Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Ville Huurinainen 17.11.2016 Rakenteellisen paloehkäisyn päivät 2016 Lakimuutos Sähköpalokuolemat Suomessa Sähkölaitteistoryhmä
Uusiutuva sähköturvallisuuslaki 3
Tukes-ohje S-10 15.9.2011 Pasi Molkoselkä 5
Kansallinen sähköturvallissäädäntö uudistuu Uudistuksen taustalla on Euroopan unionin lainsäädäntöä harmonisoiva ns. lainsäädäntökehys, NLF (New Legislative Framework), joka on kirjattu asetukseen (EY) n:o 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista (NLF-asetus) sekä päätökseen n:o 768/2008/EY tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista (NLF-päätös). Suomessa sähköturvallisuuslailla (STL 410/1996) toimeenpannut EU-direktiivit (LVD, EMC, LD) on sopeutettu uuden lainsäädäntökehyksen mukaisiksi, eli niihin on viety NLF-päätöksen edellyttämät muutokset. Direktiivit on julkaistu osana laajempaa direktiivipakettia keväällä 2014. Direktiivien kansalliselle toimeenpanolle (implementoinnille) on annettu aikaa kaksi vuotta. Kansallista toimeenpanoa ei voida tehdä Suomen perustuslain mukaisesti sähköturvallisuuslain nykyistä säädösrakennetta noudattaen, mikä johti sähköturvallisuussäädösten kokonaisuudistukseen. Lainvalmistelussa on malli, jossa nykyisen sähköturvallisuuslain vaatimukset esitetään uudessa sähköturvallisuuslaissa, johon sisällytetään LVD- ja EMC-direktiivit sekä kansallinen sähköturvallisuussääntely. Hissidirektiivi (LD) ja hissejä koskeva, nykyisin sähköturvallisuuslain nojalla annettu kansallinen sääntely sisältyisi uuteen hissilakiin. Valmistelussa ministeriötä avustamaan on organisoitu työryhmät ja alatyöryhmät (sähkö- ja hissiturvallisuus) 6
15.9.2011 Pasi Molkoselkä 7
Sähkölaitteistoluokitus STL 410/1996 mukaan LUOKAN 3 LAITTEISTOT (n. 1000 kpl) verkkoyhtiöiden sähköverkot (KJ) (3c) leikkaussaleja tms. sisältävien sairaaloiden ja lääkäriasemien lääkintätilat (3b) kemikaalilupaa edellyttävät räjähdysvaaralliset tilat (3a) LUOKAN 2 LAITTEISTOT (n. 5 000 kpl) yli 1000 V osia sisältävät laitteistot, yli 1600 kva:n laitteistot (KJ) (2c + 2d) Muiden sairaaloiden ja lääkäriasemien lääkintätilat (2b) LUOKAN 1 LAITTEISTOT (n. 200 000 kpl) yli 2 asunnon asuinrakennukset (1a) muut pääsulakkeiltaan yli 35 A:n sähkölaitteistot (liike-, julkiset ja teollisuusrakennukset, maatalousrakennukset, yleisten paikkojen asennukset) (1b) ilmoituksenvaraiset räjähdysvaaralliset tilat (huoltoasemat yms.) (1d) LUOKITUKSEN ULKOPUOLISET LAITTEISTOT (n. 1,5 milj.) paritalot, omakotitalot ja pienemmät kohteet 8
Yksinkertaistettu sähkölaitteistoluokitus (HE 116/2016) LUOKAN 3 LAITTEISTOT (n. 150 kpl) verkkoyhtiöiden sähköverkot (KJ) (3c) leikkaussaleja tms. sisältävien sairaaloiden ja lääkäriasemien lääkintätilat (3b) kemikaalilupaa edellyttävät räjähdysvaaralliset tilat (3a) LUOKAN 2 LAITTEISTOT (n. 4 000 kpl) yli 1000 V osia sisältävät laitteistot, yli 1600 kva:n laitteistot (KJ) (2c + 2d) Muiden sairaaloiden ja lääkäriasemien lääkintätilat (2b) LUOKAN 1 LAITTEISTOT (n. 200 000 kpl) yli 2 asunnon asuinrakennukset (1a) muut pääsulakkeiltaan yli 35 A:n sähkölaitteistot (liike-, julkiset ja teollisuusrakennukset, maatalousrakennukset, yleisten paikkojen asennukset) (1b) ilmoituksenvaraiset räjähdysvaaralliset tilat (huoltoasemat yms.) (1d) LUOKITUKSEN ULKOPUOLISET LAITTEISTOT (n. 1,5 milj.) paritalot, omakotitalot ja pienemmät kohteet 9
Muutoksia myös määräaikaistarkastuksiin MÄÄRÄAIKAISTARKASTUSVÄLIEN MUUTOKSET Määräaikaistarkastuksen väli lyhenee 1-luokassa 15 10 vuotta Vanhojen 3A ja 3B luokkien tarkastusväli kasvaa 5 10 vuotta huom. Ex-tilat (vanha 1D ja 3A) TARKASTUSLAITOSTEN YKSINOIKEUS 3A-LUOKAN TARKASTUSIIN POISTUU Jatkossa kaikkia ex-tiloja saavat tarkastaa myös ne valtuutetut tarkastajat, joiden valtuutus kattaa ex-asennukset (kaikilla ei kata) Tähän asti valtuutettu tarkastaja on saanut tarkastaa vain 1dlaitteistoja (ilmoituksenvar.) mutta ei 3a-laitteistoja (luvanvar.), vaikka molemmissa on tarkastettavana sama ex-tekniikka 10
Muutoksia Ex-tiloissa Ex-tiloissa pölyvaaralliset kohteet lisätty lakiviittaukset muutettu palavien nesteiden säädöksistä atexolosuhdedirektiivin ex-tilaluokkiin Vastapainona lievennetty muutostöiden tarkastusvelvoitteita lievimmässä tilaluokassa 2 lievenee entisten 3a-kohteiden osalta samaksi kuin tavanomaisillakin sähkölaitteistoilla 1d-kohteissa ollut lievempi raja tähänkin asti 1d-kohteiden 0- ja 1-tilaluokassa muutostöiden raja kiristyy, 3a:ssa ennallaan 1d- ja 3a-kohteiden ex-sähkölaitteistoja kohdellaan uudessa laissa kaikin osin samalla tavoin, nykylaissa eri tavoin 11
Muita muutoksia Sähkötyöoikeuksia ei enään vaadita sähköautotyöt kaapelinkaivuu oppilaitosten harjoitustilat VAT ja MAT ilmoitukset rekistereihin loppuu (normienpurku) Varmennusoikeusurakointi kumotaan näillä laatujärjestelmä, puutteita löytynyt, ei siis ole toiminut, osuus marginaalinen Tarkastustarra (osin käytännössä jo nyt) 12
Mitä ei muutu? KOULUTUSVAATIMUKSET EIVÄT MUUTU Kolmivuotisella ammattikoululla (sähköalan perustutkinto) edelleen saa S2 asennusoikeudet Aikaisemmassa lakimuutoksessa 1996 sähköpätevyysluokkia yksinkertaistettiin, siksi nyt ei monimutkaistettu Vaatimusten kiristäminen vastoin normienpurkypäätöstä JAKELUVERKKOYHTIÖIDEN REKISTERINPITOVELVOITE PYSYY Selviää sähkölaitteiston tyyppi, rakentaja, haltija tai omistaja 13
Kunnossapidon täsmennetyt vaatimukset LAKIMUUTOKSESSA KOROSTETAAN HALTIJAN VASTUUTA, KUNNOSSAPIDON SUORITTAMISTA SEKÄ MÄÄRÄAIKAISTARKASTUSTEN ROOLIA 47 Sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteiston turvallisuudesta, sen ylläpitämiseksi tarvittavasta kunnossapidosta ja siitä, että laitteisto täyttää tämän lain vaatimukset. Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. 48 Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille laaditaan sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapito-ohjelma. Sähkölaitteiston haltija vastaa siitä, että kunnossapito-ohjelmaa noudatetaan. Kunnossapito-ohjelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon sähkölaitteiston käyttöympäristöstä aiheutuvat tarpeet. Muiden sähkölaitteistojen osalta ohjelma voidaan korvata laitteiden ja laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeilla. 50 Määräaikaistarkastuksissa tulee riittävässä laajuudessa pistokokein tai muulla soveltuvalla tavalla varmistua siitä, että 1)sähkölaitteiston käyttö on turvallista, kunnossapito on riittävää turvallisuuden ylläpitämiseksi ja laitteistolle on tehty kunnossapito-ohjelman mukaiset toimenpiteet; 14
Tärkeimmät tavoitteet Poistaa luokituksen moniulotteisuus Tehdä luokitus ymmärrettäväksi tarkastukset tilaavalle ei-sähköammattilaiselle ja muille viranomaisille Kun tarkastetaan, tarkastetaan kohde (rakennus, teollisuusalue, tms.) kokonaisuutena, eikä niin että kohteen sisällä on yksittäisiä osia erilaisin tarkastusvälein Turvata, etteivät ex-tilat ja lääkintätilat jää tarkastuksien pistokoeotannassa syrjään Varmennustarkastukseen/Määräaikaistarkastukseen on aina sisällytettävä kohteessa mahdollisesti olevat lääkintätilat, räjähdysvaaralliset tilat ja palovaaralliset tilat. (46, 50 ) Yhdenmukaistaa tarkastusvälejä 15 v määräaikaistarkastusväli 10 vuoteen 15
Lakimuutoksen käsittelyvaiheet LAIN VOIMAANTULO MYÖHÄSTYY Voimaantulon tavoiteajankohta oli huhtikuu 2016 ST-laki ja muut ns. NLF-pakettiin liittyvät lait myöhässä, mm. koska kaikenlaista oikeudellista selvitettävää Ilmoitettujen laitosten laki kuitenkin voimaan 27.4. Hallituksen esitys HE 116/2016, 7.7.2016 Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 39/2016 vp 6.10.2016 Talousvaliokunnan mietintö TaVM 24/2016 vp, 27.10.2016 16
Selvitys - Rakennusten sähköpalokuolemat Suomessa vuosina 2010-2014 Sakari Hatakka Ville Huurinainen Sähköturvallisuuden valvonnassa hyödynnettävät tiedot rakennuksissa tapahtuneiden sähköpalokuolemien syistä ja kehityssuunnista
Selvityksen tausta Rakennuksissa tapahtuvien sähkön käytöstä aiheutuneiden ihmisten palokuolemien ja sähköpalokuolemien vuosittainen määrä on yksi Tukesin toimialojen onnettomuusindikaattori. Sähköpalokuolemien vähentäminen on yhtenä Tukesin toiminnan vaikuttavuustavoitteena. Esiselvitys - Sähkölaitteistoista aiheutuneista tulipaloista ja palovaaroista Suomessa (Tukes- raportti 1/2014). Sähköpalokuolemat Suomessa. Tilastollinen tarkastelu vuosilta 2001 2006 (Antti Nenonen). Tutkimuksesta on laadittu TUKESjulkaisu 1/2007. 18
Selvityksen toteuttaminen Selvityksen ajanjaksoksi määriteltiin viiden vuoden jakso vuosilta 2010-2014. Perusaineisto haettiin yksinomaan pelastustoimen tietokannasta PRONTOsta. Aineistoa täydennettiin joiltain osin Tukesin muualta saamilla onnettomuuden tutkintaan liittyvillä tiedoilla. Tiedot koottiin PRONTO järjestelmään sisältyviltä erillisiltä selosteilta: hälytys-, rakennus-, onnettomuus- ja palontutkintaseloste Koska tarpeellinen aineisto koottiin järjestelmästä, tarkasteltiin rakennusten paloja sekä yksittäisten sähkölaitteiden että laajemmin sähkölaitteistojen sekä koko tapaturmaketjun näkökulmasta. 19
Selvityksen tulokset pääpiirteittäin 1/2 Kuudessakymmenessä seitsemässä (67) sähköpaloiksi tutkituissa tai arvioiduissa tulipalossa menehtyi yhteensä seitsemänkymmentä kaksi (72) ihmistä. Viidessä sähköpalossa menehtyi samassa onnettomuudessa kaksi ihmistä. Useimmin sähköpaloissa menehtyneet henkilöt olivat keskiikäisiä. Enemmistö sähköpaloissa menehtyneistä oli miehiä (42), naisia menehtyneistä oli kolmekymmentä (30). Kolmessakymmenessä (30) liesipalossa menehtyi kolmekymmentä-kaksi (32) ihmistä. 20
Selvityksen tulokset pääpiirteittäin 2/2 Sähköpalokuolemien syyt jakautuivat lähes puoliksi teknisiin (32 tulipaloa) ja käyttäjälähtöisiin (35 tulipaloa) syihin. Selvitysaineistosta ei voitu tunnistaa sellaista yksittäistä vikaantumismekanismia, joka pois sulkemalla voitaisiin merkittävästi vähentää kuolemaan johtaneita sähköpaloja. Päihteiden käyttö oli mainittu yli neljässäkymmenessä prosentissa (41,8 %) onnettomuuksista. Kaikkiaan uhrien toimintakyvyn palotilanteessa arvioitiin alentuneen lähes kolme neljäsosassa (73,1 %) onnettomuuksista. Useimmin kuolemaan johtanut sähköpalo tapahtui yhden asunnon talossa ja sitten kerrostalossa. 21
Tulipalon syttymissyy osana tapahtumaketjua 1/3 Aineistosta on tulkittavissa pääsääntöisesti sähkölaite- tai laitteiston osa, josta kuolemaan johtaneen tulipalon tutkittiin tai arvioitiin saaneen alkunsa. Onnettomuuden syyn tutkinnassa laitteita ja näytteitä on lähetetty tarkempaan tutkimukseen KRP:n rikoslaboratorioon. Onnettomuuden syy on kirjattu, mahdollisesti useammastakin syystä, järjestelmään pääsääntöisesti yleisellä tasolla, kuten sähkölaitteen tai -asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti. Muutamassa tapauksessa oli selosteella maininta, että onnettomuuden tutkinnassa on käytetty sähköalan asiantuntijaa. 22
Tulipalon syttymissyy osana tapahtumaketjua 2/3 Sähkölaite, -laitteiston osa/ vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2010-2014 Sähköliesi- tai uuni 6 1 6 9 8 30 Valaisin 3 2 5 Pyykinpesukone 1 2 3 Astianpesukone 2 2 Kylmälaite (jääkaappi ja pakastin) 1 2 1 1 5 "Sähkö" 2 2 Sähkökiuas 1 2 3 Televisio 2 1 1 4 Lämmityslaite (sähkölämmitin) 1 2 3 Lääkintälaite 1 1 Jatkojohto 1 1 2 Sähköasennusvika (sähköjohdot ja -kaapeloinnit) 2 1 3 Jakokeskus 2 1 3 Pistorasia 1 1 17 9 14 12 15 67 Sähköpalon syttymisen aiheuttaneet laitteet ja laitteiston osat vuosina 2010-2014. 23
Tulipalon syttymissyy osana tapahtumaketjua 3/3 24
Tulipalon syttymissyistä 1/2 Palo oli alkanut sähköliedestä, jonka yksi levy oli jätetty päälle, siitä palo oli levinnyt lieden vieressä olevalle tasolle ja siitä edelleen tason yläpuolella olevaan kaapistoon ja edelleen keittiön kattorakenteisiin. Palo oli pysähtynyt kattorakenteisiin sen palamattomuudesta johtuen ja osin myös hapen puutteeseen. PRONTO Kuivattavana olleet vuodevaatteet ilmeisesti joutuneet tuntemattomasta syystä kiukaalle aiheuttaen palon. PRONTO Putki- TV syttynyt takaosastaan, oikealta puolelta. PRONTO Rikosteknisen laboratorion tutkinnassa paljastunut sähköpatterin ohjausyksikössä komponenttivika, joka aiheutti palon. PRONTO 25
Tulipalon syttymissyistä 2/2 Asukas nukkui ja havahtui jääkaapin paloon liian myöhään, jääkaapin käynnistinrele aiheutti palon syttymisen. PRONTO Kiukaan kellokytkin. PRONTO Nojatuolin takana jatkojohdot ja rasia sulanut kiinni muovimattoon. PRONTO Talon sähköjärjestelmää ja asennuksia oli muutettu. Taloon lisätty sähkölämmittimiä, jonka seurauksena oli myös sulakkeita suurennettu. Sähkötaulusta löytyi myös löysiä liitoksia. PRONTO Kohde on tuhoutunut täysin. Joko pakastin tai sähköpääkeskus. PRONTO 26
Kuolemaan johtaneet sähköpalot rakennustyypeittäin Rakennustyyppi/ palojen määrä vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2010-2014 Muu asuinkerrostalo 5 1 3 8 5 22 Rivitalo 1 1 1 2 5 Luhtitalo 1 1 Kahden asunnon talo 1 1 Yhden asunnon talo 11 5 8 3 6 33 Vapaa-ajan asuinrakennus 1 1 2 Toimistorakennus, jossa asuntoja 1 1 Asuntola 1 1 Muu myymälärakennus 1 1 Summa 17 9 14 12 15 67 Sähköpalokuolemat jaoteltuna rakennustyypin mukaan. 27
Palokuolemaan johtava tapahtumaketju/ Toimintakyky Päihteiden käytön ja erilaisten sairauksien voi ajatella vaikuttaneen palon syttymiseen tai alentuneeseen toimintakykyyn palotilanteessa lähes kolmessa neljäsosassa (73,1 %) onnettomuuksista. 28
Palokuolemaan johtava tapahtumaketju/ Toimintakyky Uhri oli ollut edellisen illan juhlimassa kavereiden kanssa. Hänet oli jätetty kotiin kovasti päihtyneenä. Kotiin tullessaan uhri oli todennäköisesti käynyt laittamaan ruokaa liedellä. Hän oli nukahtanut tuoliin ja menehtynyt siihen. PRONTO Henkilö luultavasti ollut juovuksissa, nälkä yllättänyt. Alkoi tehdä ruokaa laittaen levyn päälle, jonka jälkeen uni alkoi vaivata ja nukahti sänkyyn heräämättä. PRONTO Uhri käytti paljon alkoholia, päihdeongelma.. ; 3,5 promillea kuolinhetkellä PRONTO - Toimintakykyä alentavina sairauksina selosteilla arvioitiin muun muassa muistisairaudet, liikkumista vaikeuttavat fyysiset sairaudet. Sairauksien hoitoon käytettyjen lääkkeiden arvioitiin osaltaan vaikuttaneen toimintakykyyn. - Joissain tapauksissa toimintakyvyn arvioitiin alentuneen eriasteisten invaliditeettien seurauksena. 29
Selvitystulosten tarkastelu vuoden 2007 tilastollisen tarkastelun tuloksia vastaan/ Palonlähteiden vertailu Tulipalon syttymisen aiheuttaneissa laitteissa ja laitteiston osissa voidaan havaita tutkimuksen ja selvityksen välillä joitain merkittäviä eroja: - - liesipalojen määrän voidaan arvioida lisääntyneen televisiopalojen määrä on vähentynyt Sähkölaitteiston kiinteän ja puolikiinteän asennusten osalta käytetyt luokittelut eivät ole yhdenmukaisia, mutta merkittävää suuruusluokan muutosta ei käytettävissä olevan aineiston perusteella tehdyn arvion mukaan olisi. 30
Sähkölaitteistoryhmä - toiminta ja valvonta
Sähkölaitteistoryhmä Harri Westerlund Sakari Hatakka Sähkölaitteistot Kunnossap.& palot Hissit Ville Huurinainen Suurjännitelaitteistot Valvonta Timo Iholin Sähköurakointi Sähkötarkastajat Esko Iivonen Uudet tekniikat Timo Pietilä Sähkötarkastajat Antti Savola Hissit Markku Suvanto Ilmiannot & Reaktiot Erityissähkölaitteistot Leila Öhman Sähkölaitteistot Sähkötyöturvallisuus Turvallisuustutkinnot Johanna Reponen Sähköurakointi-ilmoitukset Sähkölaitteistoilmoitukset Tiina Ryyppö Sähköurakointi-ilmoitukset Sähkölaitteistoilmoitukset Eija Suonurmi Sähköurakointi-ilmoitukset Sähkölaitteistoilmoitukset Heli Kusnetsov (Eijan sij.) Sähköurakointi-ilmoitukset Sähkölaitteistoilmoitukset
Valvontakohteita tilastotietoa rekisteristä Sähkölaitteistoja n. 1,5 2 milj. (rakennusten ym. sähköasennukset) Määräaikaistarkastuksen piirissä yli 110 000 laitteistoa Kunnossapito-ohjelma vaaditaan 5574 laitteistolle (2 ja 3 luokat) Käytön johtajaa vaativia laitteistoja 4766 (2C, 2D ja 3C) Käytön johtajia 1347 2C - 4509 kpl 2D - 136 kpl 3A - 785 kpl 3B - 140 kpl 3C - 121 kpl 4 tarkastuslaitosta, n. 115 valtuutettua tarkastajaa 33
Valvontakohteita tilastotietoa rekisteristä n. 18000 sähköasennusurakoitsijaa (toimintayksikköä) n. 4000 sähkölaitekorjaajaa (toimintayksikköä) n. 20 varmennusoikeusurakoitsijaa Hissiurakoitsijoita n. 180 kpl Sähkötöiden johtajia n. 20000 34
Sähkölaitteistoryhmän valvontaa Asiakirjoihin ja rekistereihin perustuva valvonta Oikeudeton sähköasennustoiminta ja laitekorjaus (ilmiannot) Puuttuvat varmennus- ja määräaikaistarkastukset Puuttuvat vastuuhenkilöt Hissien markkinavalvonta 35
Sähkölaitteistoryhmän tehtäviä Jatkuvan toiminnan lisäksi valvontahankkeita Luvat ja toimintailmoitukset Valtuutettujen tarkastajien ja varmennusoikeusurakoitsijoiden vuosi-ilmoitukset ja tarkastusilmoitukset Urakointi-, laitteisto- ja käytönjohtajailmoitusten käsittely Vastuuhenkilöiden turvallisuustutkinnot Onnettomuustutkinta ilmiantoryhmä 36
Sähkölaitteistoryhmä kenttävalvoo Kenttävalvonta, n. 250kpl Sähköurakointi Sähkölaitteistot Valtuutetut tarkastajat Työmaiden sähköturvallisuus Hissiurakointi Öljy- ja kaasulämmitysurakointi Kohteet riskiperusteisesti tiettyjen teemojen mukaan 37
Case Ilmoitus rakennusvalvontaviranomaiselta 20.11.2014. Myös poliisi mukana asiassa. Kuulemiskirje, määräaika 15.1.2015 mennessä Annettu käyttökielto 21.1.2015, pyydetty ilmoittamaan vaadituista toimenpiteistä 5.2.2015 mennessä, ei ilmoitusta 38
Case 3000 uhkasakon asettamispäätös 17.2.2015, määräaika 17.3.2015. Palautui postista. Uusi vastaava päätös haastemiehen välityksellä 19.3.2015. Määräaika 10.4.2015. Kirjallinen tieto haastemieheltä, että kirje on annettu laitteiston haltijalle 30.3.2015 Selvitystä ei saatu, uhkasakko päätettiin laittaa maksettavaksi. Kuulemiskirje 12.5.2015, Asetetun uhkasakon tuomitseminen ja uuden uhkasakon asettaminen (4000 ). Määräaika 29.5.2015 39
Case 15.6.2015 Tuomittiin uhkasakko maksettavaksi ja asetettiin uusi. Todettiin että ei tuu kesää Kuulemisilmoitus 18.8.2015 Sähkölaitteiston erottaminen verkosta teettämisen uhalla. Määräaika 31.8.2015 40
Case 31.8.2015 tietoa laitteiston haltijalta, että korjauksia on tehty ja urakoitsija on tehnyt mittauksia. Ei kuitenkaan toimittanut pyydettyä KOT-PTK:aa Uusi deadline pöytäkirjalle, pöytäkirja saatiin sähköpostilla. Ilmoitus haltijalle 4.9.2015 että käsittely päättyy. Kerrottu myös että tehdään ilmoitus poliisille vaaran aiheuttamien sähköasennusten tekemisestä 41
21.10.2010 Alatunnistetietojen muokkaus: Näytä > Ylä- ja alatunniste 42
Ville.huurinainen@tukes.fi 029 5052 111 Kiitos!