Osastokirje Omaishoitajien tukitoiminta 2/2013 Kuva: Riitta Asilainen
Terveisiä keskustoimistosta! Hei! Omaishoitajien tukitoiminnan juhlavuosi on jatkunut suotuisissa merkeissä. Siilinjärvellä pääministeri Jyrki Katainen toi huhtikuussa oman tervehdyksensä omaishoitajille ja Ruissalossa juontaja-toimittaja Piia Koriseva kertoi toukokuussa kokemuksistaan omaishoidettavana. Kummassakin tilaisuudessa oli läsnä lukuisia omaishoitajia ja teitä vapaaehtoisia. Saatu palaute on ollut innostavaa ja positiivista. Lisää juhlatilaisuuksien kuulumisia voit lukea tästä osastokirjeestä. Seuraavan kerran juhlitaan syyskuussa Eurajoella ja juhlavuosi huipentuu valtakunnalliseen juhlatilaisuuteen Helsinkiin 23. marraskuuta. Marraskuussa julkaistaan myös omaishoitajien tukitoiminnan 20-vuotinen historiikki. Suomen Punainen Risti on ollut paljossa mukana ja omaishoitajille annettu tuki on tullut tarpeeseen! Joka viides suomalainen on omaishoitaja, mutta suurin osa ei tunnista omaishoitajuuttaan. Tämän osastokirjeen myötä jokainen voi palautella mieleen, kuka onkaan omaishoitaja?! Tunnistamalla omaishoitotilanteen, kuka tahansa voi auttaa omaishoitajaa hakemaan niitä palveluja, mitkä hänelle kuuluvat. Omaishoidon tukihan ei tarkoita vain rahallista korvausta, vaan myös tukeen kuuluvia palveluita ja oikeutusta kuukausittaisiin vapaapäiviin. Siilinjärveläinen omaishoitaja Raija Kekäläinen osaa arvostaa saamaansa monipuolista tukea. Hän on hoitanut miestään kutakuinkin yhtä kauan, kuin SPR on tukenut omaishoitajia. Raijasta voit lukea lisää sivulta 6. Kirjeen loppupuolella SPR:n omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto muistuttaa, miksi omaishoitajia kannattaa ohjata hyvinvointipäiville. Pieni tauko arkiseen työhön ja vertaisten tapaaminen tuo kummasti uutta energiaa! Aurinkoisia kesäpäiviä! Maija Pokkinen Projektityöntekijä 2
Omaishoitajien tuki on välittämistä Teksti: Tero Hintsa Kuvat: Tero Hintsa ja Riitta Asilainen Omaishoitajien asiat olivat näkyvästi esillä Siilinjärvellä huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Lähes 200 omaishoitajaa ja vapaaehtoista Punaisen Ristin Savo-Karjalan, Länsi-Suomen sekä Kaakkois-Suomen piireistä olivat saapuneet kylpylä-hotelli Kunnonpaikkaan keskustelemaan ja kuulemaan omaishoidon ajankohtaisista tuulista. Omaishoitajien juhlavuoteen kuulunut tapahtuma tarjosi samalla juhlavieraille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja virkistäytyä hyvässä seurassa. Pääministeri Katainen toi kiitoksen omaishoitajille Pääministeri Jyrki Katainen painotti omaishoitajien tukemisen tärkeyttä Pääministeri Jyrki Katainen toi juhlaan kiitoksen omaishoitajille ja Punaiselle Ristille koko hallitukselta. Juhlan juontanut Sami Kojonen keskusteli omaishoitoasioista selvästi kiinnostuneen ja hyvin tietoisen pääministeri Kataisen kanssa liki puoli tuntia. - Omaishoitajien tuki on välittämistä, sitä ei tehdä rahan vuoksi, vaan koska se tuntuu oikealta. Omaishoitajat tarvitsevat ystävää, joka tukee omaishoitajaa muuhunkin elämään kuin hoitotilanteeseen, tätä apua ei voi millään rahalla korvata, pääministeri Katainen painotti. Vapaaehtoiset nauttivat auttamisesta Omaishoitajien tuki muodostuu monista eri asioista. Taloudellinen tuki on tärkeää, mutta ei ainoa omaishoitajien tukimuoto. Punainen Risti tukee omaishoitajia esimerkiksi koulutuksen ja ryhmätoiminnan avulla. Vapaaehtoiset järjestävät omaishoitajille ohjattuja vertaisryhmiä, koulutusta ja virkistystoimintaa. Osa vapaaehtoisista on ollut itsekin omaishoitaja, jotkut ovat toimineet aiemmin muussa ystävätoiminnassa. Omaishoitotoiminnan vapaaehtoisia oli juhlassa mukana useita kymmeniä. Vapaaehtoiset kertoivat saavansa itsekin hyvän mielen auttamistyöstään. Haastattelussa vapaaehtoiset Leena Arponen ja Anne Huusko - On mukava auttaa! Kun omaishoitajat lähtevät ryhmästä, niin heistä kyllä huomaa, että he ovat saaneet itselleen jotain ja ovat virkistäytyneet, Leena Arponen ja Anne Huusko kertoivat kokemuksistaan vapaaehtoisina. 3
Juhla virkisti mieltä Tilaisuudessa omista kokemuksistaan omaishoitajana kertoivat Aino Räsänen ja Raija Kekäläinen. Omaishoitajista voimavarana kertoi Kuopion kaupungin hoivajohtaja Mari Antikainen. Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Heikki Koistinen pohti teemaa Omaishoitajana rakkaudesta vai velvollisuudesta. Hyvän seuran virkistävästä vaikutuksesta puhui Punaisen Ristin omaishoidon valtakunnallinen koordinaattori Sisko Aalto. Juhlan huipensi Sami Kojonen bändeineen tulkitsemalla tunteikkaasti nostalgiakappaleita. Päivän päätteeksi tunnelma olikin huipussaan. Tilaisuuden lopuksi osallistujia ilahdutettiin Berner Oy:n lahjoittamalla tuotenäytekassilla. - Päivä oli erittäin onnistunut, meillä on tunnelma niin korkealla kuin kattoa bussissa riittää, hehkuttivat Länsi-Suomen piiristä juhlasta kotiin lähtevät omaishoitajat ja vapaaehtoiset. Tunnelma oli tilaisuudessa korkealla 4
Liikunnallista virkistystä omaishoitajille Ruissalossa Teksti: Siina Lepola Kuva: Sisko Aalto Omaishoitajia haluttiin muistaa virkistystilaisuudessa Ruissalon kylpylässä toukokuun alkupuolella. Tapahtuma liittyi Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan juhlavuoteen. Tilaisuus keräsi yhteensä lähes 60 tyytyväistä osallistujaa. Päivän emäntinä toimivat omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijät Jaana Paasonen Varsinais-Suomen piiristä ja Annette Palanen Turunmaan piiristä. Tilaisuuden aluksi katsottiin Varsinais-Suomen piirin tekemä video, jossa esiteltiin Punaisen Ristin toimintaa. Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Markku Suokas toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoimintaa. Toimittaja ja juontaja Piia Koriseva kertoi omista kokemuksistaan hoidettavana ja korosti erityisesti läheisten merkitystä oman jaksamisen kannalta. Kaarinan vanhustyönjohtaja Seija Sjöblom puhui omaishoitajista voimavarana ja henkilökohtaisista kokemuksistaan omaishoitoon liittyen. Vapaaehtoisena olemisen kokemuksista kertoi Paimion osaston vapaaehtoinen Kalevi Salo, joka toimii omaishoitajan tukihenkilönä. Kalevi korosti, miten tukihenkilön tulee olla luotettava ja haastoi miehiä osallistumaan enemmän toimintaan. Turunmaan piiristä vapaaehtoinen ryhmänvetäjä Hilkka Söderlund toi esiin, miten tärkeää on omaishoitajien mahdollisuus keskustella ryhmässä. Omaishoitaja Maria Girs kertoi, mitä ryhmä on antanut omaishoitajan näkökulmasta. Tärkeintä on tiedon jakaminen ja keskustelu toisten samassa asemassa olevien kanssa. Buffetpöydän antimien ääressä näkyivät monet tyytyväiset kasvot. Maukkaan lounaan jälkeen oli vuorossa varsinainen liikunnallinen virkistysosio. Osallistujat olivat saaneet valita ilmoittautumisen yhteydessä iltapäivän ajaksi allasjumpan tai venyttelyn. Altaassa pyöriteltiin lantioita bailalatinon tahtiin ja ryhmätilassa venyteltiin jäseniä vetreäksi. Osa puolestaan suuntasi ulkoilemaan ja nauttimaan keväisen aurinkoisesta säästä Ruissalon saaren kauniissa maisemissa. Myös kylpylän allasosasto ja sauna olivat osallistujien vapaassa käytössä. Tyytyväisiä osallistujia buffet-pöydässä Päätöskahvien aikana osallistujilta saatu palaute oli positiivista, päivä oli ollut onnistunut. Tilaisuudessa oli jaettu kokemuksia ja saatu kaivattua virkistystä. Yksi tilaisuudessa usein toistunut ajatus olikin, että itsestään täytyy huolehtia, jotta jaksaa huolehtia myös toisesta. Virkeää ja liikunnallista kesää kaikille! 5
Omaishoitajan arki vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta Teksti: Siina Lepola Kuva: Raija Kekäläinen Omaishoito on usein kokonaisvaltaista ja omaishoitajan on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Raija Kekäläinen on toiminut puolisonsa omaishoitajana 90-luvulta lähtien, ensin töiden ohella ja eläkkeelle jäämisen jälkeen kokopäiväisesti. Hän saa omaishoitajan arkeensa voimaa ystävistä, rukoilemisesta ja luonnosta. Raijan elämä muuttui hänen miehensä saatua useita aivohalvauksia, joiden seurauksena hänen toinen puolensa halvaantui. Ensimmäiset vuodet hoito onnistui kotihoitajan ja Raijan lyhennetyn työajan avulla, vapaa-aika meni hoitotyöhön ja kodin ylläpitämiseen. Kuntoutuksen avulla Raijan mies kuntoutui lopulta pyörätuoliin ja Raija kiitteleekin Kelalta saamaansa tukea, joka sisälsi kuntoutukset, toimintaterapeutin ja jumpparin. Mies osallistui aiemmin myös päiväkeskuksen toimintaan. Kunnan ja Kelan lisäksi Raija on saanut apua paikalliselta seurakunnalta. Myös paikallinen vahva yhteisö on ollut tärkeässä roolissa, kyläyhteisön jäsenet ovat tuoneet esimerkiksi marjoja ja kalaa. Vertaistukea saa omaishoitajakerhossa, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Oman kokemuksen jakaminen on tärkeää, varsinkin sairastumisen alussa. Tunteiden purkaminen auttaa Omasta jaksamisestaan Raija pitää huolta tekemällä itselleen mieluisia asioita. Erityisesti puutarhanhoito on hänelle tärkeä harrastus, jossa saa olla lähellä luontoa. Myös hänen miehensä pääsee talon patiolle kuuntelemaan linnunlaulua ja seuraamaan lintujen pesänrakennuspuuhia. Puutarhatöiden lisäksi Raija kirjoittaa runoja ja jakaa ajatuksiaan ystäviensä ja muiden omaishoitajien kanssa sähköpostilla. Kun tunteen saa purkaa paperille, se helpottaa. Raija kertoo, että erityisesti luopuminen aiemmin tärkeistä asioista on ollut omaishoitajana raskasta. Raijan mies on kaksi viikkoa kuukaudesta vuorohoidossa, jolloin Raija voi kerätä voimia. Omaishoitajana jaksamisessa Raija kokee tärkeäksi kärsivällisyyden ja luottamuksen siihen, että selviää. Puolison sairastuminen voi aiheuttaa tilanteen, jossa suuret päätökset täytyy tehdä yksin ja kantaa vastuu hoidettavan lisäksi yhteisestä kodista. Omaishoitajilta vaaditaankin rohkeutta hakea apua ja pitää hoidettavan puolia. Omaishoitajien jaksamista voisi Raijan mielestä parantaa kehittämällä kotiin annettavaa apua. Usein hoidettava ei halua lähteä kotoaan, koska se sekoittaa arkea. Raija toivoisi, että joku voisi auttaa tulemalla hoidettavan kotiin, keittämällä kahvit ja vain olemalla läsnä. 6
Kuka on omaishoitaja? Teksti: Taina Laakso Omaishoitotilanne voi tulla osaksi elämää monella eri tavalla. Se voi syntyä lähes huomaamatta, kun iäkkään puolison avun tarve lisääntyy, eikä hän selviydykään arjen toimista kuten aiemmin tai kun aikuiset lapset huomaavat auttavansa iäkkäitä vanhempiaan yhä enemmän jokapäiväisissä toiminnoissa esimerkiksi ruuanlaitossa, kaupassa käynneissä, pesuissa jne. Omaishoito voi tulla elämään myös hyvin äkillisesti, kuten lapsen syntyessä vammaisena tai puolison sairauskohtauksen tai tapaturman seurauksena. Nykyään puhutaan paljon myös etäomaishoitajuudesta, kun huolehditaan kauempana asuvasta läheisestä. Omaishoitolaki määrittelee omaishoitajan henkilöksi, joka on tehnyt virallisen omaishoitotukisopimuksen kunnan kanssa. Selvitysten mukaan suurin osa virallisen omaishoidon sopimuksen tehneistä hoitaa puolisoaan. Hoidettavista suurin osa on yli 75 vuotiaita ja heidän avuntarpeensa on joko jatkuvaa tai melko suurta. Osa hoidettavista olisi laitoshoidossa ilman omaishoitajaa. Ilman virallista omaishoidon sopimusta henkilö ei ole oikeutettu omaishoidon palkkioon, sopimuksen mukaisiin vapaapäiviin ja kaikkiin omaishoitajille tarjottaviin palveluihin. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa, joista vain 39 131 henkilöä (vuonna 2011) on virallisen omaishoidon tuen piirissä. (SOTKAnet 2013). Läheisapua antaa päivittäin kuitenkin yli miljoona suomalaista. Eri järjestötoimijoista koottu Suomen omaishoidon verkosto määritteleekin omaishoitajiksi kaikki ne henkilöt, jotka huolehtivat vamman tai sairauden takia avun tarpeessa olevista omaisistaan tai läheisistään. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Läheistään hoitavan voi olla vaikeaa tunnistaa omaishoidon alkamista, sillä sen perustana on ihmissuhde ja läheisestä huolehtiminen koetaan luonnollisesti kuuluvan perheen vastuulle. Jos omaishoitotilannetta ei tunnisteta, on vaarana, että omaishoitaja jää ilman tukea ja apua. Omaistaan hoitavien ohjaus ja neuvonta kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville. On kuitenkin tilanteita, joissa alan työntekijätkään eivät tunnista omaishoitotilannetta ja tällöin omaisia ei osata ohjata oikeanlaisten tukien ja palvelujen piiriin. Kuitenkin myös vapaaehtoiset voivat auttaa omaishoitajaa omaishoitotilanteen tunnistamisessa ja ohjata tätä hakemaan apua ja tukea. 7
Hyvinvointipäiviltä vertaistukea ja lepoa Teksti: Siina Lepola Omaishoitajien hyvinvointipäivät on omaishoitajille suunnattu virkistys- ja vertaistukitapahtuma. Ensimmäiset hyvinvointipäivät järjestettiin jo vuonna 2007 Kaisankodissa ja nykyisin niitä järjestetään 1-3 kertaa vuodessa. Nyt juhlavuonna on suunnitteilla myös neljännet hyvinvointipäivät lastaan/nuortaan hoitaville miesomaishoitajille. Punaisen Ristin omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto, kertoisitko meille hieman tarkemmin omaishoitajien hyvinvointipäivistä? Hyvinvointipäivät ovat omaishoitajille mahdollisuus kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia ja vaihtaa ajatuksia. Hyvinvointipäiviin sisältyy aina asiantuntijan johdolla toteutettava asiaosuus. Keskusteluissa käydään läpi eri elämäntilanteisiin liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi kriisin eri vaiheet, uupuminen ja stressi. Hyvinvointipäivien aikana omaishoitajilla on mahdollisuus päästä hetkeksi rauhalliseen ja miellyttävään ympäristöön. Yleensä tilaisuus järjestetään kylpylässä tai muussa luonnonläheisessä paikassa, jossa voi nauttia hyvää ruokaa, osallistua ohjelmaan ja myös levätä. Maksavatko hyvinvointipäivät osallistujille? Osallistuminen hyvinvointipäiviin on maksutonta. Ainoastaan matkakustannukset tulevat osallistujien maksettavaksi ja niistäkin voi neuvotella kunnan kanssa. Kunnan kanssa neuvotellaan myös mahdollisuudesta saada hoidettavalle lyhytaikaispaikka tai kotihoitoa. Myös lähiomainen voi auttaa hoidon järjestymisessä. Kenelle hyvinvointipäivät on suunnattu? Hyvinvointipäiville voivat osallistua kaikki läheistään hoitavat. Osallistuminen ei edellytä virallista omaishoitajastatusta. Osallistujat kutsutaan mukaan hakemusten perusteella. Hyvinvointipäivät pyritään järjestämään valtakunnallisesti lähellä osallistujia niin, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Miten voi hakea mukaan? Hakeminen on helppoa. Hakemuslomake löytyy omaishoitajien tukitoiminnan sivustolta rednetistä. Sen voi myös tilata aluetyöntekijältä tai keskustoimistosta soittamalla tai sähköpostilla. Hakemukseen ei tarvita lääkärinlausuntoja tai muita selvityksiä. Myös vapaaehtoiset voivat jakaa hakemuksia esimerkiksi tilaisuuksissa ja ryhmätapaamisissa. Miksi hyvinvointipäiviä kannattaa markkinoida omaishoitajille ja miten? Omaishoitajien kokemukset ovat olleet hyviä. He ovat saaneet päiviltä virkistystä, lepoa ja vertaistukea. Päivien aikana on voinut saada uusia ystäviä, joita voi tavata myös hyvinvointipäivien jälkeen. Hyvinvointipäiviä voi markkinoida erilaisissa tilaisuuksissa, ryhmissä ja kursseilla sekä kunnan sosiaalitoimen tai muiden paikallisten toimijoiden kautta. Milloin ovat seuraavat hyvinvointipäivät? Seuraavat hyvinvointipäivät järjestetään Anttolanhovissa 5.-9.9. Painotuksena on erityisesti lastaan tai nuortaan hoitavat omaishoitajat. Yyterissä järjestettävät hyvinvointipäivät 20.-21.9. ovat avoinna kaikille. 8
Uudet työntekijät esittelyssä Hei, Olen Siina Lepola, omaishoitajien tukitoiminnan uusi ohjelma-avustaja. Toimin 15.4. alkaen Elisa Vesterisen äitiysloman sijaisena. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri. Pääaineenani olen opiskellut johtamista ja pro-gradu tutkimukseni tein vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä. Olen toiminut Punaisen Ristin vapaaehtoisen ystävänä keväästä 2011 lähtien, ja sitä kautta tutustunut järjestön toimintaan. Monipuolisen vapaaehtoistoiminnan lisäksi harrastuksiini kuuluvat matkustelu, liikunta ja kielten opiskelu. Toivotan kaikille oikein mukavaa ja reipasta kesän alkua! Terveisin, Siina Kesäterveiset Kanta-Hämeestä! Olen Taina Laakso, Hämeen piirin omaishoitajien tukitoiminnan uusi aluetyöntekijä. Yhteistyö omaishoitajien ja vapaaehtoisten kanssa on minulle tuttua, sillä olen toiminut vuodesta 2002 omaishoitajien tukemiseen liittyvissä projekteissa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Ennen tänne etelään muuttoa syksyllä 2009 toimin Omaishoitajat ja Läheiset-Liiton alueohjaajana Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun alueella. Minulla on myös kokemusta ikäihmisten palveluiden kehittämisestä sekä HYVÄ Muistiyhdistyksessä SEURA VIR- työskentelystä. Koulutukseltani olen KISTÄÄ sairaanhoitaja / muistihoitaja. Työpisteeni sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa SPR:n osaston tiloissa. Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminta käynnistettiin Lahdessa ja Asikkalassa syksyn 2012 aikana ja nyt tulevana syksynä 2013 toiminta laajenee Hämeenlinnaan ja Toijalaan. Oikein hyvää kesänjatkoa ja ottakaa rohkeasti yhteyttä! Taina Laakso Omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijä SPR Hämeen piiri 9
! Ajankohtaista - Punaisen Ristin toimintaa esitellään SuomiAreenalla Porissa 17.-19.7. Myös omaishoitajien tukitoiminta on esittäytymässä teltassa yhdessä ystävätoiminnan kanssa. - Ryhmänohjaaja koulutus pilotoidaan HUP:ssa 2., 4. ja 9.9. klo.17.30-20.30 ja myöhemmin myös muualla. Kurssi on etupäässä suunnattu HUP:n alueen vapaaehtoisille. Lisätietoja ryhmätoiminnan kehittäjä Jemina Vainiomäeltä jemina.vainiomaki@punainenristi.fi - Haku syksyn omaishoitajien hyvinvointipäiville on käynnissä. Hyvinvointipäivät järjestetään 7-8.9. Anttolanhovissa ja 20.-21.9. Yyterissä. Hakulomake löytyy rednetistä. Hyvinvointipäiviä voi mainostaa omaishoitajille eri tapahtumissa. - Tervetuloa omaishoitaja, vapaaehtoinen, yhteistyökumppani juhlaseminaariin Eurajoelle 26.9. klo 14:00-17.00. Päivän teemana Miten annan voimia myös 6 itselleni?. Puhujana Personal brainer Reidar Wasenius. Ilmoittautumiset aluetyöntekijä Nina Karunevalle nina. karuneva@punainenristi.fi, puh. 020-701 2827. - Arvostava kohtaaminen - taito kuunnella koulutus järjestetään 5.11. klo.10:00-16:00 Kokemäellä. Koulutus antaa uusia näkökohtia ja valmiuksia kohdata omaishoitajia eri toimintaympäristöissä, omaishoitajia arvostaen ja vapaaehtoisten oma jaksaminen turvaten. Kouluttajana toimii SPR:n psykososiaalisen tuen kouluttaja Tuula Luoma. Ilmoittautumiset ja lisätiedot aluetyöntekijä Nina Karuneva nina.karuneva@punainenristi.fi, puh. 020-701 2827. - Omaishoitajien tukitoiminnan valtakunnallinen juhlatilaisuus järjestetään Helsingissä lauantaina 23.11. Valkoisessa salissa. - Muistutamme vielä, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki vahvistettiin 28.12.2012. Laki tulee voimaan 1.7.2013. Kuitenkin niin, että lain pykälät 5,6, 11 tulevat voimaan 1.1.2014 ja pykälät 10, 17, 23 tulevat voimaan 1.1.2015. 10