Ympäristönsuojelujaosto/Miljövårds sektionen 40 17.06.2009 Lausunto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta/ Utlåtande om Vanda Energi Ab:s ansökan om miljötillstånd för avfallsverk, Långmossebergen 323/05.03.05/2009 YMPJAOS 40 Ympäristönsuojelujaosto / miljövårdssektionen 17.6.2009 Valmistelija/Beredare: ympäristönsuojelutarkastaja / mijövårdsinspektör Anu Juvonen, anu.juvonen@sipoo.fi, p.09-2353 6722 Vantaan Energia on toimittanut Uudenmaan ympäristökes kuk selle ympäristölupaha kemuksen koskien Van taan Långmosse ber geniin rakennettavaa jä te voimalaa. Laitos on tarkoitus ottaa käyt töön vuonna 2014. Uudenmaan ym päristökeskus on pyytä nyt ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti Si poon kunnalta lausun non lupahakemuksen joh dosta 23.6.2009 mennessä. Laitoksen toimintaperiaate Jätevoimala koostuu jätteen vastaanotto- ja käsittelylaitteista, kahdesta jätettä polttavasta arina kattilasta ja savukaasujen puhdistuslaitteistosta, maakaasua polttavasta kaasuturbiinis ta, läm möntalteenottokat tilasta se kä höyryturbiinista. Jätteenpolttotekniikkana on arinapoltto, joka sallii vaihtelut polttoaineen laadussa, mikä mah dollistaa laitoksen tasaisen toiminnan silloinkin, kun polttoaineena käytetään lämpöarvoltaan vaihtelevaa jätettä. Kattilalaitoksessa on kaksi identtistä jätteenpolttolinjaa, joilla on samat toiminta-arvot ja kapa siteetti. Polttolinjat toimivat itsenäisesti toisistaan riippumatta ja linjoja voidaan ajaa tarvit taes sa vain yksi kerrallaan. Kum mallakin polttolinjalla on omat erilliset laitteistonsa. Ainoas taan jät teen vastaanotto ja jä tebunkkeri ovat yhteisiä molemmille polttolinjoille. Jät teenpoltto linjat on suunniteltu toimimaan 24 tuntia vuorokaudessa 7 päi vänä viikossa. Jätteenvastaanotto ja syöttäminen palotilaan Poltettavat jätteet otetaan vas taan ja välivarastoidaan alipaineisissa jätebunk kereissa, joi den tuu le tusil ma joh detaan polttoon tai aktiivihiilisuo dattimen läpi. Kat ti loi den ol lessa pois käy töstä esi mer kiksi huolto töi den ai kana bunkke ri pi detään edel leen ali pai neessa ja sen poistoil ma johde taan aktiivi hii li suo datti men läpi ulkoilmaan. Bunkkeri pide tään koko naan suljettuna, jotta jät teestä aiheutuvat pöly ja haju eivät vapaudu ympäröivään ra kennukseen. Bunk ke rin va ras toin ti ka pa si teetti on noin 7 päi vää lai tok sen ajaes sa täy dellä te holla. Jä te mää ränä va ras tointi kapa si teetti on noin 21 000
kuu tiota mi kä vas taa noin 7000 ton nia jätet tä. Lai tokselle ei toi miteta jä tettä pit kien toi mintase sonkien (esim. vuo si huol tojen) ai kana. Laitokselle toimitettua sairaalajätettä ei varastoida, vaan jäte syötetään suoraan katti loihin pol tettavaksi. Kahmarit nostavat jätteen bunkkerin kasasta ja pudottavat sen syöttösiiloon. Syöttösii lot oh jaa vat jätteen syöttökanavaan, jonka tehtävänä on estää ylimääräisen ilman vir taus paloti laan polt toaineen syöttöjärjestelmän kautta. Syöttökanavassa on hydrauli set sulkuventtiilit, joiden avulla kanava suljetaan kattiloiden ylösajon ja sammutuksen aikana, jotta tuli ei leviä tulipesästä syöt tösiiloon. Hydrauliset syöttimet kanavan lop pupäässä syöttävät polttoaineen tulipesään. Polttoprosessi Jätteen palaessa arinalla kattiloiden seinäputkistoissa virtaava vesi höy rystyy. Jätekattiloiden höyry tu listetaan eli lämpötilaa nostetaan erillises sä lämmön tal teenot to kat ti lassa. Höy ryn tu lis tuksessa käytetään apuna kaasuturbiinin savukaasujen lämpö energiaa. Sa malla kaasutur biini tuot taa sähköä Vantaan Energian sähköverkkoon. Lämmöntalteenottokattilalta tuorehöyry ohjataan höyryturbiinille, joka tuottaa sähköä. Turbii nilta höy ry johdetaan kaukolämmön vaihtimille, joissa höyry lauhtuu ja luovuttaa lämpöä kau ko lämpöverk koon. Lämmön tal teenot to kat ti la tuottaa lisäksi matalapainehöyryä. Lauh de pum pataan syöttövesisäi liöistä esilämmittimien kautta takaisin jätteenpolttokattiloihin. Poltettavan jätteen määrä pysyy kohtuullisen tasaisena vuoden ympäri. Kaukolämmön tarve kuitenkin vähenee huomattavasti kesäkuukausina. Tämän vuoksi laitos on varustettu apulauh duttimella, jolla yli mää räinen lämpö jäähdytetään, jotta jätteenpolttokapasiteetti pysyy ennal laan myös kesä kuukausina. Kaukolämmön kulutuksen kasvaessa apulauhduttimien tarve vähenee si ten, että vuonna 2020 lauhdu tettava lämpö määrä on arviolta 8 GWh ja vuonna 2035 noin 2 GWh. Laitoksen vuotuinen käyttöaika on yli 11 kuukautta ja se tuottaa sähköä noin 525 GWh/a sekä kaukolämpöä noin 740 GWh/a. Jätevoimalassa käytettävät polttoaineet Jätevoimalan pääpolttoaineena on syntypaikkalajiteltu sekajäte. Vuotuinen polttokapasiteetti on 340 000 tonnia jätettä. Erilliskerättyjä ongelmajätteitä, kuten sairaalajätteitä ja painekyllästettyä puuta, poltetaan korkeintaan 5 000 tonnia vuo dessa. Jätevoimalan kaa su tur bii nin pää asial li nen polt to ai ne on maa kaa su.
Voimalan ton tin itä reu nal le tulee Gasum Oy:n pai neen alen nus asema, josta maa kaa su joh de taan jäte voi ma lan käyt töön. Kaa su tur biinin va ra polt to ai nee na käy te tään ke vyt tä polt to ai netta. Kevyt polt toöljy varastoi daan kah teen 1 500 kuu tion varasto säiliöön, jotka va rustetaan suo ja-altail la. Suo ja-al taassa on kallis tus ja venttii li, jon ka kautta suo ja-altaa seen ker tyvä sadevesi johde taan ajoittain öljyn ero tuskaivon kautta jäteve si viemä riin. Savukaasujen puhdistus Arinakat ti loiden sa vukaa sujen puhdistuksessa käytetään sähkösuodatinta, letkusuodatinta sekä savukaasujen joukkoon ruiskutettavia puhdis tuskemikaaleja. Arinakattiloiden savukaasut johdetaan 70 m korke aan ja kaasuturbiinin savukaasut 50 m korkeaan savupiippuun. Sa vu kaasu päästöjä ilmaan seurataan jatkuvatoimisesti. Melu ja liikenne Laitoksen käyn timelu on luonteeltaan tasaista. Melua vähennetään muun muassa hönkäputkien äänenvaimentimilla. Laitoksella on noin 173 ras kaan liiken teen käyntiä vuorokaudessa. Kukin rekka-auto ajaa laitokselle ja sieltä pois, joten liikennemäärien lisäys on kaksi kertaa kuljetusten määrä eli 346 rekka-autoa päivässä. Polttoainekulje tukset ajoit tu vat pää osin ar ki päi vil le ja kes ki päi vään. Jätevedet Voimala sijait see lä hel lä pohjavesialu een rajaa. Jätevoimalassa syntyy normaalin käytön yhteydessä jätevesiä lähinnä seuraavista: prosessiveden kä sittelystä (alle 3 m 3 /h), johdetaan neutraloinnin kautta jätevesiviemäriin kattilan ja tur bii nin huuh te luve det (noin 18 m 3 /h), johdetaan öljynerottimen kautta jäteve siviemäriin puhtaita sadevesiä katoilta (noin 500-600 m 3 /vrk), johdetaan avo-ojaan likaisia sadevesiä asfaltoidulta piha-alueelta (noin 500-600 m 3 /vrk), joh detaan öljynero tuskaivon ja keruualtaan kautta jätevesiviemäriin sosiaalijätevesiä (3 m 3 ), johdetaan jätevesiviemäriin sekä lai tok sen pe su- ja lat tia ve siä (20 m 3 /h). Li säk si vuo si huol tojen yh tey des sä vaihdettava jääh dy tys vesi johde taan öl jynero tuskai von jäl keen kau pungin vie mä river kos toon. Savukaasujen puh distuksesta ei synny jätevesiä. Kemikaalien varastointi
Laitokseen tulee kaksi 1 500 m3:n ke vytöljysäiliötä sekä erilaisia kemi kaaleja muun muassa ve denkäsitte lyyn ja savukaasu jen puhdistukseen. Laitokselta syntyvät jätteet Jätteen poltossa syntyy tuhkaa yhteensä noin 90 000 ton nia vuo dessa. Tuhkajätteet on suunniteltu toimitettavan lop pu si joi tuk seen tai hyö ty käyt töön seuraavasti: pohjatuhka 65 000-70 000 t, YTV/hyötykäyttö tai loppusijoitus kattilatuhka ja lentotuhka 5 000-6 000 t, YTV hyötykäyttö tai loppu sijoitus savukaasujen puhdistuksen jäte 13 000-14 000 t, ongelmajätelai tos ongelmajäte 2-5 t, ongelmajätelaitos yhdyskuntajäte ja kunnossapitojäte 7 t, poltto omassa jätevoimalaitoksessa. Päästötarkkailut Laitoksella mitataan jatkuvatoimisesti seuraavia päästöjä: NO x, CO, hiukkasten kokonais määrä, orgaaninen kokonaishiili (TOC), vetykloridi, (HCl) ja - fluoridi (HF) ja SO 2. Myös lämpötilaa kattilan seinämän läheisyy dessä, savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa sekä ve sihöyryn määrää mitataan jatkuvatoimisesti. Raskasmetallien (kadmium, tallium,elohopea, antimoni, arseeni, lyijy kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini) sekä dioksiinien ja furaa nien päästöt mitataan ensimmäisen vuoden aikana vähin tään jo ka kolmas kuukausi kertanäytteenottoon perustuen. Tämän jäl keen päästöt mitataan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mittalaitteiden luotettavuutta tarkkaillaan sekä sisäisin että ulkoisin laadunvarmennuksin. Laitokselta ei johdeta jäte- tai jäähdytysvesiä suoraan vesistöön, joten vesistöntarkkailua ei suoriteta. Pohjavesien tarkkailusta laaditaan rakenta misen- ja käytön aikaiset pohjaveden tarkkailuohjelmat, jotka hy väksy tetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Ilmalaatua tarkkaillaan yhdessä muiden energiayhtiöiden kanssa olemalla mukana YTV:n toteuttaman pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailussa. Käyttötarkkailut Laitokselle tuotavan jätepolttoaineen laatua ja määrää tarkkaillaan. Samoin jätepolttoaineen syöttöä tarkkaillaan sekä tulipesän lämpö tilaa ja palamisprosessia. Savukaasun puhdistuslaitteita tarkkaillaan
ja ohjataan automaattijärjestelmän avulla. Haittaeläinten esiintymistä ehkäistään teknisin ratkaisuin ja haittaeläinten esiintymisen varalle toteutetaan seuranta- ja torjuntaohjelma. Päätösehdotus Ympäristönsuojelujaosto antaa liitteenä 1. olevan lausunnon Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaitoksen ympäristölupahakemuksesta. Pykälä tarkastetaan kokouksessa. Förslag till beslut Miljövårdssektionen ger utlåtande om Van da Ener gi Ab:s an sö kan om miljötillsånd för avfallskraftverk enligt bilaga 1. Paragrafen justeras på mötet. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pykälä tarkastettiin kokouksessa. Beslut Förslaget godkändes enhälligt. Paragrafen justerades på mötet.