Luova Laakso 2020 Joutsenten reitti ry:n kehittämisohjelma vuosille 2014 20
Sisältö 1. VISIO LUOVASTA LAAKSOSTA...3 2. SUUNNITTELUPROSESSI...4 3. NYKYTILAN KUVAUS...5 4. KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 13 TULOKSET...8 5. KEHITTÄMISSTRATEGIAT JA HANKE ESIMERKIT...9 5.1 Palveluyrittäjyys...9 5.2 Teollinen yrittäjyys...10 5.3 Uusiutuva energiantuotanto...11 5.4 Maa ja metsätalous...12 5.5 Matkailuala...14 5.6 Kylätoiminta...15 _Toc3371259305.7 Nuorten hyvinvointi...16 5.8 Kulttuurituotanto...17 5.9 Ohjelman läpikäyvät teemat...19 6. TOTEUTTAMINEN JA RAHOITUS...20 7. INDIKAATTORIT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI...21 8. ALUEEN OHJELMIEN YHTEENSOVITTAMINEN JA TYÖNJAKO...23 9. TOIMINTARYHMÄKRITEERIEN TOTEUTUMINEN...25 2
1. VISIO LUOVASTA LAAKSOSTA Kädessäsi on Joutsenten reitti kehittämisyhdistyksen paikallinen kehittämisohjelma vuosille 2014 20. Yhdistyksen järjestyksessä kolmas kehittämisohjelma on edeltäjiään huomattavasti kevyempi: näin on pyritty parantamaan luettavuutta. Sisältö kotiseutumme Huittisten, Hämeenkyrön, Kiikoisten, Punkalaitumen ja Sastamalan kehittämiseksi on kuitenkin yhtä painavaa kuin ennenkin. Ohjelma esittelee kahdeksan kehittämisen painopistettä ja 24 strategiaa tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelman nimi Luova Laakso 2020 viittaa luovuuteen paikalliskehittämisemme moottorina sekä sijaintiimme Kokemäenjokilaaksossa. Luovuus näkyy muun muassa korkeana yrittämisaktiivisuutena ja elinkeinojen monipuolisena kirjona. Kokemäenjoen vesistö halkoo toimialuetta 90 kilometrin matkalta, ja on aina ollut tärkein luovuuden suonista. Sitä pitkin tulivat ensimmäiset asukkaat jääkauden jälkeen, ja sen rannoille hakeutuvat ihmiset tänäänkin virkistymään, asumaan ja yrittämään. Yhdysvaltalaisen tutkijan Richard Floridan mukaan myös luovat ihmiset vetävät toisiaan puoleensa. Esimerkiksi Kalifornian Piilaakso oli aikaisemmin Yhdysvaltojen periferiaa, kunnes tietoteknologiayritykset alkoivat vetää sinne luovia lahjakkuuksia kautta maailman. Joutsenten reitin lahjakkuuksien lista on pitkä, esimerkiksi kirjallisuudessa Frans Emil Sillanpäästä Mauri Kunnakseen. Luova, suvaitseva ilmapiiri ja pitkän, vaiherikkaan historian siipien havina innostavat ideat lentoon alasta riippumatta. Suomalainen filosofi Pekka Himanen on puhunut paljon innostuksen merkityksestä uuden kehittämisessä. Asiastaan innostunut kehittää vaikka uuden tietokoneiden käyttöjärjestelmän (Linux) pelkkien suklaapatukoiden voimalla! Vuodesta 1999 lähtien olemme Joutsenten reitillä tulleet innostuksen asiantuntijoiksi: sen voimalla on toteutettu jo lähes 300 kehittämishanketta. Richard Floridan ja Pekka Himasen ajatuksia yhdistellen kehittämisvisiomme vuoteen 2020 on seuraava: Luova Laakso on onnistunut luomaan ympäristön, joka yllyttää ihmisiä kehittelemään uusia ideoita ja viemään ne käytännöiksi. Se on ympäristö, joka innostaa idearikkaita ihmisiä eri puolilta maailmaa tulemaan sinne. Kaiken eteenpäin vievän kehityksen pohjimmainen draiveri on innostus ja kyky innostaa. Juuri innostus on Luovan Laakson imago. 3
2. SUUNNITTELUPROSESSI Kehittämisohjelman painopisteiden valinnasta, vision määrittelystä, SWOT analyysista ja rahoitussuunnitelmasta on vastannut Joutsenten reitti ry:n hallitus vuoden 2012 aikana. Kehittämisohjelmaa on käsitelty neljässä hallituksen kokouksessa. Hallituksen kolmikantamallin mukainen kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Kehittämisstrategioiden määrittelystä ovat vastanneet kahdeksan painopistealueiden mukaista suunnittelutyöryhmää: 1. Palveluyrittäjyys 2. Valmistava/ teollinen yrittäjyys 3. Uusiutuva energiantuotanto 4. Maa ja metsätalous 5. Matkailuala 6. Kylätoiminta 7. Nuorten hyvinvointi 8. Kulttuurituotanto Kuhunkin suunnittelutyöryhmään kutsuttiin yksi idearikas asiantuntija jokaisesta toimialueen 2000 luvun alun kunnasta lähidemokratian varmistamiseksi. Kutsutut tulivat näin Huittisista, Hämeenkyröstä, Kiikoisista, Mouhijärveltä, Punkalaitumelta, Suodenniemeltä, Vammalasta, Vampulasta ja Äetsästä. Työryhmissä oli edustettuna 24 eri organisaatiota (liite 2). Työryhmät listasivat ideariihessä painopisteensä kehittämistavoitteita. Listoista valittiin istuntojen lopuksi kolme tärkeintä tavoitetta äänestämällä. Tavoitteet kirjoitettiin strategiamuotoon vastaamalla kysymykseen mitä tulisi tehdä jotta tässä painopisteessä oltaisiin kilpailukykyisiä vuonna 2020. Kehittämisohjelman tilastokatsauksesta ja nykytilan kuvauksesta ovat vastanneet hankeneuvoja Eeva Raukko ja toiminnanjohtaja Petri Rinne. Ohjelman on kirjoittanut Petri Rinne. Ohjelmasta on koottu yleisöpalautetta sähköpostikyselyllä ja alkuvuonna 2013 järjestettävällä Luova Laakso 2020 kiertueella. 4
3. NYKYTILAN KUVAUS Toimialueemme nykytilan kuvaus perustuu SWOT analyysiin ja sitä tarkentavaan Tilastokeskuksen kuntatilastoaineistoon. Taulukon 1 mukaan merkittävimmät vahvuutemme ovat voimakas yrittämisaktiivisuus ja hyvä sijainti Lounais Suomen kasvukeskusten ympäröimänä. Huono tunnettuus on suurimpia heikkouksiamme esimerkiksi matkailututkimusten mukaan kävijöiden mielikuva alueestamme paranee ensikäynnin jälkeen ja lähes kaikki kerran käyneet olisivat halukkaita tulemaan toistekin. Uusia työpaikkoja luovista kehittämismahdollisuuksista merkittävimmät liittyvät palveluyrittäjyyden ja uusiutuvan energiatuotannon kehittämiseen. Pahimpia uhkia ovat väestön ikääntyminen ja palveluiden väheneminen. Vahvuudet Voimakas yrittämisaktiivisuus ja pienyrityskulttuuri Sijainti yli miljoona ihmistä sadan kilometrin säteellä Elinvoimainen ja monipuolinen alkutuotanto Luonnonvetovoimainen ja edullinen asuinympäristö Järkevästi organisoidut t&k organisaatiot ja verkostot Luovuuden ja kulttuurin imago Monipuolinen ja kehittämisorientoitunut koulutussektori Mahdollisuudet Palveluyrittäjyys Uusiutuva energia Lähiruoka ja luomubuumi Vuorovaikutus Tampereen kaupunkiseudun kanssa Kansainvälistyminen Luovuuden ja kulttuurin imagon terävöittäminen Heikkoudet Matalapalkka alojen suuri osuus Heikko tunnettuus Muutosvastarinta Itseluottamuksen puute Negatiivinen kateus Yhteistyön puute Uhat Väestö ikääntyy Väestön ja palveluiden väheneminen maalla Kilpailu halpatuotantomaiden kanssa Alkutuotannon vaihteleva kilpailukyky Puutteet perusinfrastruktuurin ylläpidossa Keskittävä kaavoituspolitiikka Taulukko 1. Joutsenten reitti ry:n toimialueen SWOT analyysi. 2000 luvun aikana toimialueemme väestö on pysynyt kohtalaisen vakaasti 50 000 asukkaassa (taulukko 2). Pienimpien ja kauimpana Tampereesta sijaitsevien kuntien väestökatoa on kompensoinut Hämeenkyrön väestönkasvu. Kunta 2003 2011 Muutos (%) Sastamala 24550 24498 0,2 Huittinen 10852 10638 2,0 Hämeenkyrö 10009 10533 +5,2 Punkalaidun 3552 3236 8,9 Kiikoinen 1315 1265 3,8 Koko toimialue 50278 50170 0,2 Taulukko 2. Joutsenten reitti ry:n kuntien väestökehitys 2000 luvulla. 5
Joutsenten reitin kunnissa on korkea työpaikkaomavaraisuus ja yrittäjyysaste (taulukko 3). Tästä huolimatta pendelöinti on tavallista: lähes puolet Kiikoisten sekä neljännes Huittisten ja Hämeenkyrön työllisestä työvoimasta käy työssä oman kunnan ulkopuolella. Vastaavasti Joutsenten reitin kunnissa käydään ahkerasti työssä lähikunnista, etenkin Tampereen seudulta. Yrittäjätyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on suuri, kaupungeissakin viidenneksen luokkaa, kun se valtakunnallisesti on vain yhdeksän prosenttia. Kunta Työpaikkoja (kpl) Omavaraisuus (%) Yrittäjätyöpaikkoja (%) Sastamala 8644 90 19 Huittinen 4351 98 20 Hämeenkyrö 3220 78 21 Punkalaidun 1097 89 33 Kiikoinen 351 77 38 Koko toimialue 17663 89 21 Taulukko 3. Joutsenten reitin kuntien työpaikkaomavaraisuus ja yrittäjyysaste. Teollisuuden ja rakentamisen osuus toimialueemme työpaikoista on lähes kolmannes, kun se koko maassa on vain viidennes (kuva 1). Myös alkutuotannon osuus on selvästi maan keskiarvoa korkeampi, Punkalaitumella jopa kolmannes työpaikoista. Palveluissa merkittävin työnantaja on julkissektori. Yksityisten palveluiden työpaikoissa ollaan selvästi maan keskiarvon alapuolella. Kuva 1. Joutsenten reitin toimialueen ja kuntien työpaikkajakauma suhteessa koko maahan. 6
Iäkkään, työelämästä poistuneen väestön osuus on Joutsenten reitin kunnissa selvästi maan keskiarvoa suurempi (kuva 2). Nuorten osuus on vastaavasti jäljessä maan keskiarvosta. Lähimpänä maan keskiarvoa on väestöään kasvattanut Hämeenkyrö ja kauimpana väkilukuaan menettävä Punkalaidun. Kuva 2. Joutsenten reitin toimialueen ja kuntien väestön ikäjakauma suhteessa koko maahan. 7
4. KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 13 TULOKSET Joutsenten reitti ry:n edellisen kehittämisohjelman tuella käynnistettiin yli 160 kehittämishanketta yhteensä lähes kymmenen miljoonan euron arvosta. Hankkeista reilu kolmannes oli yritystukia. Ohjelman yksityisrahoituksen tavoite ylittyi kaksinkertaisesti ohjelmarahoituksesta oli lopulta yksityisrahaa 45 prosenttia. Ohjelmakauden hankkeiden tulokset suhteessa asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin on koottu taulukkoon 3. Uusien työpaikkojen ja yritysten tavoitteet ylitettiin selvästi. Kylätoiminnan puolella jäätiin tavoitteista jälkeen esimerkiksi uusien/päivitettyjen kyläsuunnitelmien määrässä. Kovat indikaattorit Tavoite Toteuma Uudet työpaikat 75 135,5 Säilytetyt työpaikat 50 34,6 Hankeaikaiset työpaikat 30 20,4 Uudet investoinnit, meur 10 1,6 Liikevaihdon kasvu kohdeyrityksissä, meur 1,0 3,3 Uudet asukkaat 1 000 73 Matkailijamäärän kasvu, hlöä 100 000 2 038 Artikkeleita paikallismediassa 700 222 Artikkeleita alue ja valtakunnan mediassa 150 46 Pehmeät indikaattorit Tavoite Toteuma Hankkeiden osallistujat, hlöä 3 000 5 954 Hankkeissa koulutettuja, hlöä 7 500 18 264 Hankkeiden partneriorganisaatiot, kpl 1 000 432 Uudet yritykset 20 82 Uudet yhdistykset 20 4 Uudet tuotteet tai palvelut 100 115 Uudet/ päivitetyt kyläsuunnitelmat 50 1 Uudet laatujärjestelmät 30 3 Uudet yhteisölliset rakennukset 30 8 Kunnostetut yhteisölliset rakennukset 30 5 Ympäristönhoitotoimet 60 6 Taulukko 3. Joutsenten reitti ry:n kehittämisohjelman 2007 13 tulokset suhteessa tavoitteisiin (tilanne 15.10.2012 70 päättynyttä hanketta). Ohjelmakauden tärkeimpiä laadullisia tuloksia ovat yritysten mukaan saaminen kehittämisohjelman toteuttamiseen, kansainvälisyyden lisääntyminen ja hankkeiden innovatiivisuuden kasvu. 8
5. KEHITTÄMISSTRATEGIAT JA HANKE ESIMERKIT 5.1 Palveluyrittäjyys Strategia 1: Lisätään palveluyrittäjyyden kannattavuutta Työvoimavaltaisella palvelualalla yritystoiminnan kannattavuus on suuri haaste. Lisätään kannattavuutta esimerkiksi laatutyön, palvelupaketoinnin, erikoistumisen, osaavan työvoiman, teknologian hyödyntämisen, liiketoimintaosaamisen ja asiantuntevien liiketoimintapalveluiden kautta. Toteutettu hanke esimerkki: Jalkahoitola Riitta Paavilainen Toteuttaja: Riitta Paavilainen tmi Punkalaitumelaisen Riitta Paavilainen toiminimen investointihankkeessa tehtiin kone ja laitehankinnat jalkahoitolan perustamiseksi. Tavallisten kävijöiden lisäksi tavoitteena on palvella myös diabeetikkoja, reumaatikkoja ja muita vaativia asiakasryhmiä. Toiminta on terveyttä ylläpitävää ja sairauksia ennalta ehkäisevää. Hankkeen avulla myös syntyi yksi kokoaikainen yrittäjätyöpaikka. Strategia 2: Parannetaan pienten palvelualan yritysten verkostoyhteistyötä Pienen palveluyrityksen haasteisiin kuuluvat yrityksen tunnettuus ja markkinointi sekä yrittäjän oman ammattitaidon kehittäminen. Verkostoyhteistyö muiden saman alan pienyritysten helpottaa näitä pulmia. Yhteistyössä voidaan osallistua myös omaa kokoluokkaa suurempiin tarjouskilpailuihin. Pahimman kilpailijayrityksen voi oppia näkemään myös parhaana kumppanina. Toteutettu hanke esimerkki: Green Care yrittäjyyttä hoivasta Toteuttaja: Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Elinkeinojen kehittämishankkeessa luotiin koko Joutsenten reitin toimialueen kattava hoiva alan yritysverkosto, joka tukee alalla jo toimivia yrityksiä ja kannustaa uusien yritysten perustamiseen. Hollannin maaseudulta lähtenyt Green Care hoivayrittäjyys nähtiin mahdollisuutena myös suomalaisen palveluyrittäjyyden monipuolistamiseksi. Hankkeen kohderyhmään kuuluivat niin maatiloilla kuin ilman maatilaa toimivat hoivayrittäjät ja yrittäjiksi aikovat. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli kahdeksan uuden hoivayrityksen perustaminen, mutta tavoite ylittyi moninkertaisesti yli 60 perustetulla yrityksellä. Uusiin yrityksiin syntyi samalla toistasataa uutta työpaikkaa. 9
Strategia 3: Kehitetään palveluyrittäjien mentorointia Varsinkin alkuvaiheen yrittäjällä on usein sormi suussa kokeneiden vertaistukihenkilöiden apu olisi tällöin tarpeen. Olemassa olevista mentorointipalveluista ei useinkaan löydy auttajia palveluyritysten tarpeisiin. Kuvitteellinen hanke esimerkki: Palveluyrittäjien mentoripankki Toteuttaja: yrittäjäjärjestö tai elinkeinoyhtiö Hanke kokoaa asiantuntevien, toimivien tai eläkkeellä olevien palvelualan yrittäjien pankin, josta uudet alan yrittäjät voivat valita tarpeisiinsa sopivimman mentorin. Henkilökohtaisten tapaamisten ohella mentoripankki toimii nopeasti ja tehokkaasti internetin, sähköpostin ja muun sosiaalisen median avulla. 5.2 Teollinen yrittäjyys Strategia 4: Tuetaan yritysten kasvuun tähtääviä toimia Yksin ja mikroyrittäjyys on tyypillistä toimialueemme teollisten yritysten kesken. Monessa yrityksessä riittää, kun omistajayrittäjä saa leipänsä. Uusia työpaikkoja syntyy kuitenkin parhaiten kasvuhakuisiin yrityksiin. Siksi pyritään tukemaan yritysten kasvuun tähtääviä toimia: uusia investointeja, tuote ja palveluvalikoiman laajentamista, uusille markkinoille suuntautumista, kansainvälistymistä, ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista jne. Toteutettu hanke esimerkki: Liiketoiminnan kehittäminen ja toiminnan kasvattaminen Toteuttaja: Kymppimetalli Oy Hämeenkyröläisen Kymppimetalli Oy:n investointihankkeessa nopeutettiin metallialan yrityksen valmistuksen läpimenoaikaa kone ja laitehankinnoilla. Yritys tarjoaa teollisuuden lämpöteknisten kokonaisuuksien suunnittelua, laitteita ja laitostoimituksia. Kone ja laitehankinnoilla vaikutettiin neljän uuden työpaikan syntymiseen. Strategia 5: Tuetaan aloittavia ja jatkajayrittäjiä Konkurssitilastot osoittavat että yrityksen ensimmäiset vuodet ovat kaikkein kriittisimmät sen jatkon kannalta. Samantyyppisessä tilanteessa voi olla myös uusi yrittäjä yrityskaupan jälkeen. Uusien yritysten perustaminen ja käynnissä olevien yritysten sukupolvenvaihdokset ovat viime vuosina sujuneet vilkkaasti toimialueellamme. Kiinnitetään huomiota erityisesti aloittavien ja jatkajayrittäjien tukemiseen, liiketoimintaosaamisen parantamiseen ja verkottumisen edistämiseen. 10
Toteutettu hanke esimerkki: Tuotantotilan rakentaminen Toteuttaja: Antinahteen Rakennuspalvelu Oy Sastamalalaisen Antinahteen Rakennuspalvelu Oy:n investointihankkeessa rakennettiin perustamisvaiheen yritykselle tuotantotila Turku tien varteen. Yrittäjällä on rakennusalan töistä 20 vuoden kokemus, josta 14 vuotta Saksasta. Paluumuuttajan kilpailuetuina ovat ekologisen ja korjausrakentamisen menetelmät, mm. saksalaisen Pavatex puukuitulevyn maahantuonti ja myynti. Hankkeen tavoitteena oli kahden uuden työpaikan synnyttäminen, mutta nykyisellä kymmenellä työntekijällä tavoite on ylittynyt viisinkertaisesti. Strategia 6: Tuetaan yritysten tuotekehitystä ja tuotannon kehittämistä Alihankintayrittäjyys on tavallista toimialueemme teollisten yritysten joukossa. Tällöin on uhkana että oma tuotekehitys jää vähäiseksi ja toiminnan jatkuvuus riippuu liikaa yhdestä tai muutamasta veturiyrityksestä. Myös tuotantotavoissa voi olla tehostamisen varaa samalla kaavalla pitkään toimineissa yrityksissä. Tuetaan yritysten omia tuotekehityshankkeita ja tuotannon kehittämistä. Toteutettu hanke esimerkki: Valokuitujen kiillotus ja niihin tulevien liittimien kiinnitys Toteuttaja: Metallityö Alpo Laine Oy Huittislaisen Metallityö Alpo Laine Oy:n yritystukihankkeessa kehitettiin tilauskonepajalle uusi tuote kapealla osaamisalalla valokuitujen kiillotukseen ja liitäntään. Hankkeelle palkattiin suunnittelija, joka vastasi tuotekehityksen lisäksi koneen CE merkkikelpoisuudesta ja laatujärjestelmästä. Koneella tähdätään vientimarkkinoille, ja se esiteltiin Münchenin Productronica messuilla. 5.3 Uusiutuva energiantuotanto Strategia 7: Edistetään puun energiakäyttöä ja hajautettua energiantuotantoa Metsään perustuvassa energiantuotannossa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Ketju metsästä laitokselle on myös melko työvoimavaltainen, ja suuri osa työpaikoista syntyy syrjäseuduille. Lisätään energiapuun käytön tietämystä läpi koko tuotantoketjun metsänomistajasta energialaitokselle. Tuetaan uusien, pienimittakaavaisten, esimerkiksi osuuskuntamuotoisten energialaitosten perustamista. Toteutettu hanke esimerkki: Energiapuu kestävästi hyötykäyttöön Toteuttaja: Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry Alueiden välisessä hankkeessa lisättiin metsänomistajien tietoisuutta omista energiapuun hakkuumahdollisuuksista tilakohtaisen neuvonnan avulla. Hankkeen tavoitteena oli kolminkertaistaa markkinoille tulevan energiapuun määrä yhdeksän kunnan alueella 300 000 11
kuutiometriin ja lisätä koko toimitusketjun osaamista energiapuun kaupassa, korjuussa sekä toimituksissa laitoksille. Hankkeen tavoitteet saavutettiin ja korjuuketjuun syntyi 55 uutta työpaikkaa. Strategia 8: Tuetaan biokaasuun perustuvaa energiantuotantoa Biomassan kaasutus ja energiantuotanto osaaminen on kasvanut maassamme nopeasti viime vuosina. Huittisissa sijaitseva Vambio Oy on yksi alan kärkihankkeista. Suurten laitosten lisäksi maaseudulle voitaisiin perustaa myös pienemmän mittakaavan laitoksia. Kaasutukseen sopivia sivuvirtoja on maatalouden tuotantoprosessissa runsaasti, esimerkiksi olki on viime aikoina saanut paljon huomiota. Tuetaan biokaasuun perustuvia selvityksiä, kokeiluja ja pienimittakaavaisten energialaitosten perustamista. Kuvitteellinen hanke esimerkki: Biovoimaa kylälle Toteuttaja: kyläyhdistys, energiaosuuskunta, maatila tms. Hankkeessa selvitetään pienimittakaavaisen biokaasulaitoksen perustamisedellytykset maatilan talouskeskuksen yhteyteen. Laitos toimittaisi energiaa maatilalle ja kylän lähikiinteistöille. Kylän energiaomavaraisuus ja riippumattomuus sähkökatkoista paranisivat. Selvityshankkeessa kartoitetaan laitoksen yhteisomistuksesta kiinnostuneet osakkaat ja paikalliset energianostajat. Strategia 9: Tuetaan tuuli ja aurinkoenergiatuotantoa Valtakunnallisena tavoitteena on moninkertaistaa tuulienergian tuotanto lähivuosien aikana. Sekä Pirkanmaan että Satakunnan maakuntaliitot ovat kaavatyössään osoittaneet toimialueeltamme runsaasti tuulivoiman rakentamiseen soveltuvia alueita. Tuetaan tuulivoiman, aurinkoenergian ja muiden kokeellisten energiantuotantotapojen rakentamiseen tähtääviä selvityshankkeita ja pienimuotoisia investointeja. Kuvitteellinen hanke esimerkki: Tuulivoimapuiston esiselvitys Toteuttaja: kyläyhdistys, energiaosuuskunta, maatila tms. Esiselvityshankkeessa kartoitetaan sopivin sijainti tuulivoimapuistolle, edullisimmat laitetoimittajat, piensijoittajien kiinnostus ja tuulivoimayhtiön toimintamuoto sekä hankitaan tuulivoimainvestoinnin edellyttämää osaamista. Hankkeessa tehdään opintomatka suomalaiseen ja saksalaiseen sisämaan tuulivoimapuistoon. 5.4 Maa ja metsätalous Strategia 10: Lisätään maa ja metsätalouden kannattavuutta Alkutuotannon vaikein ongelma on kannattavuuden jatkuva laskeminen. Tämä heijastuu työssä jaksamiseen, investointihalukkuuteen, sukupolvenvaihdoksiin jne. Maatalouden kannattavuutta 12
voidaan lisätä esimerkiksi tilojen yhteistyötä ja verkostoja kehittämällä sekä maatalouden sivuelinkeinoilla. Metsätalouden kannattavuuden lisäämiseksi tulisi mm. parantaa metsänhoidon tilaa, erityisesti taimikonhoitoa ja nuorten metsien hoitoa. Metsistä saatavat ei puuaineiset tuotteet ja palvelut voisivat myös lisätä alkutuotannon kannattavuutta. Toteutettu hanke esimerkki: Viljaerien laadunhallinta ja jäljitettävyys VILJANITTI Toteuttaja: Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kehittämishankkeessa parannettiin Sastamalan ja Kiikoisten viljaerien laadunhallintaa ja jäljitettävyyttä tuottajahinnan lisäämiseksi. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Vammalan ja Kiikoisten tuottajayhdistykset. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maatalousyrittäjien reaaliaikaista viljan laadun hallintaa sekä mahdollisuuksia ohjata erilaatuiset viljaerät käyttötarkoituksen mukaan eri varastoihin ja käyttökohteisiin. Viljan vastaanotto, kuivaus, esipuhdistus ja varastointiprosessissa testattiin lähi infrapunaspektroskopiaan (NIR/NIT) perustuvaa viljan laadun mittaustekniikkaa (kosteus, valkuainen, tärkkelys ja hehtolitrapaino). Strategia 11: Edistetään lähi ja luomuruuan tuotantoa ja kulutusta Lähi ja luomuruuan ydinkysymykset liittyvät tuotteiden markkinoille saantiin ja hinnoitteluun. Lähiruokabuumi on innostanut monia uusia maatiloja ja jatkojalostajia mukaan bisnekseen, mutta toimijoiden välinen yhteistyö on vielä vähäistä. Suurten ostajien kuten kuntien lähiruokamyönteisyyttä ja kilpailuttamisosaamista olisi lisättävä. Toteutettu hanke esimerkki: Local Food for Local Development Toteuttaja: Satafood Kansainvälisessä kehittämishankkeessa tunnistettiin ja jaettiin viiden eri EU alueen parhaita lähiruokakäytäntöjä. Irlannin West Corkissa opittiin lähiruokabrändin rakentamista, Göteborgin läheisellä maaseudulla Ruotsissa ruokakorilogistiikkaa, Itävallassa tuotteistamista ja Kyproksella lähiruokamatkailua. Suomesta esittelyssä ja hankkeen keskeisenä yhteistyökumppanina oli lähiruokaverkosto Sata Pirkan Slow Food pöytäkunta. Strategia 12: Tuetaan maatilojen jatkojalostusta Perhetilojen kiireisen arjen vuoksi tilojen jatkojalostus on toistaiseksi ollut vähäistä. Tilakoon kasvaessa ja ulkopuolisen työvoiman lisääntyessä jatkojalostuksen suosio tullee lisääntymään. Tähän kannustaa myös lähiruuan suosion lisääntyminen. Jatkojalostuksella omaan tai naapurin tuotteeseen saadaan lisää arvoa. Toteutettu hanke esimerkki: Ideoista tuotteiksi tuotekehityshanke Toteuttaja: Yrjölän marjatila Marjatilan tuotekehityshankkeella haettiin ulkopuolista asiantuntemusta hillojen, mehujen, sorbettien, säilykkeiden, pakasteiden ja kuivattujen tuotteiden valmistukseen. Tavoitteena oli lisätä 13
suositun suoramyyntitilan tuotevalikoimaa. 5.5 Matkailuala Strategia 13: Teemamatkailun edistäminen Toimialueemme ei kuulu maamme vetovoimaisimpien matkailualueiden joukkoon, jolloin on keskitettävä resurssit matkailun kärkiteemojen kehittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Kulttuuri, tapahtumat, vesistöt, ruoka, metsä ja käsityöt ovat esimerkkejä vahvoista teemoista matkailussamme. Tuetaan näiden teemojen terävöittämistä ja yrittäjien yhteistyön tiivistämistä teemojen vahvistamiseksi. Toteutettu hanke esimerkki: Kalaopasveneen hankinta Toteuttaja: Kalaopas Mikko Ollilan Vaparetket Kalaopas Mikko Ollilan Vaparetket laajensi toimintaansa investoimalla toiseen kalastusveneeseen. Investointi mahdollisti ryhmäkoon kasvattamisen neljästä yhdeksään kalastusmatkailijaan. Pääosa yrityksen vieraista on ulkomaisia yritysryhmiä. Investoinnin tavoitteena on lisätä kalaopastoiminnan merkitystä Ollilan maatilan liitännäiselinkeinona. Strategia 14: Matkailun myynnin ja markkinoinnin tehostaminen Teemamatkailuun panostaminen vaatii myös segmentoitua markkinointia. Esimerkiksi kalastus ja kulttuurimatkailulla on hyvin erilaiset kohderyhmät. Tuetaan matkailuyritysten yhteismarkkinointia sekä julkisten toimijoiden matkailuprofiilin luontia, matkailumarkkinointia ja myynnin edistämistä (vrt. GoTampere Oy). Toteutettu hanke esimerkki: Huittisten kaupungin tapahtumamatkailun kehittäminen Toteuttaja: Huittisten kaupunki Huittisten kaupungin tapahtumamatkailun kehittämishankkeessa terävöitettiin Huittisten profiilia kokous, konferenssi ja tapahtumapalveluiden kaupunkina. Aloitteentekijänä toimi matkailuyrittäjien perustama Huittisten Seudun Matkailu ry. Hankkeella tiivistettiin kaupungin ja matkailuyrittäjien yhteistyötä mm. markkinointiviestinnässä ja palveluiden paketoinnissa. Strategia 15: Matkailun vetonaulojen vahvistaminen Alueellamme on muutamia selvästi erottuvia matkailun vetonauloja, matkakohteita tai tapahtumia, jotka saavat turistin liikkeelle varta vasten. Hyvä esimerkki on Sastamalan Pyhän Olavin kirkko, joka viime vuosina on noussut kävijämäärissään yli muiden. Lisätään näiden kohteiden vetovoimaa ja parannetaan palveluiden paketointia niiden ympärille. 14
Toteutettu hanke esimerkki: F. E. Sillanpään museoiden ja Myllykolun kesäteatterin kunnostus Toteuttaja: Hämeenyrö Seura ry Esiselvityshankkeessa laadittiin suunnitelma F. E. Sillanpään kulttuurimiljöön kunnostamiseksi. Ydinalueella sijaitsevat Myllykolun kesäteatteri ja museo sekä kirjailijan nuoruudenkoti Töllinmäki. Hankkeessa suunniteltiin museorakennusten ennallistaminen, teatterin uudisrakentaminen sekä näyttelijöiden ja yleisöpalvelutilojen rakentaminen. Hankkeen tavoitteena oli Nobel kirjailijan kulttuuriperinnön vaaliminen ja Sillanpään kylien matkailullinen elävöittäminen. Suunnitteluvaihetta seuranneet investoinnit rahoitti Pirkanmaan ELY keskus. 5.6 Kylätoiminta Strategia 16: Tuetaan kylien infrastruktuuria Maaseudulla asumisen perusedellytykset pitää turvata perinteisin ja nykyaikaisin keinoin. Tiestö, vesihuolto ja nopeat nettiyhteydet mahdollistavat kylän elinvoimaisuuden niin asukkaiden kuin yrittäjienkin näkökulmasta. Toteutettu hanke esimerkki: Kukonharjan valokuitukaapelihanke 2011 12 Toteuttaja: Kukonharjan kyläyhdistys ry Hankkeessa investoitiin valokuitukaapelin rakentamiseen Huittisten Kukonharjan kylälle 2 tien varresta. Operaattori rakensi runkolinjan kylälle omalla kustannuksellaan. Kyläyhdistys neuvotteli riittävän peiton talouksista (60 prosenttia) liittyjiksi, joiden kiinteistöille vieviä runkolinjan haaroja tuettiin 40 prosentin yleishyödyllisellä investointiavustuksella. Kohderyhmänä olivat kaikki kylällä kiinteistön omistavat henkilöt. Verkkoon voi liittyä myös hankkeen jälkeen. Liittymän ottajilla on mahdollisuus jopa 100 megabitin internet yhteyteen, mikä paransi huomattavasti Kukonharjan vetovoimaa asumisen ja yrittämisen paikkana. Strategia 17: Tuetaan kylän vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa Kylät ovat monin paikoin jo vakiinnuttaneet toimintansa. Nyt halutaan laajentaa toimintaa myös muita koskevaksi, ei yksin omaa väkeä hyödyttäväksi. Vahvuuksien löytäminen elävöittää ja mahdollistaa kylän kanssakäymisen esim. läheisten kaupunkialueiden, muiden yhteisöjen ja yritysten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella kylä ja sen asukkaat voivat entistä paremmin. Toteutettu hanke esimerkki: Esiselvityshanke Sastamalan kylät ry Toteuttaja: Sastamalan kaupunki Sastamalan kaupungin esiselvityshankkeessa haetaan hyviä käytäntöjä liitoskunnan 32 kylää yhdistävän Sastamalan kylät ry:n toimintaan. Mallia haetaan mm. Virtain Kylien Kehittämisyhdistys ry:ltä, joka kokoaa yhteen Virtain 11 kylää. Hankkeen tavoitteena on edistää 15
lähidemokratiaa ja luoda Sastamalan kylät ry:stä vahva kylien yhteinen äänitorvi, jonka kannanotoilla olisi merkitystä esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa. Strategia 18: Tuetaan kylämaiseman kunnossapitoa Kylänraittien, kylätalojen, yksityisten rakennusten ja koko kylämaiseman kunnossapito vaatii neuvontaa, organisointia ja investointeja. Maisemanhoito ja rakennuskannan kunnossapito lisää kylien vetovoimaisuutta asuin ja yrittämisen paikkoina. Toteutettu hanke esimerkki: Jokivarren ja kylänraittien maiseman siistiminen Toteuttaja: Äetsän kunta Äetsän kahdeksan kylän aloitteesta käynnistetyssä hankkeessa kunnostettiin talkootyönä Kokemäenjokivarren ja kylänraittien maisemia. Kylät valitsivat alueiltaan keskeisimmät hoitokohteet, jotka siistittiin pääosin talkootyönä. Raivaus ja metsurityön lisäksi hankkeessa tarvittiin lampaita, joille perustettiin laitumet kahdelle koealueelle. 5.7 Nuorten hyvinvointi Strategia 19: Tuetaan nuorten harrastustoimintaa Nuorten harrastustoiminnan kautta pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Eri toimijoiden avulla (esim. koulu, harrastusseurat, kyläseurat) nuorille voidaan räätälöidä heidän tarpeisiinsa juuri oikeaa toimintaa. Harrastustoiminnalla voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä, sitouttaa kotiseutuun, tukea nuoria perheitä ja heidän elämänlaatuaan. Toteutettu hanke esimerkki: Sähkökarting auto Toteuttaja: Hämeenkyrön Urheiluautoilijat ry Investointihankkeessa suunniteltiin ja rakennettiin kaksi nykyaikaisella huipputeknologialla varustettua akkusähkökäyttöistä karting autoa ja niille latausjärjestelmä. Hankkeen organisaatio koostui HämUA:n sekä paikallisten oppilaitosten ja yritysten edustajista. Kaikki suunnitteludokumentaatio pidettiin julkisena. Hanke paransi nuorten harrastusmahdollisuuksia vähentämällä karting urheilun meluhaittoja ja saastepäästöjä. Autot jäivät HämUA:lle, jossa niitä käytetään akkujärjestelmien jatkokehitystyöhön sekä lähiseudun nuorison ajo ja kilpailukoulutukseen. Strategia 20: Tuetaan nuorten kokoontumistilojen kunnostusta Maaseudulla nuorisotiloja on harvassa, vaikka nuorten omilla kokoontumistiloilla olisi suuri merkitys vapaa ajan vietossa. Tuetaan nuorten omaehtoista toimintaa sopivien tilojen kunnostamiseksi nuorten käyttöön. 16
Toteutettu hanke esimerkki: Nuorten Asema Toteuttaja: Kiikan kyläseura ry Investointihankkeessa kunnostettiin nuorisotila Kiikan keskustaan ns. opistotalon ulkorakennukseen pääosin nuorten voimin. Seuran tavoitteena oli näin tarjota nuorille mielekästä tekemistä ja mahdollisuutta vastuun kantamiseen. Kiikassa ei entuudestaan ollut nuorille vapaaajan kokoontumistilaa. Strategia 21: Tuetaan nuorten henkistä hyvinvointia Nuorten henkisen hyvinvoinnin hankkeilla tuetaan eri elämäntilanteissa olevia nuoria vahvaan kasvuun muuttuvassa yhteiskunnassa. Yritetään löytää toimintatapoja, jotka auttavat nuorta löytämään vahvuutensa ja pärjäämään koko elämänsä, vaikeissakin tilanteissa. Syrjäytymisen kierrettä pyritään ennaltaehkäisemään ja katkaisemaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa saaduilla hyvillä esimerkeillä, huolehtivilla aikuisilla ja turvallisella ympäristöllä nuorista kasvaa vastuullisia ja onnellisia aikuisia. Tällä työllä on merkitystä myös tuleville sukupolville. Toteutettu hanke esimerkki: Seudullinen lasten ja nuorten osallisuushanke Toteuttaja: Vammalan kaupunki Hanke levitti nuorisotyön hyviä käytäntöjä Lounais Pirkanmaan ja Pohjois Satakunnan seutukunnilla. Hankkeen aikana laadittiin kohdealueen kuntien lapsi ja nuorisopoliittiset ohjelmat sekä kehitettiin varhaisen puuttumisen malleja ja erityisnuorisotyötä. Nuorten osallisuutta lisättiin mm. koulukohtaisten nuorten toimintaryhmien ja nuorisovaltuustojen välityksellä. 5.8 Kulttuurituotanto Strategia 22: Tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä Luovimmat hankkeet syntyvät usein erilaisten rajapintojen kohdatessa. Rakennetaan uudenlaisia yhteistyömalleja esimerkiksi kulttuurin ja teollisuuden välille, eri taiteenalojen välille, eri sukupolvien välille sekä myönteisen ja kielteisen ajattelutavan välille. Yhteistyöfoorumit ylittävät kylien, kuntien, maakuntien ja valtioiden rajat. Tuetaan myös kokeilevia riskihankkeita. Toteutettu hanke esimerkki: Kulttuuri ja matkailukeskuksen perustaminen Hämeenkyröön Toteuttaja: Arteles Pirkanmaa Oy Nuoret nykytaiteilijat peruskorjasivat Haukijärven lakkautetun kyläkoulun kansainväliseksi taiteilijaresidenssiksi. Residenssi on monipuolisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän kyläyhteisön, kunnan ja maakunnan kanssa. Residenssin vahvuutena on sen periferisyys yleensä maailman metropoleista tulevien taiteilijavieraiden näkökulmasta. 17
Strategia 23: Tuetaan onnellisuuden avainten löytämistä Rikkaus ja kehittyneisyys eivät ole tehneet ns. länsimaista maailman onnellisimpia maita. Talous ja kilpailuvetoinen yhteiskunta johtaa helposti kyynisyyteen, syrjäytymiseen ja suomalaisten uuteen kansantautiin masennukseen. On kysyttävä, mitä arvoja kulttuurituotannolla halutaan välittää. Yhtenä tavoitteena on uudenlaisen yhteisöllisyyden luominen. Toteutettu hanke esimerkki: Maan korvessa kulkevi kansanooppera Toteuttaja: Heiska ry Maan korvessa kulkevi kansanooppera kertoi evankelisen herätysliikkeen vaikutuksesta Myllyharjun perheen ja Pentinmaan kylän elämässä. Keskeinen henkilö oli v. 1888 syntynyt Martti Myllyharju, joka sairastui ja vammautui 17 vuotiaana. Vammaisuudestaan huolimatta Myllyharju keräsi Hämeenkyrön murre ja kansantietoutta sanakirjasäätiölle yli 11 000 lipuketta. Hankkeeseen osallistui viisi kuoroa, lapsikuoro, orkesteri ja solistit, yhteensä noin 80 90 henkilöä. Oopperaa esitettiin Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Helsingin isoissa kirkoissa. Strategia 24: Erikoistutaan kulttuurituotannossa paikallisesti Kunnilla ja kylillä on toisistaan poikkeavia kulttuurituotannon vahvuuksia, joita pitää edelleen vahvistaa. Sastamalalla on kirjaimagonsa, Huittisilla kuvataiteensa, Hämeenkyröllä F.E. Sillanpäänsä, Punkalaitumella Koiramäen talonsa ja Kiikoisilla purpurijuhlansa. Juuri kulttuuritapahtumien ja tuottajien mosaiikki tekee Joutsenten reitin alueen kulttuuritarjonnasta ainutlaatuisen. Toteutettu hanke esimerkki: Kuvitelmista kuviksi Rudolf Koivu näyttely Toteuttaja: Rudolf Koivun ystävät ry Sastamalassa toimivan Rudolf Koivun ystävät ry:n kehittämishankkeessa toteutettiin yhdistyksen 20 vuotisjuhlan kunniaksi Rudolf Koivu virtuaalinäyttely, lasten kuvituskilpailu sekä Rudolf Koivu seminaari. Näyttely on samantyyppinen kuin Tove Janssonin virtuaalimuseo. Erityisesti satukuvituksistaan tunnetun Koivun (1890 1946) juuret ovat Sastamalassa. 18
5.9 Ohjelman läpikäyvät teemat Kahdeksan edellä kuvatun painopisteen lisäksi kehittämisohjelmamme läpikäyviä teemoja ovat kansainvälisyys, avoin tiedottaminen, verkostoituminen, kestävä kehitys ja tasa arvo. Kansainvälisyys toteutuu sekä kehittämishankkeiden ja yritystukien että toimintaryhmän oman toiminnan tasoilla. Monilla hanketoimijoilla on jo olemassa olevia kansainvälisiä kontakteja, joita he hankkeissaan hyödyntävät. Toimintaryhmän tasolla tavoitteena on hyödyllisten kontaktien löytäminen eri toimijoiden tarpeisiin ja samalla toimialueen kansainvälistäminen. Ohjelmakaudella 2007 2014 Joutsenten reitin kehittämistoimista julkaistiin n. 700 artikkelia. Aktiivinen tiedottaminen ja sen synnyttämä ns. positiivinen kateus olivat toimijoiden aktivoinnin päätyökalut. Tehokasta sähköpostitiedottamista jatketaan vuosina 2014 20: ajankohtaiset asiat, kuten hallituksen puoltamat uudet hankkeet, julkistetaan tuoreeltaan n. 200:lle mediassa, kehittämisessä ja hallinnossa toimivalle vastaanottajalle. Tiedottamisen tärkein kohderyhmä ovat Joutsenten reitin hankkeiden toteuttajat. Vuosina 2014 20 jatketaan Hanketoteuttajan kansion postituksia hakijoille heti rahoituspuollon synnyttyä. Kansio ohjaa ja on apuna hankehallinnon arkiaskareissa, mm. arkistoinnissa. Kotisivujen www.joutsentenreitti.fi sisältöä tullaan kehittämään entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Innovatiiviset, hyvinkin erilaisia toimijoita yhteen tuovat kumppanuudet ja toisaalta saman alan toimijoiden yhteistyöverkostot olivat ohjelmakauden 2007 2013 parhaiden hankkeiden tunnusmerkkejä. Kumppanuus ja verkostoituminen säilyvät keskeisinä hankkeiden arviointikriteereinä myös kaudella 2014 20. Hankkeen myönteinen tai kielteinen vaikutus sosiaalisesti, taloudellisesti tai ekologisesti kestävään kehitykseen säilyy hankearvioinnin kriteerinä myös tulevalla kaudella. Tarvittaessa, etenkin ympäristöhankkeiden kohdalla, arvioinnin tueksi pyydetään asiantuntijalausuntoa. Ohjelmakaudella 2007 2013 tasa arvon toteutumisen kannalta ongelmallisin ryhmä oli nuoret. Sukupuolinen ja alueellinen tasa arvo toteutuivat kohtalaisesti. Tasa arvon eri ulottuvuudet säilyvät hankearvioinnin kriteereinä myös kaudella 2007 13. 19
6. TOTEUTTAMINEN JA RAHOITUS Kehittämisohjelman 2014 20 toteuttamistapaan ei ole kaavailtu suuria muutoksia edellisen kauden ohjelman toteuttamiseen verrattuna. Kaikkien painopisteiden mukaisilla hankkeilla tulee olemaan avoin, jatkuva haku. Toimihenkilöt, joita ovat hankeneuvoja ja toiminnanjohtaja, huolehtivat hankeideoiden jalostamisesta hankkeeksi sekä toteuttajien neuvonnasta. Hakijoiden aktivoinnissa ja tiedottamisessa tärkein yhteistyökumppani on paikallinen media. Hallitus kokoontuu käsittelemään hankehakemuksia toiminnanjohtajan esittelystä noin kahden kuukauden välein. Ohjelmakaudella 2007 13 rahoituskehyksen niukkuus alkoi rajoittaa kehittämisohjelman toteuttamista jo kesällä 2012. Siksi tulevalle kaudelle on budjetoitu maltillinen, noin neljänneksen korotus kehykseen (taulukko 5). Toimialueen kunnat ovat sitoutuneet maksamaan viidenneksen ohjelman julkisesta rahoituksesta. 2014 20 Vuodessa % EU+valtio 5 480 000 782 857 52 Kunnat (3,90 /asukas/v.) 1 370 000 195 714 13 Yksityinen yht. 3 700 000 528 571 35 Raha 3 000 000 428 571 28 Talkootyö 700 000 100 000 7 YHTEENSÄ 10 550 000 1 507 143 100 Taulukko 5. Joutsenten reitti ry:n kehittämisohjelman 2014 20 budjetti. Kehittämisohjelman tärkeimmät painopisteet ovat palveluyrittäjyys, teollinen yrittäjyys ja kylätoiminta, joihin on budjetoitu viidennes julkisesta rahoituksesta kuhunkin (taulukko 6). Yrittäjyyden painopisteille on varattu yhteensä 70 prosenttia ohjelman julkisesta rahasta. Painopiste % Palveluyrittäjyys 20 Teollinen yrittäjyys 20 Uusiutuva energiantuotanto 10 Maa ja metsätalous 10 Matkailuala 10 Kylätoiminta 20 Nuorten hyvinvointi 5 Kulttuurituotanto 5 YHTEENSÄ 100 Taulukko 6. Tavoite julkisen rahoituksen kohdentamisesta kehittämisohjelman painopisteittäin. 20