METSÄALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Vahvistettu 20.12.2010 Rehtori Matti Vallan päätös 112/10/2010 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 1 (50) 7.1.2011
Sisältö 1. Johdanto 2. Toimiala 3. Metsäalan perustutkinnon rakenne ja muodostuminen 4. Ammatilliset tutkinnon osat 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Metsienhoito ja puunkorjuu 4.3 Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma, 4.3.1 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 4.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus 4.3.5 Puutavaran lähikuljetus 4.3.3 Puutavaran autokuljetus ja 4.4 Metsäkoneasennuksen koulutusohjelma 4.4.1 Metsäkoneiden huolto 4.4.2 Metsäkoneiden kunnossapito 4.5 Valinnaiset tutkinnon osat 4.2.5 Metsätraktoreiden käyttö 4.3.6 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 4.4.3 Metsänparannuskoneen käyttö 4.4.5 Energiapuun korjuukoneen käyttö 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.7 Muut valinnaiset tutkinnon osat 4.7.5 Lukio-opinnot 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat 7. Arviointi 8. Opinnäyte 9. Opintokortti- ja todistusmallit Liitteet 2
1. Johdanto Jyväskylän koulutuskuntayhtymä järjestää Metsäalan perustutkinto-opintoja Jämsän ammattiopistossa. Jämsän ammattiopistossa on tarjolla perustutkinnon Metsäkoneenkuljetuksen ja Metsäkoneasennuksen koulutusohjelmat. Koulutusta toteutetaan yhteistyössä maakunnan metsäyhtiöiden, metsäkonevalmistajien ja puunhankintaa suorittavien metsäkoneyritysten kanssa. Jämsän ammattiopisto toimii sopimusyrittäjänä Metsähallituksen ja UPM:n puunkorjuussa. Näin varmistetaan ajantasainen ja työelämälähtöinen oppiminen käytännön olosuhteissa myös oppilaitosjakson aikana. Työssäoppimisjaksot toteutetaan yhteistyössä metsäkoneyritysten sekä konevalmistajien sopimushuoltojen kanssa siten, että opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisen suuntautumisensa mukaan monipuolisissa työtehtävissä. EU on asettanut jäsenmailleen mittavat tavoitteet ns. fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi ja niiden korvaamiseksi uusiutuvilla energiamuodoilla, joista bioenergia ja metsähake ovat merkittävimmät. Keski-Suomella on erinomaiset edellytykset toteuttaa Suomen linjauksia uusiutuvan kotimaisen energian osalta, koska maakunnan metsävarat ja niiden potentiaali metsähakkeen tuottamiselle ovat mittavat. Jämsässä toteutettavassa metsäkoneen kuljettajien koulutuksessa pyritään ennakoimaan alan uusimpia trendejä ja pitämään bioenergian ja metsähakkeen korjuuseen liittyvä opetus osana suuntautumis- ja erikoistumisopintoja. Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa täydentää metsäalan perustutkinnon perusteita ( OPH:n määräys 36/011/2009) ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sen kanssa. 2. Toimiala Metsäkoneosaajien tarve työelämässä tulee lisääntymään. Suomessa tarvitaan selvitysten mukaan vuosittain 500-600 uutta koneellisen puunkorjuun ammattilaista metsäteollisuuden puuhuoltoon. Oppilaitoksista valmistuvien määrä ei riitä tällä hetkellä kattamaan työvoimatarvetta. Kotimaisen ainespuunkorjuun vakiintuminen 55-60 milj.m3/vuosi ja koko metsäenergiapotentiaalin käyttöönotto lisää ammattilaisten tarvetta entisestään. Teollisuuden puunhankinnan työtehtävien siirtyminen alue- ja avainyrittäjille lisää metsäkoneyrityksien henkilöstön ammattitaitovaatimuksia. Osa työstä tulee kuljettajien tehtäväksi, mutta toimihenkilöosaamisen merkitys kasvaa. Metsäkoneyrityksiin tarvitaan lisää metsäluonnonhoidon, tietotekniikan ja yritystalouden osaamista. Energiapuunkorjuusta on tulossa kasvava osa yritysten työkenttää ja sekin vaatii myös omaa eritysosaamistaan. Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman suorittanut voi erikoistua koneelliseen puutavaran valmistukseen, puutavaran lähikuljetukseen tai puutavaran autokuljetukseen. Hakkuukoneenkuljettaja osaa valmistaa puutavaraa annetun korjuuohjeen sekä mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. 3
Metsätraktorin kuljettaja osaa kuljettaa puutavaraa välivarastoon ja huolehtia varastoseurannasta. Puutavara-autonkuljettaja kuljettaa puutavaraa metsästä käyttöpaikalle. Metsäkoneenkuljettaja osaa käyttää työssään tietoteknisiä laitteita ja toimia yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmien mukaisesti. Hän osaa tehdä metsäkoneiden tai puutavaraauton käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät työtehtävät. Metsäkoneasennuksen koulutusohjelman suorittanut osaa metsäkoneiden toimintakaavioiden sekä mittaus- ja vianhakuohjelmien avulla määrittää viat ja tehdä tarvittavat huolto- ja korjaustyöt. Hän osaa säätää metsäkoneen hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmän sekä asentaa niihin ohjelmat. Hän osaa myös testata metsäkoneen toimivuuden turvallisesti sekä käsitellä huolloissa ja korjauksissa syntyviä jätteitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4
3. METSÄALAN PERUSTUTKINNON TUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN (120 OV) AMMATILLISET TUTKINNONOSAT 90 OV 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNONOSAT (20 ov) 4.1.1 Metsienhoito ja puunkorjuu 20 ov KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT PAKOLLISET JA VALLINNAISET AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (70 OV) 4.3 Metsäkoneen kuljetuksen koulutusohjelma, metsäkoneen kuljettaja Pakollinen tutkinnon osa 4.3.1 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 20 ov Valittava yksi tutkinnon osa 4.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus 30 ov 4.3.3 Puutavaran autokuljetus 30 ov 4.3.5 Puutavaran lähikuljetus 30 ov Valittava 20 ov tutkinnonosista jos on valittu: 4.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus tai 4.3.5 Puutavaran lähikuljetus 4.2.5 Metsätraktoreiden käyttö 10 ov 4.3.6 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 ov 4.4.3 Metsänparannuskoneen käyttö 5 ov 4.4.5 Energiapuun korjuukoneen käyttö 5 ov 4.7 Muut valinnaiset tutkinnon osat (0-10 ov) 4.7.5 Lukio-opinnot 0-10 ov 5
4.3.3 Puutavaran autokuljetus Pakollinen 4.3.6 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 ov Valittava 4.2.5 Metsätraktoreidenkäyttö 10 ov 4.4.3 Metsänparannuskoneen käyttö 5 ov 4.4.5 Energiapuun korjuukoneen käyttö 5 ov 4.5.4 Koneellinen puunkorjuu 10 ov 4.7 Muut valinnaiset tutkinnon osat (0-10 ov) 4.7.5 Lukio-opinnot 0-10 ov 4.4 Metsäkoneen asennuksen koulutusohjelma, metsäkoneasentaja Pakolliset tutkinnon osat 4.4.1 Metsäkoneiden huolto 25 ov 4.4.2 Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 35 ov Valittava 10 ov tutkinnonosista: 4.2.5 Metsätraktoreiden käyttö 10 ov 4.4.3 Metsänparannuskoneen käyttö 5 ov 4.4.5 Energiapuun korjuukoneen käyttö 5 ov 4.7 Muut valinnaiset tutkinnon osat (0-10 ov) 4.7.5 Lukio-opinnot 0-10 ov AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNONOSAT 20 OV Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Pakollisten tutkinnon osien / opintojen valinnaiset lisäopinnot 4 ov VAPAASTIVALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov 6
4. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Metsien hoito ja puunkorjuu, 20 ov Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä mitata ja arvioida puuston suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet Keskeinen sisältö metsän luontainen kehitys metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus puulajivalinta metsänhoitotöiden tekeminen puuston mittaus ja arviointi puuston kehitysluokat ja niiden metsänhoidolliset tavoitteet leimikon ja puunkorjuun suunnittelu riistan elinympäristön huomioon ottaminen metsämarjat ja sienet puukauppamuodot työmenetelmien, -välineiden ja -varusteiden hallinta terveys, turvallisuus ja toimintakyky metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja niiden toiminta 7
arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus. (Mahdollisuus metsäalan luonnonhoitokortin osaamiskokeen suorittamiseen, aihealueet 1 7) metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsän käsittely oma-aloitteinen ja ahkera työskentely oman työn arviointi päätösten tekeminen vuorovaikutus ja yhteistyö eri kulttuurien huomioon ottaminen Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät opaskasvien ja puulajien tunnistukset taulukoiden käyttö oman työn jäljen arviointi (tiheydenmittaukset, puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset) puusto- ja metsikkötietojen mittaukset leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt henkilökohtaisessa käytössä olevien työvälineiden toimintakunnossa pito Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät opaskasvien keruu työssäoppimistehtävät luonnonhoitokortin tehtävät Oppimistehtävistä osa voidaan tehdä etäopiskeluna verkko-oppimisalustan kautta. Opiskelijan tallentaa verkko-opiskelun oppimistehtäviin liittyvät dokumentit verkkooppimisalustaan. Etätehtävän ohjauksesta ja tehtävien tarkistuksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan pääsääntöisesti käytännön työtehtävinä ja työkokonaisuuksina. Ammattiteorian opiskelu on kiinteä osa käytännön työn opiskelua ja opiskeltavat asiat käsitellään työelämälähtöisinä kokonaisuuksina. Tutkinnon osan opintoihin on sisällytetty yritystoiminnan opintoja, jotka opiskellaan läpäisyperiaatteella. Opetuksen teemoitusta ja käytännön toteutusta ohjaavat tutkinnon osan keskeiset oppisisällöt sekä ohjatut ja opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät. Oppimistehtävät ovat keskeinen osa opiskelijan oppimisprosessissa. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja jäsentää opittua. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Oppimistehtävät ja verkko-opinnot kattavat kontaktiopetuksen ja opiskelijan opintoviikkokohtaisen opiskelutuntimäärän 8
erotuksen opintoviikkotasolla. Opiskelijan itsenäisesti tekemien oppimistehtävien ja verkko-opintojen ohjauksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä. Oppimispaikat Tutkinnon osan perusteet opiskellaan oppilaitosympäristössä ja maastossa sekä oppilaitoksen harjoitustyömailla. Opiskelija hankkii perusammattitaidon tekemällä käytännön työtä opetustyömaalla aidossa työympäristössä. Harjaannuttuaan riittävästi ammatissa vaadittavan itsenäisen työn tekemisessä, opiskelija voi jatkaa harjaantumistaan työssäoppimalla. Työssäoppiminen Opiskelija hankkii lähtökohtaisesti itse työssäoppimispaikan ja esittää sitä työssäoppimisen ohjauksesta vastaavalle opettajalle, joka päättää työssäoppimispaikasta. Työssäoppimispaikka valitaan siten, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon osan osaamiselle asetetut tavoitteet. Työssäoppimisen laajuus on vähintään 2 ov. Tutkinnon osan työssäoppimisen ajoitus on ensimmäisen vuosiluokan kevätlukukauden toukokuussa, tarkemmin ko. asia määritetään metsäoppilaitoksen toimintasuunnitelmassa. Metsäkoneenkuljettajan ammattityön luonteesta johtuen, tutkinnon osan työssäoppimisen jaksolle ei määritetä erikseen kaikkia opiskelijoita koskevia oppisisältöjä, vaan ne määritetään opiskelijalähtöisesti ja työpaikan resurssit huomioon ottaen. Tutkinnon osan työssäoppimisen ohjauksesta vastaa tutkinnon osan työssäoppimisen ohjaava opettaja. Oppimateriaali Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, opintomonisteita sekä sähköisessä muodossa olevaa oppimateriaalia. Verkkoalustalle talletettu oppimateriaali on opiskelijan käytettävissä etäopiskelussa. Arviointi Arvioinnin periaatteet on esitetty opetussuunnitelman luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimista arvioidaan jatkuvan arvioinnin perusteella. Oppimista arvioidaan suhteessa tutkinnon osan arviointikohteisiin. ja arvioidaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Opiskelijan oppimista arvioidaan arviointikeskustelussa ja arviointi kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään. Tallennuksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tehdään tutkinnon osan lopussa ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella. Arvioinnissa, sekä dokumentoinnissa ja tallennuksessa käytetään ammattiopiston yhteistä dokumenttipohjaa. 9
Arvioinnissa tutkinnon osan arvosana painottuu ammattiosaamisen näytössä saadulla arvosanalla. Näytön arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja ja työssäoppimisen ohjaava opettaja. Tutkinnon osan lopullinen arvosana muodostetaan aina vertaamalla opiskelijan osaamista tutkinnon osan arviointikriteereihin. Tutkinnon osan K3 tavoitteet on ajateltu saavutettavaksi koko tutkinnon osan opintojen päättyessä. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan suunnittelemalla puunkorjuuleimikko. Lisäksi tutkinnon suorittaja viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: työprosessien hallinasta puuston mittaus ja arviointi, leimikon ja puunkorjuun suunnittelu, oma-aloitteisuus ja ahkeruus, oman työn arviointi sekä päätösten tekeminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinasta työmenetelmien ja välineiden hallinta työn perustana olevan tiedon hallinasta kehitysluokkien tunnistus sekä leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohtien tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen pois lukien ensiavun antaminen Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttö ja arviointi tehdään tutkinnon osan loppupuolella. Ammattiosaamisen näytössä arviointipohjana käytetään 4.1.1 arviointikriteereitä ja ammattiosaamisen näytön lomakkeita. 4.3 Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma 4.3.1 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä päivittäiset työt ja tarkastukset tehdä usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt käsitellä huoltojätteet paikantaa mekaanisen, sähköisen tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen ja mahdollisuuksien mukaan poistaa häiriön 10
tarkastaa ja tarvittaessa säätää toiminnon painetason tai sähköiset arvot sekä varmistaa sen toimintakunnon luetella rakenteet, ominaisuudet ja varusteet kuvailla eri järjestelmien toimintaperiaatteet ja säädöt säätää toiminnat kuljettajakohtaisesti lukea ja tulkita huolto ja korjauskäsikirjoja myös kansainvälisellä kielellä Keskeinen sisältö huoltotoimenpiteiden merkityksen ymmärtäminen poltto ja voiteluaineiden luokituksen tunteminen moottorin toimintaperiaatteiden tunteminen hydrauliikan ja sähkölaitteiden tunteminen metsäkoneiden voimansiirron, runko- ja alustarakenteiden tunteminen lisälaitteiden ja -varusteiden tunteminen työlaitteiden tunteminen: nosturi, hakkuupää ja muut koneeseen kytkettävät laitteet työkoneiden ja korjuutyölaitteiden tarkastus, huolto ja korjaus vaativien korjausten valmistelu huolellinen toiminta ja ohjeiden noudattaminen oma-aloitteinen ja ahkera toiminta oman työn arviointi päätöksen tekeminen työn esittely ja raportointi työ- ja mittavälineiden sekä huoltotarvikkeiden käyttö vianetsintä huolto-, voitelu- ja muiden aineiden käyttö öljyjen ja muiden huoltojätteiden käsittely teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen terveys turvallisuus ja toimintakyky vuorovaikutus ja yhteistyö Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät koneen rasvaushuolto ja rasvapuristimen täyttö hydrauliletkun irrotus, letkuasennelman tilaus ja asennus hydrauliikan letku- ja putkiliitoksen teko toimintahäiriön paikantaminen vianetsintäohjelmaa ja/tai hydrauli- ja sähkömittareita käyttäen sekä häiriön poistaminen itsenäistä kuljettajalle kuuluvaa huolto- ja kunnossapitotyötä käynnistäminen apuvirralla tulityökurssi/-kortti Oppilaan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät määräaikaishuolto suunnitelman tekeminen korjaustyön valmistelu varaosien tilaus 11
ennakoiva huolto- ja kunnossapitotöiden ja tarvikehankinnan huomioinnin vaikutus konekustannuksiin kytkentäkaavioiden (sähkö- ja hydrauli) tulkinta ja toimintalinjojen piirtäminen poltto- ja voiteluaineiden valinta olosuhdetekijöiden ja käyttökohteen mukaan työsuojelullinen toiminta selostus huoltotöiden toteutuksesta ympäristön huomiointi huolto- ja kunnossapitotöissä Tämän tutkinnon osan opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät tehdään pääsääntöisesti etäopiskeluna verkko-oppimisalustan kautta. Verkossa tehdyt oppimistehtävät ja siihen liittyvät dokumentit tulee tallentaa verkko-oppimisalustaan. Etätehtävän ohjauksesta ja tehtävien tarkistuksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan pääsääntöisesti käytännön työtehtävinä työelämälähtöisinä kokonaisuuksina. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Tutkinnon osa on jaettu oppimisjaksoiksi vuosisuunnitelmatasolla. Oppimisjakson teemoitusta ja käytännön toteutusta ohjaavat tutkinnon osan keskeiset oppisisällöt ja ohjatut sekä opiskelijan itseopiskelun oppimistehtävät. Oppimistehtävät ovat keskeinen osa opiskelijan oppimisprosessissa. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja jäsentää opittua. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät toteutetaan pääsääntöisesti verkko-opintoina tai tarvittaessa muunlaisina etätehtävinä. Etäopinnot kattavat kontaktiopetuksen ja opiskelijan opintoviikkokohtaisen opiskelutuntimäärän erotuksen. Opiskelijan itsenäisesti tekemien oppimistehtävien ja verkko-opintojen ohjauksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä. Oppimispaikat Tutkinnon osan perusammattitaidot opiskellaan oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla. Perusammattitaitoon harjaannutaan tekemällä käytännön huolto- ja kunnossapitotyötä oikealla koneella aidossa työympäristössä. Harjaannuttuaan riittävästi itsenäisen työn tekemisessä, opiskelija voi jatkaa harjaantumistaan työssäoppimalla. Työssäoppiminen Opiskelija hankkii lähtökohtaisesti itse työssäoppimispaikan ja esittää sitä tutkinnon osan työssäoppimisen ohjauksesta vastaavalle opettajalle, joka päättää työssäoppimispaikasta. Työssäoppimispaikka valitaan siten, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon osan osaamiselle asetetut tavoitteet. Työssäoppimisen laajuus määrittyy opiskelijakohtaisesti työssäoppimispaikan järjestymisen ja opiskelijan työssäoppimis- ja ammatillisten valmiuksien pohjalta. 12
Oppimateriaali Oppimateriaaleina käytetään ensisijaisesti koneen huolto-, käyttöohje- ja varaosakirjoja sekä lisäksi oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito pyritään osoittamaan tekemällä huolto- ja kunnossapitotöitä mahdollisimman aidossa käytännön työympäristössä. Arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään, metsäalan perustutkinnon 2008 perusteiden mukaisesti: Työprosessin hallinta: kokonaan pois lukien vaativien korjausten valmistelu Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: kokonaan Työn perustana olevan tiedon hallinta: huoltotoimenpiteiden merkityksen ymmärtäminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu osaamisen arviointi Työprosessin hallinta: 13
vaativien korjausten valmistelu o arvioitava tehtävä, haastattelu tai tentti Työn perustana olevan tiedon hallinta: poltto- ja voiteluaineiden luokituksen tunteminen o arvioitava tehtävä, haastattelu tai tentti moottorin toimintaperiaatteen tunteminen o arvioitava tehtävä, haastattelu tai tentti hydraulikkan ja sähkölaitteiden tunteminen o arvioitava tehtävä, haastattelu tai tentti metsäkoneiden voimansiirron, runko- ja alustarakenteiden tunteminen o arvioitava tehtävä, haastattelu tai tentti lisälaitteiden ja varusteiden tunteminen o arvioitava tehtävä, haastattelu tai tentti työlaitteiden tunteminen: nosturi, hakkuupää ja muut koneeseen kytkettävät työlaitteet o arvioitava tehtävä, haastattelu tai tentti Elinikäisen oppimisen avaintaidot: vuorovaikutus ja yhteistyö o tutkinnonosan loppuvaiheen osaamisen seuranta, arvioitava tehtävä, haastattelu tai tentti Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla, kun ammattiosaamisen näytön aineisto. 4.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus 30 ov. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja toteuttaa koneellisen puutavaran hakkuun osana puunhankinnan logistista ketjua tunnistaa, mitata ja määrittää puutavaran laadun metsätyömaalla huomioi työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina ja osaa asentaa varusteet noudattaa metsä- ja metsäkonealan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita soveltaa puunkorjuuyrityksen laatukäsikirjan ohjeita omassa työssään ja ymmärtää laatukäsikirjan merkityksen työn laadun osatekijänä käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia sekä tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia, joita ovat muun muassa koneen tietotekniset ohjausjärjestelmät, tiedonsiirtojärjestelmä sekä koneen säätöihin liittyvät järjestelmät määrittää metsäkoneyrityksen tärkeimmät menestystekijät 14
laskea työnsä kustannukset lisäksi painottaa ammattiosaamistaan suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutuksen Keskeinen sisältö koneellisen puunkorjuun suunnittelu koneellinen puutavaran valmistus ja puunkorjuun tietojärjestelmät metsäkoneiden siirtokuljetukset talousmetsien käsittely kustannusten ja kannattavuuden laskenta huolellinen ohjeiden noudattaminen oma-aloitteinen ja ahkera toiminta lisälaitteiden ja varusteiden käyttö toimintojen ohjaus ja ohjausautomatiikan käyttö työmenetelmien hallinta korjuun laadun varmistaminen terveys, turvallisuus ja toimintakyky ammattietiikka oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät korjuuohjeen ja työsuunnitelman laadinta puunkorjuuleimikolle metsäkoneen telojen ja ketjujen asennus ja muu koneen työkuntoon varustelu koneen siirtokuljetuksen valmistelu ja kuorman varmistus ja sidonta hakkuukoneen käyttöhuoltoon liittyvät tehtävät saksitarkistuksen tekeminen ja kalibrointitarpeen määrittäminen apt.-tiedoston laadinta ja työmaan aloitus-, hakkuu ja lopetusrutiinit työmaan aloitus ja lopetus, tulosteiden otto ja niiden tulkinta sekä tiedonsiirto korjuun laatumittaukset (hakkuun laatumittaustaulukko) Opiskelijan velvollisuus on huolehtia kaikkien edellä mainittujen oppimistehtävien kirjaamisesta työkirjaan ja oppimistehtävissä käytettävien dokumenttien tallentaminen verkko-oppimisalustaan. Oppimistehtävien ja verkkoalustan käytön ohjauksesta ja suoritusten hyväksymisestä vastaavat ko. tutkinnon osan opettajat. Yrittäjyysopintoihin liittyvä oppimistehtävä ko. tutkinnon osassa: Koneellisen puutavaran valmistuksen ja puutavaran lähikuljetuksen kustannusten ja kannattavuuden laskenta ja kirjallinen dokumentointi ja tallentaminen verkkooppimisalustaan. Yrittäjyysopintojen laajuus ko. tutkinnonosassa on 1 ov. 15
Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät työssäoppimisjakson aikana ja työssäoppimisen jaksoa oppilaitoksessa suorittavan opiskelijan oppimistehtävät. työkirjan (oppimispäiväkirjan) kirjoittaminen viikoittain tuotostaulukon täyttäminen työmaakohtaisesti laatumittausten tekeminen työmaalla ja laatumittaustulosten tallennus Opiskelijan tulee tallentaa kaikki oppimistehtäviin liittyvät dokumentit verkkooppimisalustaan. Työssäoppimisjakson oppimistehtävien ohjauksesta ja tehtävien tarkistuksesta ja verkkoalustan käytön ohjauksesta vastaa tutkinnon osan työssäoppimisen ohjauksesta vastaava opettaja. Toteutus Opiskelijan oppimisen ohjauksen lähtökohta on ammattiteorian liittäminen osaksi opiskelijan suorittamia oppimistehtäviä, käytännön työtehtäviä ja työkokonaisuuksia. Ko. tutkinnon osassa ammattiteorian opiskelu on kiinteä osa käytännön työn opiskelua ja opiskeltavat asiat käsitellään työelämälähtöisinä työkokonaisuuksina. Tutkinnon osa on jaettu toteutussuunnitelmassa vuosiluokkatasoittain viiteen opintojaksoon. Opintojakson päätteeksi opiskelijan oppimista arvioidaan arviointikeskustelussa ja arviointi dokumentoidaan ja tallennetaan opiskelijahallintojärjestelmään. Tallennuksesta vastaavat ko. tutkinnon osan opettajat. Verkkoopinnot kattavat kontaktiopetuksen ja opiskelijan opintoviikkokohtaisen opiskelutuntimäärän erotuksen opintoviikkotasolla. Opiskelijan itsenäisesti tekemien oppimistehtävien ja verkko-opintojen ohjauksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Verkko-opintojen osuus tutkinnon osan kokonaisuudesta on n. 20%. Oppimispaikat Tutkinnon osan ammatilliset perusteet opiskellaan luokassa ja konehallissa ja simulaattoriympäristössä sekä oppilaitoksen harjoitustyömailla. Opiskelija hankkii perusammattitaidon tekemällä käytännön työtä oppilaitoksen opetustyömaalla oikealla koneella aidossa työympäristössä. Harjaannuttuaan riittävästi metsäkoneenkuljettajan ammatissa vaadittavan itsenäisen työn tekemisessä, opiskelija voi jatkaa harjaantumistaan työssäoppimalla metsäkoneyrityksessä. Työssäoppiminen Opiskelija hankkii lähtökohtaisesti itse työssäoppimispaikan ja esittää sitä työssäoppimisen ohjauksesta vastaavalle opettajalle, joka päättää työssäoppimispaikasta. Työssäoppimispaikka valitaan siten, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon osan osaamiselle asetetut tavoitteet. Työssäoppimisen laajuus määrittyy opiskelijakohtaisesti työssäoppimispaikan järjestymisen ja opiskelijan työssäoppimis- ja ammatillisten valmiuksien pohjalta, mutta on vähintään 8 ov. Tutkinnon osan 16
työssäoppimisen ajoitus on kolmannen vuosiluokan syys- ja kevätlukukausi, tarkemmin ko. asia määritetään toteutussuunnitelmassa. Työssäoppimisen aloittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki ko. tutkinnon osaan kuuluvat ohjatut oppimistehtävät ja opiskelija on osoittanut ammattiosaamisensa tason nk. välinäytöllä. Metsäkoneenkuljettajan ammattityön luonteesta johtuen, tutkinnon osan työssäoppimisen jaksolle ei määritetä erikseen kaikkia opiskelijoita koskevia oppisisältöjä, vaan ne määritetään opiskelijalähtöisesti ja työpaikan resurssit huomioon ottaen. Tutkinnon osan työssäoppimisen ohjauksesta vastaa työssäoppimisen ohjaava opettaja. Oppimateriaali Oppimateriaaleina käytetään pääsääntöisesti sähköisessä muodossa olevaa oppimateriaalia. Oppimateriaali ja oppimistehtävissä tarvittavat dokumentit on tallennettu verkko-oppimisalustaan ja ovat opiskelijan käytettävissä koko opintojen ajan. Lisäksi käytetään oppikirjoja sekä opintomonisteita, tuotos- ja laatumittaustaulukoita. Arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimista arvioidaan jatkuvan arvioinnin perusteella. Oppimista arvioidaan suhteessa tutkinnon osan arviointikohteiden arviointikriteereihin. Opiskelijan oppimista arvioidaan arviointikeskustelussa ja arviointi kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään. Tallennuksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tehdään tutkinnon osan lopussa ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella. Arvioinnissa sekä dokumentoinnissa ja tallennuksessa käytetään ammattiopiston yhteistä dokumenttipohjaa. Arvioinnissa tutkinnon osan arvosana painottuu ammattiosaamisen näytössä saadulla arvosanalla. Näytön arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja ja työssäoppimisen ohjaava opettaja. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä metsäkoneenkuljettajan ammattityötä aidossa työympäristössä työssäoppimispaikassa tai vaihtoehtoisesti oppilaitoksen opetustyömaalla. Lisäksi opiskelija osoittaa osaamistaan mittaamalla ja dokumentoimalla työnsä laatua ja määrää, dokumentit käsitellään ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelussa. Ammattitaito osoitetaan pitkäkestoisessa ammattiosaaminen näytössä. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnon osan arviointikohteiden osoittama osaaminen voidaan osoittaa ammattiosaamisen näytössä. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: työprosessin hallinta, pois lukien metsäkoneiden siirtokuljetus sekä kustannusten ja kannattavuuden laskeminen 17
työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta, pois lukien lisävarusteiden käyttö työn perusteena olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikan noudattaminen, oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottamisesta työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvä osaaminen Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla seuraavasti: Työprosessin hallinta: korjuun laatumittaukset ja mittaustulosten dokumentointi ja tallentaminen verkkooppimisalustaan, arvioidaan näytön yhteydessä tuotosseuranta (työmaakohtaiset tuotostaulukot) ja dokumentointi ja dokumenttien tallentaminen verkko-oppimisalustaan, arvioidaan näytön yhteydessä Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: metsäkoneen jatkuvaan käyttökunnossapitoon liittyvät tehtävät, arvioidaan näytön yhteydessä 4.3.5 Lähikuljetus 30 ov. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja toteuttaa puutavaran lähikuljetuksen osana puunhankinnan logistista ketjua tunnistaa, mitata ja määrittää puutavaran laadun metsätyömaalla huomioida työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina ja osaa asentaa varusteet noudattaa metsä- ja metsäkonealan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita soveltaa puunkorjuuyrityksen laatukäsikirjan ohjeita omassa työssään ja ymmärtää laatukäsikirjan merkityksen työn laadun osatekijänä käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia sekä tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia, joita ovat muun muassa koneen tietotekniset ohjausjärjestelmät, tiedonsiirtojärjestelmä sekä koneen säätöihin liittyvät järjestelmät määrittää metsäkoneyrityksen tärkeimmät menestystekijät laskea työnsä kustannukset lisäksi painottaa ammattiosaamistaan suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutuksen 18
Keskeinen sisältö lähikuljetuksen suunnittelu lähikuljetustyö ja puunkorjuun tietojärjestelmät metsäkoneiden siirtokuljetukset puutavaran metsävaraston suunnittelu ja toteutus kustannusten ja kannattavuuden laskenta huolellinen ohjeiden noudattaminen oma-aloitteinen ja ahkera toiminta lisälaitteiden ja varusteiden käyttö koneen ohjausautomatiikan käyttö työmenetelmien hallinta korjuun laadun varmistaminen terveys, turvallisuus ja toimintakyky ammattietiikka oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät korjuuohjeen ja työsuunnitelman laadinta puunkorjuuleimikolle metsäkoneen telojen ja ketjujen asennukset ja muu koneen työkuntoon varustelu koneen siirtokuljetuksen valmistelu, kuorman varmistaminen ja sidonta työmaan aloitus ja lähikuljetus ja puutavaran metsävaraston perustaminen kuormatraktorin käyttöhuoltoon liittyvät tehtävät ajettujen puutavaramäärien lajikohtainen määräarviointi sekä kuormainvaakamittaukset ja mittaustulosten käsittely ja tiedonsiirto työmaan lopetus, ajetun puutavaramäärän tulostus ja tallennus sekä tiedonsiirto korjuun laatumittaukset (lähikuljetuksen laatumittaustaulukko) Opiskelijan velvollisuus on huolehtia kaikkien edellä mainittujen oppimistehtävien kirjaamisesta työkirjaan ja oppimistehtävissä käytettävien dokumenttien tallentaminen verkko-oppimisalustaan. Oppimistehtävien ja verkkoalustan käytön ohjauksesta ja suoritusten hyväksymisestä vastaavat ko. tutkinnon osan opettajat. Yrittäjyysopintoihin liittyvä oppimistehtävä ko. tutkinnon osassa: Koneellisen puutavaran valmistuksen ja puutavaran lähikuljetuksen kustannusten ja kannattavuuden laskenta ja kirjallinen dokumentointi ja tallentaminen verkkooppimisalustaan. Yrittäjyysopintojen laajuus ko. tutkinnonosassa on 1 ov. Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät työssäoppimisjakson aikana ja työssäoppimisen jaksoa oppilaitoksessa suorittavan opiskelijan oppimistehtävät. työkirjan (oppimispäiväkirjan) kirjoittaminen viikoittain 19
tuotostaulukon täyttäminen työmaakohtaisesti laatumittausten tekeminen työmaalla ja laatumittaustulosten tallennus Opiskelijan tulee tallentaa kaikki oppimistehtäviin liittyvät dokumentit verkkooppimisalustaan. Työssäoppimisjakson oppimistehtävien ohjauksesta ja tehtävien tarkistuksesta ja verkkoalustan käytön ohjauksesta vastaa tutkinnon osan työssäoppimisen ohjauksesta vastaava opettaja. Toteutus Opiskelijan oppimisen ohjauksen lähtökohta on ammattiteorian liittäminen osaksi opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä, käytännön työtehtäviä ja työkokonaisuuksia. Ko. tutkinnon osassa ammattiteorian opiskelu on kiinteä osa käytännön työn opiskelua ja opiskeltavat asiat käsitellään työelämälähtöisinä työkokonaisuuksina. Tutkinnon osa on jaettu toteutussuunnitelmassa vuosiluokkatasoittain viiteen opintojaksoon. Opintojakson päätteeksi opiskelijan oppimista arvioidaan arviointikeskustelussa ja arviointi dokumentoidaan ja tallennetaan opiskelijahallintojärjestelmään. Tallennuksesta vastaavat ko. jakson opettajat. Verkkoopinnot kattavat kontaktiopetuksen ja opiskelijan opintoviikkokohtaisen opiskelutuntimäärän erotuksen opintoviikkotasolla. Opiskelijan itsenäisesti tekemien oppimistehtävien ja verkko-opintojen ohjauksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Verkko-opintojen osuus tutkinnon osan kokonaisuudesta on n. 20%. Oppimispaikat Tutkinnon osan perusteet opiskellaan luokassa ja konehallissa ja simulaattoriympäristössä sekä oppilaitoksen harjoitustyömailla. Opiskelija hankkii perusammattitaidon tekemällä käytännön työtä opetustyömaalla oikealla koneella aidossa työympäristössä. Harjaannuttuaan riittävästi metsäkoneenkuljettajan ammatissa vaadittavan itsenäisen työn tekemisessä, opiskelija voi jatkaa harjaantumistaan työssäoppimalla metsäkoneyrityksessä. Työssäoppiminen Opiskelija hankkii lähtökohtaisesti itse työssäoppimispaikan ja esittää sitä työssäoppimisen ohjauksesta vastaavalle opettajalle, joka päättää työssäoppimispaikasta. Työssäoppimispaikka valitaan siten, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon osan osaamiselle asetetut tavoitteet. Työssäoppimisen laajuus määrittyy opiskelijakohtaisesti työssäoppimispaikan järjestymisen ja opiskelijan työssäoppimis- ja ammatillisten valmiuksien pohjalta, mutta on vähintään 8 ov. Tutkinnon osan työssäoppimisen ajoitus on kolmannen vuosiluokan syys- ja kevätlukukausi, tarkemmin ko. asia määritetään toteutussuunnitelmassa. Työssäoppimisen aloittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki ko. tutkinnon osan kuuluvat ohjatut oppimistehtävät ja opiskelija on osoittanut ammattiosaamisensa tason nk. välinäytöllä. Metsäkoneenkuljettajan ammattityön luonteesta johtuen, tutkinnon osan työssäoppimisen jaksolle ei määritetä erikseen kaikkia opiskelijoita koskevia oppisisältöjä, vaan ne 20
määritetään opiskelijalähtöisesti ja työpaikan resurssit huomioon ottaen. Tutkinnon osan työssäoppimisen ohjauksesta vastaa tutkinnon osan työssäoppimisen ohjaava opettaja. Oppimateriaali Oppimateriaaleina käytetään pääsääntöisesti sähköisessä muodossa olevaa oppimateriaalia. Oppimateriaali ja oppimistehtävissä tarvittavat dokumentit on tallennettu verkko-oppimisalustaan ja ovat opiskelijan käytettävissä koko opintojen ajan. Lisäksi käytetään oppikirjoja sekä opintomonisteita, tuotos- ja laatumittaustaulukoita. Arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimista arvioidaan jatkuvan arvioinnin perusteella. Oppimista arvioidaan suhteessa tutkinnon osan arviointikohteiden arviointikriteereihin. Opiskelijan oppimista arvioidaan arviointikeskustelussa ja arviointi kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään. Tallennuksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tehdään tutkinnon osan lopussa ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella. Arvioinnissa sekä dokumentoinnissa ja tallennuksessa käytetään ammattiopiston yhteistä dokumenttipohjaa. Arvioinnissa tutkinnon osan arvosana painottuu ammattiosaamisen näytössä saadulla arvosanalla. Näytön arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja ja työssäoppimisen ohjaava opettaja. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä metsäkoneenkuljettajan ammattityötä aidossa työympäristössä työssäoppimispaikassa tai vaihtoehtoisesti oppilaitoksen opetustyömaalla. Lisäksi opiskelija osoittaa osaamistaan mittaamalla ja dokumentoimalla työnsä laatua ja määrää, dokumentit käsitellään ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelussa. Ammattitaito osoitetaan pitkäkestoisessa ammattiosaaminen näytössä. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnon osan arviointikohteiden osoittama osaaminen voidaan osoittaa ammattiosaamisen näytössä. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: työprosessin hallinta, pois lukien metsäkoneiden siirtokuljetus sekä kustannusten ja kannattavuuden laskeminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta, pois lukien lisävarusteiden käyttö työn perusteena olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikan noudattaminen, oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottamisesta työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvä osaaminen 21
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla seuraavasti: Työprosessin hallinta: korjuun laatumittaukset ja mittaustulosten dokumentointi ja tallentaminen verkkooppimisalustaan, arvioidaan näytön yhteydessä tuotosseuranta (työmaakohtaiset tuotostaulukot) ja dokumentointi ja dokumenttien tallentaminen verkko-oppimisalustaan, arvioidaan näytön yhteydessä Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: metsäkoneen jatkuvaan käyttökunnossapitoon liittyvät tehtävät, arvioidaan näytön yhteydessä 4.3.3 Puutavaran autokuljetus 30 ov Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kuormata, kuljettaa ja varastoida puutavaraa puutavara-autoyhdistelmällä metsätyömaan metsävarastolta käyttöpaikalle tai välivarastolle tehdä puutavara-auton tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyviä töitä tehdä puutavara-auton kuljettajakohtaiset säätötoimenpiteet tehdä puutavara-auton ja sen varusteiden käyttökunnon ylläpitoon liittyvät työt toimia puutavara-auton kuljettajana ottaen huomioon työturvallisuuden, tieliikennesäädökset, määräykset ja ohjeet sekä ympäristönhoidon vaatimukset käyttää auton nosturia tehdä perävaunun irrotuksen ja kiinnityksen sekä perävaunun kytkennän ja muiden lisävarusteiden asentamisen asentaa ja käyttää puutavara-auton lisävarusteita pitää auton ja sen varusteet käyttökunnossa paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat noudattaa metsä- ja metsäkonealan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja niiden perusteella annettuja ohjeita tehdä puutavaran metsä-, väli- ja päätevarastoinnin työvaiheet käyttää puutavara-auton sähköisiä paikannus-, tiedonsiirto- ja kuljetuksenohjausjärjestelmiä suorittaa CE- luokan kuljettajatutkinnon, kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen tunnistaa puutavara-autoyrityksen tärkeimmät menestystekijät ja osaa laskea työnsä kustannukset 22
Keskeinen sisältö puutavaran autokuljetus kaluston kunnossa pito kustannusten ja kannattavuuden laskeminen huolellinen toiminta ja ohjeiden noudattaminen oma-aloitteisuus ja ahkeruus työn esittely kuljetussuunnitelman käyttö ohjausjärjestelmien käyttö metsä-, väli- ja päätevarastoinnin tunteminen säädösten, määräysten ja ohjeiden CE- luokan ammattipätevyysvaatimusten tunteminen terveys, turvallisuus ja toimintakyky ammattietiikka oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan pääsääntöisesti käytännön työtehtävinä työelämälähtöisinä kokonaisuuksina. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat keskeinen osa opiskelijan oppimisprosessissa. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja jäsentää opittua. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä. Oppimispaikat Tutkinnon osan perusammattitaidot opiskellaan oppilaitoksessa ja oppilaitoksen kalustolla aidossa työympäristössä. Harjaannuttuaan riittävästi itsenäisen työn tekemisessä, opiskelija jatkaa harjaantumistaan opintojaksoon kuuluvalla työssäoppimisjaksolla. Työssäoppiminen Opiskelija hankkii lähtökohtaisesti itse työssäoppimispaikan ja esittää sitä tutkinnon osan työssäoppimisen ohjauksesta vastaavalle opettajalle, joka päättää työssäoppimispaikasta. Työssäoppimispaikka valitaan siten, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon osan osaamiselle asetetut tavoitteet. Työssäoppimisen laajuus määrittyy opiskelijakohtaisesti työssäoppimispaikan järjestymisen ja opiskelijan työssäoppimis- ja ammatillisten valmiuksien pohjalta. Oppimateriaali Oppimateriaaleina käytetään ensisijaisesti puutavara-auton ja puutavaranosturin huolto-, käyttöohjekirjoja sekä lisäksi oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita. 23
Arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa kuormaamalla, kuljettamalla ja varastoimalla puutavaraa puutavara-autoyhdistelmällä metsävarastolta käyttöpaikalle tai välivarastoon. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttö Työprosessin hallinta: kokonaan Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: kokonaan Työn perustana olevan tiedon hallinta: huoltotoimenpiteiden merkityksen ymmärtäminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 4.4 Metsäkoneasennuksen koulutusohjelma, metsäkoneasentaja 70 ov 4.4.1 Metsäkoneiden huolto, 25 ov. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määritellä koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita määritellä korjaustarpeen metsäkoneiden toimintakaavioiden, mittausten ja 24
vianhakuohjelmien avulla tehdä hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tehdä komponenttien korjauksen tai vaihdon. tehdä järjestelmän vianmääritykset, huollot ja korjaustyöt, hydrauliikan- ja sähköjärjestelmän sekä voimansiirron ja moottorin osalta metsätyömaalla tehdä nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tehdä moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tehdä hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen käsitellä huoltojätteet tehdä yhden nykyaikaisen hakkuukoneen hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmän säädöt ja ohjelmien asennukset sekä testata koneen toimivuuden lukea ja tulkita teknistä kirjallisuutta myös kansainvälisellä kielellä Keskeinen sisältö vian etsintä hydrauliikan vianmääritys, huolto ja korjaus sähköjärjestelmän vianmääritys, huolto ja korjaus polttomoottoreiden vianmääritys ja huolto varusteiden ja lisälaitteiden vianmääritys, huolto ja korjaus mittaus- ja ohjausjärjestelmien hallinta mittausvälineiden käyttö poltto- ja voiteluaineiden käyttö huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen tietokoneet ja resurssienhallinta vianetsintäohjelmien käyttö diagnosointijärjestelmien tunteminen hydraulijärjestelmien tunteminen sähkötekniikan tunteminen voimansiirron ja jarrujärjestelmien tunteminen moottorin tunteminen kielitaito terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät hydrauli- ja sähköjärjestelmään tutustuminen toimintakaavion avulla hydrauli- ja sähköjärjestelmän mittausharjoitus hydrauliikan letku- ja putkiliitoksen teko dieselmoottorin mittausharjoitus hydrauli- ja sähkökomponenttien kunnon määritys 25
ajovoimansiirron mittaukset hakkuukoneen ohjausjärjestelmien ohjelmointiharjoitus simulaattorilla Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät hydrauli- ja sähköjärjestelmän toimintakaavion piirtäminen hydrauli- ja sähköjärjestelmän harjoitustehtävät hakkuukoneiden harjoitustehtävät tekniikan englannin käännöstehtävät merkkikohtainen tiedonhankinta internetistä ohjattujen oppimistehtävien työsuunnitelmat Kaikki tämän tutkinnon osan opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät tehdään etäopiskeluna verkko-oppimisalustan kautta tai palautetaan kirjallisessa muodossa. Etätehtävän ohjauksesta ja tehtävien tarkistuksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan pääsääntöisesti käytännön työtehtävinä ja työkokonaisuuksina. Ammattiteorian opiskelu on kiinteä osa käytännön työn opiskelua ja opiskeltavat asiat käsitellään työelämälähtöisinä kokonaisuuksina. Tutkinnon osa on jaettu opintojaksoiksi vuosisuunnitelmatasolla. Opintojaksot eivät kuitenkaan ohjaa opetuksen käytännön toteutusta. Opetuksen teemoitusta ja käytännön toteutusta ohjaavat tutkinnon osan keskeiset oppisisällöt ja ohjatut sekä opiskelijan itseopiskelun oppimistehtävät. Oppimistehtävät ovat keskeinen osa opiskelijan oppimisprosessissa. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja jäsentää opittua. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät toteutetaan verkko-opintoina tai kirjallisina etätehtävinä. Etäopinnot kattavat kontaktiopetuksen ja opiskelijan opintoviikkokohtaisen opiskelutuntimäärän erotuksen opintoviikkotasolla. Opiskelijan itsenäisesti tekemien oppimistehtävien ja verkko-opintojen ohjauksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä. Oppimispaikat Tutkinnon osan perusteet opiskellaan oppilaitoksessa. Opiskelija hankkii perusammattitaidon tekemällä käytännön työtä konehallissa ja maastossa oikeilla koneilla. Harjaannuttuaan riittävästi metsäkoneasentajan ammatissa vaadittavan itsenäisen työn tekemisessä, opiskelija voi jatkaa harjaantumistaan työssäoppimalla metsäkonekorjaamossa. Työssäoppiminen 26
Opiskelija hankkii lähtökohtaisesti itse työssäoppimispaikan ja esittää sitä työssäoppimisen ohjauksesta vastaavalle opettajalle, joka päättää työssäoppimispaikasta. Työssäoppimispaikka valitaan siten, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon osan osaamiselle asetetut tavoitteet. Työssäoppimisen laajuus määrittyy opiskelijakohtaisesti työssäoppimispaikan järjestymisen ja opiskelijan työssäoppimis- ja ammatillisten valmiuksien pohjalta. Metsäkoneasentajan ammattityön luonteesta johtuen, tutkinnon osan työssäoppimisen jaksolle ei määritetä erikseen kaikkia opiskelijoita koskevia oppisisältöjä, vaan ne määritetään opiskelijalähtöisesti ja työpaikan resurssit huomioon ottaen. Tutkinnon osan työssäoppimisen ohjauksesta vastaa tutkinnon osan työssäoppimisen ohjaava opettaja. Oppimateriaali Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, konevalmistajien materiaalia, opintomonisteita, havaintovälineitä, simulaattoreita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arvioinnin periaatteet on esitetty opetussuunnitelman luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimista arvioidaan jatkuvan arvioinnin perusteella. Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimista arvioidaan jatkuvan arvioinnin perusteella. Oppimista arvioidaan suhteessa tutkinnon osan arviointikohteisiin. Opiskelijan oppimista arvioidaan arviointikeskustelussa ja arviointi kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään. Tallennuksesta vastaavat tutkinnon osan opettajat. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tehdään tutkinnon osan lopussa ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella. Arvioinnissa ja dokumentoinnissa käytetään ammattiopiston yhteistä dokumenttipohjaa. Arvioinnissa tutkinnon osan arvosana painottuu ammattiosaamisen näytössä saadulla arvosanalla. Näytön arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja ja työssäoppimisen ohjaava opettaja. Näytön arviointi tehdään työssäoppimisjakson loppupuolella. Tutkinnon osa lopullinen arvosana muodostetaan aina vertaamalla opiskelijan osaamista tutkinnon osan arviointikriteereihin. Tutkinnon osan K3 tavoitteet on ajateltu saavutettavaksi koko tutkinnon osan opintojen päättyessä. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä metsäkoneasentaja ammattityötä aidossa työpaikassa tai vaihtoehtoisesti oppilaitoksen konehallissa. Arvioinnin pohja on jatkuva arviointi ja ammattiosaamisen näyttö. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnon osan arviointikohteiden osoittama osaaminen voidaan osoittaa ammattiosaamisen näytössä. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: 27