Metsätalouden tulevat ammattilaiset opiskelija-aineksen määrä ja laatu Mika Rekola 1.10. 2012 Ihminen ja metsä seminaari Metsätaloudessa fokus ihmisiin
Sisällys Johdanto Mitä tarkoittaa opiskelija-aineksen laatu? Aineistot Opiskelija-aineksen laatu koulutusasteittain Perustutkinto Ammattikorkeakoulu (AMK) Yliopisto Opiskelijoiden määrän ennakointi koulutusasteittain Perustutkinto Ammattikorkeakoulu Yliopisto Päätelmät
Johdanto Metsäalan oppilaitokset Metsäkonekoulu Muuta metsäalan ammatillista perustutkinto-opetusta tarjoava koulu/yksikkö Bioenergia-alan kokeilukoulu Siirtyy Ouluun Yhteistyösopimus AMK, jossa metsäopetusta Metsätieteellinen tiedekunta (JoY, HY) Lähde: OPH
Johdanto Mitä tarkoittaa opiskelija-aineksen laatu? 1. ja 2 aste Peruskoulu tai lukio 2. tai 3. aste Metsäopinnot Työelämä Selittääkö koulumenestys opintomenestystä? Selittääkö opintomenestys työuraa?
Viitekehys Laatu Miten kuvata opiskelija-ainesta? Opiskeluorientaatio (syväoppiminen pintaoppiminen) Oppimispotentiaali (oppimistulokset) Lisäksi tulee muistaa, että osaamisen sisältö vaihtelee tutkintotasoittain teoriatieto Osaaminen käytäntötieto kokemustieto Järvinen ym. 2000
Ennustaako koulumenestys opiskelumenestystä? Koulumenestys korreloi heikosti mutta merkitsevästi pintaoppimisorientaation kanssa ja yleisarvosanan kanssa Koulumenestys ei korreloinut syväoppimisen kanssa Hyväksi koettu opetuksen laatu vaikutti oppimistuloksiin ja syväsuuntautumiseen enemmän kuin aiempi koulumenestys. (Esim. Lindblom-Ylänne. 1999, Lizzio ym. 2003)
Ennustaako koulumenestys opiskelumenestystä? Alakohtaisia eroja: luonnontieteilijöillä koulumenestys korreloi positiivisesti syväsuuntautumisen kanssa, kauppatieteilijöillä negatiivisesti Syynä kauppatieteiden käytännöllisyys ja työelämäorientoituneisuus (erot metsäopetuksen sisällä) Muilla koulutusasteilla yhteys epäselvempi Koulu on edelleen teoreettispainotteinen Koulu ei valmenna kovin hyvin suorittaviin tehtäviin Vastaus ei siis yksiselitteinen (Esim. Lindblom-Ylänne. 1999, Lizzio ym. 2003)
Opiskelija-aineksen laatu ja oppimispotentiaali Opiskelija-aineksen laatu tarkoittaa opiskelijoiden potentiaalia menestyä opinnoissa (oppimistulokset hyviä) ja myöhemmin toimia alalla menestyksellisesti. Oppimispotentiaalia mittaavat Kouluarvosanat, joita käytetään tässä esityksessä Pääsykokeet Muut testit (Esim. Lindblom-Ylänne. 1999, Sternberg 1998)
Aineistot Laatu Optushallituksen (OPH) hakijatilastot Helsingin yliopiston omat hakija-aineistot Määrä Työvoiman ennakointilaskelmat (OPH raportti 2011:25)
Metsäalan perustutkinto Koulutusohjelmat Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Metsäkoneenkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsäenergian tuottaja
Oppilaitoksia 21 kpl Toimipisteitä 30 kpl
Perustutkinto (2-aste) Hakupisteytys 2012, peruskoulun suorittaneet Kriteeri 1) perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakuvuonna ym. pisteet 2) yleisestä koulumenestyksestä 0-16 p. 3 3) painotettavista arvosanoista 0-8 p. 4) työkokemuksesta 0-5 p. 5) ensimmäisestä ja toisesta hakutoiveesta 3 tai 1 p. 6) sukupuolen perusteella 0 tai 2 p. 7) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1-10 p. YHTEENSÄ 0-47 p
Alimmat hyväksytyt pistemäärät Peruskoululinjoilla 2009-2012 (n=26-30) 25 20 15 10 ylin alin alin ka alin alin 5 0 2009 2010 2011 2012 Aineistot: opetushallituksen koulustusnetti ellei toisin mainita (http://www.koulutusnetti.fi/)
Ylimmät pistemäärät Peruskoululinjoilla 2009-2012 (n=26-30) 40 35 30 25 20 15 max. ylin ylin ka min. ylin 10 5 0 2009 2010 2011 2012
Min. ylimmät pistemäärät vs. max. alimmat hyväksytyt pistemäärät Peruskoululinjat (n=26-30) 25 Heikoimpien oppilaitosten paras aines heikompaa kuin parhaiden oppilaitosten heikoin aines 20 15 10 max. alin min. ylin 5 0 2009 2010 2011 2012 Joissain oppilaitoksissa myös pistemäärissä suuri hajonta saman vuoden sisällä: esim. Ulvila ja Toivala
Perustutkinto Esimerkkipisteet alin taso ylin taso 14 pistettä 27 pistettä pisteet kuvaus pisteet kuvaus 5 keskiarvo 5,8 13 keskiarvo 7,8 3 painotettavat arvosanat ka. 6,25 8 painotettavat arvosanat ka. 8,8 3 peruskoulu hakuvuonna 3 peruskoulu hakuvuonna 3 ensisijainen hakutoive 3 ensisijainen hakutoive 0 0 kk työkokemusta 0 0 kk työkokemusta 14 p. 27 p.
Kolmas aste: Ammattikorkeakoulu (AMK)
Kolmas aste: AMK Valintaperusteet, pisteet enintään
Kolmas aste: AMK Alin hyväksytty pistemäärä 2008-2012 (n=7-10) 90 Maksimi joka vuosi TAMK 80 70 60 Minimi lähes joka vuosi MAMK 50 40 30 20 10 maksimi keskiarvo minimi 0 2008 2009 2010 2011 2012
Esimerkkihakijat alin taso keskitaso ylin taso pisteet kuvaus pisteet kuvaus pisteet kuvaus äidinkieli B, vieras 9 kieli B, reaali B 13 äk C, vk B, re B 24 äk L, vk C, re C 5 keskiarvo 6,0 11 keskiarvo 6,6 22 keskiarvo 7,7 5 ensisijainen hakutoive 5 ensisijainen hakutoive 5 ensisijainen hakutoive 9 30 % pääsykoepisteistä 17 57 % pääsykoepisteistä 20 67 % pääsykoepisteistä 3 6 kk työkokemusta 6 yksi vuosi työkokemusta 6 yksi vuosi työkokemusta 31 p. 52 p. 77 p.
Yliopistot
Helsingin yliopisto Lähtöpisteet (=Kouluarvosanojen pisteytys) Lasketaan neljä parasta arvosanaa (yht. max. 40 p. )
Helsingin yliopisto metsätieteiden lähtöpisteiden keskiarvot 2008-2011 23,0 lähtöpisteet Esimerkki: 3*M + C = 22 pistettä 2 * M + 2*C = 20 pistettä 2*M + C + B = 18 pistettä 22,0 21,0 20,0 19,0 lähtöpisteet Alimmat hyväksytyt 2008-2011: 4*A 18,0 17,0 2012: 4*B 16,0 2008 2009 2010 2011 2012
Kooste Opiskelijan kouluarvosanat eri koulutustasoilla Kouluarvosanojen keskiarvo Perus alin Perus ylin AMK Alin AMK Ylin YO alin Yo k.a. YO ylin 5,8 7,8 6,6? 4*A 2*M+2C 3*L+M
Opiskelijamäärät Nykyiset opiskelijamäärä Ennakointilaskelmat
Opiskelijamäärien ennakointi Toimialakehitys Työlliset ammattiryhmittäin Poistuma Työvoiman kysyntä Ammatin ja koulutuksen vastaavuus Koulutuksen tehokkuus ja vaikuttavuus Aloittajatarve
Raportti: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 Peruskehitys: kehitys ilman erityisiä toimenpiteitä Tavoitekehitys: kehitys lisäpanostuksin Ennusteet perustuvat VATT:n laskelmiin Peruskehitys metsätyöntekijöiden määrälle on -2,8% /v Metsätyöntekijöiden tarpeen ennakoidaan peruskehityksessä vähenevän jopa 40 prosenttia vuoden 2007 tilanteesta. Peruskehitys asiantuntijoiden osalla -1.2% / V OPH: raportit ja selvitykset 2011: 25
Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 Johtopäätökset: Peruskoulutus: lisäystä AMK: vähennystä Yliopisto: suurta vähennystä OPM: raportit ja selvitykset 2011: 25
Opiskelijamäärät Nuorten jakaantuminen maan eri osiin epätasaista Koulutukseen mennään mielellään lähialueille (pätee myös yliopisto-opintoihin) Markkina-ajattelu vs. koordinoitu ohjaus: Kuinka itsenäisesti oppilaitosten annetaan päättää opiskelijamääristä (ja koulutusohjelmista)? Kilpailu oppilaitosten välillä tarpeen jotta kannustimia opetuksen kehittämiseen Kilpailu ei saisi johtaa esim. samankaltaistumiseen (vrt. Radio- ja tv kanavien kilpailu keskivertoyleisöstä)
Päätelmät
Opiskelija-aineksen määrä Määrän ennakointi on monipolvinen tehtävä Alueellisuus tuo lisähaastetta, opiskelijat eivät liiku Tasapaino markkinaehtoisuuden ja ylhäältä ohjatun sääntelyn välillä tärkeä
.. ollut heikkoa kaikilla asteilla. Muutos huonompaan oli hidas mutta sitäkin voimakkaampi. voidaan mitata kouluarvosanana mutta se on yksipuolista. Teoreettinen suorittava orientaatio ero tulee huomioida. (soveltuvuuskoe tarpeen kaikilla asteilla) Opiskelijaaineksen laatu vaihdellut suuresti oppilaitoksittain, mikä on sinänsä huolestuttavaa. Opetuksen laadulla voi tosin korvata paljon. tulisi olla alan yhteinen tavoite Onneksi paranemista on jo näkyvissä!
Lähteet Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. WSOY. KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025. Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:25. Lindblom-Ylänne, S., Lonka, K. & Leskinen, E. 1999. On the predictive value of entry-level skills for successful studying in medical school, Higher Education, 37, pp. 239 258. Lizzio, A., Wilson, K., & Simons, R. (2002). University Students' Perceptions of the Learning Environment and Academic Outcomes: implications for theory and practice. Studies In Higher Education, 27(1), 27. http://www.koulutusnetti.fi/