Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979 Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY
Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2014 aikana ollut ympäristösuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Poikkeamia lievemmiksi häiriöiksi katsottiin muun muassa kaatopaikalla ollut pieni kytöpalo lauantai-iltapäivällä 24.5.2014 ja kaasuvoimalan kaasumoottorien CO-päästön raja-arvon ylitykset. Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus toteutettiin 20.5.2014 ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupaan (26.5.2003/14.12.2012) liittyvä tarkastus 18.6.2014. Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta tehtiin oma, 24.6.2014 päivätty muistio. Ämmässuon Sortti-aseman tarkastus 15.8.2014 ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus oli 30.10.2014. Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin yleinen palotarkastus 13. 14.5.2014. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta 3.4.2014 ja biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla toteutettiin työsuojelutarkastus 6.11.2014. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän kuonan vastaanotto ja välivarastointi sekä tuhkan stabilointi keväällä viimeisteltyyn ja käyttöön otettuun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueelle. Syyskuussa 2014 otettiin käyttöön lajittelukatos, jonne ohjattiin kaikki lajiteltavat jätteet. Sellaisenaan (HSY:n kaatopaikoilla) hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanotetut massamäärät pienenivät alle puoleen edellisestä vuodesta HSY:n tiukennettua vuoden 2014 alussa kyseisten maiden vastaanottoehtojaan laadunvarmistuksen osalta. Talouden yleinen heikko tilanne on jo useamman vuoden ajan vaikuttanut alentavasti käsittelyä edellyttävien pilaantuneiden maiden vastaanottomääriin, eikä tilanne normalisoitunut vielä kuluvanakaan vuonna. Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden poistamiseksi kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Kompostointilaitoksen saneeraustyöt ovat jatkuneet loppuvuonna. Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustyöt jatkuivat vuoden 2014 aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 328 266 tonnia vuonna 2014. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2014 loppuun mennessä 76 571 tonnia jätettä. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 3 148 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 39 613 tonnia. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuonna 2014 yhteensä 50 635 tonnia biojätettä, josta 99 % käsiteltiin laitosmaisesti. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin 47 230 tonnia biojätettä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-halliin 5 424 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita 789 tonnia. Vuonna 2014 kerättiin kaatopaikkakaasua 47,23 milj.nm 3, jonka energiasisältö oli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kerätystä kaasusta 88 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Vuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 88,98 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 14,67 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä 457 949 m 3. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Haisevien rikkiyhdisteiden osalta TRS-ohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 17 kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua viidesti. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen tutkimiseen. Lisäksi HSY:n jätehuollossa on jatkettu muun muassa kaatopaikan ja jätevirtojen ohjaukseen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin toimintavuoden aikana kolme tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja alueen lupatilannetta. Jätteenkäsittelykeskuksessa sattui vuoden 2014 aikana yksi sairauspoissaoloon johtanut lievä työtapaturma ja eri toimintojen osalta suoritettiin yhteensä 17 turvallisuuskävelyä. Jätevoimalan käynnistymisen seurauksena jätteenkäsittelykeskuksen yksityisten kuorma-autokuormien vastaanottoaika lyheni 1.9.2014 alkaen, ollen maanantaista perjantaihin kello 7.00-17.00. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: 27.2.2015 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, haju, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 55 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 1
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 11. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 2. Ämmässuon Sortti-asema 12. Paalikenttä 3. Vaaka-asema 13. Kaatopaikka 4. Kompostointilaitos 14. Vastaanottokenttä 5. Vanha kompostointilaitos 15. Tuhkalokero 6. Biopesuri 16. Vanha kaatopaikka 7. PIMA-halli 17. Kuonakenttä 8. PIMA-kenttä 18. Lajittelukatos 9. Vesiasema Rakenteilla: 10. Kaasuvoimala 19. Biokaasulaitos 2
Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 6 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, kaavoitus 7 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 7 2.2 Kaavoitus... 8 2.3 Viranomaistarkastukset... 8 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 10 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 10 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 10 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat... 10 4 Jätteen vastaanotto 12 4.1 Jätteen määrä... 12 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 13 5 Bio- ja puutarhajäte 15 5.1 Kompostointi ja jälkikypsytys... 15 5.1.1 Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi... 15 5.1.2 Bio- ja viherjätevirrat... 15 5.1.3 Biojätteen jälkikypsytys kentällä... 17 5.1.4 Viherjätteen kompostointi... 17 5.2 Kompostoinnin tarkkailu... 17 5.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet ja häiriöt... 18 5.4 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut... 18 5.5 Valmiin kompostin käyttö... 18 6 Jätteen käsittely kentillä 19 6.1 Maa-aines... 19 6.1.1 Jätepitoinen maa... 19 6.1.2 Maa-aines... 19 6.1.3 Kiviainespitoinen liete... 19 6.1.4 Turve... 19 6.2 Betoni... 19 6.3 Asfaltti... 19 6.4 Kipsi... 19 6.5 Puu... 20 6.6 Lajiteltava jäte... 20 6.7 Kuona... 20 7 Jätteen loppusijoitus 21 7.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 21 7.2 Vanha kaatopaikka... 21 7.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 21 8 Pilaantuneet maat 22 8.1 Yleistä toiminnasta... 22 3
8.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 22 8.3 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut... 23 9 Tuhkat 25 10 Jätteen varastointi 26 10.1 Jätepaalit... 26 10.2 Kipsi... 26 10.3 Painekyllästetty puu... 26 10.4 Lasi... 26 10.5 Metalli... 26 10.6 Kuona... 26 10.7 Multa ja sen raaka-aineet... 26 11 Ämmässuon Sortti-asema 27 11.1 Yleistä toiminnasta... 27 11.2 Siisteys... 28 11.3 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 28 12 Kaasun keräys ja hyötykäyttö 29 12.1 Kaasun keräys... 29 12.2 Kaasuvoimala... 29 12.3 Toimintahäiriöt... 32 12.4 Toiminnassa syntyvät jätteet... 33 13 Rakentaminen 34 13.1 Tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueet... 34 13.2 Kaatopaikan laajennusalue... 34 13.3 Kaatopaikka... 34 13.4 Vanha kaatopaikka... 34 13.5 Kaasuvoimala... 34 13.6 Biojätteen käsittely... 35 13.7 Vesienhallinta... 35 14 Ympäristövaikutukset 36 14.1 Sää... 36 14.2 Vesi... 37 14.2.1 Pintavedet... 38 14.2.2 Pohjavedet... 39 14.2.3 Jätevedet... 41 14.3 Jätetäyttöjen tila... 42 14.4 Painumatarkkailu... 42 14.5 Ilma... 42 14.5.1 Hiukkaset... 43 14.5.2 Hajut... 44 14.5.3 Metaanimittaukset... 46 14.6 Melu... 47 14.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 48 14.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito... 48 14.7.2 Roskaantuminen... 48 14.7.3 Haittaeläimet... 48 14.7.4 Linnut... 49 15 Energian tuotanto ja kulutus 50 4
16 Työsuojelu ja turvallisuus 51 17 Tutkimushankkeet 52 17.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 52 17.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 52 17.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 53 17.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset... 53 17.5 Jätehuoltojärjestelmän elinkaariarviointi... 53 Liitteet 54 Jakelu 55 5
1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimii pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun Vantaan Energia Oy käynnisti 25.3.2014 jätevoimalan ensimmäisen polttolinjan ja 3.4.2014 toisen polttolinjan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän tuhkan stabilointi sekä kuonan vastaanotto, käsittely ja välivarastointi. Jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin hyvinkin nopeasti kokonaisuudessaan jätevoimalaan ja jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemäärät putosivat vastaavasti. Jätevoimalan kaupallinen käyttö alkoi 1.9.2014. Jätteen energiahyödyntämisen alkamisen johdosta lyhennettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueen kuormaautoliikenteen aukioloaikaa 1.9.2014 alkaen välille kello 7.00 17.00, aiemman kello 7.00 21.00 sijaan. Alueen Sortti-asema palvelee pientuojia normaalisti, kello 21.00 saakka. Jätteenkäsittelykeskuksessa käynnistettiin myös Sortti-asemilla erilliskerätyn kipsijätteen varastointi- ja käsittelykokeilu, jota tehdään yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuollon kanssa. Biokaasulaitoksen harjannostajaisia vietettiin 18.12.2014. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kolme tapaamista (14.1.2014, 10.6.2014 ja 2.10.2014), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja ja alueen lupatilannetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot keskittyvät jatkossa jätepohjaisten materiaalien jalostamiseen uudelleenkäyttöä ja muuta hyödyntämistä varten. Kaatopaikka-asetus rajoittaa vuoden 2016 alussa loppusijoitukseen soveltuvien materiaalien määrää, lisäten osaltaan kentillä tapahtuvaa jätteenkäsittelytoimintaa. Uusi biokaasulaitos valmistuu vuoden 2015 aikana. Biokaasulaitoksen yhteyteen rakentuu oma sähkön- ja lämmöntuotantoyksikkö, joka lisää alueen uusiutuvan energian tuotantoa. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin. Luvat ovat koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia. 6
2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, kaavoitus 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2014 on koottu taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa 26.5.2003 Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ympäristölupa 16.5.2005 Kaasumoottorivoimalaitoksen ympäristölupa 17.11.2007 Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen muutos 20.9.2007 Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Tilanne Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.5.2007. Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Toiminnan olennaista muutosta koskeva päätös 28.11.2008. Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 28.11.2008. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös 12.3.2007. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Kaasuvoimalaitoksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille 18.12.2012. Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille 20.12.2013. 7
Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Tilanne Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä 11.5.2010 lupaviranomaisen käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös 14.12.2012. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2014. Taho Kannanotto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaarallisen jätteen kaatopaikan vesien tarkkailun ja mittausten hyväksyminen, 22.1.2014. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ongelmajätesolun pohjarakenne ja seinäeristeet, loppuraportin tarkastaminen, 29.1.2014. Ilmanlaadun mittausohjelman hyväksyminen, 19.2.2014. Hyväksyminen 20.2.2014: Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet, lisätutkimus, 31.1.2014. Päätös vaarallisen jätteen kaatopaikan tuhkien ja kuonien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista, 1.4.2014. 2.2 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaavatilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.6.2014 Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen nähtävillepanon. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8. 9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. 2.3 Viranomaistarkastukset Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 20.5.2014. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (valvontaluokka 1: UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 18.6.2014. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, toiminta-aika, polttoaineet ja muut kemikaalit, vesien johtaminen ja käsittely, roskaantuminen ja suojaviheralueiden hoito, vahinko ja onnettomuustilanteet ja niihin varautuminen, melu, haju- ja metaanimittaukset, hiukkaset ja rikkiyhdisteet, tavanomaisen jätteen 8
kaatopaikka, jätteiden käsittely kentillä, nestemäisten jätteiden käsittely, kipsijätteen ja kattohuovan käsittely. Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta tehtiin oma, 24.6.2014 päivätty muistio. Pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 30.10.2014. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristönluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) tehtiin 15.8.2014. Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin yleinen palotarkastus 13. 14.5.2014. Ensimmäisenä päivänä läpikäytiin alueen palo- ja pelastusasiakirjoja ja toisena päivänä suoritettiin palotarkastuksia alueen rakennuksiin pistokoeluonteisesti. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta 3.4.2014. Biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla oli työsuojelutarkastus 6.11.2014. Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueen työmaalla ja työmaakokouksissa useamman kerran sen rakennusvaiheen aikana. 9
3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa ei vuoden 2014 aikana ollut poikkeuksellisia tilanteita. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat Jätteenkäsittelykeskuksessa oli pieni kytöpalo kaatopaikalla lauantai-iltapäivällä 24.5.2014. Paikalle saapui kolme pelastuslaitoksen sammutusyksikköä ja tilanne saatiin nopeasti hallintaan. Palon syttymissyy jäi epäselväksi; sen on voinut aiheuttaa esimerkiksi Sortti-asemilta tulleissa kuormissa ollut itsesyttyvä materiaali. Kaasuvoimalan kaasumoottorien CO-päästön raja-arvo (650 mg/n-m 3, O 2 5 %) ylittyi toimintavuoden aikana (katso tämän raportin luku 12.2). Jätteenkäsittelykeskuksen hajuhaittoja käsitellään tämän raportin luvussa 14.5.2. Koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt käsitellään laitosten toiminnasta kertovien lukujen yhteydessä, mikäli niillä ei ole ympäristövaikutuksia. 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 21.00 elokuun loppuun saakka. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käynnistymisen seurauksena jätteenkäsittelykeskuksen yksityisten kuorma-autokuormien vastaanottoaika lyheni 1.9.2014 alkaen, ollen maanantaista perjantaihin kello 7.00 17.00. HSY:n omien kuormien vastaanotto jatkui edelleen kello 21:een asti. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna 10 päivänä vuonna 2014 taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat ennakkoon ilmoitetut poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet (kaatopaikka ja kompostointilaitos) vuonna 2014. Taulukkoa on täydennetty myös vastaanottokentän (kiinteistöjen metallit ja lasi sekä jätevoimalan kuona) tiedoilla. 10 Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka 4.1.2014 la 7.00 14.00 11.1.2014 la 7.00 14.00 Kaatopaikka, kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * Kaatopaikka, kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 13.4.2014 su 10.00 18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 21.4.2014 ma 10.00 18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 3.5.2014 la 10.00 18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 31.5.2014 la 10.00 17.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 15.6.2014 su 10.00 17.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 21.12.2014 su 10.00 18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 26.12.2014 pe 10.00 21.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 27.12.2014 la 10.00 18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * *Taulukkoa täydennetty jälkikäteen vastaanottokentän tiedoilla.
Taulukossa 5 esitettyjen aukioloaikojen lisäksi HSY:n risukuormien vastaanottoa jätteenkäsittelykeskuksen viherjätekentälle tapahtui poikkeuksellisesti yhtenä toukokuun viikonloppuna ja jätevoimalan kuonaa vastaanotettiin kuonakentälle viitenä lauantaina taulukossa 6 esitetyn mukaisesti. Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna 2014. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka 17.5.2014 la 10.00 17.00 Kompostikenttä 18.5.2014 su 10.00 17.00 Kompostikenttä 31.5.2014 la 10.00 17.00 Kuonakenttä 11.10.2014 la 10.00 17.00 Kuonakenttä 22.11.2014 la 10.00 17.00 Kuonakenttä 6.12.2014 la 10.00 17.00 Kuonakenttä 27.12.2014 la 10.00 17.00 Kuonakenttä HSY vesihuolto toimittaa päivystysluontoisesti putkirikkojen yhteydessä vähäisessä määrin maita jätteenkäsittelykeskukseen myös yöllä ja viikonloppuisin. Puhtaat maat otetaan vastaan laajennusalueelle. Viemärivesipitoiset maat otetaan vastaan tiivisasfaltti maakentälle. Mahdolliset pilaantuneet maat otetaan vastaan PIMA-hallin vastaanottokentälle. Putkirikkomaiden tuonnin paluukuormana HSY:n vesihuolto vie mennessään korjausta varten kivimursketta. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena toukokuun lauantaina (10.5.2014, 17.5.2014 ja 24.5.2014) klo 9.00 16.00. 11
4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 328 266 tonnia vuonna 2014. Kaatopaikan ulkopuolisissa kenttärakenteissa hyödynnettiin 800 tonnia maata. Vuonna 2014 vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 7. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet kappalemäärinä (kpl) tai tonneina (t) vuosina 2012 2014. EWC-koodit on esitetty jätelajin perässä sulkeissa. Muutokset (kpl, t, %) vuosien 2013 2014 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteita koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella. 1) 2) 3) Vuosi Muutos Suoritteet 2012 2013 2014 kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a 73 318 65 633 42 622-23 011-35,1 Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a 2012 2013 2014 t % 553 250 499 441 328 266-171 175-34,3 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a 259 390 215 234 76 571-138 663-64,4 Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a 2012 2013 2014 t % Jätevoimalan tuhka (190113) 0 0 2 637 Kaatopaikan rakenteet, t/a 116 594 44 029 56 404 12 376 28,1 Pilaantuneet ja muut maat (170504A, 170504P) 38 579 20 773 39 613 18 840 90,7 Rakennusjäte (170302, 170101, 170107,170102) 78 015 18 060 16 573-1 487-8,2 Muu hyödynnettävä jäte (170201) 13 200 5 195 218-4 977-95,8 Vanha kaatopaikka, t/a 24 202 57 992 5 330-52 662-90,8 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, 170504P) 19 154 51 112 3 148-47 964-93,8 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, 170101, 170107,170102) 5 048 6 880 2 182-4 698-68,3 Jalostus toiminta, t/a 2012 2013 2014 t % Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, 200301, 180104) 0 0 8 707 Rakennuskipsi (170802) 0 40 913 872 2 167,0 Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a 2012 2013 2014 t % Mineraalipitoiset jätteet (170504A, 170504P) 0 2 467 2 314-153 -6,2 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 56 928 50 833 38 581-12 251-24,1 Maat (170504A, 170504P) 40 475 33 442 23 527-9 915-29,6 Betoni ja muu rakennusjäte (170101) 16 453 17 391 15 054-2 337-13,4 Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 2012 2013 2014 t % Jätevoimalan kuona (190112) 0 0 42 575 Pilaantuneiden maiden käsittely PIMA-hallilla ennen hyödyntämistä, t/a 2012 2013 2014 t % Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) 5 417 5 918 5 424-494 -8,3 Vaaralliset maat (170503) 629 1 170 789-381 -32,6 Kompostointi, t/a 2012 2013 2014 t % Kompostointilaitos (200108, 020106) 47 704 51 274 50 635-639 -1,2 Viherjätekompostointi (020106, 200201) 8 176 9 408 8 874-534 -5,7 Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, 200201) 11 052 9 933 6 118-3 815-38,4 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) 16 106 17 280 16 645-634 -3,7 Välivarastointi, t/a 2012 2013 2014 t % Lasi 4) (150107, 200102) 2 189 2 249 3 211 962 42,8 Kyllästetty puu (170204) 1 161 1 009 1 091 82 8,1 Energiajae (200301) 3 271 83 0-83 -100,0 Metalli (200140) 0 138 871 733 531,4 1)Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta 11) 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi 12
Jätekuormien ohjautuminen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan on vähentänyt vastaanotettujen kuormien määrä. Uusina jätelajeina vastaanotettiin jätevoimalan tuhkaa ja kuonaa. Syyskuussa 2014 otettiin käyttöön lajittelukatos, jonne ohjattiin kaikki lajiteltavat jätteet. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti. 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan ympäristöluvassa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto valvovalle viranomaiselle. Vuoden 2014 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 499 tarkastuspöytäkirjaa. Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 284 kappaletta (kuva 1). Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 49 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaisille siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 28 jätekuormaa. 10 55 33 49 35 15 9 6 3 284 Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Muut huomautukset Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna 2014. Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 10 kappaletta. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 166 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). 13
400 350 300 250 Kpl 200 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina 2004 2014. Jätevoimalan kuonan käsittelystä ajettiin kansainvälisenä siirtona 58 konttia pienirakeista (2-12 mm) eimagneettista metallia Hollantiin käsiteltäväksi. Kansainvälisistä kuljetuksista tehtiin viranomaisille ilmoitukset vähintään kolme päivää ennen jätteen siirtoa. Siirtoasiakirjoihin merkittiin erikseen kontin ja sinetin numerot. Jokaisen lähtevän kontin mukana tuli olla täytetty ja allekirjoitettu, alkuperäinen siirtoasiakirja; kopiot viranomaisten päätöksistä, leimatut ilmoitusasiakirjat sekä kopio kuljetusliikkeen jätehuoltorekisteriotteesta. Siirtoasiakirja kulkee alkuperäisenä jäte-erän mukana lähtöpaikasta loppukäsittely- tai hyödyntämislaitokseen. 14
5 Bio- ja puutarhajäte 5.1 Kompostointi ja jälkikypsytys 5.1.1 Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 50 635 tonnia biojätettä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin 47 230 tonnia biojätettä, mikä on noin 2 079 tonnia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetusta biojätteestä 4,8 % (2 428 tonnia) kuljetettiin käsiteltäväksi Forssaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle. Kompostointilaitokselle vastaanotetusta biojätteestä 0,8 % (410 tonnia) käsiteltiin kentällä. Nestemäinen biojäte vastaanotettiin erilliseen säiliöön, johon sitä kertyi vuoden aikana 208 tonnia. Säiliön tyhjennyksestä vastasi Envor Group Oy ja se toimitettiin Forssaan mädätyslaitokselle. Kompostointilaitokseen ja/tai nestepitoisen biojätteen säiliöön sopimatonta biojätettä sijoitettiin hallitusti 0,2 % kaatopaikalle. Jätteenkäsittelykeskukseen tulleesta biojätteestä käsiteltiin laitosmaisesti 99 % (Ämmässuolla 94,2 % ja Forssassa 4,8 %). Tuki- ja seosaineita lisättiin kompostin sekaan yhteensä 37 479 tonnia. Tukiaineina käytettiin risu-, kanto- ja puuhaketta sekä kompostin ylitettä ja epäkuranttia kompostia. 5.1.2 Bio- ja viherjätevirrat Kuvassa 3 on esitetty vuosien 2012 2014 aikana vastaanotetut biojätejakeet tonneittain ja kuvassa 4 on esitetty saman ajanjakson viherjätemäärät tonneittain. Vuosien 2012 ja 2013 nestemäisen biojätteen vastaanotto on sisältynyt teollisuusbiojätteeseen. 60 000 50 000 t / Vuosi 40 000 30 000 20 000 10 000-2012 2013 2014 Nestemäinen biojäte - - 208 Purut (teollisuusbiojäte) 103 269 263 Eläinten kuivikkeet - 506 633 Teollisuusbiojäte 10 366 13 752 13 201 Kotitalousbiojäte 38 359 36 556 36 330 Kuva 3. Vastaanotetut biojätejakeet tonneittain (t) vuosina 2012 2014. 15
20 000 18 000 16 000 14 000 t / Vuosi 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000-2012 2013 2014 Puu 503 522 387 Kannot 2 538 1 189 861 Muu viherjäte 7 266 8 944 8 462 Risut ja risuhake 7 205 6 573 3 044 Kuva 4. Vastaanotetut viherjätejakeet tonneittain (t) vuosina 2012 2014. Taulukoihin 8 ja 9 on kerätty vuoden 2014 bio- ja viherjätevirrat, joista voidaan nähdä vastaanotettujen jätejakeiden jakautuminen eri käsittelymuotoihin. Kompostointiprosessilla käsitellään sekä bio- että viherjätteet. Biojätteet käsitellään pääsääntöisesti tunnelikompostoinnilla Ämmässuolla, mutta ne voidaan ohjata käsiteltäväksi myös muihin laitoksiin. Biojätteistä eläinten kuivikkeet ohjautuivat sekä laitoskompostointiin muun biojätteen seassa että kenttäkäsittelyyn viherjätteen seassa. Teollisuusbiojätteisiin kuuluva puru ohjattiin ainoastaan kenttäkäsittelyyn. Taulukko 8. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna 2014. Biojäte EWC -koodi Vastaanotettu (t) Kompostointilaitos (t) Kenttäkäsittely (t) Forssan mädätyslaitos (t) Poltto (t) Kaatopaikka (t) Kotitalousbiojäte 20 01 08 36 330 Teollisuusbiojäte 20 01 08 13 201 Yht. 47 230 0 Yht. 2 220 Yht. 0 yht. 81 Nestemäinen biojäte 20 01 08 208 0 0 208 0 0 Eläinten kuivikkeet 02 01 06 633 486 147 0 0 0 Purut (teollisuusbiojäte) 20 01 08 263 0 263 0 0 0 Yhteensä 50 635 47 716 410 2 428 0 81 16
Taulukko 9. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna 2014. Viherjätejäte EWC -koodi Vastaanotettu (t) Käytetyt haketukiaineet biojätteenkompostoinnissa (t) Risut 20 02 01 3 044 1 535 Myyty energiantuotantoon hakkeena (t) 640 + muuta haketta 7 635 Kannot 20 02 01 861 553 0 Muu viherjäte 20 02 01 8 462 0 0 Puu 19 12 07 387 2 975 0 Yhteensä 12 754 5 063 8 275 Viherjätettä murskattiin alueella useamman kerran vuoden aikana. Puhdasta puuta on haketettu kuusi kertaa, risuja haketettiin viisi kertaa ja kantoja murskattiin kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Haketettuja tuotteita on käytetty tuki- ja seosaineina. Vuoden 2014 aikana haketettuja ja aikaisemmasta vuodesta ylijääneitä tuki aineita on myyty energian tuotantoon. 5.1.3 Biojätteen jälkikypsytys kentällä Biojätekompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin tarvittaessa ja näiden jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi kompostointiaumojen käännöstä. 5.1.4 Viherjätteen kompostointi Vuoden 2014 aikana vastaanotettiin viherjätekentälle yhteensä 8 874 tonnia viherjätettä. Viherjäte sisälsi lehtiä, risuja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja kuivikkeet). Puutarhajäte sekä se osa risuhakkeesta, jota ei tarvittu tukiaineena tunnelikompostointiprosessissa, aumakompostoitiin kentillä. Puutarhajäteaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin ja näiden kompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. 5.2 Kompostoinnin tarkkailu Kompostipanokset numeroidaan juoksevalla numerolla ja panoksia seurataan laitoskäsittelyn jälkeen ulkona tapahtuvaan seulontaan ja alitteen luovutukseen asti. Panoksille tehdyt toimenpiteet, hygienisointi ja näytetulokset kirjataan ylös. Tietokoneelta seurataan kompostointiprosessin tärkeimpiä parametreja. Tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan antureiden avulla. Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavat kompostialitteet numeroidaan eränumeroin. Erästä otettavat näytteet toimitetaan ulkopuolisen laboratorion analysoitaviksi. 17
5.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet ja häiriöt Kompostointilaitosta saneerattiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jotta siellä pystyttäisiin käsittelemään tulevaisuudessa myös biokaasulaitoksessa syntyvä lopputuote eli mädäte. Saneeraustöiden aikana biojäte vastaanotettiin vanhalle kompostointilaitokselle (7.1. 17.8.2014), johon rakennettiin väliaikaisia sekoitus- ja seulalaitteita. Toiminnassa ei ollut varsinaista huoltoseisokkia. Kompostointilaitoksen saneeraukseen kuului automaattisen tunnelityhjennysjärjestelmän poisto, tunnelihallin lattian nosto sekä uuden esi- ja jälkikäsittelylaitteiston rakentaminen. Saneeraustyöt valmistuivat syksyn 2014 aikana, jonka jälkeen biojätteen vastaanotto ja esikompostointi siirrettiin takaisin kompostointilaitokseen. Muita olennaisia toimintahäiriöitä ei ollut vuonna 2014. 5.4 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut Kompostilaitoksen biopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2014 oli 304 hy/m³ (reduktio 90,7 %) ja ammoniakkipitoisuus 3,5 NH 3 /ppm (reduktio 96 %). Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku oli 1086 hy/m³ (reduktio 91 %) ja ammoniakkipitoisuus 1 NH 3 /ppm (reduktio 99 %). Vuoden 2014 aikana viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä oli noin 3430 m 3. Kompostointilaitoksen viemäriin johdetun prosessiveden vuositarkkailun tulokset on esitetty keskiarvoina taulukossa 10. Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2012 2013 ja 2.7.2014 otetun näytteenoton tulokset. Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä (m 3 ). Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 2012 2013 2014 ka ka 2.7.2014 Ammoniumtyppi mg N/l - - - 1 400 1 250 530 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l - - - 20 000 37 000 23 000 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l - - - 34 000 83 000 31 000 Kiintoaine mg/l - - - 7 300 47 000 1 700 Kokonaisfosfori mg P/l - - - 160 445 180 Kokonaistyppi mg N/l - - - 4 000 2 600 1 100 ph 6-11 5,6 5,7 4,2 Sulfaatti mg SO 4/l 400 3 500 1 755 150 Sähkönjohtavuus ms/m - - - 1 800 2 232 920 Parametri Yksikkö Vuosi 2012 2013 2014 Virtaama m 3 1 950 3 750 3 430 5.5 Valmiin kompostin käyttö Valmis kompostimateriaali seulottiin, analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa ja luovutettiin mullan tuotantoon. Vuoden 2014 aikana mullantuotantoon on luovutettu noin 19 275 tonnia kompostia. 18