HAKIJA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen PL 487 33101 TAMPERE KIINTEISTÖT Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnukset: 837-108-807-13, 837-108-807-12, 837-221-9903-0 ja 837-108-9903-0. Tämä ilmoitus koskee tietunnelihankkeeseen välittömästi liittyviä putkisiirto- ja kaapelikaivantoja ja muita kaivuja, jotka suoritetaan kiinteistöjen alueilla. VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 26.6.2014 KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Santalahden alue muodostuu Näsijärven rantaan sijoittuvasta loivasti etelään päin kohoavasta täyttömaa-alueesta. Alueella on sijainnut 1900-luvun alkupuolelta alkaen mm. kattohuopa- ja tervatehdas, muuntamo, niklaamo, paperitehtaita ja puunjalostustehdas, tulitikkutehdas, luujauhotehdas sekä autoliike. Alueen täytöissä on tiettävästi käytetty mm. Naistenlahden voimalaitoksen tuhkaa. Täyttömaakerroksen vahvuus vaihtelee välillä 3-5 metriä. Alueen pilaantuminen on peräisin täyttömaa-aineksesta ja alueella harjoitetusta teollisesta toiminnasta. Asemakaava Puistoalueella 837-221-9903-0 kaavamerkintä on VL-5 (lähivirkistysalue). Puistoalueella 837-108-9903-0 kaavamerkinnät ovat PI ja VP-puisto, sekä EV-suojaviheralue. Kiinteistöillä 837-108-807-13 ja 837-108-807-12 kaavamerkintänä on KTTY-6 (liike-, toimisto ja tuotantorakennusten sekä tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Kiinteistöllä 837-108-807-13 kaavamerkintänä on myös LP (yleinen pysäköintialue). MAKSU 1 980
Kiinteistöt eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Alueella on tehty tiesuunnitelmavaiheessa alustava maaperän haittaainekartoitus (A-Insinöörit 2010) ja tätä tarkentavia pilaantuneisuusselvityksiä 10/2012-04/2013 sekä pohjaveden haitta-ainekartoitus 02/2013. Santalahden tutkimusalueelta maaperänäytteitä on otettu yhteensä 68 pisteestä 430 kpl. Analyysitulosten perusteella öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden sekä sinkkipitoisuuksien osalta vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyi. Ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin lisäksi lyijyn ja kuparin osalta. Alempi ohjearvopitoisuus ylittyi lisäksi arseenin, kadmiumin, elohopean ja vanadiinin osalta. Kynnysarvopitoisuus ylittyi koboltin, nikkelin, antimonin, PCB:n sekä dioksiinien ja furaanien osalta. Lisäksi kromin maksimipitoisuus sivusi kynnysarvoa. Haitta-aineselvitysten perusteella laskettiin Santalahden tutkimusalueella olevan 37 000 m 3 ktr kynnysarvopitoisuuden ylittäviä ja alemman ohjearvon alittavia nk. kynnysarvomaita. Pilaantuneita massoja alueella alueella laskettiin olevan 74 000 m 3 ktr ja tämän lisäksi vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävää maa-ainesta 9 000 m 3 ktr. Tutkimusalue rajoittui tietunnelin ja siihen liittyvien tie- ja siltarakenteiden rajaamalle alueelle. Kunnostusmenetelmä Massojen välivarastointi Vesien käsittely Kunnostustyö suoritetaan kaivettavilta osin massanpoistomenetelmällä. Putki- ja kaapelikaivantotyöt tehdään pääosin vuosien 2014-2015 aikana. Pilaantuneita maita välivarastoidaan siten, että haitta-aineet eivät leviä kunnostettavilta alueilta ympäristöön. Massoja välivarastoidaan lyhytaikaisesti putkikaivantojen läheisyydessä. Ranta-alueella välivarastoidaan kynnysarvomaita, joiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot Kaivu suoritetaan pohja/ja orsivedenpinnan yläpuolella. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivutöiden yhteydessä kaivantoon kertyy työtä haittaavia määriä hule- tai sadevesiä, vedet pumpataan viemärijärjestelmään. Tunnelin suuaukkojen kaivutöiden yhteydessä alennetaan pohjaveden pintaa paikallisesti pumppauskaivoista. Tämä pienentää työnaikaista kaivantovesien käsittelytarvetta. Vaihtoehtoisesti vesien käsittely voidaan järjestää kunnostustyömaalla johtamalla vedet öljynerottimen ja tarvittaessa selkeytysaltaan läpi viemäriverkostoon. Veden viemäriin johtamisesta on tehty sopimus Tampereen Veden kanssa.
Maa-ainesten hyödyntäminen Puhdistustavoite Putki- ja kaapelikaivantojen kaivun yhteydessä alueelta poistetaan maita, joiden haitta-ainepitoisuudet sijoittuvat kynnysarvopitoisuuden ja ylemmän ohjearvopitoisuuden väliin. Näitä maa-aineksia hyödynnetään soveltuvilta osin rakennushankkeen putkikaivantojen välitäytöissä. Lisäksi kynnysarvomaita (pitoisuudet alle alemman ohjearvon) hyödynnetään puistoalueen alustäytöissä sekä maisemallisissa täytöissä tai toimitetaan muilta osin luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vesi- ja viemärilinjojen täyttö tehdään putkesta 1 m:n säteellä puhtailla massoilla. Puistoalueella 837-221-9903-0 kaavamerkintä on VL-5 (lähivirkistysalue). Aluetta on hoidettava siten, että sen luonne avoimena maisematilana säilyy. Puistoalueella 837-108-9903-0 kaavamerkinnät ovat PI ja VP-puisto, sekä EV-suojaviheralue. Tulevan maanpinnan pintakerroksen (0-1m) tavoitepitoisuutena ovat kynnysarvot. Tämän kerroksen alapuolella tavoitepitoisuutena ovat vaarallisen jätteen raja-arvot. Kiinteistöillä 837-108-807-13 ja 837-108-807-12 kaavamerkintänä on KTTY-6 (liike-, toimisto ja tuotantorakennusten sekä tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Näillä kiinteistöillä tavoitepitoisuutena ovat ylemmät ohjearvopitoisuudet pintamaan 0-1 m osalta ja sen alapuolella vaarallisen jätteen raja-arvot. Kiinteistöllä 837-108-807-13 kaavamerkintänä on myös LP (yleinen pysäköintialue). Tavoitepitoisuutena sovelletaan pintamaakerroksessa 0-1 m ylempiä ohjearvopitoisuuksia ja tätä syvemmissä kerroksissa vaarallisen jätteen raja-arvoja. Kunnostustoimia ei toteuteta pohjavesipinnan alapuolisissa maakerroksissa. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Kunnostustarpeen arviointi on suoritettu ohjearvotarkastelun lisäksi laadullisena riskitarkasteluna. Pilaantuneeksi todetut alueet sijoittuvat liikennealueille; katu- ja tiealueille sekä niihin välittömästi liittyville penger- ja piennaralueille. Kaavamerkinnät ovat tulevissa kaavoissa LT ja EV; tiealue ja suojaviheralue. Liikennöintialueilla ja niihin liittyvillä suojaviheralueilla sovelletaan ohjearvotarkastelussa tavoitepitoisuuksina ylempiä ohjearvopitoisuuksia. Muun pilaantuneeksi havaitun alueen (kaivualueen leikkauspohjan alapuolella ja ulkopuolella) kunnostustarve ja tavoitteet on määritelty laadullisen riskitarkastelun perusteella. Kunnostustarpeen määrittelyssä on otettu huomioon ainekohtaiset ominaisuudet sekä haitta-aineiden esiintyminen alueen
maaperässä ja pohjavedessä. Tiehankkeen kaivualueen ulkopuolisten pilaantuneiden massojen kunnostustarve on määritelty alueen käyttömuotoon sekä haitta-aineiden ominaisuuksiin ja kulkeutumiseen pohjautuvalla riskitarkastelulla. Ekologisessa riskitarkastelussa on huomioitu alueen käyttömuoto. Tässä kohteessa haitta-aineet sijoittuvat liikennöintialueille, jolloin alueen ekologinen tila ei vastaa luonnontilaista ja ekologisten haittavaikutusten mahdollisuus on yleisesti hyväksytty. Ekologisia riskejä tarkasteltaessa on huomioitu erikseen pintamaan 0-1 metrin kerros sekä sitä syvemmät maakerrokset. Pintamaan kasvukerros ja hulevesien valuma on ekologisessa riskitarkastelussa huomioitu. Haitta-ainepitoiset maa-ainekset sijoittuvat tutkimusten mukaan yleisesti maaperään 1-4 m:n syvyydelle, jolloin ne eivät sijoitu pintamaan kasvukerrokseen. Terveysvaikutusten arvioinnissa on huomioitu erikseen pintamaan 0-1 metrin sekä syvempien maakerrosten osuus. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen merkittävimpiä altistusreittejä kriittisille haitta-aineille ovat pintamaan pölyäminen sekä kulkeutuminen pinta- ja pohjavesiin. KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 11.8.2014 käsittelystä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksissa Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnukset: 837-108-807-13, 837-108-807-12, 837-221-9903-0 ja 837-108-9903-0 sijaitsevien kiinteistöjen pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Kiinteistöjen kunnostettavien alueiden maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöiltä ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan.
2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistöjen kunnostettavilta alueilta ilmoituksen mukaisesti, paitsi kiinteistöjen 837-108-807-13 ja 837-108- 807-12 kunnostettavilta alueilta pilaantuneet maa-ainekset on poistettava alemman ohjearvon ylittäviltä osin. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely tai hyödynnettävä rakennettavilla alueilla ilmoituksen mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa eri haitta-aineiden osalta ilmoituksessa esitetyt maaperän puhtaustavoitteet eri alueilla voidaan käyttää kiinteistöjen kunnostettavilla alueilla täyttöihin ilmoituksen ja suunnitelman mukaisesti tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. 3. Rakennusaikainen liikenne ja maankaivu on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja jätteen kuljettajien on oltava hyväksytty jätehuoltorekisteriin. 4. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 :n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 5. Kunnostettaville alueille on rakennettava suunnitelmissa esitetyt rakenteet ja niiden sijainti on merkittävä loppuraportissa liitteenä olevaan karttaan. 6. Työmaakaivantoihin tulevat vedet tulee käsitellä tai johtaa jätevedenpuhdistamolle suunnitelmassa esitetyllä tavalla. 7. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus sekä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti. Kaivutyön yhteydessä maa-aineksista tulee ottaa työnäytteitä. Joka kymmenes kenttämittausten avulla analysoitu näyte tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. Maaperän puhdistustyön lopputulos on todettava toimenpidealueelle tehtyjen kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava niin, että yksi näyte edustaa 100 m 2-200 m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta maaperän puhdistamiseksi tehdystä kaivannosta on kuitenkin otettava vähintään viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteen on edustettava mahdollisimman hyvin toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näyte saa olla koottu enintään viidestä osanäytteestä. Kaikki maanäytteet, joiden on tar-
koitus osoittaa alueelle jäävän maan haitta-ainepitoisuuksia, on analysoitava sellaisella analyysimenetelmällä ja mittaustarkkuudella, että saatuja tuloksia voidaan verrata kunnostustyölle asetettuihin haitta-ainekohtaisiin puhtausarvoihin. Jäännöspitoisuuksien toteamiseen käytetyt analyysitodistukset on liitettävä kunnostustyön loppuraporttiin. Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava raportti, jossa on tässä päätöksessä määrättyjen asioiden lisäksi esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - puhdistetun alueen tunnistetiedot, - puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät ja työn kokonaiskestoaika, - kartta, joista selviää tarkasti, mistä kohdista pilaantuneet maat on poistettu, poistosyvyydet ja mistä kohdista laboratoriossa analysoidut jäännöspitoisuusnäytteet on otettu, - kartta, josta selviää tutkimusten perusteella pilaantuneeksi todetun tai arvioidun alueen rajaus ja aluetta pilanneet haitta-aineet (ainakin metalleilla, mineraaliöljyperäisillä aineilla pilaantuneet alueet, muilla haitta-aineilla pilaantuneet alueet), - alueelle jääneen maan jäännöspitoisuudet (kopiot analyysitodistuksista), käytetyt mittausmenetelmät ja -tarkkuudet, - kenttämittaustulosten luotettavuuden arvioimiseksi käytettyjen maanäytteiden laboratorioanalyysitodistukset, - poistettujen pilaantuneiden maa-ainesjätteiden ja pilaantuneiden rakenteiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitetun jätteen, maan ja maiden sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärät, - taulukot, joihin on koottu kuormakohtaisesti tiedot käsittelypaikkoihin toimitetun maa-ainesjätteen määrästä (t) ja haitta-ainepitoisuuksista, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, sekä - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät. Raportti on toimitettava tarkastettavaksi ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on päättynyt. Raportti on lisäksi toimitettava tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ilmoituksessa mainittujen kiinteistöjen puhdistaminen toteutetaan vaiheittain, on jokaisesta vaiheesta laadittava hankekohtainen raportti. 9. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen alueilla, jolla jonkin haittaaineen osalta ilmoituksessa esitetty kunnostustavoite alittuu, voidaan tällaiset kaivetut maa-ainekset käyttää kiinteistöjen kunnostetuilla alueilla täyttöihin. Mikäli ilmoituksessa esitetty kunnostustavoite ylittyy, tulee tällaiset maa-
ainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen niiden aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT MAKSUPERUSTE Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Kiinteistöille 837-108-807-13 ja 837-108-807-12 on määrätty ilmoitusta tiukempi puhtaustavoite, koska kaavamerkintänä kyseisille kiinteistöille on KTTY-6 (liike-, toimisto ja tuotantorakennusten sekä tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 3/2014 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 36 tuntia, joten maksu on 1 980 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös on voimassa 12.8.2019 saakka.
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Annukka Lagerstam Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh. 0500-832520 e-mail: kari.pyotsia@ely-keskus.fi PÄÄTÖS JÄLJENNÖS Luvan hakijalle Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen