Selvennyksiä ja esimerkkejä Perusturvallisuustekijät Positiivinen merkitys Negatiivinen merkitys

Samankaltaiset tiedostot
Rautatie Koko Suomi Kokonaisriski ja tapausten keskiarvot Viime vuosi

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta

MONIOHJAAJATOIMINTA LIIKENNEKONEISSA JA

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U

Hyvinvointia työstä

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä. Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTATAPA. Aki Tiihonen

Ohje 2 (6) Dnro LIVI/996/ /2015

SUURELÄINPELASTUSKOULUTUS SEPK TRAILERIPELASTUS & TIELIIKENNEONNETTOMUUDET

alkaen toistaiseksi

IX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET

Julkinen Teknisen sääntelyn vaikeus case komposiittijarruanturat

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? Arto Helovuo

Satakunnan pelastuslaitos

Staattinen sähkö jakeluasemalla Potent-hanke

Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

Toimialan onnettomuudet 2010

TYÖKOKEILUN ARVIOINTI

Luonnos. KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Toimialan onnettomuudet 2011

Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Toimialan onnettomuudet 2012

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Todennäköisyys. Vaikutus

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Psyykkinen toimintakyky

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Rullaavan ilma-aluksen eksyminen Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealueella

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

Inhimillinen tekijä osana turvallisuuskulttuuria rautateillä

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Lentokelpoisuus ja lentokelpoisuustarkastajan rooli

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen

Trenox Oy TURVALLISUUS JA TEHOKKUUS SAMASSA PAKETISSA.

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Lentoon! 2017 seminaari Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta Heli Koivu / ilmailun esikunta. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot

Luotain-arviointi. Nykytila-arvio toiminnan osa-alueesta. Trust, Quality & Progress. Jatkuvuus Tietosuoja Tietohallinto Tietoturvallisuus

Toimialan onnettomuudet 2013

Mihin varautua, kun sairaala varautuu kyberuhkiin? Perttu Halonen Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät,

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Tuntisuunnitelma 1 RAUTATIE ON VAIN JUNIA VARTEN. Copyright 2009 Rautatievirasto. Kaikki oikeudet pidätetään.

Onnettomuustutkintaraportti dnro 968/ /2016

Hyppylentämisen Turvallisuusseminaari. Skydive Finland ry & Laskuvarjotoimikunta Utti, Finland

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Gustin: Disaster and Recovery Planning: A Guide for Facility Managers T esitelmä

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

MERENKULKUALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 2004

VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Miten tunnistamme PIMAhankkeen. sudenkuopat LÖYDÄMMEKÖ NE? PYSTYMMEKÖ VÄLTTÄMÄÄN NE? OSAAMMEKO MINIMOIDA / ELIMINOIDA NE?

SPRINTTISUUNNISTUS. Kuinka kehittyä sujuvaksi rintteriksi

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

RATAPIHAT monitoimijaympäristössä

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Riskit hallintaan ISO 31000

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

ONKO YRITYKSILLÄ KYKYÄ SOPEUTUA ENNAKOIMATTOMIIN MUUTOSTILANTEISIIN Valmiusasiamies Jaakko Pekki

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

Hallituksen esitys 34/2018 vp. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua

TUMP RATAPÄIVÄN SÄÄNNÖT

Turvakävely pedagogisena menetelmänä

Transkriptio:

Vesiliikenne 11 Ohjattavuus Saadaan ohjattua alusta niin, että liikkeiden suunta Aluksen ohjattavuuden menettäminen tai on haluttu. vaikeutuminen (mistä syystä tahansa) 12 Työntövoiman saatavuus Työntövoimaa ei ole tai se ei ole täysin Pystytään luomaan työntövoimaa ja saamaan alus hallittavissa (esim. jumiutuu tiettyy tehoasetukseen). liikkumaan. 13 Aluksen stabiliteetin hallinta Aluksen staattinen ja dynaaminen stabiliteetti pysyy halutussa turvallisessa tilassa. Alus on epävakaa - esim. kallistuu. 14 Kyky pysäyttää alus (ja pitää se paikallaan)? Esim. black-out tilanteessa tilanteen voi pelastaa ankkurointi, jolloin ei ajauduta karille. 1D Tieto aluksen paikasta suhteessa haluttuun reittiin 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet aluksella 16 Aluksen rakenteen lujuus ja vuotovakavuus Tunnetaan aluksen paikka ja tiedetään, missä on haluttu reitti, joten voidaan yrittää päästä sinne. Vuotovakavuus voi pelastaa tilanteen, vaikka olisi ajettu karille ja saatu vuoto. Ei tiedetä missä ollaan tai on väärä käsitys siitä missä ollaan, tai on väärä käsitys siitä missä pitäisi olla. Näin voidaan esim. joutua karille. Liittyy olosuhteisiin, jotka uhkaavat ihmisten henkeä/terveyttä: lämpötila, myrkylliset (savu)kaasut, radioaktiivisuus ym. Tyypillisin esimerkki on tulipalo. Alus voi myös esim. katketa väsymysmurtumien takia. 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) Teoreettinen ja käytännön valmius pelastautua alukselta hätätilanteessa. Voi liittyä esim. havaittuun välineiden kuntoon tai miehistön taitoihin / suunnitelmien tarkoituksenmukaisuuteen. Pelastautuminen ei onnistu /vaikeutui/oli vaarassa, mistä tahansa syystä - esim. välineet eivät (olisi) toimineet ko. olosuhteissa, viestintä oli huonoa, aikaa kului enemmän kuin sitä oli. Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 22 Kommunikaatiotaidot 23 Tieto 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 25 Aluksen kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta

Vesiliikenne 26 Aluksen ohjaaminen käsin 27 Satamamanöveeraus 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 2A Työkuorman hallinta Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, määrä. 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen Lastaus tehdään joko vahingossa tai tietoisesti rajoitusten vastaisesti. Esim. rikotaan vahingossa tai tahallisesti reittiin liittyviä rajoituksia. Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) 41 Vireystila Väsymys (mistä syystä tahansa) 42 Psykofyysinen suorituskyky Suorituskyky huonontunut esim. alkoholin, sairauden takia; tai keskittymiskyky on heikentynyt esim. elämässä tapahtuneen/tapahtuvan merkittävän muutoksen takia. Uupumus. Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 52 Laatu ja selkeys 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu Luodut menetelmät tukevat hyvin niitä käytännön tilanteita, joita työssä esiintyy. Toteutukseen liittyvät käytettävyys-näkökohdat, ml. sekä fyysisen toteutuksen, että itse sisällön selkeyden. Käytössä jatkuvat prosessit, joiden kautta normaalitoiminta suunnitellaan niin, että se voidaan suorittaa sopivin turvallisuusmarginaalein. Tilanteen erikoisuuden takia luodut menetelmät eivät ole sovellettavissa tai on vaikea päätellä, voiko niitä soveltaa. Esim. helposti hajoava tai tahriintuva fyysinen toteutus, liian pieni teksti, vaikeasti löydettävä sisältö, epäselviä tai moniselitteisiä määritelmiä, yms. Esim: vakioprosessissa on puutteita, tai sen toteutus on vaihtelevaa (esim. jätetty yksittäisten ihmisten tai miehistöjen varaan).

Vesiliikenne 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla. Osataan ennakoida poikkeuksellisen vaativat tilanteet etukäteen ja varautua niihin, esim. miehistön tasolla tai laajemminkin. Voi johtaa esim. ylimääräisen varustuksen mukaan ottamiseen, päätöstilanteisiin valmistautumiseen etukäteen yms. Voi vaatia huomiota ja toimenpiteitä sekä toimijan että miehistön tasolla. Turvallisuusnäkökohdat saavat riittävän painoarvon päätöksissä. Päätösten turvallisuusvaikutuksia pohditaan tietoisesti. Ei ennakoida ja huomioida odotettavissa olevaa poikkeuksellisen vaativaa operaatiota. Esim. miehistön yhteistoiminta vaikeutuu kommunikointivaikeuksien tai kulttuurierojen takia. Turvallisuus heikkenee tyypillisesti erilaisten päätösten sivuvaikutuksena, eikä näitä sivuvaikutuksia ja niiden merkitystä ole helppo havaita. Toimintaympäristön laatu 61 Komentosillan automaation laatu (ergonomia, HCI) Ohjain- ja muiden laitteiden sijoittelu, vaste, käytön intuitiivisuus yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja Esim. automaation epäintuitiivisuus, tukee työntekijää työssään hyvin. Laitteet yllätykset; laitteiston kirjavuus. muodostavat yhdenmukaisen kokonaisuuden. 62 Tiedon esittämisen ergonomia 63 Kansipäällystön riittävä redundanssi Mittareiden, näyttöruutujen, hälytysten yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja tukee työntekijää työssään hyvin. Aluksella on riittävä määrä ammattilaisia kaikkiin tarvittaviin tehtäviin, myös poikkeustilanteissa. Esim. tiedon sijoittelu, värit, liikaa/häiritsevää tietoa, vaikeasti käsiteltävää tai harhaanjohtavaa tietoa. Esim. syntyy tilanne, jossa resursseja ei ole riittävästi hyvän turvallisuusmarginaalin säilyttämiseksi. Tiedon saatavuus oikeaan aikaan 71 Aluksen sisällä 72 Ulkomaailman ja aluksen välillä Operatiivisesti tärkeä tieto saadaan oikeaan aikaan niille ihmisille, jotka tietoa tarvitsevat. Operatiivisesti tärkeä tieto kulkee alukselle ja alukselta. Esim. kapteeni on tietoinen reitin varrella olevasta vaikeasta paikasta, mutta ei varmista, että muu kansipäällystö on asiasta tietoinen. Esim. VTS näkee aluksen siirtyvän hitaasti pois reitiltä, mutta ei varoita alusta viipymättä.

Vesiliikenne Ulkoiset turvallisuustekijät 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (restricted waters, väylät, infrastruktuuri) 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää, virrat) hallittavuus 83 Muiden alusten luomien uhkien hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden hallittavuus (jäävuoret, merirosvot) 85 Luotsaustapahtuma Esim. väylä on tehty niin, että sen läpi pystyy navigoimaan riittävin turvallisuusmarginaalein. Toiminta pystytään pitämään turvallisena vaativista olosuhteista huolimatta (mm. niitä välttämällä, tai riittävän hyvän resilienssin turvin). Muut alukset käyttäytyvät riittävän johdonmukaisesti, jotta ne eivät aiheuta vaaratilanteita, joissa onnettomuuden välttäminen tulee hyvin vaikeaksi. Miehistöllä (ja organisaatiolla) on tarpeeksi kapasiteettia selviytyä myös täysin yllättävistä tilanteista, jotka koettelevat suorituskykyä. Luotsaukseen liittyvät tilanteet eivät johda turvallisuusmarginaalin liialliseen pienenemiseen. Esim. tietyn paikan infrastruktuuri muuttuu toistuvien teknisten vikojen takia epäluotettavaksi ja navigointi ko. paikassa ei enää ole riittävän turvallista. Esim. jääolosuhteet, joissa aluksen ja/tai miehistön kapasiteetit eivät riitä turvalliseen toimintaan. Esim. toinen alus lähietäisyydellä kääntyy yllättäen törmäyskurssille. Yllätys kaikkine kerrannaisvaikutuksineen ei pysy hallinnassa. Syntyy luotsaukseen liittyvä vaaratilanne, (joka voi kehittyä onnettomuudeksi). 86 Jäänmurto Jäämurtoonn liittyvät tilanteet eivät johda turvallisuusmarginaalin liialliseen pienenemiseen. 87 Hinaaja-avustus 88 VTS toiminta 89 Satamatoiminnot Hinaaja-avustukseen liittyvät tilanteet eivät johda turvallisuusmarginaalin liialliseen pienenemiseen. VTS-toiminnassa ei synny aluksille vaaratilanteita, joissa turvallisuusmarginaalit ovat liian pienet. Satamatoiminnoissa ei synny vaaratilanteita, joissa turvallisuusmarginaalit ovat liian pienet. Esim. ei ole selvää, kuka varmistaa törmäysten välttämisen, syntyy sekaannus ja vaaratilanne.

Ilmailu 11 Ohjattavuus 12 Työntövoiman saatavuus 13 Aluksen stabiliteetin hallinta 14 Kyky pysäyttää alus (maassa) Saadaan ohjattua alusta niin, että liikkeiden suunta on haluttu. Pystytään luomaan työntövoimaa ja saamaan alus liikkumaan. Aluksen staattinen ja dynaaminen stabiliteetti pysyy halutussa turvallisessa tilassa. Esim. kyky pysäyttää alus rullauksen aikana tai laskeutumisen jälkeen. Aluksen ohjattavuuden menettäminen tai vaikeutuminen (mistä syystä tahansa) Työntövoimaa ei ole tai se ei ole täysin hallittavissa (esim. jumiutuu tiettyy teho-asetukseen). Aluksesta tulee staattisesti tai dynamisesti epävakaa. 1D Tieto aluksen paikasta suhteessa haluttuun reittiin 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet aluksella 16 Aluksen rakenteen kestävyys ja tiiviys 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) Tunnetaan aluksen paikka ja tiedetään, missä on haluttu reitti. Aluksen rakenteen kestävyys suunnitellulla toimintaalueella ja sen tiiviys niin että matkustamo voidaan paineistaa halutusti. Teoreettinen ja käytännön valmius pelastautua alukselta hätätilanteessa. Voi liittyä esim. havaittuun välineiden kuntoon tai miehistön taitoihin / suunnitelmien tarkoituksenmukaisuuteen. Ei tiedetä missä ollaan tai on väärä käsitys siitä missä ollaan, tai on väärä käsitys siitä missä pitäisi olla. Näin voidaan esim. joutua vaarallisen lähelle maastoa. Liittyy olosuhteisiin, jotka uhkaavat ihmisten henkeä/terveyttä: lämpötila, myrkylliset (savu)kaasut, radioaktiivisuus ym. Tyypillisin esimerkki on tulipalo. Esim. kriittisen rakenteen pettäminen ja aluksen rakenteellinen hajoaminen. Pelastautuminen ei onnistu /vaikeutui/oli vaarassa, mistä tahansa syystä - esim. välineet eivät (olisi) toimineet ko. olosuhteissa, viestintä oli huonoa, aikaa kului enemmän kuin sitä oli. Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 22 Kommunikaatiotaidot 23 Tieto 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 25 Aluksen kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 26 Aluksen ohjaaminen käsin

Ilmailu 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 2A Työkuorman hallinta Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, määrä. 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen Esim. reitin valintaan ja nopeuteen liittyvät rajoitukset ja aluksen toiminnalliset rajoitukset. Lastaus tehdään joko vahingossa tai tietoisesti rajoitusten vastaisesti. Rikotaan vahingossa tai tahallisesti operatiivisia rajoituksia, esim. laskeudutaan ylipainoisena. Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) 41 Vireystila Väsymys (mistä syystä tahansa) Suorituskyky huonontunut esim. alkoholin, sairauden takia; 42 Psykofyysinen suorituskyky tai keskittymiskyky on heikentynyt esim. elämässä tapahtuneen/tapahtuvan merkittävän muutoksen takia. Uupumus. Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 52 Laatu ja selkeys 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu Luodut menetelmät tukevat hyvin niitä käytännön tilanteita, joita työssä esiintyy. Toteutukseen liittyvät käytettävyys-näkökohdat, ml. sekä fyysisen toteutuksen, että itse sisällön selkeyden. Käytössä jatkuvat prosessit, joiden kautta normaalitoiminta suunnitellaan niin, että se voidaan suorittaa sopivin turvallisuusmarginaalein. Tilanteen erikoisuuden takia luodut menetelmät eivät ole sovellettavissa tai on vaikea päätellä, voiko niitä soveltaa. Esim. helposti hajoava tai tahriintuva fyysinen toteutus, liian pieni teksti, vaikeasti löydettävä sisältö, epäselviä tai moniselitteisiä määritelmiä, yms. Esim: vakioprosessissa on puutteita, tai sen toteutus on vaihtelevaa (esim. jätetty yksittäisten ihmisten tai miehistöjen varaan).

Ilmailu 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. Osataan ennakoida poikkeuksellisen vaativat tilanteet etukäteen ja varautua niihin, esim. miehistön tasolla tai Ei ennakoida ja huomioida odotettavissa olevaa laajemminkin. Voi johtaa esim. ylimääräisen varustuksen poikkeuksellisen vaativaa operaatiota. mukaan ottamiseen, päätöstilanteisiin valmistautumiseen 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta Voi vaatia huomiota ja toimenpiteitä sekä toimijan että Esim. miehistön yhteistoiminta vaikeutuu miehistön tasolla. kommunikointivaikeuksien tai kulttuurierojen takia. 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla Turvallisuusnäkökohdat saavat riittävän painoarvon päätöksissä. Päätösten turvallisuusvaikutuksia pohditaan tietoisesti. Turvallisuus heikkenee tyypillisesti erilaisten päätösten sivuvaikutuksena, eikä näitä sivuvaikutuksia ja niiden merkitystä ole helppo havaita. Toimintaympäristön laatu 61 Ohjaamoautomaation laatu (ergonomia, HCI) 62 Tiedon esittämisen ergonomia 63 Miehistön riittävä redundanssi Ohjain- ja muiden laitteiden sijoittelu, vaste, käytön intuitiivisuus yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja tukee Esim. automaation epäintuitiivisuus, yllätykset; laitteiston työntekijää työssään hyvin. Laitteet muodostavat kirjavuus. yhdenmukaisen kokonaisuuden. Mittareiden, näyttöruutujen, hälytysten yms. toteutus on Esim. tiedon sijoittelu, värit, liikaa/häiritsevää tietoa, työtilanteisiin sopiva ja tukee työntekijää työssään hyvin. vaikeasti käsiteltävää tai harhaanjohtavaa tietoa. Aluksella on riittävä määrä ammattilaisia kaikkiin Esim. syntyy tilanne, jossa resursseja ei ole riittävästi tarvittaviin tehtäviin, myös poikkeustilanteissa. hyvän turvallisuusmarginaalin säilyttämiseksi. Tiedon saatavuus oikeaan aikaan Operatiivisesti tärkeä tieto saadaan oikeaan aikaan niille 71 Aluksen sisällä ihmisille, jotka tietoa tarvitsevat. 72 Ulkomaailman ja aluksen välillä Operatiivisesti tärkeä tieto kulkee alukselle ja alukselta. Esim. matkustamohenkilökunta ei kerro ohjaamomiehistölle epätavallisista äänistä tai muusta epätavallisesta. Esim. lennonjohto ei varoita lähestyvää konetta erikoisista sääilmiöistä. Ulkoiset turvallisuustekijät 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (maasto, lähestymiset, jne.) Esim. lähestymisproseduuri on tehty niin, että sen pystyy toteuttamaan riittävin turvallisuusmarginaalein. Esim. tietty lähestyminen on niin vaativa, että turvallisuusmarginaali pienenee liikaa.

Ilmailu 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää) hallittavuus Toiminta pystytään pitämään turvallisena vaativista Esim. sääolosuhteet, joissa aluksen ja/tai miehistön olosuhteista huolimatta (mm. niitä välttämällä, tai riittävän kapasiteetit eivät riitä turvalliseen toimintaan. hyvän resilienssin turvin). 83 Muiden alusten luomien uhkien hallittavuus Muut alukset käyttäytyvät riittävän johdonmukaisesti, jotta Esim. odotuspaikalla oleva alus rullaa kiitoradalle ne eivät aiheuta vaaratilanteita, joissa onnettomuuden laskeutumassa olevan koneen eteen. välttäminen tulee hyvin vaikeaksi. 84 Epätavallisten ilmiöiden ja tilanteiden hallittavuus Miehistöllä (ja organisaatiolla) on tarpeeksi kapasiteettia Yllätys kaikkine kerrannaisvaikutuksineen ei pysy selviytyä myös täysin yllättävistä tilanteista, jotka hallinnassa. koettelevat suorituskykyä. 8A Uhkien hallittavuus kun alus on maassa (esim. rullauksen aikana) Esim. rullaamiseen liittyvät tilanteet eivät johda turvallisuusmarginaalin liialliseen pienenemiseen. Esim. ajoneuvo kiitoradalla aiheuttaa vaaratilanteen.

Rautatie 14 Kyky pysäyttää juna Esim. jarrutus ei toimi halutulla teholla ja aiheutuu törmäysvaara. 1C Rata junan edessä on esteetön (<jarrutusmatka) Sillä rataosuudella, joka on välittömästi junan edessä (ei ehditä pysähtyä) ei ole esteitä. Esim. mutkan takaa paljastuu raiteilla oleva eläin, eikä sitä ennen ehditä pysähtyä. 1A Junan ohjautuminen oikeille raiteille (ohjauskeskus, vaihteet, yms. ) Juna saadaan kulkemaan haluttua reittiä. Esim. juna menee väärille raiteille vaihdevian tai ohjauskeskuksessa tehdyn virheen takia. 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet junassa 16 Junan rakenteen kestävyys Junan rakenteen kestävyys suunnitellulla toiminta-alueella. 1B Junanvaunut pysyvät kiinni toisissaan suunnitellulla Junavaunujen kiinnitysten toimivuus toiminta-alueella. Liittyy olosuhteisiin, jotka uhkaavat ihmisten henkeä/terveyttä: lämpötila, myrkylliset (savu)kaasut, radioaktiivisuus ym. Tyypillisin esimerkki on tulipalo. Esim. kriittisen rakenteen pettäminen ja junan rakenteellinen hajoaminen. Esim. kiinnitys pettää rakenteellisen vian tai väärän kytkennän takia. 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) Teoreettinen ja käytännön valmius pelastautua junasta hätätilanteessa. Voi liittyä esim. havaittuun välineiden kuntoon tai miehistön taitoihin / suunnitelmien tarkoituksenmukaisuuteen. Pelastautuminen ei onnistu /vaikeutui/oli vaarassa, mistä tahansa syystä - esim. välineet eivät (olisi) toimineet ko. olosuhteissa, viestintä oli huonoa, aikaa kului enemmän kuin sitä oli. Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 22 Kommunikaatiotaidot 23 Tieto 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 25 Kaluston kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 26 Kaluston ohjaaminen käsin 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 2A Työkuorman hallinta

Rautatie Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, määrä. Lastaus tehdään joko vahingossa tai tietoisesti rajoitusten vastaisesti. 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen Esim. reitin valintaan ja nopeuteen liittyvät rajoitukset ja junan toiminnalliset rajoitukset. Rikotaan vahingossa tai tahallisesti operatiivisia rajoituksia, esim. ajetaan ylinopeutta. Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) 41 Vireystila Väsymys (mistä syystä tahansa) 42 Psykofyysinen suorituskyky Suorituskyky huonontunut esim. alkoholin, sairauden takia; tai keskittymiskyky on heikentynyt esim. elämässä tapahtuneen/tapahtuvan merkittävän muutoksen takia. Uupumus. Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 52 Laatu ja selkeys 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla Luodut menetelmät tukevat hyvin niitä käytännön tilanteita, joita työssä esiintyy. Toteutukseen liittyvät käytettävyys-näkökohdat, ml. sekä fyysisen toteutuksen, että itse sisällön selkeyden. Käytössä jatkuvat prosessit, joiden kautta normaalitoiminta suunnitellaan niin, että se voidaan suorittaa sopivin turvallisuusmarginaalein. Osataan ennakoida poikkeuksellisen vaativat tilanteet etukäteen ja varautua niihin, esim. kuljettajan tasolla tai laajemminkin. Voi johtaa esim. ylimääräisen varustuksen mukaan ottamiseen, päätöstilanteisiin valmistautumiseen etukäteen yms. Voi vaatia huomiota ja toimenpiteitä sekä toimijan että työntekijöiden tasolla. Turvallisuusnäkökohdat saavat riittävän painoarvon päätöksissä. Päätösten turvallisuusvaikutuksia pohditaan tietoisesti. Tilanteen erikoisuuden takia luodut menetelmät eivät ole sovellettavissa tai on vaikea päätellä, voiko niitä soveltaa. Esim. helposti hajoava tai tahriintuva fyysinen toteutus, liian pieni teksti, vaikeasti löydettävä sisältö, epäselviä tai moniselitteisiä määritelmiä, yms. Esim: vakioprosessissa on puutteita, tai sen toteutus on vaihtelevaa (esim. jätetty yksittäisten ihmisten tai kuljettajien varaan). Ei ennakoida ja huomioida odotettavissa olevaa poikkeuksellisen vaativaa operaatiota. Esim. työntekijöiden yhteistoiminta vaikeutuu kommunikointivaikeuksien tai kulttuurierojen takia. Turvallisuus heikkenee tyypillisesti erilaisten päätösten sivuvaikutuksena, eikä näitä sivuvaikutuksia ja niiden merkitystä ole helppo havaita.

Rautatie Toimintaympäristön laatu 61 Ohjaamoautomaation laatu (ergonomia, HCI) 62 Tiedon esittämisen ergonomia Ohjain- ja muiden laitteiden sijoittelu, vaste, käytön intuitiivisuus yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja tukee työntekijää työssään hyvin. Laitteet muodostavat yhdenmukaisen kokonaisuuden. Mittareiden, näyttöruutujen, hälytysten yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja tukee työntekijää työssään hyvin. Esim. automaation epäintuitiivisuus, yllätykset; laitteiston kirjavuus. Esim. tiedon sijoittelu, värit, liikaa/häiritsevää tietoa, vaikeasti käsiteltävää tai harhaanjohtavaa tietoa. Tiedon saatavuus oikeaan aikaan 71 Junan sisällä 72 Ulkomaailman ja junan välillä Operatiivisesti tärkeä tieto saadaan oikeaan aikaan niille ihmisille, jotka tietoa tarvitsevat. Operatiivisesti tärkeä tieto kulkee junan ja ulkomaailman välillä (esim. liikenteenohjauskeskusten kanssa). Esim. konduktööri ei kerro kuljettajalle epätavallisista äänistä tai muusta epätavallisesta. Esim. junassa olevan tulipalon vakavuutta ei saada kommukoitua pelastuslaitokselle. Ulkoiset turvallisuustekijät 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (esim. erikoiset rataosuudet) Vaativissakin paikoissa turvallisuusmarginaalit ovat riittävät. 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää, lehtikeli) hallittavuus 83 Muiden junien ja työkoneiden luomien uhkien hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden hallittavuus 8C Raiteiden kunto Toiminta pystytään pitämään turvallisena vaativista olosuhteista huolimatta (mm. niitä välttämällä, tai riittävän hyvän resilienssin turvin). Muut junat, työkoneet yms. käyttäytyvät riittävän johdonmukaisesti, jotta ne eivät aiheuta vaaratilanteita, joissa onnettomuuden välttäminen tulee hyvin vaikeaksi. Työntekijöillä (ja organisaatiolla) on tarpeeksi kapasiteettia selviytyä myös täysin yllättävistä tilanteista, jotka koettelevat suorituskykyä. Raiteiden kunto on sellainen, että junat voivat niillä liikkua turvallisesti. Esim. sääolosuhteet, joissa tekniikan ja kuljettajan kapasiteetit eivät riitä turvalliseen toimintaan. Esim. sivuradalta työnnetään vaunuja pääradalle henkilöjunan eteen vaihtotyön aikana. Yllätys kaikkine kerrannaisvaikutuksineen ei pysy hallinnassa. Esim. raiteiden huono kunto aiheuttaa suistumisvaaran.

Rautatie Ilmailu Vesiliikenne Perusturvallisuustekijät Perusturvallisuustekijät Perusturvallisuustekijät 11 Ohjattavuus 11 Ohjattavuus 12 Työntövoiman saatavuus 12 Työntövoiman saatavuus 13 Aluksen stabiliteetin hallinta 13 Aluksen stabiliteetin hallinta 14 Kyky pysäyttää juna 14 Kyky pysäyttää alus (maassa) 14 Kyky pysäyttää alus (ja pitää se paikallaan)? 1C Rata junan edessä on esteetön (<jarrutusmatka) 1A Junan ohjautuminen oikeille raiteille (ohjauskeskus, vaihteet, yms. ) 1D Tieto aluksen paikasta suhteessa haluttuun reittiin 1D Tieto aluksen paikasta suhteessa haluttuun reittiin 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet junassa 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet aluksella 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet aluksella 16 Junan rakenteen kestävyys 16 Aluksen rakenteen kestävyys ja tiiviys 16 Aluksen rakenteen lujuus ja vuotovakavuus 1B Junavaunujen kiinnitysten toimivuus 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 22 Kommunikaatiotaidot 22 Kommunikaatiotaidot 22 Kommunikaatiotaidot 23 Tieto 23 Tieto 23 Tieto 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 25 Kaluston kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 25 Aluksen kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 25 Aluksen kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 26 Kaluston ohjaaminen käsin 26 Aluksen ohjaaminen käsin 26 Aluksen ohjaaminen käsin 27 Satamamanöveeraus 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 2A Työkuorman hallinta 2A Työkuorman hallinta 2A Työkuorman hallinta Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioimin 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, määrä. 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, mää 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) 41 Vireystila 41 Vireystila 41 Vireystila 42 Psykofyysinen suorituskyky 42 Psykofyysinen suorituskyky 42 Psykofyysinen suorituskyky Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 52 Laatu ja selkeys 52 Laatu ja selkeys 52 Laatu ja selkeys 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla

Rautatie Ilmailu Vesiliikenne Toimintaympäristön laatu Toimintaympäristön laatu Toimintaympäristön laatu 61 Ohjaamoautomaation laatu (ergonomia, HCI) 61 Ohjaamoautomaation laatu (ergonomia, HCI) 61 Komentosillan automaation laatu (ergonomia, HCI) 62 Tiedon esittämisen ergonomia 62 Tiedon esittämisen ergonomia 62 Tiedon esittämisen ergonomia 63 Miehistön riittävä redundanssi 63 Kansipäällystön riittävä redundanssi Tiedon saatavuus oikeaan aikaan Tiedon saatavuus oikeaan aikaan Tiedon saatavuus oikeaan aikaan 71 Junan sisällä 71 Aluksen sisällä 71 Aluksen sisällä 72 Ulkomaailman ja junan välillä 72 Ulkomaailman ja aluksen välillä 72 Ulkomaailman ja aluksen välillä Ulkoiset turvallisuustekijät Ulkoiset turvallisuustekijät Ulkoiset turvallisuustekijät 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (esim. erikoiset rataosuudet) 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (maasto, lähestymiset, jne.) 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (restricted waters, väylät, infrastruktuuri) 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää, lehtikeli) ha 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää) hallittavuus 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää, virrat) hallittavuus 83 Muiden junien ja työkoneiden luomien uhkien hallittavuus 83 Muiden alusten luomien uhkien hallittavuus 83 Muiden alusten luomien uhkien hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden ja tilanteiden hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden hallittavuus (jäävuoret, merirosvot) 8C Raiteiden kunto 8A Uhkien hallittavuus kun alus on maassa (esim. rullauksen aikana) 85 Luotsaustapahtuma 86 Jäänmurto 87 Hinaaja-avustus 88 VTS toiminta 89 Satamatoiminnot