JOHDANTO 2 HALLINTO 3 HENKILÖKUNTA 4 SUOMEN URHEILUMUSEO 5 SUOMEN URHEILUKIRJASTO JA TIETOPALVELU 11 SUOMEN URHEILUARKISTO 14

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 HALLINTO 3 HENKILÖKUNTA 4 SUOMEN URHEILUMUSEO 5 SUOMEN URHEILUKIRJASTO JA TIETOPALVELU 11 SUOMEN URHEILUARKISTO 14 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA EDUSTUKSET 17 MARKKINOINTI, TIEDOTUS JA TUTKIMUSTOIMINTA 18

2 / 21 JOHDANTO Suomen Urheilumuseosäätiön strategia 2011 2015 valmistui suunnitelman mukaisesti marraskuussa. Toiminta-ajatuksen mukaan Urheilumuseo toimii palvelu- ja asiantuntijaorganisaationa. Se tallentaa urheilu- ja liikuntakulttuurin kansalliskokoelman ja tutkii sekä välittää siihen liittyvää aineistoa. Palvelut tarjoavat luotettavaa tietoa, elämyksiä ja kohtaamisia menneisyyden kanssa Strategian mukaisesti Suomen Urheilumuseosäätiö toimii luotettavana ja asiantuntevana lähteenä suomalaiselle urheilutiedolle sekä monipuolisena oppimispaikkana kaikille. Strateginen visio on: Urheilumuseo tulevaisuuden muisti. Toiminnan avainalueita ovat kokoelmapalvelut, tietopalvelut, henkilöstö ja elämyksellisyys sekä arvoja luotettavuus, ammattitaitoisuus, asiakaslähtöisyys ja aktiivisuus. Toimintaympäristöanalyysissä todettiin, että Suomen Urheilumuseon sijainti Helsingin Olympiastadionilla on vahvuus. Urheilumuseosäätiö kehittää palvelujaan osana Olympiastadionin kokonaisuutta ja osallistuu aktiivisesti koko alueen tulevaisuustyöhön. Urheilumuseosäätiön laajennuksen tilaohjelman toteuttaminen siirtyi vuoteen 2011. Lähivuosien toiminnan linjauksissa nousi erityisesti esille tarve brändin kehittelyyn ja vahvistamiseen sekä asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Palvelujen toimivuutta seurataan säännöllisillä asiakaskyselyillä ja muilla sopivilla seurantamenetelmillä. Pitkään valmisteltu Suomen Urheilumuseosäätiön riskikartoitus valmistui syksyllä ja se annettiin hallitukselle tiedoksi marraskuun kokouksessa. Riskikartoituksen valmisteluun osallistui säätiön johtoryhmä. Riskikartoitusta ja riskien hallintaa käsiteltiin joulukuun henkilöstökokouksessa. Kartoituksen perusteella tehtiin toimenpideohjelma ja vastuutettiin tarpeellisiksi katsotut toimenpiteet. Toimintavuoden yhdeksi päätavoitteeksi asetettu verkkosivujen uudistaminen saatiin päätökseen suunnitelman mukaisesti syyskuussa. Suomen Urheilumuseosäätiön verkkosivuston käyttö lisääntyi toista vuotta peräkkäin merkittävästi. Näyttökertoja kertyi 156 912 ja yksittäisiä käyntejä 32 592. Välitön poistumisprosentti sivustolta laski edellisen vuoden 52 prosentista 48,5 prosenttiin. Verkkostrategian mukaisesti tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2012 mennessä 40 000 yksittäistä käyntiä ja laskea välitön poistumisprosentti neljäänkymmeneen. Suomen Urheilumuseosäätiön digitointisuunnitelma 2011 2012 valmistui joulukuussa. Digitointityöryhmään kuului edustaja säätiön kaikista yksiköistä.

3 / 21 Urheilumuseon uusi WebMusketti luettelointijärjestelmä asennettiin jo keväällä 2009. Siirtyminen uuteen luettelointijärjestelmään jatkui vuonna 2010 valokuva- ja esinetietokantojen konvertoinnilla vanhasta MBH-järjestelmästä. Valokuvasovelluksen konversiosta vastasi aluksi Hewlett Packard Oy. Konversion tasossa oli kuitenkin suuria puutteita ja sopimus purettiin yhteisellä sopimuksella kesäkuussa. Uudeksi konversion tuottajaksi valittiin Fromdistance AS. Esinesovellus valmistui aikataulussa joulukuussa ja tarvittavat valokuvasovelluksen muutokset toteutetaan vuoden 2011 alussa. Suomen Urheilumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jonka tehtävät on säädetty museoasetuksessa. Museo toteuttaa asetuksen mukaista valtakunnallista toimintaa Museoviraston kanssa solmitun tulossopimuksen mukaisesti. Urheilumuseon näyttelyihin tutustui vuonna 2010 yhteensä 15 836 kävijää. Museon kävijämäärä laski edellisestä vuodesta 3,5 prosenttia. Maksaneiden kävijöiden osuus sen sijaan nousi 24 prosentilla. Nousu johtui vuoden päänäyttelyn, Paroni Jarno Saarinen 1945 1973, hyvästä yleisömenestyksestä. Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta ei myöntänyt Suomen Urheilumuseosäätiölle toiminta-avustusta (vuokratuki) vuodelle 2011. Toiminta-avustusta vuodelle 2011 haettiin joulukuussa Helsingin kaupungin liikuntavirastosta. Vuoden 2010 taloudellinen tulos oli hyvä. Säätiön toimintabudjetti oli 1 163 127 euroa. Oman palvelutoiminnan tuottojen määrä oli 176 987 euroa, joka on 15,2 prosenttia säätiön kaikista tuotoista. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 15 436,94 euroa. HALLINTO Toimintavuosi oli säätiön hallituksen kolmivuotiskauden 2010 2012 ensimmäinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi hallituksen puheenjohtajaksi FT Keijo K. Kulhan ja jäseniksi professori Seppo Hentilän sekä myynti- ja markkinointijohtaja Ursula Lindholmin. Suomen Liikunta ja Urheilu ry nimesi hallituksen jäseniksi markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elon ja viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himman. Säätiön sääntöjen mukaan hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin kevät-kokouksessa 8.4. professori Seppo Hentilä. Toimintavuoden aikana hallitus kokoontui kolme kertaa. Taloudellisten asioiden valmistelua varten hallitus nimesi taloustoimikunnan. Taloustoimikunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Risto Nieminen ja jäseninä toimitusjohtaja Heikki Kapanen, toimitusjohtaja Vesa Mars ja markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elo. Taloustoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Marraskuussa 2009 nimetty strategiatoimikunta kokoontui vuoden 2010 aikana kolme kertaa. Strategiatoimikuntaan kuuluivat hallituksen edustajana Eila Ruuskanen-Himma, ulkopuolisena asiantuntijana toimitusjohtaja Erkki Alaja (Pähkinä Oy) ja säätiön johtaja Pekka Honkanen, joka toimi myös sihteerinä. Hallituksen ja taloustoimikunnan yhteinen joululounastapaaminen pidettiin 20.12.

Vuoden parhaalle urheilukirjalle myönnettävän Helge Nygrén -palkinnon valintaraatiin kuuluivat puheenjohtajana Hilla Blomberg ja jäseninä Kai Gardberg, Susanna Luikku, Erik Relander sekä Mika Wickström. Raadin sihteereinä toimivat Matti Hintikka ja Vesa Tikander. Säätiön tilintarkastajina vuonna 2010 toimivat Heikki Kahakorpi ja HTM Reijo Salonen sekä varatilintarkastajina ekonomi Mikko Leppänen ja HTM Raimo Hakola. Säätiön henkilökunnan luottamushenkilönä toimi Riitta Hannula ja työsuojeluvaltuutettuna Ossi Viita. 4 / 21 HENKILÖKUNTA Säätiön henkilökuntaan kuului toimintavuoden lopussa 13 vakituisessa työsuhteessa olevaa kuukausipalkkaista henkilöä. Säätiö käytti lisäksi tuntipalkkaista henkilökuntaa esimerkiksi museon valvonnassa ja tietopalvelussa. Laskennallisia henkilötyövuosia säätiöllä oli toimintavuonna kaikkiaan 17. Säätiön johtaja ja osastonjohtajat kävivät henkilökunnan kanssa arviointikeskustelut henkilökohtaisesta palkanosasta syyskuussa. Arvioinnin mukaiset palkankorotukset tulivat voimaan 1.11.2010. Jokaisen vakituiseen henkilökuntaan kuuluvan kanssa sovittiin vuoden 2010 tulostavoitteet kirjallisesti. Säätiön johtaja kävi henkilökohtaiset kehityskeskustelut koko henkilökunnan kanssa joulukuussa. Henkilökuntakokouksia pidettiin vuoden 2010 aikana neljä. Henkilökunnan koulutuspäivä järjestettiin Vierumäellä 7.-8.4. Päivän ohjelmassa oli erityisesti säätiön strategian valmistelu. Aiheesta alusti konsultti Mika Sulin. Urheilumuseosäätiön johtoryhmän (säätiön johtaja ja osastojen johtajat) kokouksia pidettiin kolmetoista. Henkilökunnalle järjestettiin alkusammutuskoulutus 21.9. Urheilumuseosäätiöllä on henkilökunnan työterveyshuollosta sopimus Diacor Oy:n kanssa. Toimintavuonna henkilökuntaetuna oli työpaikkaruokailun lisäksi liikunta- ja virikesetelit. Henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi on koko vuoden toiminut Tyhy-työryhmä. Sairauslomapäiviä henkilökunnalla oli kaikkiaan 81 (73/2009), eli 4,8 henkilötyövuotta kohti. Yleisjohto: johtaja Pekka Honkanen -toiminnanjohto, talous johtajan sijainen Kaisa Laitinen -talous (ks. museo) johdon assistentti Pia Arvo -yritystilaisuudet Urheilumuseo: osastonjohtaja Kaisa Laitinen -museon johto ja talous -säätiön johtajan sijainen intendentti Riitta Hannula -erikoismuseotoiminta museolehtori Jonna Kokkola valokuva-arkiston hoitaja Merja Vilen tutkija museoassistentti Riikka Jaakola Karoliina Siitonen (1.11. asti) (toimestaan vapaalla 1.5. 30.10.)

5 / 21 museoassistentti Leena Pyykkö (määräaikainen 1.5. 30.10., vakituinen 1.11. alkaen) museoassistentti Pauliina Ihalainen (15.6. 14.8.) tutkimusavustaja Jouni Lavikainen (1.3. 30.6. urheiluvaikuttajaprojekti, 1.9. 31.11. Myytti-projekti, 1. 31.12. määräaikainen tutkimusavustaja) tutkimusavustaja Tuomas Juva (1.9. 1.11. digitointiprojekti, 1.-31.12. määräaikainen tutkimusavustaja) avoinnapitäjät Markus Heikkinen, Emilia Honkanen ja Anniina Tikka Kirjasto ja tietopalvelu: osastonjohtaja Matti Hintikka -kirjaston ja tietopalvelun johto erikoistutkija Vesa Tikander -tietopalvelu informaatikko Kaj Ojala -asiakaspalvelu kirjastovirkailija Marju Saari (1.3. 30.4.) kirjastoharjoittelija Tuomas Juva (1. 31.8.) kirjastoharjoittelija Riikka Utriainen (1.6. 31.08.) tuntipalkkaiset tietopalveluavustaja Urheiluarkisto: Paavo Alaja, kirjastoharjoittelija Jussi Syväsalmi, tietopalveluharjoittelija Markus Hakala arkistonhoitaja Heli Yrjänäinen -arkiston johto erikoistutkija Ossi Viita projektiavustaja Maija Alasentie (1.7. 31.7.) projektiavustaja Marju Saari (1.5. 30.6.) harjoittelijat korkeakouluharjoittelija Tuuli Tuomola (1.6. 31.8.) työharjoittelija Marco Vitali (3 pv/vk) Arkistossa ovat henkilökunnan ohjauksessa tehneet vapaaehtoistyötä Tytti Salminen (Roihuvuoren Roihu) ja Eila Uitto (TUL/SvoLi). SUOMEN URHEILUMUSEO Näyttelytoiminta Urheilumuseolla oli vuonna 2010 yhteensä 15 836 kävijää (2009:16 393). Näistä 165 kävijää vieraili Paavo Nurmen kotitalossa Turussa. Museon kävijämäärä laski edellisvuodesta 3,5 prosenttia. Maksaneiden kävijöiden osuus kokonaiskävijämäärästä sen sijaan jatkoi kasvuaan: lisäystä oli 24 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

6 / 21 Museo toteutti vuonna 2010 kolme vaihtuvaa näyttelyä. Vuoden 2009 lokakuussa avattu Suomen Invalidien urheiluliiton ja Paralympiakomitean kanssa yhteistyössä toteutettu Huippurheilua vammaisurheilu Suomessa oli esillä 24.1.2010 asti. Lasten viikkojen 2010 teema oli Seikkailumatka paralympialaisiin. Päiväkodit saattoivat vierailla näyttelyssä 1.2. 28.3.2010 ja ala-asteen alimmat luokat 1. 25.4.2010. Suomen paralympiakomitean kanssa yhteistyössä toteutetussa näyttelyssä oli esillä paralympialaisista tuttuja lajeja, joihin lapset saivat tutustua kokeilemalla niitä itse. Näyttelyssä saattoi muun muassa pelata istumalentopalloa ja sovellettua maalipalloa sekä talvisista paralympialajeista sisäcurlingia. Lasten kokeiltavana olivat myös keihäänheittotuoli, rugbypyörätuoli ja käsipyörä. Koululaisille oli tarjolla tehtävärata ja opastettu kierros näyttelyssä. Lastenviikoilla vieraili helsinkiläisistä päiväkodeista 86 ryhmää, joissa oli yhteensä 1131 lasta ohjaajineen. Huhtikuussa paralympialaisiin tutustui 11 koululaisryhmää. Kävijöitä lasten viikkojen aikana oli edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2010 päänäyttely oli Paroni Jarno Saarinen 1945 1973, joka oli esillä yleisölle 11.5. 26.9. Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruuden vuonna 1972 voittaneen Saarisen elämää valottaneen näyttelyn esineistö oli lainattu Saarisen omaisilta. Heiltä saatiin runsaasti apua myös näyttelyn sisältöjen ja valokuva-aineistojen kokoamisessa. Näyttelyn avasi 10.5.2010 Saarisen leski Soili Karme. Hän lahjoitti avajaistilaisuudessa yhdessä Jari Saarisen kanssa museolle kaikki Jarno Saarisen saavuttamat RR-ajon MM-mitalit sekä Hall of Fame -mitalin vuodelta 2009. Näyttelyn aikana maksaneiden kävijöiden määrä oli 55 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Soili Karme ja Jari Saarinen Paroninäyttelyn avajaisissa 10.5.2010. Yhteistyössä Veikkaus Oy:n kanssa toteutetun Veikkaus 70 -näyttelyn avasi 7.10.2010 toimitusjohtaja Risto Nieminen. Näyttely esitteli Veikkauksen erilaisia pelejä ja niiden historiaa. Esillä oli esineistöä, valokuvia sekä filmikoosteena Veikkauksen vanhaa mainosmateriaalia. Edunsaajista näyttelyyn olivat lainanneet esineitään Suomen Kansallisooppera, Partiolaiset ja Suomen Nuorisosirkusliitto. Näyttely oli museossa esillä vuoden 2011 puolelle saakka. Museon perusnäyttelyssä on kaksi vitriiniä, joiden sisältöjä vaihdetaan useamman kerran vuoden aikana. Vuonna 2010 vitriineissä esiteltyjä teemoja olivat jääkiekko, talviolympiakisat, Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelut, MM-jalkapallo, pesäpallo ja urheiluaiheinen taide. Perusnäyttelyn olympiaosaston valokaappikuvat päivitettiin vuonna 2010. Perusnäyttelyn ääniopasta ei toteutettu vuonna 2010, koska siihen haettua erillisavustusta ei saatu. Urheilumuseo oli avoinna yleisölle kaikkina viikonpäivinä: maanantaista perjantaihin klo 11 17 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 16. Museo oli toimintavuoden aikana avoinna 355 päivänä yhteensä 1921 tuntia (2009:1916 tuntia). Tähän tuntimäärään eivät sisälly aamupäivätunnit, jolloin museo oli ennakkotilauksesta avoinna ryhmille. Toimintavuoden aikana näitä tunteja kertyi yli 200. Pääsymaksu oli aikuisilta 5 euroa ja eläkeläisiltä, ryhmäkävijöiltä sekä opiskelijoilta 3 euroa. Alle 18-vuotiaille pääsy museoon oli ilmainen. Samoin seniorit pääsivät ilmaiseksi museoon seniorikampanjan aikana lokakuun alusta vuoden loppuun. Veikkaus 70 -näyttelyn ajan

sisäänpääsy museoon oli ilmainen myös kaikille Veikkaus-kortin haltijoille. Tavoitteena ollut museon ja Olympiastadionin yhteislippu ei toteutunut vuonna 2010 Olympiastadionin remontin vuoksi. Yhteislippu pyritään ottamaan käyttöön lokakuussa 2011, kun remontoitu Stadionin torni avataan jälleen yleisölle. Museokasvatus 7 / 21 Museokasvatuksen kohderyhmäajattelua laajennettiin vuonna 2010 käsittämään kaikki ikäluokat päiväkoti-ikäisistä senioreihin. Museo toteutti loka-joulukuussa seniorikampanjan, jolloin senioreilla oli museoon ilmainen sisäänpääsy ja lisäksi mahdollisuus osallistua tiistaisin ilmaiselle 30 minuutin yleisöopastukselle. Samalla lanseerattiin uusi maksullinen senioriopastus, jossa ikäihmiset saattoivat osallistua museon perusnäyttelyyn yhdessä oppaan kanssa jutellen ja vanhoja muistellen. Näyttelyyn oli varattu tuoleja pidempiä jutteluhetkiä varten ja esineistöä, jota saatettiin tutkia omin käsin. Kampanja-aikana museossa vieraili yhteensä 409 senioria. Museokasvatuksen tarjoamia opastuksia olivat 45 minuuttia kestävä koululaisopastus sekä 30 minuutin ja 60 minuutin yleisopastukset. Uusia opastuspalveluita vuonna 2010 olivat päiväkotiopastus ja senioriopastus. Lisäksi opastettuja kierroksia räätälöitiin ryhmän toiveiden mukaan. Opastusten hinta oli koululaisryhmille 20 euroa (kesto 45 min) sekä muille ryhmille 20 euroa (kesto 30 min) ja 40 euroa (kesto 1 tunti). Opastettuja kierroksia järjestettiin toimintavuoden aikana yhteensä 123 kappaletta (2009:79). Urheilumuseo osallistui Suomen museoliiton järjestämään kouluille suunnattuun Mennään museoon -viikkoon 4. 8.10. Erikoishintaiseen opastukseen osallistui 12 koululaisryhmää. Lasten viikoilla helsinkiläiset päiväkodit kutsuttiin tutustumaan paralympialaisten lajeihin, kuten istumalentopalloon. Museossa vieraileville ryhmille oli tarjolla maksuttomia tehtävälomakkeita, joita on toteutettu eri luokka-asteille. Tehtävälomakkeita toteutettiin myös tilauksesta ryhmän toivomusten mukaan. Tiedotus, markkinointi ja asiakaspalaute Urheilumuseon tiedotuksen pääpaino oli entiseen tapaan ilmaiskanavissa ja kohdeviestinnässä. Uutena tiedotuskanavana otettiin käyttöön Facebook, jossa avattiin museon sivut 29.10.2010. Maksullisia mainoksia julkaistiin muun muassa Opettaja-lehden luokkaretkinumerossa, Helsinki This Week -lehden heinä- ja elokuun numeroissa ja Helsingin turistikartoissa. Museon käyttämistä tiedotuskanavista tärkein oli säätiön verkkosivusto. Museo tuotti uudistetuille verkkosivuille runsaasti uutta aineistoa. Museokasvatuspalveluiden näkyvyyttä verkkosivuilla lisättiin toteuttamalla Museo-opetus -osio, joka sisältää yleisohjeet ryhmävierailujen suunnitteluun, tiedot tarjolla olevista opetuspalveluista, pelejä ja tieto-paketteja sekä tulostettavia tehtäviä museoon saapuville koululaisryhmille. Verkkoon toteutettu näyttelyarkisto sisältää esittelyn kaikista museossa esillä olleista näyttelyistä vuodesta 2000 alkaen. Museon tuottamia uutuuksia verkkosivuilla olivat lisäksi muun muassa kuukauden

8 / 21 esine, museon historia ja saavutettavuus-osio. Museo toteutti verkkosivuille myös kaksi tietopakettia: Olympiastadionista ja suomalaisten naisten kesäolympiahistoriasta. Tiedotus päiväkoti- ja koululaisryhmille hoidettiin sähköpostin välityksellä. Helsingin alueen päiväkodeille lähetettiin tammikuussa tiedote lastenviikoista. Pääkaupunkiseudun ala-asteiden 1. ja 2. luokille lähetettiin lastenviikoista tiedote maaliskuussa. Ala-asteen 5. ja 6. luokille sekä yläasteille ja lukioille lähetettiin syyskuussa tiedote Mennään museoon -viikon tarjonnasta. Seniorikampanjasta lähetettiin sähköpostitiedote Helsingin palvelutaloihin ja päivätoimintayksiköille, eläkeläisjärjestöille sekä senioreille suunnatuille lehdille. Lisäksi kampanjasta lähetettiin viikoittain tiedote eri lehtien menovinkki- ja tapahtumakalentereihin. Maksullista mainostilaa ostettiin kahdesta eläkeläislehdestä. Museo toteutti vuoden aikana kaksi asiakaskyselyä. Syksyn aikana järjestettyyn opettajille suunnattuun kyselyyn saatiin yhteensä 16 vastausta. Kysely kartoitti koululaisille suunnattujen palveluiden laatua opettajien näkökulmasta. Museon tarjontaan oltiin yleisesti hyvin tyytyväisiä ja opettajien museokäynnille antaman arvosanan keskiarvo oli 9,5 (asteikolla 4-10). Toisen syyskaudella järjestetyn asiakaskyselyn kohderyhmänä olivat seniorit. Kyselyyn saatiin 156 vastausta. Vastaajien keski-ikä oli 69 vuotta. Heistä 74 prosenttia vieraili museossa ensimmäistä kertaa. Museon näyttelyt ja tiloissa liikkumisen arvioi hyväksi yli 95 prosenttia vastaajista. Palvelua piti ystävällisenä 100 prosenttia vastaajista. Lisäksi seniorikävijöiden toiveita kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Palvelutoiveista ykköseksi nousi museon oma kahvila. Museomyymälän tuotevalikoimaa laajennettiin ja myymälän myynti kasvoi 33 % vuoteen 2009 verrattuna. Uusia tuotteita olivat muun muassa museon oma muistipeli ja Paroni T-paidat. Myymälän kehittäminen jatkuu vuonna 2011. Kokoelmat, tallennus ja tutkimus Suomen Urheilumuseo kartuttaa kokoelmiaan kokoelmastrategian ja vuosittaisten tallennussuunnitelmien pohjalta. Kokoelmastrategian lähtökohtana on museon tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona: Suomen Urheilumuseon kokoelma on suomalaisen urheilun kansalliskokoelma ja Urheilumuseolla on päävastuu urheiluaineiston tallennuksesta sekä sen koordinoinnista Suomessa. Museo kartuttaa kokoelmiaan niin, että ne kuvastavat suomalaisen urheilun monimuotoisuutta. Nykydokumentoinnin osuutta museon tallennustoiminnassa on jatkuvasti vahvistettu. Digitoinnista on tullut keskeinen osa museon kokoelmatyötä. Digitoinnin priorisoinnissa museo noudattaa vuonna 2010 laatimaansa museokokoelmien digitointisuunnitelmaa. Siirtyminen uuteen WebMusketti-luettelointijärjestelmään jatkui vuonna 2010 valokuva- ja esinetietokantojen konvertoinnilla vanhasta MBH-järjestelmästä. Valokuvasovelluksen konversiosta vastasi Hewlett Packard, joka teki sovellukseen viimeisen korjausajon 1.6.2010. Sopimus Hewlett Packardin kanssa purettiin välittömästi tämän jälkeen johtuen ongelmista sekä aikatauluissa että konversion tasossa. Valokuvasovelluksen konversion lopputulos ei ollut Salibandyn tuoreet maailmanmestarit lahjoittivat 14.12.2010 museon kokoelmiin kotikisojen kultamitalin. Lisäksi joukkueen kapteeni Mikael Järvi lahjoitti käyttämänsä pelikengät ja joukkueen maalivahti Henri Toivoniemi maskinsa.

9 / 21 tyydyttävä, vaan siihen jäi useita kenttiä, joihin on tehtävä suuria muutoksia. Muutosten tekeminen aikataulutettiin vuoden 2011 alkuun. Esinesovelluksen konvertoinnista tehtiin sopimus Fromdistance AS:n kanssa ja työ aloitettiin syyskuussa. Konversio valmistui 14.12.2010. Konversiota varten museon henkilökunta yhtenäisti vanhan MBH-sovelluksen tietokenttiä. Korjauksia tehtiin muun muassa valmistaja-, valmistustapa-, materiaali- ja lahjoittajatietokenttiin. Tietokenttien korjaamista ja täydentämistä tehtiin myös konversion jälkeen. Esineiden asiasanoituksen osalta työ jatkuu vuonna 2011. Konversion valmistuttua tietokantaan alettiin liittää inventoinnin yhteydessä otettuja esinevalokuvia. Vuoden 2010 loppuun mennessä tietokannassa oli luettelointitiedot 33 227 esineestä ja valokuva 2266 esineestä. Kaikki museokokoelman inventoidut esineet valokuvattiin. Kuvassa yksityiskohta 1800-luvun loppupuolen norjalaismallisten tunturisuksien siteistä. Museon esinekokoelmat karttuivat toimintavuoden aikana 43 lahjoituksella, joissa oli yhteensä 181 esinettä. Mainittavia lahjoituksia olivat muun muassa Jarno Saarisen MM-mitalit sekä helmikuussa 2010 pidettyihin Vancouverin talviolympialaisiin ja Helsingissä joulukuussa 2010 järjestettyihin salibandyn MM-kisoihin liittyvät esineet. Esineostoja tehtiin yksi kappale: Helsingin olympiasoihdun palopatruuna. Koko vuoden 2010 kartunta luetteloitiin WebMuskettiin. Merkittäviä lisiä valokuva-arkiston kokoelmiin olivat Suomen Urheiluopiston valokuvakokoelma ja Giuliano Bevilacqualta ostetut valokuvat suomalaisurheilijoista Vancouverin talviolympialaisissa. Museo sai kokoelmiensa digitointityöhön kaksi erillisavustusta. Myytti-avustuksella palkattiin tutkimusavustaja kolmeksi kuukaudeksi museon valokuvakokoelman digitointiin. Museon digitointisuunnitelman mukaisesti tutkimusavustaja digitoi suurikokoiset valokuvavedokset (1064 kappaletta). Kaikista suurimmat kuvat (333 kappaletta) jouduttiin digitoimaan kahdessa osassa ja yhdistämään osat toisiinsa kuvankäsittelyohjelmalla. Lisäksi digitoitiin suurikokoinen albumi, jossa on valokuvia 1900-luvun alun urheilijoista. Albumin kuvista 349 digitoitiin Myyttiavustuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin kokoelmien digitointiprojektiin erillisavustus, jolla museoon palkattiin tutkimusavustaja kolmeksi kuukaudeksi. Projektissa digitoitiin sekä esineettä valokuvakokoelmia. Esinekokoelmasta digitoitiin yhteensä 992 filateliaan liittyvää esinettä. Lisäksi digitoitiin olympiakisoihin liittyviä valokuvia yhteensä 1219 kappaletta. Kokoelmien digitointiprojekti jatkuu erillisavustuksen turvin vuonna 2011. Projektien lisäksi museon määräaikaiset tutkimusavustajat digitoivat albumeissa olevia valokuvia (930 kappaletta). Kaikki digitoidut kuvat liitettiin WebMusketin valokuvasovellukseen. Toimintavuoden loppuun mennessä sovelluksessa oli tiedot yhteensä 53 301 valokuvasta ja näyttökuva 3795 valokuvasta. Museon esinekokoelman inventointi eteni suunniteltua hitaammin esinesovelluksen konversion vuoksi. Vuoden aikana inventoitiin kuitenkin muun muassa suksikokoelma ja tekstiilikaapeissa olevat asut. Kaikista inventoiduista esineistä otettiin valokuvat esinetietokantaan liitettäväksi. Pidempiaikaisia esinelainauksia oli toimintavuoden aikana ainoastaan yksi. Kansallisarkistossa esillä olleeseen Suomi-Meksiko 2010 -näyttelyyn lainattiin muun muassa Helsingin olympiakisojen 1952 soihtu.

10 / 21 Museon julistekokoelma karttui yhteensä 20 julisteella, joten vuoden 2010 loppuun mennessä kokoelmassa oli yhteensä 2395 julistetta. Video- ja äänitekokoelmaa ei kartutettu toimintavuoden aikana. Valokuva-arkistosta toimitettiin valokuvia yhteensä 87 asiakkaalle (2009/78). Keskimääräinen laskutus asiakasta kohti oli 137 euroa (alv 0 %). Verkkosivuille suunnitellun kuvapalvelun toteuttaminen siirtyi taloudellisista syistä vuoteen 2011. Urheilumuseo teki Museoviraston kanssa sopimuksen liittymisestä Suomen Museot Online - palveluun. Kyseessä on suomalaisten museoiden yhteinen hakuportaali, joka todennäköisesti yhdistetään jossain vaiheessa Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon. Urheilumuseon tarkoituksena on saattaa portaalin kautta yleisön saataville osia sekä esine- että valokuvakokoelmistaan. Urheilumuseo liittyi vuonna 2010 mukaan Museoviraston organisoimaan tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön (TAKO). Yhteistyön tavoitteena on saada aikaan työnjako museoiden tallennusvastuun osalta ja kehittää museoiden välisiä yhteistyöhankkeita etenkin nykydokumentoinnin yhteydessä. TAKO-työskentelyyn liittyi vuonna 2010 mukaan noin 60 museota, jotka jakaantuivat seitsemään tallennuspooliin. Urheilumuseo on mukana poolissa 7, jonka teemaksi on muotoiltu Trendit, vaikuttajat ja käännekohdat. Pooli 7 valitsi ensimmäiseksi yhteiseksi tallennusprojektikseen Nuorisokulttuurin ilmiöitä 2011. Projektista tehtiin esisuunnitelmat ja sille saatiin Museoviraston erillisavustus. Projekti toteutetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Kalevalaisten naisten liiton lehteen toimitettiin suomalaisen talvimatkailun pioneereista kertova artikkeli Naisten voimin tuntureille. Artikkeli valokuvineen julkaistaan Pirta-lehdessä 1/2011. Toiminta valtakunnallisena erikoismuseona Suomen Urheilumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka koordinoi urheilumuseotoimintaa Suomessa. Urheilumuseo noudattaa valtakunnallisessa toiminnassaan Museoviraston kanssa vuonna 2008 tehtyä tulossopimusta, joka pohjautuu Urheilumuseon laatimaan erikoismuseostrategiaan. Eri lajien urheilumuseoiden tapaaminen järjestettiin Lahden hiihtomuseossa 10.11.2010. Paikalla oli edustus seitsemästä museosta. Urheilumuseon järjestämän tapaamisen teemoja olivat kokoelmien luettelointijärjestelmät, museoiden www-sivut sekä rahoitusjärjestelyt. Urheilumuseon edustajina urheilumuseopäivään osallistuivat Pekka Honkanen ja Riitta Hannula. Turun Sanomien urheilutoimituksen päällikkö Kalle Virtapohja tutustui Paavo Nurmen kotitaloon 24.11.2010. Maaliskuussa 2010 aloitettiin urheilualan museoiden www-sivujen kehittämishanke opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erillisavustuksen turvin. Vuoden loppuun mennessä sivujaan olivat kehittäneet Nyrkkeilymuseo, Jalkapallomuseo ja Hevosurheilumuseo. Hanke jatkuu vuonna 2011.

11 / 21 Eero Mäntyranta museon tulevaisuudesta keskusteltiin 4.11. tilaisuudessa, jossa olivat läsnä Eero Mäntyranta sekä edustajat opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Lahden hiihtomuseosta ja Suomen Urheilumuseosta. Mäntyrannan esinekokoelman kohtalosta keskusteltiin uudestaan Lahden hiihtomuseon edustajien kanssa 23.11.2010. Keskustelun pohjalta laadittiin Suomen Urheilumuseon ja Lahden hiihtomuseon yhteinen kannanotto, jossa määriteltiin museoiden mahdollisuudet Mäntyrannan esinekokoelman hankkimiseen. Urheilumuseon edustajat ovat osallistuneet Suomen jalkapallomuseon, Suomen jääkiekkomuseon, Hevosurheilumuseon ja Nyrkkeilymuseon vuosi- ja hallituskokouksiin. Suomen jääkiekkomuseolle annettiin asiantuntija-apua sääntöjen ja hallinnon uudistamiseksi. Kotkassa sijaitsevan Suomen koripallomuseon toiminnan kehittämisestä tehtiin selvitys. Museonjohtaja Pekka Honkanen avasi Suomen pesäpallomuseon haminalaisesta pesäpallosta kertovan näyttelyn Vimpelissä 10.5. Turussa sijaitsevassa Paavo Nurmen kotitalossa vieraili 165 kävijää (70/2009). Kotimuseon avoinna pidosta ja siivouksesta vastasi edellisvuosien tapaan Turun Urheiluliitto. Urheilumuseo aloitti keskustellut Turun kaupungin matkailuyhtiön kanssa kotitalon sisällyttämisestä tiiviimmin kaupungin matkailutarjontaan. Museohenkilökunnan koulutus Kaisa Laitinen osallistui tallennus- ja kokoelmayhteistyö seminaariin Suomen kansallismuseossa 24.1.2010. Hänet valittiin tallennuspoolin 7 puheenjohtajaksi. Pooli piti toimintavuoden aikana kaksi kokousta: Helsingissä 27.4. ja Tampereella 7.10. Riitta Hannula osallistui WebMusketin pääkäyttäjäkoulutukseen 4.3. ja 20.10. sekä museoiden KDK-päivään 9.12. Hän piti Tekniikan museopäivillä 11.11. puheenvuoron urheilualan museoiden yhteistyöstä. Riikka Jaakola osallistui SPR:n järjestämään ensiapukoulutukseen 12. 13.10. ja Suomen museoliiton tiedottajapäiville 27. 28.10. Tiedottajapäivien teemana oli sosiaalinen media. Riitta Hannula, Riikka Jaakola ja Merja Vilen osallistuivat WebMusketin käyttäjäpäivään 17.3. ja 7.11. Suomen kansallismuseossa. Jonna Kokkola osallistui Avara museo -seminaariin Helsingissä 23.11. Pekka Honkanen ja Kaisa Laitinen tutustuivat 24.11. Turun Sanomien arkistossa olevaan Jarno Saariseen liittyvään materiaaliin sekä TS-yhtymän Auto & Viestintämuseoon. SUOMEN URHEILUKIRJASTO JA TIETOPALVELU Urheilukirjasto Urheilukirjasto julkaisi ensimmäisen kerran digitoitua aineistoa. Kirjaston kokoelmista digitoidusta aineistosta julkaistiin verkkosivuilla Suomen Urheilulehden (1898 1904), Sportenin (1886), Uljaan (1886 87) ja Urheilijan (1897) vuosikertoja sekä vanhin suomenkielinen urheilukirja, Karl Göösin kirjoittama Voimistelun Harjoitus-Oppi vuodelta 1868. Syksyllä uusituilla verkkosivuilla digitoituun aineistoon lisättiin sanahaut mahdollistava tekstintunnistus.

12 / 21 Informaatikko vastasi koko Urheilumuseosäätiön uusittujen verkkosivujen teknisestä toteutuksesta. Verkkosivuilla julkaistiin ensimmäisen kerran myös Tietopalvelun tuottamia urheilutilastoja Suomen olympiamenestyksestä sekä viime vuosien arvokisamenestyksestä. Verkkosivuilla julkaistiin tiivis esitys Suomen Urheilukirjaston ja Tietopalvelun historiasta. Urheilukirjasto aloitti tekijänoikeuksien alaisen aineiston digitoinnin ja julkaisemisen. Ensimmäiseksi sovittiin Jääkiekkokirjojen tekijänoikeuksien haltijan Aarne Honkavaaran kanssa Jääkiekkokirjojen 1961 76 digitointi- ja julkaisuoikeudesta kirjaston verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistiin myös digitoitu versio ensimmäisistä suomenkielisistä jääkiekkosäännöistä, Suomen Luistinliiton julkaisema kirjanen Jäähockey vuodelta 1927. Toimintavuoden aikana kirjastossa vieraili 1941 kävijää (2009/2059, 2008/1953). Kirjastojärjestelmä WebOrigon sivuilla vieraili 2193 erillistä kävijää, jotka ovat tehneet yhteensä 49 118 hakua (2009/ 1992 kävijää, 47 646 hakua). Urheilukirjaston kokoelmiin oli luetteloitu vuoden 2010 lopussa 23 860 nidettä (2009/ 22585). 30. kerran järjestetyn Vuoden urheilukirja -kilpailun voittaja julkistettiin 1. helmikuuta. Vuoden urheilukirjaksi 2009 valittiin Antero Raevuoren kirjoittama ja Revontulen kustantama Järviset legendaarinen suomalainen urheilijaperhe. Kunniamaininnan saivat Miika Nousiaisen teos Maaninkavaara sekä Erkki Alajan kirjoittama Monsieur Magic Aulis Rytkönen. Urheilukirjaston varastotila kartoitettiin ja vuosittaisesta kartunnasta tehtiin laskelma. Sen mukaan lehtikokoelma karttuu 6 hyllymetrillä vuodessa ja kirjakokoelma keskimäärin 2 hyllymetrillä. Kartuntakartoituksen perusteella kirjaston varasto tarvitsee lisätilaa viimeistään 3 4 vuoden sisällä. Muutamien ulkomaisten lehtien sähköisten arkistojen kehittyminen hillinnee tilantarvetta kuitenkin tulevaisuudessa. Kirjalahjoituksista huomattavimmat olivat Voitto Raatikaisen, Lasse Erolan sekä toimitilojaan muuttaneen STT:n urheilutoimituksen lahjoitukset. Raatikaisen lahjoitus sisälsi erityisesti erinomaisessa kunnossa olevia vanhoja vuosikirjoja eri lajeista. STT:n lahjoituksesta merkittävimpiä olivat olympiakisojen viralliset tulosniteet. Erolan lahjoitus täydensi monipuolisesti kirjaston moottoriurheilukokoelmaa. Omin hankinnoin täydennettiin huomattava ruotsalainen Idrottsboken-vuosikirjasarja täydelliseksi sen ensijulkaisusta vuodesta 1945 alkaen. Urheilukirjastoon tutustuivat vuoden mittaan ryhmät muun muassa Palloliitosta (22.4.), Kisakallion urheiluopistosta (18.5.), Pellervo-instituutista (7.6.), HEO:n urheilujournalismilinjalta (2.8.) ja Turun yliopiston historian laitokselta (12.11.). Tietopalvelu Tietopalvelun intensiivisin työjakso osui heti toimintavuoden alkuun. Tietopalvelu toimitti Suomen Olympiakomitealle Vancouverin olympialaisten Suomen joukkueen viralliseen esitteen esittelytekstit englanniksi käännettynä sekä samat tekstit suomeksi Olympiakomitean verkkosivuille. Tietopalvelu vastasi Vierumäellä järjestetyn Suomen Olympia-Akatemian 25. istunnon raportin toimitustyöstä. MTV3:n tuottamaan Mäkihypyn maailmancup 2010/2011

13 / 21 -julkaisuun Tietopalvelu toimitti tilastot, esittelytekstejä sekä tietokilpailukysymyksiä. Tietopalvelun erikoistutkija toimitti Suomen jalkapalloa käsittelevän osion Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n vuosikirjaan (European Football Yearbook). Urheilulehdelle Tietopalvelu toimitti maaliskuusta alkaen viikoittaisen listauksen eri paikkakuntien kymmenestä huomattavimmasta urheilijasta. Ilta-Sanomissa julkaistiin Vancouver 2010 -kisapäivinä Tietopalvelun toimittamat kuusi olympiahistoria-artikkelia. Tietopalvelun tuottamia artikkeleita tilasivat myös Liikunta&Tiede-, Motion- sekä Historia-lehdet. Erikoistutkija osallistui kirjoittajana Kustannusosakeyhtiö Teoksen kirjahankkeeseen, jossa esitellään eri urheilumuotojen syntyhistoriaa. Huomattavimpia tiedonhakuja olivat Veikkaaja-lehdelle toimitetut jalkapallon MM-kisojen ennakkotilastot sekä Valioliiga-kauden 2010 11 pelaajaesittely. Tietopalvelu päivitti jalkapallon Veikkausliigalle vuonna 2009 toimitetun verkkonäyttelyn tiedot ajan tasalle ennen liigakauden 2010 alkua. Tietopalvelu teki tietokilpailukysymykset Expert-ketjun olympiavisakirjaseen. Suomen Olympiakomitean verkkosivuille Tietopalvelu toteutti Vancouverin talviolympialaisten tulospäivitykset. Olympiakomitean Zeus-tietokantaan Tietopalvelu toimitti kaikkien suomalaisten olympiaurheilijoiden perustilastot. Lisäksi Olympiakomitean tilauksesta tuotettiin Vancouverin kisojen suomalaismenestyksestä jälkianalyysi sekä käynnistettiin Lontoo 2012 - kisojen karsintajärjestelmien ja kiintiöpaikkojen seuranta. Erikoistutkija osallistui Olympiakomitean valmennuksen asiantuntijaryhmän kahteen kokoukseen vierailevana asiantuntijana. Tietopalvelu toimitti MTV3-kanavalle perusteelliset taustatilastot sekä alppihiihdon että mäkihypyn kaikista maailmancup-osakilpailuista toistamiseen kaudella 2009 10 ja kolmannen kerran kaudella 2010 11. Yhteistyötahot Peter Tallberg luennoi 24.11. Suomen urheilukirjaston ja Pro Olympia -yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Lontoon 2012 olympialaisten valmisteluista. Urheilukirjasto on yhteisöjäsen International Society of Olympic Historians (ISOH) - yhdistyksessä, joka on tärkeä väylä suomalaisen olympiatiedon välittämisessä. Tietopalvelu toimitti Suomen Urheilugaalan palkintoehdokkaista taustamateriaalia sekä Suomen urheilun Hall of Fame -galleriaan valittujen urheilijoiden henkilöesittelyt. Matti Hintikka osallistui Urheilugaalan palkintoraadin kokouksiin. Matti Hintikka luennoi 5.10. Vierumäen urheiluopistossa tiedonhankinnasta urheilujournalismin opiskelijoille ja osallistui Liikunnan tiedonvälitysyksikköjen kokoukseen 17.3. Helsingissä. Hän osallistui myös Suomen Olympia-Akatemian istuntoon 4.10. Vierumäellä, KDKkonferenssiin Helsingissä 16.11., Tahko Pihkala -seuran kokoukseen 17.11. sekä Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokoukseen 22.11.

14 / 21 SUOMEN URHEILUARKISTO Arkistojen säilytys- ja tutkijatilat Valtaosaa Urheiluarkistoon siirretyistä asiakirjoista säilytetään Suomen Urheilumuseosäätiön tiloissa. Arkistolla on säilytystilaa kaikkiaan 1500 hyllymetriä, josta käytössä on noin 1300. Kansallisarkistolta vuokrattuihin Siltavuoren tiloihin on sijoitettu 55 järjestö- ja 9 henkilöarkistoa. Kaikkiaan Siltavuoreen siirrettiin kuluneena vuonna 11,28 hyllymetriä (2009: 23,37) arkistoja. Siltavuoren tiloissa on kaikkiaan 368,67 hyllymetriä (2009: 359,39) Urheiluarkiston aineistoja. Materiaalia on haettu asiakkaille tutkittavaksi, palautettu käytettyjä arkistoja, tehty tiedonhakuja tai arkistosiirtoja kaikkiaan 26 kertaa (2009: 24). Tilaukset on edelleen toimitettu viimeistään kahden päivän kuluessa. Kuluneena vuonna solmittiin sopimus Sörnäisten rantatiellä sijaitsevien Työväen Arkiston makasiinitilojen vuokraamisesta Urheiluarkistolle. Tiloihin siirrettiin kaikkiaan 30,52 hyllymetriä kahden isomman järjestön asiakirjoja. Kaikkiaan ulkopuolisissa vuokratiloissa on vuoden loppuun mennessä 399,19 hyllymetriä Urheiluarkiston aineistoja. Arkistosiirrot ja aineistojen määrät Arkistonmuodostajia otettiin vastaan 73 kappaletta (2009: 62). Vuotuinen kasvu oli 54,34 hyllymetriä (2009: 56,70). Arkistonmuodostajia oli vuoden lopussa kaikkiaan 2597 kappaletta ja aineistojen kokonaismäärä 1565 hyllymetriä (2009: 1546). Uusia järjestöarkistoja saatiin kaksitoista (2009: 9) ja henkilöarkistoja kuusi (2009: 9) kappaletta. Lisäaineistoa luovutettiin 27 järjestöarkistoon (2009: 23) ja 7 henkilöarkistoon (2009: 3). Järjestöarkistoja oli vuoden lopussa 327 (2009: 314), seura-arkistoja 1973 (2009: 1949) ja henkilöarkistoja 310 (2009: 300) kappaletta. Merkittävä tapahtuma oli Vierumäellä sijaitsevan Suomen Urheiluopiston asiakirjojen siirtäminen Urheiluarkistoon. Arvokkaat pöytäkirjasidokset, kurssipäiväkirjat ja muut asiakirjat valaisevat maamme vanhimman urheiluopiston vaiheita ja ovat lähtökohta koko urheiluopistolaitoksen tutkimukselle. Tammikuussa otettiin vastaan yli 14 hyllymetriä Suomen Palloliiton uudempaa aineistoa. Valtaosa asiakirjoista oli kilpailutuloksia. Tätä aineistoa on luovutuksen jälkeen tutkittu runsaasti. Toinen suuri, 9 hyllymetriä, lahjoitus oli Suomen Purjehtijaliiton uudemmat asiakirjat, jotka liiton henkilökunta oli ryhmitellyt ja koteloinut Urheiluarkiston ohjeiden mukaan. Suomen Purjehtijaliiton arkisto on jatkuvasti ollut yksi käytetyimmistä arkistoista. Suomen Miekkailuliiton lisäaineistot järjestivät Urheiluarkiston ohjauksessa Miekkailuliiton historiaprojektiin osallistuneet henkilöt. Järjestöjen arkistoluettelot siirrettiin vuoden loppuun mennessä Urheiluarkiston kotisivuille. Suomen Kanoottiliitto siirsi uudempaa pöytäkirja- ja kirjeenvaihtoaineistoaan uudelleen koteloituna. Arkistojen järjestäminen ja luettelointi Arkistoaineistoa järjestettiin 64,92 (2009: 89,39) ja seulottiin 44,19 (2009: 36,24) hyllymetriä. Suurimmat arkistot valmistuivat kesällä, jolloin Urheiluarkistossa työskenteli korkeakouluharjoittelija ja kuukauden ajan myös palkattu arkistonjärjestäjä. Heidän toimestaan ja

15 / 21 henkilökunnan ohjauksessa saatiin kuntoon Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Helsingin piirin, Suomen Karateliiton, Suomen Nykyaikaisen 5-otteluliiton ja Suomen Jääpalloliiton laajat aineistot. Roihuvuoren Roihun arkiston järjesti Urheiluarkiston tiloissa ja ohjauksessa seuran hallituksen jäsen Tytti Salminen. Suomen Työväen Urheiluliiton laajan nuotti- ja voimisteluohjelmien kokoelman järjesti Työväen Urheiluliitossa ja Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLissa työskennellyt Eila Uitto. Kuluneena vuonna valmistuivat Suomen Urheiluopiston, Warkauden Urheilijain, Vantaan Ladun ja Hangö Segelföreningin arkistot. Uudempaa aineistoa liitettiin mm. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien, Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Miekkailuliiton arkistoihin. Lisäaineistoja liitettiin kaikkiaan 27 järjestö- ja seitsemään henkilöarkistoon. Uusia arkistoluetteloita valmistui 27 (2009: 24) kappaletta. Arkiston kotisivuille oli vuoden loppuun mennessä siirretty 278 (2009: 259) kappaletta sähköisessä muodossa olevaa arkistoluetteloa. Loput luettelot ovat tutkijatiloissa paperimuotoisena. Seurojen haja-aineistojen asiakirjakohtaiset tiedot löytyvät arkiston tietokannasta. Henkilöarkistoista valtaosa on järjestetty ja luetteloitu, mutta kotisivuille siirretään toistaiseksi lähinnä kokoelmaluonteiset luettelot, joita tällä hetkellä on viisi (2009:4) kappaletta. Urheiluarkiston tietokannasta löytyy myös urheiluaineistojen kansallinen rekisteri, johon merkitään tiedot aineistoista, joita säilytetään muissa kuin Urheiluarkiston tiloissa. Kansalliseen rekisteriin sisältyy tietoja 274 (2009: 272) arkistonmuodostajasta. Kansainväliseen rekisteriin merkitään tietoja muissa maissa säilytettävistä merkittävistä maatamme koskevista urheiluaineistoista. Arkistolle lahjoitettuja tutkimuksia ja keräyksiä on 220 (2009: 217) kappaletta. Niiden tiedot siirretään myös Urheilukirjaston käyttämään WebOrigo-tietokantaan. Asiakaspalvelu Toimintavuoden aikana uudistettiin Urheilumuseosäätiön kotisivut. Arkiston sivujen tekstit tarkastettiin sekä valokuvattiin asiakirjoja ja koulutusaineistoa neuvonta- ja ohjaustyötä varten. Keskeisimmät arkistointiohjeet löytyvät kotisivuilta. Arkistokäyntejä tehtiin kaikkiaan 504 (2009:432) kappaletta. Asiakirjoja tilasi 442 (2009: 316) henkilöä. Asiakaskäyntien nousuun saattaa vaikuttaa arkistoluetteloiden siirtyminen sähköiseen muotoon. Puhelimitse ja sähköpostitse vastattiin 102 tiedonhakuun (2009: 121). Laajemmista hauista on edelleen peritty tiedonhakumaksu. Arkistoyksikköjä (kotelo, sidos, laatikko) tilattiin 1227 (2009: 948) kappaletta. Kaukolainoja lähetettiin viisi (2009: 3). Asiakirjojen digitointi ja yksityisten keskusarkistojen yhteistyö Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yksityisille keskusarkistoille 780 000 euron digitointiavustuksen vuosiksi 2009 2010. Suomen Urheiluarkiston osuus määrärahasta vuonna 2010 oli 17 000 euroa. Urheiluarkisto digitoi Suomen Valtakunnan Urheiluliiton pöytäkirjat 1906 1950 ja toimintakertomukset 1907 1992, Suomen Työväen Urheiluliiton liittotoimikunnan pöytäkirjat 1919 1953 ja toimintakertomukset 1919 1979, Finlands

16 / 21 Svenska Idrott -järjestön vuosikirjat 1947 1980, Suomen Palloliiton toimintakertomukset 1907 1975 sekä Suomen olympiakomitean toimintakertomukset 1933 1986. Urheiluarkiston aineistoja digitoitiin hankkeen aikana kaikkiaan 27 477 kuva-tiedostoa, jotka on tallennettu TIFF -formaatissa Mikkelin ammattikorkeakouluun ja käyttö-kopiot tehdään pdf -muotoisena asiakaskäyttöön. Lisäksi aiemman äänitearkisto-hankkeen yhteydessä digitoitiin 118 Urheiluarkiston ja -museon haastatteluäänitettä. Edellä mainitun hankkeen yhteydessä valmisteltiin laajempi aineisto tulevaa digitointia varten. Urheiluarkiston digitointia ohjaa vuonna 2010 laadittu Suomen Urheilumuseosäätiön digitointisuunnitelma 2011 2012. Yksityisten keskusarkistojen välisessä yhteistyössä toteutettiin syksyllä arkistojen digitaalisten aineistojen kehittämistoiminnan vertaisarviointi, johon Svenska Litteratursällskap (SLS) oli hakenut erillisavustuksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen vetäjänä toimi SLS ja konsulttiyritys Salivirta & Partners. Arviointi kesti työpäivän ja tuloksista laadittiin arkistokohtainen loppuraportti tulevan kehittämistoiminnan pohjaksi. Arvioinnin pääteemat olivat digitaalisten aineistojen rooli arkiston toiminnassa ja toimintaympäristössä, digitaalisten aineistojen hallinnan nykytila ja kehityssuunnitelmat, Kansallinen digitaalinen kirjasto-pitkäaikaissäilytys (KDK-PAS) vaatimukset ja valmiudet sekä arkistojen yhteistyön tuomat mahdollisuudet. Arkistokohtaiset raportit, arvioinnin loppuraportti ja hankkeen aikana tutustuminen muiden arkistojen digitaaliseen toimintaan todettiin hyödyntäneen arkistojen omia digitointisuunnitelmia. Arkistokoulutus, neuvonta, vierailut ja esittelyt Urheiluarkisto järjesti Suomen Palloliiton 45 työntekijälle kaksi tilaisuutta arkistoinnista, Urheiluarkiston toiminnasta ja jalkapalloaiheisista aineistoista. Marraskuussa järjestettiin Suomen Jääkiekkoliiton 17 työntekijälle arkistokoulutusta ja Suomen Työväen Urheiluliiton arkistonmuodostussuunnitelma käynnistettiin yhdessä 11 työntekijän kanssa. Arkistoaineiston luovutusneuvontaa järjestettiin Urheiluarkiston tai järjestöjen omissa tiloissa sekä sähköpostitse ja puhelimitse kaikkiaan 25 kertaa. Ossi Viita esitteli Turun yliopiston Suomen historian 34 opiskelijalle arkiston ja Urheilumuseosäätiön palvelukokonaisuuden. Lisäksi arkistossa vieraili Svenska Litteratursällskapin edustaja, Työväen Arkiston henkilökunta, Suomen Tanssiurheiluliiton ja Suomen Jääpalloliiton työntekijöitä ja Suomen Lähetysseuran arkistonhoitaja ja museon edustaja. Ossi Viita osallistui helmikuussa Kansallisarkiston järjestämään keskustelutilaisuuteen Arkistoista elämäkerraksi ja maaliskuussa Svenska Litteratursällskapetin arkistossa järjestettyyn yksityisarkistojen tapaamiseen sekä joulukuussa Kansallisarkistossa järjestettyyn arkistojen infopäivään. Kahden jälkimmäisen tilaisuuden pääaiheena oli arkistojen digitointi ja Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke. Heli Yrjänäinen osallistui Liikunnan Tiedonvälitysyksikköjen kokoukseen Tieteiden talolla maaliskuussa. Heli Yrjänäinen osallistui lisäksi Yksityisten keskusarkistojen vuosikokoukseen toukokuussa ja arkistojen talous- ja tilakysymyksiä käsittelevään kokoukseen lokakuussa. Joulukuussa Kansallisarkisto järjesti tapaamisen, jossa yksityiset keskusarkistot käsittelivät

17 / 21 toiminnan tunnuslukuja, henkilötyövuosiseurantaa ja arkistojen digitointihankkeen 2009 2010 tuloksia. Heli Yrjänäinen ja Ossi Viita osallistuivat VIII valtakunnallisille arkistopäiville 18. 19.5. Jyväskylässä. Päivien teemana oli Muutos ja muutosjohtaminen arkistotoimessa ja asiakirjahallinnossa. Artikkelit, kirjoitukset ja näyttelyt Tammikuussa Urheiluarkisto otti vastaan porilaisen urheilutoimittajan Reijo Majasaaren asiantuntemuksella lajeittain koottuja lehtileikkeitä. Lahjoitusta esiteltiin tammikuussa Satakunnan Kansan ja Fair Play -lehtien artikkeleissa. Ossi Viita kirjoitti artikkelin Näkymättömät arkistot näkyviksi Arkistoalan Ammattiyhdistyksen arkistoammattilaisten Faili -lehteen ja esitteli Urheiluarkiston toimintaa ja lähdeaineistoja Kasvatus- ja Aika -verkkolehdessä sekä Pohjankyrö -lehdessä kirjoituksella Työ Suomen Urheiluarkistossa toiveiden täyttymys. Ossi Viita jatkoi urheiluseura Pakilan Visan vuonna 2008 käynnistämää 75-vuotishistorian kirjoittamista. Pakilan Visan kotisivuilla julkaistaan kuvitettua kertomusta historiakirjan valmistumisvaiheista ja sisällöistä. Urheiluarkiston kotisivuilla julkaistiin arkiston 25 juhlavuoden johdosta haastattelu Urheiluarkiston pitkäaikaisesta ja aktiivisesta nyrkkeilyn historiaa tutkineesta Seppo Eskosesta ja hänen julkaisuistaan. Kansallisarkistossa avattiin 16.9. juhlanäyttely Finland-Mexico 2010, jossa oli esillä Urheiluarkiston asiakirjoja Meksikon urheilijoista Helsingin olympialaisissa 1952 ja asiakirjoja Suomen joukkueesta vuoden 1968 Meksikon olympialaisissa. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA EDUSTUKSET Vuonna 2008 perustetun Nordic Network for Sports Museums kokous pidettiin 15. 16.4. Helsingissä ja Lahdessa. Kokouksen järjestelyistä vastasi Suomen Urheilumuseo. Tapaamisessa keskusteltiin erityisesti tallennusjärjestelmistä, kokoelmapolitiikkasta ja museokasvatustoiminnasta. Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Lahden hiihtomuseoon. Kotimaisten järjestäjien lisäksi edustettuina olivat Ruotsin urheilumuseo ja Lillehammerin olympiamuseo. Suomen Urheilumuseon edustajina kokoukseen osallistuivat Pekka Honkanen, Kaisa Laitinen ja Jonna Kokkola. Oman jännityksensä tapahtumaan toi Islannin tulivuorenpurkaus, joka esti lentoliikenteen. Osanottajat lähtivät Suomesta päivän myöhässä laivalla Tukholmaan. Pohjoismaisten urheilumuseoiden Nordic Network -verkosto vieraili 18.3.2010 Lahden Hiihtomuseossa. Kuvassa Lillehammerin olympimuseon ja Lahden museoiden edustajia, vasemmalta: Esa Hassinen, Åge Dalby, Mari Stakston ja Suvi Kuisma. Syyskuun 29. 30. päivinä järjesti ICA:n (International Council of Archives) jaosto SPO (Section on sports archives) seminaarin ja eri maiden arkistojen jäsenkokouksen Suomen Urheilumuseosäätiön tiloissa. Ossi Viita osallistui seminaariin ja Heli Yrjänäinen

jäsenkokoukseen. SPO:n kaksipäiväiseen kokoontumiseen osallistui kaikkiaan 15 henkeä eri maista. Pekka Honkanen osallistui Vancouverissa olympiakisojen yhteydessä järjestettyyn urheiluseminaariin 20. 25.2. ja European Sports Lotteriesin järjestämään 2nd Sports Symposiumiin Johannesburgissa 25. 29.6. Vuosittainen Olympic Museum Networkin kokous järjestettiin Lausannessa 9. 10.9. Pekka Honkanen toimi opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Pro Urheilu tunnustuspalkintotyöryhmän asiantuntijajäsenenä, urheilijoiden ammattienedistämissäätiön apurahatoimikunnan puheenjohtajana, Suomen Palloliiton lisenssivalituslautakunnan jäsenenä, Suomen Urheilujohtajaveteraanit ry:n hallituksen jäsenenä sekä Historia -lehden toimituskunnassa ja lehden kolumnistina. Kaisa Laitinen jatkoi Teatterimuseon säätiön hallituksen jäsenenä. 18 / 21 Riitta Hannula osallistui neljään Suomen ICOM:in (International Council of Museums) CIDOCkomitean kokoukseen, joiden aiheena oli komitean kansainvälisen konferenssin järjestäminen Helsingissä kesäkuussa 2012. Matti Hintikka tutustui Kölnissä maailman suurimman urheilukirjaston, Kölnin urheilukorkeakoulun kirjaston, kokoelmiin ja digitointisuunnitelmiin 12.3. Liikuntavaikuttajien haastatteluprojektin aloituslounaalla 15.2.2010 olivat läsnä vasemmalta: Pertti Paloheimo, Carl-Olaf Homén, Tapani Ilkka, Kosti Rasinperä, Matti Ahde, Kerstin Ehnholm, Jukka Uunila, Kalevi Tuominen ja Harri Holkeri. MARKKINOINTI, TIEDOTUS JA TUTKIMUSTOIMINTA Suomen Urheilumuseosäätiö aloitti toimintavuoden alussa liikuntavaikuttajien muisti- ja kokemustiedon tallennus- ja julkaisuprojektin. Suomalaisten liikuntavaikuttajien kokemustietoa ei ole juurikaan tallennettu lähdekriittisin menetelmin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle projektiavustuksen. Projektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluivat Suomen Urheilumuseosäätiöstä johtaja Pekka Honkanen ja FT Ossi Viita sekä Liikuntatieteellisestä Seurasta tutkija, FT, Jouko Kokkonen ja tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen. Jouko Kokkonen toimi hankkeen projektitutkijana, jonka tehtävänä oli laatia jokaisesta haastateltavasta haastattelupohja. Projektin ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin yhtätoista erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla liikuntakulttuurimme kehitykseen vaikuttanutta henkilöä. Projekti aloitettiin yhteisellä lounaalla 15.2., jossa haastateltaville selvitettiin projektin tavoite ja merkitys sekä tallennettavan materiaalin julkisuuskysymykset. Haastattelut suoritettiin pääsääntöisesti Suomen Urheilumuseon tiloissa maalis-toukokuussa. Haastattelijoina toimivat Pekka Honkanen ja Jouko Kokkonen. Projektin yhteydessä haastateltiin seuraavat henkilöt: Jukka Uunila (2. ja 22.3.), Harri Holkeri (11.3.), Carl-Olaf Homén (23.3.), Pertti Paloheimo (30.3.), Kosti Rasinperä (12.4.), Markku Pullinen (13.4.), Peter

19 / 21 Tallberg (21.4.), Kalevi Tuominen (22.4.), Kerstin Ehnholm (27.4.), Matti Ahde (4.5.) ja Tapani Ilkka (5.5.). Projektiin osallistuville järjestettiin kiitospäivällinen ravintola Tornissa 8.6. Haastatteluaineistoa kertyi kaikkiaan 26 tuntia. Materiaali on tallennettu digitaalisessa muodossa Urheiluarkistoon. Materiaalin pohjalta tuotetaan julkaisu keväällä 2011. Julkaisun kirjoittavat Jouko Kokkonen ja Teijo Pyykkönen. Projektin yhteydessä litteroitiin Kari A. Nurmelan vuosina 1978 1979 tekemät haastattelut Jukka Uunilasta. Vanhoilla C-kaseteilla olevaa materiaalia oli kaikkiaan 26 tuntia 30 minuuttia. Litteroinnin suoritti tutkimusavustaja Jouni Lavikainen. Suomen Urheilumuseosäätiö aloitti elokuussa Juhani Juuso Wahlstenin elämäntyön dokumentointiprojektin. Materiaalin pohjalta julkaistaan syksyllä 2011 elämäkerta ja itsenäinen digitaalisessa muodossa oleva e-kirja. Teoksen kirjoittaa FM Kalle Kaskinen. Suomen Urheilumuseosäätiöllä on pääyhteistyösopimukset Veikkaus Oy:n, Luottokunnan ja Diacorin kanssa. Suomen Urheilumuseosäätiön uudistetut verkkosivut avattiin 1.10. Verkkosivujen suunnittelusta vastasi verkkotyöryhmä, johon kuului edustaja säätiön kaikista yksiköistä. Sisällöntuotantoon osallistui koko säätiön henkilökunta. Säätiön kotisivuilla rekisteröitiin toimintavuonna 32 592 käyntiä (2009: 27 514) ja 156 912 näyttökertaa (2009: 105 817). Kummatkin luvut ylittivät asetetut tavoitteet selvästi. Suomen jälkeen eniten käyntejä kertyi Ruotsista (308), Yhdysvalloista (284) ja Venäjältä (266). Välitön poistumisprosentti sivustolta on laskenut 48,5:een ja sivuilla käytetty keskimääräinen aika noussut 3,11 minuuttiin. Säätiön verkkostrategian mukaisesti poistumisprosentin on suunniteltu laskevan neljäänkymmeneen ja yksittäisten käyntien nousevan 40 000 vuoteen 2012 mennessä. Säätiön verkkosivuilla olevan museokaupan kautta tehtiin vuoden aikana 27 kirjatilausta (2009: 36). Verkkokaupan kirjatilauksissa tehtiin yhteistyötä Juoksija-lehden kanssa. Suomen Urheilumuseon ystäväyhdistys, Urheilumuseoklubi, palkitsi jo 18. kerran Urheiluvuoden yllättäjän Olympiastadionilla järjestetyssä tilaisuudessa. Urheiluvuoden 2010 yllättäjäksi valittiin voimistelija Tommi Tuuha. Palkinnoksi luovutettiin perinteiseen tapaan taiteilija Eero Heikkisen maalaus. Vuonna 2010 säätiön tiloissa järjestettiin 175 tilaisuutta (2009/174). Tilaisuuksien kävijämäärä vuonna 2010 oli 4713 henkeä (2009: 4557). Tilaisuuksien tarjoilussa säätiön yhteistyökumppanina on Sodexo Oy. Yhteistyössä Sodexon kanssa järjestettiin markkinointitilaisuus Hansel-sopimusasiakkaille ja suunniteltiin lapsiperheille suunnattu syntymäpäivätarjoilupaketti. Suomen Urheilumuseosäätiö järjesti yhteistyössä Stadion-säätiön kanssa markkinointitilaisuuden valtioneuvoston jäsenille ja Helsingin kaupungin päättäjille U2 konsertin yhteydessä 20.8. Suomen Urheilumuseosäätiön palveluesitettä postitettiin tammi-helmikuussa yhteensä 590 kappaletta SLU:n jäsenjärjestöille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja tärkeimmille tiedotusvälineille. Uusittujen verkkosivujen kautta toteutettiin tilojen käyttäjille asiakaskysely. Kysely lähetettiin 71 asiakkaalle, jotka edustivat 50 eri yritystä. Vastausprosentti oli 49,3. Tilaisuuksien