ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki
OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni Leinikki JULKAISU: Alleco Oy raportti n:o 12/2015 JULKAISIJA: VIITTAUSOHJE: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, 00210 Helsinki, http://www.alleco.fi Syväranta, J. & Leinikki, J. 2015. Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015. Alleco Oy raportti n:o 12/2015. Alleco Oy 22.10.2015. Kansikuva: Sipoonjoen uomaa sukelluslinjan 9 kohdalla Juha Syväranta 2 MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300
Sisältö Johdanto... 4 Tutkimusalue ja menetelmät... 4 Tulokset... 5 Tulosten tarkastelu... 8 Viittaukset... 8 3
Johdanto Sipoonjoen suursimpukkaselvitys liittyy Sibbesborgin osayleiskaavaan. Työn Alleco Oy:ltä tilasi Sipoon kunta/kaisa Yli-Jama. Yhteysviranomaisen lausunnossa 19.3.2015 UUDELY/9098/2014 todetaan, että vuollejokisimpukan esiintyminen kaavan vaikutusalueella Sipoonjoessa tulee selvittää. Vuollejokisimpukka esiintyy Suomen etelä- ja lounaisosissa. Laji on mainittu luontodirektiivin 16 (1) artiklassa sekä rauhoitettuna lajina luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 2 (Ympäristöministeriö, 1997). Luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen eläin- ja kasvilajien ja Suomessa luonnonvaraisina esiintyvien lintulajien rauhoitussäännöksiin poikkeuksia voidaan myöntää vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin 16 (1) artiklasta ja lintudirektiivin 9 artiklasta (Ympäristöhallinto, 2014). Laji vaatii virtaavaa vettä ja sopivan pehmeää pohjaa (Uudenmaan ELY-keskus, 2010). Lisääntymisen kannalta tärkeää on myös sopivien kalalajien esiintyminen, sillä vuollejokisimpukka tarvitsee toukkavaiheessa väli-isännäkseen tiettyjen kalalajien poikaisia. Sopivia ovat ainakin särkikalat ja kivisimppu sekä ahven. Lohikalat eivät sovellu vuollejokisimpukoille. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, esiintyykö kaavoitettavalla alueella vuollejokisimpukoita sekä niitä seikkoja, jotka siinä tapauksessa olisi syytä huomioida kaavoituksessa. Tutkimusalue ja menetelmät Simpukoiden esiintymisen arvioimiseksi kaava-alueella virtaavassa Sipoonjoen osassa perustettiin tasavälein 11 joen virtaussuuntaan nähden poikittaista tutkimuslinjaa, joilta sukeltaja laski kaikki elävät simpukat 0,5 metriä leveältä kaistalta (kuva 1). Huonon näkyvyyden vuoksi sukeltaja keräsi linjalta kaikki simpukat pintaan tunnistamista varten, minkä jälkeen ne palautettiin vahingoittumattomina takaisin jokeen. Sukeltajina toimivat Alleco Oy:n tutkimussukeltajat Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen, joilla on monivuotinen kokemus vuollejokisimpukkatutkimuksista. Maastotyöt tehtiin 15.- 16.10.2015. Linjat sijoitettiin 5 kilometrin pituiselle jokiosuudelle 500 metrin välein (kuva 1, taulukko 1). Kymmenen satunnaistetun linjan lisäksi tehtiin yksi lisälinja paikalle, joka vaikutti potentiaaliselta vuollejokisimpukan esiintymisalueelta. Paikka valittiin linjan 5 yläpuolelta kävelysillan alta, missä virta oli hieman muuta jokea voimakkaampi. Ylimääräiselle linjalle annettiin numero 11 (kuva 1). 4
Kuva 1. Sipoonjokeen sijoitetut sukelluslinjat osayleiskaavan kaava-alueella. Taustakartta Maanmittauslaitos 2015. Tulokset Tutkimuksessa ei havaittu uhanalaisia vuollejokisimpukoita. Linjoilla esiintyi jokisimpukkalajeja Unio tumidus ja Unio pictorum. Lisäksi havaittiin varsin yleisesti pikkujärvisimpukkaa Anodonta anatina (taulukko 1). Jokisimpukat painottuivat linjoille 3-6. Löydetyistä simpukoista suurin osa oli matalassa vedessä uoman reunalla. Pohjan laatu oli joen äyräillä savea. Uoman keskiosassa pohjan laatu oli savea tai liejua, ylävirrassa sijaitsevilla linjoilla joukossa oli myös hiekkaa ja kiviä. Näkyvyyttä veden alla ei ollut (kuva 2), joten sukeltajat keräsivät simpukat käsin tunnustelemalla. 5
Kuva 2. Sukeltaja etsii simpukoita savisessa vedessä. 6
Taulukko 1. Sukelluslinjojen tiedot sekä havaitut simpukkamäärät. Veden korkeus oli noin 60 cm keskivedenkorkeutta matalammalla, mitä ei ole huomioitu taulukon syvyyslukemissa. Linjan numero Latitudi WGS84 Longitudi WGS84 Linjan pituus Linjan leveys Suurin syvyys Pohja Unio pictorum Unio tumidus Anodonta anatina m m m 1 60,309766 25,284262 18 0,50 1,3 Kivikko 2 60,306812 25,288187 25 0,50 1,9 Savi 100 %, puuaineista 1 1 (+ 3 kuollutta) 3 60,303072 25,292534 25 0,50 2,1 Reunat savea, uoman keskellä 50 % 10 13 8 (+ 4 kuollutta) savea, 50 % hiekkaa 4 60,299473 25,298050 27 0,50 1,9 Reunat savea, keskiuoma liejua 62 (+ 4 kuollutta) 55 (+ 4 kuollutta) 19 (+ 20 kuollutta) 5 60,297123 25,305566 37 0,50 3,3 Reunat savea, keskiuoma liejua 16 27 (+ 1 13 (+ 1 kuollut) kuollut) 6 60,296388 25,314303 20 0,5 1,8 Reunat savi, keskiuoma savi 80 %, puu 2 14 17 (+ 3 kuollutta) 10 %, karike 10 % 7 60,294597 25,320835 2,4 Reunat savea, keskiuoma lieju 99 %, 32 (+ 2 kuollutta) kivet 1 % 8 60,290406 25,322004 2,7 Reunat kovaa savea, keskiuoma liejua 9 9 60,286153 25,324287 2,3 Reunat savi, keskiuoma lieju 7 10 60,282191 25,325395 2,6 Reunat savea, keskiuoma liejua 11 60,297308 25,305106 Kivikkoa 1 yhteensä 90 110 107 7
Tulosten tarkastelu Nyt sukelletut 11 linjaa antavat luotettavan kuvan tutkimusalueella esiintyvistä simpukoista. Tutkitulla alueella ei havaittu vuollejokisimpukoita. Sukeltajien arvion mukaan pohja ei sovellu vuollejokisimpukalle, joka viihtyy parhaiten kohtalaisessa virrassa, hiekkapitoisella pohjalla (Uudenmaan ELY-keskus, 2010). Lähimmät tunnetut vuollejokisimpukkaesiintymät sijaitsevat Vantaanjoessa (Ljungberg, 2007) ja Mustijoessa (Ilmarinen, Laaksonen, & Oulasvirta, 2009). Mikäli Sipoonjoessa esiintyy vuollejokisimpukalle sopivia olosuhteita, saattaa lajia esiintyä joen muissa osissa. Viittaukset Ilmarinen, K.;Laaksonen, R.;& Oulasvirta, P. (2009). Mustijoen Labbforsenin suursimpukkaselvitys 2009. Alleco Oy. Ljungberg, R. (2007). Vuollejokisimpukan elinympäristövaatimukset ja liikkuminen Nummenjoen yläosassa. Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ELY-keskus. (2010). Tulkintaohje vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittämiseksi ja turvaamiseksi vesistökunnostuksissa. Uudenmaan ELY-keskus. Ympäristöhallinto. (11. Elokuu 2014). Lupa lajien rauhoitussäännöksistä poikkeamiseen. Haettu 14. Syyskuu 2015 osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi /Luonnonsuojelun_luvat/Lajien_rauhoitussaannoksista_poikkeaminen Ympäristöministeriö. (14. Helmikuu 1997). Luonnonsuojeluasetus. Haettu 16. Syyskuu 2015 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160 8