Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja
16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus)
LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien lukumäärä Alle 18 - vuotiaana aloittaneet Yli 18- vuotiaana aloittaneet Opiskelijat yhteensä 1 Yksityinen 36 8762 1077 10171 2 Valtio 3 319 3 322 3 Kunta 231 79707 3721 83992 4 Kuntayhtymä 5 4076 376 4452 7 Yliopistot 8 2229 1 2230 Yhteensä 283 95093 5178 101167
Lukioiden määrä opiskelijamäärillä mitatun oppilaitoksen koon mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus) Oppilaitoksen koko 2012 Oppilaitokset yhteensä 422 Oppilaitokset, 1-19 opiskelijaa 4 Oppilaitokset, 20-49 opiskelijaa 14 Oppilaitokset, 50-99 opiskelijaa 76 Oppilaitokset, 100-299 opiskelijaa 142 Oppilaitokset, 300-499 opiskelijaa 72 Oppilaitokset, 500-999 opiskelijaa 57 Oppilaitokset, 1000- opiskelijaa 16 Yhdistetyt perus- ja lukioasteen koulut 41
LUKIOKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT MAAKUNNITTAIN PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Maakunta Koulutuksen järj. Alle 18-v 18-v aloittaneita aloittaneita 00 Ulkomaa 1 60 2 01 Uusimaa 44 31798 2074 02 Varsinais-Suomi 19 8016 500 04 Satakunta 15 3690 228 05 Kanta-Häme 7 2675 223 06 Pirkanmaa 27 8421 486 07 Päijät-Häme 12 3466 179 08 Kymenlaakso 6 2560 141 09 Etelä-Karjala 7 1923 60 10 Etelä-Savo 10 2372 80 11 Pohjois-Savo 17 4049 195 12 Pohjois-Karjala 13 2581 151 13 Keski-Suomi 17 4604 232 14 Etelä-Pohjanmaa 14 3313 61 15 Pohjanmaa 13 3102 109 16 Keski-Pohjanmaa 6 1239 86 17 Pohjois-Pohjanmaa 26 7341 300 18 Kainuu 8 1312 19 19 Lappi 21 2571 52 Yhteensä 283 95093 5178
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrät omistajatyypin mukaan 1.1.2006, 1.1.2011 ja 1.1.2014 Omistajatyyppi Järjestäjät, joiden koulutustehtävänä on sekä perus- että lisäkoulutus Järjestäjät, joiden koulutustehtävänä on pelkästään peruskoulutus Järjestäjät, joiden koulutustehtävänä on pelkästään lisäkoulutus Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneet järjestäjät yhteensä 2006 2011 2014 2006 2011 2014 2006 2011 2014 2006 2011 2014 Valtio 1 1 1 0 0 0 0 0 0 1 1 1 Kunta 25 11 10 1 1 1 1 1 0 27 13 11 Kuntayhtymä 56 38 34 1 1 1 1 1 1 58 40 36 Yksityinen 74 75 73 17 12 11 57 57 57 148 144 141 Yhteensä 156 125 118 19 14 13 59 59 58 234 198 189
AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT YLLÄPITÄJÄMUODOITTAIN JÄRJESTÄMISLUVAN (OPPILAITOSMUOTOINEN KOULUTUS) OPISKELIJAMÄÄRÄN MUKAAN Tilanne 1.1.2016 lukien vuoden 2014 järjestäjärakenteella KOKO MAA Omistaja-tyyppi Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa 1.1.2016 lukien (tilanne 3/2014) alle 100 100-500 501-1000 1001-2500 2501-3000 3001-4000 4001-5000 yli 5000 Yht. Kunta 3 1 0 3 0 1 1 2 11 Kuntayhtymä 0 3 4 14 4 2 3 5 35 *) Yksityinen 40 28 10 4 0 2 0 0 84 Valtio 0 1 0 0 0 0 0 0 1 YHTEENSÄ 43 33 14 21 4 5 4 7 131 *) *) Jalasjärven kunnan opiskelijamäärä 1.1.2016 lukien 0 opiskelijaa
Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäverkko vuonna 2016 Kokonaisopiskelijamäärä Koulutuksen järjestäjien lukumäärä Opiskelijamäärä Osuus koulutuksen järjestäjistä Osuus opiskelijoista yli 5000 7 45 918 5,40 % 31,00 % 4001-5000 4 18 055 3,10 % 12,20 % 3001-4000 5 16 225 3,80 % 10,90 % 2001-3000 12 29 135 9,20 % 19,70 % 1001-2000 13 18 245 10,00 % 12,30 % 501-1000 14 10 745 10,80 % 7,20 % alle 500 76 9 887 57,70 % 6,70 % Yhteensä 131 148 210 100,00 % 100,00 %
Toisen asteen koulutus alustavia kriteereitä Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja Arvioinnissa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne rakennettava koulutustarjonta Taloudelliset edellytykset kustannustehokkuus vakaavaraisuus hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus 9
Toisen asteen koulutus alustavia kriteereitä Ammatilliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä hakija toimii yhteistyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa hakijalla on koko sen toiminnan kattava laadunhallinta 10
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia Toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien itsearviointi keväällä 2015 Tavoitteena saada kattava kuva laadunhallinnan tilasta tukea koulutuksen järjestäjiä laadunhallinnan kehittämisessä Itsearvioinnin luotettavuus validoidaan ulkopuolisen tahon toimesta Arvioinnin tuloksia hyödynnetään tausta-aineistona toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen ohjelmassa Itsearvioinnilla ei ole suoraa yhteyttä koulutuksen järjestämislupien myöntämiseen 11
Lukiokoulutuksen rahoitus Perusrahoitus opiskelijavuodet lukiokoulutuksessa ja lukioon valmistavassa koulutuksessa aineopinnot saavutettavuuskorotus sisältäen syrjäiset kunnat, kielikorotukset vieraskielisyyskorotus erityisen koulutustehtävän korotus 12
Lukiokoulutuksen rahoitus Suoritusrahoitus yo-tutkinnot lukion oppimäärä Vaikuttavuusrahoitus jatko-opintoihin sijoittuminen opiskelijapalaute 13
Ammatillisen koulutuksen rahoitus Rahoituksen painopiste tulee olemaan suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa Rahoituksen elementit: Perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus Perusrahoitus määräytyisi opiskelijavuosien ja vuotta kohden määräytyvän hinnan perusteella. Rahoituksessa otettaisiin huomioon mm. alakohtaiset tekijät ja erityisopetus sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat 14
Ammatillisen koulutuksen rahoitus Suoritusrahoitus määräytyisi kalenterivuoden aikana suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella Alakohtaiset kustannuserot otetaan huomioon rahoituksessa Vaikuttavuusrahoitus perustuu ammatillisessa peruskoulutuksessa nykyiseen tulosrahoituksen mittaristoon (työllistyminen, jatkoopintoihin sijoittuminen, keskeyttäminen, läpäisy). Lisäkoulutuksessa vastaavaa elementtiä ei ole. Uutena vaikuttavuusrahoituksen elementtinä on tarkoitus ottaa käyttöön opiskelija- ja työelämäpalaute. 15