SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/16 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/16 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen lausunnon ja esitykset jatkotoimenpiteiksi. ASIA: Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta Pääministeri Sipilän hallitus on aloittanut perinteisestä lainvalmistelusta poikkeavan tavan valmistella keskestä lainsäädäntöä, hallinnollisia uudistuksia. Useita lakihankkeita on valmisteltu poliitikko- ja virkamiesvetoisesti ilman sidosryhmiä, avointa keskustelua. Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelu on tästä murheellinen ja valitettava esimerkki. Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelua lienee helpottanut huomattavasti se, että sitä on johtanut sama ministeri ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriössä. Valmistelu näyttää ulospäin tältä osin poliittiselta peliltä, jossa lehtitietojen mukaan kärsijöinä ovat ympäristöarvot, Suomen luonto ja myös saamelaiset. Pääministeri Sipilän mukaan valtioneuvosto muutti työelämää koskevia pakkolakiesityksiään kätilöiltä saadun palautteen perusteella. Sámi Árvvut -yhdistys vaatii, että Metsähallituslakiesitystä muutetaan samalla tavoin ja analogisesti saamelaisyhteisöltä saadun palautteen perusteella. Mikäli saamelaisyhteisöä ei tässäkään asiassa kuulla, se eriarvoistaa Suomen eri kansalaisia, etnisiä ryhmiä ja eri ammattiryhmiä, kätilöitä ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajia ei näin ollen kohdella yhdenvertaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet ovat ilmoittaneet, että Suomi ei ratifioi tällä eduskuntakaudella ILO 169-sopimusta, ja että sen perusteella metsähallituslakiin esitetyt ns. saamelaispykälät voitaisiin ottaa pois metsähallituslakiesityksestä. Sámi Árvvut -yhdistyksen mukaan on todellakin ennenaikaista arvioida ILO 169- sopimuksen ratifiointimahdollisuuksia, koska KHO on hyväksynyt alkuperäiskansa saamelaisten, saamelaisyhteisön, saamelaiskulttuurin sisällön ja saamelaisen elämäntavan vastaisesti saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä, joilla ei ole yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin. Sen sijaan metsähallitusesityksen ns. saamelaispykälien sisällyttäminen lakiesitykseen tulisi tehdä tästä huolimatta ja erityisesti myöhemmin esitettyjen seikkojen vuoksi. Saamelaispykäliä ja niiden selitteitä tulee täydentää muuttuneen tilanteen johdosta ottaen huomioon sen, että KHO:n linjaus on heikentänyt saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja täten käsitellä saamelaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia saamelaista kulttuuri-itsehallintoa laajemmin. Hallitusohjelman ylväät tavoitteet lisätä lainsäädännön vaikutustenarviointia ei ole toteutunut, vaan laki, joka koskettaa tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia ja luonnon Sámi Árvvut sámiid iežaset sorjjasmeahttun searvi Searvvi ulbmilin lea doalahit, doarjut ja ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, sámiid searvvušvuođa, árbevirolaš sámi ealáhusaid, sámiid árvvuid ja vuoigatvuođaid. Sámi Árvvut saamelaisten oma riippumaton yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia. www.samiarvvut.org samiarvvut@gmail.com www.facebook.com/samiarvvut

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 2/16 käyttäjiä, valmistellaan keskeisiltä osin salassa, ja kiireellä. Sámi Árvvut ry. pitää menettelytapaa hyvin valitettavana ja ongelmallisena. Metsähallituslakia on valmisteltu hyvin pitkään ja asian valmistelussa on toistuvasti vedottu kiireeseen. Asiaa on yritetty ratkaista kolmella eduskuntakaudella, vedoten aina kiireeseen. Kiire ei ole hyväksyttävä syy sille, että lainsäädäntöä tehdään puutteellisiin tiedon, ilman sidosryhmäkuulemisia ja perus- ja ihmisoikeuksia heikentäen. Julkista kuulemista lain sisällöstä ja yleistä tiedottamista lain keskeisistä vaikutuksista ei ole toteutettu. Ministeriön 25.9.2015 julkistama tiedote Metsähallituslain valmistelun etenemisestä ei täytä avoimuuden ja osallistavan valmistelun edellytyksiä. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet ovat ilmoittaneet, että Suomi ei ratifioi tällä eduskuntakaudella ILO 169-sopimusta. Asian ilmoittaminen tällä tavoin antaa valitettavan kuvan Suomen valtioneuvostosta, ikään kuin asia olisi päätetty virkamiestasolla, ei poliittisesti. Asian esittely virkamiesten toimesta ja asian valmistelu salassa ei anna hyvää kuvaa pääministeri Sipilän ahllituksen lainvalmistelusta, ministeriöiden toimivalloista eikä alkuperäiskansaoikeuksien edistämisestä. ILO 169-sopimuksen ratifiointi kuuluu ensisijaisesti oikeusministeriön hallinnonalalle, jonka vastuulla saamelaisasiat ovat. Nyt julkisuuteen on annettu kuva, jonka mukaan vastuu onkin maa- ja metsätalousministeriöllä. Metsähallituslakiin esitetyillä saamelaispykälillä on väitetty voitavan luoda edellytyksiä ILO 169-sopimuksen ratifioimiselle. Metsähallituslakiin esitetyt ns. saamelaislakipykälät eivät yksistään luo edellytyksiä sopimuksen ratifioimiselle. Viime hallituskaudella ne yhdistettiin samaan hallituksen esitykseen ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta siitä yksiselitteisestä syystä, että Metsähallituslain kokonaisuudistus kaatui. Muuten lakipykälät olisivat olleet osa Metsähallituslain uudistamista. Metsähallituslain saamelaispykälät valmisteltiin kokoomuksen johdolla ja pykälistä oli eri ministeriöiden välinen yhteisymmärrys. Sámi Árvvut ry. vetoaa, että kokoomus hoitaisi viime vaalikaudella aloittaneen tehtävänsä loppuun ja uudistaa Metsähallituslain siten, että saamelaispykälät ovat siellä edelleen mukana. Metsähallituslakiin esitetyt saamelaissäädökset eivät perustu ILO 169- sopimuksen velvoitteisiin, vaan perustuslakivaliokunnan kannanottoihin, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja biodiversiteettisopimukseen sekä Suomen hyväksymään YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjaan ja sen sitoutumiseen alkuperäiskansojen oikeuksien kehittämisessä. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että saamelaisia koskeviin erityislakeihin on otettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Tämän johdosta kaivoslakiin, vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin säädettiin saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. ILO 169-sopimus ei sisällä säädöksiä alkuperäiskansakulttuurinen heikentämiskiellosta. Saamelaiskulttuurin heikentämiskielto pohjautuu kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklaan 27. Kun maa- ja metsätalousministeriö asetti viime eduskuntakaudella työryhmän valmistelemaan Metsähallituslakiin otettavia säädöksiä (MM005:00/2013) työryhmän tehtäväksi ei asetettu ILO 169-sopimukseen liittyviä tehtäviä. Työryhmän tehtävänä oli valmistella pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitetta kehittää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia mm. selkiyttämällä maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli valmistella kansallisen perus- ja ihmisoikeustoi-

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 3/16 mintaohjelman tavoitetta nro 4, joka koski saamelaisten osallistumisoikeuksia. Sekä hallitusohjelmassa että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa on erilliset ILO 169- sopimuksen ratifiointiin liittyvät tavoitteet (tavoite 44). Pykälille oli laaja tuki ja niiden säätäminen metsähallituslakiin olisi hyvin perusteltua myös sen vuoksi, koska ko. pykälät tukisivat Suomen kansallisten velvoitteiden toteutumista, jossa perustuslakivaliokunta on omaksunut näkemyksen saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta erityislakeihin otettavana erillissäädöksenä ja valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta. 1 Kansainvälisten velvoitteiden osalta ko. pykälien säätäminen olisi perusteltua viimeaikaisen kehityksen valossa, jossa esim. alkuperäiskansaoikeudet ovat kehittyneet ja vahvistuneet juuri Suomen vahvalla tuella syyskuussa 2014 alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjassa. Saamelaispykälien poisjättämistä pois Metsähallituslaista ei voida perustella täten vain sillä, että Suomi ei ratifioi ILO 169-sopimusta. Saamelaisten osallistumisoikeuksia koskevat säännökset soveltavat biodiversitteettisopimuksen velvoitteita sekä alkuperäiskansojen osallisuutta koskevia säädöksiä. Akwé: Kon-ohjeet (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2011) ovat osa Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (Biodiversiteettisopimus, SopS 78/1994) toimeenpanoa, joka velvoittaa sopimuksen osapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, innovaatioita ja käytänteitä. Biodiversiteettisopimuksen 8(j)-artiklan mukaan kunkin osapuolen tulee mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, jotka sisältyvät biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella samoin kuin rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa. Sámi Árvvut korostaa, Suomi on äänestänyt YK:n yleiskokouksessa alkuperäiskansajulistuksen hyväksymisen puolesta sekä YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan 2 hyväksymisen puolesta vuonna 2014 ja on ilmoittanut sitoutuneisuuteensa alkuperäiskansajulistuksen ja alkuperäiskansakonferenssin loppuasiakirjan tavoitteiden toimeenpanoon. Alkuperäiskansojen maailmankongressin loppuasiakirjassa vahvistetaan valtioiden sitoutuminen YK:n alkuperäiskansajulistukseen 1 44. Saamelaiset, osallistumisoikeuksien toteutuminen a) Nimi: Kehitta a saamelaisten oikeuksia alkupera iskansana erityisesti selkeytta ma lla lainsa a da nto a saamelaisten oikeudesta osallistua saamelaisten kotiseutualueella olevien valtion maa- ja vesialueiden ka ytto a koskevan pa a to ksentekoon. b) Sisa lto : Tarkoitus luoda na ilta osin edellytyksia ILO:n alkupera iskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 ratifioinnille. c) Oikeusperusta: Hallitusohjelma, lukuisat kansainva listen ihmisoikeuselinten suositukset ja PeVL 1/2010 vp. d) Vastuuministerio : OM, YM, MMM e) Indikaattorit: Sektorilainsa a da nno n kehitta minen vuosina 2011 2013. 45. Saamelaiset, osallistumisoikeuksien toteutuminen a) Nimi: Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisa a minen valtion maa- ja vesialueiden ka yto n suunnittelussa. Tarvittavat sa a nno kset otettaisiin Metsa hallitusta koskevaan organisaatiolainsa a da nto o n. b) Sisa lto : Metsa hallitusta koskevaan organisaatiolainsa a da nto o n otettaisiin sa a nno kset, joidenka mukaan Metsa hallituksen tehta va na olisi poronhoidon, metsa styksen ja kalastuksen yleinen edista minen saamelaisten kotiseutualueella ja etta ta ma n tehta va n hoitamista varten valtion talousarvioon otettaisiin vuosittain erillinen ma a ra raha. Metsa hallitusta koskevaan organisaatiolainsa a da nto o n otettaisiin myo s sa a nno kset saamelaisten oikeudesta osallistua saamelaisten kotiseutualueella olevien valtion maa- ja vesialueiden ka yto n suunnitteluun. c) Oikeusperusta: Hallitusohjelma, PL 14 ja 17 d) Vastuuministerio : MMM, YM ja OM e) Indikaattorit: Sa a nno sehdotukset valmistellaan vuosina 2012 ja 2013. (Oikeusministerio n selvityksia ja ohjeita 18/2012.) 2 A/69/L.1

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 4/16 ja alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseen. Esimerkiksi YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja maailmankongressin loppuasiakirjan velvoite alkuperäiskansojen osallisuudesta lakien ja hallinnon valmisteluun tosiasiallisesti ja vilpittömin mielin ei ole toteutunut kuten ei myöskään sitoutuminen alkuperäiskansajulistuksen pääperiaatteisiin. Suomen ihmisoikeuspoliittinen linja ei kuitenkaan vastaa kansainvälisillä areenoilla tehtyjä sitoumuksia esimerkiksi metsähallituslain valmistelun osalta. Sámi Árvvut -yhdistys painottaa, että Metsähallituslaista on kuultava avoimesti, vuorovaikutteisesti ja vaikuttavasti sidosryhmiä, saamelaisyhteisöä ja paliskuntia. Menettelytapa, jossa lakia ja hallintomallia valmistellaan salassa ja lain keskeiset kohdat lyödään etukäteen lukkoon valtioneuvostossa ennen sidosryhmäkuulemisia ei ole hyväksyttävä toimintamalli. Sámi Árvvut ry. vaatii, että metsähallituslakiesitys julkistetaan ja lain vaikutukset tuodaan avoimeen keskusteluun. Mikäli saamelaislakipykälät esitetään otettavaksi pois lakiesityksestä, on arvioitava, mikä vaikutus sillä, että saamelaiskulttuurin suojasta ja osallistumisoikeuksista ei säädetä lailla, on saamelaisiin, saamelaisten oikeuksiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin. Nämä seikat on lisäksi tuotava avoimesti esille hallituksen esitysluonnoksessa. Metsähallituksen hallintomalli, valtion hallinnassa olevien metsäalueiden hallinta ja käyttö ja luonnonsuojelualueiden hallinta ja käyttö vaikuttavat saamelaisiin ja saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisyhteisön tulee voida ottaa kantaa myös koko hallintomalliin ja sen on voitava arvioida mallin vaikutuksia saamelaisten oikeuksiin ja saamelaiskulttuurin harjoittamiseen. MMM:n 25.9.2015 julkistaman tiedotteen mukaan metsätalouden harjoittamista varten lailla perustettavaan yhtiöön ei siirrettäisi valtion maa- ja vesiomaisuutta, vaan ne säilyisivät Metsähallitus-liikelaitoksen hallinnassa. Yhtiö ainoastaan oikeutettaisiin yksinoikeudella käyttämään valtion maa- ja vesiomaisuutta metsätalousliiketoiminnan harjoittamiseen. Tätä yksinoikeutta ei voitaisi siirtää muille. Metsätalousyksikön oikeutta käyttää vesiomaisuutta metsätaloustoiminnan harjoittamiseen ei tiedotteessa ole selvennetty eikä sitä, millä reunaehdoin metsätaloustoimintaa saa harjoittaa, miten sitä valvotaan ja miten luonnon monimuotoisuuden suojelu turvataan tällaisessa toimintamallissa. Tiedotteen mukaan aluevedet ja suuret järvet vedet on suunniteltu siirrettäväksi luontopalveluilta Metsähallituksen kaupalliseen taseeseen. Tiedotteen mukaan tällä halutaan vahvistaa biotaloutta ja tukea elinkeinotoimintaa. Sámi Árvvut -yhdistys tähdentää, että yleisten vesialueiden hyödyntäminen nykyistä laajemmin biotalouden edistämiseen edellyttää vaikutustenarviointia, sidosryhmäkuulemista ja vaikutusten selvittämistä yleisiin kalastusoikeuksiin ja saamelaisten erityisperusteisiin kalastusoikeuksiin ja kalastukseen osana saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Yhdistys pitää tarkoituksenmukaisena, että yleiset vedet säilyisivät luontopalvelujen taseessa. Yleiset vedet ovat osa Suomen arvokasta luontoa, joita ei tule käyttää kauppatavarana eikä lyhytaikaisiin talouspoliittisiin etuihin vaarantaen puhtaan veden ja luonnon virkistyskäytön. Sámi Árvvut ry. esittää seuraavia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi: a) Metsähallituslakiesitys julkistetaan, jotta lain sisällöstä, vaikutuksista ja poliittisista linjauksista voidaan keskustella avoimesti ja hallitusohjelman mukainen tavoite parantaa lain vaikutustenarviointia kehittyy.

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 5/16 b) Sidosryhmiä, saamelaisyhteisöä, kolttien kyläkokousta ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia kuullaan metsähallituslaista vuorovaikutteisesti ja avoimesti. c) Nk. saamelaispykäliä ja niiden selitteitä tulee täydentää muuttuneen tilanteen johdosta ottaen huomioon sen, että KHO:n linjaus on heikentänyt saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja täten käsitellä saamelaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia saamelaista kulttuuri-itsehallintoa laajemmin. d) Valtioneuvosto kehittää linjaansa saamelaisten oikeusaseman kehittämisen suhteen yhdessä saamelaisyhteisön kanssa ja julkistaa, mikä on valtioneuvoston linja saamelaisasioissa, mitkä tavoitteet sillä on ja millaiset vaikutukset valtioneuvoston politiikalla arvioidaan olevan saamelaisten oikeusasemalle ja sen kehittymiselle. e) Mikäli saamelaislakipykälät esitetään otettavaksi pois lakiesityksestä, on arvioitava, mikä vaikutus sillä, että saamelaiskulttuurin suojasta ja osallistumisoikeuksista ei säädetä lailla, on saamelaisiin, saamelaisten oikeuksiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin ja tuotava nämä seikat avoimesti esille hallituksen esitysluonnoksessa. Sámi Árvvut -yhdistys on valmis toimimaan ja auttamaan viranomaisia ja muita toimijoita hyvässä yhteisymmärryksessä ja rakentavasti kehittämään saamelaiskulttuurin asemaa ja saamelaiskulttuurin arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sámi Árvvut- yhdistyksen hallitus on hyväksynyt kannanoton kokouksessaan 13.10.2015. Kannanotto toimitetaan vain sähköisesti. Jakelu (avoin): Valtioneuvosto Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Ulkoasianministeriö

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 6/16 Hallitus 23.11.2015 (1. liite lisätty ja tehty yksi asiakirja) Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen lausunnon ja esitykset jatkotoimenpiteiksi. ASIA: Viite: Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta Metsähallituslain uudistamisesta Lausuntopyyntö 10.11.2015 MMM004:00/2014 1. Yleisesti Sámi árvvut yhdistys pitää hyvänä, että luonnos metsähallituslaiksi on lähetetty lausunnolle. Yhdistys toivoo, että lausuntopalautteeseen kiinnitetään aidosti huomioita eikä lausuntokierros ole vain poliittinen muodollisuus. Sámi árvvut kiinnittää huomiota siihen, että maa- ja metsätalous/ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on todennut ottavansa vakavasti metsähallituslakikuulemisissa saadun palautteen. Mutta saamelaispykälien osalta saamelaisyhteisön viestiä ei haluttu kuulla. Saamelaisyhteisö on hyvin yksimielinen siitä, että Metsähallituslakiin on lisättävä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja saamelaisten osallistumisoikeus. Julkisuudessa ja kuulemistilaisuuksissa on kuitenkin luotu kuva siitä, että saamelaisyhteisö olisi asiassa erimielinen, mikä on hyvin tehokasta politiikkaa. Rovaniemellä 20.10 järjestetyssä tilaisuudessa saamelaisyhteisönä kuultiin henkilöitä ja tahoja, joita saamelaisyhteisö ei pidä saamelaisina ja joilla ei ole kielellistä eikä kulttuurista yhteyttä saamelaisiin, vaan he ovat KHO:n ja Suomen valtion luomia saamelaisia. Metsähallituslaista on järjestetty kuulemisia, joissa kuultiin sidosryhmiä nopealla aikataululla tämän hetkisen lausuntoluonnoksen perusteella näennäisesti, mutta luotiin vastakkainasettelua Metsähallituksen luontopalvelujen sekä liiketoiminnan välille korostaen Metsähallituksen bioenergian ja metsätalouden näkökulmia. Oikeusministeriö on antanut tiedotteen 19.11., jossa se vakuuttaa valtioneuvoston edistävän saamelaisasioita. Yhdistys on antanut tiedotteesta kannanoton (liite 1). Oikeusministeriön tiedotteen ja metsähallituslakiesityksen välillä on hyvin suuri ristiriita, koska käsillä oleva hallituksen esitysluonnos ei kehitä saamelaisten oikeuksia, vaan jopa heikentää saamelaisten osallistumisoikeutta luoden uudenlaista byrokratiaa. Yhdistys ihmettelee kuitenkin lausuntopyynnön jakelua. Lausuntopyyntö on lähetetty vain yhdelle poliittiselle saamelaisjärjestölle. Yhdistys toivoo, että suppealla lausuntojakelulla ei pyritä vaikuttamaan lausuntopalautteen sisältöön. Sámi árvvut ry. kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia ei ole kuultu lakiesityksestä. Sámi árvvut ry. on antanut metsähallituslaista kannanoton 13.10.2015. Yhdistys ei ryhdy toistamaan tässä lausunnossa kannanoton keskeistä sisältöä, mutta pyytää, että myös kyseinen kannanotto huomioidaan lain jatkovalmistelussa (liite 2).

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 7/16 Yhdistys kiinnittää yleisesti huomiota siihen että lakiesityksessä ei käsitellä lainkaan ilmastokysymyksiä. Lakiesityksessä ei arvioida sen ilmastovaikutuksia eikä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastolaissa on asetettu velvoitteeksi selvittää ilmastovaikutuksia (609/2015). Metsähallituksella on merkittävän maaomaisuuden hallinnoijana, hyödyntäjänä ja viranomaisena keskeinen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, vieraslajidirektiivin toimeenpanossa ja biodiversiteetin turvaamisessa. Se, että hallituksen esityksessä ei ole pohdittu lainkaan hallintomallin uudelleenorganisoinnin vaikutuksia ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja biodiversiteetin suojeluun on suuri puute ja ongelmallinen asiakokonaisuus. Sámi árvvut -yhdistys on hyvin huolissaan esityksessä olevasta talousajattelumallia, jossa saamelaiskulttuurin ja luonnonsuojelu katsotaan olevan haitallisia ja tuottavan tappioita valtiolle metsähallituksen tuottotavoitteen saavuttamisessa. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2014 Metsähallituksen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen alensi laskennallisesti liikevoittoa noin 55 miljoonaa euroa. Tästä luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden ja saamelaiskulttuurin huomioon ottaminen metsätaloutta rajoittamalla oli 49 miljoonaa euroa, muut porotalouteen ja saamelaiskulttuuriin liittyvät tekijät, työllisyyden edistämisen sekä suunnittelukustannusten lisäys olivat 6 miljoonaa euroa. Tällainen ajattelumalli on hyvin huolestuttava erityisesti kun otetaan huomioon Metsähallituslain keskeinen uudistamistavoite. Millainen hintalappu olisi ilmastolle, ihmisten terveydelle biodiversiteetille ja saamelaiskulttuurille jos yhteiskunnallisia velvoitteita ei otettaisi huomioon? Metsähallituslakiesityksessä ei ole lainkaan huomioitu viimeisimpiä tutkimustuloksia biodiversiteetin ja luonnon vaikutuksesta ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja sairastavuuteen. Sámi árvvut ry. vaatiikin maa- ja metsätalousministeriötä arvioimaan, millaiset taloudelliset vaikutukset olisivat, jos yhteiskunnallisia velvoitteita, luonnon monimuotoisuutta tai virkistyskäyttöä ei otettaisi huomioon Metsähallituksen tulostavoitteessa? Todennäköisesti luku olisi huomattavasti suurempi kuin käsillä oleva 55 miljoonaan euron arvio ja lasku kumuloituisi vuosi vuodelta tuleville sukupolville ongelmina terveydessä, biotaloudessa, maataloudessa, huoltovarmuudessa ja kulttuurisessa rikkaudessa. Esimerkiksi luontomatkailun taloudellinen arvo on SYKE:n tutkimuksessa Luontomatkojen kokonaisarvo laskettu olevan 0,3 miljardia euroa/vuodessa. Millainen hintalappu voidaan määrittää esimerkiksi saamelaiskulttuurille ja sen katoamiselle? Nykyinen sektoriajattelu, jossa tarkastellaan vain yhden toimijan tuloja ja menoja sivuuttaa kokonaisvaltaiset vaikutukset. Mikäli poronhoidon harjoittamismahdollisuudet heikkenevät, millaiset vaikutukset sillä on saamelaisten kotiseutualeen verotuloihin, sosiaalimenoihin, väestöön ja aluetalouteen? Mutta nämä on Sámi árvvut -yhdistyksen mukaan arvioitava vastinpariksi nykyiselle laskelmalle yhteiskunnallisten velvoitteiden aiheuttamista oletetuista ja numeerisesti arvioiduista olemattomista taloudellisista menetyksistä. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä, astmalla, kroonisilla tulehdustaudeilla ja allergioiden lisääntymisellä on suora yhteys. Suomen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt Suomessa erityisesti Etelä- Suomessa. Kelan arvion mukaan allergia ja astma aiheuttavat Suomessa vuosittain 1,5 miljardin euron kustannukset. Luonnon virkistyskäyttö tuo positiivisia terveysvaikutuksia paitsi liikunnan avulla, mutta myös vaikuttamalla stressihormonien tuotantoon ja vaikuttaen sydämen toimintaan ja verisuoniin positiivisella tavalla. Mielenterveyskuntoutujille luonnossa liikkuminen on yksi terapiakeino. Suomen valtio kutsuu

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 8/16 Suomen luontoa kansallisomaisuudeksi. Luonnon on väitetty olevan Suomen imagonrakennuksessa osa suomalaista identiteettiä. Metsähallituslakiesityksessä on kysymys myös kansalaisten terveydestä ja suomalaisesta kansallisesta imagosta: onko Suomi enää luontoa arvostava kansakunta vai kvartaaliajatteluun pohjautuva maa, jossa hintalaput ratkaisevat, ei luonto. Metsähallituslakiesityksessä on kyse arvoista ja tulevaisuudesta, minkä tämä poliitikkosukupolvi jättää. Metsähallituslakia tulee uudistaa luonnon, kulttuurin, terveyden ja kestävän kehityksen ehdoilla siten, että pystymme turvaamaan turvallisen, puhtaan, monimuotoisen ja kulttuurisesti rikkaan elinympäristön myös tuleville sukupolville. Sámi Árvvut ry. korostaa, että metsähallituslain vaikutustenarviointi on puutteellinen. Vaikutusarvioinnin tulee kattaa laajempia kysymyksiä kuin talous- ja ympäristövaikutukset ottaen huomioon kestävän kehityksen koko kentän. Yhdistys käy seuraavassa metsähallituslakiesitystä läpi yksityiskohtaisemmin. 2.1. Metsähallituslain lähtökohdat ja yleisperustelut Sámi árvvut -yhdistyksen käsityksen mukaan metsähallituslakiesityksessä on EU:n varjolla perusteltu mittavia organisaatiomuutoksia, joita EU komissio ei ole vaatinut. EU edellyttää vain kilpailuneutraliteetin vaatimuksen toimeenpanoa ja konkurssisäännöksiä, ei tasesiirtoja eikä organisaation muutoksia. Sámi árvvut -yhdistyksen käsityksen mukaan MMM on pitkään edistänyt Metsähallituksen organisaatiomuutosta talouspainotteisemmaksi järjestelmäksi ja koska mitään kirjallisia dokumentteja EUkomission virallisesta kannasta Metsähallituslakiin ei ole julkistettu, lain uudistuksen perusteet ja tarpeet ovat hämärän peitossa. Näyttää vahvasti siltä, että esityksen perustana ei ole EU:n sääntely vaan vai talouspoliittiset tarpeet ja halu vapauttaa metsätaloustoiminta yhteiskunnallisesta ohjauksesta vapaammaksi talousorientoituneeksi metsänhakkuuksi. Lausuntoesityksen mukaan metsähallituslakien olisi tarkoitus tulla voimaan 15.3. 2016. Näin kiireinen aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että merkittäviä muutoksia hallituksen esitysluonnokseen ei haluta tehdä eikä asianmukaisia kuulemisia järjestää eduskunnassa lakiesityksestä. Lausuntokierroksesta on vaarassa tulla näennäinen, ilman tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa lausuntoesitykseen. Hallituksen esitysluonnoksen luvussa 3.2. esitetään metsähallituslain toteuttamisvaihtoehtoja. Huomionarvoista on se, että yhtäkään esitettyä vaihtoehtoja ei ole selvitetty tai valmisteltu, vaan ne on hylätty virkamies-/poliittisessa valmistelussa ilman perusteellista arviointia tai valmistelua. Kappaleessa 3.3. todetaan seuraavasti: Metsähallituksen on toiminnassaan saamelaisalueella välttämätöntä kuulla muitakin kuin saamelaisia. Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvaroja koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on pidettävä huolta siitä, että valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevissa ratkaisuissa otetaan riittävällä tavalla huomioon kaikki paikalliset intressit sekä turvataan kaikkien paikallisten tahojen osallistuminen asioiden valmisteluun ja keskinäinen vuorovaikutus asioita valmisteltaessa. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös saamelaisten kotiseutualueelle perustettavista kuntakohtaisista neuvottelukunnista.

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 9/16 Lakiesityksestä ei ilmene, miksi saamelaisten kotiseutualueella on kuultava muita intressejä enemmän kuin muualla Suomessa ja miksi tämä on välttämätöntä ja kenen kannalta. Metsähallituksen osallistuva suunnittelujärjestelmä jo nykyisinkin velvoittaa kuulemaan eri intressiryhmiä. Koska nykyisessä metsähallituslaissa tällaista säännöstä ei ole ja toisaalta lakiesityksessä ei myöskään ehdoteta saamelaisten osallistumisoikeuden kehittämistä millään tavoin, lakiesityksestä ei voi saada muuta käsitystä kuin sen, että tosiasiallisesti neuvottelukunnilla halutaan heikentää saamelaiskäräjälain 9 mukaista neuvotteluvelvoitetta. Lakiehdotus asettaa saamelaisten oikeudet vastakkaisiksi alueen muiden toimijoiden intressien suhteen ja heikentämällä saamelaisten tosiasiallisia vaikuttamismahdollisuuksia pyrkien heikentämään alkuperäiskansaoikeuksia luoden uusia byrokraattisia hallintohimmeleitä. Lakiehdotus ei myöskään selvennä, mitä nämä kaikki paikalliset tahot ovat ja mitä lisäarvoa neuvottelukunta toisi esimerkiksi laajoihin metsähallituksen yhteistyöryhmiin ja nykyisiin kuntakohtaisiin yhteistyöryhmiin verrattuna. Neuvottelukunnan kustannusvaikutuksia ei ole myöskään arvioitu. Kaikkien mahdollisten intressitahojen osallistuttaminen on myös taloudellinen kysymys, jota ei tule sivuuttaa, koska talous on nostettu hyvin keskeiselle sijalle lakiesityksessä. Sámi árvvut ry. ei hyväksy esitystä kuntakohtaisiksi neuvottelukunniksi ja vaatii niiden poistamista koska neuvottelukuntien tosiasiallinen tavoite on heikentää saamelaisten osallistumismahdollisuuksia ja hämärtää saamelaisten alkuperäiskansaasemaa ja sen tuomia oikeuksia. Sámi árvvut ry. pitää seuraavaa luvussa 4.4.3 esitettyä väitettä virheellisenä: Esityksen arvioidaan saamelaisten kotiseutualueelle perustettavien neuvottelukuntien vuoksi jossain määrin vahvistavan saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat keskeisiä elementtejä saamelaisessa kulttuurissa. Näiden elinkeinojen harjoittamisessa ei ole saamelaiskulttuurissa yhtä voimakkaita sukupuolieroja kuin valtaväestön kulttuurissa. Tämän vuoksi esityksen hyödyt kohdistuvat kumpaankin sukupuoleen. Oheinen kirjoitus on harhaanjohtava ja mielipide, ei vaikutusten arviointi. Kappale on täysin ristiriidassa kappaleen 3.3. keskeisen sisällön kanssa, jonka mukaan kuntakohtaisten neuvottelukuntien tavoitteena on päinvastoin turvata muiden intressiryhmien vaikutusmahdollisuuksia, ei saamelaisten. Neuvottelukunnalle ei anneta lakiesityksen mukaan mitään tehtäviä, jotka parantaisivat saamelaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa maankäyttöön. Lakiesitys ei myöskään missään vaiheessa paranna saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kieltää ja kulttuuriaan eikä esimerkiksi poronhoitoa, vaan korostaa poronhoidon ja saamelaiskulttuurin suojelun tuomia taloudellisia vaikutuksia. Sámi árvvut -yhdistyksen näkemyksen mukaan lakiesitys päinvastoin heikentää saamelaisten mahdollisuutta harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan ja ylläpitää alkuperäiskansa-asemaa. 2.2. Metsähallituslain yksityiskohtaiset perustelut ja lakiesitys 2 Metsähallituksen yleistehtävä Sámi árvvut ry. esittää, että pykälän ensimmäinen virke kuuluisi seuraavasti (kursiivilla lisäys ja yliviivaus esitetään poistettavaksi): Metsähallitus käyttää, hoitaa ja suojelee hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävän kehityksen mukaisesti kestävästi.

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 10/16 Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee todeta, että kestävä kehitys tarkoittaa ympäristöllisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. 5 Julkiset hallintotehtävät Sámi árvvut ry. vaatii, että julkisiin hallintotehtäviin palautetaan pykälän kohtaan 2) palautetaan seuraava viittaus: oikeudesta yleisiin vesialueisiin annetussa laissa (204/1966) Sámi árvvut ry. vaatii, että yleiset vesialueet pysyvät luontopalvelujen taseessa. Vesiensuojelu, vesien virkistys- ja kalastuskäyttö, vesieliöstön suojelu ovat mitä suuremmassa määrin toimia, joissa Metsähallituksella on oltava julkinen hallintotehtäviin liittyvä intressi. 6 Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Sámi árvvut ry. esittää, että 1 momenttiin lisätään seuraava teksti: Metsähallituksen on lisäksi huomioitava ilmastonsuojelun ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimukset toiminnassaan. 11 Hallitus Hallituksen ohjausvaltaa Metsähallituksen toimintaan nähden esitetään lisättäväksi. Sámi árvvut ry. pitää välttämättömänä, että hallituksen kokoonpanossa on luonnonsuojelun, biodiversiteetin että saamelaiskulttuurin asiantuntemusta. 16 Julkisten hallintotehtävien hoito Julkisten hallintotehtävien osalta lakiesityksessä on esitetty tasemuutoksia Lakiesityksessä tasemuutoksista ei ole kerrottu avoimesti, vaan viitataan että asia ratkaistaisiin erikseen. Sivulla 54 todetaan, lähtökohta on, että peruspääomaan osoitettaisiin maaja vesiomaisuus, jota hyödynnetään taloudellisesti tai jonka taloudellista hyödyntämistä ei ole erikseen suojelu- tai kaavoituspäätöksillä tai muilla sen kaltaisilla maankäyttöpäätöksillä estetty. Saamelaisten kotiseutualueen osalta tämä tarkoittaisi Metsä-Lappi-sopimuksilla ja dialogisopimuksilla suojeltuja alueita, luontaiselinkeino- ja poronhoitoalueita, jouto- ja kitumaita, suojametsäalueita ja kokonaisuutena ns. monikäyttöalueita ja niiden sijoittamista yleiseen taseeseen, jossa suojelupäätösten purku olisi helpompaa ja niiden ohjaus perustuisi elinkeinollisille/taloudellisille intresseille, ei luonnonsuojelullisille ja kulttuurisille arvoille. Sámi árvvut ry. vaatii, että metsätalouden ulkopuolella olevat monikäyttöalueet tulee siirtää luontopalvelujen taseeseen. Uusien metsäkiistojen syntyminen saamelaisten kotiseutualueelle ei ole saamelaisille, Suomen valtiolle eikä Suomen kansainväliselle maineelle hyväksi vaan pikemminkin päinvastoin se synnyttäisi negatiivisen julkisuuskuvan Suomelle. Tasesiirto julkisten palvelujen taseeseen on hyvin perusteltua myös siksi, että OM:n tiedotteen (liite 1) mukaan Suomi aikoo selvittää ILO 169-sopimuksen ratifiointia.

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 11/16 Sámi árvvut -yhdistys vaatii, että luontopalvelujen taseeseen siirretään kaikki ne alueet, joilla on virkistys-, suojelu-, kulttuurista arvoa. Liiketalouden taseeseen tulee siirtää vain ne alueet, joita käytetään jo nyt puuntuotantoon. Luontopalveluiden taseeseen tulee siirtää Ylä-Lapissa kaikki muut alueet, kuten rauhoitetut metsätalousalueet ja valtion retkeilyalueet. Lakiesityksen jako alueisiin niiden taloudellisten merkityksen johdosta on täysin vailla pohjaa. Jo nykyisinkin luontopalvelujen taseessa olevia alueita käytetään taloudellisesti hyväksi. Metsähallituksen arvion mukaan kansallispuistoilla on 86 milj. euron vuotuinen tulovaikutus ja 1 100 henkilo tyo vuoden tyo llisyysvaikutus. Saamelaisten kotiseutualueella kansallispuistojen tulovaikutus on esimeriksi merkittävämpi kuin metsätaloudesta saatu tuotto. Kansallispuistojen alueita hyödynnetään matkailun lisäksi myös poronhoidon laidunalueena, keräilyalueena, metsästysalueena Ylä-Lapissa ja kullankaivualueena. Perustana taseiden määrittämiselle ei tule olla taloudellinen hyödyntäminen, koska peruste on kestämätön, vaan alueiden merkitys ja monikäyttö. Lakiesityksessä ei ole selvitetty, miksi kolme erillistä tasejärjestelmää on tarpeen ottaa Metsähallitukseen, miten niiden operatiivinen ohjaus, hoito ja käyttö tapahtuu. Operatiiviselle toiminnalle, tulosohjaukselle ja käytännön toiminnalle malli on monimutkainen. Esityksessä ei ole selvitetty, voidaanko kolmannesta tase-erästä siirtää esimerkiksi metsätaloustoimintaan Metsähallituksen omalla päätöksellä alueita. 39 Neuvottelukunnat Sámi árvvut ry. ei hyväksy esitystä saamelaisten kotiseutualueen neuvottelukunniksi saatikka sitten esityksen perusteluita kappaleessa 2. esitetyillä perusteilla. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että neuvottelukuntien lausunnosta saa poiketa vain erityisestä syystä. Kotiseutualueen neuvottelukuntien tehtävänä toimisivat neuvoa antavina eliminä esimerkiksi metsätaloutta, hakkuusuunnitelmia, maan myyntiä, ostoa, vaihtoa ja vuokrausta, luonnonvarojen käyttöä koskevia suunnitelmia ja valtion retkeilyalueiden järjestyssääntöjä, moottorikelkkareittien ja -urien suunnittelua, maksullisia maastoliikennelupia, metsästyslupia ja kalastuslupia sekä muita valtion vesien kalatalouskysymyksiä koskevissa asioissa. Käytännössä kaikissa asioissa, jotka koskevat saamelaisia. Perusteluissa todetaan, että neuvottelukunnissa olisivat edustettuina saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja asianomaiset kunnat. Lisäksi neuvottelukuntiin olisi tarkoituksenmukaista nimetä ammattikalastajia ja muita paikallisia olosuhteita tuntevia tahoja edustavia henkilöitä. Saamelaiset olisivat neuvottelukunnissa vähemmistönä. Luonnonsuojelujärjestöjä tähän työhön ei edes kutsuttaisi eikä paliskuntia, joiden jäsenet ovat aktiivisia luonnon käyttäjiä ja joiden toimintaan neuvottelukunnan työ vaikuttaisi. Väite siitä, että neuvottelukunnat parantaisivat saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, kuten lakiesityksen luvussa 4.4.3 on todettu, on täysin perusteeton ja virheellinen. Lakiehdotuksessa ei ole tuotu esille mitkä ovat uusien neuvottelukuntien kustannusvaikutukset, vaikka talous on nostettu hyvin keskeiselle sijalle lakiesityksessä. Lakiehdotuksessa ei myöskään perustella sitä, miksi vastaavia neuvottelukuntia ei esitetä perustettavaksi muuhun Suomeen, koska siellä on myös kuntia, ammattikalastajia ja paikallisia olosuhteita tuntevia henkilöitä. Erityisperustelut sille, miksi saamelaisten

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 12/16 kotiseutualueella tulisi olla erilliset neuvottelukunnat muuhun Suomeen verrattuna eivät ole tosiasiallisia eivätkä valideja perusteluita, vaan pyrkimyksenä on lisätä kuntien vaikutusvaltaa metsähallituksen toiminnassa ja heikentää saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia. Välillisesti tämä voi johtaa metsätaloustoiminnan ja matkailun intressien ylikorostumiseen metsähallituksen toiminnassa saamelaisten kotiseutualueella lisäten toimintoja, jotka tosiasiallisesti heikentävät saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä. Sámi árvvut ry. vaatii, että lakiin on palautettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja saamelaisten osallistumisoikeus maankäytön suunnitteluun erillisinä pykälineen ja kappaleineen. Lakiehdotuksia esitetään tarkennettavaksi kursiivilla esitetyllä tavalla, koska KHO:n tekemien päätöksien johdosta saamelaiskäräjistä on muodostumassa alueellinen elin, joka edustaa paitsi saamelaisia sekä alueen muita asukkaita. Mikäli KHO:n tekemiä päätöksiä täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saamelaisyhteisön kannan vastaisesti ei peruta, saamelaiskäräjien legiteemiteetti edustaa saamelaisia katoaa. Sámi Árvvut ry. esittää lisäksi, että lakiesitykseen palautetaan luku, joka koskee saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu ja saamelaiskulttuurin heikentämiskielto sen mukaisena kuin se on alla esitettynä. Luku : Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset a. Saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu Valmisteltaessa saamelaisten kotiseutualueella valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä Metsähallituksen tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien, saamelaisyhteisön, paliskuntien ja koltta-alueella kolttien kyläkokouksen kanssa selvittää suunnitelmista aiheutuvat vaikutukset saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harkita mahdollisten haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. b. Heikentämiskielto Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvat, valtion maa- ja vesialueilla toteutettavat Metsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet on laadittava ja toteutettava siten, etteivät ne olennaisesti heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan taikka kolttien elinolosuhteita tai näiden mahdollisuuksia harjoittaa mainittuja elinkeinoja kolttaalueella. Saamelaiskäräjillä, paliskunnilla, saamelaisyhteisöllä ja kolttien kyläkokouksella on oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen sillä perusteella, että päätös on heikentämiskiellon vastainen. Lopuksi Sámi Árvvut ry. toteaa lausunnossaan, että yhdistys on valmis toimimaan ja auttamaan viranomaisia ja muita toimijoita hyvässä yhteisymmärryksessä ja rakenta-

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 13/16 vasti kehittämään saamelaiskulttuurin asemaa ja saamelaiskulttuurin arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sámi Árvvut- yhdistyksen hallitus on hyväksynyt kannanoton kokouksessaan 23.11.2015. Kannanotto toimitetaan vain sähköisesti. Liitteet: Liite 1 Kannanotto OM:n tiedotteeseen 19.11 Liite 2 Kannanotto Metsähallituslaista 13.10.015 Jakelu (avoin): Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 14/16 Hallitus 23.11.2015 (2. liite lisätty ja tehty yksi asiakirja) Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen kannanoton ja esitykset jatkotoimenpiteiksi. Oikeusministeriö Vähemmistövaltuutettu Ihmisoikeuskeskus ASIA: KANNANOTTO HALLITUKSEN ESITTÄMISTÄ TOIMENPITEISTÄ SAA- MELAISASIOIDEN EDISTÄMISEKSI Viite: Oikeusministeriön tiedote 19.11.2015 Oikeusministeriö on antamassaan tiedotteessaan todennut hallituksen edistävän saamelaisasioita. Tiedote ei kuitenkaan kerro, miten saamelaisten oikeuksia aiotaan edistää, vaan tiedotteen mukaan niitä päivänvastoin viivytetään. Valtioneuvosto on toistuvasti tuonut julkisuudessa esille kykynsä tehdä päätöksiä. Oikeusministeriön tiedote ei ole omiaan edistämään vuorovaikutusta saamelaisyhteisön ja valtion välille eikä luo luottamusta siihen, että valtiolla olisi aito halu ja pyrkimys edistää saamelaisten oikeusasemaa. Tiedote on ensimmäinen asiakirja, jossa käy ilmi että pääministeri Sipilän hallitus on edes käsitellyt saamelaisasioita. Tiedotteen perusteella kyseessä on hallituksen yksipuolinen linjaus, josta ei ole keskusteltu lainkaan saamelaisyhteisön, saamelaiskäräjien eikä kolttien kyläkokouksen kanssa. Viime eduskuntavaalikaudella kaikkia saamelaislakihankkeita valmisteltiin vuorovaikutteisesti ja hyvässä yhteistyöstä ministeriöiden, saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja valtioneuvoston kanssa. Tiedotteen perusteella tällainen toimintamalli ei tule jatkumaan, vaan hallituksen linja vaikuttaa tiedotteen perusteella olevan tämän hallituksen linjan mukaista sanelupolitiikkaa ja herääkin kysymys onko hallitus kaavailemassa saamelaisasioistakin omaa pakkolainsäädäntöä. Sámi árvvut ry. painottaa, että kaikki nykyiset hallituspuolueet olivat kaatamassa saamelaislakihankkeiden käsittelyä eduskunnassa ja lausunnolla olevassa Metsähallituslain uudistuksessa ei kehitetä saamelaisten oikeuksia millään tavalla. Hallituksen tiedotteen toteamus siitä, että se edistää saamelaisasioita on vailla todellisuuspohjaa ja vaatii todisteita ja toimenpiteitä tiedotteen toteamuksesta, ei tyhjiä lupauksia. Selvitysten ja poliittisten tilaustutkimusten laatiminen ei ole edistämistä, vaan vastuun siirtämistä. Hallitus on tiedotteessaan asettanut saavutuksekseen saamen kielilainsäädännön uudistamisen. Päätökset kielilainsäädännön uudistamisesta on tehty jo viime eduskuntakaudella. Hallitus ei myöskään tiedotteessaan tuo esille, onko kielilainsäädännön uudistuksen tarkoituksena parantaa saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Lainsäädännön uudistus voi joko edistää, pitää samana tai heikentää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Tiedotteesta ei käy ilmi, millä tavoin hallitus pyrkii uudistamaan saamen kielilainsää-

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 15/16 däntöä. Sámi árvvut ry. korostaa, että saamen kielet ovat hyvin uhanalaisia ja uhanalaistumiskehitys jatkuu yhä edelleen. Saamen kielilaki ei ole lisännyt saamen kielen suullista käyttöä viranomaisissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, vaan oikeudet hoidetaan yhä edelleen käännöksillä ja tulkkauksella. Saamen kielen kulttuurinen tieto ja luonnolliset kielenkäyttöympäristöt ovat täysin ilman lainsäädännön suojaa kuten myös täysin vailla yhteiskunnan resursointia. Hallitus ei viittaa tiedotteessaan lainkaan Metsähallituslain uudistukseen, jonka saamelaislakipykälillä oli tavoitteena luoda osaltaan edellytyksiä ILO 169-sopimuksen ratifioinnille. Lausunnolla olevassa Metsähallituslakiesityksessä saamelaisten oikeusasemaa ei kehitetä lainkaan, vaan sitä jopa heikennetään uusilla kuntakohtaisilla neuvottelukunnilla. Hallituksen linja on ollut poukkoileva saamelaisasioissa. Rovaniemellä 20.10 pidetyssä metsähallituslakikuulemisessa maa- ja metsätalousministeriön virkamies ilmoitti, että ILO 169-sopimusta ei ratifioida tällä eduskuntakuntakaudella, minkä johdosta ns. saamelaispykäliä ei oteta metsähallituslakiin, mutta nyt asiassa on jälleen uusi käänne: ratifiointia selvitetään uusilla tutkimuksilla. Vaikuttaa siltä, että tällä tiedotteella halutaan hiljentää saamelaisyhteisö metsähallituslakiasiassa ja alistaa saamelaisasioiden edistäminen käytännössä vain ja ainoastaan ILO 169-sopimuksen yhteyteen. Sámi árvvut ry. ei pidä tällaista toimintaa asianmukaisena. Metsähallituslain saamelaispykälät eivät yksistään luo edellytyksiä ILO 169-sopimuksen ratifioinnille, mutta niiden avulla voidaan kehittää saamelaisten oikeusasemaa sekä muiden kansainvälisten velvoitteiden toteutumista. Tiedotteen mukaan ILO 169-sopimuksen ratifiointia ei ole haudattu, vaan sitä selvitetään eduskunnassa seuraavan vuoden ajan kansainvälistä vertailua sisältävän tutkimuksen avulla. Siinä selvitetään alkuperäiskansamääritelmää ja maaoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Selvitykset saamelaisten oikeusasemasta eivät ole uusi ajatus ja tämän hallituksen innovaatioita. Niitä on tehty Suomen valtion toimesta 1900-luvun alkupuolelta lähtien (ns. Lapin komiteat). Tätä perinnettä jatkettiin 1990-luvulta 2000- luvun alkupuolelle saakka. Oikeusministeriö on laadituttanut saamelaisten maaoikeuksista ja saamelaisten kotiseutualueen muun väestön historiasta tutkimuksia ja selvityksiä. Selvitykset ovat tuoneet enemmän kysymyksiä kuin vastauksia ja ne ovat tuoneet hyötyä vain kalliisti palkatuille tutkijoille. Valtion tilaustutkimuksia ovat tehneet Pekka Vihervuori 1999, Juhani Wirilander 2001, Pokan toimikunta 2001 sekä Lapin ja Oulun yliopistot saamelaisten maanomistuksesta 2006 (ns. Ylä-Lapin maanomistusolo- tutkimus tutkijoinaan Enbuske, Hiltunen, Nahkiaisoja, Joona). Selvitykset/tutkimukset ovat valtionhallinnon tehokas ja tyypillinen tapa viivästyttää päätöksentekoa, kun ensin yksi vuosi mietitään mitä selvitetään/tutkitaan, kaksi vuotta selvitetään/tutkitaan ja neljäntenä vuonna pohditaan mitä tuli selvitettyä/tutkittua ja lopulta eduskuntakausikin ehtii jo päättyä todellisten poliittisten päätösten jäätyä tekemättä ja lait säätämättä. Näillä selvityksillä kuten myös hallituksen 19.11. tiedotteella luodaan harhaanjohtavaa mielikuvaa siitä, että asioiden ratkaisemiseksi tehtäisiin jotain. Todellisuudessa selvityksillä/tutkimuksilla halutaan siirtää kiusalliset asiat pois päiväjärjestyksestä. Saamelaisten oikeudet eivät ole tutkimuspoliittinen kysymys, vaan juridinen, moraalinen ja kansainvälisoikeudellinen asiakokonaisuus. Saamelaisten oikeuksia ei ratkaista poliittisissa tilaustutkimuksissa vaan kehittämällä lainsäädäntöä ja saamelaisten oikeuksia yhdessä saamelaisyhteisön kanssa. Tilanteessa, jossa Suomi säästää jatkuvasti resursseja ja akateemisen, vapaan tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksia heikenne-

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 16/16 tään, on suorastaan järkyttävää tuhlata yhteiskunnan resursseja poliittiseen tilaustutkimuksiin. Hallituksen tiedotteen mukaan saamelaisyhteisö ulkoistetaan täysin asioista, jotka koskevat saamelaisten oikeuksia ja saamelaisten oikeudet ovat vain eduskunnan ja tutkijayhteisön ratkaistavissa oleva asia. Sámi árvvut -yhdistys painottaa, että ILO 169-sopimuksen ratifioiminen ei vaadi lisäselvityksiä. Sen sijaan lainsäädäntötyö vaatii ennen kaikkea saamelaiskäräjälain kokonaisuudistuksen, saamelaismääritelmän muuttamista vastaamaan saamelaisyhteisön omaa käsitystä saamelaisuudesta sekä Metsähallituslakiesityksen saamelaispykälien säätämistä ottamalla huomioon saamelaisten todellinen osallistumisoikeus heitä koskevassa päätöksenteossa sekä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Sámi árvvut ry. ei voi hyväksyä hallituksen tiedotteen taustalla olevaa ajatusta siitä, että eduskunta, valtioneuvosto ja muutamat tutkijat tietävät saamelaisia paremmin mitä saamelaisuus on ja mitkä ovat saamelaiskulttuurin tarpeet. Tällainen ajattelutapa nojaa saamelaisyhteisöä holhoavaan ajattelutapaa jatkaen kolonialistisia perinteitä. Sámi árvvut yhdistys vaatii, että saamelaislakihankkeiden valmistelun on perustuttava saamelaisyhteisön avoimeen, vuorovaikutteiseen kuulemiseen, saamelaisyhteisön tarpeisiin ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen. Sámi árvvut ry. vaatii valtioneuvostolta toimia, vuorovaikutusta saamelaisyhteisön kanssa, selkeää linjaa ja tahtotilaa saamelaisten oikeusaseman kehittämiseksi, ei korulauseita. Sámi árvvut ry. painottaa, että lausuntomenettely ei ole riittävä menettelytapa saamelaisyhteisön vuorovaikutteiseen kuulemiseen. Sámi árvvut -yhdistys esittää, että saamelaisten oikeusaseman kehittämiseksi järjestetään avoin ja vuorovaikutteinen prosessi saamelaisyhteisön ja viranomaisten kesken ja Sámi árvvut ry. haluaa osallistua tähän työhön. Sámi Árvvut -yhdistyksen hallitus on hyväksynyt kannanoton kokouksessaan 23.11.2015. Kannanotto toimitetaan vain sähköisesti.