Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu Päijät Hämeen jätelautakunnan alueella lausuntoversio

Päijät Hämeen jätelautakunta Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu Päijät Hämeen jätelautakunnan alueella lausuntoversio 17.10.2016 Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä

Sisällys Määritelmiä... 1 1 Johdanto... 2 1.1 Tarkasteltava alue ja aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko... 2 1.2 Jätteenkuljetuksen järjestäminen... 2 1.3 Kuljetusjärjestelmästä päättäminen... 3 1.4 Jätelain edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle... 4 2 Jätelain edellytysten täyttyminen... 5 2.1 Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin... 5 2.2 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle... 13 2.3 Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan... 17 3 Yhteenveto... 22 0

Määritelmiä Tarkasteluraportissa tarkoitetaan Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä. Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa Päijät Hämeen Jätehuolto Oy tai kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Kiinteällä yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto, palvelu ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä, pois lukien asumisessa syntyvää lietettä. 1

1 Johdanto 1.1 Tarkasteltava alue ja aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko Päijät Hämeen jätelautakunnan on tarkasteltava 1 täyttääkö kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus jätelain edellytykset 2. Päätös kuljetusjärjestelmästä olisi tullut tehdä viimeistään 1.5.2013. 3 Päijät Hämeen Jätelautakunta päätti aiemmin 16.1.2014 3 ja korjauspäätöksissä 6.3.2014 8 ja 10.4.2014 13, että jätteenkuljetus järjestetään edelleen kiinteistönhaltijan järjestämänä. Itä Suomen hallinto oikeus kumosi päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi jätelautakunnalle 16.2.2016. Jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelu koskee Päijät Hämeen jätelautakunnan alueita, joissa on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Näitä ovat kokonaisuudessaan Asikkala, Hollola, Lahti, Myrskylä, Padasjoki ja Pukkila. Näissä kunnissa tarkastelu koskee kaikkea kunnan vastuulle kuuluvaa kiinteitä jätteitä pois lukien sako ja umpikaivolietettä. Lisäksi tarkastelu koskee jätehuoltomääräysten mukaan erilliskerättäviä tuottajavastuullisia jätteitä. Tarkastelu koskee myös mahdollisia muita tuottajavastuullisia jätelajeja kuin tällä hetkellä erilliskerätään, mikäli kunta päättää huolehtia niiden kuljettamisesta. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on siirrytty kaikkien jätelajien osalta Sysmän ja Heinolan hajaasutusalueilla sekä Orimattilan Artjärvellä. Heinolasta ja Sysmästä tarkastelun piirissä ovat taajama alueet sekä Orimattilasta muu kuin Artjärven alue. Näillä alueilla tarkastellaan kaikkia em. jätelajeja. Orimattilan ja Heinolan taajama alueiden biojätteenkuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä. Tarkastelu koskee näillä alueilla muita jätelajeja kuin biojätettä edellä mainituin rajauksin. Kärkölän osalta lautakunta päätti erikseen 5.6.2014 27 ja 5.3.2016 6, että kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirrytään 1.7.2017. 1.2 Jätteenkuljetuksen järjestäminen Kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta huolehtiminen on julkinen välttämättömyyspalvelu, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Jätelain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan järjestämään käsittelyyn. Jätteenkuljetus voidaan järjestää: 1. Kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (Jätelaki 36 ) Kunta järjestää kuljetuksen omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä. Päijät Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) yhteistyö ja osakassopimuksen allekirjoittaneet kunnat ovat sopineet, että PHJ voi osallistua kuljetuksen ja keräilyn organisointiin, ohjaukseen ja seurantaan jätehuoltoviranomaisen (Päijät Hämeen jätelautakunta) päättämässä laajuudessa. Kyseessä on kiinteistön haltijalle tarjottava julkisoikeudellinen palvelu, josta perittävä maksu määrätään kunnan jätetaksan mukaisesti. Jätetaksan hyväksyy Päijät Hämeen jätelautakunta 1 Jätelaki 646/2011 149 2 Jätelaki 37 3 Jätelaki 149, 148 2

2. Kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jätelaki 37 ) Kiinteistön haltija sopii itse valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa jätteen kuljetuksesta järjestämästään keräyspaikasta kunnan määräämään käsittelypaikkaan. Kyseessä on kiinteistön haltijan ja kuljetusyrittäjän välinen yksityisoikeudellinen sopimus. Kiinteistön haltijan lakisääteinen liittymisvelvollisuus kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen (jätelain 41 ) tarkoittaa tässä tapauksessa käytännössä sitä, että kiinteistön haltija velvoitetaan solmimaan sopimus yksityisen yrityksen kanssa jätteen kuljettamisesta. 1.3 Kuljetusjärjestelmästä päättäminen Jätelautakunta voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta tarkasteltavilla alueilla, jos voidaan perustellusti osoittaa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyvät 4. Jätelain mukaan kunnan ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että lain 37 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Kunta voi siten sille kuuluvan harkintavallan nojalla päättää tässäkin tapauksessa siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. 5 Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta. Tämä tarkoittaa, että siirtymä olisi tehtävä jätelain mukaan viimeistään 1.5.2017. Jätelautakunnan on ennen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta 6. Hallintolain 7 mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Kunnan kantaa ei voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että koko kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle: Uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan arvion mukaan toiminut 8. Jätelautakunnan on seurattava ja valvottava päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Käytännössä kuljetusjärjestelmätarkastelu tulee tehdä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 2 3 vuoden välein. 4 KHO:2016:19 5 KHO:2016:20 6 Jätelaki 38 7 45.1 8 KHO:2016:19 3

1.4 Jätelain edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle Jätelain 37.1 :n mukaiset edellytykset järjestää jätteenkuljetus kiinteistönhaltijan järjestämänä ovat: 1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jotta jätelaissa säädettyjen oikeudellisten vähimmäisedellytysten täyttymistä voidaan arvioida, tulee päätöksenteon tueksi tehtävässä selvityksessä kuvata päätöksen kohteena olevia alueita riittävän yksityiskohtaisesti ja niin, että kysymyksessä oleviin jätelajeihin mahdollisesti liittyvät erityispiirteet otetaan huomioon. Selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota niihin alueiden ominaisuuksiin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten tai toimivuuden kannalta, kuten asuinkiinteistöjen määrään ja tiheyteen, kuljetusmatkoihin tai alueen kuljetusoloihin muutoin. Samankaltaiset alueet voidaan tarkastelussa yhdistää, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita, kuten esimerkiksi keskustaajamaa, hyvin harvaan asuttuja alueita ja saaristoalueita, on yleensä syytä tarkastella erikseen. Lain esitöissä on yhtenä arvioinnissa huomioon otettavana seikkana mainittu myös kuljetuspalveluista perittävät maksut. 9 9 KHO:2016:19 4

2 Jätelain edellytysten täyttyminen 2.1 Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Asikkala, Padasjoki: Edellytys ei täyty. Kuntien liittymisaste on heikko. Kuntien haja asutusalueen jätehuollon kattavuus on heikko ja palvelua ei voida nykyisellä kuljetusjärjestelmällä tarjota nykyisen tasoisena. Alueella saatavilla olevat palvelut ovat riittämättömät, koska kiinteistökohtaista kuljetusta on täydennetty aluekeräyspisteillä. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiinteistöittäistä keräystä että aluekeräystä. (Kattavuus ja luotettavuus) Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). Heinola, Lahti, Orimattila: Edellytys ei täyty. Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). Hollola: Edellytys ei täyty. Kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen toimivuutta ei voida luotettavasti arvioida, koska alueella toimiva kuljetusyrittäjä ei toimita jätehuoltoviranomaiselle tietoja. Jätehuoltoviranomainen ei voi seurata jätehuoltoon liittymistä (Kattavuus ja luotettavuus). Niiden tietojen osalta mitä on saatu, tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). Myrskylä, Pukkila: Edellytys ei täyty. Energiajätteen tyhjennyshinnat ovat kalliimpia kuin sekajätteen ja alueella toimii pääsääntöisesti yksi yritys. Alueiden liittymisaste on heikko. (Kattavuus ja luotettavuus). Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). Sysmä: Edellytys täyttyy. Palveluja on saatavilla koko taajaman alueella. Yrityksellä, jolla on määräävä markkina asema on listahinnat, myös toiselta kuljetusyritykseltä on mahdollista saada kuljetuspalvelua sen ilmoituksen mukaan. Energiajätteen tyhjennyshinta on halvempi kuin sekajätteen. Kuljetusten kattavuus ja luotettavuus sekajäte ja energiajäte Alueella toimii kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pääasiassa 5 yritystä. Seka ja energiajätteen kuljetuksessa toimii Sysmässä, Pukkilassa, Padasjoella ja Myrskylässä yksi yritys tai 2 yritystä, joista toinen hyvin pienellä osuudella. Asikkalassa, Heinolassa ja Orimattilassa toimii pääosin 2 yritystä. Lahdessa toimii 3 yritystä. Hollolassa toimii 4 yritystä, mutta 15 % osuudella toimiva yritys ei ole rekisteröitynyt ELY:n jäterekisteriin eli se toimii luvatta. Tiedot ovat vuoden 2015 kuljetustietoja, mutta ovat suuruusluokaltaan sanoja kuin yrittäjien kuljetusjärjestelmäselvitystä varten toimittamat tiedot (Kuva 1). 5

Kuva 1. Kuljetusyritysten osuudet sekajätteen ja energiajätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetusrekisterin vuoden 2015 kuljetustiedot) Kunnan on jätelain perusteella huolehdittava, että kaikilla sen vastuulle kuuluvilla kiinteistöillä on käytössä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kaikkien asuinkiinteistöjen myös vapaa ajan kiinteistöjen, tulee olla liittyneitä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteenkuljetukseen liittyneitä voidaan verrata PHJ:n ekomaksurekisteriin tai valtakunnallisista järjestelmistä saataviin rakennustietoihin (Taulukko 1). PHJ: rekisteri ei ole kaikilta osin kattava, toisaalta kaikkien rakennusten käyttö ei ole tiedossa. Jätehuoltoon liittymisessä on suuria eroja kunnittain. Luvuissa on mukana myös kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueet. Liittymisasteen voidaan katsoa olevan suhteellisen korkealla tasolla Lahdessa, Sysmässä ja Heinolassa. Alhaisimmat liittymisasteet ovat Asikkalassa ja Padasjoella ja Myrskylässä. Vesipintaalan Vapaa ajan asuntojen osuus Asukastiheys Liittymisaste Liittymisaste Pinta ala osuus Rakennukse rakennuksis hlö/maa Taajama (Tilastokesk (Ekomaksur Kunta km2 % t ta % Väkiluku km² aste us) % ekisteri) % Asikkala 756 25 7229 56 8287 15 64 36 43 Heinola 839 19 8397 41 19575 29 91 78 99 Hollola 727 11 9047 23 23915 37 79 53 73 Lahti 518 11 20293 9 118743 258 97 91 100 Myrskylä 206 3 1441 35 1969 10 46 50 62 Orimattila 814 4 7163 18 16326 21 66 72 79 Padasjoki 730 28 4341 65 3143 6 50 28 41 Pukkila 146 1 1199 26 1971 14 40 53 72 Sysmä 936 29 5811 65 4040 6 52 76 97 Keskiarvo 69 84 Taulukko 1. Tietoa kuntien rakenteesta ja jätehuoltoon liittymisaste. Jätehuoltoon liittyneeksi on katsottu rakennus, jolla on sekajäteastia. Osittain kiinteistöittäistä jätehuoltoa on hoidettu jätekimpoilla. Kuljetusyritysten tulisi pitää kirjaa kiinteistöistä, joiden jätteitä kuljettavat. Niiden kimppojen tai jätehuollon keskeytysten osalta, jotka ovat yritysten luovuttamissa tiedoissa, myös kimppa astiat on huomioitu luvuissa. Isoja tieosuuskuntien ja vastaavien kimppoja tai viranomaiselle ilmoitettuja kimppoja ei ole liittymisasteessa huomioitu. Myöskään viranomaiselle ilmoitettuja keskeytyksiä ei ole poistettu. Mikäli liittymisessä olisi huomioitu Asikkalan ja Padasjoen osalta kuljetusyritysten aluekeräyspisteet, liittymisaste olisi niissä Asikkalassa 43 52 % ja 6

Padasjoella 36 53 %. Jätehuoltoon liittymisen alueellinen jakauma on esitetty liitekartoilla 1 2. Kartat havainnollistavat, että liittymättömiä on kaikilla alueilla, myös taajama alueilla. Lukumäärissä tämä tarkoittaa, että koko alueella on n. 8 800 11 000 asuinrakennusta, jotka eivät ole liittyneet kiinteistöittäiseen jätehuoltoon tai joiden käytöstä tai jätehuollosta ei ole tietoa. Seka ja energiajätteen kuljetuspalveluja on pääsääntöisesti tarjolla kaikilla taajama alueilla. Kunnissa, joissa toimii pääasiallisesti vain yksi yritys seka ja energiajätteen kuljetuksessa, asukkaalla ei ole mahdollista kilpailuttaa jätteenkuljetusta. Sysmässä, Padasjoella, Asikkalassa ja Heinolassa vapaa ajan asutuksen osuus on suuri, 41 65 % yhteenlasketusta vapaa ajan asuntojen ja vakituisten asuntojen määrästä. Myös vesipinta alan osuus on niissä suurin. Saarikiinteistöille ei ole saatavilla kiinteistöittäistä jätteenkuljetuskalustoa ja yrittäjää. Ongelmia on ollut kaikkien kuntien haja asutusalueen vapaa ajan kiinteistöjen jätehuollon toimivuudessa teiden kantavuuden vuoksi. Kiinteistöittäinen kuljetus ilman aluekeräyspistemahdollisuutta on lähtökohtaisesti huono ratkaisu vaikeasti saavutettaville kiinteistöille. Jätteenkuljetusta on käytännössä Padasjoen ja Asikkalan haja asutusalueella hoidettu kuljetusyritysten aluekeräyspisteillä ja asukkaiden isoilla kimppapisteillä. Kimppa astioita voivat käyttää lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt, haja asutusalueella esimerkiksi saman yksityistien varrella sijaitsevat kiinteistöt. Käytännössä jätelautakunnan alueella on suuria, useamman kiinteistön kimppa astioita, joita hallinnoivat mm. tiekunnat ja erilaiset yhdistykset. Toimivat kimppa astiat ovat hyvä ratkaisu jätehuollon järjestämiseksi. Suurten kimppapisteiden ongelmana ovat etenkin ns. vapaamatkustajat, jotka vievät jätteensä astioihin maksamatta niiden käytöstä. Ketään ei voida velvoittaa liittymään kimppa astiaan. Kuljetusyrityksillä on Padasjoella 7 aluekeräyspistettä ja Asikkalassa 7 aluekeräyspistettä. Yksityisten kuljetusyritysten ylläpitämät aluepisteet eivät ole jätelain 37 :n mukaista kiinteistön haltijan järjestämää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta eivätkä jätelain 34 :n mukaisia kunnan järjestämiä alueellisia vastaanottopaikkoja. Lisäksi 42 kiinteistöä Padasjoella on liittynyt Jämsän Jätehuolto Oy:n aluekeräyspisteen käyttäjäksi palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiinteistöittäistä keräystä että aluekeräystä. Hollolassa rekisteröitymättömällä yrittäjällä on toiminta alueenaan entinen Hämeenkosken alue. Kiinteistönhaltijalla on velvollisuus tarkistaa, että jätteenkuljettaja on ELY:n rekisterissä. Jätehuoltoviranomaisella on liittymistieto kyseisen yrittäjän osalta vuodelta 2013, koska yritys kieltäytyy toimittamasta tietoja. Sysmän taajama alueen jätehuollon hoitaa tällä hetkellä yritys, joka hoiti ennen myös Sysmän hajaasutusalueen jätteenkuljetuksen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Uudessa kilpailutuksessa toinen yritys voitti haja asutusalueen kilpailutuksen. Tämän yrityksen ilmoituksen mukaan he tarjoavat palvelua myös taajama alueella. Muiden yritysten kuin nykyisin taajamassa toimivan yrityksen ja kulloinkin kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ympäröivällä haja asutusalueella hoitavan yrityksen markkinoille tulo on Sysmässä vaikeaa ellei mahdotonta. Tällä hetkellä kunnan taajama alueella on tarjolla kaksi yritystä. Kuljetusten kattavuus ja luotettavuus biojäte, pakkausjätteet, muut jätelajit Jätehuoltomääräysten mukaan biojätettä, kartonkia, metallia ja lasia tulee kerätä yli 10 huoneiston kiinteistöiltä Asikkalassa, Hollolassa ja Lahdessa. Biojätteen kuljetuksessa yhdellä yrityksellä ei ole määräävää markkina asemaa missään kunnassa. Pakkausjätteen kuljetuksessa Orimattilassa suurimman yrityksen osuus kuljetuksista on huomattavan suuri. (Kuvat 2 3) 7

Kuva 2. Kuljetusyritysten osuudet biojätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetustiedot 5/2016). Kuva 3. Kuljetusyritysten osuudet pakkausjätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetustiedot 5/2016). Kuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömyys Hallituksen esityksen (HE 199/2010) vaatimus palvelun kohtuullisuudesta ja syrjimättömyydestä tarkoittaa mm. sitä, että eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita ei saisi asettaa esimerkiksi palvelun hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Mahdollista määräävää markkina asemaa ei saisi käyttää kilpailunrajoituslain vastaisesti hinnoittelussa hyväksi. Jätteenkuljetusyritykset pyydettiin toimittamaan tarkastelualueella olevien kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kuuluvien kiinteistöjen kuljetustiedot. Kuljetustiedot sisälsivät kiinteistöntiedot, astiakoon, jätelajit sekä käsittelymaksun ja kuljetusmaksun. Astian tyhjennysmaksu muodostuu käsittelymaksusta ja kuljetusmaksusta. Hintoja ei saatu yhdeltä Hollolassa toimivalta kuljetusyritykseltä. Heinolan ja Sysmän kuntaurakoitsijana toimiva yritys tarjoaa ilmoituksensa mukaan pyydettäessä palvelua taajama alueillakin mutta ei toimittanut tietoja tarkastelun alueelta. Palvelua ei ole joko vielä tarjottu tai niitä on hyvin vähän. Alla olevat kuljetustiedot tai käytännöt eivät koske näitä yrityksiä. Kuvissa 4 11 on esitetty kuntakohtaiset keskimääräiset tyhjennyshinnat ja niiden vaihteluväli. Tarkastelussa ei ole huomioitu nollahintoja. Jätekimppojen merkitsemiskäytännöissä oli epäselvyyttä, myöskin nämä on otettu pois hinnoista. Kuljetusmaksujen muodostumistavoissa on yrityskohtaisia eroja. Erot johtuvat alueellisista ja kiinteistöjen välisistä kuljetusolosuhteista. Myös kilpailutilanne vaikuttaa hinnanmuodostumiseen. Sysmässä toimivalla yrityksellä on käytössään listahinnat. 8

Yhdellä kuljetusyrityksellä oli tyhjennysmaksujen hinnoittelussaan huomattavasti enemmän vaihtelua kun taas toisilla hinnat olivat suhteellisen lähellä toisiaan. Erojen ei siis voida katsoa syntyvän pelkästään alueellisista tai kiinteistöjen välisistä kuljetusolosuhteista, vaikka yritykset perustelivat sillä eroja. Tyhjennyshintojen väliset erot eivät myöskään olleet yritysten välisiä vaan myös yritysten sisällä oli hinnoittelueroja samalla alueella. Alueen suurimmissa kaupungeissa Lahdessa, Heinolassa ja Hollolassa on keskimäärin energiajätteen 660 l astian tyhjentäminen halvempaa kuin energiajätteen 240 l astian. Jätelain mukaan jätelaskussa tulee olla eriteltynä käsittely ja kuljetusmaksu. Pääosin yrityksillä on eriteltynä kuljetus ja käsittelymaksuosuus, yhdellä yrityksellä ei ollut. Eräällä kuljetusyrityksellä on käytössä ennakkolaskutus. Kilpailu ja kuluttaja asiamiehen 2010 tarkistaman linjauksen mukaan ennakkomaksamisvaatimus on lähtökohtaisesti kohtuuton ehto kuluttajakaupassa, jollei ehdon käyttämiselle ole erityistä, perusteltua syytä. Pelkästään varmuuden vuoksi sitä ei voi käyttää. 10 Kuva 4. 240 l sekajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). Kuva 5. 600 l/660 l sekajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). 10 Kilpailu ja kuluttajavirasto. Kuluttaja asiamiehen linjaukset. Maksaminen ja laskutus. http://www.kkv.fi/ratkaisutja julkaisut/julkaisut/kuluttaja asiamiehen linjaukset/aihekohtaiset/maksaminen ja laskutus/#2 9

Kuva 6. 240 l energiajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). Kuva 7. 600 l/660 l energiajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). Kuva 8. 240 l biojäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). 10

Kuva 9. 240 l metallijäteastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016). Kuva 10. 240 l lasipakkausjäteastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli. Kuva 11. 600/660 l pakkauskartonkiastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli. Kuljetusyritykset kertoivat käsittelymaksuosuuden muodostuvan pääsääntöisesti PHJ:n määrittelemien käsittelyhintojen ja niistä johdettujen keskimääräisten astiapainojen mukaan. Joissakin pitkään voimassaolleissa sopimuksissa kuljetusmaksun ja tyhjennysmaksun osuudet saattaa olla määritelty kiinteällä jakosuhteella. 11

Sekajätteen käsittelyhinta on vuonna 2016 111 /t ja energiajäte 45 /t. Myrskylässä ja Pukkilassa energiajätteen tyhjennys oli kalliimpaa kuin sekajätteen (Kuvat 12 13). Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella ei enää käytetä PHJ:n aiemmin laskemia astioiden tilavuuspainokertoimia, joten käsittelymaksujen oikeaa tasoa ei voida arvioida niihin vertaamalla. Kuva 12. Seka ja energiajätteen hinnoittelu, 240 l Kuva 13. Seka ja energiajätteen hinnoittelu, 600/660 l 12

2.2 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetus ei edistä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Jätehuoltoon liittymisessä ja lajittelussa on puutteita. Ainoastaan Lahdessa voidaan katsoa, että energiajäte erilliskerätään lähes kaikissa kuljetuksen piiriin kuuluvissa kiinteistöissä. Kuljetusyritykset sallivat asiakkailleen jätehuoltomääräysten vastaisesti jäteastian soitosta tyhjentämistä ja liian pitkiä tyhjennysvälejä. Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Uusia jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen aikana. Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä nykyisessä epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska tarkastelu tulee tehdä säännöllisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön. Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen on helpompaa, kun tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan sovittaa yhteen paremmin. Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kuntien kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole varauduttu jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toimii enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia ja kustannustehokkaampi kuin Yleinen toimivuus jätehuoltomääräysten noudattaminen Päijät Hämeen alueella on ollut yleisenä käytäntönä ennen yhteistä jätehuoltoviranomaista, että jätteitä kuljetetaan vapaa ajan kiinteistöltä vakinaiseen kiinteistöön. Tämä on jätelain vastaista ja jätekimpat ovat sallittuja jätehuoltomääräysten mukaan tällä hetkellä taajamassa naapurikiinteistöissä ja hajaasutusalueella kilometrin etäisyydellä tai saman yksityistien tai tiestön varrella. On oletettavaa, että jätehuolto hoidetaan monin paikoin yhä viemällä jätteet vapaa ajan kiinteistöltä vakituiseen asunnon jätehuoltoon. Toisissa kunnissa on edelleen yleinen tapa viedä jätteet kunnan jäteasemalle tai kiertävään keräykseen. Kotiin, jäteasemalle tai kiertävään keräykseen kotitaloudessa päivittäin syntyvän jätteen vieminen on kielletty, koska kaikkien tulee olla liittyneitä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Alueella tulee olla jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla kiinteistöillä sekajäte ja energiajäteastia. Energiajätettä on erilliskerätty pääosin vuodesta 2000 asti. Energiajätteen lajittelu on ollut pakollista Asikkalan haja asutusalueella vasta 1.1.2016 alkaen. Asikkalassa, Myrskylässä, Padasjoella ja Pukkilassa alle puolella sekäjätteen kuljetukseen liittyneistä kiinteistöistä on energiajätteenkuljetus (Taulukko 2.) Jätteiden hävittäminen polttamalla tai hautaamalla on jätehuoltomääräysten mukaan kielletty. Energiajäteastian 13

puuttuminen selitetään usein jätehuoltoviranomaiselle sillä, että jäte poltetaan. Jätteitä, etenkin biojätettä, hävitetään jonkin verran myös hautaamalla mikä on myöskin jätehuoltomääräysten mukaan kielletty. Jätehuoltomääräysten mukaiset erilliskeräysvelvoitteet astuivat voimaan 1.1.2016. Kartonkia ja biojätettä on erilliskerätty jo ennen yhteisiä jätehuoltomääräyksiä kiinteistöillä, joissa on vähintään 10 huoneistoa, mutta metallin ja lasin keräys ei ollut pakollista. Käytännössä myös lasia ja metallia kerättiin vapaaehtoisesti ennen pakollisia velvoitteita varsinkin alueen suurimmissa taajamissa. Taulukko 2. Jätteen lajittelu. Jätteenkuljetusmääriä on verrattu Tilastokeskuksen ja Ekomaksurekisterin rakennusmääriin. Liittymis ja lajittelutiedot ovat jätehuoltoviranmaisen rekisteristä vuoden 2015 osalta. Pakkausjätteiden osalta puuttuu yhden yrityksen tiedot. Jätehuoltoviranomainen on tehnyt toimintansa alusta alkaen 173 kiinteistölle tyhjennysvälin pidentämispäätöksen, joista osa on ollut kielteisiä. Vuoden 2015 kuljetustiedoissa sekajätteen yli 12 viikon tyhjennysvälejä oli 3426 ja energiajätteellä 4064 (Taulukko 3.). Asukkailla on vielä vanhoja päätöksiä tyhjennysvälien pidentämisestä, mutta jätehuoltoviranomaisella ei ole historiatietoa koottuna. Ennen 1.5.2015 uusittuja jätehuoltomääräyksiä Lahdessa, Hollolassa ja Sysmässä pisin mahdollinen tyhjennysväli oli 8 viikkoa. Nykyään yli 2 viikon sekajätteen tyhjennysvälissä jätehuoltoviranomaiselle on tehtävä kompostointi ilmoitus. Kompostointi ilmoitus on tullut tehdä vasta 1.5.2015 alkaen, joten sitä ei ole tarkastelussa huomioitu. Liian pitkiä tyhjennysvälejä suurempi ongelma on, että kaikilla ei ole lainkaan sovittua tyhjennysrytmiä vaan jäteastiat tyhjennetään pyynnöstä. Tällainen soitosta tyhjennys ei täytä jätehuoltoon liittymisen kriteerejä, mutta näkyy kuitenkin jätehuoltoviranomaisen rekisterissä ja näissä laskelmissa liittymisenä. Sekajäte, yli 12 viikon tyhjennysväli Energiajäte, yli 12 viikon tyhjennysväli kpl % kpl % Asikkala 252 10 160 12 Heinola 395 8 367 9 Hollola 376 7 517 11 Lahti 1560 9 2244 13 Myrskylä 66 10 24 7 Orimattila 514 10 571 13 Padasjoki 119 10 80 12 Pukkila 52 8 26 8 Sysmä 92 12 75 11 Yhteensä 3426 9 4064 12 14

Taulukko 3. Seka ja energiajätteen tyhjennysvälit vuonna 2015. Laskelmassa on mukana myös kunnan järjestämä jätteenkuljetus Prosenttimäärä kertoo yli 12 viikon tyhjennysvälien osuuden kaikista jätelajin tyhjennyskohteista. Jätehuoltomääräysten mukaan kuljetusyritysten tulee viedä jätteet PHJ:n osoittamaan paikkaan. Jätehuoltoviranomaisella ei ole tietoa, että jätettä vietäisiin muihin paikkoihin alueen sisällä tai sitä kulkeutuisi alueen ulkopuolelle. Jätehuollon alueellinen kehittäminen Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Kuljetusjärjestelmän vaikutus alueelliseen kehittämiseen riippuu siitä toimiiko alueella kunnallinen monen kunnan yhteinen jäteyhtiö, jolle on siirretty jätteenkäsittelypalvelut vai kilpailuttaako kunta itse jätteenkuljetuksen ja käsittelyn. Uusia jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen aikana. Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä nykyisessä epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska tarkastelu tulee tehdä säännöllisesti. Teiden kantavuusongelmia tai saarikiinteistöjen jätehuollon toimimattomuutta kaluston puutteen vuoksi ei sinällään tarkoita, että kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän edellytykset eivät täyttyisi. Ongelma tulisi jätelain mukaan ratkaista rajaamalla karttarajauksella tietyt alueet kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Se kuitenkin tarkoittaisi, että kunta ei saisi tarjota asukkaalle kiinteistökohtaista jätehuoltoa, vaikka siihen olisi logistisesti mahdollisuus. Laajuudeltaan ja laadultaan vähintään nykyisten kiinteistökohtaisten jätehuoltopalvelujen turvaaminen haja asutusalueille yhtä aikaa aluekeräyspisteiden kanssa edellyttää, että näillä alueilla on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Ongelma näyttäytyy erityisen suurena Asikkalan ja Padasjoen kohdalla, mutta kaikissa kunnissa niiden taajama alueiden ulkopuolella lienee kiinteistöjä, jotka eivät voi tilata kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta tieolosuhteiden vuoksi ja joille kunnan on järjestettävä jätehuolto. Tällä hetkellä PHJ:n periaatteena on, että jätteenkäsittelymaksuissa kukin jätelaji kattaa omat käsittelykulunsa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa olisi mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön, esim. sekajätteen tyhjennyshinnalla voisi subventoida vaikkapa biojätteen keräystä. Lasin ja metallin lajitteluun voitaisiin kannustaa alhaisilla hinnoilla tai harkita mallia, jossa koko toimialueella on yhtenäiset hinnat, ei pelkästään kuntakohtaisesti. Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen olisi helpompaa, kun tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Valtakunnallisten kierrätystavoitteiden saavuttaminen kunnanvastuu jätehuollossa paranee. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan sovittaa yhteen paremmin. Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kuntien kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole tällä hetkellä varauduttu jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin. 15

Vaikutukset terveyteen ja ympäristöön Ympäristönsuojeluviranomaiset nostivat esille heille näkyvinä jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvinä ympäristöhaittoina lähinnä liian pitkistä tyhjennysväleistä johtuvat ylitäytettyjen jäteastioiden hajuhaitat ja satunnaiset rottahavainnot ja roskaantumisen. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toimii enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksen 11 mukaan suurimpina esteinä energiatehokkuuden parantamiselle jätelogistikassa nähtiin kuljetuskaluston ikä, koko ja hidas uusiutuminen, pitkät välimatkat ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alhainen energiatehokkuus. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnan järjestämän kuljetuksen kilpailutuksessa myös autojen EURO luokka on mahdollista laittaa laatupistekriteeriksi. 11 Valtakunnallinen jätelogistiikkaselvitys. Jätelogistiikan nykytilan ja toimintaympäristön selvitys. Liikenne ja viestintäministeriön Julkaisuja 18/2012. 16

2.3 Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutukset eivät ole kokonaisuutena myönteisiä ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida myönteisiksi. Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityisryhmiä, kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mahdollista järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joidenkin asukkaiden kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nousta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat. VATT:n tutkimuksessa vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja keskimäärin 40 %. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa markkinoilla jo olevia kuljetusyrityksiä. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten markkinoille tulo helpottuu. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa kuntien vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jätehuoltoviranomaisen yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet kiinteistökohtaiset kuljetustiedot. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan riippuu miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Kokonaisuudessaan jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jätehuoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat kuntien ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. PHJ pitää kunnan järjestämää jätteenkuljetuksen vaikutuksia kokonaisuutena positiivisempana yhtiölle alueellisen Vaikutukset kotitalouksiin Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida myönteisiksi. Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityisryhmiä, kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mahdollista järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. 17

Jätehuoltoviranomaisen ja jätepalvelujen operoijan olisi helpompaa sopia yhteisistä palveluperiaatteista kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Asukkaan olisi helpompi asioida yhden tahon kanssa kaikista jätehuoltoon liittyvissä asioista kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, pois lukien viranomaispäätöksen vaatimat asiat. Tämä kuitenkin riippuu urakan kilpailuttamismallista, joka voi vaihdella urakasta toisen. PHJ:n kyselyvastauksen perusteella jätteen käsittelymaksuosuus määräytyisi jatkossa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen käsittelyhinnan perusteella ja hinnoittelu olisi tasapuolista. Tällä hetkellä kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on vielä urakoita, joissa kuljetusyritys on voinut määritellä asukkailta laskutettavan jätteiden käsittelymaksun. Kuljetusosuus määräytyisi kuljetustarjousten perusteella. PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joidenkin asukkaiden kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nousta. Nykyisessä järjestelmässä suurten taajamien taloyhtiöiden jätehuolto on suhteessa erittäin edullista (Kuva 15) verrattuna omakotitalojen jätehuoltoon (kuva 16). Kiinteistöliiton Indeksitalo 2016 selvityksen mukaan Lahden ja Heinolan suurien kerrostalojen jätehuolto on edullisempaa kuin keskimäärin tutkimuskunnissa 12. Indeksitalo on 30 vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa, ja jonka jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit ovat keskimääräiset. Tähän tarkasteluun tehtyjen laskelmien perusteella yksittäisen 240 l energiajäteastian tyhjennys on jopa kalliimpaa kuin 600/660 l energiajäteastian Heinolassa, Hollolassa ja Lahdessa (kuvat 12 13). Sekajätteen osalta isomman astian tyhjennys maksaa enemmän näissä kunnissa, mutta hintaero ei ole suuri pienemmän astian hyväksi. Kuva 14. 240 l sekajäteastian tyhjennyshinta. Kuvassa on sinisellä esitetty kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen taksan mukaisia tyhjennyshintoja muilta alueilta, keltaisella Päijät Hämeen jätelautakunnan alueelta taksan mukaisia kunnan järjestämän jätteenkuljetuksentyhjennys hintoja ja punaisella keskimääräisiä tyhjennyshintoja tarkastelussa olevalta kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueelta. *=kunnassa ei ole jätehuollon perusmaksua. 12 Indeksitalo 2016 selvitys. Kiinteistöliitto. http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2016 09 13T10 32 0834828.pdf 18

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat 13. VATT:n tutkimuksessa 14 vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja keskimäärin 40 %. Kuvissa 14 15 on vertailtu sekajätteen 240 l ja 600/660 l jäteastioiden taksan mukaisia tyhjennyshintoja (kunnan järjestämä jätteenkuljetus) ja keskimääräisiä tyhjennyshintoja kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella. Hintoja ei voi yksiselitteisesti verrata, koska Päijät Hämeessä on käytössä lajittelu seka ja energiajätteeseen eli sekajäte täällä on lähtökohtaisesti painavampaa kuin muualla. Toisaalta sekajätteen kuljetusmaksu on huomattavasti alhaisempi kuin energiajätteen Päijät Hämeen alueella, joka tasoittaa hintavertailua. Joillakin alueilla ei ole käytössä jätehuollon perusmaksua eli tyhjennysmaksut kattavat myös sen. Vertailun perusteella etenkin omakotitaloasukkaat (240 l) näyttäisivät hyötyvän kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta myös Päijät Hämeen jätehuoltoalueen sisällä. Sysmässä ja Heinolassa sekajätteen tyhjennyshinnat ovat pienemmät kunnan kilpailuttamilla hajaasutusalueilla kuin taajama alueella. Joka tapauksessa hinnat tasaantuisivat ja olisivat yhdenmukaiset ja tasapuoliset kunnan sisällä. Kuva 15. 600/660 l sekajäteastian tyhjennyshinta. Kuvassa on sinisellä esitetty kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen taksan mukaisia tyhjennyshintoja muilta alueilta, keltaisella Päijät Hämeen jätelautakunnan alueelta taksan mukaisia kunnan järjestämän jätteenkuljetuksentyhjennys hintoja ja punaisella keskimääräisiä tyhjennyshintoja tarkastelussa olevalta kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueelta. *=kunnassa ei ole jätehuollon perusmaksua. Vaikutukset yrityksiin Kuljetusyrittäjien tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen on pyritty varmistamaan jätelain säännöksillä, jotka tulevat sovellettaviksi toteutettaessa jätteenkuljetusten kilpailutusta jätehuoltoviranomaisen päätöksen mukaisesti. Hallinto oikeudelle tehdyissä valituksissa 13 Riitta Kojo, Jouni Alanen, Juha Kaila, Raimo Lilja ja Helena Sundström 2016. Vaikutusten arviointi kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa. Ympäristöministeriön raportteja 20/2016. 14 Janne Tukiainen, Ville Mälkönen 2010. Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 19

esitetyt väitteet kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen mahdollisista vaikutuksista omaisuuden suojaan, yritysten väliseen kilpailuun ja määräävän markkina aseman syntymiseen liittyvät näin ollen ensisijaisesti tulevaan jätteenkuljetusten kilpailutukseen. (KHO:2016:20). Nykyisissä kunnan järjestämän kuljetuksen kuljetusurakoissa ovat menestyneet isot kuljetusyritykset. Toisaalta myös kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa suuret yritykset ovat menestyneet alueella paremmin ja yritysten määrä on vähentynyt markkinoilla. Vuonna 1993 alueella toimi 10 paikallista pienyritystä, vuonna 2016 enää yksi. Pienet paikalliset kuljetusyritykset ovat yrityskauppojen myötä päätyneet osaksi suurempia yrityksiä. Viimeisen 10 vuoden aikana markkinoille on tullut yksi uusi yritys kunnan järjestämän jätteenkilpailutuksen myötä. Tarkastellun alueen reuna alueilla on myös muita jätteenkuljetuspalveluja tarjoavia yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus tarjota palvelua yksittäisille asukkaille. Jätteet tulee kuitenkin kuljettaa Lahteen, minkä vuoksi yksitäisten asukkaiden jätteiden kuljetus ei ole kannattavaa tai se tulisi hyvin kalliiksi yritykselle ja asukkaalle. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on vahvistanut alueen markkinoilla jo olevia suuria kuljetusyrityksiä. Joidenkin näkemysten mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus heikentää etenkin pienten ympäristöalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Näiden näkemyksen mukaan pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia menestyä keskitetyissä kilpailutuksissa suurten yritysten kanssa, mikä johtaa pitkällä aikavälillä markkinoiden keskittymiseen ja lopulta palvelun laadun heikkenemiseen sekä hintojen nousuun. VATT:n tutkimuksen mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten markkinoille tulo helpottuu. Esimerkiksi Hämeenlinnassa jätehuoltoviranomainen on edellyttänyt sitä jäteyhtiöltä. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa kuntien vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana. Markkinoiden suunnittelijan tehtävänä on luoda alueellaan markkinat, joilla kilpailu on mahdollisimman tehokasta. Tämä toteutuu ainoastaan silloin, kun alueella on riittävä määrä toimijoita, joilla on palvelujen tuotannon kannalta riittävä kapasiteetti. Koska sopimukset ovat määräaikaisia, kilpailuttajan pitää ottaa markkinoiden pitkän aikavälin kehitys huomioon kilpailutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kilpailutuksessa painotetaan hinnan lisäksi tekijöitä, joilla estetään markkinoiden liiallinen keskittyminen. 15 Kuorma autoalan TES:n mukaan kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen urakan voittaneen yrityksen palvelukseen siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta yritystä. Hävinnyt yritys ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt yritys voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen yrityksen hoidettavaksi. Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailun voittanut yritys aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että se voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan, että tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen yrityksen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille. Kuorma autoalan TES:iä ei sovelleta sopimuskaudella Päijät Hämeen Jätehuolto Oy:n toteuttamaan kilpailutukseen sopimuskaudella 1.2.2014 31.1.2017. Vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan Yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet kiinteistökohtaiset kuljetustiedot ja jätehuoltoviranomainen on perustanut kuljetusrekisterin. Nykyinen kuljetusrekisteri päivitetään samalla 15 Janne Tukiainen, Ville Mälkönen 2010. Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 20

lailla suoraan kuljetusyritykseltä saatujen tietojen perusteella, riippumatta siitä onko alueella kunnan järjestämä jätteenkuljetus vai kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätehuoltoviranomaisen työmäärän näkökulmasta järjestelmillä ei ole tähän mennessä ollut suurta eroa. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan jätehuoltoon liittymisen seurannassa riippuu siitä, miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Tästä ei ole tietoa kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmisteluvaiheessa. Jos tietojärjestelmän ylläpito olisi jäteyhtiöllä, muiden viranomaisten kokemuksen perusteella kiinteistökohtainen tieto olisi oikeellisempaa. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus aiheuttanee tarpeita muuttaa viranomaisen järjestelmiä, jotta se pystyy seuramaan jätehuoltoon liittymistä kustannustehokkaasti. Jätteenkuljetuksen seuranta kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tapahtuu jälkikäteen tilanteisiin reagoimalla. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaisen olisi mahdollista reaaliaikaisesti seurata jätehuollon toimivuutta, jos siitä sovitaan jäteyhtiön kanssa. Työmäärää tulisi lisäämään kunnan järjestämässä kuljetuksessa hakemusten ja ilmoitusten lisääntyminen (jätemaksun kohtuullistaminen, tyhjennysvälin pidentäminen). Työmäärä tulee lisääntymään nykyisestä myös kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, koska liittymisen seuranta on vasta aloitettu ja liittymiskehotuksia ei ole lähetty. Kokonaisuudessaan jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jätehuoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Vaikutukset kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten ja ELY keskusten toimintaan Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat kuntien ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. Heinolan ja Hollolan ympäristönsuojelusihteerit eivät ottaneet kantaa. Sysmän ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt paikallisen kuljetusyrityksen kanssa yhteistyötä liittymisvalvonnassa, joka näkyy myös liittymisasteessa. Yksi kuljetusyritys kieltäytyy toimittamasta kiinteistökohtaisia jätteenkuljetustietoja jätehuoltoviranomaiselle. ELY keskus on asettanut kuljetusyritykselle uhkasakon ja yrityksen jätteenkuljetuslupaa ei ole uusittu. Yritys jatkaa kuitenkin toimintaa, koska hallintopakkomenettely on hidas ja PHJ ottaa edelleen vastaan kuljetusyrityksen toimittamaa jätettä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa urakkaehdoissa on edellytetty, että kuljetusyritys toimii laillisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yritys joko poistuisi markkinoilta tai toimisi vain yritysjätteiden kuljetuksessa. Vaikutukset kunnan ja kuntien jäteyhtiön toimintaan Kuljetusten kilpailuttaminen on operatiivista toimintaa, jonka hoitaa joko kunta tai kuntien omistama jäteyhtiö kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jos kuljetusten kilpailuttaminen tehdään yksittäisissä kunnissa, urakka alueet voivat jäädä pieniksi ja kilpailutusosaaminen voi olla puutteellista. Jos toiminta siirretään jäteyhtiölle, sillä on siihen tarvittava osaaminen. Jos siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jonka kilpailuttaa kuntien yhteinen jäteyhtiö, PHJ:n selvityksen mukaan kuntayhtiön työmäärä lisääntyy, työmäärän lisäys riippuu siitä, mikä kilpailutusmalli valitaan. Valinta on operatiivista harkintaa, eikä ole tiedossa kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmisteluvaiheessa. 21