Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2013

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös Johtokunta hyväksynyt 7.3.2014

Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 8 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 9 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 9 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 10 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 12 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA...14 1.4.1 Suoritteiden määrät ja julkishyödykkeet... 14 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkisoikeudellisten suoritteiden laatu... 17 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN...18 1.6. TILINPÄÄTÖSANALYYSI...24 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 24 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 24 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 25 1.6.4 Tase... 27 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...28 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET...29 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...29 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 32 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 34 4. TASE... 35 5. LIITETIEDOT... 36 6. ALLEKIRJOITUS... 45 7. TOIMINTAKERTOMUKSEN EN LIITTEET... 47

1 Tilinpäätös 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Vuosi oli Mittatekniikan keskuksen kahdeskymmeneskolmas toimintavuosi ja toinen vuosiksi 2012 2015 tehtyä monivuotista tulossopimusta. Sopimus osoittautui hyvin toimivaksi ja sen mukaisesti tulostavoitteisiin tehtiin vain päivityksiä ja käytiin kevennetty tulosneuvottelu. Mittatekniikan keskuksen metrologiset ja pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun kansallista infrastruktuuria. Palveluita tarvitaan ja niitä käytetään talouden vaihteluista riippumatta. Keskuksen maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteiset hankkeet lisääntyivät edellisestä vuodesta. Toimintavuosi oli tuloksellisesti ja taloudellisesti hyvä. MIKES on tavoitteensa mukaisesti pyrkinyt parantamaan vaikuttavuuttaan omalla toimialallaan verkottumalla suunnitelmallisesti kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. MIKES-metrologia ja FINASakkreditointi ovat hyvin haluttuja yhteistyökumppaneita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. MIKESmetrologian keskeiset yhteistyökumppanit Otaniemessä ovat VTT ja Aalto-yliopisto. Alueellisen toiminnan painopisteenä jatkui yhteistyö Oulun ja Kajaanin alueiden toimijoiden kanssa, CEMISyhteistoimintahankkeessa. Kajaaniin perustetun voiman ja vääntömomentin sekä virtausten mittanormaalilaboratoriolla oli toinen kokonainen toimintavuosi. Kalibrointitoiminta saavutti asetetut tavoitteet ja suunnitelman mukaiset investoinnit saatiin valmiiksi. Ulkopuolisten hankkeiden määrä ja volyymi olivat suunnitelman mukaisia. Espoon ja Kajaanin välille luotiin optisten tietoliikenneverkkojen kautta maailman pisin satelliittijärjestelmistä riippumaton aikalinkkiyhteys EU-rahoitteiset tutkimushankkeet vahvistivat MIKESin ja kotimaisten yhteistyökumppaneiden asemaa eurooppalaisessa tutkimusverkostossa. Vuoden lopussa oli käynnissä 37 EMRP-ohjelman hanketta. EMRP-hankkeet linkittyivät kotimaisiin tutkimushankkeisiin ja edistivät viraston palvelukykyä ja verkostoitumista. Korkeatasoinen kansainvälinen yhteistyö poisti tutkimuksesta kotikutoisen piirteen ja tuki entistä paremmin kansallisen mittajärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Yksikkö saavutti suunnitellun volyymin kustannusvastaavasti ja akkreditointi laajeni uusille alueille. Keskustelut akkreditoinnin hyväksikäytöstä laajenivat, ja hallinnonrajoja ylittävää yhteistyötä jatkettiin useiden ministeriöiden kanssa. FINASin toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus täytti kansainväliset vaatimukset ja sen tuloksena Suomi jatkaa kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa. Keskuksen talous toteutui suunniteltua paremmin ja keskuksen tulot kasvoivat 7 % edellisestä vuodesta. Merkittävimmin kasvoivat akkreditoinnin, Kajaanin yksikön jäljitettävyyspalvelujen ja yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tuotot. Eniten kasvua oli EU-hankkeiden tuotossa. Toiminnan kulujen lisäys, noin 800 000 euroa, on pääosin seurausta toimintamenojen kasvusta ja uusista metrologiayksikön rekrytoinneista. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus parani ja oli tulostavoitteiden mukainen. Työhyvinvointikyselyn (VMBaro) mukaan henkilöstön tyytyväisyys on parantunut kolmena viimeisenä vuonna. Erityisesti johtamisen, osaamisen johtamisen ja tiedonkulkua kuvaavat työtyytyväisyysindeksit ovat parantuneet. Sairauspoissaolot olivat selvästi alle valtion keskiarvojen. Timo Hirvi ylijohtaja

2 Tilinpäätös 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kuva 1. 1 MIKESin toiminnan vaikuttavuusprosessi ja alue Todistusten / jäljitettävien mittausten lukumäärä Akkreditointi toimielinten pätevyys laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Metrologia mittaustulosten oikeellisuus mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ~ 30 kpl Teollisuuden kalibroinnit ja mittaukset Akkreditoidut testauslaboratoriot Tutkimuslaitosten mittaukset ~ 200 kpl Julkisen sektorin mittaukset Lakisääteisen metrologian mittaukset -kauppa 4000 4 000 000 40 000 000 4 000 000 000 Mittatekniikan keskuksen vuotuinen kalibrointisuoritteiden määrä on noin 4 000. Mittalaitteen kalibroinnista alkava vaikutusketju laajenee nopeasti. Mittausten osuus on n. 2 % BKT:sta eli runsaat 3 mrd euroa. TOIMINTA-AJATUS, AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) kehittäminen ja ylläpito. Sen tehtävänä on vastata myös säännöksissä ja määräyksissä edellytetyistä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyvistä tehtävistä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ajatus MIKES tekee kansainvälisen tason metrologista tutkimusta, siirtää SI-mittayksiköt elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja vastaa akkreditointi- ja pätevyydenarviointitoiminnasta Suomessa. Visio Metrologia ja akkreditointi ovat laajalti käytettyjä ja parantavat Suomen kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton.

3 Tilinpäätös TEM:n strategiset s tavoitteet ja kytkentä työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiostrategian an linjauksiin MIKESin toimintaa suunnataan ja kehitetään TEM:n konsernistrategian, Innovaatio-osaston tavoitteet vuosille 2012 2016 -asiakirjan ja EIO:lle (elinkeino- ja innovaatio-osasto) asetetut tulostavoitteet vuosille 2015 asiakirjan mukaisesti. TEM on asettanut toimialalleen hallituskauden mittaiset konsernistrategian mukaiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. MIKESin toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee tavoitelinjaus 1:n (Edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa) ja tavoitelinjaus 4:n (Poistamme rakenteellisia kilpailun esteitä) alaan kuuluvassa toiminnassa. Muissa tavoitelinjauksissa mainittuja asiakokonaisuuksia MIKESin toiminta edistää välillisesti eikä MIKESin toiminnan vaikuttavuutta ole mahdollista tältä osin mittareiden avulla yksiselitteisesti osoittaa. Konsernin tavoitelinjausten toteuttamiseksi TEM on asettanut innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen tulosalueelle talousarvioesityksen valmisteluun liittyen konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle. MIKESin toiminta kytkeytyy suoraan tai välillisesti seuraaviin tavoitteisiin: Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa. Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat MIKES osallistuu aktiivisesti ja vaikutushakuisesti metrologiaan ja pätevyyden toteamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja globaaliin yhteistyöhön. Erityisinä painopisteinä ovat EURAMETin kautta toteutettavat tutkimushankkeet ja -ohjelmat, joissa MIKESin erikoisosaaminen ja toimitalon luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. MIKES-metrologia osallistuu yhteiseurooppalaiseen artikla 185:een perustuvaan EU-rahoitteiseen EMRP (European Metrology Research Programme) tutkimusohjelmaan. EMRP:n viimeinen haku oli vuonna. Uusi tutkimusohjelma on valmisteilla ja sen on ajateltu alkavan vuonna 2014. Ohjelman nimi on EMPIR (European Metrology Programme for Innovation and Research) ja sen toteuttamiseen Suomi on sitoutunut ministeri Jan Vapaavuoren allekirjoituksella. Uudistunut EU-lainsäädäntö määrittelee puitteet akkreditointitoiminnan järjestämiselle ja käytölle jäsenmaisa, mikä lisää sidosryhmäyhteistyötä erityisesti kansallisella tasolla. Akkreditoinnin hyödyntäminen enenevässä määrin EU:n harmonisoidussa yhteisölainsäädännössä edellyttää akkreditoinnin uudenlaista soveltamista eri hallinnonaloilla ja resurssien kohdentamista yksittäisiin arviointiohjelmiin.

4 Tilinpäätös 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus VAIKUTTAVUUS Taulukko 1. 1 Vuoden tulossopimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet (Tulossopi- muksen luku 2, 2, Yhteiskunnallinen vaikuttavuus) MIKES edistää toiminnallaan metrologian ja akkreditoinnin käytön horisontaalista laajentamista eri hallinnonaloilla (MMM, STM, LVM, YM ja SM). MIKES sijoittuu hyvin eurooppalaisten metrologialaitosten joukossa strategisesti keskeisillä alueilla, sija. Metrologian ja akkreditoin- nin palveluja käyttävät asiakkaat ovat kansainvälii- sillä markkinoilla kilpailu- kykyisiä. Suomi on mukana kaikissa MIKESin toimialan kansainvälisissä sopimuksissa, kyllä /ei. Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite Toteuma MIKESin toiminta ja palve- lut varmistavat yhteiskun- nan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta. MIKESin toiminnan vaikutusmekanismi yhteiskuntaan (panos-tuotos-suhde) selvitetään yliopistotutkimuksena. Selvityshanketta valmistelevia hankkeita Oulun yliopiston ja Measurepolisin kanssa (3 kpl diplomityö ja 1 väitöskirjan osajulkaisu) Selvityshanke käynnistetty Hallinnonalakohtaiset keskustelut toteutettu TEM:n kanssa Väliraportti Yhteistyön käynnistäminen kahden hallinnonalan kanssa Väliraportti laadittu Hallinnonalakohtaiset keskustelut toteutettu YM:n, MMM:n ja LVM:n kanssa 5. 5. 5. 5. kyllä kyllä kyllä kyllä Tieteellistä metrologiaa koskeva yhteistyö Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä on jatkunut ja kehittynyt edelleen myönteisesti. MIKES-metrologian EMRP-ohjelmassa meneillään olevat projektit ovat vahvistaneet tätä yhteistyötä ja luoneet kuvaa MIKESistä korkeatasoisena tutkimuslaitoksena. EMRP-tutkimusohjelman vuoden 2012 haun tuloksena 15 uutta hanketta alkoi vuonna 2012. Otsikoina haussa olivat:industry, SI Broader Scope & Open Excellence. Vuoden haku kohdistui aihealueille: Energy & Environment. Suomen Akatemia vahvistaa selkeästi tavoitetta olla viiden parhaan eurooppalaisen metrologian laitoksen joukossa. Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuslaitosten mielenkiinto välitetään EMPIRkomitealle. Haussa ollaan aktiivisesti mukana ja pyritään edelleen suurempiin hankekokonaisuuksiin. Teollisuuden ja tutkimuslatosten osuus pyritään integroimaan suoraan projekteihin tai välillisesti kotimaisten projektien kautta. Soveltavan metrologian alalla MIKES oli mukana useissa projekteissa. Kajaanissa MIKES osallistui paikallisten toimijoiden kanssa yhteisiin projekteihin ja toimii paikallisessa dosenttitiimissä. MIKES on osakkaana energia- ja ympäristöalueen SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä. CLEENissä aktiviteettimme suuntautui kolmeen aihealueeseen: MMEA, SGEM ja FCEP. Näistä MIKESillä oli ohjelmapäällikkyys MMEAohjelmassa. Uusia mittausmenetelmiä demonstroitiin MATINEn rahoittamana. Tehtiin myös suoria yritysprojekteja.

5 Tilinpäätös MIKES-metrologia on mukana Kajaanissa CEMIS-konsortiossa ja perustetussa soveltavan mittaustieteen ryhmässä. Voima- ja vääntömomenttilaboratorion siirto Lahdesta Kajaaniin on toteutettu, vertailumittauksia on vielä meneillään. Vesivirtausmittauslaitteiston osalta käyttöönotto on vielä osittain kesken. CMCtaulukoihin saadaan ensimmäiset viennit Kajaanin osalta vuonna 2014. Vertailumittausten tulosten perusteella MIKES on pysynyt erinomaisella tasolla ja siten säilyttänyt erinomaisen maineensa. CIPM MRA -sopimukseen liittyvä kansallisten metrologialaitosten laatujärjestelmä on raportoitu EURAMETin TC-Q:ssa (Technical Committee-Quality). Suomalaisten instituuttien laatujärjestelmä sai täyden luottamuksen. Vertaisarvioinnit (peer evaluation) Tšekin, Slovakian ja Puolan kanssa jatkuivat suunnitelman mukaisesti. EU:n akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen (EU 765/2008) myötä uusiin arviointialueisiin liittyvä kansallinen viranomaisyhteistyö on laajentunut uusille osa-alueille. Hallinnonalakohtaisia keskusteluja on jatkettu tapaamisella ympäristöministeriön (YM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja liikenne- ja viestintäminiteriön (LVM) edustajien kanssa. Keskusteluissa kartoitettiin yhteistyön nykytilannetta ja sen kehittämistarpeita ja laajentamista. Vuonna viranomaisille järjestettiin myös tilaisuus, jonka aiheena oli akkreditointi viranomaiskäyttöön. Finasin yhteistyö viranomaisten kanssa on jatkunut aktiivisena. Ympäristöministeriön kanssa on käsitelty ympäristöteknologian verifiointiohjelmaan (ETV) ja uuteen rakennustuoteasetukseen liittyviä kysymyksiä sekä rakennustuotteisiin liittyvää kansallista lainsäädäntöä. Energiamarkkinaviraston kanssa on käsitelty uutta päästökauppalainsäädäntöä ja sen soveltamista. MMM:n kanssa yhteistyö on liittynyt rehulain ja EU säädösten uudistamiseen, Trafin kanssa mm. ajoneuvoihin ja liikenteeseen liittyviin arviointeihin sekä rautateiden liikkuvan kaluston kunnossapitojärjestelmiin ja viestintäviraston kanssa tietoturvallisuuden arviointiin. Vakiintunut yhteistyö jatkui Evira/MMM/STM:n kanssa elintarvike- ja vesitestaukseen liittyvissä kysymyksissä sekä STUKin kanssa ydinturvaohjeistukseen ja ydinvoimaturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Myös Valviran kanssa on jatkettu yhteistyötä lääkinnälliset laitteet direktiiviin ja asetukseen ja ilmoitetun laitoksen toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Osallistuminen THL:n koordinoimaan kliinisen auditoinnin kehittämisen ja seurannan työryhmään on myös jatkunut. FINAS-akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLA- ja MRAsopimukset). Vuonna 2012 toteutettu FINASin EA-vertaisarviointi ja ympäristötodentajiin liittyvä EMASarviointi on saatu päätökseen ja FINAS jatkaa nykyisissä MLA sopimuksissa. Seuraava EA:n arviointi on vuonna 2016. FINAS on valmis liittymään uuteen standardin ISO 14065 (päästökauppatodentajat) kattavaan MLA-sopimukseen, kun se EA:n tasolla solmitaan. Vuonna FINAS osallistui EA:n, ILACin ja IAF:n yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. FINASin edustaja jatkoi EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä. Lisäksi FINASin edustajat toimivat jäseninä kolmessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS toteutti arviointeja yhteistyössä Egyptin (EGAC), Latvian (LATAK), Iso-Britannian (UKAS), Viron (EAK), Puolan (PCA) ja Kiinan (PNAS) akkreditointielimien kanssa. Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Yhteistyö Aalto-yliopiston Mikro- ja Nanotieteiden laitoksen kanssa, Olli V. Lounasmaa laboratorion ja Helsingin yliopiston Fysikaalisen kemian laboratorion kanssa on ollut aktiivista. EMRP-hankkeiden kautta MIKES-metrologia on verkottunut hankkeisiin osallistuvien eurooppalaisten tutkimus- ja metrologialaitosten kanssa. MIKES-metrologia on toiminut ja toimii aktiivisesti löytääkseen EMRP-hankkeissa tehdyille innovaatioille ja tutkimustuloksille kotimaisia teollisia hyödyntäjiä. Kansainvälistä yhteistutkimusta tehtiin myös Kanadan NRC:n kanssa. Akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetus (765/2008/EY) on ollut voimassa vuodesta 2010 alkaen. Akkreditoinnin merkitys ja painoarvo on kasvanut ja vahvistunut. Tämä näkyy lisääntyneenä yhteistyönä eri hallinnonalan viranomaisten kanssa.

6 Tilinpäätös MIKES metrologian kansallista yhteistoimintaa Yhteinen tutkimusprofessuuri Aalto-yliopiston TKK:n kanssa Alan opetusta TKK:lla, OY:ssa ja JY:ssa Tutkimusyhteistyötä mm. Aalto-yliopiston, VTT:n, JY:n ja OY:n kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa CEMIS-yhteistyö Kajaanissa Metrologian neuvottelukunta SHOK (Cleen Oy)- ja OSKE-osallistuminen FINAS akkreditointipalvelun kansallista yhteistoimintaa TEM/Energiamarkkinavirasto: uusi päästökauppalainsäädäntö YM: ETV (Environmental technology verification) YM: Rakennustuoteasetus, rakennustuotteisiin liittyvä kansallinen lainsäädäntö YM + SYKE: EU:n jätelainsäädäntö (End of Waste), päästömittaus MMM: rehulaki ja EU-säädökset LVM/Trafi: ajoneuvoihin, liikenteeseen ja rautateihin liittyvät arvioinnit LVM/Ficora: tietoturvallisuus sertifiointiohjelma TUKES: painelaitekokoukset STUK: ydinturvaohjeistus ja ydinvoimaturvallisuus Evira/Valvira/MMM/STM: elintarvike- ja vesitestaus Valvira: lääkinnälliset laitteet -direktiivi ja asetus THL: kliinisen auditoinnin kehittäminen Hallinto- ja tukipalvelut Ylijohtaja on tukenut verkottumista ja yhteistyötä erityisesti Oulun yliopiston kanssa sekä energia- ja ympäristöalan SHOK:ssa (CLEEN Oy) että Kajaanin CEMIS hankkeissa samoin kuin akkreditointitoiminnan hyväksikäytön laajentamista yli hallinnonalarajojen. Hallintopäällikkö, IT-päällikkö ja talouspäällikkö ovat osallistuneet hallinnonalan yhteistoimintaan toimialaansa liittyvissä työryhmissä ja verkostotapaamisissa. Hallinto- ja tukipalveluissa alettiin valmistella syksyllä valtioneuvoston päättämää Mikesin integraatiota VTT:hen ja yhtiöittämistä. Kansainvälinen toiminta Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa. Tätä tavoitetta MIKESin molemmat yksiköt ovat toteuttaneet omissa viiteryhmissään. MIKES-metrologian kansainvälistä toimintaa: Mukana EURAMET e.v.:n toiminnassa. Mukana EMRP-tutkimusohjelmassa, Osallistui EURAMET:n kokouksiin: TC-T, TC-M, TC-F, TC-Q, TC-TF, TC-AUV, TC-EM, TC-L, TC- IM ja CC:n työryhmäkokouksiin jäsenenä metrijärjestön konsultatiivisissa komiteoissa CCL, CCEM ja CCPR ja CCT:ssä. MIKES mukana kansainvälisissä vertailuissa Toteutti jäljitettävyyden MIKESin primaarinormaaleista useiden maiden KML: n ja akkreditoitujen laboratorioiden referenssinormaaleihin FINAS akkreditointipalvelun kansainvälistä toimintaa: Osallistuttu EA:n (European co-operation for Accreditation), ILACin (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF:n (International Accreditation Forum Inc.) yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla FINASin edustaja ollut arvioijana kolmessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. FINASin edustaja jatkoi EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä Osallistuttu EA:n direktiiviverkoston toimintaan

7 Tilinpäätös Taulukko 2. Mittatekniikan keskuksen julkaisutoiminta vuosina 2010 201 (kpl) 2010 2011 2012 MIKESin julkaisusarja 4 4 1 2 Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa 22 28 33 25 Muut julkaisut 5 3 3 0 Opinnäytteet 1 3 *) 5 6 Esitykset kv. konferensseissa 37 37 52 98 *) Opinnäytetöihin sisältyy yksi väitöskirja ja kaksi muuta opinnäytetyötä Tiedotus- ja julkaisutoiminta Tiedotuslehti Tiimalasi ilmestyi kahdesti. Asiakas- ja sidosryhmille postitettavan julkaisun painosmäärä oli 3 500 kpl. Metrologian yksikön asiakasviestintää on toteutettu julkaisu-, seminaari- ja koulutustoimintana. Tilaisuuksia oli yhteensä 8. Osallistujamäärä oli parhaimmillaan 20 30 henkilöä. Osa tilaisuuksista toteutettiin yhteistyökumppanien kanssa. Metrologian keskeisille asiakkaille suunnatun TOPFive-julkaisun painosmäärä oli 800 kpl. Osallistuminen FINASin järjestämiin arvioijakursseihin ja koulutustilaisuuksiin on ollut edelleen runsasta. Alkuvuonna järjestettiin FINAS-päivä. Erilaisia koulutustilaisuuksia järjestettiin 7 kpl liittyen mm. standardeihin ISO 17025, ISO 17065 ja ISO 15189. FINASin edustajat ovat pitäneet yhteensä 6 esitelmää eri järjestäjien tilaisuuksissa. FINASBulletiini tiedotuslehteä julkaistiin sähköisenä kaksi numeroa. Tiedot akkreditointivaatimuksista (Päätös P1, Tiedote 10) ja niihin liittyvistä oppaista on pidetty ajan tasalla. Uusina oppaina julkaistiin arviointiperiaatteet A8/ Riippumattomuuden arviointi ja A9/ Arvioinnin tekninen tuki. Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskus on saanut näkyvyyttä seitsemässä sanoma-, ammatti- ja paikallislehdessä julkaistussa uutisessa tai artikkelissa. Mikesin verkkosivuille tehtiin vuoden aikana noin 440 000 käyntiä (noin 400 000 käyntiä vuonna 2011 ja 420 000 käyntiä vuonna 2012). MIKES on mukana myös sosiaalisessa mediassa: Facebookin viikoittaisten päivitysten lukijamäärä on selvässä kasvussa.

8 Tilinpäätös 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Taulukko 3. Vuoden tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Taloudellisuus ja tuottavuus (Tulossopimuksen luku 3.1., Toiminnallinen tehokkuus) Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite Toteuma Metrologian omatoimisen rahoituksen osuus kasvaa. Kotimaisten hankkeiden volyymi, 500 000 1 138 700 520 000 717 000 Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymi, 129 000 163 200 300 000 256 000 Suomen osuus eurooppalaisista metrologian alan tutkimushankkeista (EMRP, vuodesta eteenpäin EMPIR), %- 4,0 6,7 4,0 5,6 osuus volyymista MIKESin osuus eurooppalaisista metrologian alan tutkimushankkeista (EMRP, vuodesta eteenpäin EMPIR), %- 4,0 5,9 3,0 4,6 osuus volyymista Kajaanin yksikön volyymi metrologian kokonaisvolyymistä, %* 10 14 5 14 Resurssien käyttöä tehostetaan strate- gisten ja operatiivisten liittoutumien, verkottumien sekä muun yhteistyön avulla. la. Alihankinnan lisääminen akkreditointitoiminnassa, % *Ulkopuoliset tulot ilman ELY-keskuksen rahoja 37 47 39 44 Taulukko 4. Metrologian rahoituksen kehitys vuosina 2011 TP 2011 TP 2012 TP 1 000 %-osuus 1 000 %-osuus 1 000 %-osuus Maksullisen palvelutoiminnan tulot 1 039 1 401 1 267 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot *) 1 680 2 010 2 288 Omatoiminen rahoitus yhteensä 2 718 34 % 3 411 44 % 3 556 41 % Budjettirahoitus 5 379 66 % 4 347 56 % 5 029 59 % *) Sisältää myös Kajaanin yksikön ELY-keskukselta saaman rahoituksen Metrologian omatoimisen rahoituksen osuus oli 41 %. Tutkimustoimintaan saatu, pääosin EU:sta peräisin oleva rahoitus kasvoi. Maksullinen palvelutoiminta pieneni suhdanteiden ja akkreditoituihin kalibrointilaboratorioihin siirtyneen kysynnän johdosta. Kalibrointitoiminnan tuotot Kajaanissa ovat kasvaneet ja Espoossa hieman pienentyneet.. Toimeksiantoja on sekä kotimaasta että ulkomailta. Viron ja Latvian MoU-pohjainen jäljitettävyyspalvelu on jatkunut. Viron ja Latvian mittausten jäljitettävyys MIKESin mittanormaaleihin toteutettiin erillissopimusten puitteissa. Investoinnit Kajaanin toimipisteessä on investoitu vesivirtauslaitteistojen toimintakuntoon saattamiseen. Espoon toimipisteessä on investoitu ionikelloprojektin laitteisiin ja muihin välttämättömiin mittalaiteinvestointeihin. Akkreditointitoiminnan alihankinta Vuoden akkreditointien luonteesta johtuen (ks. kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ulkopuolisia pääarvioijia ei voitu hyödyntää samassa suhteessa kuin edellisenä vuonna, joten akkreditoinnit työllistivät Finasin omaan henkilökuntaan kuuluvia pääarvioijia/arvioijia, joiden määrä kasvoi vuonna noin 1 htv.

9 Tilinpäätös Vaikka ulkopuolisten arviointipalvelujen osto lisääntyi euromääräisesti jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna, alihankinnan osuus akkreditointipalveluista pieneni edellisvuoden 47 %:sta 44 %:iin ylittäen kuitenkin selvästi tavoitteen 39 %. 1.3.1 Toiminnan T tuottavuus Mittatekniikan keskuksen henkilötyövuosimäärä on sopeutettu budjetissa myönnettyihin ja toiminnasta saataviin tuloihin. Henkilötyövuosimäärää seurataan osana vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa. Kalibrointitoiminnan osalta tuottavuuden tarkastelu perustuu annettuihin kalibrointitodistuksiin ja maksullisen palvelutoiminnan henkilötyövuosiin. Yksittäisten kalibrointitoimeksiantojen laaja-alaisuus suhteessa suoritetuotantoon käytettyyn työaikaan voi vaihdella merkittävästi. Ko. henkilötyövuodet vuonna olivat 13 % tehollisesta kokonaistyöajasta. Taulukko 5. MIKES-metrologian kalibrointitoimeksiannot ja maksullisen toiminnan htv 2011 2012 muutos, % Annetut kalibrointitodistukset, kpl 1 615 1 667 1 543-7 Jäljitettävyyspalvelut, htv 6,2 8,3 6,9-16 Annetut todistukset, kpl/htv 260,5 200,8 222,5 11 Taulukko 6. FINASin arvioimat toimielimet t ja pääarvioija/arvioijaresurssit 2011 2012 m uutos, % Arvioidut toimielimet, kpl 208 215 221 3 Pääarvioija/arvioijaresurssit, htv 12,7 12,3 13,0 6 Arvioidut toim ielim et, kpl/htv 16,4 17,5 17,0-3 Taulukko 7. FINASin arvi a rviointien laajuus (h/lkm) 2011 2012 muutos, % Arvioinnin laskutetut tunnit, h 7 190 8 039 9 239 15 Aktiiviset toimielimet 31.12., lkm 227 229 239 4 Arviointien laajuus, h/kpl 31,7 35,1 38,7 10 Arvioitujen toimielinten määrä on kasvanut ja samalla akkreditointeihin ja muihin arviointeihin käytetty tuntimäärä aktiivisia toimielimiä kohti on kasvanut vuosittain johtuen toimielimien akkreditoidun toiminnan laajentumisesta. 1.3.2 Toiminnan T taloudellisuus Vuoden henkilöresurssien käyttö ja vastuualueille kohdistettujen kustannusten jakautuminen on esitetty taulukossa 7. Taulukko 8. Henkilöstö (htv( htv) ) ja kustannukset (milj. euroa) ) vastuualueittain vuonna 2 TP 2011 TP 2012 HENKILÖSTÖ KUSTANNUKSET htv m ilj. htv m ilj. toteu- htv tavoite-% tuma -% toteu- m ilj. tavoite-% tuma -% MIKES Metrologia, Espoo 43,1 6,717 48,9 7,063 55,3 61,6 60,4 7,801 62,7 64,1 MIKES Metrologia, Kajaani 5,8 0,434 6,8 0,777 7,0 7,2 7,6 0,760 7,0 6,2 FINAS Akkreditointi 18,4 2,302 18,3 2,579 19,3 20,2 21,1 2,659 22,0 21,8 Hallinto- ja tukipalvelut 10,5 1,086 10,4 1,073 10,0 11,0 10,9 0,958 8,3 7,9 77,9 10,538 84,5 11,492 91,6 12,178 Kokonaiskustannukset toteutuivat lähes suunnitellusti (TULSU 12,290 milj. ).

10 Tilinpäätös 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 9. Vuoden tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Kannattavuus ja kustannusvastaavuus (Tulossopimuksen luku 3.1., Toim. tehokkuus) Maksullinen toiminta Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus, % Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite Toteuma 106 105 100 117 94 115 115 125 Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet vuodelle vahvisti työvoima- ja elinkeinoministeriö Asetuksella (871/2012) mittatekniikan keskuksen maksullisista suoritteista. Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden osa-alueen suoritteiden tuottamiseen ei ollut käytettävissä hintatukea, minkä vuoksi kustannusvastaavuutta hintatuen jälkeen ei ole sisällytetty tarkasteluun. Maksullisen toiminnan vuositulos kokonaisuutena oli 650 000 euroa, jolloin kustannusvastaavuus toteutui 120 %:sti. Kokonaisvuositulos parani edellisvuodesta 11 %-yksikköä. Kertomusvuonna maksuperustelain mukaisia tuottoja kertyi kaikkiaan 3,8 milj. euroa. Näistä 65 % kertyi julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä ja 35 % liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Julkisoikeudellisten suoritteiden myynti koostui kokonaisuudessaan akkreditointipalveluista, minkä vuositulos oli 378 000 euroa. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta suhde tuotot/kustannukset oli 117 % (105 % vuonna 2012). Julkisoikeudellisten suoritteiden myynti kasvoi edellisvuodesta johtuen arviointityön lisääntymisestä. Vuonna oli aiempaa enemmän erityisesti isojen organisaatioiden uudelleenakkreditointiprosesseja, uusia akkreditointihakemuksia ja jo akkreditoitujen organisaatioiden pätevyysalueiden laajennuksia uusille osaalueille. Julkisoikeudellisten suoritteiden myynti kasvoi määrällisesti 231 000 euroa samalla, kun kokonaiskustannuksen alenivat sekä absoluuttisesti että suhteessa toteutuneeseen myyntiin. Kustannukset alenivat monestakin eri syystä tai eivät toteutuneet suunnitellusti. Uuden valtion Optimizejärjestelmän käyttöönoton myötä MIKES-talon vuokrien kohdistus kustannuspaikoille muuttui samalla, kun Senaatti Kiinteistöjen kanssa neuvoteltiin uusi vuokrasopimus voimaan 1.1.. Osuus yhteiskustannuksista aleni hallinto- ja tukipalveluissa tehtyjen henkilöjärjestelyjen vuoksi. Lisäksi FINAS oli varautunut vuoden tulossuunnitelmassa uuden tietojärjestelmän hankintaan. Hanke kuitenkin on viivästynyt toimittajasta johtuvista syistä, joten hankintaan, konsultointiin, koulutukseen ja käyttöönottoon liittyvät kustannukset jäivät toteutumatta. Asetuksella (1014/) on säädetty mittatekniikan keskuksen maksullisia suoritteitta koskeva asetus (871/2012) olemaan voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma julkisoikeudellisten suoritteiden osalta on esitetty taulukossa 10.

11 Tilinpäätös Taulukko 10. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet T a voite Muutos 1000 euroa 2012 2011 % TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 2 550 2 390 2 319 2 038 231 10 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 2 550 2 390 2 319 2 038 231 10 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 30 13 10 12 88 Henkilöstökustannukset 684 700 647 547 37 6 Vuokrat 76 120 112 103-36 -32 Palvelujen ostot 858 870 820 671 38 5 Muut erilliskustannukset 200 220 213 168-14 -6 Erilliskustannukset yhteensä 1 843 1 940 1 806 1 499 36 2 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 207 230 196 226 11 6 Poistot 0 0 1 0-1 -100 Korot 0 0 0 0 0-100 Muut yhteiskustannukset 123 220 199 197-76 -38 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 330 450 396 424-66 -17 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 172 2 390 2 202 1 922-30 -1 KUSTANNUSVASTAAVUUS 378 0 117 116 261 224 (tuotot-kustannukset) Markkinasuoritteiden myynnin tulos oli ylijäämäinen 272 000 euroa. Markkinasuoritteiden osalta suhde tuotot/kustannukset oli 125 % (115 % vuonna 2012). Markkinasuoritteiden tuottoja kertyi metrologian yksikön jäljitettävyys- ja asiantuntijapalvelujen myynnistä (Espoo ja Kajaani yhteensä) 1 239 000 euroa ja akkreditointiyksikön asiantuntija- ja koulutuspalveluista 110 000 euroa. FINASin osalta kustannusvastaavuus oli 166 % ja metrologian osalta 123 %. Metrologian Espoo yksikön toiminnassa toimitilakustannusten kohdistaminen vuokrien ja energian osalta t&ktoimintaan sekä toisaalta maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan määriteltiin suhteessa 75/25, jossa 75 %:n osuus kohdistui maksulliseen toimintaan ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. Jakoperusteena käytettiin toimintoihin kohdistuvaa työaikaa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma muiden kuin julkisoikeudellisten suoritteiden osalta on esitetty taulukossa 11.

12 Tilinpäätös Taulukko 11. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet T avo ite Muutos 1000 euroa 2012 2011 % TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 348 1 640 1 423 903-75 -13 Maksullisen toiminnan muut tuotot 0 Tuotot yhteensä 1 348 1 640 1 423 903-75 -13 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 69 95 85 45-16 -11 Henkilöstökustannukset 452 590 515 415-63 -13 Vuokrat 275 350 309 211-34 -12 Palvelujen ostot 93 125 110 120-17 -12 Muut erilliskustannukset 23 30 25 16-2 -15 Erilliskustannukset yhteensä 913 1 190 1 044 808-131 -12 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 32 35 34 31-2 -3 Poistot 41 70 60 20-19 -14 Korot 3 3 3 1 0 2 Muut yhteiskustannukset 86 130 101 98-15 -22 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 162 238 198 150-36 -17 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 076 1 428 1 243 958-167 -13 KUSTANNUSVASTAAVUUS 272 212 180-55 92 15 (tuotot-kustannukset) 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteista toimintaa on sellainen toiminta, johon saadaan rahoitusta joko valtion ulkopuolelta tai toiselta virastolta tai laitokselta ilman velvoitetta luovuttaa rahoittajalle välitöntä vastiketta (TM 0805/2008). MIKESin yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen projektien määrän lisääntyessä. EUyhteisrahoitteisia hankkeita oli sekä 7. puiteohjelman piirissä, Interreg IV -ohjelmassa että EAKRosarahoitteisina. Kotimaisia yhteisrahoittajia olivat Tekes, Suomen Akatemia ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE). Kertomusvuoden yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 2,3 milj. euroa. EMPR-Call 2011 projektien vuodelle 2012 kohdennettuja kustannuksia vastaava osuus tuotoista, 111 000 euroa kirjattiin varainhoitovuoden tilinpäätökseen. Muilta osin hankkeiden osakohdennuksissa oli suoriteperuste. Omarahoitusosuus kasvoi edellisvuoden 53 %:sta 54 %:iin kotimaisten hankkeiden osuuden vähetessä. Kotimaisten hankkeiden osalta rahoitusosuus kokonaiskuluihin oli pääasiassa 80 %. EU-hankkeisiin saatava rahoitusosuus kokonaiskuluista on ollut laskeva. Viimeisimmän päätetyn haun (Call 2012) rahoitusosuudeksi on vahvistettu 42,8 % (vrt. vuoden 2009 rahoitusosuus 46,1 %). Call haussa EURAMETin rahoitusosuus tullee olemaan 45 %. TEKES ja Suomen Akatemia rahoittivat hankkeista 37 % (44 % v. 2012), EU 60 % (38 % v. 2012) sekä elinkeinoelämä ja säätiöt 3 % (18 % v. 2012). Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin käytetty työaika oli 32,5 htv (24,8 htv vuonna 2012).

13 Tilinpäätös MIKES on hakeutunut mukaan sellaisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, jotka tukevat sen perustehtävän hoitamista ja palvelukykyä. Yhteisrahoitteinen toiminta liittää MIKESin osaksi kotimaista ja eurooppalaista alan yhteistyöverkostoa, lisää keskuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa menestyminen on vahvistanut MIKESin asemaa alan laitosten eurooppalaisessa kärjessä. Taulukko 12. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Laskelma omarahoitusosuudesta T avoite Muutos Muutos 1000 euroa 2012 2011 % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 858 550 814 572 43 5 EU:lta saatu rahoitus 1 372 480 705 265 667 95 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 58 120 324 360-266 -82 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tuotot yhteensä 2 288 1 150 1 844 1 197 444 39 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 562 300 476 255 86 18 Henkilöstökustannukset 2 053 1 200 1 514 1026 540 36 Vuokrat 1 171 600 924 539 247 27 Palvelujen ostot 380 240 308 184 72 23 Muut erilliskustannukset 110 60 88 55 22 25 Erilliskustannukset yhteensä 4 275 2 400 3 309 2 059 966 29 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset 121 70 88 63 34 39 Poistot 192 150 183 52 9 5 Korot 15 20 26 2-10 -40 Muut yhteiskustannukset 385 250 290 237 96 33 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 714 490 586 354 128 22 Kokonaiskustannukset yhteensä 4 990 2 890 3 895 2 413 1 095 28 OMARAHOITUSOSUUS (Tuotot - Kustannukset) -2 701-1 740-2 051-1 216-650 32 Omarahoitusosuus, % 54 % 60 % 53 % 50 % -7,5 % -14

14 Tilinpäätös 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja julkishyödykkeet Taulukko 13. Suoritteet ja julkishyödykkeet (Tulossopimuksen luku 3.2. Tuotokset ja laadunhallinta) MIKES toimii yli hallinnonalaraa- jojen ja kasvaa verkostojen kautta. Kajaanin yksikkö keskittyy CE- MIS-yhteistyössä ympäristön mittausten luotettavuuden kehittämiseen, hankkeiden vuosittainen määrä. MIKES toimii valituissa SHO- Keissa. Tutkimustoiminnan tavoitteena on synnyttää kaupallistettavia ideoita ja tuotteita. Metrologiatoiminnan sopimuslaboratoriot, kpl Akkreditoinnin tekniset tukiverkostot kattavat keskeiset toimialat, sidosryhmäyhteistyön laajuus, tekniset tukiryhmät, kpl Suomalainen mittaus- ja laatu- toiminta on eurooppalaista huipputasoa. SI-mittanormaalijärjestelmää ja pätevyydenarviointia toteutetaan kansallisten tarpeiden mukaan sekä kansainväliset sopimukset ja normit täyttäen. Metrologian vertailumittauksissa menestyminen asteikolla 1 5. MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset FINASin arvioimat toimielimet, lukumäärä Toteuma 2011 Hankepäällikkyys CLEEN Oy:ssä Toteuma 2012 Tavoite Toteuma 4 6 6 6 MIKES on mukana SHOKeissa, joissa tuotetaan mittaustuloksia. Osakkuus CLEEN Oy:ssä Ohjelmapäällikkyys CLEEn Oy:ssä MIKES on mukana 2 3 SHOKohjelmassa, joissa tuotetaan mittaustuloksia. Tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä hanketoiminnan avulla on syntynyt 2 kaupallistettavaa ideaa tai tuotetta yrityksille. Osakkuus CLEEN Oy:ssä Ohjelmapäällikkyys CLEEn Oy:ssä MIKES on mukana 2 SHOKohjelmassa, joissa tuotetaan mittaustuloksia. 5 5 6 6 Tukiverkostoperiaatteet luotu 2 2 3,5 3,5 3,5 3,5 1 615 1 667 1 700 1 543 208 215 213 221 Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Vuonna uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin 17 kpl, uudelleenakkreditointipäätöksiä 56 kpl ja akkreditoinnin muutospäätöksiä 163 kpl. Uusia hakijoita oli käsittelyssä vuoden lopussa 13 kpl. Akkreditoinnin lopettaneita toimielimiä oli 11 kpl, joista viiden toiminta loppui, kaksi luopui akkreditoinnista ja kolmen toiminta yhdistettiin toiseen akkreditoituun organisaatioon ja yhden toiminta siirrettiin uudelle tunnukselle. Yhteensä akkreditoinnin piirissä oli vuoden lopussa 221 toimielintä. Muita säädöspohjaisia pätevyyden arviointeja suoritettiin 18 kpl. Uusina arviointialueina toteutettiin yksi ympäristöteknologian todentamisen (ETV) ja viisi sähkön tuotantotukitodentamistoiminnan akkreditointia. Neljä organisaatiota on akkreditoitu EU:n uusien päästökauppatodenta-

15 Tilinpäätös mistoiminnan vaatimusten mukaan. Ilmoitetun laitoksen toimintaa oli vuoden loppuun mennessä akkreditoituna yhteensä 16 toimielimen pätevyysalueessa aloina rakennustuote-, laivavaruste-, rautatie-, huvivene-, ATEX-, radio- ja telepääte-, mittauslaite-, kone-, hissi-, kaasulaite-, kuumavesikattila-, pienjännite- ja EMC-direktiivit, rakennustuoteasetus sekä uusimpana lääkinnällisten laitteiden direktiivi. Perustettiin kaksi teknisen toiminnan tukiryhmää aloina ympäristönäytteenotto ja kliininen analytiikka. Ryhmien toiminta on ollut aktiivista. Ympäristönäytteenottoryhmän tehtävänä on FINASin näytteenotto-oppaan päivitys. Kliinisen analytiikan tukiryhmän tarkoituksena on olla pysyvä ryhmä, joka seuraa monipuolisesti alan kehitystä. Metrologian yksikössä noudatetaan sekä SFS-EN ISO 9001:2008 - että SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 - standardeja. Laatuasioita käsitellään yksikön johtajan johdolla ryhmäpäälliköiden kokouksissa. Vuosittain järjestetään sisäisiä auditointeja ja johdon katselmus. Auditointeihin on sisällytetty myös MIKES-Aalto Mittaustekniikka, Säteilyturvakeskus, Geodeettinen laitos, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus. Vuosittain raportoidaan myös EURAMET TC-Q:lle laatutoiminnasta ja laatujärjestelmän kehityksestä. Lisäksi MIKES koordinoi EURAMET TC-Q projektia laatujärjestelmien vertaisarvioinnista. MIKESin lisäksi projektissa mukana ovat CMI (Tšekki), SMU (Slovakia) ja GUM (Puola). Metrologian yhtenä volyymia kuvaavana tekijänä suoritteiden määrävertailussa käytetään vuosittain annettujen kalibrointitodistusten määrää. Kalibrointimääriä tarkastellaan Espoo toimipaikan osalta suureryhmittäin. Kajaanin toimipaikan kalibrointimäärät ovat omana ryhmänään. Kajaanin kalibrointitoiminta käynnistyi asteittain maaliskuun 2011 alusta ja on päässyt hyvään vauhtiin vuonna 2012 ja kehittynyt edelleen vuonna. Taulukko 14. Annetut netut kalibrointitodistukset 2011 201 Mittalaitteiden kalibroinnit ryhmittäin, kpl T ot T ot T ot Muutos 2011 2012 % Lämpö ja massa, paine ja kosteus 493 502 463-8 Pituus 499 446 402-10 Aika ja taajuus, akustiikka 7 31 20-35 Sähkö 219 282 269-5 Yhteensä, Espoo 1 218 1 261 1 154-8 Yhteensä, Kajaani 397 406 389-4 Yhteensä 1 615 1 667 1 543-7 Taulukko 15.. Metrologiayksikön tulot jäljitettävyyspalveluista 2011 (1 000 euroa) Suunni- Toteuma Toteuma Toteuma telma 2011 2012 tot.aste Metrologia Espoo 613 818 850 673 79 % Metrologia Kajaani 129 163 300 256 85 % Yhteensä 742 981 1 150 929 81 % Taulukko 16. Akkreditointiyksikön tulot 2011 (1 000 euroa) Suunni- Toteuma Toteuma Toteuma telma 2011 2012 tot.aste Pätevyydenarvioinnit 2 003 2 286 2 360 2 521 107 % Muut tulot 153 97 90 139 154 % Yhteensä 2 156 2 383 2 450 2 660 109 %

16 Tilinpäätös Taulukko 17. Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit 2011 sekä aktiiviset 31.12. Toteuma 2011 Toteuma 2012 Suunni- telma Toteuma 31.12.20 Aktiiviset 31.12.20 Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot 56 57 58 58 28 Testauslaboratoriot 265 270 275 277 137 Sertifiointielimet 36 38 42 41 19 Tarkastuslaitokset 34 40 43 44 28 EMAS-todentajat 2 2 2 2 2 Vertailumittausjärjestäjät 2 2 2 2 2 Todentajat 3 3 5 5 Yhteensä 395 412 425 429 221 Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset 2 2 1 Erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit 17 12 17 Yhteensä 19 14 25 18 Akkreditointiyksikön toimintavolyymin kehitystä on seurattu akkreditoitujen toimielinten vuoden lopun kumulatiivisella sekä aktiivisesti toimivien toimielinten lukumäärällä. Pitempään akkreditoituna olleet toimielimet laajentavat ja kohdentavat pätevyysalueitaan paremmin tarpeitaan vastaaviksi ja isommat organisaatiot yhdistävät akkreditointejaan yhden tunnuksen alle. Ks. myös kohta 1.3. Sekä metrologian yksikön kalibrointipalvelut että FINASin akkreditointipalvelut ovat volyymiltaan hyvin vaihtelevan suuruisia, joten tuottotiedot täydentävät kuvaa toiminnan laajuudesta ja kohdentumisesta eri sektoreille. Kuva 2. 2 Metrologian yksikön maksuperustelain mukaiset tuotot asiakassektoreittain sekä yhteisrahoitt- teisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tuotot (3,6 milj. euroa) Metrologian yksikön omatoimisesta tulonhankinnasta kolmannes tulee elinkeinoelämältä ja koostuu jäljitettävyys- ja asiantuntijapalvelujen myynnistä. Muut tuotot koostuvat pääosin yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoituksesta EU:lta, Suomen Akatemialta ja TEKESiltä.

17 Tilinpäätös Kuva 3. Akkreditointiyksikön maksuperustelain m mukaiset tuotot asiakassektoreittain sekä muut tuotot (2,7 milj. euroa) Akkreditointiyksikön palvelutoiminnan tuloista yli kaksi kolmasosaa kertyy elinkeinoelämältä, vajaa kolmannes julkiselta sektorilta, 18 % kuntasektorilta ja 10 % valtionhallinnosta. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkisoikeudellisten suoritteiden laatu Taulukko 18.. Palvelukyky ja laatu (Tulossopimuksen luku 3.2. Tuotokset ja laadunhallinta) Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite Toteuma Pätevyydenarviointipalvelujen laajeneva kysyntä tyydyte- tään, kyllä/ei kyllä kyllä kyllä kyllä Asiakastyytyväisyys (1-5) Metrologia 4,7 Metrologia 4,6 Metrologia 4,8 >4 Finas 4,2 Finas 4,2 Finas 4,4 Sidosryhmäkysely (joka toi- nen vuosi, ) (kyllä/ei) (tavoitetasojen määrittely v. kyllä ) Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista MIKES-metrologian antamat Toimitusaika- -10 % toimitusajassa kalibrointitodistukset selvitys on tehty. -7 % toimitusajassa FINASin arvioimat toimielimet 80 % palveluista tavoi- Toimitusaika- 79 % palveluista selvitys on tehty. tavoiteajassa teajassa CAF (joka toinen vuosi, ) (kyllä/ei) kyllä kyllä kyllä Jatkuvasti kerättävän akkreditoinnin asiakaspalautteen taso on pysynyt korkeana. Vuonna numeeristen arvosanojen keskiarvo oli 4,4/5, vuonna 2012 vastaava luku oli 4,2. Metrologian asiakastyytyväisyys on erittäin korkealla tasolla; luku nousi 4,8:aan vuonna. Arviointiprosessin toimitusaikatavoite on 4,5 kk. Vuonna palveluista 79 % toteutettiin tavoiteajassa tavoitteen ollessa 80 %. Toimintajärjestelmän kehittämisessä sovelletaan Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM) ja standardin SFS-EN ISO 9001: 2000:n periaatteita. Yksiköiden toimintajärjestelmien kehittämisessä otetaan lisäksi huomioon myös niiden toimintaan liittyvät kansainväliset laatustandardivaatimukset, jotka on yksilöity yksiköiden laatukäsikirjoissa. Ylijohtaja hyväksyy koko Mittatekniikan keskusta koskevan toimintajärjestelmäkuvauksen. Yksiköiden laadunvarmistuksesta vastaavat johtajat apunaan yksikön laatuvastaava.

18 Tilinpäätös 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Taulukko 19. Vuoden talousarvion ja tulossopimuksen henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämii- sen tavoitteet Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite Toteuma Henkilötyövuosien kehitys 77,9 84,5 80,0 91,6 - josta maksullisen toiminnan osuus, htv 13,1 16,1 25 16,0 - ulkopuolisen rahoituksen osuus, htv 16,1 24,8 17 32,5 1. Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 3,6 3,0 <4 2,5 - lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv 1,06 1,2 <0,6 1 - lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset (Talousarviotavoite) 83 98 <50 92 2. Organisaation osaaminen kasvaa liikkuvuutta lisäämällä - Organisaation/valtiokonsernin sisäiset henkilökierrot lkm/v ja kansainväliset vaihdot lkm/v 3 4 2 9 3. Työnantajan kilpailukyky paranee -Sisäinen työnantajakuva (1 5) 3,4 3,5 3,5 3,6 - Muun työnantajan kuin valtion palvelukseen siirtyneet pl. eläköitymiset 2 1 2,5 1 - Työhakemukset/avoin työpaikka 31 29 >20 26 -Kokonaistyötyytyväisyys 3,4 3,6 4,0 3,6 - Johtaminen 3,4 3,6 3,5 3,6 - Työtyytyväisyysindeksi (1 5, naiset/miehet) 3,2/3,5 3,1/3,8 4,0/4,0 3,3/3,8 4. Työurien pidentyminen - Henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneiden/yli 65- vuotiaiden %-osuus 31.12. 5. Tarkoituksenmukainen tapa tehdä työtä - Etätyössä olevat, % (lasketaan vuoden aikana etätyössä olleiden lkm:stä) 1,2 2,2 1,2 2,0 20 18 25 19 Muut toteutumat - koulutuspäivät/htv 3 2,8 2,7 - pätevyysinvestoinnit, euroa/htv 714 750 809 - vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 70 70 65 - tutkijakoulutuksen saaneiden osuus, %-henkilöstöstä 35 35 34 - lähtövaihtuvuus, % 4,8 1,1 1,0

19 Tilinpäätös Taulukko 20. Inhimillisen pääoman suunnitelma Innostava johtaminen ja esimiestyö Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite Toteuma 2,98 3,4 3,5 3,3 3,1 3,3 3,5 3,4 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo Sairauspoissaolojen muutos (talousarviotavoite) Sairauspoissaolojen väheneminen (työpäivää/htv) Kaikki käyneet kehityskeskustelut Kaikki käyneet kehityskeskustelut Kaikki käyvät kehityskeskustelut Kaikki käyneet kehityskeskustelut 3,47 3,7 4 3,6 2,87 3,4 3,5 3,4 3,55 3,8 4 3,8-0,6-0,5 0-0,5-0,1 3,0 3 2,5 Henkilötyövuosimäärä on kasvanut edellisvuodesta, koska määräaikaisiin tutkimushankkeisiin on rekrytoitu uusia henkilöitä. Henkilötyövuosimäärä ylittää tulossopimuksessa mainitun, kehyspäätöksen mukaisen 11,6:lla. Henkilötyövuosien lisäys on toteutettu ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Kajaanin yksikön henkilötyövuosimäärä kasvoi 7:ään. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot laskivat hieman, mutta sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden laski edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden (2,5) on selvästi parempi kuin valtiolla keskimäärin (9,3). Työtyytyväisyysindeksi pysyi samana kuin edellisenä vuonna ja ylitti valtion keskiarvon, mutta jäi vielä tavoitteesta. Lähtövaihtuvuus on pysynyt pienenä. Avoimiin työpaikkoihin on ollut riittävästi hyviä hakijoita. Metrologian yksikköön on palkattu tutkijoita EMRP-hankkeisiin. Lisäksi tutkimushankkeisiin osallistuu tutkimushenkilöstöä Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Oulun yliopistosta. Tutkijanvaihtovierailuja on tehty Saksaan ja Ruotsiin. Tutkijavaihdot Iso-Britanniasta, Puolasta, Hollannista, Turkista ja Ruotsista MIKE- Siin toteutuivat EMRP:n puitteissa. Lisäksi MIKESissä työskenteli Erasmus-harjoittelija Kroatiasta. Arvioijaosaamisen varmistamiseksi on palkattu uusi arvioija. Yksi arvioija on pätevöitynyt pääarvioijaksi ja yksi pääarvioija on pätevöitynyt järjestelmäsertifioinnin akkreditointiin, kahden perehdytys on edelleen työn alla. FINASin henkilökunta on osallistunut ulkopuoliseen ja sisäiseen koulutukseen koulutussuunnitelmien mukaisesti. Arvioijaehdokkaille on järjestetty kaksi arvioijakurssia, teknisille arvioijille arvioijaseminaari ja sertifiointielimien teknisille arvioijille koulutustilaisuus. Lisäksi viranomaistahoja edustavia asiantuntijoita on koulutettu teknisiksi arvioijiksi. Koulutustilaisuuksia on järjestetty liittyen standardeihin ISO/IEC 17025, ISO 15189:2012 ja ISO/IEC 17065:2012. FINASin strategian 2012 2015 mukaisesti on kehitetty tiedonkulkua, kokouskäytäntöjä ja johtamista. Siihen liittyen toteutettiin ulkopuolisen tahon järjestämä työyhteisökoulutus. Akkreditoinnin työhyvinvointikyselyn vastausprosentti on yli 60 %, ja tulokset ovat parantuneet erityisesti tiedottamisen osalta. Mobiiliyhteydet on avattu kaikille halukkaille pääarvioijille helpottamaan työskentelyä työpaikan ulkopuolella. Mittatekniikan keskuksessa on käytössä koko henkilöstön kattavat tulos- ja kehityskeskustelut. Näissä annetaan palaute päättyneen vuoden toiminnasta ja laaditaan toiminta- ja kehityssuunnitelma alkavalle vuodelle. Keskustelu on osa keskuksen tulosohjauksen toimeenpanoa ja seurantaa.