Miten ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa? Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Hyvinvointikertomus monialaisena työvälineenä Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 27.9.2016 Markkula 1
Vastauksia kysymyksiin I. Miksi ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksessa? II. Miten ehkäisevä päihdetyö saadaan osaksi hyvinvointikertomuksia? - Näin he sen tekivät: case Kuopio ja Eksote 27.9.2016 Markkula 2
I Miksi ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksessa? 27.9.2016 Markkula 3
Syy huomioida: lakiperusta Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) painottaa tietoa työn perustana (3 ja 5 ). asemoi ehkäisevän päihdetyön kunnissa osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävää (5 ;Terveydenhuoltolaki 1326/2010 11 ja 12 ). Terveydenhuoltolaki (1326/2010) korostaa päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutusten arviointia liittyen väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (11 ). edellyttää, että kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia (ml. vaikuttavat tekijät väestöryhmittäin ja toimet) (12 ). ohjaa vuosittaiseen raportointiin valtuustolle sekä laajemman hyvinvointikertomuksen valmisteluun kerran valtuustokaudessa (12 ). Mitä tulevaisuudessa? Ehkäisevä päihdetyö kuuluu niin kunnille kuin alueillekin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (järjestämis- ja maakuntalain luonnokset, elokuu 2016) 27.9.2016 Markkula 4
Syy huomioida: haitat kuormittavat >1300 milj. Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski 4-kertainen. EPT Tupakka aiheuttaa joka kolmannen syöpäsairauden. Keuhkosyöpään sairastuu ympäristön tupakansavusta johtuen 10 50 hlöä / vuosi. n. 630 milj. Vuosittain arviolta 1 000 1 200 uutta C-hepatiittitapausta, joista valtaosa suonensisäisillä huumeidenkäyttäjillä. Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain.? 375 449 milj. 27.9.2016 Markkula 5
Haitat näkyvät kuntalaisen arjessa 27.9.2016 Markkula 6
Syy huomioida: Tasan ei käy päihdehaitat www.julkari.fi/bitstream/handle/100 24/114628/URN_ISBN_978-952- 302-094-8.pdf Puolet terveyden epätasa-arvosta on selitettävissä alkoholilla ja tupakalla (mittarina väestöryhmien kuolleisuuserot) Työntekijämiehillä jopa 60 % elinajanodotteen välisistä eroista johtuu alkoholista ja tupakasta. Alkoholisyistä kuolleista neljännes oli töissä kuolemaa edeltäneenä vuonna (vrt. koko väestöstä n. 70 %). Jos alkoholiongelmat olisivat väestössä yhtä yleisiä kuin korkeasti koulutetuilla, alkoholikuolemat työikäisillä vähenisivät n. 60 %. Erot näkyvät jo nuorilla: Alkoholin käyttö ja humalajuominen selvästi lisääntyneet niillä nuorilla, joiden perheiden sosioekonominen asema on heikoin ja joilla masennusta (Torikka ym. 2016). 27.9.2016 Markkula 7
II Miten ehkäisevä päihdetyö saadaan osaksi hyvinvointikertomuksia? 27.9.2016 Markkula 8
Valmisteluprosessi 1/2 Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai sen valtuuttama muu monialainen ryhmä vastaa (523/2015, 5 ) huolehtii kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa huolehtii siitä, että kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain ja tupakkalain noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöllä / koordinaattorilla aktiivinen rooli Olennaista on saada asiantuntemus päihdeasioista kunnan ja alueen hyvinvointikertomuksen valmisteluun. 27.9.2016 Markkula 9
Valmisteluprosessi 2/2 Valmistele laajassa yhteistyössä tunnista ja aktivoi kuntasi / alueesi ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta keskeiset toimijat (asukkaat, yleishyödylliset yhteisöt, valvontaviranomaiset, elinkeinoelämä) varmista haavoittuvien ryhmien äänen kuuluminen (kokemusasiantuntijat, lapset-nuoret, ikäihmiset) Laajalla valmistelulla voidaan sitouttaa myös yhdessä tehtävään toteutukseen Hyödynnä yhteys mahdollisten mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien, turvallisuussuunnitelmien ja muiden päihteitä koskevien suunnitelmien kanssa 27.9.2016 Markkula 10
Miten tieto työn perustaksi? 1/3 Tilannekuvaus Painopisteet ja tavoitteet Toimet ja niiden seuranta Hyvinvointikertomus on yksi keino varmistaa tieto työn pohjana (vrt. 523/2015, 3 ) Kuvaa päihdetilanne väestöryhmät huomioiden päihteiden käyttö, päihteisiin liittyvä palvelujen käyttö ja päihteistä aiheutuvat haitat Hyödynnä olemassa olevia kansallisia tietokantoja, joissa koosteita myös päihteisiin liittyen (esim. Sotkanet ja kunnan päihdeavainindikaattorit), MUTTA älä unohda paikallisesti tuotettua tilasto- ja kokemustietoa Muista: tilannekuvaus on vasta ensimmäinen askel! 27.9.2016 Markkula 11
Miten tieto työn perustaksi? 2/3 Vinkkejä viidakkoon Esimerkkejä hyvinvointikertomuksessa hyödynnettävistä mittareista Alkoholin riskikäyttö Tosi humalassa vähintään kerran kk:ssa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 1 Alkoholia liikaa käyttävät (AUDIT-C), % 20 64-vuotiaista 1, yli 65- vuotiaista 2 Alkoholia humalahakuisesti käyttävät (AUDIT-1k), % 20 64-vuotiaista 3 Tupakkatuotteiden käyttö Huumausaineiden käyttö Haitallinen Rahapelaaminen Tupakoi päivittäin, % lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista 2 Nuuskaa päivittäin, % lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista 2 Päivittäin tupakoivat, % 20 64-vuotiaista 1 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista 2 Kannabista 12 kk viime aikana käyttäneet, % 20 64-vuotiaista 1 Poliisin tietoon tulleet huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta 2 Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista 2 Tee näkyväksi vahvuudet ja kehittämiskohteet 1 THL, Hyvinvointikompassi: hyvinvointikompassi.fi > Hyvinvointi > Elintavat. 2 THL, Sotkanet:: sotkanet.fi > Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet. Rahapelaamisensa ongelmaksi vähintään joskus 12 viime kk:n aikana kokeneet, % 15 74-vuotiaista 2 3 THL, terveytemme.fi > Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH > Tulosraportit > Alueraportit > Terveys. 27.9.2016 Markkula 12
Miten tieto työn perustaksi? 3/3 Sotkanet.fi > Alkoholi, tupakka ja riippuvuus > Kunnan päihdeavainindikaattorit 27.9.2016 Markkula 13
Case Kuopio: Hyvinvointiryhmä vastaa HYVINVOINTIRYHMÄ: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen: suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja arviointi AJ AJ KJ KAUPUNGINJOHTAJAN JORY PAJ PAJ PAJ SJ AJ AJ AJ HYVINVOINTIRYHMÄ AJ AJ AJ AJ AJ HYVINVOINTIKOORDINAATTORI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTAJA KJ = Kaupunginjohtaja PAJ = Palvelualuejohtaja SJ = Strategiajohtaja AJ = Asiakkuusjohtaja HYVINVOINTIRYHMÄN VALMISTELEVA RYHMÄ ASIANTUNTIJOITA KAIKILTA PALVELUALUEILTA 27.9.2016 Markkula 14
Case Kuopio: Katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin indikaattorien pohjalta Indikaattoritietoa tietokannoista Sotkanet.fi (THL) ATH Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL) Kouluterveyskysely (THL) TEAviisari.fi (THL) Kunnan omat indikaattorit ja tilastot Lisäksi vuosittain kysely kokemuksellisesta hyvinvoinnista vastaajina kuntalaiset järjestöjen kanssa keskustelupäivät / työpajat päihdeasennekyselyt alkoholin, tupakan ja rahapelien ostokokeet 27.9.2016 Markkula 15
27.9.2016 Markkula 16
Työikäiset (25 64-vuotiaat) Työikäisten hyvinvoinnin ongelmat liittyvät mielenterveyteen, päihteiden käyttöön sekä tuki- ja liikuntaelimiin. Päihdehuollon vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25-64-vuotiaiden määrä laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, mutta on kuitenkin kolmanneksi suurin vertailukaupungeista. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 25-64- vuotiaiden osuus (v. 2014 5,1 %) on Kuopiossa suurin vertailukaupungeista. Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) on Kuopiossa sama kuin Suomessa keskimäärin (29% v.2013-2015) (ATH) Kuopiossa oli 3,1% käyttänyt kannabista 12 viime kk aikana kun koko Suomen luku oli 3,6%. (ATH 2013-2015) 27.9.2016 Markkula 17
Työikäiset (25 64-vuotiaat) Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvussa, mutta tilanne on parempi kuin muissa vertailukaupungeissa. Helmikuussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli noin 2200. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 300 henkilöllä (16 %) edellisestä vuodesta. 8 7 6 5 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista 4,9 Lahti Tampere Jyväskylä Joensuu Oulu Turku Kuopio Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Kuopiossa (2,9 % v. 2014) kolmanneksi pienin vertailukaupungeista. 1,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,7 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2,0 2,1 3,0 3,3 2,9 3,0 3,1 2,8 2,6 4,1 3,8 3,8 Oulu Turku Kuopio Jyväskylä Tampere Lahti Joensuu Päivitetty 27.9.2016 03/2016 Markkula 4 3 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuopiossa on tehty kauppoja, kioskeja, Alkoja ja huoltoasemia koskevat alkoholin ostokokeet v.2013 ja v. 2015 myös tupakan ja rahapelaamisen ostokokeet. Tulosten mukaan v. 2015 kuopiolaisiin liikkeisiin tehtiin yhteensä 227 (v.2013 yhteensä 122) ostoyritystä, joista alkoholin osalta onnistui 33% (v. 2013 37 %), tupakan 36% ja rahapelien pelaamisesta 84% onnistui. Onnistumisella tarkoitetaan sitä, että nuorelle (mutta kuitenkin täysi-ikäiselle) myytiin kysymättä häneltä henkilöllisyystodistusta. 18
Tavoitteet suuntaamaan työtä Tilannekuvaus Painopisteet ja tavoitteet Toimet ja niiden seuranta Yhdistä tavoitteet soveltuviin painopisteisiin: Huomioi päihteiden yhteys kansansairauksiin, perheiden ja lasten hyvinvointiin sekä lastensuojelun tarpeeseen, mielenterveyteen, tapaturmiin ja väkivaltaan. Vastaa tavoitteilla päihdetilanteen kuvauksesta nouseviin haasteisiin, pidä huolta vahvuuksista Muista realistisuus: älä tavoittele taivaita Ovatko riittävät päihdeoloihin nähden? Minkä on muututtava, että päihdeoloissa saadaan aikaan toivottu muutos? Huomioivatko kansallisen Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman tavoitteet? Ovatko yhteydessä talous- ja toimintasuunnitelmaan? 27.9.2016 Markkula 19
Case Kuopio: Suunnitelma kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä Ehkäisevään päihdetyöhön liittyvät tavoitteet vuodelle 2017 ja seuraavalle valtuustokaudelle 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyy Ennaltaehkäistään mielenterveysongelmia ja vähennetään päihteiden käyttöä ja muuttaa asennetta erityisesti ammattikoululaisten ja nuorten vanhempien parissa 2. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy Ennaltaehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä ja mielenterveyshaasteita 3. Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy Ehkäistään ja puututaan varhain mielenterveys- ja päihdeongelmiin 4. Kuopiolaiset huolehtivat aktiivisesti omasta hyvinvoinnistaan Mahdollistetaan terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö Näihin liittyen (määrälliset) hyvinvointilupaukset 27.9.2016 Markkula 20
27.9.2016 Markkula 21
Toimivilla toimilla kertomus eläväksi Tilannekuvaus Painopisteet ja tavoitteet Toimet ja niiden seuranta Valitse toimivat menetelmät toimenpiteiksi (vrt. 523/2015, 3 ) peilaa mahdollisiin muihin suunnitelmiin, joissa päihteet mukana (esim. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma) nojaa kunnan tarpeiden mukaan ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan (STM 2015) 27.9.2016 Markkula 22
Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman kuusi painopistettä Ehkäisevä päihdetyö (EPT) voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista Näihin liittyen tavoitteet ja kehittämiskohteet: Mitä jo tehtävää toimintaa voisi tehostaa? Onko tarvetta uusille avauksille? 27.9.2016 Markkula 23
Lyhytneuvonta (mini-interventio) ja tupakasta vieroitus aktiiviseen käyttöön Hyödynnä mahdollisuudet eri areenoilla ja palveluissa, esim. perusterveydenhuollossa sosiaalipalveluissa nuorisotyössä talous- ja velkaneuvonnassa ensiavussa. Määritä yhtenäiset palvelukohtaiset toimintakäytännöt : 1. tunnista varhain, 2. hyödynnä lyhytneuvontaa ja tarvittaessa motivoivaa lähestymistapaa, 3. varmista jatkumo hoitoon & vieroitukseen, 4. kirjaa ylös => johto seuraa ennaltaehkäisyn yleisyyttä 27.9.2016 Markkula 24
Pakka-toimintamallilla saatu hyviä tuloksia Voidaan rajoittaa alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuutta paikallisesti. Lakiin perustuvassa Pakka-toimintamallissa tiukennetaan ikärajavalvontaa. kieltäydytään myymästä ja anniskelemasta selvästi päihtyneille. opetellaan tunnistamaan hankalia myynti- ja anniskelutilanteita ja selviytymään niistä. aktivoidaan kansalaiset mukaan muutostyöhön. sovitetaan yhteen paikallisviranomaisten, -päättäjien ja - toimijoiden, elinkeinon, järjestöjen, median ja kansalaisten kanssa elinkeinon vastuullisen myynnin ja omavalvonnan tehostamiseksi. 27.9.2016 Markkula 25
Case Kuopio: Suunnitelma kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä Toimenpiteet ja vastuutahot sähköiseen järjestelmään (Suunta) Toimeenpanoa edistää Yhteys Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan (2013-2020): Hyvinvointiryhmän kautta hyvinvointikertomukseen Yhteys kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan Alkoholin ja huumeiden käyttö vähenee erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa Päihteiden käyttöön ja päihdeongelmiin vaikutetaan Järjestöjen toiminnan sitominen kaupungin strategiaan, suunnitelmiin ja yhteistyöhön: huomiointi avustuspäätöksissä (vuosittain noin 3 milj. euroa 300 toimijalle) toiminnan vaikutusten arviointi mm. kehityskeskusteluin Jatkuva jalkautuva arviointi sitouttaa 27.9.2016 Markkula 26
Toimivilla toimilla kertomus eläväksi Tilannekuvaus Painopisteet ja tavoitteet Toimet ja niiden seuranta Muista: kysyntä JA saatavuus konkreettisuus, vastuutus (kumppanit mukaan!) ja resursointi realistisuus seuranta tukee toimeenpanoa 27.9.2016 Markkula 27
Case Eksote: punainen lanka alusta loppuun Tavoitteet Toimet Indikaattorit Pakka-toimintamallin käyttöönotto Perustetaan tarjonta- ja kysyntätyöryhmät kuntiin ryhmien määrä ja ostokokeiden määrä / kunta Päihderiskien tiedostaminen ja päihteiden käytön vähentäminen Savuttomien alueiden lisääntyminen ja tupakoinnin väheneminen Suunnataan eri-ikäisille infoja Tehdään mini-interventiot ADSUME ja AUDIT Tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamiseen, otetaan asia puheeksi tietoiskujen ja infojen määrä hyvinvointikyselyt, Kouluterveyskysely 28-päivää ilman - ryhmien määrä uusien savuttomien alueiden/työpaikkojen lukumäärä per vuosi Ehkäisevän päihdetyön (EPT) alueellinen suunnitelma on valmis EPT-suunnitelman toteutuksen seuraaminen Hyvinvointikyselyt ja päihdekyselyt (ks. Etelä-Karjalan maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2016-2020, pdf) 27.9.2016 Markkula 28
Lue lisää Kokonaisuudesta: Mahdollisista tavoitteista ja toimista: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201603238897 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3746-8 27.9.2016 Markkula 29
Lue lisää Kuopion mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2013-2020 Kuopion hyvinvointikertomus Kuopiolaisten hyvinvointi 2016 hyvinvointikertomuksen 2015 pohjalta (ppt): https://www.kuopio.fi/web/kaupun kitietoa/hyvinvointi www.kuopio.fi/documents/12159/2312463/mielenterveys- +ja+p%c3%a4ihdesuunnitelma.pdf 27.9.2016 Markkula 30
Kiitos huomiostanne! Lisätietoja: Verkkosivut: www.thl.fi/ehkaisevapaihdetyo Ehkäisevän päihdetyön uutiskirje: www.thl.fi/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ajankohtaista/ehkaisevan-paihdetyon-uutiskirje THL: Jaana Markkula, etunimi.sukunimi@thl.fi, 029 524 8802 Kuopio: Tiina Nykky, etunimi.sukunimi@kuopio.fi Eksote: Sanna Ahtiainen, etunimi.sukunimi@eksote.fi 27.9.2016 Markkula 31