Tutkimuksen rahoituksesta ja temaattisista valinnoista

Tutkimuksen rahoituksesta ja temaattisista valinnoista Heikki Mannila 10.1.2014 1

Sisällys Tutkimuksen ja korkeimman opetuksen rahoitus Missä ollaan? Temaattiset valinnat Miten alojen koot muodostuvat? Kuka tekee temaattisia valintoja ja missä? Strategisen tutkimuksen rahoitusväline 2

Yhteenveto Rahoitus kasvoi pitkään Valtiontalouden tilanne Kaikkea ei voi tehdä Valintoja tehdään koko ajan, kaikilla tasoilla Sekin on valinta että tehdään niin kuin ennen Valinnat alhaalta ylös ja ylhäältä alas Yliopistojen strategiat ja niiden toteutus keskeisessä asemassa; rakenteellinen kehittäminen yliopistojen välillä, aineiden sisällä 3

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen reaalikehitys sektoreittain vuosina 1995 2012 (1995=100) Päivitetty 31.10.2013 Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6206. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.1.2014]. 4

Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot Ammattikorkeakoulut 1850 900 Yliopistot, tutkimusosuus Valtion tutkimuslaitokset Ministeriöt Suomen Akatemia Tekes Säätiöt (noin) EU (FP7*) 5 575 304 219 329 542 210 110 Hyvin erilaisia toimijoita Tiedejärjestelmä on kokonaisuus

Yliopistot Tutkimuslaitokset Yritykset EU Säätiöt Opetusja kulttuuriministeriö Suomen Akatemia Muut ministeriöt Tekes 6

Kansainvälisen rahoituksen rooli? Horisontti 2020 ym. Erittäin tärkeä monessakin mielessä Kokonaisvolyymista tulee tuskin muodostamaan kovin suurta osaa 7

Viittausindikaattorit: stabiilia mutta 8 Tieteen tila 2012

Jatkonäkymät Tutkimusrahoituksen pitkät aikajänteet, vaikutukset eivät näy heti Elinkeinorakenteen murros Valtiontalouden tilanne Muutokset tieteessä ja opetuksessa 9

Entä nyt? Uusien alojen ja teemojen käynnistäminen on ollut helpompaa silloin kun rahoitus kasvoi Jos rahoitus ei kasva, niin uusien asioiden käynnistäminen vaatii jostakin luopumista Valinnat ja poisvalinnat, rakenteellinen kehittäminen Fokusoituminen ja uudet avaukset eivät ole ristiriidassa keskenään Yliopistojen strategiat ja niiden toteuttaminen 10

Temaattiset valinnat Kaikkea ei voi tehdä eikä ole koskaan voitu tehdä Pitää päättää mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä Sekin on valinta että tehdään niin kuin ennen Mitä asioita / tieteenaloja / ilmiöitä tutkitaan ja mitä opetetaan? Ja kuinka paljon Temaattiset valinnat 11

Temaattisten valintojen eri tasot Missä valintoja tehdään? Yksittäinen tutkija Tutkijaryhmä Laitos / oppiaine Tiedekunta Yliopisto Kansallinen taso 12

Temaattiset valinnat Miten valintoja tehdään? Tutkijalähtöisesti ja ylhäältä alas; bottom up ja top down Esim. yhden tieteenalan profiili ja koko tietyssä yliopistossa Mitkä tekijät vaikuttavat siihen? Yleensä sekamalli 13

Suurimpia temaattisia valintoja Eri alojen koot yliopistojärjestelmässä Valtion tutkimuslaitosten koot Kilpailullisten rahoittajien (enemmän tai vähemmän vakiintuneet) painotukset eri alojen välillä Kilpailullisten rahoittajien eksplisiittiset temaattiset instrumentit (esim. tutkimusohjelmat) muutosnopeus koko 14

Professorihtv:t tieteenaloittain 2011 Tieteenalat Tiet.käs. ja inf.tieteet Kielitieteet, kirjallisuus Kasvatustieteet Biotieteet Taiteiden tutkimus Fysiikka Sosiaalitieteet Oikeustiede Sähköt., elektron., tiet.käs.tekn. Kemia Kone- ja valmistustekniikka Matematiikka Peruslääketieteet Terveystieteet Maantiede ja ympäristötieteet Historia ja arkeologia Maatalous ja metsätieteet Filosofia Valtio-oppi, hallintotiede Psykologia Farmasia Materiaalitekniikka Kansantaloustiede Teologia Media- ja viestintätieteet Lääketieteen bioteknologia Teknillinen kemia, kemian pros.tekn. Hammaslääketieteet Arkkitehtuuri Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede Eläinlääketiede Rakennus- ja yhdyskuntatekn. Hoitotiede Ympäristötekniikka Tilastotiede Liikuntatiede Avaruustieteet ja tähtitiede Lääketieteen tekniikka Teollinen bioteknologia 0 50 100 150 200 250 15 Professorihenkilötyövuosia Liiketaloustiede Kliiniset lääketieteet OKM:n Vipunen-tietokanta

Professorihtv:t ja Akatemian rahoitus 2011 40 Biotieteet 35 Suomen Akatemian rahoitus (M ) 30 25 20 15 10 5 Fysiikka Tiet.käs. ja inf.tieteet Kliiniset lääketieteet Peruslääketieteet Kemia Sähköt., Sosiaalitieteet elektron., tiet.käs.tekn. Kielitieteet, kirjallisuus Matematiikka Historia ja arkeologia Kasvatustieteet Maantiede ja ympäristötieteet Terveystieteet Liiketaloustiede Taiteiden tutkimus Kone- ja valmistustekniikka Oikeustiede 0 0 50 100 150 200 250 16 Professorihenkilötyövuosia SA:n rahoitus: jonkin verran vuosittaista vaihtelua Vipunen

Esimerkki Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet 159 htv professoritasolla 16,6 miljoonaa euroa Suomen Akatemian rahoitusta Onko professorimäärä oikea? Liian suuri? Liian pieni? Onko Akatemian rahoitus tälle alalle oikea? Absoluuttisesti tai professorimäärään verrattuna? 17

Temaattiset valinnat Merkittävin temaattinen valinta: (pysyvän) opetusja tutkimushenkilökunnan määrä eri aloilla, koulutuksen laajuus Valinnat konkretisoituvat ihmisiin; opettajat, tutkijat, opiskelijat Tutkimuksen ja opetuksen tarpeet 18

Temaattiset valinnat Alojen koot kussakin yliopistossa Miten nämä valinnat ovat muotoutuneet? Uusia aloja on tullut Miten nämä valinnat muotoutuvat jatkossa? Valinnat ja poisvalinnat Yliopistojen strategiat ja niiden toteutus Rakenteellinen kehittäminen Valinnat alojen sisällä (esimerkit; yleinen taso vs. soveltuvuus juuri sen hetken opetustarpeeseen tms.) Valinnat hyvin pitkäkestoisia 19

Temaattiset valinnat: kilpailullisten rahoittajien painotukset eri alojen välillä Esim. Suomen Akatemia Noin 85 % rahoituksesta hyvin vahvasti tutkijalähtöisesti (bottom up) Toimikuntien prosenttiosuuden varsin vakaita Tieteenalojen välillä vuosittaisia vaihteluja Tekes: painotukset alojen välillä vaihtelevat voimakkaammin 21

Akatemiatutkijahakemusten läpäisyprosentti 2002-2012 25 20 15 10 BY KY LT TT 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 22

Toimikuntien prosenttiosuudet Akatemian rahoituksesta (myönnöt) 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % BY BY KY KY LT LT TT TT 10 % 5 % 0 % 2001 1 2002 2 2003 3 2004 4 2005 5 2006 6 2007 7 2008 8 2009 9 2010 2011 23

Akatemian syyskuun haku Noin 3100 hakemusta (+ 13% vuoteen 2012 verrattuna) Erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alueet kasvussa (+20 %) Supistunut myöntövaltuus à hyväksymisprosentit uhkaavat jäädä hyvin pieniksi 24

Kilpailullisten rahoittajien eksplisiittiset temaattiset valinnat Esim. Suomen Akatemian tutkimusohjelmat ja muut suunnatut instrumentit Suomen Akatemia: noin 30-40 miljoonaa euroa vuodessa Noin 10-14% Akatemian rahoituksesta Noin 1,5-2% julkisesta tutkimusrahoituksesta Tekesillä laajempi ohjelmatoiminta 26

Tutkimuslaitosten budjettirahoitus tutkimukseen VTT, Teknologian tutkimuskeskus Metsäntutkimuslaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Työterveyslaitos Geologian tutkimuskeskus Suomen ympäristökeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Säteilyturvakeskus Geodeettinen laitos Kotimaisten kielten keskus Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ulkopoliittinen instituutti Mittatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Yht. 304 miljoonaa. 28 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tilastokeskus: Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimustoiminta ja kokonaistutkimusrahoitus vuonna 2013

Tutkimuslaitosuudistus ja strategisen tutkimuksen rahoitusväline Valtion tutkimuslaitosten rakenteen uudistusta on valmisteltu useaan kertaan Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 29

Uudistuksen toimenpidekokonaisuudet Rakenteelliset uudistukset: A) Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen B) Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon C) Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen D) Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset: E) Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen F) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen G) Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Uudistuksen toimeenpano ja seuranta: H) Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä I) Periaatepäätöksen toimeenpano ja seuranta 30

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Kolmas kilpaillun rahoituksen komponentti Pitkäjänteistä, ongelmalähtöistä, monitieteistä tutkimusta Tutkimustiedon hyväksikäyttö päätöksenteossa Tutkimuslaitoksilta (52,5 miljoonaa), Akatemialta ja Tekesiltä kootaan vuoteen 2017 mennessä yhteensä 70 miljoonaa euroa Eli 3,5 % valtiollisesta tutkimusrahoituksesta 31

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline miksi? Yleisperiaatteet: Rahaa kerätään suuremmiksi kokonaisuuksiksi Ongelmat eivät noudata ministeriöiden rajoja Kilpailullisen rahan osuutta lisätään Kaikki pääsevät hakemaan Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus Monitieteisyys, ilmiölähtöisyys, hallinnon rajojen madaltaminen 32

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Valtioneuvosto nimittää strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) Neuvosto tekee aloitteen teemoista, valtioneuvosto päättää Teemat eivät synny tyhjästä Neuvosto päättää itsenäisesti ohjelmat ja rahoituksen Kilpailtua rahoitusta 33

Temaattiset valinnat ja tutkimuslaitosten rahoitus Tutkimuslaitosten tutkimusbudjettiin liittyvät temaattiset valinnat: minkä kokoisia laitokset ovat ja mitä niissä tehdään Valtioneuvosto ministeriö tutkimuslaitos tutkimuslaitoksen tutkijat Nyt 52,5 miljoonan suhteen ohjaus ja temaattisten valintojen tekeminen muuttuu: STN valtioneuvosto STN kilpailullinen menettely tutkijat 34

Yhteenveto Valtiontalouden tilanne à rahoitus tuskin kasvaa Temaattisia valintoja tehdään jatkuvasti, ja ne on hyvä tehdä eksplisiittisesti Alojen koot yliopistoissa merkittävin temaattinen valinta Temaattiset valinnat konkretisoituvat ihmisiin Opettajat, tutkijat ja opiskelijat Rakenteellinen kehittäminen, yhteistyö ja työnjako 35

Kiitos! 36