Talvi, Vintern, Winter 2010-2011 Suomen talvimerenkulku Finlands vintersjöfart Finland s Winter Navigation Ohjeita talvimerenkulun toimijoille Instruktioner för aktörerna inom vintersjöfarten Instructions for winter navigation operators
Arctia Icebreaking Ltd s icebreakers Icebreaker Call Sign Direct Mobile GSM phone Urho OHMS +358 (0) 30 620 7500 +358 (0) 400 219681 Sisu OHMW +358 (0) 30 620 7400 +358 (0) 400 219682 Otso OIRT +358 (0) 30 620 7300 +358 (0) 400 219680 Kontio OIRV +358 (0) 30 620 7200 +358 (0) 400 592747 Voima OHLW +358 (0) 30 620 7650 +358 (0) 400 318156 Fennica OJAD +358 (0) 30 620 7700 +358 (0) 400 107157 Nordica OJAE +358 (0) 30 620 7800 +358 (0) 400 246551 Botnica OJAK +358 (0) 30 620 7900 +358 (0) 400 203876 All icebreakers listen to VHF Channel 16 and MF 2332 khz Urho 1975. Sisu 1976 Otso 1986. Kontio 1986 Fennica 1993. Nordica 1994 Botnica 1998 Voima 1954/1979
Suomi Sisällysluettelo 1.YLEISTÄ... 1 1.1 Ohjeistus ja sen tavoite... 1 1.2 Talvimerenkulun avustaminen... 1 1.3 Jäänmurtaja-avustukseen oikeutetut alukset... 1 1.4 Satamien ja varustamojen ilmoitusvelvollisuus...2 1.4.1 Satama...2 1.4.2 Varustamo ja sen asiamies...2 2. LIIKENNERAJOITUKSET JA ERIVAPAUDET...3 2.1 Liikennerajoitukset...3 2.2 Liikennerajoitusten asettaminen...3 2.3 Jääluokkien välinen vastaavuus...4 2.4 Erivapaudet...4 3. PÄÄLLIKÖN CHECK -LISTA...5 4. NAVIGOINTI JÄISSÄ...5 4.1 Riskit jäissä kuljettaessa...5 4.2 Ilmoittautuminen...6 4.2.1 Pohjanlahdelle / Selkämerelle suuntautuva alusliikenne...6 4.2.2 Suomenlahdelle suuntautuva alusliikenne...6 4.2.3 Saimaalle suuntautuva alusliikenne...6 4.3 Eteneminen jäissä...7 4.4. Ohjeita avustettavalle alukselle...7 4.5. Hinausohjeet...8 5. LUOTSINOTTO JA -JÄTTÖ JÄÄOLOSUHTEISSA...10 6. ALUSLIIKENNEPALVELU VTS ja GOFREP... 11 6.1 VTS... 11 6.2 GOFREP... 11 6.3 Reittijakojärjestelmän tilapäinen käytöstä poistaminen... 11 6.4 Rannikkoväylän käyttöönotto Suomenlahdella... 11 7. ILMATIETEEN LAITOKSEN JÄÄPALVELU...12 8. SAIMAAN JÄÄNMURTO...12 9. YHTEYS- JA LISÄTIETOJA...13 9.1 Liikenneviraston Talvimerenkulkuyksikkö...13 9.2 Arctia Icebreaking Oy...14 9.3 Baltic Sea Icebreaking Web (BIMWeb)...14 10. LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET...14
Suomi 1. Yleistä Tämä ohjeistus on Suomen Liikenneviraston Talvimerenkulkuyksikön talvimerenkulkuun tarkoitettu yleisohje. 1.1 Ohjeistus ja sen tavoite Liikennevirasto on luonut talvimerenkulun ohjeistuksen yhteistyössä teollisuuden, varustamojen ja rahtaajien kanssa. Osapuolet kantavat vastuunsa Suomen talviliikenteestä ja pyrkivät järjestämään tuonti ja vientikuljetuksensa nykyaikaisilla, koneteholtaan riittävän voimakkailla, hyvin jäissä kulkevilla aluksilla, joita kuljettaa pätevä miehistö. Liikennevirasto vastaa jäänmurtopalvelun saatavuudesta kohdan 1.2 mukaisesti. Ohjeistuksen tavoitteena on Suomen kauppamerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden turvaaminen kustannustehokkaasti jääolosuhteissa yhteistyössä osapuolten kanssa (teollisuus, varustamot, rahtaajat, alukset, jäänmurtajat, luotsit, alusliikennepalvelu) ja varmistaa teollisuuden kilpailukyky lyhyillä odotusajoilla. 1.2 Talvimerenkulun avustaminen Lain alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta (1121/2005) mukaan Liikennevirasto huolehtii jäänmurtaja-avustuksen saatavuudesta Suomen vesialueella jääolosuhteiden niin vaatiessa. Avustusta annetaan Liikenneviraston nimeämiin talvisatamiin ja Liikenneviraston erikseen määrittelemiin muihin kohteisiin. Satama-alueilla avustuksesta vastaa asianomainen satama. Liikennevirasto huolehtii jäänmurtaja-avustuksen saatavuudesta myös Suomen vesialueen ulkopuolella, jos avustus suomalaisiin satamiin tai satamista on tarpeen Suomen ulkomaankaupan turvaamiseksi taikka perustuu toisen valtion kanssa tehtyyn sopimukseen. Jäänmurtopalvelujen toteuttamiseksi Liikennevirasto on tehnyt sopimuksia Ruotsin valtion, Arctia Icebreaking Oy:n, yksityisten hinaajayhtiöiden sekä Finnpilot:n kanssa. Liikenneviraston Talvimerenkulkuyksikkö yhdessä alusliikennepalvelun kanssa valvoo jäänmurtopalveluiden toteutumista ja seuraa asiakastyytyväisyyttä. Talvimerenkulkuyksikkö määrää myös liikennerajoitukset ja myöntää poikkeustapauksissa aluksille erivapauksia Jäänmurtopalveluilla tarkoitetaan jäissä tapahtuvaa alusten avustamista ja avustamiseen liittyvää hinaamista. Arctia Icebreaking Oy:n jäänmurtajalaivastoon kuuluvat jäänmurtajat Urho, Sisu, Fennica, Nordica, Botnica, Otso, Kontio ja Voima. Talvimerenkulun avustus on maksutonta. Pelastustyön luonteisesta hinauksesta ja siihen liittyvästä muusta avustustyöstä veloitetaan erillisen sopimuksen perusteella. 1.3 Jäänmurtaja-avustukseen oikeutetut alukset Jäänmurtaja-avustus perustuu lakiin (1121/2005) alusten jääluokista ja jäänmurtajaavustuksesta (1121/2005). Jäänmurtaja-avustusta annetaan alukselle, joka täyttää 1
Suomi Liikenneviraston kyseiseen satamaan liikennöiville aluksille asettamat liikennerajoitukset (ks. kohta 2). Lisäksi aluksen on täytettävä aluksen rakennetta ja konetehoa koskevat talviliikennevaatimukset (ks. kohta 10). Jäänmurtaja-avustuksessa erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin kohtiin: - alus on aina lastattava vähintään BWL:n määräämään syväykseen kuljettaessa jäissä - potkurin on oltava kokonaan vedenpinnan alapuolella ja jos mahdollista, kokonaan jään alapuolella - mikäli koneiston tehoa on teknisin toimenpitein tai alusta koskevin säädöksin rajoitettu, tehon arvona käytetään tätä rajoitettua tehoa - jäähdytysvesijärjestelmä on suunniteltava siten, että jäähdytysveden saanti on turvattu jäissä liikuttaessa. Jäänmurtajan päällikkö voi kieltäytyä avustamasta alusta, jonka laitteet eivät toimi ennen avustuksen alkua tai jonka runko, koneteho, varustus tai miehitys on sellainen, että on aihetta olettaa jäissä kulun vaarantavan aluksen turvallisuuden. Talvimerenkulkuyksikön johtaja voi yksittäistapauksissa lykätä aluksen avustamisen alkamista, vaikka alus täyttäisi liikennerajoitusmääräykset. Perusteena lykkäykselle voivat olla esimerkiksi muun liikenteen kohtuuton hidastaminen tai jäänmurtajapäälliköiden toistuvat kirjalliset raportit aluksen sopimattomuudesta talviliikenteeseen. Hinaajan, joka vetää proomua perässään, lasketaan kuuluvaksi jääluokka III:een, eikä näin ollen kuulu jäänmurtaja-avustuksen piiriin. 1.4 Satamien ja varustamojen ilmoitusvelvollisuus 1.4.1 Satama Satama lähettää jäänmurtajille pyynnöstä viikoittain ennakkoilmoituksia laivaliikenteestään. Ilmoitusvelvollisuus alkaa talven ensimmäisestä satamaa koskevasta liikennerajoituksesta ja kestää viimeisen liikennerajoituksen päättymiseen asti. 1.4.2 Varustamo ja sen asiamies Varustamojen tai niiden asiamiesten tulee huolehtia, että PortNet:iin syötetään tiedot alusten aikatauluista ja että muutokset tiedoissa päivitetään mahdollisimman usein. Näin edesautetaan jäänmurtopalvelun oikea-aikaisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Varustamon tai asiamiehen on myös huolehdittava Suomen talvimerenkulku julkaisun välittämisestä aluksilleen. Ulkomailta tulevat jääolosuhteita, liikennerajoituksia ja liikennettä koskevat ennakkotiedustelut on osoitettava aluksen suomalaiselle asiamiehelle. 2
Suomi 2. Liikennerajoitukset ja erivapaudet 2.1 Liikennerajoitukset Liikennerajoitukset perustuvat lakiin alusten jääluokista ja jäämurtaja-avustuksesta ja aluksen rakennetta ja konetehoa koskeviin talviliikennevaatimuksiin. Jäätilanteen vaikeutuessa Liikennevirasto määrää liikennerajoituksia talvisatamiin. Liikennevirasto voi turvallisuussyistä tai liikenteen painopistealueista johtuen rajoittaa jäänmurtajaavustuksen antamista alue- ja satamakohtaisesti. Liikennevirasto päättää avustusrajoituksista sää- ja jääolosuhteiden, aluksen jääluokan sekä kantavuuden perusteella. Liikennevirasto voi ottaa huomioon myös aluksen konetehon ja aluksen kuljettaman lastimäärän, jos erityisen vaikeat jääolosuhteet sitä edellyttävät. Tällöin liikennerajoituksiin on liitetty lisäehto satamakohtaisesta lastirajoituksesta; Aluksella on oltava lastinaan 2000 tonnia purettavaa tai lastattavaa tai molempia yhteensä. 2.2 Liikennerajoitusten asettaminen Rajoitukset tulevat voimaan viisi päivää antopäivämäärän jälkeen, lukuun ottamatta kevennyksiä, jotka tulevat voimaan antopäivänä. Voimassa olevat liikennerajoitukset näkyvät verkko-osoitteissa http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/meren kulun_palvelut/talvimerenkulku/liikennerajoitukset ja www.baltice.org. Perämeri: Talvikauden ensimmäiset rajoitukset annetaan yleensä joulukuussa Perämeren pohjoisosan satamiin ja ovat jääluokka I ja II sekä kantavuus 2000 dwt. Maksimirajoituksena on käytetty IA-4000 dwt. Selkämeri ja Saaristomeri: Selkämerellä ensimmäiset rajoitukset ovat ajoittuneet yleensä tammi-helmikuun vaihteeseen ja ovat olleet jääluokka I ja II sekä kantavuus 1300 dwt. Maksimirajoituksena keskimääräisenä talvena on ollut IA-2000 dwt. Saaristomerellä ensimmäiset rajoitukset on annettu jonkin verran myöhemmin kuin Selkämerellä rajoitusten ollessa kuitenkin suuruusluokaltaan samat. Keskimääräisenä talvena ankarimmat rajoitukset ovat olleet IA, IB-2000 dwt ja IC, II-3000 dwt. Suomenlahti: Ensimmäiset rajoitukset I, II-1300 dwt ovat useimmiten ajoittuneet tammikuun loppupuolelle. Keskimääräisenä talvena on rajoituksina käytetty yleensä IA, IB-2000 dwt, mutta Helsingistä itään on usein myös jouduttu nostamaan rajoituksia IA-2000 dwt:iin. Viitteellistä tilastotietoa rajoitusten alkamis- ja päättymispäivistä vuosilta 1994/95 2003/04 saa seuraavasta linkistä: http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/ merenkulun_palvelut/talvimerenkulku/liikennerajoitukset/typical_restrictions.pdf 3
Suomi 2.3 Jääluokkien välinen vastaavuus Hyväksyttyjen luokituslaitosten antamia luokitusmerkintöjä vastaavista suomalaisista jääluokista ja aluksen jääluokan vahvistamista varten tarvittavista tiedoista ja selvityksistä on tietoa Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdestä 4/2007 (ks. kohta 10). 2.4 Erivapaudet Liikennevirasto voi hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa alukselle oikeuden jäänmurtaja-avustukseen satamaan tai alueelle, jonne avustamista lain alusten jääluokista ja jäänmurtaja- avustuksesta (1121/2005) 10 3 momentin mukaisesti on rajoitettu, jos: 1) jääolosuhteet ovat tilapäisesti helpottuneet; 2) kyseessä on erikoiskuljetus, kiireellinen energianhuolto tai tehtaan tuotannon pysähtymisen uhka; taikka 3) alus olisi muutoin oikeutettu avustukseen, mutta sen kantavuus jää enintään viisi prosenttia alle vaaditun kantavuuden; taikka 4) aluksen matka on jo alkanut avustusrajoitusten noston antopäivänä eikä aluksen tulo myöhästy olennaisesti ajankohdasta, jolloin edelliset avustusrajoitukset olivat voimassa. Erivapaushakemuksen voi lähettää osoitteeseen winternavigation@liikennevirasto.fi. Hakemuksessa on mainittava: arvioitu saapumisaika määräsatamaan, aluksen nimi, IMO-numero, jääluokka, kantavuus, koneteho, rakennusvuosi. Erivapaushakemukseen tehdystä päätöksestä peritään maksu siten kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Yli 20 vuotta vanhalle alukselle ja alukselle, joka kuljettaa kauttakulkulastia, ei pääsääntöisesti myönnetä erivapautta. Erivapaus myönnetään aina vain yhtä matkaa varten. 4
Suomi 3. Päällikön check-lista Ennen aluksen saapumista jääpeitteisille vesille - Huolehdi, että aluksen ISM -käsikirjassa on ohjeet turvallista navigointia varten jäissä. - Ryhdy hyvissä ajoin seuraamaan päivittäisiä jäätiedotuksia ja, mikäli mahdollista, tilaa jääkartta. - Varmista VHF -radion toiminta ja selvitä mahdollisuuksien mukaan etukäteen alueella toimivan jäänmurtajan työskentelykanava. - Huolehdi, että kannella olevat putkistot tyhjennetään vedestä. - Huolehdi, että myös painolastitankkien peilaus- ja ilmaputket tyhjennetään vedestä. - Huolehdi, että ankkurivintturit ja muut laitteet, joita voidaan joutua käyttämään jäissä, suojataan sopivilla pressuilla (jäätymisen estäminen). - Pidä luotsiraput suojaisessa paikassa ja varmista ennen käyttöönottoa, että niissä ei ole jäätä. - Testaa valonheittimen toiminta etukäteen. - Siirrä ankkurit taaksepäin ja sido tai nosta ne kannelle, jos on vähäinenkin epäilys, että ne voivat joutua kosketuksiin jäänmurtajan hinaushaarukan kanssa. Laiminlyönti viivästyttää avustuksen alkua tai siirtää sitä. - Huolehdi, että potkuri on kokonaan vedenpinnan alapuolella. - Varmista jäähdytysveden saanti jäissä kuljettaessa. - Vältä törmäämästä suurella nopeudella irrallisiin jäälauttoihin, tarkkaile avovesinopeuttasi. 4. Navigointi jäissä 4.1 Riskit jäissä kuljettaessa Talvimerenkulussa alukset ovat alttiita suuremmille riskeille kuin avomerikaudella. Rikkoutuneessa jääkentässä, kulkiessaan saattueessa tai valmistautuessaan hinaukseen, alusten ei aina ole mahdollista pitää riittävää etäisyyttä toisiinsa. Tämä merkitsee lisääntynyttä yhteentörmäysvaaraa. Liikennevirasto ei vastaa viivästyksestä, vahingosta tai mistään muusta menetyksestä tai kustannuksesta, joka on kohdannut avustettavaa alusta, sen henkilökuntaa, matkustajia, lastia, rahdinantajia tai -ottajia Liikenneviraston tarjoamien jäänmurtopalvelujen puitteissa tai näihin liittyen tai niiden johdosta. Vastuuta ei voida myöskään kohdistaa Liikenneviraston jäänmurtopalvelujen tuottamisessa käyttämiin alihankkijoihin tai sopimuskumppaneihin näiden suorittamiin jäänmurtopalveluihin liittyen tai perustuen. Aluksille annetaan avustusta ja neuvoja niiden omalla vastuulla ja ne ovat yksin vastuussa omasta navigoinnistaan. 5
Suomi 4.2 Ilmoittautuminen 4.2.1 Pohjanlahdelle / Selkämerelle suuntautuva alusliikenne Aluksen, joka on matkalla suomalaiseen tai ruotsalaiseen Pohjanlahden / Selkämeren satamaan, jossa on voimassa liikennerajoitus, tulee raportoida seuraavasti: Raportointipaikka: sivuuttaessa Svenska Björn* 59 33 P 20 01 I Kutsu: ICE INFO Kutsukanava: VHF kanava 84 (tai Puh. +46(0)31 69 91 00) Raportin sisältö: - aluksen nimi - kansallisuus - määräsatama ja ETA - kulkunopeus Kieli: ruotsi tai englanti * Jäätilanteen vaatiessa voidaan ilmoittautumispaikkaa siirtää etelämmäksi ICE INFO antaa alukselle jäänmurtajajohdon ennakko-ohjeet. Jos alus on matkalla Merenkurkun / Perämeren satamaan, tulee aluksen antaa ennakkoilmoitus Bothnia VTS:lle 20 meripeninkulmaa ennen Nordvalenin majakkaa (63 32,15 P 20 46,60 I) VHF kanavalla 67. Bothnia VTS välittää alukselle koordinaattorijäänmurtajalta saamansa ajo-ohjeet, reittipisteet, jäänmurtajan sijainnin, nimen, VHF -työskentelykanavan. 4.2.2 Suomenlahdelle suuntautuva alusliikenne Alus, jonka bruttovetoisuus on 300 tai enemmän, tulee ilmoittautua asianomaiselle GOFREP liikennekeskukselle. Ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta: http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/gofrep. GOFREP liikennekeskus välittää alukselle koordinaattorijäänmurtajalta saamansa ajo-ohjeet, reittipisteet, jäänmurtajan sijainnin, nimen, VHF -työskentelykanavan (ks. kohta 6). 4.2.3 Saimaalle suuntautuva alusliikenne Alusten agenttien tulee ilmoittaa Saimaa VTS:lle alusten ennakkotiedot sähköpostitse saimaa.vts@liikennevirasto.fi 6
Suomi 4.3 Eteneminen jäissä 1. Aluksen kulkiessa yksin jäissä on sen noudatettava ICE INFO:lta, VTS:ltä, GOFREP:lta ja murtajilta saamiaan ohjeita ja pyrittävä omin voimin etenemään jäissä niin pitkään kuin mahdollista. Alukselta edellytetään lisäksi, että se pystyy kulkemaan ilman jäänmurtajan apua kevyessä avatussa jääuomassa. Tämän takia aluksella pitää olla aina käytössään riittävästi konetehoa. 2. Alusliikennepalvelu (VTS/GOFREP) vastaa merialueensa yleisestä liikenteen ohjauksesta ja tiedottamisesta. Jäänmurtaja vastaa alusten jäänmurtoavustuksesta sekä liikenteen koordinoinnista jääkentässä. Tämä edellyttää alukselta sekä paikallisen VTS -liikennekanavan että jäänmurtajakanavan yhtä aikaista kuuntelua. 3. Aluksen, joka on jäänyt kiinni jäihin, on viipymättä ilmoitettava sijaintinsa jäänmurtajalle. 4. VTS/GOFREP tiedottaa ja ohjaa liikennettä koordinaattorijäänmurtajan ohjeiden mukaisesti (ks. kohta 6). 4.4. Ohjeita avustettavalle alukselle - Jäänmurtajat käyttävät vuorokauden pimeänä aikana maston huipussa ympäri näköpiirin näkyvää kiinteätä sinistä valoa. - Jäänmurtajan samoin kuin toisten samalla kertaa avustettavien alusten viestimerkkejä on jatkuvasti tarkkailtava ja sovitulla VHF työskentelykanavalla on oltava jatkuva kuuntelu, sekä kanavilla 16 ja MF 2332 khz. - Aluksen on aina oltava valmiina nopeaan koneohjailuun. Jos aluksella ilmenee konetehoon tai ohjailuominaisuuksiin liittyviä ongelmia, on asiasta ilmoitettava jäänmurtajalle välittömästi. - Saattueessa olevan aluksen on yhteentörmäyksen välttämiseksi heti ilmoitettava avustuskanavalla, jos aluksen vauhti oleellisesti hiljenee tai jos alus pysähtyy. - Suomalaisissa jäänmurtajissa on kaksi päällekkäin sijoitettua pyörivää punaista varoitusvaloa, jotka sytytetään jäänmurtajan yllättäen pysähtyessä tai vauhdin olennaisesti hidastuessa. Avustettavan aluksen päällikkö on silloin velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin aluksen pysäyttämiseksi mahdollisimman nopeasti. - Jos avustettava alus jäävaikeuksien vuoksi pysähtyy ja valonheitin on ollut käytössä, on se sammutettava pysähdyksen ajaksi. - Jos avustettavana oleva alus vaurioituu tai sen epäillään vaurioituneen, on sen tehtävä siitä heti ilmoitus jäänmurtajalle. Jäänmurtajan laivapäiväkirjaan on merkittävä tehty ilmoitus ja lisäksi selvitys vallitsevista jää-, sää- ym. olosuhteista. Vaurioista on tehtävä ilmoitus Arctia Icebreaking Oy:n operatiiviselle johdolle. Ilmoitus jäänmurtajalle ei vapauta alusta viranomaisille tai laivanisännälle tehtävistä ilmoituksista. Alus, joka ei noudata jäänmurtajan antamia ohjeita, ei voi edellyttää saavansa jäänmurtaja-avustusta. 7
Suomi 4.5. Hinausohjeet 1. Jos jäätilanne vaikeutuu jäänmurtaja-avustuksen aikana, voi hinaus olla ainoa turvallinen ja tehokas tapa jatkaa avustusta. 2. Aluksen on aina oltava valmiina kiinnittämään tai irrottamaan hinausköysi. Jäänmurtaja määrää milloin hinaus suoritetaan. 3. Jäänmurtajan hinaama alus saa käyttää kuljetuskoneistoaan vain jäänmurtajan antamien määräysten mukaisesti ja aluksen pääkoneen on oltava valmiina nopeaan koneohjailuun. 4. Hinauksen aikana on hinattavan aluksen oltava käsiohjauksessa. Sen avulla aluksen on pyrittävä pitämään itsensä linjassa jäänmurtajan kanssa. Hinaustapahtuma Hinaus tapahtuu yleensä ns. haarukkahinauksena. Tällöin kauppa-aluksen keula otetaan hinaushaarukan sisään. Jäänmurtajalta annetaan myös kaksi vaijeria, jotka kauppa-aluksella kiinnitetään pollareihin, jotka on tarkoitettu kestämään hinauksessa syntyvää rasitusta. Haarukkahinaus Jäänmurtaja ja hinattava alus ovat yhdistettyinä toisiinsa seuraavasti: 8
Suomi Hinattavan aluksen runko toimii aina jäänmurtajan aktiiviperäsimenä Jos hinattavalla aluksella on kylliksi konetehoa käytössä ja alus noudattaa jäänmurtajan ohjeita, alus toimii oikeaan suuntaan ohjaavana aktiiviperäsimenä. Kun alus käyttää ruoria oikein, hinauksesta muodostuu turvallinen, vahinkoja voidaan välttää ja hinausnopeus kasvaa. Kuljettaessa eteenpäin on aluksen pidettävä omat mastonsa linjassa jäänmurtajan mastojen kanssa. Jos alus ei pysty pitämään pyydettyä konetehoa tai sillä on peräsinongelmia, on siitä ilmoitettava välittömästi murtajalle, jotta se vähentäisi nopeuttaan. Kurssinmuutos Jos jäänmurtaja pyytää auttamaan kurssinmuutoksessa, on aluksen käännettävä ruoria päinvastaiseen suuntaan kuin normaalisti, koska aluksen runko toimii hinausyhdistelmän peräsimenä. 9
Suomi Erityistoimenpiteet turvallisen hinauksen takaamiseksi: Bulb-keulalla varustetun aluksen olisi ennen hinauksen alkua saatava trimmi siten, että bulbin yläreunan ja jäänmurtajan rungon välinen etäisyys on vähintään kaksi metriä. Mikäli aluksen ankkurit on sijoitettu ulkosivulle siten, että ne voivat joutua kosketuksiin hinaushaarukan kanssa, on ne hyvissä ajoin ennen avustusta vedettävä taaksepäin tai nostettava kannelle. 5. Luotsinotto ja -jättö jääolosuhteissa 1. Luotsi tilataan Finnpilotin luotsinvälityksestä (www.pilotorder.fi). 2. Luotsinkohtauspaikka voi olla myös muualla kuin siellä, missä varsinainen avovesikauden luotsinkohtauspaikka sijaitsee. Tarvittaessa paikalliselta VTSkeskukselta voi saada tietoa luotsinkohtauspaikasta ja kummalta puolelta laivaa luotsi otetaan kyytiin. 3. Luotsitikkaita on pidettävä kannella viime hetkeen saakka jäätymisen estämiseksi. Tikkaat on laskettava niin, että ne ovat 1,5 m (yleensä) merenpinnan ylläpuolella. 4. Jääolosuhteissa luotsi voi saapua luotsiveneellä tai hydrokopterilla. 5. Luotsipaikalle tultaessa aluksen on noudatettava jäänmurtajalta annettuja ohjeita. 6. Tarvittaessa aluksen on pysähdyttävä kokonaan. 7. Luotsinotto- ja jättötilanteessa aluksen on noudatettava luotsin antamia ohjeita. 8. Pimeällä on käytettävä valonheittimiä turvallisen navigoinnin varmistamiseksi. 10
Suomi 6. Alusliikennepalvelu VTS ja GOFREP 6.1 VTS Alusliikennepalvelulain mukaisesti VTS -keskuksien toiminnan tarkoituksena on alusliikenteen turvallisuuden lisääminen ja tehokkuuden parantaminen sekä alusliikennettä ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. VTS valvoo ja ohjaa alusliikennettä sekä sillä on valmiudet toimia vuorovaikutuksessa liikenteen kanssa ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin. VTS -viranomainen voi tarvittaessa mm. poikkeavien jääolosuhteiden vuoksi tilapäisesti määrätä nopeusrajoituksia vesialueella tai väylillä rannikkoväylää käytettäessä talviaikana (ks. kohta 6.4). VTS -keskuksien toiminta on ympärivuotisesti 24 tuntia/vrk. VTS -keskus välittää mm. seuraavanlaista tietoa: muu liikenne, jääolosuhteet, reittipisteet, jäänmurtajien sijainti, nimi, VHF -työskentelykanava. 6.2 GOFREP GOFREP on Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä. GOFREP:n tarkoituksena on lisätä merenkulun turvallisuutta, parantaa meriympäristön suojelua ja valvoa meriteiden sääntöjen noudattamista alueella. Liikennekeskukset TALLINN TRAFFIC, HELSINKI TRAFFIC ja St. PETERSBURG TRAFFIC valvovat alusliikennettä ja antavat aluksille neuvoja ja tietoa merenkulun vaaroista ja sääolosuhteista Suomenlahdella. GOFREP -toiminta on ympärivuotisesti 24 tuntia/vrk. 6.3 Reittijakojärjestelmän tilapäinen käytöstä poistaminen Reittijakojärjestelmä Suomenlahdella / Ahvenanmerellä voidaan tilapäisesti poistaa käytöstä, jos jääolosuhteiden takia liikennettä ei voida kunnolla hoitaa reittijakojärjestelmää käyttäen. Asiasta tiedotetaan aluksille GOFREP järjestelmän ja Turku Radion välityksellä. Lisäksi asiasta tiedotetaan Ilmatieteen laitoksen päivittäisten jäätiedotusten yhteydessä (ks. kohta 7). 6.4 Rannikkoväylän käyttöönotto Suomenlahdella Jäänmurtaja-avustus Suomenlahdella siirretään joko kokonaan tai osittain rannikkoväylälle, jos jäätilanne ulkomerellä sitä edellyttää. Rannikkoväylällä on käytössä nopeusrajoitus, jonka VTS ilmoittaa aluksille. Alusten tulee noudattaa nopeusrajoitusta, jotta ränni säilyy ehjänä ja turvallisuus ei vaarannu. Käytännössä kaikilla aluksilla tulee olla luotsi rannikkoväylää käytettäessä. 11
Suomi 7. Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu seuraa päivittäin jäätilannetta ja sen kehittymistä sekä laatii keräämiensä ja analysoimiensa tietojen pohjalta jäätilannekarttoja, jäätiedotuksia ja jäätilanteen kehitysennusteen. Päivittäinen jääkartta ja jäätiedotus sisältävät kuvauksen vallitsevasta jäätilanteesta sekä tiedot jäänmurtajien toiminta-alueista. Lisäksi tiedotetaan liikennerajoituksista, alusten kulkureiteistä, ennakkoilmoitusvelvollisuuksista yms. Jäätiedotus luetaan kerran päivässä klo 12:45 suomeksi Radio Suomessa ja ruotsiksi Radio Vegassa. Ilmatieteen laitokselta voi tilata jääkarttoja, jäätiedotuksia ja jääennusteita. Tilaukset toimitetaan postitse, faksilla tai sähköpostitse ja ne ovat maksullisia. Jääkartta ja jäätiedotus ovat veloituksetta saatavissa BIMWeb:stä osoitteesta www.baltice.org Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu vastaa kysymyksiin jäätilanteesta, jäätalven ennustettavuudesta ja muista jäihin liittyvistä asiantuntijakysymyksistä. Itämeren jäähän liittyvää hyödyllistä tietoa löytyy myös Itämeriportaalista http:// www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_fi/jaatilanne/. Yhteystiedot: Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu PL 503 (Erik Palménin aukio 1) 00101 Helsinki Puhelin: (09) 1929 3464 (Eriksson, Niskanen, Seinä, Vainio) Faksi: (09) 1929 3413 Sähköposti: ice@fmi.fi Internet: http://www.fmi.fi/saa/meri_9.html 8. Saimaan jäänmurto Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen jäänmurron hoitaa Liikenneviraston Lappeenrannan toimipiste. Alueella noudatetaan avustusten osalta samoja liikennerajoituksia kuin Kotkan ja Haminan liikenteessä. Alueelle voidaan myös antaa näistä poikkeavia rajoituksia liikennekauden alussa ja lopussa. Jäätilanteesta ja rajoituksista ilmoitetaan Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päivittäisissä tiedotteissa. Lisäksi Liikenneviraston Lappeenrannan toimipiste tiedottaa asioista omalla ilmoituksellaan (faksi, sähköposti) Saimaan alueen toimijoille. Viipurinlahdella ja Saimaan kanavan tuloväylällä (Juustilaan asti) jäänmurron hoitaa venäläinen jäänmurtajakalusto. 12
Suomi Yhteystiedot Saimaan jäänmurtoon liittyvissä asioissa: Liikennevirasto Talvimerenkulkuyksikkö Itäinen kanavatie 2 53420 LAPPEENRANTA Puhelin: 020 637 3326 tai 0400 650 824 (ylitarkastaja) Faksi: 020 448 3110 Sähköposti: jukka.vaisanen@liikennevirasto.fi Saimaa VTS Sulkuvartijankatu 15 53300 LAPPEENRANTA Puhelin: 0204 48 3170 Faksi: 0204 48 3173 Sähköposti: saimaa.vts@liikennevirasto.fi 9. Yhteys- ja lisätietoja 9.1 Liikenneviraston Talvimerenkulkuyksikkö Talvimerenkulkuun liittyvä lisätiedotus sekä liikennerajoituksista, erivapauksista, jäätilanteen kehittymisestä ja muista talvimerenkulkuun liittyvistä asioista voi kysyä suoraan Liikenneviraston Talvimerenkulkuyksiköltä. Talvimerenkulkuun liittyvää hyödyllistä tietoa löytyy myös osoitteesta: http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/talvimerenkulku/ Talvimerenkulun johto Liikennevirasto Talvimerenkulkuyksikkö PL 171 00181 Helsinki Puhelin: 020 63 7373 Vaihde (08.00 16.15) 0206 37 3322 Johtaja 0206 37 3323 Merenkulunylitarkastaja (Liikennerajoitukset) Faksi: 0204 48 4360 Sähköposti: Internet: winternavigation@liikennevirasto.fi http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/talvimerenkulku/ 13
Suomi 9.2 Arctia Icebreaking Oy Arctia Icebreaking Oy vastaa jäänmurtajien operointiin liittyviin kysymyksiin. Arctia Icebreaking Oy Keilaranta10 02150 Espoo Puhelin: 030 620 7000 Vaihde (08.00 16.15) 046 876 7111 Johtaja Sähköposti: Internet: icebreakers@arctia.fi www.arctia.fi (tietoa jäänmurtajista, vaihtopäivistä, avustusalueista yms.) 9.3 Baltic Sea Icebreaking Web (BIMWeb) Verkkopalvelusta www.baltice.org voi hakea talvimerenkulkuun liittyvää informaatiota. Sivulta löytyy mm. koko Itämeren alueelta päivittäinen jääkartta ja jääraportti, jäänmurtajien sijainnit, voimassa olevat liikennerajoitukset ja muuta talvimerenkulkuun liittyvää hyödyllistä tietoa. Internet: www.baltice.org 10. Lainsäädäntö ja määräykset Laki Alusten jääluokista ja jäänmurtaja- avustuksesta (1121/2005) Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain muuttamisesta (1308/2009) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Aluksen rakennetta ja konetehoa koskevat talviliikennevaatimukset: Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdet 13/2002, 12/2006, 11/2007 ja 10/2008 Hyväksyttyjen luokituslaitosten antamia luokitusmerkintöjä vastaavista suomalaisista jääluokista ja aluksen jääluokan vahvistamista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset: Merenkulkulaitoksen tiedotuslehti 4/2007 Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdet löytyvät osoitteesta: http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/tietopalvelut/lait_saadokset/tiedotuslehdet 14
Svenska
Innehåll 1. ALLMÄNT... 1 1.1 Syftet med instruktionerna... 1 1.2 Assistans av vintersjöfarten... 1 1.3 Fartyg berättigade till isbrytarassistans...2 1.4 Hamnarnas och rederiernas anmälningsskyldighet...2 1.4.1 Hamnarna...2 1.4.2 Rederierna och mäklarna...2 Svenska 2. TRAFIKRESTRIKTIONER OCH DISPENSER...3 2.1 Trafikrestriktioner...3 2.2 Utfärdande av trafikrestriktioner...3 2.3 Ekvivalensen mellan isklasserna...4 2.4 Dispenser...4 3. Befälhavarens checklista...5 4. NAVIGERING I IS...5 4.1 Risker orsakade av is...5 4.2 Rapportering...6 4.2.1 Fartyg destinerade till en hamn i Bottniska viken / Bottenhavet...6 4.2.2 Fartyg destinerade till en hamn i Finska viken...6 4.2.3 Fartyg destinerade till en hamn Saimen...6 4.3 Fartygsdrift i is...7 4.4 Instruktioner för assisterade fartyg...7 4.5 Instruktioner för bogserade fartyg...8 5. TAGANDE OCH LÄMNANDE AV LOTS UNDER ISFÖRHÅLLANDEN...10 6. FARTYGSTRAFIKSERVICE VTS OCH GOFREP... 11 6.1 VTS... 11 6.2 GOFREP... 11 6.3 Trafiksepareringssystemet tas temporärt ur bruk... 11 6.4 Kustled tas i bruk i Finska viken... 11 7. METEOROLOGISKA INSTITUTETS ISTJÄNST...12 8. ISBRYTNINGEN I SAIMEN...12 9. KONTAKTUPPGIFTER OCH YTTERLIGARE INFORMATION...13 9.1 Trafikverkets Vintersjöfartsenhet...13 9.2 Arctia Icebreaking Ab...14 9.3 Baltic Sea Icebreaking Web (BIMWeb)...14 10. LAGSTIFTNING OCH FÖRESKRIFTER...14
Svenska 1. Allmänt Vintersjöfartsenheten vid Trafikverket i Finland har sammanställt dessa instruktioner för vintersjöfarten. 1.1 Syftet med instruktionerna Trafikverket har sammanställt instruktionerna för vintersjöfarten i samarbete med industrin, rederierna och befraktarna. Parterna bär ansvaret för Finlands vintertrafik och strävar efter att sköta sina import- och exporttransporter med moderna, isgående fartyg, som har tillräcklig maskineffekt och framförs av en behörig besättning. Trafikverket sörjer för tillgången till isbrytarassistans i enlighet med punkt 1.2. Syftet med instruktionerna är att i samarbete med andra parter (industrin, befraktare, rederier, fartyg, lotsar, isbrytare, fartygstrafikservicen) kostnadseffektivt sörja för att Finlands handelssjöfart löper säkert och smidigt under isförhållanden samt att med hjälp av korta väntetider säkerställa att industrin hålls konkurrenskraftig. 1.2 Assistans av vintersjöfarten Enligt lagen om fartygs isklasser och isbrytarassistans (1121/2005) sörjer Trafikverket för tillgången till isbrytarassistans på finskt vattenområde då isförhållandena kräver det. Assistansen omfattar de hamnar som Trafikverket utsett till vinterhamnar och andra platser som Trafikverket bestämmer särskilt. I hamnområdena svarar respektive hamn för assistansen. Trafikverket sörjer för tillgången till isbrytarassistans även utanför finskt vattenområde, om assistans till eller från finska hamnar behövs för att trygga Finlands utrikeshandel eller om den baserar sig på ett samarbetsavtal med en annan stat. För verkställandet av isbrytartjänsterna har Trafikverket ingått ett befraktningsavtal med Svenska staten, Arctia Icebreaking Ab, privata bogseringsbolag och Finnpilot. Trafikverkets Vintersjöfartsenhet kontrollerar tillsammans med fartygstrafikservicen hur isbrytartjänsterna genomförs och följer upp kundtillfredsställelsen. Vintersjöfartsenheten fastställer också trafikrestriktionerna och beviljar i undantagsfall fartygsdispenser. Med isbrytartjänster avses assistans av fartyg i is och bogsering i samband med det. I Arctia Icebreaking Ab:s isbrytarflotta ingår isbrytarna Urho, Sisu, Fennica, Nordica, Botnica, Otso, Kontio och Voima. Assistansen av vintersjöfarten är avgiftsfri. Storleken på avgifterna som debiteras för bogsering med karaktären av bärgning och annan assistans baseras på enskilda avtal. 1