahoitteisille toiminnoille on mahdollista kohdentaa 15 % hallinnon yleiskuluista hankkeen hyväksyttävien kulujen suhteessa. Piiri on kilpailuttanut taloushallinto-, palkanlaskenta- ja it-ratkaisupalvelut. Näistä saatava säästö on nähtävissä vuoden 2017 aikana. Piiri etsii edelleen säästökohteita kilpailutusten kautta. Varainhankinnan tuottoja saadaan jäsenmaksutuotoista ja naistoimikunnalta. Piirin jäsenmaksu on 6 /maksava aikuisjäsen ja kannatusjäsenmaksu 250. Varainhankintaa kehitetään yritysyhteistyötä lisäämällä. Piirihallitus Piirihallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 9 jäsentä. Piirihallitus kokoontuu 6-7 kertaa ja piirihallituksen työvaliokunta 2-3 kertaa vuoden aikana. Työvaliokunnan puheenjohtajana on piirin puheenjohtaja ja jäseninä piirihallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtajat. Työvaliokunnan sihteerinä toimii toiminnanjohtaja. Piirihallitus asettaa tarvittaessa avukseen johtokuntia, ohjausryhmiä, työryhmiä, toimikuntia ja valiokuntia, jotka kokoontuvat tarpeen mukaan. Piirihallituksen esittelijänä toimii toiminnanjohtaja ja sihteerinä talouspäällikkö. Tavoitteet: Piirihallituksen jäsenet tuntevat MLL:n työn valtakunnallisesti, piiritasolla ja paikallisyhdistyksissä sekä ovat sitoutuneet piirihallituksen työskentelyyn Piirihallituksen jäsenten vahvuuksia ja osaamista käytetään piirin työn tukemiseksi Piirihallituksen jäsenet voivat tehdä mielekästä vapaaehtoistyötä Toimenpiteet: Piirihallituksen jäsenet perehtyvät keskusjärjestön, piirin ja yhdistysten toimintaan Piirihallitus nimeää työvaliokunnan, joka toimii myös piirin toiminnanjohtajan esimiehenä ja tukena Järjestetään yhteinen koulutuspäivä piirin työntekijöille ja piirihallituksen jäsenille MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 19
Piirin henkilöstö MLL:n Hämeen piirillä ja Kotineuvola Oy:llä on 11 kuukausipalkkaista työntekijää. Työntekijöiden työtehtäviin kuuluu vapaaehtoistoiminnan ohjaus, perhekeskustoiminta, lastenhoitotoiminta, nuorisotyö, koulutustoiminta, ammatillinen perhetyö, hallinto-, talous-, varainhankinta- ja markkinointityö sekä vaikuttaminen ja viestintä. Tuntisuhteisina työntekijöinä toimii tukioppilastoiminnan ja nuorisotyön kouluttajia. Tavoitteet: MLL:n Hämeen piiri on kannustava, kehittävä ja avoin työyhteisö, jossa työskentelee ammattitaitoinen, innostunut ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö Toimenpiteet: Ylläpidetään ja edistetään henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia Varhaisen välittämisen mallissa sovittujen toimenpiteiden mukaisesti yhteistyössä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa Henkilöstön toimenkuvat vastaavat työtehtäviä Työn tekeminen on joustavaa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen puitteissa Henkilöstöllä on mahdollisuus työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen Jatketaan työpaikkapalaverien järjestämistä TYPmallilla Toteutetaan kehityskeskustelut vähintään kerran vuodessa Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätyöpäiviä Edistetään ja ylläpidetään yhdessä Työniloa Toimitilat Piirillä on käytössään toimitilat Tampereella. MLL:n Hämeen piiritoimisto sijaitsee Klingendahlissa, os. Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tampere. Myös piirin Kotineuvola Oy:n toimisto-, kokous- ja varastotilat ovat näissä tiloissa. Käpy ry on vuokrannut piiritoimistolta toimitiloikseen 1,5 huonetta. Tilat omistavat MLL:n Hämeen piiri ry ja Hämeen lasten säätiö. Piirillä on vuokrattuna aluetoimipiste Hämeenlinnassa sijaitsevasta Kumppanuustalosta os. Kirjastonkatu 1, 13100 Hämeenlinna 20 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HÄMEEN PIIRI RY TALOUSARVIO 2017 Varsinaisen toiminnan tuotot 868 190,00 Raha-automaattiyhdistys 518 650,00 Kuntien avustukset 156 000,00 Korvaukset 85 000,00 Koulutus- ja osallistumismaksut 58 000,00 Muut tuotot 50 540,00 Varsinaisen toiminnan kulut -921 930,00 Henkilöstökulut -573 920,00 Toimintakulut -258 660,00 Toimitilakulut -25 910,00 Toimistokulut -51 440,00 Muut kulut -10 000,00 Poistot -2 000,00 Tuotto-/Kulujäämä -53 740,00 Varainhankinnan tuotot 44 000,00 Varainhankinnan kulut -2 200,00 Tuotto-/Kulujäämä -11 940,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 3 100,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut -300,00 Tuotto-/Kulujäämä -9 140,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -9 140,00 TUOTOT YHTEENSÄ 915 290,00 KULUT YHTEENSÄ -924 430,00 TULOS -9 140,00 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 21
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HÄMEEN PIIRI RY TOIMINNOITTAIN Tuotot Kulut Tulos Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki Perhekeskustoiminta - piirin ammatillinen tuki 122 850-122 850 0 Perhekummitoiminta 11 000-11 000 0 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta 7 800-7 800 0 Lastenhoitotoiminta 82 650-88 950-6 300 Tukioppilastoiminta 29 000-29 000 0 Muu nuoriso- ja kouluyhteistyö 23 000-28 350-5 350 Ammatilliset koulutukset Reflektiivisen työotteen koulutukset (perheryhmätoiminta) 26 000-26 000 0 Koulutusyhteistyö ja vertaisryhmätoiminta (erho) Tampereella 15 000-15 000 0 Kehittämishankkeet Paikka auki (RAY) 34 195-34 195 0 Lataa paristo! (RAY) 189 710-189 710 0 Veturi (RAY) 66 830-66 830 0 Arjen apua: Multsu ja Peltsu 2016-2018 (RAY - jatko) 135 415-135 415 0 Hallinto ja talous Sisäiset palvelut ja hallinto 60 740-102 830-42 090 Hallintopalvelut Kotineuvola Oy:lle 54 000-54 000 0 Aineistot 10 000-10 000 0 Varsinainen toiminta yhteensä 868 190-921 930-53 740 Varainhankinta 44 000-2 200 41 800 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 3 100-300 2 800 Tuotto-/kulujäämä 915 290-924 430-9 140 22 MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017
MLL:n Hämeen piirin alue MLL:n Hämeen piiri Toimintasuunnitelma 2017 23