Suomen Pöytätennisliitto ry TOIMINTASUUNNITELMA 2009 1. Suomen Pöytätennisliiton nykytila Pöytätennisliiton strategiana on edelleen huippuvalmennusjärjestelmän systemaattinen toiminta. Toinen keskeinen tavoite on pelaajamäärän kasvattaminen. Ensimmäisen tavoitteen osalta tilanne on hyvä ja lähtökohdat uuteen kauteen samoin. Pelaajamäärän kasvattaminen on saanut positiivisen lisän uudesta lisenssijärjestelmästä, joka mahdollistaa kaikkien lajia seuroissa harrastavien rekisteröinnin. Lisäksi on havaittavissa, että monet aiemmin lajia harrastaneet ovat palanneet lajin pariin. 90-luvulla syntyneiden ikäluokka on laajeneva harrastajajoukko. Lajin potentiaali on valtava. Osin Pekingin Olympialaistenkin ansiosta kaikki tuntevat lajin, monet ovat kokeilleet, laji soveltuu kaiken ikäisille ja kokoisille. Laji soveltuu hyvin veteraaneille ja erityisryhmille. Pöytätennisliitto pyrkii aiempaa paremmin hyödyntämään lajin potentiaalia. 2. Painopisteitä vuodelle 2009 2.1. Seuratoiminta Seuratoiminta on toiminnan keskeinen painopiste. Liiton panokset kohdistetaan edelleen jo toimivien seurojen toiminnan tukemiseen eikä niinkään uusien seurojen luomiseen. Resurssien kohdentaminen ja panostaminen edellyttää kuitenkin myös seurojen omaa panostusta. Kenttäpäällikön käynnistä on hyötyä vain silloin, kun seura on valmis vastaanottamaan uudet pelaajat ja tarjoamaan heille tasokasta toimintaa. Kenttäpäällikön käyntien tuloksia tullaan seuraamaan aiempaa tarkemmin. Seuratoimintaan panostamalla saadaan vaikutettua myönteisesti harrastajamäärän kehittymiseen. Tavoitteena on, että viimeistään syksyllä 2009 liitolla on yli 1000 lisenssipelaajaa. Lisenssiuudistuksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan tarkasti. Lisenssipelaajien määrä on keskeinen mittari liiton toiminnassa. 2.2. Aluevalmennusjärjestelmän luominen ja seuravalmennuksen tehostaminen Kansainvälisen liiton ITTF:n ohjeiden mukainen valmennusjärjestelmä on osin käytössä. Noin 40 valmentajaa on suorittanut varsinaisen koulutusosan ja heidän osaamistaan ja panostaan tullaan hyödyntämään aiempaa paremmin. Ensimmäiset aluevalmennustilaisuudet on järjestetty. Toimintaan haetaan alueilla toimivia valmentajia, joiden kanssa tilaisuudet järjestetään. Toimintaa laajennetaan ja tavoitteena on koko maan kattava järjestelmä. Aluetoiminnan tavoitteena on tukea seuravalmentajia, seurojen valmennustyötä ja järjestää valmennusleirejä. Tämä tukee myös lajinlevitystyötä. Aluetoiminnan tavoitteena on myös tukea seuratyötä seurakäynneillä. Käynnit toteutetaan olemassa olevien resurssien puitteissa.. 1(6)
2.3. Nuorten harrastajien lisääminen ja valmennustoiminnan kehittäminen Liitto on saanut lisärahoituksen Nuori Suomi ry:ltä nuorten alueellisia harrasteturnauksia varten. Turnaukset alkoivat jo vuonna 2007 ja niiden toteuttamista jatketaan. Tavoitteena on saada turnauksista myös seuroihin uusia pelaajia. Palkatun päävalmentajan johdolla järjestetään alueellisia leirejä, jotka samalla tarjoavat työtilaisuuksia vähemmän kokeneille valmentajille. Ohjelmassa on myös vain tytöille tarkoitettuja valmennustapahtumia naisten pöytätennisharrastuksen laajentamiseksi 2.4. Pingiskoulutoiminnan kehittäminen Tavoitteena on, että puolet jäsenseuroista käynnistää kerran vuodessa pingiskoulun. Vuoden 2009 aikana luodaan Pingiskoulu-materiaali, joka helpottaa pingiskoulujen järjestämistä. Materiaali toimitetaan myös alakouluille tavoitteena edistää koulupingistä.. 2.5. Hallituksen työskentely Vuonna 2009 hallituksen toimintaa uudistetaan siten, että valiokunnat hoitavat operatiivisen toiminnan ohjaamisen. Hallituksen kokousten työskentelyä kehitetään ja hallitus kokoontuu keskimäärin noin 6 viikon välein. Valiokuntien rakenne päätetään erikseen. Työvaliokunnan roolia nostetaan. Hallituksen keskeinen tehtävä on varainkeruu. Valiokuntien puheenjohtajuudet ovat keskeisiä ajatellen liiton toimintaa. Hallituksen kokouksista tiedotetaan liiton nettisivuilla. Jatkossa liiton asialista julkaistaan nettisivuilla kokouksen yhteydessä. 3. Nuoriso- ja harrastetoiminta 3.1. Nuorison harrastustoiminta Nuorison harrastustoiminnan määrällistä ja laadullista kehittämistä jatketaan. Uusien harrastajien löytämiseksi jatketaan koulupingisprojektia sekä toteutetaan Nuori Suomi ry:n harrastepingisprojekti. Liiton kenttäpäällikkö vastaa pääasiassa käynneistä kouluissa mahdollisesti yhdessä seuran edustajan kanssa. Oppilaiden yhteystietoja kerätään mahdollisuuksien mukaan. Heille järjestetään mahdollisuus aloittaa pöytätenniksen harrastaminen. Vastuu on aina paikallisella seuralla. Toimintavuoden aikana selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön sotilasurheiluliiton (SotUL) kanssa pöytätennisharrastuksen aktivoimiseksi puolustusvoimissa. Koululaisten pöytätenniksen SM-kilpailut palautettiin toimintakalenteriin keväällä 2008. Toimintaa jatketaan myös alueellisilla turnauksilla. Seurojen toimintaan tulee saada lisää epävirallistakin juniorien kilpailutoimintaa, joka motivoisi eritasoisia pelaajia kilpailemaan. 3.2. Valmennustoiminnan kehittäminen Lupaavien ja aktiivisesti harjoittelevien nuorten valmennustoimintaa tukeva valmennuskeskus toimii Ruskeasuon pöytätennishallilla. Käytännössä valmennuskeskus käsittää edelleen joka arki-ilta neljä pöytää, jotka on varattu ainoastaan liiton valmennusryhmien käyttöön. Valmennustoiminnan yhtenä pitemmän tähtäimen tavoitteena on tuottaa pelaaja / pelaajia 2012 olympialaisiin. Tätä varten liitto tarvitsee ulkopuolista projektirahoitusta. 2(6)
Valmentajakoulutuksen osalta yhteistyötä muiden mailapeliliittojen kanssa syvennetään. Vuoden aikana järjestetään ITTF:n järjestelmän mukaista valmentajakoulutusta. Syksyllä 2009 järjestetään aiempiin koulutuksiin osallistuneille ja vastaavan pätevyyden omaaville valmentajille II tason jatkokoulutus. Sen tavoitteena on antaa valmiudet pingiskoulujen vetämiselle jo edistyneemmille pelaajille ja nuorempien junioreiden seuravalmentajana toimimiselle. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien nuorten pelaajien valmennusta tuetaan pitämällä viikonloppuleirejä eri puolilla maata päävalmentajan ja aluevalmentajien johdolla. Kaikille liiton valmennuksen piirissä oleville pelaajille laaditaan edelleen henkilökohtaiset valmennusohjelmat. 4. Aikuis- ja harrasteliikunta 4.1. Kansallinen kilpailutoiminta Kansallisesta kilpailutoiminnasta vastaa kilpailuvaliokunta, jonka apuna ovat sarja-, ranking-, sekä sääntö- ja tuomarijaosto. Kauden kilpailutoiminnasta laaditaan kilpailukalenteri ja sarjaohjelmat, jotka kattavat yhdessä koko kotimaisen kilpailutoiminnan sekä tärkeimmät kansainväliset kilpailut. Kaikki kilpailu- ja sarjatulokset tilastoidaan ja arkistoidaan. Henkilökohtaisten tulosten perusteella laaditaan rankinglistat ja pelaajaluokitukset. Ranking-järjestelmän uusiminen käynnistetään vuoden 2009 aikana. Tavoitteena kilpailutoiminnassa on selkeä määrällinen kasvu osanottajamäärien osalta. Suunta on ollut hyvä, sillä kilpailuja ei ole peruutettu ja osanottajamäärät ovat olleet kasvussa. Juniorien kilpailutoimintaa tuetaan käynnistämällä 4. divisioonaan oma, vain junioreille tarkoitettu lohko. Kilpailuvaliokunta ohjaa jatkossa entistä tiiviimmin kotimaista kilpailutoimintaa virallisten kilpailujen osalta. Virallisten kilpailujen kilpailuohjelma vaatii kilpailuvaliokunnan hyväksynnän. 4.2. Harraste- ja veteraanitoiminta Väestön ikärakenteen muutos tuottaa myös lisää veteraaniharrastajia. Toiminta on liiton kannalta merkittävää ja liitto näkee veteraanit tärkeänä harrastajajoukkona. Veteraanien toiminta on monilta osiltaan siten itseohjautuvaa, että liiton tehtävänä on keskittyä edellytysten luomiseen. Veteraanien osalta on myös tavoitteena saada heidät vahvemmin mukaan seuratyöhön ja varsinkin juniorien kanssa tapahtuvaan harjoitteluun. Veteraanivaliokunta tukee toiminnallisesti veteraanien osallistumista kansainväliseen kilpailutoimintaan. 4.3. Erityisryhmien harrastus- ja kilpailutoiminta Erityisryhmiin kuuluvien pöytätennisurheilijoiden näkyvyyttä on lisättävä ja saavutuksia muistettava muiden saavutusten tapaan. Liitto antaa tarvittaessa valmennus- ja muuta tukea erityisryhmille. 3(6)
4.4. Kunto- ja terveysliikunta Liitto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan muun muassa urheiluopistojen ja vastaavien kanssa, jotta näissä olisi tarjolla pöytätenniksen harjoitustilat. 5. Huippu-urheilu 5.1. Kansainvälinen kilpailutoiminta Maajoukkueet osallistuvat EM-kilpailuihin Stuttgartissa syksyllä. Japanin henkilökohtaisiin MM-kilpailuihin osallistuminen arvioidaan erikseen. Kansainvälisiin kilpailuihin osallistutaan painottaen Baltian kilpailuita kustannussyistä, mutta myös Ruotsissa kilpaillaan valikoiden. Tämä toiminta painottuu junioreihin ja juuri juniori-iän ylittäneisiin pelaajiin, jotka tarvitsevat paljon lisää kansainvälistä kilpailukokemusta. Junioreiden päätavoitteena ovat JEM-kilpailut Prahassa. Vuoden 2009 aikana selvitetään mahdollisuudet käynnistää osin yhteistä mestaruussarjajoukkueiden kilpailutoimintaa joko Viron tai Baltian maiden kanssa. Myös naisten osalta kartoitetaan vastaavia mahdollisuuksia. Vuoden 2009 aikana laajennetaan maajoukkuetoimintaa siten, että mukana ovat riittävän tason saavuttaneet pelaajat. Päävalmentaja vastaa ryhmän valinnasta. 5.2. Mestaruussarja Mestaruussarjan toimintaa kehitetään edelleen. Tavoitteena on kasvattaa katsojamääriä. Tavoitteena on hyvä tiedottaminen tuloksista sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Mestaruussarjatapahtuma pyritään vuoden aikana lähettämään videokuvana Internetiin. 5.3. Liiton järjestämät kansainväliset kilpailut Liiton päätapahtumat ovat senioreiden Finlandia Open joulukuussa ja Helsinki Open - junioriturnaus toukokuussa. Näistä tapahtumista rakennetaan merkittäviä kansainvälisiä kilpailutapahtumia, jotka ovat kansainvälisen pöytätennisliiton ITTF:n hyväksymiä open -luokituksen mukaisia kilpailuja. Liitto tutkii mahdollisuuksia järjestää joitakin pienempiä kansainvälisiä arvokilpailuja Suomessa. 5.4. Yhteistyösopimus Butterflyn kanssa Liiton yhteistyökumppani on vaihtunut. Uusi kumppani on Butterfly, jonka kanssa tuetaan varuste- ja materiaalipanostuksilla pelaajien kehittymistä. Myös muita yhteistyökumppaneita etsitään aktiivisesti. 6. Järjestötoiminta 6.1. Hallinto ja työntekijät Puhtaasti hallintoon liittyvät toiminnot hoidetaan luottamusmiesten ja osin kenttäpäällikön toimesta. Liitto jatkaa tällä mallilla myös vuoden 2009. Tavoitteena on selkeästi liiton rahavarojen suuntaaminen liiton ydintoimintaan. Palkattu kenttäpäällikkö toimii kevään 2009 aiemman toimenkuvan mukaisesti. Kevään aikana selvitetään mahdollisuudet toimenkuvan muuttamiseksi niin, että kenttäpäällikön toiminta tukee nykyistä intensiivisemmin seurojen toimintaa. Palkkauksessa kehitetään kannustavia palkkausjärjestelmiä. Asia selvitetään 4(6)
työvaliokunnan toimesta. Palkattu päävalmentaja vastaa kaikista valmennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvistä asioista. Valiokuntien toiminta tukee hallitusta sen päätöksenteossa. Kukin hallituksen jäsen vastaa omasta valiokunnastaan ja valmistelee asiat tältä osin hallitukselle. Valiokuntien toiminnan laatu on koko liiton kannalta keskeinen asia. Valiokuntien rakenne uudistetaan hallituksen järjestäytymisen yhteydessä. 6.2. Tiedotus ja markkinointi Ajankohtaisista asioista ja hallituksen toiminnasta tiedotetaan pääasiassa liiton nettisivuilla. Liitto julkaisee Pöytätennislehteä kolme kertaa vuodessa. Lehti postitetaan kaikille lisenssin tai rekisteröintimaksun (lehteen oikeuttavan) maksaneille. Tiedottamisen tulee onnistua kansallisella tasolla mestaruussarjan ja kansainvälisen toiminnan osalta ja paikallisesti kansallisen sarja- ja kilpailutoiminnan osalta. Kansainvälisissä kilpailuissa tiedottaminen on valmentajan ja joukkueenjohtajan vastuulla. 6.3. Kansainvälinen toiminta Liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja osallistuu kansainvälisen (ITTF), Euroopan (ETTU) ja pohjoismaisen (NETU) liiton kokouksiin. Tavoitteena on aktiivisella ja näkyvällä osallistumisella verkostoitua merkittävien sidosryhmien kanssa. Näitä ryhmiä ovat liittojen johto, valmennuksesta ja kehityksestä sekä niiden resurssoinnista vastaavat henkilöt. On hyvä pitää myös kontakteja eri maiden valmentajiin sekä välinevalmistajiin. Liiton edustajana toimii Matti Kolppanen ITTF:n sääntökomiteassa. Asko Rasinen jatkaa kirjeenvaihtajajäsenenä ITTF:n media-komiteassa. Sonja Grefberg jatkaa kirjeenvaihtajajäsenenä ITTF:n ranking-komiteassa ja varapuheenjohtajana ETTU:n ranking-komiteassa. Nämä jäsenyydet ovat aktiivisen toiminnan tuloksia ja vuonna 2009 pyrimme saamaan lisää suomalaisia edustamaan Suomea eri kansainvälisissä tehtävissä. 6.4. Varainhankinta Varainhankinta on liiton hallituksen vastuulla. Liiton omatoiminen varainhankinta koostuu pääasiassa lisenssi-, sarja- ja kilpailumaksuista sekä jäsenmaksuista. Mainostulot ja kilpailutulot ovat melko pieni osuus kokonaisuudesta. Näitä tuloja tullaan lisäämään merkittävästi vuoden 2009 aikana. Yritysten kanssa käydään aktiivisesti neuvotteluja yhteistyökumppanuuksien luomiseksi. Toiminnan suunnittelussa otetaan painokkaasti huomioon OPM:n ohjeet ja painotukset avustuksen tarvetta arvioitaessa. Lasten ja nuorten liikunnan tulosalueen painotus on 50 %, aikuisliikunnan 25 % ja huippu-urheilun 25 %. Tämä painotus on otettu huomioon myös Pöytätennisliiton toiminnan painopistealueissa nuorison harrastus- ja kilpaurheiluun on panostettu merkittävästi enemmän kuin muihin osaalueisiin. 6.5. Palkitsemisjärjestelmä Vuoden 2009 aikana otetaan käyttöön uusi palkitsemisjärjestelmä. Siihen sisältyvät: vuoden seura vuoden valmentaja 5(6)
vuoden pingisteko vuoden miespelaaja vuoden naispelaaja vuoden junioripelaaja vuoden veteraanipelaaja Valinnan hallitukselle valmistelee huippu-urheiluvaliokunta. 6(6)