Gynaecologi Practici 5.12.2012 Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Wendla Paile Säteilyturvakeskus
α e - DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena 2
Ionisoivan säteilyn vaikutukset Suorat kudosvaikutukset: Korkea annos lyhyessä ajassa aiheuttaa solukuolemaa ja kudosvaurioita. 1 sievert(sv) koko keholle aiheuttaa säteilysairauden. Jos koskee voimakkaaseen lähteeseen, voi lyhyessä ajassa syntyä vaikea paikallisvamma Satunnaiset myöhäisvaikutukset: Pienikin annos lyhyen tai pitkän ajan kuluessa saatuna lisää syövän ja geneettisen haitan riskiä. Ei ole olemassa kynnysarvoa, jota pienemmällä annoksella syöpä ei voisi saada alkunsa Todennäköisyys kasvaa kokonaisannoksen kasvaessa Yksilön riski on pieni korkeankin annoksen jälkeen Pienten annosten vaikutus ei näy tilastoissa Kollektiiviannos on tärkeä kokonaishaitan mitta 3
4
Teollisuuden gammakuvaukseen käytetty Ir-192 -lähde pidetty housujen takataskussa 45 min. Pakara 1 kk onnettomuuden jälkeen. Kalifornia 1979 5
40-vuotias amerikkalainen mies, jolle tehtiin läpivalaisussa koronaariangiografia, pallolaajennus, toinen angiografia sekä ohitusleikkaus, kaikki samana päivänä. Kuva 18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. 6
Polonium-210 Marraskuussa 2006 Alexander Litvinenko kuoli sairaalassa Lontoossa Kuolinsyy : myrkytetty radioaktiivisella poloniumilla 7
Jasser Arafat 2004? 8
Vaste 100% 0 Annos 9
Atomipommituksessa altistuneiden syöpäriski, kiinteät kasvaimet
Kollektiivinen annos ja syöpäriski LNT-malli: Syöpäriski nousee lineaarisesti annoksen mukana ilman kynnysarvoa Syöpäkuoleman riski väestössä 5-10% per Sv Jos kollektiiviannos on 10 000 mansv 500 1000 syöpäkuolemaa Syöpäkuolemia ilman säteilyä 10 000 x 1 Sv 2 000 100 000 x 100 msv 20 000 1000 000 x 10 msv 200 000 11
Rtg-tutkimusten vaikutus väestön syöpäriskiin Suomalaisten keskimääräinen annos rtgtutkimuksista: 0,5 msv vuodessa Kollektiiviannos 2500 Sv vuodessa Laskennallisesti satakunta ylimääräistä syöpäkuolemaa vuodessa (suuruusluokka) Suomessa vuosittain 10 000 syöpäkuolemaa Noin 1% saattaa johtua rtg-kuvauksista Yksilön riski pieni; vaihtelee iän mukana 12
Syöpäriski eri iässä altistuneilla 13
Pienten lasten elinikäinen riski saada säteilystä syöpä on kymmenkertainen verrattuna vanhempiin ihmisiin Koko väestön keskimääräiseen riskiin verrattuna lasten riski on kolminkertainen Suurin osa syöpätapauksista ilmenee vasta vanhalla iällä Nuoren tytön abdominaalinen TT-kuvaus 1:1000 elinikäinen syöpäkuoleman riski Yksilön riski pieni, mutta kollektiivinen haitta merkittävä, jos kuvataan paljon 14
Eri röntgentutkimusten tyypillisiä efektiivisiä annoksia STUK 15
Suomalaisen säteilyannos on keskimäärin 3,7 msv vuodessa 3 4 5 6 7 1 2 3 4 2 5 6 1 7 1. Sisäilman radon noin 2 msv 2. Luonnon radioaktiivisuus kehossa 0,3 3. Ulkoinen säteily maaperästä 0,5 4. Kosminen säteily avaruudesta 0,3 5. Röntgendiagnostiikka 0,5 6. Radioisotoopit diagnostiikassa 0,04 7. Tshernobyl laskeuma 0,04 16
17 cancer
Efektiivinen annos kuvantamisesta Määritelty työtekijöiden ja väestön suojelemisen tarpeisiin. Efektiivinen annos kuvaa väestölle aiheutuvaa keskimääräistä haittaa. Se ei anna oikeata kuvaa yksilön riskistä. Se on ynnäyskelpoinen suure sekä yksilö- että väestötasolla Kollektiivinen annos on hyvä seuranta- ja vertailukohde 18
Säteilyaltistus raskauden aikana Säteilyn vaikutus kehittyvään sikiöön riippuu säteilyannoksesta, annosnopeudesta sekä raskauden vaiheesta.
Korkea, äkillinen säteilyannos voi aiheuttaa sikiölle vakavaa jälkeenjääneisyyttä, kasvuhäiriöitä ja muita kehitysvaurioita. Nämä ovat suoria kudosvaikutuksia. Määrätyn annoksen alapuolella vaikutusta ei ole. Kynnys riippuu raskauden vaiheesta. Annosnopeus vaikuttaa kynnysarvoon Säteily voi myös lisätä sikiön syöpäriskiä tai aiheuttaa geneettistä haittaa Nämä ovat satunnaisia vaikutuksiaeikä säteilyannoksen kynnysarvoa ole
Organogeneesi 1 mm 3 Varhainen alkio - noin 10 6 solua 1 : 10 6 solua 1 mm 3 10 12 solua (1000 g) 21
Kehityshäiriöt organogeneesin aikana: Eläinkokeiden perusteella kynnysarvo 100-200 mgy Ihmisillä keskushermosto vaurioituu herkimmin Henkinen jälkeenjääneisyys, pienipäisyys ja yleinen kasvuhäiriö ovat säteilyn merkkivauriot. Sädehoidon jälkeen on kuvattu näiden yhteydessä myös silmämuutoksia, luustomuutoksia ja genitaali-elinten muutoksia Pienet annokset eivät voi aiheuttaa kehitysvammoja satunnaisesti organogeneesin aikana 22
Raskausviikkoina 10-17 on keskushermoston säteilyherkkyys suurimmillaan Vakava jälkeenjääneisyys yleinen, jos annos on ollut yli 500 mgy Alhaisemmilla annoksilla voi olla lievempi vaikutus älykkyyteen Jopa alle 100 mgy saattaa ehkä vaikuttaa marginaalisesti lapsen älykkyyteen Viikkoina 18-27 herkkyys on alhaisempi. Vakava jälkeenjääneisyys, jos annos yli 1000 mgy. 23
Altistunut sikiönä Japanin atomipommituksessa raskausviikolla 11. Säteilyannos 860 mgy. Pienipäinen, jälkeenjäänyt. Aivojen magneettikuvaus 41-vuotiaana: runsaasti harmaata aivosubstanssia väärässä paikassa
Raskaana olevan äidin röntgentutkimus: Tavanomaisesta kuvauksesta sikiön annos on pieni, korkeintaan muutama mgy. Kerroskuvauksessa (TT) annos voi olla muutama kymmentä mgy. Epämuodostumia ei ole kuvattu tällaisilla annoksilla.
Herkimmässä vaiheessa (raskausviikot 10 17) laajalla lantion kuvauksella voisi olla lievä vaikutus älykkyyteen Muuten ei kehitysvammoja odottavan äidin röntgentutkimuksista Herkimmässä vaiheessa raskaus on jo tiedossa Tahaton altistus ei mahdollinen (?) Radiologiset toimenpiteet tai sädehoito: Huomattavasti korkeampia annoksia, jotka voivat vaurioittaa sikiötä. 26
Koko raskauden aikana säteily lisää sikiön syöpäriskiä. Lapsuudenaikaisen syövän yleisyys ilman altistusta on noin 1 : 400 eli 25 : 10 000 Äidin alavatsan kuvaus: Jos 10 mgy sikiölle 6 : 10 000 eli 25% lisää Laaja lantion tutkimus, esim. TT-kuvaus: 40 mgy sikiölle kaksinkertainen riski Jos tämä lapsi sairastuu syöpään lapsuusiässä 50% mahdollisuus että on syy-yhteys altistukseen Syöpäriskin vuoksi laajat röntgentutkimukset vältettävä läpi raskauden Vaihtoehtoiset menetelmät ensisijaisia Muista: kuvauksesta voi olla hyötyä myös lapselle 27
Oikeutettu raskauden aikainen TT-kuvaus Liikenneonnettomuudessa vammautunut nainen Fetal skull ribs Blood outside uterus Fetal dose 20 mgy 28
3 minuutin TT-tutkimus, jonka jälkeen päivystysleikkaus. Nainen ja lapsi jäivät henkiin. Free blood Kidney torn off aorta (no contrast in it) Splenic laceration 29
Mahdollisuus saada terve lapsi säteilyaltistuksen jälkeen Sikiön säteilyannos yli luonnon taustan (mgy) Mahdollisuus ettei ole kehityshäiriötä (%) Mahdollisuus ettei sairastu syöpään 0-19 vuoden iässä (%) 0 97 99,7 1 97 99,7 5 97 99,7 10 97 99,6 50 97 99.4 100 97 99,1 > 100 Mahdollisesti Korkeampi 30
Jos lantion kuvaus on tehty ja jälkeenpäin paljastuu, että potilas olikin raskaana, tämä ei anna aihetta raskauden keskeytykseen. Epämuodostuman vaara ei ole tavanomaista suurempi. Lisääntynyt syöpäriski ei ole mikään keskeytyksen aihe. Altistus ei lisää epämuodostumien määrää satunnaisesti ICRP: keskeytys ei ole oikeutettu säteilyaltistuksen vuoksi, jos sikiön annos on alle 100 mgy 31
Suomessa tapahtui vuonna 2004: 19 v ammattitanssijattarelle tehtiin LS-TT selkävaivojen takia. Raskauden mahdollisuutta tiedusteltiin sekä lähettäessä että röntgenosastolla. Potilaan mukaan raskaus ei ollut mahdollinen. 32
33
34
Kuvissa näkyy diskusprolapsinlisäksi sikiön rakenteita vastaten raskausviikkoa 20 (kuvaus 22.4.04). Tutkimuksen jälkeenkin potilas sanoi että raskaus ei voi olla mahdollinen, vaikka sikiö näkyy TT-kuvissa. 21.1.04 oli otettu tk:ssals-rtg, jossa raskaus on ollut niin alkuvaiheessa (rv 8), että sikiö ei näkynyt. STUK arvioi sikiön annokseksi 10-20 mgy. Arvion mukaan tutkimuksesta ei ole ollut haittaa sikiön kehitykselle. Potilaalle keskusteluapua sosiaalihoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Viikolla 39 + 2 syntyi sektiolla terve tyttö, 2855 g. 35
Isotoopit ja raskaus Suurin osa diagnostiikasta tehdään lyhytikäisillä isotoopeilla, kuten Tc-99 m. Sikiöannokset ovat muutama milligray. Sikiön annos voidaan vähentää juomalla ja virtsaamalla paljon. Jodi-131 kulkeutuu istukan läpi ja on sikiölle vaarallinen
Sikiön kilpirauhanen kerää jodia aktiivisesti 12. raskausviikosta alkaen Kilpirauhasen korkea säteilyannos sikiöaikana voi johtaa pysyvään hypotyreoosiin Kilpirauhassyövän riski kasvaa pienelläkin säteilyannoksella Raskauden aikana radiojodi on vasta-aiheinen Radiojodihoidon jälkeen suositellaan raskauden lykkäämistä 4 kk. Jos kuitenkin raskaus vahingossa alkaa aikaisemmin, keskeytys ei ole aiheellinen. Sikiön säteilyannos voidaan laskea. Jos radiojodia annetaan imetyksen aikana, imetys on lopetettava
Joditabletti ja ydinturma Ydinonnettomuudessa uraanin halkeamistuotteet voivat päästä ympäristöön Voivat liikkua tuulen mukana kauas Aiheuttavat ulkoista ja sisäistä säteilyaltistusta Jodi on haihtuva ja pääsee herkästi ulos Jodi-131on ydinturman alkuvaiheen tärkein ongelma. Puoliintumisaika 8 päivää. Häviää kahdessa kuukaudessa täysin. Pitkällä tähtäimellä cesium on tärkein 38
Alkuvaiheessa jodia on hengitysilmassa Myöhemmin jodi laskeutuu maahan. Altistus maidon ja vihannesten kautta Jodi imeytyy välittömästi keuhkoista tai ruuansulatuskanavasta verenkiertoon Suuri osa jodista sitoutuu muutamassa tunnissa kilpirauhaseen Normaalista jodinsaannista riippuen kilpirauhaseen päätyy 25-70% (jopa 90%) radiojodista Kilpirauhasen säteilyannos voi täten nousta satoja kertoja korkeammalle verrattuna muihin elimiin 39
Kilpirauhasen säteilyaltistus lisää kilpirauhassyövän riskiä Pienikin annos lisää riskiä Yksilön riski on pieni, mutta syöpätapausten kokonaismäärä kasvaa, jos altistuneita on paljon Korkea annos voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa 40
Tshernobyl 26.4.1986 41
42
Valkovenäjällä 1152 lasta on alle 15 ikäisinä sairastunut kilpirauhassyöpään 1986-2002. Aikuisilla ei selvää kilpirauhassyövän lisäystä. Rekisterit ovat epäluotettavia Lapsilla tiedot ovat yksiselitteisiä Lasten ja nuorten kilpirauhassyöpä lisääntynyt myös Ukrainassa ja Länsi-Venäjällä Kuolleisuus on alhainen. Alle 20 lasta on kuollut 43
Tshernobyl opetti: Kilpirauhassyöpäriski on todellinen eikä sitä pidä vähätellä. Riski ulottuu satoja kilometrejä tapahtumapaikasta. Voidaan havaita myös pienten annosten jälkeen, koska altistunut väestö on niin suuri. Riski kohdistuu etenkin lapsiin. Mitä pienempi lapsi, sen suurempi riski. Alle 5-vuotiaana altistuneiden riski on suurin. 44
Radiojodin kertyminen kilpirauhaseen voidaan estää ottamalla oikeaan aikaan joditabletti Tarvittava määrä on 1000-kertainen verrattuna päivittäiseen normaalisaantiin Joditabletti hyödyllinen etenkin pikkulapsille Aikuisten hyöty kyseenalainen, syöpäriski pieni Yli 40-vuotiaiden syöpäriski + 0 Sivuvaikutusten riski suurempi 45
Jodix, 130 mg KI Annostelu: Aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 1 tabletti 3-12 vuotiaat lapset: 1/2 tablettia 1 kk 3 vuotta 1/4 tablettia Vastasyntyneet - 1 kk 1/8 tablettia Vastasyntyneille ei yli 1 annos. TSH tarkastettava Raskaana oleville ei yli 2 annosta Vasta-aiheet: Jodiallergia, kilpirauhasen toimintahäiriö 46
Joditabletti olisi otettava ennen kuin pilvi saapuu. Liian aikaisin tai myöhään otettuna teho vähenee. 5 tuntia kerta-altistuksen jälkeen tabletin antama suoja on 50 %. Puolen vuorokauden jälkeen otettuna se ei enää tehoa. Altistus hengityksen kautta jatkuu niin kauan kuin radiojodia on ilmassa, jolloin joditabletteja kannattaa vielä ottaa. Yksi annos antaa hyvän suojan 24 tunniksi Osittainen suoja jatkuu 48 tuntia 47
Jos tapahtuu suuri päästö, joditablettien anto lapsille saattaa olla aiheellista satojen kilometrien etäisyydellä Koko maassa on syytä hankkia joditabletteja lapsiperheisiin, päiväkoteihin ja kouluihin Silloin tällöin havaitaan ilmassa pieniä määriä radioaktiivista jodia Tämä ei vielä tarkoita, että joditabletteja pitäisi ottaa Mittausmenetelmät ovat äärimmäisen herkkiä Säteilyannokset jäävät useimmiten mitättömän pieniksi Joditabletteja otettava vain viranomaisten kehotuksesta! 48