Vuosijuhlan huumaa Faces Kauppatieteiden yo:sta nuoreksi asiantuntijaksi Vuosijuhlanumero
Parhaat yksilöt kuuluvat joukkoon. KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijaorganisaatio, jossa mahdollisuudet monipuoliseen uraan ovat erinomaiset. Tule luomaan tulevaisuuttasi yhdessä huippuammattilaisten kanssa. kpmg.fi Lisää uramahdollisuuksistamme myös facebook/kpmgfinland 2
4/11 Toimitus Päätoimittaja Kimmo Karinen lehti@warrantti.org Toimittajat Ville Hellström Mari Taskinen Paavo Karlin Johanna Viitanen Jussi Koiranen Kimmo Karinen Aimo Syri Emilia Saaristo Carita Eklund Emilia Elg Tiina Yli-Hynnilä s.14-15 s.18-20 Kuvitus Kimmo Karinen Sanna Luoto Paavo Karlin Sami Seppänen Tiina Yli-Hynnilä Taitto Kimmo Karinen Kannen kuva Sami Seppänen Julkaisija Warrantti ry Wolffintie 34, 65200 Vaasa puh. 044 055 4419 wallitus@uwasa.fi www.warrantti.org 17. vuosikerta 4/11 Sisältö Pääkirjoitus Puheenjohtajan palsta Rakas Pöytäkirja Kopon palsta Fuksivuoden tilinpäätös Mastertuutoreiden valmistusresepti Kauppatieteiden yo:sta nuoreksi asiantuntijaksi Vuosijuhlan huumaa Businesta pilke silmäkulmassa Faces Nesu-Waasan kuulumiset Kyllin hyvää! Tekstaripalsta 4 5 6 8 10 11 12-13 14-15 16 18-20 22-23 24 26 3
Pääkirjoitus Juhlan aika Päätoimittaja Kimmo Karinen Warrantin 22-vuotisjuhlat lähestyvät ja siksi pitelet käsissäsi Wykyzinen vuosijuhlanumeroa. Vuosijuhlat järjestetään tänä vuonna Strampenilla 30.9. Tuosta hienosta akateemisesta juhlasta kertoo meille Emilia Elg, Warrantin vuoden 2009 projektivastaava. Hän paljastaa millainen tapahtuma on kyseessä ja miten saat siitä kaiken ilon irti. Ennen vuosijuhliin paneutumista KOPOmme Johanna kertoo Suomen ekonomiliitto SEFE ry:n järjestämän ekonomiopetuskilpailun tulokset. Teemana oli Ohjauksen hyvät käytännöt ja kilpailu meni vaasalaisittain erittäin hyvin. Wykyzine on saanut myös kaksi uutta toimittajaa, Carita Eklundin ja Emilia Saariston. Caritan debyyttijulkaisu kertoo fuksivuoden kokemuksista syvällä rintaäänellä. Emilia taas on kirjoittanut kuinka Mastertuutorit valmistetaan alansa huippuosaajiksi. Tervetuloa tiimiin. Tiina Yli-Hynnilä pääsi haastattelemaan Ernst & Youngilla töissä olevaa Linda Anttilaa, joka on opiskellut Vaasassa. Hän kertoo minkälainen oli matka opiskelijasta asiantuntijaksi. Kerromme myös matkasta Faces etnofestivaaleille, joka oli hyvin eeppinen ja täynnä kokemuksia. Saatiin muun muassa ilmaista ruokaa. Tämän artikkelin kirjoittamiseen tarvittiin Jussia, vaikka uusia toimittajia olisi ollut käytettävissä. Seuraavassa lehdessä saamme kuulla ennakkotietoja vuoden 2012 Wykypäivästä ja tapoja, joilla tapahtumaa aiotaan parantaa. Syysterveisin Kimmo 4
Pj:n palsta Puheenjohtaja Ville Hellström Syksy on saapunut, kotimaisen sketsisarjan sanoin: Vettä tulee, kuin Esterin p****stä, on pimeää, opiskelut ovat alkaneet ja joillakin (onnekkailla?) työt vielä jatkuvat. On taas se aika vuodesta jolloin on eri trendikästä puhua jaksamisesta. Joka toinen kolumni käsittelee tulevaa kaamosta. Koska haluan olla trendikäs, enkä se perussuomalainen(no pun intended) juntti, joka ei muuta tee kuin valita, kirjoitan asiasta, jotta voin jättää aiheen tämän jälkeen hissikeskusteluistani pois. Vanhat opiskelijat muistanevat uusien tällä hetkellä elämän ajan, jolloin joka tuutista tulee kehotuksia uskaltamaan, haastamaan, olemaan mukana ja kokeilemaan. Opiskeluiden alkuun pääsemisessä ja uuteen yhteisöön sopeutumisessa ei liene muuta tapaa toimia. Näinhän se on, eikä uusien asioiden kokeilemisessa olekaan lähtökohtaisesti mitään väärää. Toistuvathan samat kaneetit syksyisin myös valtakunnan mediassa. On listoja asioista joilla kaamos selätetään ja autetaan itseämme ja toinen toistamme jaksamaan. Liikunta, ruokavalio, ystävät, perhe, yhteisöt, harrastukset ja työpaikan pikkujoulujen suunnittelukomitea. Kiteytettynä sanoma on, riko rutiinisi. Edellä mainitut yhdessä vitamiiniporetablettien ja valokorvatulppien kanssa tekevät sinusta yhtä aurinkoisen ja iloisen kuin silloin kesälomalla. Pitänee varmasti paikkansa vietettyäsi 30 vuotta työelämän ja arjen rutiineissa. Itse, erään asiaa käsittelevän artikkelin luettuani, totesin: Mitkä rutiinit? Omaa syytäni ja syyttömyyttäni olen ajautunut fuksivuoden verkostoitumismantrojen jälkeen mukaan, jos johonkin toimikuntaan ja elimeen. Asiaa pohtiessani tajusin, ettei ainakaan itselläni ole ollut normaalia viikkoa sitten opiskeluiden aloittamisen. Luulenpa myös, että monella muulla ikätoverillani on vastaavanlainen olo vaikkei kouluun liittyviä extra curriculaarisia aktiviteetteja harrastaisikaan. Tiedostan kyllä, että olen melko ad hoc tyyppinen ihminen ja vihaan aikatauluja, mutta ei se muuta sitä tosiseikkaa, että tyhjästä on paha nyhjästä. Miten rikot rutiinisi, jos niitä ei ole? Huomasin äkkiä miettiväni, onko minulla liikaa tekemistä? Mikä ylipäätään on liikaa tekemistä? Pitäisikö tekemiseni olla jaettu lokeroihin ja edelleen rutiineiksi? Päätin olla kerrankin järjestelmällinen ja tehdä tekemisistäni inventaarion. No, kuten aiemmin sanoin, vihaan listoja ja aikatauluja, joten tuon inventaarion tekeminen jäi ajatuksen esiasteelle. Ajatusharjoitusta jatkoin kuitenkin. Kaitpa se on niin, että ihmisellä on liikaa tekemistä, jos hänestä itsestään tuntuu siltä. Tämähän on tietysti meille kullekin yksilöllistä ja elämäntilanteeseenkin sidottua. Jotkut tarvitsevat vapaita iltoja, jotkut taas ahdistuvat tekemättömyydestä hyvinkin nopeasti. Ei taaskaan vastaa ongelmaan, miten se auttaa tunteeseen ettei jaksa eikä aika ei riitä vaikkei rutiinien tuomaan ahdistusta omassa arjessa olekaan. Priorisointi tuntuu olevan kaikenmaailman kehittäjien ja superinduviduaalien kestosuosikki, ja kuuleman mukaan liiketoiminnan puolella kaiken a ja o. Ehkäpä tämä onkin homman juju. Omaa henkilökohtaista tekemistä ja jaksamistakin tulisi pystyä tarkastelemaan objektiivisesti. Kysehän on nimenomaan asiasta, jossa ei voi mennä peruuttamattomasti vikaan ja hommasta tarvitsee vastata vain itselleen. Laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen tiputellaan listan alapäästä hommia pois kunnes alkaa tuntumaan hyvältä. Siitähän tässäkin kai loppujen lopuksi on kyse. Nähdään valokorvatulppakaupoilla, jaksamisia kaikille! Puheenjohtajanne, Ville Hellström PUHEENJOHTAJA 5
RAKAS PöYtäKiRJA SIHTEERIN PALSTA Teksti: Mari Taskinen Uusi lukuvuosi on taas käynnistynyt ja tuonut mukanaan uusia fukseja kampuksellemme. Monelle tämä aika on varmasti ikimuistoista, ihanaa ja ehkä vähän pelottavaakin, koska opiskelut uudessa kaupungissa vieraiden ihmisten ympärillä käynnistyi. Kannustankin teitä osallistumaan rohkeasti kaikkiin Warrantin ja muihin yliopistolla järjestettäviin tapahtumiin, jotta verkostoituminen olisi mahdollisimman helppoa. Näin opiskeluajasta saa kaiken irti! Myös hallituksen syksy on käynnistynyt fuksipainotteisesti.. Syksyn aikana Warrantin kokouksissa on käsitelty mm. yritysyhteistyöasioita, kylteriäisiä, laskuvarjokurssia sekä tulevaa Tukholman excursiota ja vuosijuhlia. Vuosijuhla valmistelut Tällä palstalla Warrantti ry:n sihteeri kertoo Warrantin hallituksen toiminnasta ja kokouksessa käsitellyistä asioista. Tarkoituksena on edistää hallituksen toiminnan avoimuutta. ovat loppusuoralla ja juhlista tulee varmasti unohtumaton Warrantin täyttäessä 22 vuotta. Myös Warrantin mentoriprojekti käynnistyy syksyllä pitkästä aikaa. Syksyn aikana tullaan myös pitämään sääntömääräinen yleiskokous, jossa kokoukseen saapuneella jäsenistöllä on oikeus valita myös Warrantin uusi hallitus. Kokouksessa jokaisella on mahdollisuus kuulla enemmän Warrantin toiminnasta sekä vaikuttaa. Toivotan tsemppiä syksyn luentoihin ja tentteihin sekä mukavia opiskelijarientoja! Mari 6
Tervetuloa työpaikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurempia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen 18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintansa uudistamisessa. Tarjoamamme mahdollisuudet ovat rajattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi. accenture.fi/tyopaikat 2011 Accenture. All rights reserved. 7
KOPO Mainetta ja kunniaa Vaasaan! Kuva: Kimmo Karinen Teksti: Johanna Viitanen Kauppatieteellinen tiedekuntamme on jälleen kerännyt mainetta ja kunniaa koko Suomen kattavalla tasolla. Suomen ekonomiliitto SEFE ry järjesti keväällä ekonomiopetuskilpailun, jossa teemana oli Ohjauksen hyvät käytännöt. Kilpailuun osallistui jokainen kauppatieteellisen alan opiskelijayhteisö, ja kilpailuesityksiä tuli aina opinnäytetöiden ohjausprosesseista opintojen sujuvoittamiseen liittyviin ohjauskäytänteisiin. Warrantti ry valitsi kilpailuesityksekseen johtamisen yksikön kandidaatin tutkielmaprosessin. Tiivis yhteistyö yksikön, sekä kurssista vastaavan Annika Tidströmin kanssa tuotti hedelmää, ja palkinto saatiin jo 4. kertaa Vaasaan! Ekonomeista ja kauppatieteiden opiskelijoista koostunut raati valitsi opetuspalkinnon saajaksi Warrantti ry:n esityksen, koska kandidaatin tutkielman ohjauksessa korostui mm. muista poikkeava, helposti monistettava käytäntö. Myös Annika Tidströmin opiskelijoita inspiroiva ja heitä kannustava persoonallisuus, sekä äärimmäinen omistautuminen työlleen vaikuttivat kilpailuesityksen voittoon. Kilpailuesitys on luettavissa mm. Sefe ry:n kotisivuila, osoitteessa http://www.sefe.fi/portal/fi/ajankohtaista/tiedotteet/?bid=613 Voitonriemuisin terveisin, Johanna 8
Osta Jussi pois! Tässä olisi voinut olla sinun mainoksesi Mainoshinnat 2011 Kokosivu (210mm x 297mm) 150 ½ sivua (210mm x 148mm) 85 ¼ sivua (105mm x 148mm) 50 9
Fuksivuoden tilinpäätös Teksti: Carita Eklund Neroksi tullaan kymmenessä vuodessa kovalla päivittäisellä työllä, pohti professori selittäen tällä lapsineroutta. Toisaalta huippuyliopistossa opiskellaan joka päivä monia tunteja ilman vapaapäiviä. Jos joku pystyy, muutkin pystyisivät samaan. Kyseessä on siis vain uhraukset kyseiseen aiheeseen eli vaihtoehtoiskustannusten kokeminen suhteutettuna harjoitettavaan osaamisalueeseen. Miten paljon on valmis uhraamaan tavoitellakseen neroutta, jota ei välttämättä ole edes saavutettavissa? Missä menevät fyysiset ja psyykkiset rajat yrittämiselle? Ensimmäisen jakson jälkeen, päätin koettaa ottaa selvää ihan kokeilu mielessä. Yliopiston alku oli ollut pieni shokki johtamisen haastavan ryhmätyön ja talousoikeudesta liikkuvien huhujen sekä aivan jäätävän univelan takia. Joka tapauksessa ystävykset vapaus ja vastuu sulautuivat hiljalleen ehjäksi kokonaisuudeksi. Aloin sopeutumaan uuteen oppimisympäristöön ja uskalsin ottaa muitakin kuin pakollisia kursseja. Opintopisteitä sateli loppuvuodelta melkein kuin taivaalta. Jännittävintä oli osallistua teekkareiden Algebran kurssille, josta luennoitsija ei uskonut minun pääsevän edes läpi. Mielenkiintoisinta oli Kasvuteorian kurssi, joka varmisti kansantaloustieteen valitsemisen pääaineeksi. Eniten yliopiston ulkopuolella minua on hyödyttänyt peloteltu talousoikeuden kurssi. Tosin Markkinasuhteiden johtamisen kurssin tiedoilla uskon päässeeni työhaastatteluun Vantaalaiselle ABChuoltoasemalle. Vaihtoehtoiskustannus kokeilulleni oli kova. Ensimmäisen jakson jälkeen en juuri käynyt bileissä ja parhaimmillaan vedin päivässä kahdeksan tuntia luentoja, jonka jälkeen vielä yritin lukea. Edessä häämöttäisi vielä 9 vuotta, mutta jo keväällä oli selvää, ettei näin voi jatkua niin pitkään. Henkisesti voisi olla helpompaa, tehdä puolet kevyempää päivää ja nähdä tulos vasta 20 vuoden kuluttua. Mielenterveyttäni puolustaakseni, yritin rauhoittaa tahtia Aloitin bujinkan budo taijutsun hankkiakseni muuta elämää, mutta se ei vienyt tarpeeksi aikaa. En millään malttanut olla käymättä kaikkia löytämiäni kiinnostavia kursseja heti. Hain tutoriksi, ajattelin voivani näin hiljentää hyvällä omalla tunnolla syksyn kurssien määrää ja saisin uusia ystäviä. Lopulta eksyin myös salille tekemään haba-treeniä. Salilla käymiseen saa muuten menemään yllättävän paljon aikaa! Mitä tuolla neroudella edes tekisi? Pitäisi elämästä nauttiakin. Jonnekin se aika pitää käyttää. Fitness-kroppa kelpaisi ainakin allekirjoittaneelle alkoholiin kyllästyneelle kollektiiviselle suorittajalle oikein hyvin näin aluksi. Syksyllä lukuinnostus kuitenkin alkoi uudelleen ennen uuden lukuvuoden alkua. Näytti ihanalta katsoessa Oodia: kaikki pakolliset pakkopullat tehtynä, jäljellä vain mielenkiintoisia omavalintaisia tai muuten mielekkäitä. Fuksivuosi päättyi kesäopintojen jälkeen uuteen nousuhuumaan, joka toivoakseni ei ole ainoastaan oma ongelmani. Yliopisto tarjoaa yllättävän paljon kiinnostavia kursseja, kun jaksaa vähän penkoa 10
Teksti: Emilia Saaristo Kuva: Kimmo Karinen Mastertuutoreiden* valmistusresepti Valmistus: Raasta keväällä yliopistolaiset yksi kerrallaan tuutorkouluttajien haastattelulla. Haastattelun jälkeen nypi yliopistolaisnipusta epäsopivat pois ja sekoita jäljelle jääneet keskenään. Laita pata porisemaan ja hauduta tulevia tuutoreita koulutuskattilassa, kunnes tuutorkouluttajien tiedot on imeytynyt jokaiseen tuutoriin. Tiedonmäärästä turvonneiden tuutoreiden kypsyyttä voi kokeilla kysymyksellä: Saako kuormasta syödä?. Väärin vastanneet ovat vielä raakoja ja kaipaavat lisähaudutusta kuumemmissa asteissa. Pintamausta kypsyneet tuutorit mökkireissulla. Vältä liika tulisuutta tai pippurisuutta. Heitä joukkoon myös muutama tiedonjyvä. Laita tuutorit paistumaan kesäksi aurinkoon. Syksyllä on sadonkorjuun aika ja tulee ruskistuneet KTMtuutorit kostuttaa ja kirkastaa heidän tietojaan Warrantin mökkireissulla. Sitsit soveltuvat kostutuksen apuvälineeksi loistavasti. Vatkaa ja hämmennä kaikkien tuutoreiden päähän vielä kerran muutamat tuutorkoulutukset, jotta Mastertuutoreiden sisällys olisi runsas ja täyteläinen. Viimeisenä vaiheena laita tuutorit kuumaan uuniin lila Mastertuutor T-paita ja haalarit päällä, jotta ne myös syksyn mittaan pysyvät päällä. Anna olla uunissa keskiviikkoon 31.08. asti. Vola! Näin herkut, veden kielelle saavat Mastertuutorit on tehty. Ainoastaan tärkein ainesosa vielä puuttuu: värikkäät ja aromikkaat fuksiryhmäläiset, jotka kruunaavat tämän makuelämyksen. Makeita hetkiä kaikille Mastertuutoreiden kanssa! Valmistusvaikeus: Keskivaikea Valmistusaika: n. 6kk Lopputulos: 5 tähteä Ainesosat: - Nippu sosiaalisia ja iloisia yliopistolaisia - Raastava haastattelu - Kypsyttävät tuutorkoulutukset - Mausteiset mökkireissut - Pullo kirkasta kostuketta - Pinnalle kuuma Mastertuutor T-paita ja haalarit - Aimo annos hyvää mieltä ja asennetta *Nimi MasterChef-sarjasta 11
Kauppatieteiden yo:sta nuoreksi asiantuntijaksi Wykyzine pääsi haastattelemaan Ernst & Youngilla Helsingissä tilintarkastusassistenttina työskentelevää Linda Anttilaa. Linda on lähtöisin pääkaupunkiseudulta, mutta aloitti kauppatieteiden opinnot Vaasassa taammikuussa 2005. Hän valitsi pääaineekseen tilintarkastuksen, ja sivuaineena Lindalla on talousoikeuden opintoja. Teksti & Kuva: Tiina Yli-Hynnilä Opinnot ovat nyt paria kurssia ja gradua vaille valmiit. Tammikuussa 2010 Linda aloitti Ernst & Youngilla trainee-ohjelmassa, ja elokuussa hän sai vakituisen työpaikan. Ura kauppatieteiden parissa ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys eikä ensimmäinen työpäivä sujunut hyvin: junan vaunu törmäsi toimiston seinään. Kaikesta huolimatta Linda on todella tyytyväinen työpaikkaansa ja siihen, että alkoi opiskella kauppatieteitä ja Vaasassa. Mutta miten hänestä tuli nuori asiantuntija? Linda päätti hakea viime syksynä tilintarkastusyritysten trainee-ohjelmiin. Opinnot olivat hyvässä vaiheessa ja halusin nähdä, miten asiat hoidetaan käytännössä oppikirjojen ulkopuolella, joten hain useampaan eri yritykseen, Linda kertoo. Aikaisemmin Linda oli tehnyt taloushallinnon tehtäviä kesäisin, mutta tilintarkastuksesta hänellä ei ollut kokemusta. Ernst & Youngista hänelle oli jo aikaisemmin muodostunut positiivinen kuva rennon ja nuorekkaan imagon vuoksi, joten haastatteluun oli helppo mennä. Jännitti kyllä paljon ja pelkäsin, etten erottuisi massasta, Linda kertaa haastattelun jälkeisiä tunnelmia. Haastattelussa keskusteltiin opinnoista, ja se oli hyvin vapaamuotoinen. Seuraavana päivänä Linda sai mieluisan puhelun: hänet haluttiin trainee-ohjelmaan tammi- ja helmikuun ajaksi. Tavallinen työpäivä: Klo 8 8.30: toimistolle hakemaan materiaalia (tietokone, mappeja, viime vuoden papereita ym.) Klo 9 16: työskentelyä asiakkaalla Klo 16 18: työpapereiden hiomista toimistolla Linda oli yllättynyt siitä, että pääsi heti alusta saakka tekemään oikeita töitä. Heti ensimmäisistä työpäivistä lähtien harjoittelijat pääsivät mukaan asiakaskäynneille. Linda pitääkin uuden oppimista lähinnä hyvänä asiana. Alussa tuli tunne, ettei osaa mitään, mutta tännehän sitä oltiin tultu oppimaan. Työyhteisöön oli helppo sopeutua, koska Lindan ihmiset työpaikalla tuntuivat olevan samalla aaltopituudella. Muut työntekijät jaksoivat opastaa ja auttaa kiireestä huolimatta. Alkuvuosi on kiireellisintä aikaa tilintarkastusfirmoissa. Linda kertookin työskennelleensä ympäripyöreitä päiviä: Välillä päivät olivat yli 12-tuntisia, kun työt piti saada valmiiksi. Kyllä sitä mieluummin tekee pitkää päivää tammikuussa kuin heinäkuun helteillä. Maaliskuulla Linda palasi takaisin koulunpenkille traineeohjelman loputtua. Jäi kyllä sellainen fiilis, että olisi mukavaa työskennellä jatkossa samantyylisissä tehtävissä ja samassa yrityksessä, Linda kertoo. Loppukeväästä hänet kutsuttiin työhaastatteluun vakinaisen työsuhteen vuoksi. Tälläkin kertaa haastattelu eteni mukavasti, ja ennen kuin huomasinkaan, oli nimi jo allekirjoitettuna työsopimukseen, Linda kertoo hymyillen. 12
Perään hän kyllä sanoo, ettei varmasti olisi saanut paikkaa, mikäli olisi hoitanut työtehtävänsä huolimattomasti. Lindan mielestä ratkaisevaa oli oikeanlainen asenne: Lannistua ei saa, vaikka kaikkea ei heti osaakaan. Harjoitteluohjelma on kuitenkin erinomainen tapa saada jalka yrityksen oven väliin. Tilintarkastusassistentin työt alkoivat elo-syyskuun vaihteessa ja Linda on viihtynyt töissä hyvin. Vaihtelevuus ja monipuolisuus ovat hänen mielestään työn hyviä puolia, mutta välillä tuntuu rankalta mennä päivittäin eri yrityksiin ja tavata lähes joka päivä uusia ihmisiä. Töiden parissa pääsee näkemään runsaasti erilaisia yrityksiä eri toimialoilta aina valtavista pörssiyhtiöistä pieniin nakkikiskoihin. Useimmiten se on vain hienoa. Lindan mukaan työtehtävät riippuvat vuodenajasta, vaikka perusrytmi saattaakin olla sama: päivät asiakkaalla ja iltapäivät toimistolla. Loppukevät ja kesä ovat hiljaisemmat ajat. Nyt syksyllä tehdään prosessien kartoitusta ja suurempien linjojen tunnistamista ja etsimistä. Niiden avulla voidaan kartoittaa, miten laaja varsinainen tilinpäätöstarkastus pitää olla. Alkuvuodesta keskitytään pääasiassa itse tilinpäätökseen, Linda tarkentaa. Työajan ulkopuolella on mahdollista osallistua erilaisiin yrityksen aktiviteetteihin. Ernst & Youngilla on Nuoret asiantuntijat -ryhmä, joka yhdistää eri osastojen uusia työntekijöitä ja lisäksi Linda on juuri mm. liittynyt viinikerhoon, ja pikkujoulutkin lähestyvät. Lindan seuraava tavoite on viimeistellä opinnot ja saada KTM:n paperit. Myös työssä hän haluaa kehittyä, ja tähtäimessä on noin neljän vuoden päästä osallistua KHTtenttiin. Kuka tietää, vaikka joku päivä Lindan titteli olisikin partneri? No, ehkä joskus kolmenkymmenen vuoden päästä, nauraa Linda. Lopuksi on vielä pakko kysyä, olisiko vanhemmalla tieteenharjoittajalla vinkkejä nuoremmille opiskelijoille. Koulusta ei kannata stressata. Eivät ne vitoset ole välttämättömyyksiä. Olen kyllä huomannut, että kursseja olisi voinut valita oman pääaineen ulkopuoleltakin, esimerkiksi parista rahoituksen ja johtamisen lisäkurssista olisi voinut olla töiden kannalta hyötyä. Kannattaa kuitenkin nauttia opiskeluajasta, eikä pitää valmistumisessa kiirettä. Ernst & Young Pääkonttorin sijainti: Lontoo Henkilöstömäärä: 141 000 (Suomessa n. 600) Maailmanlaajuinen liikevaihto: 15,3 mrd. euroa (1.7.2009-30.6.2010) Liikevaihto Suomessa: 77 milj. euroa (1.7.2008-30.6.2009) Palvelut: tilintarkastus, veropalvelut, lakipalvelut, yritysjärjestelyt, liikkeenjohdon neuvontapalvelut Maantieteelliset alueet: Amerikka, Eurooppa, Lähi-itä, Intia, Afrikka, Kaukoitä, Japani, Oseania Toimipaikat: yli 700 toimistoa 140 maassa (Suomessa 24 toimistoa) 13
Vuosijuhlan huumaa Teksti: Emilia Elg Kuka olet Emilia Elg, 5.vuoden rahoituksen opiskelija. Wallituksessa olen toiminut projektivastaavana vuonna 2009. Minkälainen on vuosijuhla Vuosijuhla on mielestäni hieno tapahtuma. Vaikka akateeminen pöytäjuhla kuulostaa hiukan tylsältä, on vuosijuhlat kaikkea muuta. On ihanaa nauttia illallinen hienoissa puitteissa ja nähdä opiskelukavereita pynttääntyneinä parhaimpiinsa. Vuosijuhlilla on aina oma ainutlaatuinen tunnelmansa ja niissä sattuu ja tapahtuu. Millainen on vuosijuhlan ohjelma Aluksi kutsuvieraat kokoontuvat cocktailtilaisuuteen, jossa osoitetaan järjestävälle taholle kiitokset ja annetaan yleensä aika omaperäisiäkin lahjoja. Tämän jälkeen siirrytään illalliselle. Illallisen aikana pidetään puheita ja palkitaan ansioituneita opiskelijoita, niin opiskelujen kuin järjestötoiminnan saralta. Puheita pitävät yleensä ainakin ainejärjestön puheen- johtaja, vuosijuhlaan kutsuttu pääpuhuja, lisäksi joku opiskelijoista saa kunnian pitää puheen naisille. Karkausvuosina puhe pidetään miehille. Muuten illallisen kulkua höystää seremoniamestarin ohjaamat perin tutut sitsilaulut. Illallisen jäljeen on mahdollisuus tanssia vähän perinteisempään tyyliin. Tämän jälkeen tunnelma viimeistään vapautuu ja jatkot ja jatkojen jatkot jatkuvat aamun sarastukseen asti ratkiriemukkaissa tunnelmissa. Seuraavana aamuna kaikki kynnelle kykenevät kokoontuvat vielä yhteiselle sillikselle. Miten vuosijuhla eroaa sitseistä Vuosijuhlien ja sitsien dresscode poikkeaa täydellisesti toisistaan. Vuosijuhlilla naiset pukeutuvat pitkään iltapukuun ja miehet frakkiin tai tummaan pukuun. Vuosijuhla viikonloppuna haalarit odottelevat kaapissa ja ne puetaan päälle vasta sillikselle. Vuosijuhlien tarjoilut poikkeavat nekin sitseistä, vuosijuhlilla nautitaan kunnon alku-, pää- ja jälkiruoka. Vuosijuhlien tunnelma on rento, muttei kuitenkaan yhtä levoton kuin sitseillä. Vuosijuhlilla ohjelma koostuu puheista, 14
eikä sitsilaulut ole yhtä tärkeässä roolissa, kuin sitseillä. Vuosijuhlilla juhlijat noudattavat vuosijuhlaetikettiä, joten vuosijuhlat eivät riistäydy yhtä pahasti käsistä kuin sitsit. Kuivin suin ei tarvitse vuosijuhlillakaan istua, lasia täytetään aika reippaaseen tahtiin. Vuosijuhlien jatkot ja jatkojen jatkot eivät tosin taida poiketa enää niin paljoa sitsien jatkoista, muuten kuin että päällä roikkuu edelleen iltapuku. Ketkä tulevat vuosijuhlille Suurin osa vuosijuhlijoista koostuu paikallisista opiskelijoista. Vuosijuhlille tulee myös muiden opiskelijayhdistysten ja ainejärjestöjen edustajia. Lisäksi paikalle kutsutaan myös tärkeimpien yhteistyökumppaneiden edustajia sekä yliopiston henkilökuntaa/edustajia. Miten vuosijuhlilla käyttäydytään Vuosijuhlilla tulee käyttäytyä asiallisesti. Vuosijuhlilla on omat tietyt etikettisäännöt, joita tulee noudattaa. Nämä eivät mitään rakettitiedettä kyltereille ole, eikä kultaista käytöskirjaa tarvitse tenttiä ennen vuosijuhlille ilmoittautumista. Hyvillä käytös- ja pöytätavoilla pärjää pitkälle. Huutelut ja sikailut voi huoletta jättää sitseille. Mikä vuosijuhlissa on hienointa Vuosijuhlissa hienointa on tunnelma ja tietty arvokkuus, joita pukeutuminen, hienot puitteet ja vuosijuhlaetikketti tuovat juhlaan. On kivaa, kun kaikki juhlijat panostavat juhliin ja odottavat tapahtumaa paljon, tämä tekee vuosijuhlien tunnelmasta aina ainutlaatuisen. Vuosijuhla on ehdottomasti paras juhla koko yliopisto uran aikana, johon kannattaa ehdottomasti osallistua! Vinkkejä ensikertalaisille Kannattaa nauttia ainutlaatuisesta tunnelmasta ja ottaa kaikki ilo irti mahtavasta tapahtumasta! Ei kannata ottaa turhia paineita vuosijuhlaetiketin takia, vuosijuhlilla tärkeintä on, että kaikilla on hauskaa ja kaikki nauttivat tapahtumasta! 15
Businesta pilke silmäkulmassa Täällä ruotsinkielisellä rannikkoalueella asui 1700- ja 1800-luvuilla ja vielä 1900-luvun alkupuolella useita Suomen varakkaimpia miehiä. Oli laivanvarustajia ja varakkaita kauppiaita. Esimerkiksi vuonna 1758 kokkolalaisen laivanvarustaja Johan Rahmin vaimon perunkirjan mukaan heidän kauppahuoneen omaisuus oli 150.000 kuparitaaleria, jolla siihen aikaan olisi voinut ostaa kokkolasta 50 kaupunkitaloa. Kokkolan seudulla asuivat myös Roosin suvut, jotka olivat Suomen rikkaimpia miehiä 1700-1800 lukujen vaihteessa, Renlundit, veteliläinen Harima, Pohjoismaiden suurimman nahkatehtaan perustaneet Hagströmit jne. Teksti: Aimo Syri Kuva: Sanna Luoto Paitsi rikkaita he olivat usein myös mielenkiintoisia persoonallisuuksia, kuten monet nykyisetkin suurliikemiehet. Tarina kertoo, että Karl Fazer kahvilaansa vuonna 1891 perustaessaan kävi pyytämässä Kokkolassa syntyneeltä ja silloin Helsingissä asuneelta kauppias K. H. Renlundilta takauksia 150.000 markan lainalleen. K. H. Renlund kieltäytyi ja kun Karl Fazer oli poistumassa ovella, kuuli hän Renlundin tokaisevat. Ei 150.000 riitä, takaan sinulle 250.000 markkaa. Monet näistä liikemiehistä aloittivat toimintansa aivan puhtaalta pöydältä. Näin myös Samuli Albert Harima, joka tunnettiin vuoteen 1936 asti Hohenthalina. Aikoinaan hän oli mm. Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan perustajia ja ensimmäinen toimitusjohtaja. Avatessaan osuuskaupan ovet vuonna 1906 alku oli hyvin vaatimatonta. Eräs kokkolalainen kotileipuri osti heiltä avajaispäivänä ensimmäisen jauhosäkin. Ansio säkistä oli 40 penniä ja ajuri pyysi säkin kuljettamisesta 50 penniä. Tähän Harima ei suostunut vaan säkki käsikärryihin ja niin sitä vietiin kaksissa miehissä, toinen veti ja toinen työnsi. Säkki saatiin perille ja ensimmäinen ansio kaupan kassaa. Alusta asti kulut pidettiin kurissa. Koulunkäynti ei näitä miehiä nuorempana aina kiinnostanut. Aikoinaan Suomen suurimman rautakaupan omistanut K. H. Renlund jouduttiin ottamaan kahdeksanvuotiaana kehnon koulumenestyksen takia pois koulusta. Myöhemmin, äitinsä opetuksen jälkeen hän pääsi ala-alkeiskouluun jossa hän menestyikin jo hyvin. Tästä hän ilahtui niin paljon, että uhosi Kokkolan herrojen nostavan hänelle hattua vielä joskus. S. A. Harimankaan koulutie ei alkanut ihan normaalisti. Hänen elämästään kertovan kirjan Myötä- ja vastatuulta(1957) ensimmäisen kappaleen alaotsikko, kansakoulusta erottaminen, ei liene ollut ihan tavanomaista siihen aikaan. Hänen omien mietteiden mukaansa opettaja järjesti liian vilkkaan pojan pois vaivoistaan ennen aikaisesti suoraan oppikouluun. Eivät nämä entisaikojen liikemiehet koulutusta kuitenkaan väheksyneet. Monet heistä opiskeli ahkerasti myös kaupallisia aineita liikemieskykyjensä tueksi. Niin näitä mainitsemiani kuin myös monia muita entisajan liikemiehiä tutkiessani olen usein miettinyt, että mikä heissä saattaisi olla erilaista tämän päivän liikemiehiin verrattuna. Tietoa siitä minulla ei ole, vain jonkinlainen aavistus. Olisiko niin, että 100-200 vuotta sitten he harjoittivat liiketoimintaa rohkeasti, toisiinsa luottaen ja ilkikurinen pilke silmäkulmassa. 16
www.pwc.com/fi Talo täynnä mahdollisuuksia Meitä on moneksi onneksi on uramahdollisuuksiakin! Tutustu tarjoamiimme vaihtoehtoihin tilintarkastuksen, yritysjärjestelyiden, konsultoinnin ja veropalveluiden parissa osoitteessa www.pwc.com/fi/rekry. Tulossa: Assurance Day ja Tax Day syyskuussa 2011! 17
T oimituksen reissu Sodankylään oli succé, mutta emme päässeet leikkimään pressipasseilla, joten kesän aikana otettiin uudestaan. Raaseporin Gumnäsissä järjestettiin tänäkin vuona Faces etnofestarit. Festarien ohjelmassa on kaikkea etnistä, musiikia, ruokaa, koruja, vaatteita. Kerran käyneenä tiesin, että tuonne haluan syömään ja viihtymään. Ilmoittauduimme (hyvissä ajoin) ja saimme kuin saimmekin lehdistöakkreditoinnin. Otimme rekvisiitaksi pari hippiä ja ajoimme työpäivän päätteeksi Närpiön Alkoon. Hankituilla virvokkeilla kestimme hyvin Turkuun asti DBTL-humuun. Turun yössä kamera takasi etuoikeuksia ja aamulla alle-kirjoittanut kävi ostamassa paidan yöllä menetetyn tilalle. Facesin tapahtumapaikka on luonnonkaunis Gumnäsin niemi. Lapsiperheille löytyy oma rauhallinen leirintäalue, on kaksi uimarantaa ja käsityöläisten alueella oli majasaunakin. Musiikin lisäksi oli erilaisia workshoppeja, tanssi- ja teatteriesityksiä. Kojuissa myytiin muun muassa hylätyistä tekstiileistä tuunattuja vaatteita yms. 18
rakkaus tai viha ensin ruoki lintusi koska korpitkin kaipaavat lihaa korpitkin kaipaavat lihaa -Joose Keskitalo; Alexander Aava Basaaripaikan sai käsityöläinen halpaan hintaan. Paikalla olikin taontaa, poronnahkarumpuja ja suloisia myrkynkeittäjiä. Ruokapisteitä oli yllin kyllin ja paljon muutakin kuin klassista kebabia. Herkullinen aasialainen ruoka oli yliedustettuna, mutta löytyi myös hamppupihvejä, yrttiperunoita, savuchilipataa ja vaikka mitä. Esiintyjiä ja osallistujia tuli ympäri maailmaa. Katusoiton SM-kisat järjestettiin festarien yhteydessä. Siltä varalta, että jokainen kansainvälinen vieras ei pääse paikalle oli Joose Keskitalo päivystyksessä. Ja lauantai-iltanahan kävi niin, että Keskitalo pääsi heittämään korvaavan keikan. Joosen makaaberit sanoitukset saivat uuden merkityksen, kun bändi asteli estradille harmaassa liituraidassa ja liiveissä. Terveisin Kimmo & Jussi 19
Ve g a a n i k a u p p i a s Tran Tri Dung S euratessani Tanssiteatteri Rollon esitystä Karisen Kimmo teki tuttavuutta ruokakauppias Tranin kanssa. Tran myy vegaaniruokaa ja oli ensimmäistä kertaa myymässä ruokiaan Facesissa. Tran tunnustautuu vegaanisen ruuan viestinviejäksi ja hän onkin tehnyt omaa kyselyään Faces-kävijöille ja 80% häneltä ostaneista on vegaaneja. Festareilta Tran oli jatkamassa Espoon Tapiolaan, jossa hänellä on myyntipiste. Tänä päivänä pitää yrittää pelastaa maailma. Tämä työ tekee onnelliseksi. Miksi tulit Facesiin Asiakkaat ovat neuvoneet tulemaan tänne myymään jo monena vuotena. Jouluna päätin, että tänä vuonna lähden Facesiin. Kierrätkö usein festareita Kierrämme festareita paljon. Ilosaarirock on jäänyt mieleen. Monet ihmiset meidät löydettyään käyvät useasti festarien aikana. 20 Miksi pelkästään vegaanista ruokaa Kun koitan udella bisnespuolesta Tran kertoo, että muilla festareilla käy enemmän ihmisiä ja ruokaakin menee niillä paremmin kaupan. Muutama sata oli käynyt Loving Hut Expressin asiakkaana. Ruokakauppiailta festarin järjestäjät ottivat 500 euroa myyntipisteestä. Teksti: Jussi Koiranen Kuvat: Kimmo Karinen