13.7.2008 ArchiCAD 12 ALK.ALK - 1 ALK Alkuun ALK 1 ArchiCADin peruskäsitteet Tässä osuudessa esitellään ArchiCAD-työskentelyn peruskäsitteet. Ohjelman käyttöliittymä ohjaa työskentelyä ja opettelun voi aloittaa pienelläkin johdatuksella. Ensimmäiseksi on kuitenkin syytä tutustua pääperiaatteisiin. ArchiCADillä suunniteltaessa rakennetaan virtuaalista rakennusta, jossa on oikeat virtuaaliset materiaalit ja mitat. Tälle virtuaalirakennukselle on Graphisoftin termi Virtual Building. Halutulla tarkkuudella tehdystä virtuaalirakennuksen mallista tuotetaan tarvittavat rakennuksen piirustukset, näkymäkuvat ja tarvikeluettelot. Virtuaalirakennus muodostuu rakennuselementeistä kuten oikeat rakennuksetkin. Elementit mallinnetaan ArchiCADissä käyttäen kunkin rakenteen omaa työkalua. Seinille, oville, ikkunoille, laatoille, pilareille ja palkeille on omat työkalunsa. Mallin elementti sisältää tarvittavan tiedon rakennusosasta ja se näkyy 2Dja 3D-näkymissä oikean muotoisena ja materiaaleiltaan oikeana. 2D-näkymässä eli pohjassa elementti näkyy piirustusten vaatimalla tavalla. Näin mallinnetusta rakennuksesta piirustusten tuottaminen onnistuu parhaimmillaan lähes automaattisesti. Suurin etu virtuaalirakennuksen lähestymistavasta saadaan, kun suunnitelmaan tehdään muutoksia. Rakennuselementti esiintyy yleensä useissa eri piirustuksissa erilaisina projektioina. Muutoksen hetkellä muutos tehdään virtuaalirakennuksessa vain yhteen paikkaan muutettava virtuaalirakennuksen osa muokataan ja piirustukset päivittyvät uuden tilanteen mukaiseksi. Yhteen paikkaan tehtävä keskitetty muutos vähentää virheitä dokumenteissa ja säästää työaikaa piirustusten muokkaamisesta. Rakennuselementit järjestetään mallissa kerroksiin ja tasoihin. Virtuaalirakennuksen kerrokset vastaavat oikean rakennuksen kerroksia eli kaikkia pystysuunnassa vaihtuvia tiloja, joista tarvitaan oma erillinen pohjapiirustus. Tasot (Layer) ovat taas looginen rakenne, joille rakennuselementtejä sijoitetaan tarpeiden mukaan, esimerkiksi seinien sijoittaminen ulko- tai väliseinien tasoille seinätyypin mukaisesti. Pohja ja 3D-ikkuna. Rakennusosia luodaan ja muokataan valinnan mukaan joko pohjassa tai 3D-ikkunassa. 2 Käyttöliittymä ArchiCADin käyttöliittymä muodostuu ikkunoista, apuikkunoista ja valikoista. Ikkunoita ovat pohja (2D), 3D-ikkuna, leikkaus/julkisivu-ikkuna, seinäkaavio-ikkuna, työpiirustus-ikkuna, detalji-ikkuna, taulukot ja projekti-taulukot, luettelot ja renderointi-ikkuna.
ALK.ALK - 2 ALK Uusia rakennuselementtejä luodaan, katsellaan ja muokataan sekä pohjassa että 3D-ikkunassa. Leikkaus/julkisivu-ikkunassa elementtejä ei voida luoda, mutta katselu ja elementtien muokkaus on mahdollista. Detalji-ikkuna on tarkoitettu detaljipiirustusta varten, jota täydennetään mallin pohjalta. Luettelo tuottaa nykytilanteesta listan. Luettelo toimii vain yhteen suuntaan, uuden elementin luominen luettelon kautta ei ole mahdollista. Luettelon vienti taulukkolaskentaohjelmaan on eräs tapa jatkaa luettelon muokkausta. Renderointi-ikkuna toimii yksisuuntaisesti, kuten luettelo, mutta nyt lopputulos on kuin mallista otettu digitaalinen valokuva (pikselikuva). Renderoitu kuva käy sellaisenaan havaintomateriaaliksi tai sen voi tallentaa sopivaan kuvatiedostoformaattiin käsiteltäväksi kuvankäsittelyohjelmassa, esimerkiksi PhotoShopissa. Projekti-ikkunan Näkymät-osaan tallennetaan kaikki tarpeelliset näkymät, joita tarvitaan suunnittelussa tai dokumenttien tuottamisessa. Renderointi-ikkuna muistuttaa valokuvaa. Tärkeimpiä apuikkunoita ovat Työkalut, Tiedot, Projekti. Apuikkunat sisältävät tarpeellista tietoa ja työkaluja elementtien muokkaamista varten. Eniten tarvitut komennot on sijoitettu painikepalkkeihin, joista Vakio ja Suunnistin ovat oletuksena käytössä. Ohjelman kaikki komennot sijaitsevat valikoissa. Tietyt standardikomennot, kuten tallennus, tulostus, kopiointi ja liittäminen toimivat samaan tapaan kuin muissakin ohjelmissa. Komentojen käyttö onnistuu myös näppäinoikoteitä käyttäen. Näppäinoikotie on merkitty valikkoon komennon perään. Työkalut Projekti Tiedot Standardi Suunnistin 3 Objektikirjastot Kun ArchiCADin mallinnustyökaluilla on tehty rakennuksen perusrakenteet, tarvitaan vielä suuri joukko erityisiä rakennusosia, jotka ovat geometrialtaan tai ominaisuuksiltaan monimuotoisia. Näitä ovat ikkunat, ovet, kalusteet, varusteet, valaisimet ja muut rakenteet. ArchiCADissä nämä rakennusosat ovat objekteja. Ohjelman mukana tulee laaja objektikirjasto, joka riittää yleensä tavanomaiseen käyttöön. Useat rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden valmistajat ovat tehneet suunnittelijoita varten objektikirjastoja omista tuotteistaan. Näitä valmistajan määrittelemiä objekteja käyttäen rakennusosan mitat ja tiedot liittyvät oikeaan tuotannossa olevaan tarvikkeeseen. Kun suunnitelmassa tarvitaan omaa objektia, sen voi rakentaa ja tallentaa käyttäen ArchiCADin piirto- ja mallinnustyökaluja tai ohjelmoimalla. Objekteja sanotaan myös GDL-objekteiksi, niissä käytetyn ohjelmointikielen mukaan. ArchiCADissä on valmiina objektien ohjelmointia varten tarvittavat työkalut. Objektiksi voi tuoda myös eri mallinnusohjelmilla tehtyjä 3D-malleja.
ALK.ALK - 3 4 Planssit ja tulosteet 6 Tiimityö ArchiCADissä on normaalin työskentely- eli mallinnustilan lisäksi planssi- eli taittotila. Se on tarkoitettu piirustusten ja kuvien taittamista, otsikointia ja nimiöintiä varten. Samalle planssille (piirustusarkille) voi sijoittaa useissa eri mittakaavoissa olevia piirustuksia. Yleensä ne ovat pohjasta tai leikkauksista tallennettuja näkymiä. Niitä voi tuoda myös muista projekteista. ArchiCADistä voi tulostaa kahdella eri tavalla. Käytettävän ikkunan, ruudulla näkyvän alueen tai valinta-alueella rajatun alueen voi tulostaa suoraan tulostimelle tai piirturille Arkisto-valikon Piirrä (piirturi) tai Tulosta (tulostin) -komennoilla. Toinen tapa on tallentaa suunnitteluikkunan sisältö näkymäksi ja taittaa näkymät plansseiksi. Planssien luominen ja muokkaaminen tapahtuu Projekti-ikkunan Planssit-osiossa. Valmiista plansseista luodaan tulosteita, joita hallitaan Tulosteet-välilehdellä. Siellä tulostamista varten on mahdollista määritellä erilaisia tulostesarjoja. Niissä määritetään tulostetaanko tulostimelle, piirturille vai eri tiedostomuotoihin, kuten PDF, DWG tai DWF. Siten samasta planssista voi eri tulostesarjoja käyttäen helposti tuottaa tulosteita eri käyttötarkoituksiin. Kun suunnitelma on valmis ja tarkastettu, annetaan tulostuskomento, jolloin kaikki piirustukset ja näkymät tallentuvat tai tulostuvat halutulla tavalla. Kerralla voi tulostaa myös vain yhden sarjan tai valittuja yksittäisiä kohteita. Myöhemmin muutosten tekemisen jälkeen tai pidemmälle viedyn suunnitelman valmistuttua tulosteet tehdään samalla tavalla yhdellä komennolla. Tulosteiden teko on myös mahdollista suoraan FTP-palvelimelle tai WWW-sivuksi, joka sisältää dokumentin DWF-muodossa. Tällöin mukaan voi sisällyttää Projektin tarkastaja -ohjelman, jolla katselija voi tehdä punakynämerkintöjä. Merkinnät siirtyvät sähköpostin välityksellä takaisin suunnittelijalle ja ne voi tuoda ArchiCADiin Merkintätyökalujen avulla. Plansseille sijoitetut tallennetut näkymät päivittyvät automaattisesti. Plansseille voi lisätä myös esimerkiksi digitaalikameralla otettuja kuvia tai selittäviä tekstejä. Samoin muiden suunnittelijoiden tekemiä piirustuksia on mahdollista avata tai tuoda plansseihin monissa eri tiedostomuodoissa. Planssit taitetaan masterplanssien päälle. Ne sisältävät arkin koon ja reunusten asetukset. Lisäksi masterplansseille voi sijoittaa 2D-elementtejä, esimerkiksi nimiön. Käyttämällä automaattitekstiä nimiöön täytettävät tiedot päivittyvät automaattisesti. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi planssilla olevien näkymien mittakaavat ja nimet, suunnittelukohteen ja suunnittelijan tiedot, päiväys ja piirustuksen numero planssin ID-numeron perusteella. 5 Näkymät Samaa tiedostoa voi käsitellä useampi suunnittelija yhtä aikaa. ArchiCADin tiimityö tapahtuu määrittelemällä käyttäjille oma työskentelyalue kerrosten, tasojen tai valinta-alueen avulla. Kun yksi suunnittelija saa työnsä valmiiksi ja vie muutokset malliin, ovat muutokset muiden nähtävissä ja käytettävissä. Tiimityön rakenne on selkeä; päällekkäisyyksiä ei synny vaan suunnittelu etenee nopeasti. Roolitus auttaa laadun varmistamisessa ja tiedon jakamisessa. Rooleja ovat tiimin jäsen, projektin vetäjä, ylläpitäjä ja katselija. 7 Visualisointi Koska ArchiCADillä suunnittelu perustuu kolmiulotteisiin elementteihin, syntyy suunnitelmasta visualisointi työskentelyn aikana. Mallin tarkastelukulmat tallennetaan ohjelman kameroihin. Visualisointia parantaa valaisimien ja luonnonvalojen käyttö. Taustakuvat luovat ympäristön. Renderointiin saadaan liitetyksi efektejä, esimerkiksi lumisadetta tai sumua. 8 Laskenta Elementeistä muodostuva malli on tietokanta, jonka ominaisuuksia voi luetteloida. Rakennuselementtien tai objektien määrien selvittäminen käy nopeasti valitsemalla laskentavalikosta sopiva luettelo tai muokkaamalla oma luettelo tiettyä tarvetta varten. Pinta-alojen ja tilavuuksien laskenta on perustoiminto. Määrälaskenta on kuitenkin vielä monipuolisempi. Elementteihin ja niiden ominaisuuksiin liitetyn tiedon avulla onnistuu laajempienkin kokonaisuuksien selvittäminen, kun tarvittava määrätieto on mahdollista laskea elementin määrän tai muun ominaisuuden mukaan. Elementtitaulukot ja Projektitaulukot ovat vuorovaikutteisia laskentataulukoita: niissä on mahdollista muokata luetteloitujen elementtien tai projektin osioiden parametreja. Esimerkiksi ikkunan koron, seinän tyypin ja korkeuden sekä näkymän nimen tai mittakaavan voi vaihtaa suoraan taulukossa. Muutos päivittyy saman tien malliin ja tulosteisiin. 9 Laajennukset Jotkut ArchiCADin toiminnoista on toteutettu laajennuksina. Esimerkiksi tiedostoformaattien kääntäjät ovat laajennuksia. Muuten laajennukset ja niiden komennot voivat sijaita eri olemassa olevissa valikoissa tai omana valikkonaan. ArchiCADiin on saatavilla kolmansien osapuolten tekemiä laajennuksia, jotka lisäävät ohjelman käytettävyyttä tietyillä erityisalueilla. ALK Planssien taittamista varten projektin eri suunnitteluikkunoista tallennetaan näkymiä. Näkymiin tallentuvat käytetty mittakaava, tasoyhdistelmä, kynäyhdistelmä sekä esitystapayhdistelmä. Myös 3D-näkymät esimerkiksi renderointiasetuksineen voi tallentaa näkymiksi. Näkymät kootaan kansioihin. Ne siirretään plansseille tai suoraan tulosteiksi, jolloin niille määritellään julkaisuformaatti ja tulosteasetukset Tulosteissa.
7.7.2008 ArchiCAD 12 ALK.AS - 1 AS Asennus AS Tässä vihkossa käydään läpi ArchiCADin asennukseen liittyvät yleistiedot ja ohjelman mukana tulevat ja koneelle asentuvat osat. Kuten kaikissa yleisimmissä ohjelmissa, myös ArchiCADissä, tärkeää tietoa löytyy asennuslevyn Lue Ensin -tiedostosta. Ennen asennusta tietokoneeseen pitää kirjautua käyttäjänä, jolla on tarvittavat oikeudet asennukseen. ArchiCADin asennus onnistuu Windowissa vain Järjestelmän valvojan oikeuksin. Macissa vastaavat oikeudet ovat Ylläpitäjällä. ArchiCAD-ohjelman asennuksen yhteydessä tietokoneeseen asentuu automaattisesti Wibukey-niminen ohjelma, joka on yhteydessä suojausmoduliin eli dongleen. Suojaustapoja on kaksi, paikallinen tai verkkolisenssi. Verkkolisenssin suojauksen asentamiseksi toimitetaan erillinen Network Licensing Utilities CD, jolta löytyy palvelinohjelma asennusohjeineen. 1 Tervetuloa asentamaan ArchiCAD 12 Ohjelman asennuslevyllä on kaikki ArchiCAD 12 -asennukseen vaadittavat tiedostot. Lue tämä ohje ennen ohjelman asentamista. Erilaisille ArchiCAD-lisensseille on erilaiset asennuspaketit: ArchiCAD-täysversio toimitetaan DVD-levyllä. ArchiCAD 12 Koekäyttö-, Opiskelija- ja Oppilaitosversiot toimitetaan internetistä ladattavina paketteina. Vaikka asennusprosessissa on hieman eroa versioiden välillä, sekä DVD-levyä että verkossa olevaa pakettia voidaan käyttää kaikkien kolmen lisenssityypin asentamiseen. Laitteisto- ja Käyttöjärjestelmävaatimukset: Mac OS X (PPC tai MacIntel) Ohjelmistoversio: Käyttöjärjestelmä 10.4 ja 10.5 Laitevaatimukset Prosessori eli CPU*: Mac PowerPC G5 tai Mac millä tahansa Intel-prosessorilla vaaditaan. Moniydinprosessoreja suositellaan ArchiCAD 12 nopeuden hyödyntämiseksi. Keskusmuisti: Vähintään 1 Gt RAM muistia vaaditaan. Suositellaan 2 Gt tai enemmän monimutkaisille malleille Kiintolevytila: Vähintään 1 Gt vapaata tilaa täydelle asennukselle. Lisäksi 2 Gt monimutkaisia malleja sekä 3D-visualisointeja varten Näyttö: Resoluutio 1024x768 vaaditaan. Suositeltava resoluutio 1280x1024 pikseliä tai suurempaa suositellaan Näytönohjain: OpenGL-yhteensopiva, jossa vähintään 256 Mt sisäänrakennettua muistia. Näytönohjainten yhteensopivuudesta löytyy lisätietoa sivuilta http://archicadwiki.com/video_cards Windows Käyttöjärjestelmä Microsoft Windows XP Professional; XP Professional x64 edition Vista Business ja Ultimate Edition (32-bittinen ja 64-bittinen) QuickTime 7 tai uudempi sekä Java 1.6.0 tai uudempi vaaditaan ArchiCAD asentaa automaattisesti Java 1.6.0 ja QuickTime 7 versiot mikäli niitä ei ole koneella Vaadittu laitteisto Intel Pentium 4 tai nopeampi vaaditaan. Moniydinprosessoreja suositellaan ArchiCAD 12 nopeuden hyödyntämiseksi. Muisti ja levytila 1 Gt RAM muistia vaaditaan, yli 2 Gt suositellaan. Vähintään 1 Gt vapaata tilaa täydelle asennukselle. Lisäksi 2 Gt monimutkaisia malleja sekä 3D-visualisointeja varten Näyttö: Resoluutio 1024x768 vaaditaan. Suositeltava resoluutio 1280x1024 pikseliä tai suurempaa suositellaan Open GL ja DirectX9 yhteensopiva näytönohjain jossa vähintään 256 Mt sisäänrakennettua muistia. Näytönohjainten yhteensopivuudesta löytyy lisätietoa sivuilta http://archicadwiki.com/ Video_CardsOptional Hardware Peripherals Kaikkia yleisimpiä piirtureita, tulostimia ja digitoijia voi käyttää ArchiCADin kanssa.
ALK:AS - 2 AS 2 ArchiCAD täys- ja kokeiluversiot 2.1 Lisenssityypit ArchiCAD-lisenssejä on kolmea eri tyyppiä: Täys-, opiskelija/oppilaitos- sekä kokeilu-versio. Asennuksen yhteydessä on valittava joku näistä. Täysversio valitaan, mikäli käytössä on ArchiCAD-suojausmoduli ( dongle, mokkula ) tai halutaan asentaa demoversio. Opiskelija/oppilaitos-lisenssi valitaan, mikäli olet opiskelija ja käytössä on opiskelijasarjanumero. Valitse kokeiluversio mikäli haluat kokeilla ArchiCADiä rajoitetun ajan ja olet rekisteröinyt kokeiluversion sarjanumeron. Toimiakseen ArchiCADin täysversio vaatii suojausmodulin ( dongle, mokkula ). Tämä on keino rajoittaa ohjelman laitonta kopiointia. Riippuen ostetusta paketista ArchiCAD toimii joko yksittäisenä tai verkkoversiona. ArchiCADin voi molemmissa asentaa kuinka moneen tietokoneeseen tahansa, vaikka olisi hankkinut vain yhden lisenssin, ja siirtää suojausmodulin aina siihen koneeseen, jossa kulloinkin ArchiCAD-lisenssiä käytetään. Suojausmoduli kiinnitetään tietokoneen USB-porttiin. Mikäli suojausmodulia siirrellään, se tulisi kiinnittää ja irrottaa koneen virran olessa poiskytkettynä. USB-porttiin sijoitettava versio toimii sekä Mac- että Windows-tietokoneissa. Kaikki suojausmodulin tarvitsemat ohjelmat asentuvat automaattisesti ArchiCAD-asennuksen yhteydessä, mikäli käyttäjällä on asentamiseen riittävät oikeudet. Mikäli ArchiCAD-ohjelmaa käytetään koneessa demotilassa, eli katselu- tai kokeilukäytössä, suojausmodulia ei tarvita. Tällöin tallennus ja tulostustoiminnot eivät kuitenkaan ole mahdollisia. 2.2 Kokeiluversio ArchiCAD-kokeiluversio vaatii koekäyttölisenssinumeron, joka on konekohtainen, eli toimii ainoastaan koneessa, johon ArchiCAD sen avulla asennetaan. Koekäyttölisenssinumero on voimassa 30 päivää, joiden aikana kaikki ArchiCAD-toiminnot Tiimityötä lukuunottamatta ovat käytössä ja työt voidaan siis tallentaa. Koekäyttötiedostot sisältävät kuitenkin vesileiman, ja ne aukeavat vain samalla ArchiCAD-lisenssillä, jolla ne on luotu. Näitä tiedostoja ei voida siis siirtää toisiin koneisiin. 30 päivän kuluttua ohjelma vaihtaa demotilaan. Kokeiluversio on muutettavissa täydeksi milloin tahansa hankkimalla täysversio, jonka koekäyttönumeroon linkitetty suojausmoduli purkaa koekäytön ja mahdollistaa tiedostojen tallentamisen rajoittamattomaan muotoon. Huomaa Mikäli et osta täysversiota, koekäyttötiedostoja ei saa auki millään versiolla kokeiluajan kuluttua umpeen. 3 Oppilaitos- ja Opiskelijaversiot Oppilaitos- ja opiskelijaversioiden asennus edellyttää sarjanumeroa. Opiskeluversioilla tehdyt tiedostot ovat päätteeltään samoja kuin kaupallisella versiolla tehdyt. Esimerkiksi projekti on päätteeltään.pln ja arkistotiedosto.pla. Kuitenkin käytännön ero tulee esiin tulostettaessa, jolloin jokaiselle sivulle tulostuu opiskelijaversiossa vesileimateksti. Oppilaitos- tai opiskelijaversiolla tehty työ voidaan avata kaupallisella lisenssillä, joka vaihtuu opiskelijaversio-tilaan, niin kauan kun tiedosto on auki. Opiskelija- ja oppilaitosversioiden asennus toimii kuten muidenkin versioiden muutamaa poikkeusta lukuunottamatta: Suojausmodulin asemasta ohjelma pyytää sarjanumeron Mikäli sarjanumero on yksilöllinen opiskelijan numero, eikä oppilaitokselle tarkoitettu, asennuksen yhteydessä ei voida tehdä räätälöityä asennuspakettia. Mikäli ArchiCAD-sarjanumero on rekisteröity oppilaitoksen käyttöön, on räätälöidyn asennuspaketin teko mahdollista. 4 Suojausmoduli ja verkkolisenssin asennus Dongle on ArchiCAD-lisenssin fyysinen ilmentymä, joten donglenumero on syytä taltioida yrityksen vakuutuskirjaan, ja vakuuttaa täydestä arvostaan. Mikäli yritys ei ole ylläpitosopimuksen piirissä, on suojausmoduli erityisesti syytä vakuuttaa erikseen, muuten sen korvaaminen on asiakkaan vastuulla. Mikäli yrityksellä on useita lisenssejä, joista osa päivitetään, määritetään donglenumerolla päivitettävät lisenssit. Donglenumero on tulostettuna tarrassa, joka on kiinnitetty suojausmoduliin. Numeron saa esiin myös menemällä koneella, jossa moduli on kiinni, Graphisoftin päivityssivuille osoitteeseen https://upgrade.graphisoft.com tai avaamalla Windows-ohjauspanelin Wibukey-ohjelman. ArchiCAD-täyslisenssi (suojausmoduli) on siis joko verkko- tai yksittäisversio. Verkkolisenssi tarvitsee toimiakseen palvelinohjelman, joka asennetaan koneeseen, johon suojausmoduli on kiinnitetty. Palvelinohjelma toimitetaan erillisellä CD:llä. Tämän CD-levyn kannessa on teksti Network Licensing Utilities for Windows/ Mac. Verkkolisenssi toimii niin, että verkossa olevat ArchiCADkäyttäjien koneet kysyvät käyttölupaa palvelin -koneelta, jonka verkko-osoite (IP-osoite) on säädetty kiinteäksi. Nykyisillä internetyhteyksien nopeuksilla verkkosuojaus toimii jopa etäpalvelimelta. Windows-koneissa verkkosuojausohjelma asennetaan usein niin sanotusti palveluksi, jolloin se käynnistyy automaattisesti palvelimen uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Muissa tapauksissa ohjelma käynnistetään erikseen käsin. Palvelinkone voi olla myös yksi työasemista, koska verkkosuojaus vie hyvin vähän kapasiteettia. Windows-koneissa Wibukey-ohjelma asentuu Ohjauspaneeliin, jossa sen yhteysasetuksia säädetään tarvittaessa. Laajoissa verkoissa tarvittava säätö on palvelinkoneen IP-osoite, jonka asettaminen on tarpeen mikäli verkko on laaja. Muutoin suojauksen hakuaika muuttuu liian pitkäksi.
ALK.AS - 3 6 Ohjelman asennus ArchiCADiä käyttävissä Mac-koneissa palvelinkoneen haluttu IPosoite(/osoitteet) kirjoitetaan koneesta löytyvään wibukey.ini -tiedostoon. Näin käyttäjäkoneet hakevat suojausta suoraan oikeasta verkko-osoitteesta. Verkkolisenssien käytön valvontaa voi tehdä Windows-koneissa ohjauspanelin WibuKey-ohjelmalla ja Mackoneissa asentuu WkJScanMacX-ohjelma, jolla voi nähdä verkossa olevat lisenssit. Verkkolisenssin tarkemmat asennusohjeet löytyvät verkkoasennukseen tarkoitetulta levyltä. Mikäli päivitetään versiosta ArchiCAD 7.0 tai uudemmasta, ei päivityksen mukana tule uutta suojausmodulia, vaan suojausmodulin päivittäminen tehdään internetin välityksellä. Päivittäminen tai lisenssin aktivointi tehdään osoitteessa https://upgrade.graphisoft.com. Mikäli olet ostanut uusia lisenssejä M.A.D. on toimittanut päivitysohjeen tai uuden suojausmodulin. Mikäli päivitetään olemassaolevaa lisenssiä, suojausmoduli päivittyy automaattisesti. Mikäli päivitetään vanhemmasta kuin versio 7.0, vaihdetaan suojausmoduli päivityksen yhteydessä. ArchiCAD 12:n suojausmodulilla toimivat myös ArchiCAD 7, ArchiCAD 8 ja ArchiCAD 8.1, ArchiCAD 9.0 sekä ArchiCAD 10 ja 11. Kaikkia näitä versioita ei kuitenkaan välttämättä tueta samassa koneessa. Siirrettäessä aikaisemmalla versiolla tehty projekti uusimpaan versioon, on projekti tallennettava ensin arkistomuotoon, ja vasta sitten avattava uudemmassa ArchiCADissä. Vanhojen toimistossa käytettyjen ArchiCAD-versioiden sekä projektien projektikohtaiset kirjastot kannattaa arkistoida varmaan paikkaan. ArchiCAD 12 avaa version 8.1 tai uudempien projektitiedostot. Mikäli tuodaan tätä vanhempia tiedostoja, käytetään versiota 8.1 tiedostojen kääntämiseen arkistomuotoon. Mikäli yhteys suojausmoduliin tai verkkopalvelimeen ei toimi, ArchiCAD ilmoittaa käynnistysyrityksen yhteydessä Suojausmoduli ei vastaa, ja ohjelma ei käynnisty normaalisti. Mikäli yhteys toimii ja verkkosuojausohjelma on päällä, mutta siitä huolimatta ArchiCAD ei käynnisty normaalisti, tulee ottaa yhteys tekniseen tukeen. 5 Suojausmodulin päivitys Uuden ohjelmaversion hankinnan yhteydessä, tai lisättäessä verkkoon lisenssejä on vanha, käytössä oleva suojausmoduli on päivitettävä toimimaan uuden ohjelman kanssa. Käyttäjän on mahdollista päivittää suojausmoduli itse internetin välityksellä. Tarkemmat ohjeet toimitetaan päivityspaketin saatekirjeessä. Huomaa Suojausmoduli on päivitettävissä versiosta ArchiCAD 7.0 alkaen. Pidemmissä päivitysväleissä vanha suojausmoduli on vaihdettava uudempaan päivityksen yhteydessä. Vanhojen töiden eli projektitiedostojen (.pln) tallentaminen arkistomuotoon (.pla) on suositeltavaa, ennen uudempaan versioon siirtymistä. Tarkat asennusohjeet ja järjestelmävaatimukset ovat ArchiCAD 12 DVD:llä. Asennus suositellaan tehtäväksi Asentajalla, joka huolehtii automaattisesti siitä, että kaikki ohjelman komponentit sijoittuvat oikeille paikoille kiintolevyllä. Asennus on mahdollista tehdä myös käsin kopioimalla ohjelman osat DVD:ltä kiintolevylle. Asentaja käynnistyy asennus-dvd:n ArchiCAD Asentaja / Installer -ikonista. Kun DVD syötetään tietokoneeseen, ilmestyy näytölle automaattisesti asennusohjelman ikkuna, jossa annetaan tarvittavat lisäohjeet asennukseen. ArchiCAD poistetaan käyttäen samaa asennus-dvd:tä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ohjauspaneelin kohtaa Lisää/poista sovellus tai kaksoisosoittaa Setup.exe -tiedostoa asennus-dvd:n juuresta. Mikäli ArchiCAD-kansion sisältöä on itse muutettu, pitää sisältö niiltä osin poistaa käsin. Asennuksen ja asennuksen poiston jälkeen tietokone on käynnistettävä uudelleen. 7 HotFix-päivitykset ArchiCADin ja sen kirjastojen korjauspäivitykset löytyvät internetistä Ohje-valikon käskyllä Tarkista päivitykset, joka käynnistää automaattisesti Graphisoftin päivityssivulle menevän selainohjelman. Mikäli uutta päivitystä ei ole tarjolla, sivu kertoo uusimman olevan käytössä. Mikäli uudempi päivitys on tarjolla, sivu ehdottaa sopivan paketin lataamista. Päivityksien seuraamisen voi säätää automaattiseksi kohdassa Vaihtoehdot Työympäristö WWW-asetukset. Automaattista päivitysten noutoa ehdotetaan myös ohjelman asennuksen yhteydessä. Huomaa Mikäli ohjelmaan on jo asennettu korjauspäivitys ja käytetään ohjelman asennuslevyn Lisää/Korjaa-asennusmahdollisuutta, ohjelma huomauttaa, että korjauspäivitys täytyy asentaa uudelleen korjausasennuksen jälkeen. Korjauspäivityksien asentaminen on mahdollista vain ohjelman täyslisenssillä. Muuta lisämateriaalia, esimerkkitiedostoja, lisätoimintoja ja muuta materiaalia löytyy osoitteesta; www.graphisoft.com/support/ archicad/downloads. 8 Muut asennukset ArchiCAD 12 -asentajalla voi asentaa seuraavat osat. Lisätietoa muista asennuksista löytyy kyseisten ohjelmien kansioista ArchiCAD-kansion sisältä. Java runtime -ympäristö 1.6 tai uudempi vaaditaan ArchiCAD 12 -version asentamiseksi/poistamiseksi. Macissa Java sisältyy käyttöjärjestelmään. Windows PC:llä ArchiCAD-asentaja tutkii Java-ympäristön ja tarvittaessa asentaa Java version 1.6. AS
ALK:AS - 4 AS WIBU-systemin osat, Suojausmodulin ohjain, eli ajuri, on tarpeellinen ohjelman käyttämiseksi. Mikäli sitä ei löydy koneelta, asentuu WIBU-ohjain automaattisesti ArchiCAD-asennuksen yhteydessä. Adobe Reader on tarpeellinen ohjelman ArchiCAD 12 -Dokumentit -kansion PDF-ohjeiden lukemiseen. MacOS-käyttöjärjestelmässä PDF-tiedostojen lukuominaisuus on mukana. Windowsiin sen voi asentaa ArchiCAD-asennuslevyltä, valitsemalla sen asennusvaihtoehdoista. PlotWare eli piirturiajurit, Normaaliasennuksen mukana asentuu lukuisa määrä eri valmistajien HPGL-yhteensopivia piirtureiden ajureja. Usein piirtureja käytetään järjestelmän tulostimina, eli tulostetaan suoraan ArchiCADistä. Graphisoft Shell, vapaavalintaisesti asennettava lisälaajennus, joka muuttaa Windows-käyttöjärjestelmää niin, että GDLobjekteista ja muista ArchiCAD-tiedostoista näkyy enemmän tietoja Resurssienhallinnan Tietoja-ikkunassa. PlotFlow-piirturinohjausohjelma verkkoa käyttäviin toimistoihin. 9 DVD:n sisällöstä ArchiCADin asennuslevy on niin sanottu hybridi, eli samaan levyyn on sisällytetty kaikki mahdolliset versiot. Näin sekä ArchiCAD Macettä Windows-asennukset ovat mahdollisia. Mac-versioita on kaksi, sekä Intel-prosessoreille että vanhemmille PowerPC-laitteille. 10 ArchiCAD-kansio ArchiCAD-ohjelma säilytetään kiintolevyllä omassa kansiossaan paikassa, jossa muutkin ohjelmat sijaitsevat. Yleensä tämä kansio on Macissa Ohjelmat-kansio ja Windowsissa Program Files -kansio. ArchiCAD 12:n asentaja tekee Graphisoft-kansion, jossa ArchiCAD-kansio sijaitsee. Kirjastot asentuvat oletusarvoisesti samaan kansioon ohjelman kanssa. Ne voidaan kuitenkin siirtää tai kopioida muualle, mikäli toimistolla on tapana käyttää yhteisiä kirjastoja verkkolevyltä. Toimiakseen oikein ArchiCAD tarvitsee erilaisia aputiedostoja, joiden tulee sijaita samassa kansiossa ohjelman kanssa. Samasta syystä ArchiCAD ei käynnisty, jos se on siirretty pois kansiostaan. Kuvassa on ArchiCAD-kansio Mac OS X:ssä. ArchiCAD on niin laaja ohjelma, että osa sen käyttämistä tiedostoista sijaitsee muualla kuin ArchiCAD-kansiossa. Asentaja sijoittaa tiedostot oikeisiin paikkoihin automaattisesti. Windows tekee ArchiCAD-kansioon koko joukon pieniä aputiedostoja ohjelmaa käytettäessä. Kuvassa ArchiCAD on juuri asennettu. 10.1 ArchiCAD-ohjelmatiedosto (Windowsissa ArchiCAD.exe) ArchiCAD-ohjelmalla rakennetaan virtuaalisen rakennuksen malli. Mallin avulla julkaistaan muun muassa rakennuspiirustuksia, 3D-näkymäkuvia ja laskentatietoja.
ALK.AS - 5 10.2 Lue Ensin.htm Lue ensin -tiedosto sisältää ohjelman asennuksen yhteydessä tarvittavat tärkeät ohjeet. Sama tiedosto löytyy ArchiCAD-asennuslevyltä, ja se kannattaakin aina lukea huolella ennen ohjelman asentamista. Ohjeessa kerrotaan myös levyn ArchiCAD-version yhteensopivuudesta laitteiden, käyttöjärjestelmien ja ohjelman vanhempien versioiden kanssa. 10.3 Apply Data Apply Data -tiedoston täytyy olla aina samassa kansiossa kuin ArchiCAD. Apply Data -tiedostosta ArchiCAD hakee informaatiota renderoinnin esikatseluun, joka on nähtävissä muun muassa materiaalisäädöissä. 10.4 ArchiCAD Data Tämä kansio on välttämätön joidenkin GDL-ohjelmien oikean toimimisen kannalta. GDL-ohjelmat lukevat täältä ja kirjoittavat tänne tiedostoja. 10.4.1 ArchiCAD-laajennukset ArchiCAD-laajennukset ovat pieniä ArchiCADin sisällä toimivia ohjelmia, joilla saadaan lisäominaisuuksia ohjelman käyttöön. Monet keskeiset ominaisuudet ovat myös laajennuksia, kuten tiedostojen kääntäjät, automaattimitoitus tai sisäiset apuohjelmat, kuten Katontekijä ja StairMaker. Hankitut laajennukset (englanniksi Add-Ons) saadaan käyttöön siirtämällä ne Laajennukset-kansioon ja aktivoimalla ne Vaihtoehdot-valikon laajennusten hallinnan kautta. Joissain kaupallisissa ja jopa ilmaisissa laajennuksissa on asennusohjelma, joka sijoittaa laajennukset automaattisesti oikeaan paikkaan. Englanninkielisissä ArchiCAD-versioissa ArchiCADlaajennukset -kansion vastine on nimeltään Add-Ons. Tämän vuoksi niiden asennusohje viittaa usein väärään paikkaan, mutta ne voidaan kuitenkin siirtää oikealle paikalleen. 10.4.2 Äänet Äänet-kansiossa sijaitsevat ArchiCADin toimintojen käyttämät merkkiäänet. Ääniä ohjataan Windowsissa Ohjauspanelista ja Macissa Järjestelmäasetuksista. 10.4.3 Kirjastot Kirjastot-kansio sisältää ArchiCADin mukana tulevat kirjastokansiot, joita ArchiCAD 12 -versiossa on useita. IFC-tiedosto on ArchiCADin kirjastopaketti, jonka sisällä objektit pysyvät vakioituna pakettina. Kirjastopaketteja voi itse pakata ja purkaa toimisto- ja jopa projektikohtaisiksi. Näin myös esimerkiksi toimiston standardikirjaston ylläpito helpottuu merkittävästi. Kirjastojen ja GDL-objektien ominaisuuksia käsitellään tarkemmin Kirjastot-vihkossa. 10.5 Peruskirjasto 12 Peruskirjasto 12 on Suomen olosuhteisiin räätälöity kirjasto, joka sisältää lukuisia suomalaisiin standardeihin sovitettuja parametrisia objekteja, symboleja, tekstuureja, määrätietoja ja luettelomalleja. Kirjasto on laajempi kuin aiempien versioiden suomalaiset kirjastot, ja onkin suositeltavaa käyttää aina uusimpia objekteja. Kirjaston uusilla versioilla voi myös korvata vastaavia vanhoja objekteja aikaisemmin aloitetuissa projekteissa. Monet objektit hyödyntävät ArchiCAD 12:n uusia GDL-ominaisuuksia, eikä niitä voi käyttää vanhempien ArchiCAD-versioiden kanssa. Peruskirjasto on M.A.D.in tekemä ja toimitetaan erillisellä asennuslevyllä. Peruskirjaston tuoreimmat päivitykset ja lisätietoa löytyy M.A.D.in sivuilta www.mad.fi, kohdasta GDL-kirjastot. 10.6 Kirjasto 12 Kirjasto 12-kansion sisältö on suomennettu kansainvälinen ArchiCAD-kirjasto, jossa on suuri määrä pääasiassa yhdysvaltalaisten standardien mukaisia objekteja. Nämä objektit ovat käyttökelpoisia myös Suomessa. Osa objekteista on pelkkiä 2D-tasokuvia ilman 3D-kuvausta. Kirjastossa objektit on pakattu IFC-kirjastopaketiksi (Objektikirjasto 12.lcf). Alikansioissa on taustakuvia, LightWorks-renderoijan aputiedostoja, tekstuureja, määrätietoja ja makroja. Peruskirjaston objektit ovat usein monipuolisemmin muokattavissa kuin Kirjasto 12:n. Suosittelemme siten ensisijaisesti Peruskirjaston käyttöä. Kirjasto 12:n laaja objektivalikoima voi olla kuitenkin avuksi, jos sopivaa objektia ei löydy Peruskirjastosta. Nykyisin on saatavilla myös huomattava määrä eri rakennusosa- ja kalustevalmistajien omia kirjastoja, joiden sisältämät objektit vastaavat todellisia tuotteita. Yleensä valmistajat jakavat näitä kirjastoja suunnittelijoille ilmaiseksi. Myös kaupallisia kirjastoja on saatavilla suuri valikoima. Kirjastoihin löytyy linkkejä M.A.D.:in sivuilta osoitteessa: http://www.mad.fi/mad/gdlkirjastot.html 10.7 Uninstall.AC Uninstall.AC-kansiosta löytyy ArchiCADin asennuksen poisto-ohjelma. Windowsissa kuitenkin kannattaa käyttää Ohjauspanelin Lisää/Poista-toimintoa. Macissa ohjelman voi poistaa pelkästään viemällä sen roskakoriin. 10.8 Oletukset Oletukset-kansiossa ovat ArchiCADin mukana tuleva aloituspohja eli TLP-tiedosto ja viimeisin käytetty käyttöliittymä. Täällä sijaitsevat myös DXF/DWG-kääntäjien oletusarvoiset versiot. Mikäli toimistossa halutaan ohjata omien aloituspohjien käyttöön, on aloituspohjia mahdollista lisätä tähän kansioon. Suuremmissa toimistoissa myös käyttöliittymä standardoidaan tyypillisesti räätälöidyn asennuspaketin avulla, jolloin käyttölittymä, kääntäjät ja aloituspohjat haetaan palvelimelta. 10.9 Ohje Tässä kansiossa olevat PDF-tiedostot tulevat näkyviin ArchiCADin Ohje-valikkoon ja ovat sieltä käytettävissä työskentelyn aikana. Uusimmat suomalaisen käsikirjakansion vihkot voi siis halutessaan päivittää tänne M.A.D.:in internet-sivuilta http://www.mad.fi/ mad/tuki.html. 10.10 Graphisoft Shell -laajennus Graphisoft Shell -laajennus muuntaa Windows-käyttöjärjestelmää siten, että tiedoston ominaisuudet-ikkunassa (properties) saadaan näkymään GDL-objektin 2D- ja 3D-ohjelmat. 10.11 PlotWare PlotWare-kansiosta ArchiCAD löytää automaattisesti asentuneet Graphisoftin eri valmistajien laitteille sovittamat piirturiohjaimet. 10.12 PlotFlow PlotFlow on piirturinohjausohjelma, jonka avulla on mahdollista tulostaa muun työskentelyn aikana ja hallita tulostusjonossa olevia tulosteita. Tyypillisesti toimiston palvelinkoneella ylläpidetään piirturijonoa, josta sinne Piirrä-käskyllä piirretyt tai julkaistut PLTtiedostot siirtyvät PlotFlown avulla piirturille. 10.13 Projektin Tarkastaja Tässä kansiossa on Julkaisu-toiminnon käyttämä Projektin tarkastaja -ohjelma, jolla katsellaan ja tehdään merkintöjä piirustuksiin WWW-selaimen välityksellä. Julkaisun yhteydessä ohjelma on mahdollista sisällyttää julkaistujen tiedostojen mukaan. AS
ALK:AS - 6 AS 10.14 WWW-linkit Tässä kansiossa on linkkisivuja ArchiCAD-aiheisille internetsivuille. Sivuja voi lisätä tänne itsekin, joilloin ne ilmestyvät ArchiCADin Ohje-valikkoon, ja sieltä valitsemalla pääsee suoraan kyseiselle sivulle. 10.15 Dynamic Link Library Dynamic Link Library Windows -version kansio sisältää Dynamic link library (DLL) -tiedostoja. ArchiCAD käyttää näitä, joten niitä ei saa poistaa, vaikka käyttäjä ei suoraan voikaan niitä avata. 10.16 GS Bug Reporter.htm GS Bug Reporter.htm -tiedosto sisältää ohjeet ArchiCAD-ohjelmassa havaittujen virheiden raportoinnista, eli GS BugReporter -ohjelman käytöstä. 10.17 GSReport GSReport (Graphisoft Bug Reporter) on apuohjelma, jota käytetään virhetilanteiden raportoinnissa. Ohjelma käynnistyy automaattisesti ArchiCADin kaaduttua ja kerää tiedot tietokoneen kokoonpanosta. Vaikkei ArchiCAD kaatuisikaan, ohjelman voi käynnistää myös itse, tuplaklikkaamalla sitä. Lisäksi raporttiin voi liittää omat kommentit tapahtuneesta. Raportti kannattaa täyttää ja lähettää, sillä sen avulla Graphisoft saa tietoa ohjelmien virheistä ja pystyy kehittämään niitä yhä varmemmiksi. Raportin lähettämällä saa myös selville, onko oman laitteiston kokoonpanossa tai asetuksissa vikaa, joka voi olla syynä kaatumiseen. Ottamalla talteen raportin numeron, voi asiasta kysyä tarkemmin teknisestä tuesta. Raportin avulla saadaan usein selkeä ohje tilanteen ratkaisemiseksi. 11 Vanhempien ArchiCAD projektien tuominen ArchiCAD 12 -versioon Vanhemmilla versioilla aloitetut projektit voidaan viedä loppuun aiemmilla ArchiCAD -versioilla. Siirtämisen uuteen versioon voi tehdä kun hetki on otollinen. Aiempia versioita voi olla koneella yhtäaikaisesti version 12 kanssa ja kaikilla voi tehdä projekteja yhtäaikaisesti. ArchiCAD 12 on taaksepäin yhteensopiva rajoitetusti: kaikki uusiin ominaisuuksiin pohjautuva tieto häviää tai muuttuu tallennettaessa versioon 11. Myöskään kirjastojen objektit eivät siirry taaksepäin. Tässä kappaleessa on yksityiskohtaista tietoa ArchiCAD 9 -projektien ja planssivihkojen tuonnista ArchiCAD 12 -versioon. Versiossa 9 projektin malli on siis aina PLN-tiedostossa ja planssit LBK-tiedostossa. ArchiCAD 10 ja uudemmat versiot sisältävät integroidun tiedoston, joka sisältää sekä mallissa olevan tiedon että aiemmissa versioissa PlotMaker-ohjelmalla käsitellyt piirustukset eli Planssit. Versiota 9 aiempia tiedostoversioita ei tueta suoraan PLNmuodossa. Vanhempien versioiden malleista piirustukset tehdään siis planssaamalla ne uudestaan, kun on ensin tuotu malli arkistomuodossa. Vanhemmilla versioilla tehtyjen projektien tuonti on tehtävä vaiheittain tallentaen arkistoksi ArchiCAD 8.1 -version kautta. 11.1 ArchiCAD 9 projektien tuominen ArchiCAD 12 -versioon Mitä vaihtoehtoja siirrossa on? ArchiCAD 12 tarjoaa mahdollisuuden jakaa työ helpommin ja integroidummin usealle tekijälle. Suurikokoinen työ voidaan tarvittaessa jakaa helpommin useampaan projektitiedostoon. Eri kokoisissa projekteissa kannattaa käyttää niille sopivia vaihtoehtoja. Vaihtoehdot ovat: 1. Luoda kaksi erillistä tiedostoa ArchiCAD 12 -versioon: ArchiCAD 9 -projekti voidaan avata ja tallentaa omaksi ArchiCAD 12 -projektikseen (tämä tiedosto siis sisältää ArchiCAD-mallin) ja PlotMaker 9 -planssivihko omaksi ArchiCAD 12 -projektikseen (tämä sisältää taitetut planssit ilman 3D-mallitietoa) 2. Luoda yksi tiedosto ArchiCAD 12:iin: Mikäli projekti on pieni, kannattaa yhdistää ArchiCAD 9 -projekti (PLN) ja planssivihko (LBK) liittämällä ne toisiinsa. Seuraavissa kappaleissa prosessit on käyty läpi vaiheittain. 11.1.1 Kaksi erillistä tiedostoa ArchiCAD 12 -versioon 1. Siirrettäessä ArchiCAD 9 -projektia, voidaan yksinkertaisesti avata se (PLN) ArchiCAD 12 -versioon ja tallentaa se. Vaikka uudemmassa versiossa on olemassa useita uusia asetuksia, jotka vaikuttavat elementtien pohjan esitystapaan, ne muunnetaan avauksessa vastaamaan mahdollisimman pitkälle alkuperäisiä ArchiCAD 9:n asetuksia. Osaa ArchiCAD 9:n asetuksista ei siis ole samanlaisina 12-versiossa. 2. Siirrettäessä PlotMaker 9 -planssivihkoa, se avataan Arkistovalikon Avaa-käskyllä. Avausikkunassa valitaan tiedostomuoto LBK, ja sitten avataan haluttu planssivihko. 3. Koska PlotMaker 9:ssä olleet otsikkotyypit ovat muuttuneet ArchiCAD 12:ssä GDL-objekteiksi, muuntaa ohjelma planssivihkossa olleet otsikot objekteiksi (GSM). ArchiCAD pyytää käyttäjää valitsemaan objekteille kirjastokansion, johon tyypillisesti käy projektin oma kirjasto. Näistä objekteista tulee hyvin yksinkertaisia, ja suositeltavaa onkin korvata ne mahdollisuuksien mukaan vastaavilla ArchiCAD 12:n objekteilla. Mikäli vanhoja otsikoita ei ole käytetty, ei tämä vaihe ole olennainen. 4. Luodessaan otsikko-objekteja, ArchiCAD varoittaa päällekkäisistä nimistä kansiossa. Samalla se kysyy mahdollisten uusien tyyppien nimeämisestä. Tällöin voi valita ohitetaanko (jolloin alkuperäinen jää kansioon), ohitetaanko kaikki (jolloin kaikki samannimiset ohitetaan) tai valitaan Luo uusi (jolloin alkuperäinen jää ja luodaan uusi samankaltaisella nimellä). Esimerkiksi jos olemassa oli yksinkertainenotsikko.gsm, uudesta tulee yksinkertainenotsikko 001.gsm. Jos valitaan luo kaikki, luodaan kaikille otsikoille uudet vastineet. 5. Kun planssivihkon sisältö on muunnettu, ArchiCAD kertoo muunnoksen tiedot. Tiedoissa kerrotaan isoista eroista versioiden välillä. Haluttaessa selaimen avulla voi lukea mitä muunnos tarkemmin ottaen teki. Huomaa Tärkein ero on se, että PlotMaker 9 -planssivihkossa oleviin piirustuksiin tai näkymiin mahdollisesti käytetyt erilaiset kynämääritykset muuttuvat vastaamaan ArchiCAD-projektin kyniä! 6. Näin käytössä on uusi ArchiCAD 12 - dokumentit -projektitiedosto (joka sisältää vain planssivihkon sisällön). Projektissa on myös yksi kerros, muttei mitään mallisisältöä. Planssit löytyvät Projektin sisällön Plansseista. 11.1.2 Yksi tiedosto ArchiCAD 12 -versioon Käytä tätä vain suhteellisen pienillä projekteilla, liittäen sekä planssivihko että projekti yhdeksi ArchiCAD 12 -projektiksi. Archi- CAD 12:ssä jokaisessa projektissa on mukana sekä mallitieto että planssivihko. Tämän takia liitettäessä tiedostoon planssivihkoa siellä on jo plansseja omine asetuksineen ja säätöineen. Tämä on siis Arkisto Liitä -käskyyn verrannollinen prosessi. Liitettävän tiedoston asetuksia ei huomioida, jos vastaavat asetukset on jo tehty käytettävässä projektissa. Tämän vuoksi liitettäessä planssivihkoa projektiin seuraavat planssivihkon asetukset eivät siirry: Vihkon asetukset Projektin tiedot
ALK.AS - 7 Verkon asetukset Oletus-mastersivun asetus Myöskään ArchiCAD 12:n Projektin asetukset -kohdassa tehdyt plansseja koskevat säädöt eivät muutu (Vaihtoehdot Projektin asetukset Planssiasetukset). ArchiCAD vertailee attribuuttien ja mastersivujen nimiä liitettävän ja kohdetiedoston välillä. Tässä prosessissa huomioidaan todellakin vain nimet, ei sisältöä. Jos attribuutin tai mastersivun nimet molemmissa tiedostoissa ovat samat, ne ovat ohjelman mielestä vastaavat. Tämän vuoksi olemassaolevat tiedostot asetuksineen jäävät, eikä niitä korvata liitetyillä. Liitetyn planssivihon rakenne (sen planssit, alaryhmät, mastersivut ja sijoitetut piirustukset/näkymät) sisällytetään ArchiCAD-projektin planssirakenteeseen. 1. Avaa PlotMaker 9 -planssivihko ArchiCAD 12:llä ja tallenna se PLN-muotoon. 2. Avaa ArchiCAD 9 -projekti ArchiCAD 12:llä ja tallenna se toiseksi, erinimiseksi ArchiCAD 12 PLN-tiedostoksi. Nyt käytössä on kaksi ArchiCAD 12 -projektitiedostoa, jotka täytyy liittää yhteen. 3. Jälkimmäisessä tiedostossa (jossa siis on ArchiCAD-malli) valitaan Arkisto Liittäminen Liitä... ja liitetään toinen projektitiedosto (jossa on planssivihkon sisältö). Keskusteluikkunassa valitaan liitettävän tiedon tyypiksi planssivihko, ja painetaan Liitä. Tämän jälkeen Järjestely-ikkunan (avataan Projektiikkunasta) avulla on nähtävissä, että planssivihkon sisältö on nyt projektitiedostossa. Huomaa Tässä käytettyä järjestystä täytyy noudattaa, eli liittää planssit sisältävä PLN-projekti mallin sisältävään PLN-projektiin, ei päinvastoin. Muuten liittäminen ei vie näkymiä ja muita tietoja oikeisiin paikkoihin, vaan ne korvaantuvat aloituspohjan arvoilla. Jos tarve on liittää vain osa planssivihkon sisällöstä, voidaan tehdä seuraavasti: 1. Avataan ArchiCAD 12 -mallin sisältävä PLN-projekti 2. Avataan ArchiCAD 12 -planssivihkon sisältävä PLN-projekti 3. Mallitiedoston sisältävässä projektissa avataan Järjestely niin, että molempien projektien planssivihkot ovat näkyvissä (avatun pudotusvalikon Hae...). Kuvassa mallitiedon sisältävä projekti on oikealla. 4. Käyttäen vedä ja pudota -menetelmää, halutut planssit siirretään vasemmalta oikealle. Jos planssivihon plansseille on sijoitettu piirustuksia, joiden lähde on mallin sisältävä projekti, vaihtuvat piirustusten linkit automaattisesti ulkoisista sisäisiksi. Huomaa Piirustuslinkit eivät päivity sisäisiin lähteisiin mikäli lähdeprojektitiedoston nimi on muutettu. Tässä tapauksessa linkit luodaan uudestaan piirustustenhallinnan avulla. 11.1.3 Muunnoksen yhteydessä tapahtuvat ilmoitukset Kun PlotMaker 9 -planssivihkoa tuodaan, ArchiCAD 12 saattaa varoittaa muutoksista projektin elementeille, jotka muuttuvat versiossa 12 ominaisuusmuutosten vuoksi. Seuraava luettelo sisältää kaikki varoitukset jotka voivat ilmestyä käännöksen aikana. Varoitus koskee aina käsiteltävää tiedostoa. 1. Tulostus/Piirturi Julkaisusarjat pitää tarkistaa. Joillakin Plot- Maker 9 tulostus ja Piirto mahdollisuuksilla ei ole vastinetta ArchiCADissä, Ne täytyy tarkistaa ennen käyttöä. 2. Planssille piirrettyjen ja sijoitettujen elementtien alkuperäinen väri on palautettu. PlotMaker 9ssä Vihkon asetuksissa pystyi vaihtamaan tulostusvärin harmaasävyille tai mustaksi. Tämä asetus korvaantuu elementtien alkuperäisillä väreillä. 3. Täytteisiin liittyviä näyttö- ja tulostusasetuksia ei voitu muuntaa. PlotMaker 9 pystyi säätämään globaalit asetukset täytteille. Näille ei ole vastinetta ArchiCAD:ssä. Siksi kaikki täytteet esitetään kuten Täytteiden asetuksissa on säädetty. 4. OLE-linkitettyjä piirustuksia ei voitu muuntaa. ArchiCAD ei tue OLE-tekniikkaa. Tämän vuoksi linkitettyjä piirustuksia ei voi muuntaa täydellisesti (mikäli OLE-linkitetty piirustus on sisällytetty planssivihkoon ja siinä ei ole suoraa linkkiä lähdeohjelmaan, piirustus näkyy, mutta sitä ei voi päivittää. OLE-piirustukset näkyvät Piirustustenhallinnassa (OLE-piirustuksella on omanlaisensa ikoni tyyppi-kohdassa). OLE-piirustukset suositellaan korvattavan PDF-tiedostoilla versiossa 12. 5. Muokatut piirustustasosetukset korvaantuvat alkuperäisillä. PlotMaker ohjelmalla pystyi näyttämään ja piilottamaan Piirustuksien tasoja. Tätä mahdollisuutta ei ole ArchiCADissä, joten asetukset palautuvat alkuperäisiksi. 6. Tekstien ja merkintöjen koko muuttuu. PlotMakerissa oli mahdollista kytkeä tekstien ja merkintöjen koko alkuperäiseksi, vaikka piirustuksen mittakaavaa vaihdettiin asetuksissa. Tätä mahdollisuutta ei ole ArchiCADissä, joten merkinnät muuttuvat mittakaavan mukaisiksi, kuten muutkin piirustuselementit. 7. Muutetut viivanpaksuudet saavat kynänleveyden. PlotMakerissa viivoille, kaarille, ympyröille ja käyrille pystyi antamaan erilaisen kynäpaksuuden. Tässä tapauksessa väri tuli kynästä, mutta paksuus oli elementtikohtainen. Tätä mahdollisuutta ei ole ArchiCADissä, joten viivojen, kaarien, ympyröiden ja käyrien paksuudet saavat kynäväritaulukon mukaiset arvot. AS 11.1.4 Muiden Attiribuuttien ja asetusten muunnos Tasot, Kynät ja Täytteet; ArchiCAD 12 -tiedosto perii LBK-planssivihkon tasot. PlotMakerin tason nimi muuttuu ArchiCAD-tasoksi. Kynät ja Täytteet siirtyvät muuttumattomina. Automaattiset tekstit; Kaikki automaattitekstit muunnetaan. Joidenkin tekstien nimi muuttuu. Seuraavat Automaattitekstit (PlotMaker 9 -Planssivihkon tiedoista), löytyvät nyt projektin tiedot -ikkunasta versiossa 12. Asiakas Projektin nimi Katu Kaupunki Maa
ALK:AS - 8 AS Postinumero Yritys Projektin numero Suunnittelija Piirtäjä (CAD-piirtäjä versiossa 12) Projektin tila Päiväys Muu teksti 1 Muu teksti 2 Muu teksti 3 Seuraavat Automaattitekstit muunnetaan myös. Ne ovat käytettävissä ArchiCAD 12 -versiossa teksteissä sekä mallissa että plansseilla. Jotkut nimet ovat muuttuneet. Joitain ei enää ole olemassa, joten ne muuntuvat lähimpään vastineeseensa: Planssin nimi Planssin numero (Planssin ID versiossa 12) Alaryhmän nimi Alaryhmän numero (Alaryhmän ID versiossa 12) Sivun numero Sivumäärä (Planssien määrä, versiossa 12) Vihkon nimi (tiedoston nimi, versiossa 12) Vihkon polku (tiedoston polku, versiossa 12) Piirustuksen nimi Täysi nimi (Piirustuksen nimi, versiossa 12) Piirustuksen numero (Piirustuksen ID versiossa 12) Piirustuksen polku (Tiedoston polku versiossa 12) Piirustuksen mittakaava (Alkuperäinen mittakaava versiossa 12) Tulostusmittakaava (Piirustuksen mittakaava versiossa 12) ArchiCAD tiedoston nimi (Tiedoston nimi versiossa 12) ArchiCAD projektin polku (Tiedoston polku versiossa 12) Tallennettu Tallentanut Pitkä päiväys Lyhyt päiväys Aika Masterplanssi: Planssin koko määritellään eri tavalla versiossa 12. PlotMaker 9ssä ja aiemmissa, Planssin koko tarkoittaa arkin tulostuvaa aluetta (arkin koko miinus sen marginaalit neljällä sivulla). Versiossa 12, planssin koko tarkoittaa koko paperin kokoa. Tämä muutos ei vaikuta planssin kokoon (tulostuva alue plus marginaalit neljällä sivulla) tai tulostuvan alueen kokoon tai marginaaleihin. Nämä ovat täysin samat kuin aikaisemmissa versioissa. Vain nimet on muutettu yhdenmukaisemmiksi muiden ohjelmien kanssa, joissa planssi on tulostettava arkkikoko. Näin muuttuvat myös tuodut mastersivut. Piirustusnumerointiverkko ja oletusarvoinen mastersivu tulevat muuntumattomina. Planssin asetukset tulevat muuntumattomina. Alaryhmän asetukset tulevat muuntumattomina. Vihkon asetukset tulevat muuntumattomina, paitsi tulostuksen väriasetus, jolle ei ole vastinetta versiossa 12. Piirustusasetukset: kaikki asetukset tulevat läpi (otsikko muuttuu GDL-objektiksi), paitsi Attribuuttien päivityssäännöt, joille ei ole vastinetta. Tasomuutokset eivät siirry (Varoitus 5). Jos tekstien ja merkintöjen asetus on säädetty kiinteäksi kooksi, tulee esiin Varoitus 6. Jos sijoitetulla piirustuksella on oma kynäpaletti, muodostuu niistä oma kynäyhdistelmä, joka tulee käyttöön piirustukseen. Tulostusmittakaava muuntuu piirustusmittakaavaksi. Huomaa ArchiCAD 12 -versiossa Piirustuksen mittakaava on sen mittakaava planssilla, joka sitten tulostuu. Alkuperäinen mittakaava taasen on piirustuksen lähdenäkymän mittakaava. Mikäli useissa PlotMaker 9 -piirustuksissa on sama kynäpaletti, niistä syntyy vain yksi kynäyhdistelmä ArchiCAD 12 -versioon. Tämä tulee käyttöön kaikkiin näihin piirustuksiin. Kynäyhdistelmän nimeksi tulee ensimmäisen muunnetun paletin nimi. Julkaisun yhteyshenkilöt; Mikäli Julkaisutoimintoa varten on tallennettu yhteyshenkilöt PlotMakerista erilliseen tiedostoon, voi tämän tiedoston avata versioon 12 planssin avaamisen jälkeen. Verkon asetukset tulevat muuntumattomina. Projektin asetukset; Piirtoyksiköt, Piirtokulmat ja tapa, Julkaisun asetukset, Yhtenäiset asetukset kaikille viivoille -asetus, sekä muut asetukset välittyvät (koska yhtenäiset asetukset kaikille viivoille -asetusta ei ole, ne käyttävät samaa kynäyhdistelmää). Mikäli välimuistitieto oli tallennettu Planssivihkoon PlotMaker 9:ssä (Vaihtoehdot Asetukset Väliaikaiset tiedostot), piirustukset tallentuvat projektitiedostoon ArchiCADissä (ilmoitus 7). Plansseille tallennetut piirustukset; PlotMaker 9 -versiossa projektilinkit tallentuvat Planssivihkoon (Asetukset Väliaikaiset tiedostot Liitä välimuisti planssivihkoon). Oletuksena ulkoiset tiedostot (kuten PMK ja bittikartta) eivät tallennu planssivihkoon. Jos piirustus on tallennettu planssin mukana PlotMaker 9 -versiossa (sisällytä kaikki liitetyt piirustukset -valinta on tehty tallennettaessa planssivihko nimellä), sen asetukseksi tulee piirustustenhallintaan päivittäminen käsin, eikä se tallennu projektiin (Tallenna piirustus projektitiedostoon ei ole valittuna). Mikäli piirustusta ei ole tallennettu planssille PlotMaker 9 -versiossa (Sisällytä kaikki linkitetyt piirustukset ei ollut valittuna tallennettaessa planssivihko nimellä), muodostuu automaattinen linkki, jota ei sisällytetä projektitiedostoon (Tallenna piirustus projektitiedostoon ei ole valittuna). 11.1.5 Piirustuksen tila On suositeltavaa päivittää kaikki sijoitetut piirustukset PlotMaker 9 -planssivihkon avaamisen tai liittämisen jälkeen. Syynä tähän on piirustusten muokkauksen tunnistusmekanismin muuttuminen älykkäämmäksi versiossa 12. PlotMakerissa ohjelma tarkkaili piirustusten lähteiden muokkausaikaa. Jos muokkausaika muuttui, oletti ohjelma, että kaikki sieltä tulevat piirustukset pitää päivittää. ArchiCAD 12 sen sijaan pystyy tutkimaan jokaisen näkymän lähteen erikseen. Kun avataan planssivihko, jää päälle siirtymäaika. Planssivihkossa ei ole tietoja joista 12 osaisi päätellä mitkä planssien piirustukset tarvitsee päivittää. Muunnosvaiheessa planssivihkolla OK-tilassa näkyvät piirustukset voivat näkyä muokattuina ArchiCADissä. Tässä tilanteessa muokkaustarkistus tehdään vanhalla tavalla (joka olettaa, että kaikki PLN-tiedostosta tulevat piirustukset on päivitettävä). Vasta ensimmäisen 12-version piirustuspäivityksen jälkeen linkit tarkistetaan piirustustasolla tiedostotason asemasta. 11.1.6 Piirustuksen nimi ja ID Kaikilla piirustuksien nimillä ja ID-numeroilla, jotka tulevat Plot- Makerista, ei ole tarkkoja vastineita, kun tiedosto avataan versiolla 12. Siksi on suositeltavaa tarkastaa piirustusten nimet ja IDt avauksen jälkeen asian tarkistamiseksi. Piirustusten nimien ja ID-numeroiden tarkistamiseen ja piirustusten päivittämiseen kannattaa käyttää Piirustusten hallintaa (Arkisto Viitteet Piirustusten hallinta). Piirustustenhallinta on uudistunut versiossa 12. Tausta tälle on se, että PlotMaker 9 -versiossa piirustuksen nimi oli aina sama kuin Näkymän nimi josta se tehtiin. Versiossa 12 Näkymän nimi on jakaantunut kahteen osaan: Näkymän nimeen ja Näkymän ID-numeroon. Siksi Piirustuksen nimi voi olla Näkymän nimi tai Näkymän nimi+näkymän ID (tai Muu). PlotMaker 9 -versiossa piirustuksen ID-arvo (joka silloin oli Piirustuksen numero), pystyi syntymään Planssin nimestä, tai ArchiCAD-näkymästä, tai sille pystyi antamaan oman nimen. Versiossa 12 ArchiCAD-näkymää ei enää ole. Sen sijaan käytetään Näkymän ID-numeroa.
ALK.AS - 9 11.1.7 Objektit Liitettäessä planssivihkotiedosto versioon 12, liittyvät kaikki plansseille sijoitetut elementit, mukaanlukien sinne sijoitetut objektit. Kuitenkaan planssivihkon käyttämät kirjastot eivät automaattisesti lataudu projektiin. Tämän vuoksi täytyy puuttuvat kirjastot ladata tarvittaessa. 11.1.8 Pohjan Esitystapamuutokset ArchiCAD 12 tuottaa erilaisen esityksen kuin ArchiCAD 9, mutta siirrettyjen tiedostojen esitys on yhteensopiva version 12 kanssa. Vaikka esitystavat eriytettiin ArchiCAD 9 jälkeen, seuraavan tiedon pohjalta pystyy tekemään samanlaisen ulkoasun kuin aiemmin. ArchiCAD 12 -versiossa esitystavat oville ja ikkunoille asetetaan erikseen Dokumentti Esitystavat-valikossa. Sen Rakenne-elementtien asetukset välilehdellä mahdollisuuksia on aiempaa enemmän: Jos valitaan Näytä pohjissa ja jätetään muut valitsematta, saadaan sama esitys kuin versiossa 9. Näytä pohjissa valinta ja näytä litterat tuottaa saman ulkoasun kuin versiossa 9. Vain aukko ja ilman kynnysviivoja tuottaa saman lopputuloksen kuin versiossa 9. Vain aukko ja kynnysviivat tuottaa saman kuin kattokuva versiossa 9. Piilota pohjassa on uusi mahdollisuus. Se kätkee pohjan esityksen aivan kuin ikkunoita tai ovia ei olisi pohjissa ollenkaan. Leikkauksessa-, Julkisivuissa- ja Seinäkuvissa ikkuna/oviaukot ovat näkyvissä. Leikkaustäytteiden esitykseen liittyen, pisterasteri valintaa ei enää ole. Bittikartta-asetus on valittavissa enää näytölle: Pisterasteri tai viivarasteri valitaan Esitystavat piirrettäessä valinnoista. Valittaessa Ohita leikkaustäytteiden asetus ja Näytä rakennekerrosten rajat vastaa version 9 Vain rajaviivat -tapaa. Valittaessa Ohita leikkaustäytteiden asetus ja Yhtenäinen täyte se vastaa version 9 ehyet i/o rajaviivat -tapaa. Myös Näytä rakennekerrosten rajat on valittavissa. Valitsemalla myös se saadaan sama esitys kuin version 9 tasainen. Seuraava kohta alavasemmalla on Piirtotäytteet. Mikäli valitaan ohita täytteiden asetukset ja yhtenäinen täyte, saadaan sama esitys kuin edellisten versioiden tasainen. Valitsemalla ohita täytteiden asetukset ja Ei täytettä saadaan vanhempien versioiden näytä vain ääriviivat -asetusta vastaava esitystapa. Jättämällä valitsematta Ohita täytteiden asetukset saadaan aikaisempaa kuten asetuksissa vastaava esitystapa. 11.2 ArchiCAD 10 ja 11 projektien tuominen ArchiCAD 12-versioon Projektien siirtämisessä huomioitavat asiat on jaettu kolmeen osaan: Huomaa seuraavat asiat Näihin ei tarvita toimenpiteitä Opeteltavat uudet asiat Eri tavoin uudessa versiossa toimivat asiat, mutta jotka eivät vaadi toimenpiteitä. Tehtävät asiat Nämä päivityksen yhteydessä tehtävät asiat vaativat toimepiteitä joko ennen tai jälkeen sen siirtämistä versioon 12. 11.2.1 Huomaa seuraavat asiat Käyttöliittymämuutokset ja uudet ominaisuudet vaikuttavat seuraaviin asioihin vanhoissa tiedostoissa. Muunnos on saumaton, eikä vaadi toimenpiteitä. ACIS-tuonti Uuden toiminnon avulla AutoCAD 3D Solidit, Regionit ja Bodyt muunnetaan GDL-objekteiksi avattaessa tai liittäessä. Attribuuttien tiivistäminen (Purge) Tallennettaessa DWG-muotoon vain tiedostossa käytetyt ominaisuudet tallentuvat mukaan. Tämä automaattinen prosessi pienentää tiedostokokoa. Mikäli kuitenkin käytetään mallitiedostoa, tallennetaan kaikki mallitiedoston attribuutit osaksi tiedostoa, käytettiin niitä tai ei. Jotta mallitiedostosta peräisin olevat käyttämättömät ominaisuudet poistuisivat tallettaessa, täytyy valitun kääntäjän asetuksien Muutakohdasta valita Siivoa kaikki käyttämättömät attribuutit. LTScale DWG-tiedostoissa käytetty LTScale-muuttuja tulkitaan nyt oikein, sekä avattaessa että liitettäessä tiedostoja ArchiCADiin. Uusia viivatyyppejä luodaan tarvittaessa riippumatta alkuperäisen viivakuvion koosta. Planssin sisällön tallentaminen DWG-muotoon Kun plansseja tallennetaan DWG-paperitilaan, siirtyy jokaisen piirustuksen sisältö DWG-mallitilaan riippumatta piirustuksen tilasta ja lähteestä. Jopa ulkoisten piirustusten sisältö ja sisäisen lähteen omaavien piirustusten päivittymätön sisältö siirtyy mallitilaan, sillä nyt sisältö viedään mallitilaan tasoille. Tämä asetus toimii, mikäli valittuna on Tallenna planssi, sekä Paperitila rajatulla piirustussisällöllä että Paperitila täydellä piirustussisällöllä. 11.2.2 Opeteltavat uudet asiat Uusien ominaisuuksien vuoksi seuraavat vanhemman version tiedoston osat toimivat eri tavalla, mutta mitään ei tarvitse muuttaa käsin: Oletusarvoinen aloituspohjatiedoston paikka Asennettaessa ArchiCAD 12, ei oletusarvoinen aloituspohjatiedosto kopioidu Aloituspohjat-kansioon, vaan se sijaitsee ArchiCAD-kansion Oletukset-kansiossa. Tämä aloituspohja on ylimpänä valintalistassa, kun aloitetaan uutta projektia. Muut aloituspohjat, jotka sijaitsevat aloituspohjat kansiossa, luetteloidaan alla. Niiden alla sijaitsevat kolme viimeksi käytettyä aloituspohjaa. Avaa vain päällimmäinen ikkuna Mikäli projektissa on ollut auki yli 20 ikkunaa sitä viimeksi tallennettaessa, ehdottaa 12 avataanko vain päällimmäinen ikkuna. Uudet nimet täytetyypeille Yksivärisiksi sanotaan nyt Yhtenäistä, 50% ja niin edelleen prosentuaalisella peittävyydellä varustettuja. Esitystapojen täytteiden peittävyysvalinnat on nimetty uudestaan tästä johtuen. Katso myös uudet täytteiden esitystavat. Linkitettyjen elementtien piirtojärjestys Aiemmissa ArchiCAD-versioissa oli eroja oletusarvoisen ja linkitettyjen elementtien piirtojärjestyksessä (esimerkiksi seinä ja sen ovet/ ikkunat) näytöllä ja tulosteessa. Versiossa 12 järjestys on aina sama näytöllä ja tulosteessa, seuraavien muutosten vuoksi: Seinät ja niihin linkitetyt ovet/ikkunat piirretään nyt kerralla näytölle. Tämän vuoksi näytölle ikkunan päälle piirretty seinä täytyy siirtää taakse (Muokkaus Esitysjärjetys Vie taakse), jos halutaan, että ikkuna peittää sitä. Vastaavasti seinän taakse jäävää seinää täytyy tarvittaessa tuoda eteenpäin. Linkitettyjen selitteiden piirtojärjestys on nyt eri kuin niiden seuraamien elementtien. Tämän avulla elementit eivät peitä vahingossa toistensa selitteitä. Selitteen saa peitetyksi vain tuomalla jonkin toisen linkitetyn selitteen sen eteen. Selitteet tulostuvat nyt siis kuten ne näkyvät ruudulla. Uudet piirtonäkymät Piirtonäkymä-apuikkunassa on nyt kolme uutta valintaa: Rakennekerrosten osittainen näkyminen, Kynäyhdistelmä ja Mittayksiköt. AS
ALK:AS - 10 AS Ovien ja ikkunoiden asetusikkunat Perusparametrien eli koon ja sijoituspaikan sijainti on vaihtunut Parametrit-välilehdeltä näkyvämmäksi eli Esikatselu ja sijoitus -välilehdelle. Esitystapa: Verhorakenteen esitystapa Kaksi uutta esitysvaihtoehtoa verhorakenteille. Nämä vaikuttavat verhorakenteen esitykseen 3D-mallissa ja 3D-dokumentti-ikkunoissa. Uudelleenpiirron erikoissäädöt (Työympäristö) Uusi välilehti Työympäristösäädöissä on tarkoitettu edistyneille käyttäjille ja ATK-tukihenkilöille, joille tietokoneen prosessorien ja muistinkäytön toiminta on tuttua. Säädettävissä olevan Mallin esitys 2D-navigoinnissa -tarkkuuden lisäksi on käytössä laitteistokiihdytyksen taso, jonka avulla voi optimoida koneen muistinkäyttöä. Seinäkaavion vaaka-alue Seinäkaavion asetuksiin on lisätty kaksi uutta tapaa rajata syvyyttä. Nämä ovat Rajaviivojen mukaan ja Lisää sulautettu alue. Siirretyissä projekteissa valinnaksi tulee lisänä sulautettu alue. Tämä vastaa version 11 tapaa: jos erottamaton alue tunnistetaan rajan lähellä ja se tuntuu kuuluvan alueeseen, se esitetään seinäkaaviossa. Rajaviivojen mukaan tarkoittaa, että seinäkaavio tehdään tarkasti rajaviivan mukaan. GDL-attribuutit (ominaisuudet) Joissain GDL-objekteissa on sisäänrakennettuja attribuutteja. Jos projektiin otetaan käyttöön tämänkaltaisia objekteja, ja jos attribuuttimäärittely on objektissa itsessään (ei sen makrossa), lisätään attribuutit seuraavasti: Täytteet ja viivatyypit liitetään projektin attribuutteihin Materiaali ja Tekstuuriattribuutteja ei liitetä Tallenna moduuliverkon koordinaatit (TXT) Tallennusmuotoa ei enää tueta. 11.2.3 Tehtävät asiat Uusien ominaisuuksien vuoksi seuraavat asiat täytyy säätää vanhemman version tiedostossa, jotta ne toimivat sujuvasti: Leikkaus ja Julkisivumerkkien esitys säädetään merkkikohtaisesti työkalun asetuksista (ei enää Esitystapa-säädöllä) Tuotaessa vanhaa tiedostoa (jos on käytetty muuta kuin Kuten asetuksissa -esitystapaa) on haluttu asetus laitettava käsin. Uudet esitystavat täytteille Esitystapojen välilehti jonka nimi aiemmin oli Täytteiden ja Vyöhykkeiden asetukset on nyt Ohita täytteen näkyminen. Kuten aiemmissakin versioissa, näillä asetuksilla kontrolloidaan täytteiden taustojen, sekä leikkaus-, pinta-, ja piirtotäytteiden esitystä projektissa. Asetukset ovat muuttuneet hieman, mutta ohjelma asettaa aiempia versioita vastaavat päälle avattaessa vanha projekti. Kuitenkin on syytä tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa täytteiden asetukset vastaaviksi. DXF/DWG-kääntäjän muutokset täytteiden kääntämisessä Tallettaessa ArchiCAD 12 -versiosta AutoCAD-muotoihin, tulokset ovat erilaisia aiempiin versioihin nähden. Tallennuksen asetuksia voi siis olla tarve muuttaa. Mahdollisia eroja täytteiden asetuksissa versiossa 12: Käännettäessä ArchiCAD-täytteitä, on mahdollista käyttää omaa muunnostaulukkoa, jossa asetetaan täytteille vastineet. Oletusarvoisesti täytetyypit kääntyvät seuraavasti: Kuva: muuntuu Solid Fill-muotoon (teknisesti taustaväritäyte) Kuviotäyte: muuntuu Blockiksi, jos valitaan Vie kaikki täytteet Solidina. Jos valitaan lisäksi Vie täytteen taustat erillisinä rastereina, tallentuu myös erillinen täyte. Epäyhteensopivat objektit Tuotaessa aiemmalla varsiolla tehtyä projektia, saattaa kirjastoissa olla uuden kirjaston kanssa epäyhteensopivia objekteja. Näissä uusissa objekteissa on eri GUID-numerot, eivätkä ne sen vuoksi vastaa aiempia. Mikäli halutaan säilyttää vanhat objektit, mutta käyttää myös uusia, täytyy menetellä seuraavasti: lataa projektiin kirjastoksi Objektikirjasto 12.Ifc -tiedosto lataa tarvittavat kirjastot eli ArchiCAD 10 -alikirjasto ja/tai ArchiCAD 11 -Tuontikirjasto ArchiCAD 11 -projekteja varten, ArchiCAD 11 -Tuontikirjasto.lcf löytyy ArchiCAD 12 DVD -levyltä, sekä ArchiCAD-ohjelmakansiosta. ArchiCAD 10 -alikirjasto löytyy internetistä Ohje-valikon kautta. Ohje Namut Lisät ja laajennukset netistä. Joissain kieliversioissa (ei Suomessa) oli erilliset alikirjastot myös ArchiCAD 9 -versiosta siirtyjille. Tällä tavoin yhteensopivat vanhat objektit korvautuvat uusilla. Epäyhteensopivat vanhat objektit jäävät paikalleen, eivätkä ne ole ristiriidassa version 12 objektien kanssa. Mikäli projektia tehdään edelleen versiolla 12 ja tarvitaan sen objekteja: Ladataan Objektikirjasto 12.lcf Epäyhteensopivat kirjaston osat näkyvät puuttuvina objekteina Kirjastoraportissa. Nämä täytyy vaihtaa käsin uudempiin vastaaviin. Yhteensopivat siirtyvät suoraan uudempiin versioihinsa. Vanhempien versioiden Ovet ja Ikkunat sekä rakenteen näkyminen Aiempiin versioihin tehdyt ikkuna- ja oviobjektit eivät näy oikein, mikäli käytetään rakenteiden esityksiä. Objektit voi käsin vaihtaa uudempiin vastineihinsa. Moduulit täytyy tallentaa uudelleen Mikäli vanhemman version projekti sisältää Viitteitä, ne täytyy tallentaa uudelleen lähdetiedostostaan. Mikäli avataan tiedosto, jossa on vanhempia Viitteitä, tulee esiin ohje miten edetä. 11.2.4 Kuinka päivittää Viitteitä sisältävät projektit Kun versiolla 12 avataan tiedosto, jossa on Viitteitä vanhoista tiedostoista, tulee seuraava ilmoitus: Luettelo projektin Viitteistä saadaan esiin kohdasta Arkisto Viitteet Viitteet. Viitteet-osassa ikkunaa näkyy projektiin linkitettyjen Viitteiden hierarkia. Viitteiden lähteet -osa näyttää moduulien lähdetiedostot ja niiden tilan.
12.3 Alikirjaston hyödyt: ArchiCAD 11 -version parempi kirjasto saadaan käyttöön ArchiCAD 10 -kirjaston asemasta. ArchiCAD 10 -versiossa käytössä olleet objektit näkyvät oikein. Vältytään päällekkäisiltä objekteilta, joita tulisi ladattaessa yhtäaikaa 10 ja 11 -kirjastot. ALK.AS - 11 AS Laajemman listauksen saa esiin painikkeella Näytä hierarkia selaimessa. Tämä avaa oletusarvoisen Internet-selaimen ja esittää Viitteet sekä hyperlinkit niiden lähdekansioihin. Hyperlinkin avulla pääsee näppärästi oikeaan paikkaan. 11.2.4.1 Projektin päivitys, jossa Viitteet sijaitsevat alkuperäispaikoissaan Tätä tapaa käytettäessä avataan ja tallennetaan lähdetiedostot yksitellen versiolla 12. 12 ArchiCAD 12 alikirjasto ArchiCAD-alikirjasto toimitetaan ArchiCAD 12n mukana helpottamaan siirtymistä versiosta ArchiCAD 11 versioon ArchiCAD 12. Alikirjaston tavoitteena on mahdollistaa ArchiCAD 11 -versiolla tehdyn projektin ongelmaton siirtäminen ArchiCAD 12 -versioon ja siirtyminen sen kirjaston käyttöön, kun projekti avataan uudella versiolla. Näin arkistotallenusta ei tässä yhteydessä tarvita. 12.1 Kuinka alikirjastoa käytetään Esimerkki: Kuvitteellinen ArchiCAD 11 -projekti, jossa on käytetty oletusarvoista ArchiCAD 11 Kirjastot-kansiota sekä omaa Toimiston kirjastoa. Kun tämä projekti avataan versioon 12, pitää: Poistaa kirjastojenhallinnassa linkki ArchiCAD 11 Kirjastotkansioon Ladata ArchiCAD 12 -kirjasto Ladata ArchiCAD 11 -alikirjasto Ladata Toimiston -kirjasto 12.2 Kuinka alikirjasto toimii ArchiCAD 12 -kirjastossa on paljon parannuksia versioon 11 nähden. Tämän vuoksi monet objektit, jotka näyttävät samalta, eivät silti ole toistensa kanssa yhteensopivia. ArchiCAD 11 -alikirjasto sisältää kaikki ArchiCAD 11 -objektit, jotka eivät ole yhteensopivia ArchiCAD 12 -vastineidensa kanssa. Näillä objekteilla on eri tunniste (GUID) ja eri nimi ArchiCAD 11 -versiossa. Tämän vuoksi ArchiCAD 11 -vastine ei korvaa vanhempaa versiota. Nämä objektit ladataan ArchiCAD 10 -alikirjastosta. Jotkut objektit toimivat molemmissa versioissa. Vaikka ne ovatkin eri nimisiä ArchiCAD 11-versiossa, on näillä kuitenkin sama GUID molemmissa. Näitä objekteja ei ole sisällytetty alikirjastoon, vaan ne ladataan ArchiCAD 11 -kirjastosta.
10.6.2008 ArchiCAD 12 ALK.PO - 1 PO Pikaopas PO 1 Miten liikkeelle? 1.1 Pikaoppaan tavoite Pikaopas on tarkoitettu ensimmäiseksi tutustumisretkeksi ArchiCADin ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Tässä vihkossa tulevat tutuiksi ohjelman toimintojen periaatteet ja elementtien käyttö. Pikaoppaassa esitellään mallintamisen prosessi lyhyesti. Kunkin toiminnon tai työkalun tarkempi esittely tapahtuu muualla käsikirjassa. Kun perusperiaatteet ovat tulleet tutuiksi, pääsee eteenpäin käyttämällä ohjelmaa monipuolisesti ja kokeilemalla toimintoja. Ohjelman soveltaminen kaikkiin suunnittelun ja mallintamisen tarpeisiin on kuitenkin laaja kokonaisuus, joka vaatii paneutumista ja ohjelman opiskelua. 1.2 Ohjelman aloittaminen ArchiCADin Asentaja tekee ikonit ArchiCADin käynnistystä varten Macin Dockiin ja Windowsin Käynnistä-valikkoon. Ohjelma käynnistyy myös ArchiCAD-kansiossa olevasta ohjelman ikonista. Asentaja tekee oletusarvoisesti kovalevylle Graphisoft-kansion, jonka sisällä on ArchiCAD-kansio ja sen sisällä ohjelma ja sen tarvitsemat tiedostot. Macissa se sijaitsee Ohjelmateli Applications-kansiossa ja Windowsissa Ohjelmatiedostot- eli Program files -kansiossa. 2 ArchiCADin käyttöliittymä 2.1.1 Pohja Pohja-ikkuna on ylhäältä näkyvä projektio suunnitelmasta. Suunnitelman koko on rajoittamaton ja suunnittelu tehdään oikeilla mitoilla. Näkymän katselu eri mittakaavoissa tai työstäminen eri mittayksiköillä on mahdollista oikea mallin koko säilyy. Näkymän mittakaavaa säädetään Pohja-ikkunan alareunasta tai Piirtonäkymä-apuikkunasta. 2.1.2 Työkalut Työkalut jakautuvat ryhmiin toimintojensa mukaisesti. Valintatyökaluilla, nuolella ja valinta-alueella valitaan elementtejä muokattavaksi. Nuolityökalun seuralaispaletin kautta onnistuu suora muokkauskomentojen käyttö. Mallintaminen tehdään Suunnittelu-työkaluilla, joita ovat seinä, pilari, palkki, ikkuna, ovi, objekti, lamppu, laatta, verhorakenne, pinta ja katto. Dokumentointiosan mitoitustyökaluilla merkityt mitat kiinnittyvät mallin elementteihin, jolloin mitat päivittyvät automaattisesti, kun malliin tehdään muutoksia. Dokumentti-työkalujen elementit näkyvät vain pohjassa ja muissa 2D-näkymissä. Viivoja, kaaria ja täytteitä käytetään lähinnä täydentävinä piirustuselementteinä. 2.1.3 Tiedot Tiedot-apuikkunassa näkyvät valitun työkalun tai muokattavaksi valitun elementin asetukset. Asetuksia muutetaan syöttämällä uudet arvot oikeaan kohtaan tai avaamalla työkalun asetukset työkalu-painikkeesta. Seuraavaksi näkyvät tasoasetuksiin siirtyminen ja tasojen valikko, sitten elementin piirtotapa ja sen jälkeen korkeusasemat. Eri elementtien välillä on pieniä eroavaisuuksia. Apuikkunaa venytettäessä saadaan näkyviin suurempi joukko asetuksia. 2.1 Ikkunat ja apuikkunat ArchiCADin käyttöliittymä muodostuu ikkunoista ja apuikkunoista, joita käyttäjä tarvittaessa siirtää ja muotoilee haluamallaan tavalla. Projekti mallinnetaan Pohja- ja 3D-ikkunoissa.
ALK.PO - 2 PO 2.1.4 Koordinaatit ja koordinaatti-ikkuna Koordinaatti-ikkunan asetuksia ohjataan painikepalkin kautta. Mikäli painike on alaspainettuna, tulee koordinaatti-ikkuna esiin piirron aikana ja siihen voidaan syöttää lukuja suoraan, kun lukuarvo on tummennettu. Sen avulla saadaan aina haluttaessa tietoon kursorin eli osoittimen sijainti suunnitelmassa, painamalla x,y,z,r tai a. Ennen syöttöä valitaan, käytetäänkö suhteellisia vai absoluuttisia koordinaatteja. Yleensä suhteellinen, eli edellisestä pisteestä mitan näyttävä tapa, on käyttökelpoisempi. Työnaikaiseen mittaamiseen käytetään painikepalkin mittanauhaa, jonka oikotie on kirjain M. Korostetun luvun voi siirtää leikepöydän avulla paikasta toiseen, eli esimerkiksi mitan seinänkorkeudeksi sen asetuksiin tai sen pituusmitaksi mittasyötössä. Kursorin sijainti annetaan näppäimistöllä painamalla kulloisenkin koordinaatin kirjainta ja syöttämällä sen jälkeen numeroarvo. Mikäli lukuarvo on jo korostettuna, se korvataan suoraan. Kentästä toiseen liikutaan joko koordinaatin kirjaimella tai sarkaimella. Mikäli halutaan vaihtaa käytettävää mittayksikköä vaihdetaan valikosta Vaihtoehdot Asetukset Piirtoyksiköt. 2.1.5 Apuviivat Apuviivoilla nopeutetaan ja helpotetaan piirtämistä ja mallintamista. Apuviivat kytketään päälle, ja niiden asetuksia ohjataan painikepalkista. Vasemmassa reunassa olevalla painikkeella kytketään apuviivat päälle ja pois ja valikossa määritetään apulinja-asetukset. Valikon ylimmällä painikkeella luodaan apuviiva. Seuraavalla ne poistetaan ruudulta, ja alla määrätään mitä apuviivoja on näkyvillä. Näppäimistön Esc-näppäin poistaa kaikki apuviivat, sen lisäksi, että se keskeyttää päälläolevan käskyn. 2.1.6 Projektin sisältö Projekti-ikkunan Sisältö-välilehdellä näkyvät projektin kerrokset, leikkaukset, julkisivut, seinäkaaviot, työkuvat, detaljit, 3D-näkymät ja 3D-dokumentit sekä määrälaskennat. Niistä tallennetut näkymät löytyvät Projekti-ikkunan Näkymät-välilehdeltä. Näkymä saadaan esiin kaksoisosoittamalla tallennetun näkymän nimeä. Tällöin näkymä muuttuu tallennettujen tasojen, esitystavan ja zoomauksen mukaiseksi. Näkymät tuodaan tulostusta tai taittoa varten Planssitvälilehdelle, tai suoraan Tulosteetvälilehdelle. 2.2 Valikot 2.2.1 Valikkojen yleiskuvaus ArchiCADin komennot on sijoitettu valikoihin toimintojensa mukaan. Valikon nimi kertoo sisällöstä. Arkisto-valikossa sijaitsevat tallentamisen ja tulostamisen komennot. Muokkaus-valikosta löytyvät elementtien muokkauskomennot: siirto, peilaus, venytys, monistus ja niin edelleen. Näkymä-valikosta säädetään elementtien näkyminen, näytön esitystavat ja 3D-ikkunan asetukset. Suunnittelu liittyy mallinnettaviin elementteihin ja Dokumentti tulosteiden, renderointien ja merkintöjen tekoon. Vaihtoehdoissa on yleisiä projektin ja ohjelman asetuksia. Tiimi-valikkoon on koottu tiimityön käskyt. Ikkunoista hallitaan näytöllä olevia ikkunoita. Ohjeissa on hyödyllisiä linkkejä ohje- ja lisämateriaaleihin. 2.2.2 Näppäinoikotiet Komentojen syöttäminen onnistuu valikkojen lisäksi myös näppäinoikoteitä käyttäen, mikä usein onkin kokeneen suunnittelijan toimintatapa. Oletusarvoiset näppäinoikotiet näkyvät valikkojen komentojen perässä. Yleisesti näppäinoikoteiden yhteydessä käytetään näppäinyhdistelmää (esim. Mac: Komento+kirjain, Windows: Ctrl+kirjain), mutta oikotie voi olla myös suora näppäimen painaminen. ArchiCADissa näppäinoikotiet ovat laajasti säädettävissä käyttäjän omien toiveiden mukaisesti. Asetukset tehdään kohdassa Vaihtoehdot Työympäristö.
ALK.PO - 3 3 Mallintaminen ja muokkaus 3.1 Seinä-työkalu Tyypillisesti ennen seinän tai minkä tahansa elementin piirtämistä määritetään sen ominaisuudet. Jos rakennetta, korkeutta tai muita ominaisuuksia ei vielä tarkkaan tiedetä, siitä ei ole haittaa. Tehtyjen seinien ominaisuuksia on helppo muuttaa jälkeenpäin, kun suunnitelma on tarkentunut. Muutokset tehdään valittuihin elementteihin. Kaikissa työkaluissa asetukset avataan kaksoisosoittamalla työkalun ikonia työkalupaletissa tai osoittamalla kerran työkalun ikonia Tiedot-paletissa. 3.1.1 Seinän asetukset Seinän oletusasetukset -keskusteluikkunassa määritetään piirrettävän seinän ominaisuudet. Ikkuna on jaettu avattaviin ja suljettaviin osioihin eri säätöjen mukaisesti: Geometria ja sijoittuminen, Pohja ja leikkaus, 3D sekä Määrät ja selite. Näistä kaksi ensimmäistä on auki kuvassa. Ikkunassa säädetään kaikki seinän ominaisuudet: kuinka seinä näkyy pohjassa, leikkauksessa, 3Dkuvissa ja määrätiedoissa. Geometria ja sijoittuminen -osiossa annetaan seinän korkeus, korkeusasema, piirre, seinätyyppi, seinän paksuus, selkäviiva ja sijoituskerros. Pohja ja leikkaus -osion Rakenne-alaosion Leikkaustäyte-kohdan oikeasta reunasta avautuvasta valikosta valitaan haluttu seinärakenne, täyte tai poikkileikkaus. Valikossa vasemmalla ovat vektori- ja kuviotäytteet, joita käytettäessä seinän paksuutta säädetään itse lukuarvolla. Oikealla ovat valmiiksi määritetyt rakenteet, joita käytettäessä seinän paksuutta ei säädetä keskusteluikkunassa, vaan paksuus määräytyy rakenteen mukaan. Mikäli Poikkileikkaus-tyyppinen seinä on valittuna, valitaan täytteen sijasta seinän profiili. Seuraavana on Leikkauspinnat-alaosio, jossa säädetään leikkaustäytteiden ja -viivojen asetuksia. Käyttämällä rakenneasetuksia seinärakenteessa käytetään rakennetyypille etukäteen annettuja viivoja ja kyniä. Listassa alaspäin mentäessä on Reunaviivat-alaosio, jossa on ensin leikkaamattoman viivakynän valinta. Seuravaksi on yläpuolisen osan viivakynän valinta sekä seinän päätyviivan säätö. 3D-osiossa määritetään 3D-näkymissä näkyvät materiaalit. Materiaalit valitaan seinän eri pinnoille. 3D-materiaalilla ja sen nimellä ei ole mitään kytköstä seinärakenteeseen tai käytettyyn kynään, vaan käyttäjällä on täysi vapaus määritellä ne haluamallaan tavalla. Aivan alhaalta valitaan piirtotaso, jolle seinä piirretään. Tasojen käyttöön kannattaa totutella heti alusta alkaen. Piirustustasot luovat perustan mallin ja projektin hallinnalle. Myöhemmin tasoja voidaan lukita tai kätkeä eri piirustuksissa tai näkymissä halutun tiedon esittämistä varten. Taso valitaan listasta osoittamalla se aktiiviseksi. Kun asetukset on tehty, osoitetaan OK-painiketta. Seuraava piirrettävä seinä on valittujen asetusten mukainen. Kumoa-painikkeella työkalu sulkeutuu säätöjä muuttamatta. Seinä piirretään osoittamalla pohjaan ensin seinän alkupiste ja sitten loppupiste. Näiden pisteiden väliä kutsutaan emäviivaksi, jonka suhteen seinärakenne sijoittuu. Emäviiva on seinän jommassa kummassa reunassa tai keskellä. Myös muu sijainti on mahdollinen, esimerkiksi tietyn rakennekerroksen kohdalla. Seinärakenteen sijaintia suhteessa emäviivaan, eli piirrettä muutetaan myös Tiedot-apuikkunasta. Muutos on mahdollista tehdä, vaikka piirtäminen olisi kesken. 3.1.2 Piirtotavan valinta Piirtotapa on olennainen tieto oikean työjärjestyksen tietämiseksi. Se on hyvä tarkistaa aina ennen syöttöön ryhtymistä. Piirtotapa määrää seinillä, kuten muillakin elementeillä miten piirretään: seinä kerrallaan, yhtäjaksoisesti, neljä seinää kerrallaan tai kaarevia seiniä eri tavoilla. Mikäli piirtotapa painikkeessa on pieni kolmio, löytyy sen alta lisää valintoja. Jotta ArchiCAD siistisi kahden seinän välisen liitoksen, tulee seinien emäviivojen kohdata. Emäviivat eivät lopputuloksessa saa mennä ristiin tai jäädä kohtaamatta; muuten 3D-malli, mitoitus, laskenta ja simuloinnit ovat virheellisiä. Luonnosteluvaiheessa tämä ei välttämättä haittaa, mutta helpointa on opetella oikea mallinnustapa heti alussa. Tässä auttaa ArchiCADin älykäs osoitin eli kursori. Kursorin toiminnasta kerrotaan enemmän vihkossa Työtavat. PO
ALK.PO - 4 PO 3.1.3 Osoittimen ilmeet Osoittaminen tarkoittaa osoittimen kohdistamista näytöllä haluttuun paikkaan ja hiiren napin painauttamista. Hiiren vasen näppäin on siis Enterin vastine. Osoitin muuttaa muotoaan, kun se kohdistetaan mallissa tiettyihin tärkeisiin paikkoihin. Se muuttuu väkäseksi rakenteen nurkkapisteessä. Seinän linjassa se muuttuu kolmisakaraiseksi tähdeksi eli mersuksi. Osoitin näyttää kohdat, joissa piirrettävä elementti on suorassa kulmassa tai leikkauspisteessä, tai kun se kohtaa tangentin suuntaisesti kaarevan pinnan. Mitään erillistä komentoa ei tarvita suorien piirtokulmien ja tarkkojen pisteiden määrittämiseen, sillä osoitin ilmaisee paikat tarkasti. 3.1.6 Mieti uudestaan Joskus näytöltä jää puuttumaan viivoja tai elementit kuvautuvat väärin. Näyttö ei ole tällöin päivittynyt. Oikea näkymä saadaan valitsemalla Näkymä-valikosta Mieti uudestaan -komento. 3.2 Ikkuna- ja ovi-työkalu 3.1.4 Piirtosuunnan lukitseminen eri tavoin ArchiCAD-kursori tarttuu automaattisesti ruudulle ilmestyviin apuviivoihin. Apuviivojen yleisimpiä valintoja ohjataan painikepalkin kautta. Myös käytettäessä suurta ja näkyvää verkkoa on vaaka- ja pystysuuntaisten seinien piirtäminen helppoa. Jos verkkoa ei haluta käyttää, suunnan lukitsemiseen on olemassa muita tapoja. Yksi tapa on lukita piirtosuunta väliaikaisesti Vaihto-näppäimellä (Shift). Esimerkiksi vaakasuoraa seinää piirrettäessä osoitetaan ensin seinän alkupiste, sitten siirretään osoitinta haluttuun suuntaan ja painetaan Vaihto-näppäin alas, jolloin seinä lukkiutuu lähimmän apuviivan suuntaan. Nyt osoitinta liikuttamalla, ja pitämällä Vaihto pohjassa määritetään seinän pituus, esimerkiksi osoittamalla viereisen elementin nurkkaa. Vaihto-näppäimellä lukkiutuvat apuviivojen suunnat määritetään valikoissa kohdassa Vaihtoehdot Työympäristö Piirtokulmat ja -tapa. Lisäksi mikä tahansa x,y,z,r, tai a arvo voidaan väliaikaisesti lukita painauttamalla yhtäaikaisesti alt+kyseinen kirjain. Tämä tehdään usein viemällä ensin kursori halutun kohdan päälle, jossa se muuttuu mersuksi tai väkäseksi. Näin pakotetaan esimerkiksi piirron alkupiste tietylle x-linjalle. Piirron aikana osoittimen vastaavat ilmeet ovat kynä jossa on viiva ja musta kynä. Lukitus otetaan tarvittaessa pois samalla tavalla. Hiiren oikean eli kohdevalikon kautta lukitus on mahdollista tehdä apuviivan osoittamaan suuntaan. 3.1.5 Peru ja piirtämisen keskeytys Mallissa tehty komento ja elementtien luominen voidaan perua heti Muokkaus-valikon Peru-komennolla. Oletusarvoisesti päästään 20 edellistä työvaihetta taaksepäin. Teeppäs-komennolla tehty komento saadaan perumisen jälkeen uudelleen takaisin. Peru-komento poistaa siis valmiin elementin tai siihen tehdyn muutoksen. Ohjaimissa oleva Kumoa-painike tai Esc-näppäin keskeyttää käynnissä olevan toimenpiteen. Ketjussa tehdyissä toimenpiteissä, esimerkiksi laatan piirtämisessä vaiheittainen askellus taaksepäin tapahtuu BackSpace eli Peruutus-näppäimellä. 3.2.1 Ikkunan ja oven määrittäminen Ikkunat ja ovet ovat objekteja, jotka sijaitsevat projektin käytössä olevassa kirjastossa. Kirjastosta valitaan sopivan tyyppinen ikkuna tai ovi. Kaikissa objekteissa ei ole kaikkia kuviteltavissa olevia ominaisuuksia, vaan erilaisille ikkunoille ja oville on omat objektinsa. Ikkunan ja oven koko määritetään leveyden, korkeuden, yläreunan korkeusaseman ja ikkunapenkin mukaan (ovilla oletus = 0). Objektikohtaiset parametrit ja säätömahdollisuudet on katsottava kunkin objektin kohdalla erikseen. Objektissa on erikseen 2D- ja 3D-esitys. 3.2.2 Ikkunan ja oven sijoittaminen Ikkuna ja ovi sijoitetaan aina seinään. Sijoitettaessa ohjelma tekee seinään ikkunan tai oven kokoisen aukon, johon objekti tulee. Ikkuna ja ovi sijoitetaan keskipisteen tai nurkan suhteen. Tämä valitaan Tiedot-paletista tai avaamalla työkalu. Sijoittaminen tehdään muutaman osoituksen sarjana: pisteen sijoitus, osoitus kummalle puolelle pistettä elementti sijoitetaan ja kolmas osoitus, joka määrittää ikkunan ulkopuolen tai oven avautumissuunnan ja kätisyyden. Jos ikkuna tai ovi sijoitetaan aivan kahden seinän risteyskohdasta alkavaksi, ensimmäinen osoitus kertoo kumpaan seinään elementti sijoitetaan. Ikkunoihin ja oviin määritetään myös sisäänveto, joka on objektin etäisyys seinän pinnasta seinän ulko- tai aukeamispuolelta laskettuna. Ohuilla väliseinillä sisäänveto on yleensä nolla, koska oven karmi ja seinä ovat lähes samanpaksuiset.
ALK.PO - 5 3.3 Sijoitettujen elementtien valitseminen 3.3.1 Valinnan ja muokkauksen vaiheet ArchiCADissä muutokset ja komennot vaikuttavat valittuihin elementtehin. Elementtejä valitaan ja muokataan seuraavasti: 1. Valitaan elementti tai elementit, joita halutaan muuttaa tai joihin halutaan kohdistaa toimenpiteitä. 2. Avataan työkalu, jolla elementit on tehty tai valitaan Muokkausvalikosta haluttu komento, esimerkiksi Siirrä-komento. 3. Tehdään muutos tai näytetään esimerkissä siirron alku- ja loppupiste. 4. Vapautetaan elementit valinnasta osoittamalla suunnitelman tyhjää kohtaa, tai painetaan Esc. 3.3.2 Valitseminen osoittamalla Tavallisin tapa valita elementti tai useampi on pitää vaihtonäppäin (Shift) alhaalla ja osoittaa haluttua tai haluttuja elementtejä kursorilla. Vaihtonäppäimen painaminen kytkee nuolityökalun väliaikaisesti päälle ja kursorin ilme muuttuu. Valinnasta voi poistaa elementin osoittamalla sitä uudelleen. Valinnan merkiksi elementin reuna- ja nurkkapisteisiin ilmestyvät mustat valintapisteet. Elementit vapautetaan valinnasta osoittamalla tyhjää kohtaa suunnitelmassa. 3.3.3 Valitseminen nuolityökalulla Nuolityökalulla valitaan elementti suoraan osoittamalla sitä. Kuitenkin jos halutaan valita useampia elementtejä, pidetään vaihtonäppäin alhaalla. VINKKI Nuolityökalulla on mahdollista valita myös lassoamalla. Tällöin nuolityökalulla osoitetaan suorakulmainen valinta-alue kahdella osoituksella, jolloin alueella olevat elementit tulevat valituiksi. Elementtejä valittaessa verkko estää muiden kuin verkon pisteissä olevien elementtien yksittäisen valitsemisen. 3.3.4 Valitse kaikki Muokkaus-valikosta löytyy komento Valitse kaikki Tällä komennolla valitaan kaikki elementit sen mukaan, mikä työkalu sillä hetkellä on työkalupaletissa aktiivisena. Nuoli-työkalun ollessa valittuna komennolla valitaan kaikki näkyvät elementit. 3.4 Sijoitetun elementin muuttaminen 3.4.1 Ominaisuuksien muuttaminen Muutokset tehdään aina valittuihin elementteihin. Tällöin on mahdollista valita suurestakin joukosta vain ne elementit, joihin halutaan kohdistaa toimenpiteitä. Kaikkiin elementteihin tehdään muutoksia samalla tavalla: 1. Valitaan yksi tai useampi elementti, joihin halutaan tehdä muutoksia (esimerkiksi seiniä). 2. Avataan työkalupaletista työkalu, jolla elementit on luotu (esimerkiksi seinätyökalu). 3. Tehdään muutos (esimerkiksi vaihdetaan seinän rakennetyyppi). Muutos koskee kaikkia valittuja kyseisen tyypin elementtejä ja pelkästään sitä arvoa, jota muutetaan. Jos valittuna on vaikkapa eri korkuisia seiniä, mutta ainoastaan rakennetyyppi muutetaan, pysyvät seinien korkeudet muuttumattomina. 4. Hyväksytään muutos osoittamalla OK-painiketta. 3.4.2 Elementin muokkaus Sijoitetun elementin muokkaustoimenpiteet valitaan Muokkausvalikosta tai näppäinoikoteillä. Elementtejä siirretään tai venytetään hieman eri tavoin eri työkaluilla. Seinän, viivan ja objektin muokkaus muodostaa perustan, joista muiden kohdalla esiintyy pieniä eroavaisuuksia. Siirron vaiheet: 1. Valitse siirrettävä elementti. 2. Valitse valikosta Muokkaus Siirrä (tai käytä näppäinoikotietä). 3. Osoita ensin siirron alku- ja sitten loppupiste. Poista valinta osoittamalla tyhjää kohtaa. Venytyksen vaiheet: 1. Valitse venytettävä elementti. 2. Valitse valikosta Muokkaus Venytä (tai käytä näppäinoikotietä). 3. Osoita ensin venytyksen lähtöpiste elementissä ja sitten loppupiste. Huomaa Venytyksen alku tulee osoittaa valitun elementin nurkasta ja seinillä emäviivan päästä. Poista valinta osoittamalla tyhjää kohtaa. 3.4.3 Ikkunan ja oven siirtäminen Siirron ja venytyksen alkupiste on usein jokin elementin nurkkapisteistä. Venyttäminen on mahdollista vain nurkkapisteestä. Seinässä oleva aukko voidaan siirtää toiseen seinään samassa tasossa. 3.4.4 Laatan, katon, pinnan, täytteen ja vyöhykkeen muokkaus Kaikki monikulmiotyyppiset elementit käyttäytyvät samalla tavalla. Esimerkiksi laattoja siirretään kuten seiniäkin, mutta venytetään seuralaispaletin kautta. Näitä elementtejä ei erikseen komenneta venymään. Laattaa muokattaessa kursorilla siirretään valitun laatan nurkkapiste toiseen paikkaan tai suurennetaan reunaa. Työstettävän elementin työkalun on hyvä olla valittuna työkalupaletissa, eli laattaa muokattaessa valittuna on Laatta-työkalu. 3.4.5 Selitteen, leikkauksen ja kameran muokkaus Nämä työkalut ovat muokkausominaisuuksiltaan edellisten sekoituksia. Esimerkiksi määritettyä leikkausviivaa on mahdollista siirtää Muokkaus Siirrä -komennolla tai pelkästään vetämällä valittua leikkausviivaa, kun Leikkaus-työkalu on valittuna. Leikkausta venytetään vetämällä valitun viivan päästä. Selitteessä ja kamerassa on muutama muokattava piste, joita siirretään suoraan kohdistimella osoittamalla työkalun ollessa aktiivinen. 3.5 Monikulmio-työkalut Laatta-, Katto-, Pinta- ja Vyöhyke-työkalut sekä 2D-työkaluista Täyte ovat monikulmioita. Piirrettäessä monikulmioelementtiä piirto jatkuu aktiivisena kulmasta toiseen, kunnes on palattu lähtöpisteeseen ja näin suljettu elementti. PO
ALK.PO - 6 PO 3.5.1 Laatta-työkalu Laatalla mallinnetaan kaikkia vaakasuoria monikulmiopintoja: välipohjia, parvekelaattoja ja kalusteiden pintoja. Työkalun asetuksissa määritetään laatan paksuus, korkeusasema ja materiaalit. Piirrettäessä osoitetaan tarpeellinen määrä kulmia ja lopuksi osoitetaan lähtöpisteeseen. Vaihtoehtoisesti kaksoisosoittamalla viimeistä pistettä laatta sulkeutuu automaattisesti lähtöpisteeseen. Kun piirtotavaksi valitaan suorakulmainen piirto, laatta piirretään kahdella osoituksella. Huomaa Muokattaessa laatan paksuus kasvaa alaspäin yläpinnan pysyessä paikallaan. 3.5.2 Reikien tekeminen Reikä muodostuu piirrettäessä valittuun laattaan. Reikiä tarvitaan esimerkiksi välipohjaan hormia varten tai porrasaukoksi. Reiän tekemisen vaiheet: 1. Mallinna laatta. 2. Valitse laatta. 3. Osoita laatan sisäpuolelle, jolloin ohjelma tietää, että nyt piirretään aukko. Osoita nurkkapisteet kuten laattaa piirrettäessä, mutta huomioi seuraavat ehdot: 4. Aukossa on vähintään kolme nurkkapistettä. 5. Älä tee reikää laatan ulkopuolelle tai risteämään itsensä kanssa. Ohjelma hyväksyy virheellisen reiän, mutta sen käsittely voi aiheuttaa ongelmia 3D:ssä. 6. Kun aukko on tehty, valinta saadaan pois osoittamalla laatan ulkopuolelle. 3. Valitaan toinen lappeista ja tarkistetaan, että kattotyökalu on valittuna. 4. Komento-osoitetaan toisen lappeen (ei valitun) harjalle tulevaa reunaa, joka siirtyy oikealle kohdalle paikkaan, jossa lappeet kohtaavat. 5. Toistetaan edelliset toimenpiteet lappeiden valintajärjestys vaihtaen. 6. Nurkkapisteet siirretään tarvittaessa oikeille paikoilleen. 3.5.4 Seinien leikkaaminen Seinien yläreunan sovittaminen kattopintaan tehdään erikseen leikkaamalla seinä katolla. Katolla on mahdollista leikata myös muita elementtejä. Seinän leikkaaminen: 1. Valitaan kaikki leikattavat seinät. Avattaessa Seinä-työkalun asetukset, näkyy ikkunan oikeassa yläreunassa valittujen seinien määrä. Muulloin kohdassa lukee Oletus. 2. Muutetaan seinien korkeus niin, että ne varmasti menevät katosta läpi. Jos muokattavaksi on valittu erilaisia seiniä, vain muutettava parametri muuttuu tässä tapauksessa seinän korkeus. 3.5.3 Katto-työkalu 3. Muokattavien seinien ollessa valittuna käytetään Suunnitteluvalikon Leikkaa katoilla -komentoa. Keskusteluikkunasta valitaan, kummalta puolelta kattoa seinät leikataan ja lopuksi osoitetaan Leikkaa-painiketta. Ohjelma leikkaa ylimenevän osan pois. Katto on ominaisuuksiltaan kuin kallistettu laatta. Sille määritetään kulma, ja reunojen asento on erikseen säädettävissä. Katto piirretään osoittamalla ensin saranalinja, jonka kautta kattopinta kulkee ja sitten piirtämällä pinnan monikulmio. Saranalinjan korkeusasema annetaan työkalun asetusikkunassa. Yksittäisen lappeen piirtäminen: 1. Määritellään kahdella osoituksella pohjaan saranalinjan paikka, joka on yleensä ulkoseinän kohdalla. Osoitin muuttuu kuten ikkunaa tai ovea sijoitettaessa. 2. Osoitetaan sille puolelle saranalinjaa, jonne katto nousee. 3. Piirretään lappeen nurkkapisteet. Piirtäminen ja muokkaaminen tehdään samoin kuin Laatta-työkalulla. 4. Harjakattoa mallinnettaessa ohjelma osaa etsiä lappeiden kohtauspisteen, mikä on tarpeen, kun kattojen kaltevuus tai suunta ovat erilaiset. Harjakaton tekeminen: 1. Piirretään ensimmäinen lape rakennuksen puoleen väliin. 2. Piirretään toinen lape. Lappeiden ei tarvitse vielä kohdata toisiaan. 4. Lopputulos on heti tarkistettavissa 3D-näkymässä. Seinän leikkaus on poistettavissa kultakin seinältä valitsemalla seinä ja poistamalla leikkaus Seinä-työkalun keskusteluikkunassa.
ALK.PO - 7 3.6 Objekti ja lamppu 3.6.1 Objektin ja lampun käyttö Objektit ovat valmiita kolmiulotteisia suunnitteluelementtejä, vaikkapa kalusteita tai rakennusosia. Objekti voi olla myös kaksiulotteinen, kuten piirustusmerkintöinä käytettävät objektit. Objektit sijaitsevat kirjastoissa. Projektin käytössä olevat kirjastot valitaan Arkisto-valikosta kohdasta Kirjastojenhallinta. Valmiiden objektien lisäksi objekteja on mahdollista tehdä mallintamalla ArchiCADilla ja tallentamalla elementit objektina. Muuten objektit tehdään GDL-ohjelmoinnilla. GDL-objekteja ohjelmoimaan päästään Arkisto-valikon kautta. Lamput toimivat samoin kuin muut objektit, mutta niissä on geometrian lisäksi valo-ominaisuus. Valon säädettäviä ominaisuuksia, jotka on ohjelmoitu lamppu-objektiin valmiiksi, ovat voimakkuus, kohdistuminen ja väri. 3.6.2 Parametrit ArchiCADin objektit ovat parametrisia, mikä tarkoittaa säädettävyyttä. Sama perusgeometria voi tuottaa suuren joukon erilaisia objekteja, kun mittoja ja ominaisuuksia muutetaan. Kaikilla objekteilla olevia parametreja ovat leveys, pituus, korkeus ja korkeusasema. Lisäparametrit ovat objektikohtaisia; toisilla objekteilla voi olla paljon säätöjä ja toisilla vähän. 3.6.3 Objektin sijoittaminen Objekti sijoitetaan pohjaan syöttämällä koordinaatit tai osoittamalla sen paikka. Työkalun asetuksissa valitun objektin 2Desikatselukuvassa nähdään tartuntapisteet rasteina. Sijoituspiste vaihdetaan toiseksi osoittamalla toista pistettä. Vaihdon jälkeen sijoitus tapahtuu valitun pisteen kohdalta. Tiedot-apuikkunan piirtotavoista valitaan sijoittamistapa. Ensimmäinen sijoittaa objektin yhdellä osoituksella. Toisella tavalla sijoitettaessa ensimmäinen osoitus näyttää paikan ja toinen osoitus määrää asennon. Muilla tavoilla muutetaan lisäksi objektin kokoa. 4 Projektiot, näkymät ja kerrokset 4.1 Leikkaus-työkalu Projektin mallista on mahdollista tehdä leikkaus mistä tahansa kohdasta. Julkisivunäkymä saadaan sijoittamalla leikkausviiva rakennuksen ulkopuolle. Leikkaus-työkalulla piirretään pohjaan leikkausviiva. Viiva voi olla portaittainen. Viivan pisteiden syöttö lopetetaan kaksoisosoittamalla tai OK-painikkeella. Piirtämisen vaiheet: 1. Valitse Leikkaus-työkalu ja osoita leikkauksen ensimmäinen piste. 2. Osoita leikkauksen seuraava piste. Jos haluat murretun leikkausviivan, saat uusia murtopisteitä ja polvia osoittamalla. Viivan pituus ja polven syvyys määritetään hiirtä siirtämällä. 3. Viimeisen pisteen kohdalla osoitetaan samaa pistettä uudellen tai osoitetaan OK-painiketta Ohjaimet-apuikkunassa. 4. Osoita leikkauksen katselusuunta halutulle puolelle viivaa. 5. Valmista viivaa on mahdollista siirtää tai venyttää. Siirryttäessä Leikkaus-ikkunaan Ikkunat-valikon kautta, ohjelma piirtää leikkausviivan kohdalta projektion mallista. Leikkausikkunassa näkyvien elementtien muokkaus on mahdollista, mutta suoraan uusien elementtien tekeminen ei ikkunassa onnistu. 4.2 3D-ikkuna 3D-ikkunaan siirtyminen on mahdollista missä tahansa vaiheessa. Lisäksi 3D-ikkunassa työskentely, esimerkiksi elementtien siirtäminen ja sijoittelu, toimii samaan tapaan kuin pohjassa. Joissain tilanteissa voi muutosten teko malliin olla helpompaa 3D-näkymässä kuin pohjassa. 3D-ikkunaan siirrytään Ikkunat-valikon 3D-ikkuna-komennolla tai 3D-malli-valikon kautta 3D-projektiosta, jolloin valitaan haluttu katselusuunta ja projektiotyyppi eli perspektiivi tai tietty aksonometria. 4.3 Kamera-työkalu Perspektiivinäkymien määrittäminen tarkasti tehdään sijoittamalla pohjaan kameroita halutuilla säädöillä. Kameran näkymä saadaan 3D-ikkunaan valitsemalla ensin kamera ja siirtymällä sitten 3D-ikkunaan. Kameran symboli ei näy tulosteissa. 4.4 Kerrokset Kerros on rakentamisessa looginen käsite, joka määräytyy rakennuksen kerrostasojen mukaan. ArchiCADissä kerros luodaan yleensä siellä sijaisevan tyypillisen elementin korkuiseksi. Kun pystysuoraan siirryttäessä tarvitaan oma erillinen tulostettava pohjapiirustus, käytetään näkymäkohtaisesti säädettävää pohjan leikkauskorkeutta. Esimerkiksi perustukset tai lattian ja välipohjan rakenteet voivat hyvin sijaita samassa kerroksessa, mutta niitä leikataan eri piirustuksissa eri korkeudelta. 4.4.1 Kerroksen luominen Kerros luodaan valikoiden kohdasta Suunnittelu Kerrosasetukset lisäämällä uusi kerros ylle tai alle. Kerrostasojen korkoina on syytä käyttää oikeita mitattuja korkoja, koska mittatyökalu käyttää tässä syötettyjä arvoja. Jos kerroksissa on elementtejä, jotka halutaan kopioda sellaisenaan uusiin kerroksiin, toimi seuraavasti: 1. Valitse luettelosta kerros, josta elementit kopioidaan. 2. Osoita Kopioi kaikki -painiketta. 3. Valitse listasta kerros, johon elementit sijoitetaan tai tee uusi kerros ja valitse se. 4. Valitse ikkunan alareunasta sijoitettavat elementtityypit tai valitse kaikki. 5. Osoita Sijoita valitut tyypit -painiketta. 6. Kun kopioinnit on tehty, osoita OK-painiketta. 4.4.2 Kerrosten välillä liikkuminen Kerrosten välillä liikutaan valikoiden kohdasta Suunnittelu Kerrosasetukset. Valikosta voi myös suoraan valita kerroksen, jonne siirrytään. Painikepalkissa on myös siirtymisen ikonit. Kerroksen ikonin kaksoisosoittaminen Projekti-ikkunan Sisältö-välilehdellä on selkeä tapa siirtyä mihin tahansa kerrokseen. 5 2D-työkalut Nämä työkalut näkyvät pohjassa ja muissa 2D-projektioissa, mutta ne eivät näy 3D-näkymässä. Ne ovat pääsääntöisesti piirustusta täydentäviä elementtejä, mutta Täyte-työkalua voi hyödyntää laskettavana elementtinä. 5.1 Teksti- ja selite-työkalut Piirustusten tekstit tehdään näillä työkaluilla. Teksti-työkalulla tehdään pelkkää tekstiä. Selite-työkalussa on tekstin lisäksi nuoli, joka osoittaa selitettävää elementtiä. Selite on mahdollista liittää elementteihin automaattisena, jolloin esimerkiksi seinätyypin selitteen sisältö määräytyy sen selittämän seinän mukaan. PO
ALK.PO - 8 PO 5.2 Täyte-työkalu Täytettä käytetään sekä piirustuksessa näkyvien tilojen värittämiseen että rasterointiin. Rasterityyppi valitaan valikosta ja täytteelle annetaan lisäksi reunaviiva sekä kuvion ja taustan värit. Kun Näytä pinta-ala -kohta on aktivoitu, näyttää ohjelma pohjassa kyseisen täytteen pinta-alan. 5.3 Mitoitus-työkalut 5.3.1 Mittaviivat Mittaviivat piirretään osoittamalla mitoitettavista elementeistä kohtia, joihin mitta sidotaan. Mittaviivan syöttö lopetetaan kaksoisosoittamalla samassa kohdassa tai Ohjaimet-apuikkunan OKpainikkeella. Tämän jälkeen näytetään viivan sijainti ja suunta. Mittaviivan piirtotavaksi valitaan ennen piirtämistä haluttu mittaviivan piirtotapa. Syötettäessä mittaviivaa, jonka suunta on vapaa, määräytyy mittaviivan suunta kahden ensimmäisen pisteen välisen suunnan mukaan. Suunta on mahdollista myös osoittaa mersulinjan avulla. Valmis luettelo valitaan tämän jälkeen laskettavaksi valikoiden kohdasta Dokumentti Elementtitaulukot ja määräluettelot Elementtitaulukot oma luettelo. Taulukkoikkunasta tiedot tallentuvat edelleen muihin ohjelmiin Tallenna nimellä-komennolla. 7 Tulostaminen 5.3.2 Korkomerkintä Korkomerkintä antaa sijoitettaessa sen kerroksen koron, jossa parhaillaan ollaan. Jos merkki sijoitetaan Painikepalkin Painovoima-ominaisuus ollessa aktivoituna, määräytyy arvo sijoituskohdalla olevan elementin yläpinnan mukaan. Elementin korkeutta muutettaessa muuttuu myös näin sijoitetun merkin arvo. 5.4 Viiva- ja kaarityökalut Viivat ja kaaret ovat ainoastaan kaksiulotteisia, eivätkä ne näy 3Dikkunassa. Viivatyyppi ja käytetty kynä valitaan työkalun asetuksissa halutuksi ennen piirtämistä. Kaarien eri piirtotapoja valitaan seuralaisesta tai Tiedot-apuikkunasta. 6 Laskenta Koska ArchiCADillä suunnittelu, piirtäminen, tehdään mallintamalla, tallentuu projektin tietokantaan määrätietojen lisäksi tietoa pinta-aloista ja tilavuuksista. Jos malli on tehty tarkasti, saadaan edellä mainituista tiedoista tarkat listat. Lisäksi määrien, pinta-alojen ja tilavuuksien käyttö viedään pidemmälle liittämällä elementteihin määrätietueita. Määrätietue sisältää nimikkeitä ja kuvauksia. Nimike on laskettava asia, vaikkapa pinta-alaan liittyvä tarvikemenekki tai hinta. Kuvaukset ovat rakentamiseen liittyvää tietoa, esimerkiksi ohjeita. Luettelo on mahdollista tallentaa tekstitiedostona, jolloin sen siirtäminen esimerkiksi Excel-ohjelmaan on vaivatonta. 6.1 Peruslista ja luettelot Yksinkertainen lista saadaan valitsemalla Dokumentti Elementtitaulukot ja määräluettelot Elementtitaulukot Seinäluettelo, mikä tekee listan mallissa olevista seinistä, niiden määristä ja mitoista. Määrätaulukot...-komennolla luodaan omia taulukoita, jotka sisältävät vain halutut elementit ja ne ominaisuudet, joihin laskennassa halutaan kiinnittää huomiota. 7.1 Tulostus-komento Mikä tahansa ArchiCADin auki oleva ikkuna voidaan tulostaa tietokoneen tai verkon tulostimella tai tiedostoksi. Komento sijaitsee Arkisto-valikossa, ja Arkisto Arkin määrittelystä säädetään haluttu arkkikoko. Tulostettaviksi valitaan koko piirustus tai zoomattu näkymä. Tekstin käyttäytyminen tulostuksessa valitaan alkuperäisen piirtomittakaavan tai tulostusmittakaavan mukaiseksi. ArchiCAD tulostaa piirustukset halutussa mittakaavassa. Jos valittu arkki on pienempi kuin mittakaavan saavuttamiseksi tarvitaan, tulostuu piirustus usealle arkille.
ALK.PO - 9 Planssit-välilehteä tarvitaan taittoon ja tulostamiseen viimeistään siinä vaiheessa, kun samalle tulostusarkille halutaan sijoittaa piirustuksia, joilla on eri mittakaava, tai jos sama piirustus sijoitetaan erilaisilla esitystapa- tai tasoasetuksilla. Muistiinpanot PO 7.2 Kynät ja viivapaksuus Viivapaksuudet on määritetty kullekin elementille piirtämisen ja mallintamisen yhteydessä. Niitä muokataan elementtien asetuksissa. Plansseilla kynäasetuksia on mahdollista muuttaa piirustuskohtaisesti piirustusasetuksissa. 7.3 Esitystavat Dokumentti Esitystavat -kohdassa on tallennettuna muutamia oletusarvoisia esitystapoja tulostusta ja tallentamista varten. Esitystavoilla täydennetään tasojen mahdollisuuksia. 7.4 Värien tulostuminen Jos käytössä on väritulostin, ArchiCADissä valitut värit tulostuvat valinnan mukaan. Yleensä riittävään tarkkuuteen värien vastaavuudessa päästään oletusasetuksilla. Värien vastaavuus näytöllä ja tulostuksessa riippuu näytön ja tulostimen kalibroinnista ja tulostuksessa käytettävästä väriprofiilista. 8 Eteenpäin! Antoisia hetkiä ArchiCADin parissa.
15.7.2008 ArchiCAD 12 KO.KL - 1 KL Käyttöliittymä KL Oheisessa kuvassa on ArchiCAD-työpöytä sellaisena kuin se avautuu oletusasetuksilla. Tässä luvussa esitellään kuvassa näkyvien ja lisäksi lukuisien muiden ikkunoiden käyttö. Avattaessa ArchiCAD suurinta osaa näkymästä peittää Pohjaikkuna, johon ohjelmassa työskentely useimmiten keskittyy. Näkymän yläreunassa on valikkorivi, jossa olevien valikoiden avulla suoritetaan suurin osa toiminnoista. Useat toiminnot on tosin kätevämpää suorittaa näppäinoikoteillä tai erilaisissa apuikkunoissa, jotka reunustavat näkymää. Ikkunoiden sijaintia, kokoa ja suhteita on mahdollista muokata vapaasti. Niitä voidaan myös avata ja sulkea, lukuun ottamatta pohjaa, jonka sulkeminen lopettaa koko projektin. ArchiCADillä työskentely perustuu ensisijaisesti mallinnusikkunoihin, joita ovat pohja-, 3D- ja leikkaus- julkisivu ja seinäkaavioikkunat. Näissä ikkunoissa luodaan malli ja muokataan sitä. Mallinnusikkunat ovat esityksiä samasta kolmiulotteisesta mallista kun yhteen tehdään muutoksia, päivittyvät nämä myös muihin ikkunoihin. Mallinnusikkunoiden lisäksi käytössä on piirtoikkunoita, jotka sisältävät vain kaksiulotteista tietoa. Näihin kuuluvat ennen kaikkea työ- ja detaljipiirustukset. Rajattaessa työkuva tai detalji pohjaan tai leikkaukseen rajattu alue kopioidaan 2D-detaljikuvaksi, jota voi sen jälkeen vapaasti muokata ilman, että muutokset vaikuttavat 3D-malliin. Näin malli on mahdollista tehdä siihen tarkkuustasoon, mikä on työmäärän ja mallin koon kannalta järkevää, ja yksityiskohtaiset detaljit piirretään perinteisesti 2D-kuvana. Näin saadaan piirustukseen aihio 3D-mallista. 1 Mallinnus- ja piirtoikkunoissa liikkuminen Kaikissa 2D-mallinnus- ja piirustusikkunoissa (pohja-, leikkaus-, julkisivu-, seinäkaavio-, työpiirustus-, ja detalji-ikkunat) liikutaan samalla tavalla. Myös 3D-ikkunassa on osin samoja toimintoja, mutta myös paljon vain siihen kuuluvia toimintoja. Katso KO.KL.8.6 3D-ikkunassa liikkuminen. 1.1 Näkymän sovittaminen ja siirtäminen Näkymän sovittaminen eli suurennos määrittää, kuinka suuri osa mallista tai piirustuksesta mahtuu kerralla kuvaruudulle. Näkymän siirtäminen siirtää näkymän toiseen kohtaan mallia. Näitä toimintoja tehdään joko ikkunan alalaidan ja sivun rullausjanoilla, Näkymä-valikosta, hiiren rullan avulla, Näkymän esikatselu -ikkunasta tai piirtoalueen kohdevalikosta (hiiren oikealla painikkeella piirtoalueen päällä). Useimpien toimintojen suorittamiseen on myös näppäinoikotiet. Projekti-ikkunan Näkymät-välilehdelle tallennetaan varsinaiset Näkymät. Katso KO.KL.11.8 Näkymän esikatselu-apuikkuna.
KO.KL - 2 KL 1.1.1 Rullausjana Piirustuksen näkymää siirretään ikkunoiden ala-laidassa ja sivulla olevilla rullausjanoilla. Tämän lisäksi alalaidan rullausjanan vieressä on sarja painikkeita näkymän muokkausta varten. Aivan vasemmassa reunassa on kaksi painiketta, joita osoittamalla avautuvat Projekti-, Näkymän esikatselu ja Näkymän tiedot -apuikkunat. Neljännellä painikkeella säädetään mittakaavaa. Näitä käsitellään tuonnempana. Katso KO.KL.11 Apuikkunat ja KO.AS.1 Mittakaava. Varsinaisista näkymänmuokkauspainikkeista ensimmäinen palauttaa suurennokseksi 100 %. Jos tietokoneen näyttö on oikealla tavalla säädetty, on näkymä tällöin näytöllä samanmittainen kuin kyseinen piirustus olisi tulostettuna. -painikkeen avulla otetaan käyttöön muutamia esiasetettuja suurennosprosentteja sekä tallennetaan uusia käytössä olevan mukaisesti. -painiketta käytetään osoittamalla jotain kohtaa ruudulla ja liikuttamalla hiirtä ylös ja alas, jolloin suurennos muuttuu. Toiminto vastaa hiiren rullan käyttöä. -painikkeilla pienennetään tai suurennetaan näkymää osoittamalla piirustuksesta tietty alue. Painikkeiden kaksoisosoittaminen kaksinkertaistaa tai puolittaa näkymän. -painikkeella näkymää siirretään osoittamalla siirron alku- ja loppupisteet. -painike sovittaa koko mallin näytölle. -painikkeet siirtävät edelliseen tai seuraavaan näkymään. 1.2 Näkymä- ja kohdevalikot Näkymä-valikosta tai hiiren oikeasta painikkeesta (Mac: Ctrlosoitus) avautuvasta kohdevalikosta löytyy myös suurennus- ja siirtokomentoja. Edellisten lisäksi valittavissa on Näytä valitut -toiminto, joka sovittaa näytölle valittuina olevat elementit. Aseta perusnäkymä ja Perusnäkymä -toiminnoilla haluttu näkymä määritetään perusnäkymäksi ja siihen voidaan palata. 1.3 Rullahiiri Hiirellä, jossa on normaalien painikkeiden lisäksi rulla, näkymää suurennetaan tai pienennetään pyörittämällä rullaa. Näkymää siirretään (panoroidaan) rulla tai (kolminappisessa hiiressä) keskinappi pohjaan painettuna. Mikäli näiden toimintojen kanssa on ongelmia, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa, että hiiren asetukset ovat oikein käyttöjärjestelmän asetuksissa (Windows: Ohjauspaneeli Hiiri). Myös Mac-käyttäjien kannattaa asentaa valmistajan tarjoama ajuri hiirelle ja valita rullan toiminnoksi painike 3 tai käyttöjärjestelmän mukainen toiminto. 2 Pohja-ikkuna voidaan verrata äärettömän kokoiseen piirustuspaperiin. Paperilla oleviin pelkkiin viivoihin verrattuna ArchiCAD-elementit sisältävät enemmän tietoa. Pohjanäkymän viivat perustuvatkin kolmiulotteisten elementtien sisältämään tietoon siitä, miltä niiden tulee tässä ikkunassa näyttää. On syytä korostaa vielä, että pohjapiirroksen esitystapa on perinteisestikin puhtaasti sopimuksiin perustuva ja ettei se koskaan noudata tarkalleen esimerkiksi sääntöä, jonka mukaan pohjassa leikataan elementit metrin korkeudella lattiasta. Leikkaustason mukaan leikattujen ja projisoitujen rakenteiden esitystapaa on mahdollista muokata, ja leikkaustaso on mahdollista asettaa tapauskohtaisesti parhaiten soveltuvaksi. Leikkaustaso on näkymäkohtainen asetus. Pohja-ikkunan yläreunassa näkyy projektin nimi ja auki oleva kerros. Windowsissa tiedot näkyvät, mikäli ikkuna on erikseen avattu. Katso KO.AS.3 Kerrokset. 2.1 Esitystavat Kuten jo todettu, ArchiCADillä työskentely keskittyy Pohja-ikkunaan. Pohjaa, kuten muitakin piirto- ja mallinnusikkunoita, Esitystapojen asetukset avautuvat valikoista kohdasta Dokumentti Esitystavat. Esitystapayhdistelmillä muokataan eri elementtityyppien esitystapaa sekä näytöllä että tulostettaessa. Kaikki nämä asetukset vaikuttavat pohjaan ja osa myös muihin mallinnus- ja piirtoikkunoihin. Esitystavat ovat näytön ja tulostuksen muodon ensisijainen lähde, joten tietyt asetukset kumoavat elementtien asetuksissa tehdyt säädöt. Vaikka oviasetuksissa olisi litterat asetettu käyttöön, mutta esitystavoissa ne on valittu pois näkyvistä, litteroita ei näytetä. Toisaalta jos ovessa litteraa ei ole valittu käyttöön, littera ei näy, vaikka esitystavoissa olisikin asetettu litterat näkyviin. 2.1.1 Esitystapavalinnat Palkeista esitetään pelkät ääriviivat, pelkkä emäviiva tai koko palkki.
KO.KL - 3 Pilarimerkintä näytetään tai kätketään. Näytettävä symboli valitaan pilarien asetuksissa. Verhorakenteen asetukset, rakenne esitetään joko kaaviona tai täydellisenä. Ikkunoiden ja ovien esitystavat asetetaan erikseen. Ikkunat ja ovet on mahdollista kätkeä kokonaan, näyttää joko litteroituina tai ilman litteraa, tai pelkkänä aukkona reunaviivojen kanssa tai ilman. Täytteiden taustaväri näytetään elementtien asetusten mukaisesti, tai ne ovat läpinäkyviä tai piirustuksen taustavärin mukaisia. Leikkaustäytteiden asetukset (eli muun muassa seinien, pilarien, laattojen ja kattojen sisustat) esitetään joko vain ääriviivoin, kunkin omien asetusten mukaisella täytteellä tai yhtenäisellä täytteellä. Ääriviivoina tai yhtenäisellä täytteellä esitettäessä on mahdollista valita, näytetäänkö rakennekerrosten rajaviivat. Pelkät ääriviivat ovat ajoittain käyttökelpoisia, sillä ne tulostuvat nopeasti ja vievät esimerkiksi DXF-tallennuksessa vähän tilaa. Täytteille on valittavissa esitystavaksi täytteen omien asetusten mukainen täyte, pelkät ääriviivat, tai yhtenäinen täyte. 2D-täytteille on valittavissa esitystavaksi pelkät ääriviivat, elementtien omien asetusten mukaiset täytteet, yhtenäinen täyte tai tyhjä täyte. Vyöhykkeet esitetään vyöhykkeen värillä, 2D-täytteen taustavärillä tai ilman taustaväriä. Tämän lisäksi on erikseen määritettävissä, näkyvätkö 2D-täytekuviot ja vyöhykeleimat. Jos vyöhyke esitetään ilman taustaväriä, vyöhykeleimaa ei ole mahdollista piilottaa. GDL-objektien asetukset -kohtaan valitaan kerroksen projektiotyypiksi joko alakattokuva tai Pohja. VINKKI Kaikkien täytteiden asettamisesta läpinäkyviksi on hyötyä esimerkiksi, jos projektin taustalle tuodaan bittikarttakuva, jota käytetään apuna uusia elementtejä luotaessa. Näin varmistetaan olemassa olevien elementtien läpinäkyvyys. 2.1.2 Esitystapojen tallentaminen Esitystavat-ikkunan yläosassa on osio, jossa muokatut esitystavat tallenetaan ja tallennetut otetaan käyttöön. Esitystapoja voidaan myös poistaa. Nämä asetukset ovat projektikohtaisia ja ne kannattaa tallentaa aloituspohjaan, jos niitä halutaan hyödyntää uusissa projekteissa. Esitystapojen tallentamisesta on apua myös Projekti -ikkunaa käytettäessä. Näkymiä tallennettaessa ne otetaan huomioon samaan tapaan kuin tasoyhdistelmät. Katso KO.KL.11.6 Projekti-ikkuna, KL.11.6.1.1 Sisältö ja 11.7 Järjestely-ikkunan käyttö. 2.2 Esitystavat piirrettäessä Näkymä Esitystavat piirrettäessä -valikosta valitaan näytöllä vaikuttavat esitystapa-asetukset. Siistit nurkat -asetus vaikuttaa seinien liitosten automaattiseen täydentymiseen. Kun siistit nurkat -asetus on valittuna, leikkaavat seinät muodostavat yhtenäisen rakenteen. Kun asetus ei ole valittuna, seinät esitetään erillisinä. Emäviivat seinissä on mahdollista valita näkyviksi. Emäviivassa näkyvät myös piirtosuunnan osoittavat pienet nuolet. Piirtosuunnalla on merkitystä, koska emäviivan puoli seinässä valitaan sen suhteen. Emäviivan puolen vaihtaminen tai poikkeuttaminen useasta seinästä samanaikaisesti toimii oikein, jos seinät on piirretty samaan suuntaan. Katon saranalinja valitaan näkyviin tai piiloon. Viivan leveys valitaan esitettäväksi todellisena tai hiusviivana. Hiusviiva on niin ohut viiva kuin näyttö pystyy näyttämään. Lisäksi leikkausviivat on mahdollista asettaa näkymään paksuina. Tämä tarkoittaa, että rakennuselementtien reunaviivat ja leikkausviivaluokkaan kuuluvat viivat näkyvät kaksi kertaa hiusviivan paksuisina, kun muut osat näkyvät hiusviivoina. Tällä asetuksella saadaan piirroksiin helposti selkeyttä. Käytössä oleva asetus tallentuu tallennettaessa näkymä. Huom! Tehdyissä tulosteissa ja myös tulostettaessa näkymä suoraan tulostimelle käytetään joko kynäasetuksien mukaisia todellisia viivanpaksuuksia tai hiusviivoja. Täytteet näytetään normaalisti viivarasterilla eli vektoriesityksellä. Se on poistettavissa käytöstä näytöllä, jolloin täytteet näkyvät pisterasterilla. Tulostuksessa valinnalla ei siis ole vaikutusta. Leikkaussyvyys (leikkauksen takarajaa osoittava viiva) valitaan näkyviin tai piiloon. Detaljin raja näytetään tai kätketään. Detaljille on määritettävissä myös erillinen tulostuva ääriviiva, johon tämä säätö ei vaikuta. Piirustuksen kehys valitaan näkyviin tai piiloon. Masterkohteet plansseilla valitaan samoin joko näkyviin tai piiloon. Näytä piirustusavut tai piilota piirustusavut vaihtaa kerralla täytteiden suuntavektorit, tekstin ja kuvien nurkkamerkit sekä käyrien suuntavektorit näkyviin tai piiloon. Niiden näkyminen voidaan asettaa myös kullekin erikseen. Täytteen suuntavektorit valitaan näkyviin tai piiloon. Kun täytteiden suuntaa tai origoa ei ole tarpeen muokata, piilottamalla suuntavektorit näyttönäkymä on visuaalisesti lähempänä tulosteita. KL
KO.KL - 4 KL Tekstin nurkkamerkit voidaan asettaa näkyviin. Tällöin tekstikenttien nurkkiin tulee pienet merkinnät, joista on apua esimerkiksi sijoiteltaessa tekstikenttiä. Tulosteissa nurkkamerkit eivät näy. Kuvan nurkkamerkit valitaan näkyviin tai piiloon. Käyrien suuntavektorit (Bézier-käyrissä) asetetaan näkyviin tai piiloon. Kun käyrä valitaan, suuntavektorit tulevat kuitenkin aina näkyviin ja ne ovat muokattavissa. 3 Leikkaus-ikkunat 3.1.1 Leikkauksien päivittäminen Päivitä automaattisesti -tyyppinen leikkausikkuna päivittää ikkunan näkymän vastaamaan 3D-mallin tilaa aina, kun leikkaus avataan tai tuodaan päällimmäiseksi ikkunapinossa. Päivitettävä -tyyppinen leikkausikkuna ei päivity itsestään, vaan se tulee erikseen komentaa päivittymään. Vaikka Piirustus-tyyppinen leikkaus ei olekaan yhteydessä 3D-malliin, on sen sisältämät elementit mahdollista päivittää vastaamaan 3D-mallin tilaa. Tällöin itse luodut 2D-elementit (paitsi dynaamiset mitat) säilyvät muuttumattomina. Jos sen sijaan leikkauksessa on siirrelty mallista tulleiden elementtien paikkoja, ne siirtyvät päivittämisen yhteydessä 3D-mallin mukaisille paikoilleen. Piirustus-tyyppinen leikkaus toimii siten aivan samalla tavalla kuin työ- tai detaljipiirustus. Leikkausikkunat käyttäytyvät pääpiirteissään Pohjan tavoin, niissä vain muokataan mallia sivuprojektiossa. Leikkauksissa luodaan tyypillisesti kaksiulotteisia elementtejä kuten teksti, viivat, täytteet ja 2D-objektit. ArchiCAD 12-version uutuus Verhorakenne on määriteltävissä ja piirrettävissä leikkaus- ja julkisivuikkunoissa. Olemassa olevat elementit ovat muokattavissa; esimerkiksi seiniä, ovia ja ikkunoita on mahdollista siirtää ja kopioida. Myös Boolen toimenpiteet ovat käytettävissä leikkausikkunassa. Katso KO.TT Boolen toimenpiteet. Leikkauksen käsittely aloitetaan luomalla pohjaan leikkausviiva, joka osoittaa sijainnin, suunnan ja muodon. Itse leikkaus avataan valikoista kohdasta Näkymä Siirry Leikkaus, Projektiapuikkunan Sisältö-välilehdeltä tai valitsemalla leikkausviiva pohjasta ja valitsemalla Avaa leikkaus -komento kohdevalikosta (hiiren oikea painike). Avautuvassa ikkunassa on esitys mallista sellaisena kuin se on leikkauksen asetuksissa määritetty. 3.1 Leikkaustyypit Leikkauksilla ja julkisivuilla on kolmea eri Tilaa: Päivitä automaattisesti, Päivitettävä ja Piirustus. Valinta tehdään leikkauksen tai julkisivun asetuksissa. Kaksi ensimmäistä ovat yhteydessä kolmiulotteiseen malliin ja niissä tehtävät muutokset vaikuttavat suoraan siihen. Piirustus-tyyppinen leikkaus on 3D-mallista 2Dviivoiksi ja -täytteiksi muunnettu esitys, jossa tehtävät muutokset eivät vaikuta malliin. Kaikkiin leikkausikkunoihin on mahdollista luoda uusia 2Delementtejä kuten viivoja, täytteitä, selitteitä ja mittoja sekä sijoittaa objekteja (toimivat tällöin vain 2D-symboleina). Varsinkin kun leikkaus on mallitilassa, on valkeapohjaisista täytteistä hyötyä, kun leikkaukseen tehdään korjauksia. Sellaisella voidaan peittää väärän näköiset kohdat ja piirtää päälle uusia viivoja. Myös leikkauksien syvyys- ja korkeusrajoilla on mahdollista rajata sisältöä. Leikkauksen asetuksissa valitaan, näytetäänkö automaattiset kerroskorkeusmerkinnät. Ne on mahdollista näyttää joko näytöllä tai sekä näytöllä että tulostettaessa. Niiden avulla muutetaan myös kerrosten korkeuksia. Leikkauksen tehosteiksi voidaan valita pintojen väritys valitulla kynällä tai kunkin elementin materiaalivärillä, täytteet ja varjot. Leikkaus- ja kerrosmerkinnät voidaan vaihtaa, ja niiden parametrejä on mahdollista muokata. Komennot, joilla leikkaukset päivitetään, ovat valikoissa kohdassa Näkymä Päivitä. Mieti uudestaan mallista -komento on käytössä, kun päällimmäisenä näytöllä on jokin leikkausikkuna. Komento kohdistuu tähän ikkunaan. Mieti uudelleen mallista -komento päivittää projektin kaikki leikkaukset, joten sen käytön kanssa kannattaa olla harkitsevainen. Mieti uudelleen mallista kaikki malli-julkisivut/leikkaukset päivittää julkisivut/leikkaukset, jotka ovat yhteydessä malliin ja Mieti uudelleen mallista kaikki piirrosjulkisivut/leikkaukset vain piirustukset. 4 Julkisivu-ikkunat Julkisivuikkunat käyttäytyvät pääpiirteissään Pohjan tavoin, niissä vain muokataan mallia sivuprojektiossa. Leikkauksissa luodaan tyypillisesti kaksiulotteisia elementtejä kuten teksti, viivat, täytteet ja 2D-objektit. ArchiCAD 12-version uutuus Verhorakenne on määriteltävissä ja piirrettävissä leikkaus- ja julkisivuikkunoissa. Olemassa olevia elementit ovat muokattavissa; esimerkiksi seiniä, ovia tai ikkunoita voi siirtää ja kopioida. Myös Boolen toimenpiteet ovat käytettävissä julkisivuikkunassa. Katso KO.TT Boolen toimenpiteet.
KO.KL - 5 Julkisivun käsittely alkaa luomalla pohjaan julkisivuviiva, joka osoittaa sijainnin, suunnan ja muodon. Itse julkisivu avataan valikoista kohdasta Näkymä Siirry Julkisivut, Projekti-apuikkunan Sisältö-välilehdeltä, tai valitsemalla julkisivuviiva pohjasta ja valitsemalla Avaa julkisivu -komento kohdevalikosta (hiiren oikea painike). Avautuvassa ikkunassa on esitys mallista sellaisena kuin se on julkisivun asetuksissa määritetty. Kaikkia yksityiskohtia käsitellään tarkemmin kohdassa: KO.KL.3 Leikkaus ikkunat. 5 Työkuva 6 Seinäkaavio KL Työkuvat käyttäytyvät pääpiirteissään Detaljien tavoin, ne ovat vain ominaisuuksiltaan laajempia. Toisin kuin Detaljeihin, Työkuviin siirtyvät mallista myös mitat. Työkuvissa luodaan vain kaksiulotteisia elementtejä, kuten teksti, viivat, täytteet ja 2D-objektit. Olemassa olevat elementit ovat muokattavissa; esimerkiksi seiniä, ovia ja ikkunoita on mahdollista siirtää ja kopioida. Uuden työkuvan käsittely alkaa luomalla malli- tai piirustusikkunaan työkuvan rajaus, joka osoittaa sijainnin, suunnan ja muodon. Rajaukseen linkittyy merkki automaattisesti. Seinäkaaviot ovat leikkausten ja julkisivujen tavoin erillisiä ikkunoita, joita hallitaan kohdassa Näkymä Siirry Seinäkaaviot tai Projekti-apuikkunan Sisältö-välilehdellä. 7 Detalji-ikkunat Vaihtoehtoisesti luodaan merkkejä, joita linkitetään jo olemassaoleviin työkuviin. Itse työkuva avataan valikoista kohdasta Näkymä Siirry Työkuva, Projekti-apuikkunan Sisältö-välilehdeltä, tai valitsemalla työkuva pohjasta ja valitsemalla Avaa työkuva -komento kohdevalikosta (hiiren oikea painike). Avautuvassa ikkunassa on esitys rajauksen sisällöstä sellaisena kuin se on lähteen asetuksissa määritetty. Detaljit ovat leikkausten tavoin erillisiä ikkunoita, joita hallitaan kohdassa Näkymä Siirry Säädöt tai Projekti-apuikkunan Sisältö-välilehdellä. Detaljit sisältävät mallista siirrettyjä 2D-muotoon muutettuja elementtejä sekä niihin itse lisätyt elementit. Piirustus-tyyppisten leikkausten tavoin ne ovat päivitettävissä valikon Näkymä Päivitä Mieti uudestaan -komennoilla.
KO.KL - 6 8 3D-Dokumentti-ikkuna 9 3D-ikkuna KL 3D dokumentti-ikkunaa käytetään mitoitettujen työpiirustusten ja selventävien esitysten tekoon. Ikkunassa voi mitoittaa, lisätä tekstiä ja selitteitä. Esimerkiksi 3D-ikkunaan esiin otettu liitos esitetään detaljoidusti käyttämällä leikkauspinnoissa rakennetyyppien kerroksia. 3D-dokumentteihin tehtävään mitoitukseen on rakennettu omia mitoitustoimintoja, jotka tulevat esiin mittatyökaluun. 3Ddokumentti on hyvin paljon Leikkauksen- ja Julkisivun kaltainen; se on linkki malliin, jonka päivitys on tehtävissä käyttäjän valinnan mukaan. 3D-dokumentissa voi valita mallin elementtejä, muuttaa niiden asetuksista parametreja, muttei muokata niitä graafisesti, eikä luoda uusia elementtejä malliin. 3D-dokumentin lähde on 3D-ikkuna, johon tehdyt asetukset välittyvät tallennettuun 3D-dokumenttiin. Kuten muillakin mallinäkymillä, 3D-dokumentillakin on oma asetusikkunansa. 3D-dokumentin tärkeimmät asetukset ovat leikkaamattomien ja leikattujen elementtien täytteet sekä varjostus. 3D-dokumentti on muutettavissa näppärästi, myös jälkikäteen määrittelemällä uudestaan 3D-projektioita, sekä määrittämällä uudelleen suodatettavat elementit. Uusia 3D-dokumentteja luodaan ja määritellään uudestaan joko kohdevalikosta tai kohdasta Dokumentti 3D dokumentti. ArchiCADissä rakennetaan koko ajan samaa virtuaalirakennusta kolmiulotteiseen avaruuteen ja eri 2D- sekä 3D-ikkunat ovat kaikki vain näkymiä tuohon yhteen malliin. Siksi 3D-työskentely sinänsä ei poikkea työskentelystä pohja- tai leikkausnäkymissä. Kaikki 3D-näkymissä tehdyt muutokset päivittyvät pohjanäkymään ja päinvastoin. 3D-näkymien asetuksia tehdään Näkymä 3D-näkymän tyyppi ja Elementit 3D-näkymässä -valikkojen kautta. Myös 3Dnäkymässä hiiren oikealla painikkeella aukevasta kohdevalikosta tehdään 3D-asetuksia. Tallennetut 3D-näkymät näkyvät Projektiapuikkunan Sisältö-välilehdellä, josta siirrytään näkymästä toiseen. Katso: KO.KL.8.6 Projekti-apuikkuna. 3D-näkymä voi olla joko perspektiivinäkymä tai yhdensuuntaisprojektio, tyypillisesti aksonometria. Perspektiivikuvissa on aina määritetty katselupiste (kamera) ja kohdepiste. Yhdensuuntaisprojektioissa kuvaan otetaan koko malli. Sekä perspektiivinäkymän että yhdensuuntaisprojektion asetukset säädetään valikoissa kohdassa Näkymä 3Dnäkymän tyyppi 3D-projektio. Avautuvan ikkunan oikeassa ylälaidassa on painike, jolla siirrytään näkymätyypistä toiseen. Kun Ikkuna-valikosta valitaan 3D-ikkuna, avautuu 3D-näkymä niillä asetuksilla, jotka on viimeksi säädetty. Kohdasta Näkymä Elementit 3D-näkymässä avataan 3D-ikkuna näyttäen koko malli, leikaten se valinta-alueella tai näyttäen valitut elementit. Valinta on tehtävissä myös pohjassa kohdevalikosta, joka aukeaa hiiren oikella painikkeella. 9.1 Perspektiivi Perspektiivi-ikkunassa säädetään kaikki perspektiivinäkymän olennaiset asetukset. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa näkyy esikatselu pohjanäkymästä. Jos näkymään halutaan suurempi osa mallista, pitää pohjanäkymä ensin sovittaa vastaavasti. Esikatselukuvassa näkyvät myös katselupiste (katsojan silmä eli kamera), kohdepiste, aurinko ja näkökartio paksummalla viivalla.
KO.KL - 7 Katselupisteeseen, kohdepisteeseen ja aurinkoon tartutaan osoittimella ja raahataan ne toiseen paikkaan. Mihin tahansa kohtaan osoittaminen muuttaa katselupisteen paikkaa osoitetun pisteen suuntaan säilyttäen etäisyyden kohdepisteeseen vakiona. Vaihto-osoitus siirtää katselupisteen osoitettuun paikkaan ja Optio-osoitus kohdepisteen. Nämä osoitukset on hyvä muistaa, koska suurennossuhteesta riippuen on mahdollista, että katselu- ja kohdepiste katoavat kokonaan esikatselukuvasta. Edellä mainituilla osoituksilla ne saadaan sinne takaisin. Näkökartio esikatselukuvassa antaa täsmällistä tietoa elementtien mahtumisesta kuva-alueelle näkölinjan ollessa vaakatasossa. Kameran kulman ollessa voimakkaasti ylös- tai alaspäin kallistettuna kartio tietenkin vääristyy, eikä anna niin täsmällistä kuvaa. Säädöt on mahdollista tehdä myös numeerisesti oikeanpuoleisessa osiossa. Korkeusasemat on annettava aina numeerisesti suhteessa projektin nollaan. Aurinko on säädettävissä tarkasti vastaamaan todellisia olosuhteita Aurinko-painikkeesta avautuvassa ikkunassa. Säädöt ovat samat kuin kameratyökalun aurinkosäädöt. Myös kameratyökalulla asetetaan perspektiivejä. Kameroita on mahdollista sijoittaa pohjaan rajaton määrä, joten kuhunkin kameraan säädetty perspektiivinäkymä jää kameran mukana talteen. Kamera- ja muut 3D-näkymät kannattaa tallentaa näkymiksi, jolloin Projekti-apuikkunan Näkymät-välilehden kautta näkymään siirtyminen käy helposti ja näkymän voi kätevästi siirtää planssille. Näin tallennettuun näkymään tallentuvat kaikki 3Dvalikossa tehdyt asetukset ja jopa valinta-alueella tehty tarkasteltavan alueen rajaus. Projekti-ikkunassa näkyvä tallennettu kamera sisältää vain 3D-suuntausasetukset. 9.2 Aksonometria Kolmesta suorasta suunnasta katseltaessa, on mahdollista tallentaa 3D-ikkunan sisältö ArchiCAD GDL -objektiksi, ikkunaksi tai oveksi. Tallennus tapahtuu tällöin Arkisto Kirjastot ja objektit Tallenna 3D-malli nimellä... Halutut arvot joko syötetään numeerisesti tai kameraa ja aurinkoa muutetaan raahaamalla. Kameran ja auringon liikuttaminen 45 asteen välein onnistuu, kun niitä ei raahata, vaan osoitetaan kuvassa lähelle oikeaa suuntaa, jolloin ne hakeutuvat automaattisesti vakiokulmiin. Auringon korkeuskulma on mahdollista määrittää vain numeerisesti. Aurinko on säädettävissä myös Aurinkopainikkeen kautta, kuten edellisessä kappaleessa on mainittu. Huomaa Kaikkia koordinaattiakseleita on myös mahdollista venyttää, mikä tekee aksonometrioiden muokkaamisen varsin hauskaksi. VINKKI Vielä hauskemmaksi maailma muuttuu, kun omituiset aksonometriat määritetään esiasetuksiin ja tehdään aksonometria-animaatio, jossa sama talo venyy ja vanuu mielipuolisesti ikään kuin se olisi tehty pehmeästä kumista ja heitetty päin seinää.## 9.2.1 Esiasetetut KL 3D-projektion aksonometriatilassa säädetään 3D-näkymän yhdensuuntaisia esityksiä. Oikeassa ylälaidassa olevalla painikkeella valitaan näkymä kahdentoista perustyypin joukosta. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa näkyy esikatselu tehtyjen asetusten mukaisesti. Esiasetetut-painikkeesta aukeaa ikkuna, jossa määritetään asetukset esiasetetuille aksonometrioille. Tänne tallennetaan muistiin näkymiä ja niitä on mahdollista hakea sekä luoda animaatio niiden perusteella. Lisää aksonometria -painiketta osoittamalla lisätään aksonometriaikkunassa sillä hetkellä oleva näkymä listaan ja samalla se nimetään. Listassa olevat näkymät muodostavat automaattisesti animaation avainkuvat. Jos jokin näkymä on valittuna uutta lisättäessä, tulee uusi valitun yläpuolelle listaan. Jos mitään ei ole valittuna, uusi tulee alimmaiseksi. Näkymien järjestystä muutetaan nimen vasemmalla puolella olevilla rullaimilla. Valitse aksonometria vaihtaa listasta valitun näkymän sen hetkisten aksonometria-asetusten mukaiseksi. Poista poistaa valitun näkymän listasta. Ikkunan oikeassa laidassa on animaatioasetukset. Tallennetuista näkymistä muodostuvien avainkuvien välille on mahdollista asettaa välikuvia, joihin ArchiCAD interpoloi siirtymän ottaen huomioon muutokset avainkuvanäkymissä. Avoin- ja Suljettu-painikkeilla säädetään animaatio joko alkamaan ensimmäisestä näkymästä ja päättymään viimeiseen tai jatkumaan katkeamattomana silmukkana. Odota tässä -painikkeella säädetään, kuinka kauan kamera viipyy valitun näkymän kohdalla. Säätö on sama kuin kameratyökalun animaatio-osiossa.
KL KO.KL - 8 9.3 3D-ikkunan sisältö 3D-ikkunassa on mahdollista näyttää valinnan mukaan joko valinta-alueen sisältö, valitut elementit tai koko malli (näkyvät tasot). 9.4 3D-leikkaukset Lisäksi elementtien näkyminen 3D-ikkunassa on säädettävissä erikseen elementtityypeittäin valitsemalla kohdassa Näkymä Elementit 3D-näkymässä 3D:ssä näytettävät elementit... Ylimmässä osiossa valitaan, mitkä kerrokset näytetään. Seuraavan osion säädöt vaikuttavat valinta-alueella rajatun alueen näkymiseen 3D:ssä. Elementit näytetään joko valinta-alueen sisä- tai ulkopuolelta. Jos esimerkiksi halutaan tarkastella rakennusta ulkoapäin, voidaan kaikki sen sisällä olevat elementit tällä tavoin rajata pois 3D-mallin laskennasta, mikä saattaa tuntuvasti vähentää laskenta-aikaa. Mikäli Rajaa elementit valinta-alueella on rastitettu, valinta-alueen lävistämät elementit leikkautuvat valinta-alueen reunojen mukaisesti. Jos tätä ei ole rastitettu, valinta-aluetta koskettavat elementit näkyvät kokonaisina. Alimmassa kentässä valitaan, mitkä elementtityypit näytetään 3D-ikkunassa. Myös vyöhykkeet on mahdollista valita näkymään haluttaessa yhtäaikaisesti mallin kanssa. ArchiCAD-malliin määritetään leikkaavia tasoja kohdassa Näkymä Elementit 3D-näkymässä 3D-leikkausasetukset... Toiminto on valittavissa ainoastaan 3D-ikkunan ollessa auki se voi tosin olla esimerkiksi pohjan takana piilossa. Avautuvassa ikkunassa näkyy kolme projektiota: kaksi sivulta ja yksi ylhäältä. Leikkaustasot yksinkertaisesti piirretään projektioikkunoihin ja piirtämisen jälkeen osoitetaan silmällä sitä puolta, jonka halutaan leikkautuvan. Jos leikkaustaso tuli piirretyksi epätoivottuun kohtaan, siitä pääsee eroon menemällä sen päälle mersulla ja kaksoisosoittamalla. Leikkautuva osa saa päälleen harmaan rasterin. Samaan projektioon on mahdollista määritellä useita leikkaustasoja. Osoittamalla Poista kaikki leikkaustasot kaikki tehdyt leikkaukset katoavat. Leikkaustasot on mahdollista määritellä myös numeerisesti ja jokaisen koordinaatin voi lukita painamalla sen painike alas. Leikkaustasoa piirrettäessä lukitun koordinaatin arvo ei muutu. Kun halutaan tehdä tavanomainen poikkileikkauskuva, piirretään vain yksi leikkaustaso ja säädetään 3D-projektio kohtisuoraan sitä vastaan. Leikkausmateriaalin ja -kynän valinnalla voi korostaa leikattuja pintoja. Osoittamalla Muu päästään säätämään kaikille leikkauspinnoille yhtenäinen materiaali ja piirtokynä.
KO.KL - 9 Huomaa Tässä tehtävät leikkaukset eivät lopullisesti muovaa mallia, vaan vain ohjaavat 3D-näkymän ulkomuotoa. Mikäli Näkymä Elementit 3D-näkymässä Leikkaa 3D-malli -kohta on valittu, malli leikataan tässä tehtyjen asetusten mukaisesti 3Dnäkymään siirryttäessä. 9.5 3D-ikkuna-asetukset ArchiCADin sisäistä moottoria käytettäessä valitaan kolmesta vaihtoehdosta: rautalanka, piiloviivat ja väritys. OpenGL:ää käytettäessä on valittavissa ainoastaan rautalanka ja väritys. Huomaa, että OpenGL osaa liittää myös pintatekstuurit mukaan väritettyyn 3D-kuvaan. Rautalanka-malli on yksinkertainen ja nopea. Siinä elementit ovat täysin läpinäkyviä mitään peittäviä pintoja ei ole. Rautalanka on käytännöllinen hyviä kuvakulmia etsittäessä ja animaatiokokeiluja tehtäessä. Piiloviiva-esitystapa tekee viivapiirroksen ja ottaa huomioon läpinäkyvät ja läpinäkymättömät pinnat. Piiloviivojen laskentatapa voi olla analyyttinen tai likiarvoinen. Likiarvoinen on nopeampi, ja analyyttinen on tarkoitettu lopullisten viivakuvien laskemiseen. Käytännössä nykyisten koneiden laskentateholla eroa ei juuri huomaa, joten yleensä kannattaa käyttää analyyttistä tapaa. Piiloviivakuviin on mahdollista liittää myös 3Drastereita. Jos käytetään heittovarjoja, näkyvät niistä vain ääriviivat. Väritetyssä 3D-kuvassa pinnat saavat värin. Väritetty kuva voi olla joko likiarvoinen tai analyyttinen. Analyyttinen laskenta tuottaa monikulmioita, jotka vektorimuotoisina voidaan vaikka kopioida ja sijoittaa pohjaan. Tämä tehdään kopioi leikkaa -komennoilla. 3D-näkymästä valitaan haluttu alue valinta-alue-työkalun 2D-toiminnon ollessa käytössä (muutetaan Tiedot-ikkunassa). Nopeammin tapahtuva likiarvolaskenta tuottaa bittikarttakuvan. OpenGL:ää käytettäessä myös tekstuurit saadaan mukaan. Huomaa, että näiden säätöjen lisäksi myös tasoasetuksissa on mahdollista säätää kokonaisia tasoja rautalankamalliksi. Tämä säätö ohittaa 3D-ikkuna-asetukset. Katso KO.AS.4.1 Tasoasetukset. 9.5.2 Tehosteet Tehosteet-osiossa säädetään täytteet ja varjot. 3D-täyte on materiaalipinnoille tuleva vektoritäytekuvio. Kullekin materiaalille määritellään oma täyte kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Materiaalit... Läpinäkyvyys värityksessä rasteroi läpinäkyvän pinnan sen läpinäkyvyysasteen mukaan. Mitä läpinäkyvämpi pinta on, sen vähemmän pisteitä sille lasketaan. Heittovarjot on mahdollista jättää esittämättä, tai ne esittään reunaviivoilla tai ilman. Heittovarjot hidastavat laskentaa huomattavasti. Ilman reunaviivoja lasketuista varjoista tulee erillisiä viivoja, kun taas reunaviivoilla lasketut muodostavat täytepinnan. Heittovarjot lasketaan joko kaikille pinnoille tai vain yhdelle määritellylle tasolle, esimerkiksi maanpinnalle asemapiirroksessa. KL Kohdassa Näkymä 3D-näkymän tyyppi 3D-ikkuna-asetukset... säädetään 3D-näkymän asetukset. Ensin valitaan 3D-moottori. Käytössä on joko ArchiCADin sisäinen moottori tai OpenGL-moottori. OpenGL on tietokonepeleistä tuttu graafinen rajapinta, jonka avulla mallin käsittely kolmiulotteisesti on todella nopeaa ja näyttävää. Jos valittuna on OpenGL, Säädä-painikkeen takaa löytyy lisää säätöjä ja siellä 3D-kiihdytyksen voi myös kokonaan kytkeä pois, mikä voi olla tarpeen joidenkin näytönohjainten rajoittuneisuuden vuoksi. Seuraava asetus on 3D-esitystapa. 9.5.1 Esitystapa 9.5.3 Näkymä Näkymä-osiossa säädetään 3D-ikkunan ominaisuuksia. 3D-ikkunan koko on vapaasti säädettävissä pikseleinä. Rastittamalla Säilytä suhteet toinen arvo muuttuu samassa suhteessa toiseen nähden. Viivan leveys valitaan hius- tai leveiksi viivoiksi. Taustalle määritetään yhtenäinen väri kaksoisosoittamalla väriruutua, mikä avaa käyttöjärjestelmän väriasetukset. Käyttöön on mahdollista määrätä myös sama tausta kuin renderoinnissa. 9.5.4 GDL-objektien tartuntapisteet Osiossa on mahdollista valita objektien 2D-symbolin apupisteet näytettäväksi myös 3D-ikkunassa, mikä antaa lisää muokkausmahdollisuuksia. 9.6 3D-ikkunassa liikkuminen 3D-liikkumistapa valitaan 3D-ikkunan alareunassa olevista painikkeista, 3D-ikkunassa hiiren oikealla painalluksella aukeavasta kohdevalikosta tai Suunnistin, Yksinkertainen 3D tai Perinteinen suunnistin -painikepalkeista. Painikkeet ovat harmaina muulloin kuin 3D-ikkunan ollessa auki, aksonometrianäkymässä vain osa niistä on käytössä. Suunnistimen painikevalikosta vaihdetaan tilaa perspektiivin ja aksonometrian välillä. 3D-pyöritys valitaan käyttöön ja pois 3D-ikkunan alareunan painonapista. Se saadaan tilapäisesti käyttöön myös painamalla vaihtonäppäintä (Shift) ja pitämällä hiiren rullaa pohjassa. Myös työkalun valitseminen tai Esc-näppäimen painaminen palauttaa 3D-ikkunan automaattisesti muokkaustilaan. Painikkeella siirrytään 3D-liikkumiseen, jossa hiirtä liikuttamalla käännetään katselusuuntaa ja nuolinäppäimillä (tai W, S, A, D) sekä PgUp ja PgDown (tai välilyönti ja C) -näppäimillä liikutaan. Vauhti kasvaa vaihtonäppäimellä (Shift) hetkellisesti. Perusnopeus säädetään + ja - (tai. ja,) -näppäimillä. Liikkuminen lopetetaan joko välilyönnistä tai hiiren napin painalluksella.
KO.KL - 10 KL 9.7 3D-liikkumisen perusteet 3D-pyörityksessä näkymää pyöritetään mallin geometrisen keskipisteen suhteen. Jos jokin tai joitakin elementtejä valitaan, pyöritys tapahtuu niiden suhteen. 3D-liikkumisessa mallissa liikutaan ikään kuin kävellen. Painamalla F-näppäintä kytketään päälle tai pois lento-tila. Lennettäessä katselupisteen (kameran) korko pysyy vakiona, joten liikkuessa on mahdollista vaihtaa katselusuuntaa ja esimerkiksi liikkua mallin yllä katsellen sitä lintuperspektiivistä. Myös Näkymän esikatselu -apuikkunan avulla on mahdollista liikkua 3D-näkymässä. 9.8 Perspektiivinäkymässä liikkuminen Perspektiivinäkymässä on kaksi päätapaa liikkua: 3D-pyöritys ja 3D-liikkuminen. Suunnistin- ja Yksinkertainen 3D -painikepalkeissa ei muita vaihtoehtoja olekaan. Perinteinen suunnistin -painikepalkissa sen sijaan löytyy ohjaustoimintoja, jotka muistuttavat vanhempien ArchiCADien 3D-liikkumistapoja. Niitä käytettäessä 3D-ikkunaan tulee näkyviin suorakulmio, jonka eri puolille osoittamalla näkymässä liikutaan. Liiku kääntää katselusuuntaa sivuille osoitettaessa tai liikkuu eteen tai taaksepäin ylä- ja alapuolelle osoitettaessa. Sivuttaisliike siirtää katselupistettä sivu- tai pystysuunnassa. Liiku-toiminnon aikana sen saa aktivoitua tilapäisesti painamalla vaihtonäppäintä (Shift). Kierto kiertää näkymää vaaka- tai pystysuunnassa katselupisteen pysyessä paikallaan. Painamalla vaihtonäppäintä (Shift) kierto tehdään sivusuunnassa (sivukallistus). Painikkeella lukitaan katselupiste, jolloin liikkuessa näkymä pysyy kohdistettuna samaan pisteeseen koko ajan. Näkymä 3D-ohjaus-lisät -valikossa sekä Perinteinen suunnistinpainikepalkissa löytyy apukeinoja 3D-näkymän kohdistamiseen. Painikkeella näkymä kohdistetaan johonkin pintaan, eli se siirretään näkymän keskelle. Ensin painetaan painike alas ja sitten osoitetaan haluttua pintaa mallissa. Painikkeella näkymä kohdistetaan kohtisuoraan osoitettuun pintaan, eli se siirretään näkymän keskelle ja näytetään suoraan edestäpäin. Kameran sivukallistus suoristetaan painikkeella. Painikkeella kameran pystykallistus palautetaan vaakatasoon eli kohteen ja katselupisteen korkeusasema asetetaan samaksi. 9.9 Aksonometriassa liikkuminen Aksonometrianäkymässä toimiminen on luonnollisesti rajoitetumpaa kuin perspektiivissä. Näkymää pyöritetään 3D-pyörityksellä kuten perspektiivinäkymässä. Lisäksi on käytössä Perinteinen suunnistin-painikepalkin Kierto, jota käyttäessä näkymän keskelle ilmestyy suorakulmio, jonka eri puolille osoittamalla näkymää pyöritetään. Näkymä 3D-ohjaus-lisät -valikossa sekä Perinteinen suunnistin-painikepalkissa löytyy pääosa samoista apukeinoista 3D-näkymän kohdistamiseen kuin perspektiivinäkymässäkin on käytössä. Painikkeella näkymä kohdistetaan kohtisuoraan osoitettuun pintaan, eli se siirretään näkymän keskelle ja näytetään suoraan edestäpäin. Kameran sivukallistus suoristetaan painikkeella. Painikkeella kameran pystykallistus palautetaan vaakatasoon eli kohteen ja katselupisteen korkeusasema asetetaan samaksi. 9.10 Renderointi-ikkuna 3D-ikkunaan ja kameratyökaluun liittyy kiinteästi renderointi. Renderointi, jota on suomeksi kutsuttu myös näköistämiseksi, laskee 3D-mallista valokuvanomaisia kuvia, joissa pintamateriaalit, valot ja varjot on esitetty luonnollisina. Tosin haluttaessa renderoimalla saadaan myös luonnosmaisuutta esimerkiksi perspektiivikuvalle. Renderointi-ikkunan sisältö ei tallennu automaattisesti, vaan se tulee tallentaa komennolla Arkisto Tallenna nimellä ennen ikkunan sulkemista. Aihetta käsitellään monipuolisesti kirjasessa VI Visualisointi. Myös renderoinnin asetukset on mahdollista tallentaa näkymän mukana Projekti -ikkunaan. Tästä on paljon hyötyä, jos samasta kohtaa tekee useita renderointeja vaihtoehtoisista suunnitelmista. 10 Taulukko- ja luetteloikkunat Luetteloikkuna voi sisältää moninaisia listauksia (kuten ikkunakaavio) mallin sisältämistä elementeistä, joita tuotetaan Dokumentti Elementtitaulukot ja määräluettelot -valikon komennoilla tai avaamalla taulukot Projekti-apuikkunan Sisältö -välilehdeltä. Taulukkoikkunassa puolestaan esitetään elementtitaulukot tai projektitaulukot, jotka avataan valikoista kohdasta Dokumentti Projektitaulukot tai Projekti-apuikkunasta. Luetteloikkunoiden sisällön voi tallentaa ArchiCAD-projektitiedostoksi, PDF tai RTF-muotoon; taulukkoikkunoiden sisällön voi tallentaa XLS, DOC, DWF tai teksti sarkainerottimilla (txt) -muotoihin. Järjestely-ikkunassa taulukot ja luettelot on mahdollista säilöä näkymiin vetämällä tai siirtää suoraan plansseille; näkymistä ne voidaan siirtää suoraan tulosteisiin, jos asettelua tai nimiötä ei tarvita. 11 Painikepalkit ArchiCADissä painikepalkkien avulla on mahdollista nopeasti valita käytännössä kaikki ohjelman eri komennot. ArchiCADissä on valmiina 15 eri toimintoryhmittäin määriteltyä painikepalkkia. Näistä ovat oletuksena käytössä Suunnistin ja Vakio. Ne sisältävät komennot projektissa liikkumiseen ja yleisimmät perustoiminnot tiedostonhallintaan ja työskentelyyn. Painikepalkkien nimet ja sisältö vaihdetaan Työympäristön asetuksissa Vaihtoehdot Työympäristö Painikepalkit... On myös mahdollista luoda uusia painikepalkkeja ja koota niihin haluamiensa komentojen painikkeet. Painikepalkkien kokoa ja muotoa muutetaan venyttämällä niitä sivuilta tai nurkista. Ne voi telakoida (Windowsissa) tai kiinnittää (Macissä) toisiinsa tai apuikkunoihin. 11.1 3D-visualisointi 3D-visualisointi -painikepalkista löytyvät komennot: 3Dikkuna, Aksonometria, Perspektiivi, 3D-projektio... (valikossa Lisää kamera reittiin tai Esiasetetut aksonometriat... ja Lisää aksonometria...), Liiku 3D:ssä, 3D-pyöritys, Kohdista, Kohdista kohtisuoraan, Suorista kamera, Vaakasuora näkymä, Rautalanka, Piiloviivat, Väritys, Näytä valinta/valinta-alue 3D:ssä (valikossa Näytä kaikki 3D:ssä), 3D:ssä näytettävät elementit..., 3D-leikkausasetukset..., Leikkaa 3D-malli, 3D-ikkunaasetukset..., Renderointiasetukset..., Renderoi, Animaatio..., Varjoanalyysi... 11.1.1 3D-ikkuna Painikkeesta avataan tai tuodaan päällimmäiseksi 3D-ikkuna.
KO.KL - 11 11.1.2 Aksonometria Painikkeesta avataan aksonometrinen näkymä 3D-ikkunassa. 11.1.3 Perspektiivi Painikkeesta avataan perspektiivinäkymä 3D-ikkunassa. 11.1.4 3D-projektio Painikkeesta aukeaa 3D-projektion asetusikkuna. Sen vierestä aukeaa valikko, jossa on perspektiivisessä 3Dnäkymässä komento Lisää kamera reittiin. Se luo näkymän mukaisen kameran osaksi animaatioreittiä. Aksonometrisessa 3D-näkymässä valikossa ovat komennot Esiasetetut aksonometriat.. ja Lisää aksonometria... Niillä lisätään aksonometria muistiin, järjestetään ja poistetaan niitä sekä määritetään animaatioasetukset. 11.1.5 Liiku 3D:ssä Painikkeesta aloitetaan 3D-liikkuminen. 3D:ssä liikutaan nuolinäppäimillä tai W-, S-, A- ja D-näppäimillä ohjaten joko kävellen tai lentäen. Ylös- ja alaspäin liikutaan PgUp ja PgDown tai välilyönti- ja C-näppäimillä. Lentäminen aloitetaan ja lopetetaan F-näppäimellä. Tällöin korkeustaso ei muutu liikuttaessa. Nopeutta lisätään ja vähennetään näppäimillä + ja - tai. (piste) ja,(pilkku). Hetkellisesti nopeutta voi lisätä vaihtonäppäimellä (Shift). Liikkuminen lopetetaan osoittamalla hiirellä tai painamalla ESC. Ohjauskomennot näytetään ohjeikkunassa, joka aukeaa aloitettaessa 3D-liikkuminen. Painike on käytössä perspektiivisessä 3D-näkymässä. Se löytyy myös 3D-ikkunan alareunasta. 11.1.6 3D-pyöritys Painikkeesta aloitetaan 3D-näkymän pyörittäminen mallin keskipisteen tai valitun kappaleen keskipisteen ympäri. Pyöritys lopetetaan joko painamalla uudelleen painiketta tai ESCnäppäimellä. 3D-pyöritys saadaan käyttöön myös painamalla vaihtonäppäintä (SHIFT) ja hiiren rullaa samanaikaisesti. Tällöin pyöritys on käytössä ainoastaan niin kauan kuin ne pidetään pohjaan painettuina. 11.1.7 Kohdista Kohdistaminen siirtää kameran kohdistuspisteen valittavaan elementtiin. Ensin painetaan painiketta ja sitten osoitetaan 3D-näkymässä haluttua elementtiä. Katselupiste ei siirry. 11.1.12 Piiloviivat Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi rautalankamalliksi piiloviivoin. Komento toimii ainoastaan käytettäessä Sisäistä moottoria, jonka voi valita käyttöön 3D-ikkunan asetuksissa. 11.1.13 Väritys Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi väritetyin pinnoin esitettäväksi. Sisäistä moottoria käytettäessä pinnat esitetään tasavärisinä tai vektoritäyttein. Läpinäkyvyys esitetään rasteroidulla täytteellä. OpenGL-moottoria käytettäessä pinnat esitetään tekstuurein. OpenGL-moottoria käytettäessä pinnat voivat olla vain kokonaan läpinäkyviä tai läpinäkymättömiä. 3D-ikkunan asetuksissa on OpenGL-kohdassa lisäasetukset, joissa määritetään mikä läpinäkyvyysprosentti on rajana kokonaan läpinäkyvälle tai läpinäkymättömälle. Molempia moottoreita käytettäessä pinnat tummennetaan varjon puolelta. Sisäistä moottoria käyttäessä myös heittovarjot on mahdollista kytkeä näkyviin. Tätä voi käyttää hyväksi esimerkiksi varjojen projisoimisessa ottamalla aksonometrian ylhäältä päin ja tallentamalla 3D-ikkunasta näkymän 2Dviivoina. ArchiCAD kysyy tallennettavat asiat, joiksi valitaan vain Varjot-kohdan Monikulmiot. Liittämällä tallennettu 2D-viivakuva pohjaan saadaan asemapiirrosta varten oikein konstruoidut varjot. 11.1.14 Näytä valinta/valinta-alue 3D:ssä Painikkeella näytetään 3D-ikkunassa vain valitut tai valinta-alueella rajatut elementit. 3D:ssä näytettävät elementit -ikkunassa määritetään lisäksi elementtityypeittäin, mitkä elementit näytetään, mistä kerroksista elementit näytetään ja leikataanko valinta-alueella rajatut elementit valinta-alueen mukaan. Painikkeen viereisessä valikossa on komento Näytä kaikki 3D:ssä. Se näyttää kaikki näkyvillä tasoilla olevat ja 3D:ssä näytettävät elementit-kohdassa määritellyt elementit 3D:ssä. 11.1.15 3D:ssä näytettävät elementit Painikkeesta avautuu asetusikkuna. Siinä määritetään kerrokset, jotka näytetään 3D:ssä. Valinta-aluetta käytettäessä määritetään elementit näytettäviksi joko sen sisä- tai ulkopuolelta ja leikataanko elementit valinta-alueen rajauksen mukaan vai näytetäänkö ne kokonaisina. Näkyvien elementtien tyypit on mahdollista valita, tai valitsemalla kohta rakenne-elementit näytetään kaikki. KL 11.1.8 Kohdista kohtisuoraan Komento sijoittaa osoitettavan elementin keskelle näkymää ja suuntaa katselusuunnan kohtisuoraan sitä vastaan. 11.1.9 Suorista kamera Painikkeella suoristetaan kameran sivukallistus. Se määrätään 3D-projektion asetuksissa. 11.1.10 Vaakasuora näkymä Painikkeella asetetaan 3D-näkymän katselupisteen ja kohdistuspisteen korko samaan tasoon. Aksonometriassa näkymä vaihdetaan julkisivuksi eli sivusuuntaiseksi. 11.1.11 Rautalanka Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi rautalankamalliksi.
KO.KL - 12 KL 11.1.16 3D-leikkausasetukset Painikkeesta avautuu asetusikkuna. Siinä määritetään leikkaavat tasot kolmessa ortogonaalisesti projisoidussa ikkunassa. Leikkaustaso piirretään ikkunaan, haluttaessa koordinaattiarvot on mahdollista syöttää numeroin X-, Y- ja Z-kohtiin. Osoittamalla valitaan kumpi puoli tasoon nähden leikataan pois. Leikkausmateriaali ja kynä on mahdollista määritellä kaikille samaksi tai valita elementtien mukaiseksi, jolloin noudatetaan kunkin elementin omia asetuksia. 11.1.17 Leikkaa 3D-malli Painikkeesta kytketään päälle tai pois leikkausasetusten mukaiset leikkaustasot. 11.1.18 3D-ikkuna-asetukset Painikkeesta avautuu asetusikkuna. Siinä määritellään käytettäväksi 3D-moottoriksi joko sisäinen tai OpenGL. Niillä on hieman erilaiset säätönsä. 3D-ikkunan muodoksi voi valita rautalanka- tai väritetyn mallin. Muita asetuksia ovat reunaviivojen tarkkuus, läpinäkyvyys, taustan väri sekä tartuntapisteiden käyttötapa. OpenGL-moottorilla on lisäasetukset, joissa määrätään käytetäänkö kiiltoa, hohtoa, pehmeitä pintoja, tekstuureita, grafiikkakiihdytystä sekä läpinäkyvyysprosentti, josta pienemmillä arvoilla elementit esitetään läpinäkymättöminä, suuremmilla läpinäkyvinä. Lisäksi on mahdollista säätää näytön päivityksen nopeutta ja etäisyyttä, jota lähempänä olevat elementit näytetään aina. Näytön päivityksen nopeuttamiseksi osa elementeistä jätetään tarvittaessa näyttämättä liikutettaessa 3D-näkymää. 11.1.19 Renderointiasetukset Painikkeesta avautuu asetusikkuna. Siinä määritellään käytettävä renderointimoottori ja tämän asetukset. Näissä valitaan esimerkiksi kuvan koko, laatu, varjojen näyttäminen, valonlähteet ja tehosteet. 11.1.20 Renderoi Painikkeesta käynnistetään renderointi. Jos 3D-ikkuna ei ole aktiivisena, se avataan ja päivitetään ensin. 11.1.21 Animaatio Painikkeesta avautuu asetusikkuna, jossa määritellään animaatioasetukset ja käynnistetään animaation renderointi. 11.1.22 Varjoanalyysi Painikkeesta avautuu asetusikkuna, jossa määritellään varjoanalyysi-animaation asetukset ja käynnistetään sen renderointi. 11.2 Attribuutit Attribuutit -painikepalkista löytyvät komennot: Kynät ja värit..., Viivat..., Täytteet..., Rakennetyypit..., Materiaalit..., Vyöhykkeet... ja Merkintätyylit... 11.2.2 Viivat Painikkeesta avautuu Viivat -asetusikkuna. Siinä määritellään viivatyyppejä ja muokataan niitä. Viivat voivat olla joko mittakaavassa tai mittakaavattomia. Ne ovat joko Katkoviivoja eli samansuuntaisista viivanosista muodostettuja (ehyt viiva, katkoviiva, pistekatkoviiva ja niin edelleen) tai Kuvioviivoja, joihin voi sijoittaa leikepöydälle kopioidut viivat ja kaaret. Luotaessa uusi viiva sen voi tehdä myös kopioimalla olemassaolevan viivan. 11.2.3 Täytteet Painikkeesta avautuu Täytteet -asetusikkuna. Siinä määritellään erilaiset vektoritäytteet. Luotaessa uusi valitaan joko Kuviotäyte tai tehdään kopio olemassaolevasta täytteestä. Kuviotäytteeksi voi sijoittaa leikepöydälle kopioidut viivat. 11.2.4 Rakennetyypit Painikkeesta avautuu Rakennetyypit -asetusikkuna. Siinä määritellään erilaiset rakennetyypit. Uuden rakennetyypin teko aloitetaan monistamalla jokin olemassaoleva rakennetyyppi. Rakennetyypin jokaiselle kerrokselle määritellään paksuus, täyte ja kynät. Rakennekerrosten väleihin ja päihin sekä koko rakenteen reunoille tulevat viivat on mahdollista määrittää kukin erikseen. Täytteen suunnaksi on valittavissa yleinen tai rakenteen suuntainen, jolloin täytteen suunta vaihtuu esimerkiksi nurkissa. Kullekin kerrokselle on myös mahdollista määrittää oma prioriteettiarvo, joka määrittää miten toisiinsa liittyvät kerrokselliset rakenteet liittyvät. 11.2.5 Materiaalit Painikkeesta avautuu Materiaalit -asetusikkuna. Siinä määritellään materiaalit. Uuden materiaalin teko aloitetaan monistamalla jokin olemassaoleva materiaali. Materiaalille määritetään väri, läpinäkyvyys-, hohto-, heijastusarvot sekä tekstuuri ja vektoritäyte. Luo esikatselu tällä: -kohdassa voi valita, millä renderointimoottorilla esikatselukuva näytetään. Sisäisen moottorin, OpenGL:n ja Z-bufferirenderoijan asetukset ovat yhteiset. Yleensä kannattaa ensin määritellä ne mahdollisimman oikein. Valittaessa esikatseluksi LightWorks-renderoija, tulevat sen omat näkyviin asetukset. Painamalla Sovita sisäisen moottorin kanssa -painiketta asetukset kopioidaan sisäisen moottorin käyttämistä materiaaliasetuksista. Lataa asetukset arkistosta -painikeella pääsee valitsemaan materiaaleja valmiista materiaaliarkistoista. LightWorks-asetukset eivät siirry sisäisen moottorin asetuksiin, joten värin muuttaminen tai tekstuurin vaihtaminen niissä vaikuttaa vain renderointiin LightWorks-renderoijalla, ei esimerkiksi 3D-ikkunaan. 11.2.6 Vyöhykkeet Painikkeesta avautuu Vyöhyketyypit-ikkuna, jossa hallitaan vyöhykkeitä. Erilaisia vyöhyketyyppejä on valmiina yhdeksän: kokonaisala, asuintila, liiketila, opetus- ja tutkimustila, muu, säilytystila, ruokailu- ja keittiötila, sosiaali- ja virkistystila, yhteistila sekä liikenne- ja tekninen tila. Vyöhyketyyppejä voi luoda ja nimetä uudelleen tai poistaa. Kullekin vyöhyketyypille on valittavissa oma väri sekä käytettävä vyöhykeleima. Valitun leiman esitystapaa koskevat asetukset ovat tehtävissä leiman mukaisesti. 11.2.1 Kynät ja värit Painikkeesta avautuu Kynät ja värit -asetusikkuna. Siinä määritellään kynät ja kynäyhdistelmät sekä valitaan käytettävä kynäyhdistelmä. Kullekin kynälle voi asettaa värin, leveyden ja kuvaustekstin. 11.2.7 Merkintätyylit Painikkeesta avautuu Merkintätyylit-ikkuna, jossa eri aiheisten merkintätyylien värit asetetaan. Tyylejä on mahdollista luoda ja nimetä uudelleen sekä poistaa. Kullekin tyylillä määritellään korjauselementtien sekä korostettujen elementtien
KO.KL - 13 merkintäväri. Merkintätyökaluja käytetään Merkintätyökalutapuikkunan avulla. Piilotettaessa merkinnät korostetut elementit näkyvät normaalein värein ja korjauselementit piilotetaan kokonaan. 11.3 Esitystavat piirrettäessä 11.3.7 Merkinnän näkyminen Painikkeen ollessa valittuna näytetään leikkausviivojen tausta-alueen rajaus ja mahdollinen taka-alue niissä leikkausviivoissa, joiden tyyppinä on rajattu syvyys. Valittuna olevan leikkausviivan tausta-alueen rajaus ja taka-alue näytetään aina ja on siten muokattavissa. Esitystavat piirrettäessä -painikepalkista löytyvät komennot: Siistit nurkat, Seinien & palkkien emäviivat, Katon saranalinjat, Todelliset viivanleveydet, Paksut viivat leikkauspinnoissa, Viivarasteri, Leikkaussyvyys, Detaljin kehys, Piirustuksen kehys, Masterlementit planssissa, Näytä piirto- ja muokkausavut, Täytteen suuntavektorit, Tekstin nurkkamerkit, Piirustuksen nurkkamerkit, Käyrien suuntavektorit ja Esitystavat... Nämä valinnat vaikuttavat ainoastaan siihen, miten malli esitetään pohjassa kaksiulotteisesti. Ne eivät vaikuta tulosteisiin lukuunottamatta masterelementtien näkymistä planssissa ja todellisia viivaleveyksiä. 11.3.1 Siistit nurkat Painikkeen ollessa valittuna pohjassa esitettävät seinien liittymät näytetään rakennekerroksittain täydentäen toisiinsa liittyvien seinien nurkat. Poistettaessa valinta seinät esitetään toisistaan riippumattomina seinäosina ja oletuksena kytketään emäviiva päälle. 11.3.2 Seinien & palkkien emäviivat Painikkeen ollessa valittuna seinien emäviiva näytetään paksuna viivana, jossa on pieni väkäsnuoli osoittamassa emäviivan piirtosuunnan. Emäviivat on mahdollista näyttää myös Siistit nurkat -valinnan kanssa samanaikaisesti. 11.3.3 Katon saranalinjat Painikkeen ollessa valittuna näytetään kattoelementtien saranalinjat pohjassa. Valittuna olevan kattoelementin saranalinja tulee tästä huolimatta näkyviin ja on siten muokattavissa. Saranalinja ei näy tulosteissa. 11.3.4 Todelliset viivanleveydet Painikkeen ollessa valittuna näytetään kynien viivanpaksuudet todellisina pohjassa. Näin tulosteissa näkyvien viivojen ulkonäköä on helpompi ennakoida. 11.3.5 Paksut viivat leikkauspinnoissa Painike on vaihtoehtoinen Todelliset viivanleveydet -painikkeelle. Ne eivät ole samanaikaisesti käytettävissä. Painikkeen ollessa valittuna esitetään leikatut viivat kaksinkertaisella paksuudella, jolloin leikkautuvat rakenteet näkyvät pohjassa havainnollisemmin. 11.3.6 Viivarasteri Painikkeen ollessa valittuna 2D-täytteet esitetään vektoritäytteinä. Muuten ne esitetään mittakaavattomalla täytteen kuvakkeen mukaisella bittikarttarasterilla. Tulosteissa käytetään tästä valinnasta riippumatta aina vektoritäytteitä eli viivarastereita. 11.3.8 Korosta lähdemerkinnät Painikkeen ollessa valittuna näytetään leikkausviivojen tausta-alueen rajaus ja mahdollinen taka-alue niissä leikkausviivoissa, joiden tyyppinä on rajattu syvyys. Valittuna olevan leikkausviivan tausta-alueen rajaus ja taka-alue näytetään aina ja on siten muokattavissa. 11.3.9 Piirustuksen kehys Painikkeen ollessa valittuna näytetään pohjassa ja leikkauksissa työpiirustukseksi tai detaljiksi rajatun alueen rajaus viivakehyksenä. Tulosteissa ja plansseissa näytetään vain varsinainen sisältö. 11.3.10 Masterlementit planssissa Painikkeen ollessa valittuna näytetään plansseissa masterplansilla olevat merkinnät. 11.3.11 Näytä piirto- ja muokkausavut Painikkeen ollessa valittuna näytetään pohjassa ja leikkauksissa työpiirustukseksi tai detaljiksi rajatun alueen rajaus viivakehyksenä. Tulosteissa ja plansseissa näytetään vain varsinainen sisältö. 11.3.12 Täytteen suuntavektorit Painikkeen valinta näyttää kaikki piirto- ja muokkausavut (Täytteen suuntavektorit, Tekstin nurkkamerkit, Piirustuksen nurkkamerkit, Käyrien suuntavektorit). Poistettaessa valinta kaikki piirto- ja muokkausavut poistetaan käytöstä. 11.3.13 Tekstin nurkkamerkit Painikkeen ollessa valittuna näytetään täytteiden suuntavektori tai -vektorit. Täytteen origo ja suunta määritetään suuntavektorilla. Kahta suuntavektoria käyttämällä täyte on mahdollista vääristää. Valittuna olevan täytteen suuntavektorit näytetään aina. Valinta koskee sekä täytteitä että laattojen ja pintojen 2D-täytteitä. 11.3.14 Kuvan nurkkamerkit Painikkeen ollessa valittuna näytetään tekstikenttien nurkissa nurkkamerkit. 11.3.15 Käyrien suuntavektorit Painikkeen ollessa valittuna näytetään kuvan nurkissa nurkkamerkit. 11.3.16 Esitystavat... Painikkeesta avataan Esitystavat-ikkuna, jossa esitystapoja hallitaan ja muokataan. Esitystavoissa määritetään, miten tärkeimmät rakenne-elementit esitetään pohjassa samoin kuin täytteiden ja vyöhykkeiden esittämistavat. KL
KO.KL - 14 KL 11.4 Järjestä elementit Järjestä elementit -painikepalkista löytyvät komennot: Ryhmitä, Pura ryhmitys, Autoryhmitys, Unohda ryhmät, Tuo eteen, Tuo eteenpäin, Vie taaksepäin, Vie taakse, Oletusjärjestys, Lukitse, Avaa lukitus, Avaa kaikki, Tasoasetukset, Näytä kaikki. 11.4.1 Ryhmitä Painikkeesta ryhmitetään valitut elementit. Ryhmän osana voi olla myös aiemmin luotu ryhmä. Ryhmitetyt elementit valittaessa niiden nurkkapisteet ovat onttoja. Samanaikaisesti useita ryhmiä valittaessa, ne erottuvat eri värisistä nurkkapisteistään. 11.4.13 Tasoasetukset Painikkeesta avataan Tasoasetukset-ikkuna, jossa tasoja ja tasoyhdistelmiä hallitaan. Niitä voi luoda ja nimetä uudelleen sekä poistaa. 11.4.14 Näytä kaikki Painikkeesta avataan kaikki tasot näkyviksi. 11.5 Muokkaa elementtejä 11.4.2 Pura ryhmitys Painikkeesta puretaan valittu ryhmä. Jos siihen on kuulunut aiemmin luotu ryhmä, tämä palautuu alkuperäiseksi ryhmäksi. 11.4.3 Autoryhmitys Painikkeen ollessa valittuna samalla kerralla luotavat elementit ryhmitetään automaattisesti. Tällöin ryhmitetään esimerkiksi jatkuvalla piirrolla tehdyt seinät ja viivat sekä elementti räjäyttämällä syntyvät viivat ja täytteet. 11.4.4 Unohda ryhmät Painikkeen valinta poistaa ryhmityksen käytöstä. Ryhmitettyjä elementtejä voi muokata, mutta ne erottaa ontosta nurkkapisteestä. Kun Unohda ryhmät -valinta otetaan pois käytöstä, palaavat aiemmat ryhmät käyttöön. 11.4.5 Tuo eteen Komento tuo valitut elementit näkymässä päällimmäisiksi. 11.4.6 Tuo eteenpäin Komento tuo valitut elementit näkymässä eteenpäin näkymässä. Käytännössä lähimpänä niiden etupuolella oleva elementti siirretään niiden taakse. 11.4.7 Vie taaksepäin Komento siirtää valitut elementit vastaavasti askeleen taaksepäin. 11.4.8 Vie taakse Komento siirtää valitut elementit taaimmaisiksi näkymässä. 11.4.9 Oletusjärjestys Komento palauttaa valitut elementit oletusjärjestykseen. 11.4.10 Lukitse Painikkeesta lukitaan valitut elementit. Niiden ollessa valittuina elementtien nurkkapisteet näkyvät harmaina eikä niitä voi siirtää tai muokata. 11.4.11 Avaa lukitus Painikkeesta poistetaan lukitus valituista elementeistä. 11.4.12 Avaa kaikki Painikkeesta poistetaan lukitus kaikista elementeistä. Muokkaa elementtejä -painikepalkista löytyvät komennot: Valitse kaikki, Näytä valitut, Muokkaa valittuja..., Leikkaa, Venytä, Muuta kokoa..., Katkaise, Pyöristä/viistä..., Yhdistä, Täsmää, Räjäytä, Yhdistä, Päälekkäisten viivojen poisto, Täytteiden yhdistäminen, Nosta..., Monista..., Leikkaa katoilla..., Leikkaa vyöhyke..., Boolen toimenpiteet... 11.5.1 Valitse kaikki Komento muuttuu käytössä olevan työkalun mukaisesti. Jos käytössä on nuoli-työkalu, valitaan kaikki kerroksessa olevat elementit. Jos valinta-alue on piirretty, se valitsee elementit valinta-alueen sisältä. Jos käytössä on seinä-työkalu, valitaan kaikki seinät ja niin edelleen. 11.5.2 Näytä valitut Komento sovittaa näkymän kaikkien valittujen elementtien mukaisesti. 11.5.3 Muokkaa valittuja... Painikkeesta avataan Muokkaa valittuja -ikkunan, jossa kaikkien valittujen elementtien parametreja (taso, kynä) voi samanaikaisesti muokata riippumatta niiden tyypistä. 11.5.4 Leikkaa Painikkeesta valitut elementit tai teksti leikataan ja siirretään leikepöydälle (muistiin). 11.5.5 Venytä Komennolla elementtiä (seinä, kuva) venytetään sen nurkkapisteestä. Venytys toimii myös suoraan tarttumalla elementin nurkkapisteeseen. Oletustoimintona on venytys, tarvittaessa sen saa käyttöön osoittamalla kohdevalikosta venytys-kuvaketta. 11.5.6 Muuta kokoa... Painikkeesta avataan Muuta kokoa -ikkunan, jossa koon muuttamistapa määritellään. Kokoa voi muuttaa joko osoittamalla pohjassa tai antamalla numeeriset arvot suurennukselle tai pienennykselle. Koon muuttamisen voi rajata niin, ettei seinien ja pilareiden paksuus, objektien tai tekstin koko tai viivanpäiden ja merkintöjen koko muutu 11.5.7 Katkaise Komennolla katkaistaan irti osa elementistä (seinästä, palkista tai viivasta). Painikkeen valinnan jälkeen osoitetaan olemassaolevaa viivaa tai pintaa tai piirretään linja, jonka suhteen valitut elementit katkaistaan. Katkaistuilla elementin osilla on sama ID kuin alkuperäisellä elementillä.
KO.KL - 15 11.5.8 Pyöristä/viistä... Komento viistää valitut elementit kuten viivat, seinät, täytteen, laatan tai katon nurkat. Pyöristä/viistä-ikkunassa määritetään tehdäänkö pyöristys vai viiste sekä annetaan säde. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä. 11.5.9 Yhdistä Komento liittää kaksi seinää tai viivaa toisiinsa niiden leikkauspisteessä. 11.5.19 Boolen toimenpiteet... Painikkeesta avataan Muokkaa kohteita ja tekijöitä -ikkunan. Sen komennoilla on mahdollista poimia kohde-elementit (Poimi kohteet) ja tekijät (Poimi tekijät). Mahdollisia toimenpiteitä ovat Vähennys, Vähennys ja yläpuolisen osan poisto, Vähennys ja alapuolisen osan poisto, Leikkaus ja Lisäys. 11.6 Muokkaa GDL-kirjasto-osia KL 11.5.10 Täsmää Komento venyttää seinät, viivat tai palkit osoitettavaan linjaan tai käyrään. 11.5.11 Räjäytä Painikkeesta avataan Räjäytä tähän ikkunaan -ikkuna, jossa määrätään räjäytetäänkö valitut elementit viivoiksi ja täytteiksi vai säilytetäänkö myös alkuperäiset elementit. 11.5.12 Yhdistä Komento liittää viivanosat murtoviivaksi tai käyränpätkät yhtenäiseksi käyräksi. 11.5.13 Päällekkäisten viivojen poisto Komento yhdistää päällekkäiset viivanosat, ja poistaa ylimääräiset. 11.5.14 Täytteiden yhdistäminen Komento yhdistää päällekkäiset täytteet, ja poistaa ylimääräiset. 11.5.15 Nosta... Komennolla nostetaan tai lasketaan valittuja elementtejä pystysuunnassa. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä. 11.5.16 Monista Komennolla monistetaan valittuja elementtejä. Avautuvassa ikkunassa määritetään monistetaanko siirtona, kiertona, nostona vai matriisina sekä tehdäänkö monistus kappalemääräisenä lisäyksenä, jakamalla välille, annetuin välein vai jakamalla välille tekemättä viimeistä kopiota. Monistus tehdään sen jälkeen osoittamalla pohjassa, leikkauksessa tai 3D-ikkunassa. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä. 11.5.17 Leikkaa katoilla... Komento leikkaa kattoon leikkautuvat elementit. Avautuvassa ikkunassa määritetään leikataanko elementit päältä vai alta, mitkä elementit leikataan, ja asetetaanko seinän tai pilarin korkeus korkeimman kohdan mukaan. Jos elementtejä on valittuina, komento kohdistuu vain niihin. 11.5.18 Leikkaa vyöhyke... Komento leikkaa valitut vyöhykkeet. Avautuvassa ikkunassa Leikkaa vyöhyke määritetään leikataanko vyöhykkeet päältä vai alta ja millä elementeillä vyöhykkeet leikataan. Muokkaa GDL-kirjasto-osia -painikepalkista löytyvät komennot: Kirjastojenhallinta..., Pakkaa kirjastot..., Pura kirjastopaketti.., Uusi objekti, StairMaker sekä muut vastaavat laajennukset, Avaa objekti..., linkit avattuihin objekteihin, Avaa objekti luokan mukaan..., Tallenna valinta nimellä..., Etsi ja korvaa..., Etsi valinta, Etsi valinta takaperin, Etsi uudestaan, Korvaa uudestaan, Korvaa uudestaan takaperin, Mene riville..., Kommentoi, Poista kommentointi, Lisää sisennys, Vähennä sisennys, Tarkista ohjelma, Avaa GDL-tutkija. 11.6.1 Kirjastojenhallinta... Painikkeesta avautuu Kirjastojenhallinta-ikkuna. Siinä valitaan käytettävät kirjastot, joina voi käyttää yksittäisten tiedostojen lisäksi LCF-kirjastopaketteja, PLA-arkistoja tai kansioita. ArchiCAD-projekti hakee oletusarvoisesti kirjastonsa objektit nopeiten siitä kansiosta, missä projekti sijaitsee ja siitä kansiosta missä ArchiCAD-ohjelma sijaitsee (ArchiCAD-kansio). 11.6.2 Pakkaa kirjastot... Painikkeesta avautuu Tallenna kirjastopaketti -ikkuna, jossa voi valita käytettävistä kirjastoista ne, jotka haluaa tallentaa kirjastopaketiksi (LCF). Kirjastopakettina kirjastot vievät vähiten tilaa ja latautuvat sekä toimivat nopeimmin. 11.6.3 Pura kirjastopaketti... Komennolla puretaan olemassaoleva kirjastopaketti tavalliseksi kirjastoksi kansioissa erillisinä tiedostoina olevine objekteineen. Kirjastopaketin purkaminen on tarpeen, jos objekteja halutaan muokata tai kirjastosta poistaa tai lisätä sinne objekteja. 11.6.4 Uusi objekti Komento luo uuden GDL-objektin. Painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi valita laajennusohjelmia, joilla luodaan uusia objekteja. Oletusasennuksena ArchiCADissä on StairMaker. Sillä luodaan uusia portaita valmiiden mallien pohjalta. Tarvittaessa on mahdollista luoda myös vapaamuotoinen porras. Se hahmotellaan täytteellä ja viivoilla (nousunuoli) pohjaan, ne valitaan ja valitsemalla Suunnittelu Luo porras valinnasta StairMaker luo vapaamuotoisen portaan. 11.6.5 Avaa objekti... Komennolla avataan valittu objekti. Ellei objektia ole valittuna, avattava objekti haetaan hakemistosta. Jo avatut objektit saa nopeasti esiin painikkeen vierestä aukeavista linkeistä.
KO.KL - 16 KL 11.6.6 Avaa objekti luokan mukaan... Komennolla objekti avataan käytössä olevista kirjastoista luokan mukaan. Näin on mahdollista avata myös pelkkiä määrätietueita tai ArchiCADin sisäänrakennettuja objekteja. 11.6.7 Tallenna valinta/projekti objektina... Komennolla tallennetaan valitut tai valinta-alueella rajatut elementit objektiksi. Ellei mitään elementtejä ole valittu tai rajattu valinta-alueella, tallennetaan kaikki projektin sisältämät elementit objektiksi. 11.6.8 Etsi ja korvaa... Komento on käytössä kun jokin objektin ohjelma on avoimena (koodi muokattavana). Sen avulla on mahdollista etsiä ja korvata koodista tekstiä. 11.6.9 Etsi valinta Komento etsii valittuna olevan tekstin kanssa samansisältöisen seuraavan kohdan. 11.6.10 Etsi valinta takaperin Komento etsii valittuna olevan tekstin kanssa samansisältöisen edellisen kohdan. 11.6.11 Etsi uudestaan Komento suorittaa uudestaan viimeisimmän tekstin etsimiskomennon. 11.7 Perinteinen 3D-suunnistin Perinteinen 3D-suunnistin -painikepalkista löytyvät komennot: 3D-muokkaus, Liiku, Sivuttaisliike, Kierto, Kohdista, Lukitse katselu kohde, Kohdista kohtisuoraan, Suorista kamera ja Vaaka suora näkymä. Perinteinen 3D-suunnistin on jäänne vanhoista ArchiCADeistä, sen avulla vanhoihin ohjaustapoihin tottuneiden kynnys siirtyä uuteen ohjelmaan madaltuu. Uudet tavat kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön, koska ne ovat nopeampia ja sujuvampia. 11.7.1 3D-muokkaus Komento palauttaa 3D-näkymän muokkaustilaan, jossa nuolityökalua käyttäessä voi valita elementtejä. 11.7.2 Liiku Painikkeella siirrytään liikkumistilaan. Osoittamalla ruudun keskelle ilmestyvän neliön ylä- tai alapuolelle liikutaan eteen- ja taaksepäin. Osoittamalla neliön sivuille katselusuuntaa käännetään. 11.7.3 Sivuttaisliike Painikkeella siirrytään sivuttaiseen liikkumiseen. Osoittamalla nyt neliön eri puolille katselupisteen suunta säilyy samana, mutta se siirtyy sivu- tai pystysuunnassa. 11.6.12 Korvaa uudestaan Komento suorittaa uudestaan viimeisimmän tekstin korvaamiskomennon. 11.6.13 Korvaa uudestaan takaperin Komento suorittaa uudestaan viimeisimmän tekstin korvaamiskomennon. 11.6.14 Mene riville... Komennolla valittu kohta siirtyy valittavalle riville. 11.6.15 Kommentoi Komento lisää valittujen rivien eteen huutomerkin. Huutomerkin jäljessä oleva osa riviä muuttuu kommentiksi, eli ohjelmaa suoritettaessa sitä ei huomioida. 11.6.16 Poista kommentointi Komento poistaa valittujen rivien edestä huutomerkin, jolloin rivit ovat jälleen käytössä ohjelmaa suoritettaessa ja niillä oleva komennot suoritetaan. 11.6.17 Lisää sisennys Komento lisää valittujen rivien eteen sisennyksen. 11.6.18 Vähennä sisennys Komento poistaa valittujen rivien edestä sisennyksen. 11.6.19 Tarkista ohjelma Komento tarkistaa avoinna olevan objektin ohjelman. Jos ohjelmassa on virheitä tai ongelmia, ArchiCAD ilmoittaa niistä virheilmoituksin. 11.6.20 Avaa GDL-tutkija Painikkeesta avataan GDL-tutkija-ikkuna. Sen avulla voi etsiä GDL-ohjelmista virheitä. 11.7.4 Kierto Painikkeella siirrytään kiertoon. Osoittamalla neliön eri puolille katselusuuntaa käännetään, mutta katselupiste säilyy samassa kohdassa. 11.7.5 Kohdista Komennolla näkymä suunnataan osoitettuun elementtiin. 11.7.6 Lukitse katselukohde Painikkeella katselukohde lukitaan paikoilleen, joten liikuttaessa näkymän keskipiste pysyy samassa kohdassa. Käytännössä kaikki liikkumistavat ovat tällöin kiertämistä sen ympärillä. 11.7.7 Kohdista kohtisuoraan Kohdistaminen kohtisuoraan siirtää kameran kohdistuspisteen valittavaan elementtiin ja katselupisteen kohtisuoraan sen tasoa vastaan. Ensin painetaan painiketta ja sitten osoitetaan 3D-näkymässä haluttua elementtiä. Katseluetäisyys pysyy samana. 11.7.8 Suorista kamera Komennolla kameran sivuttaiskallistus suoristetaan. 11.7.9 Suorista kamera Komennolla katselupisteen ja kohdepisteen pystysuuntainen korko asetetaan samaan tasoon.
KO.KL - 17 11.8 Piirtoavut Piirtoavut -painikepalkista löytyvät komennot: Aseta käyttöorigo, Tarttuu verkkoon, jonka ohesta aukevat verkon asetukset, Tartu elementin nurkista, Painovoima, jonka ohesta valitaan mihin elementtiin painovoima kohdistuu, Apuviivat, Pääsuuntaiset apuviivat, Suhteelliset suunnat apuviivoissa, Kertautuva kulma, Luo apuviivan pätkä, Poista kaikki apuviivat, Samansuuntainen piirto, Kohtisuora piirto, Kulman puolitus, Apujako, Suuntaa pinnan mukaan sekä Apujako ja siihen liittyvät asetukset. 11.8.1 Aseta käyttöorigo Komennolla sijoitetaan käyttöorigo osoitettavaan kohtaan. Vaihtoehtoinen tapa siirtää origo on nuolityökalua käytettäessä painaa Shift-Alt -näppäimiä osoittaen samalla jonkin elementin nurkkaan, apujako- tai tartuntapisteeseen. Origon voi siirtää, vaikka muu meneillään oleva toimenpide on kesken. Origopainikkeen kaksoisosoittaminen palauttaa alkuperäisen projektiorigon, eli siirtää käyttöorigon sen päälle. 11.8.2 Tarttuu verkkoon Painikkeen ollessa valittuna piirtoverkko on käytössä. Painikkeen ohesta aukevista asetuksista valitaan käytetäänkö pää- vai apuverkkoa, onko verkko näkyvissä, käytetäänkö suoraa vai vinoa koordinaatistoa. Myös vinon koordinaatiston määrittelylle on oma komentonsa. Verkon moduulit ja tausta- sekä viivavärit määritellään kohdassa Näkymä Verkon asetukset Perus näkymä ja verkko... Apuviivat ja apujako eivät ole käytössä samaan aikaan verkon kanssa. 11.8.3 Tartu elementin nurkista Painikkeen ollessa valittuna siirrettävien elementtien nurkkiin ilmestyy tartuntapisteet, joista ne tarttuvat toisiin elementteihin tai apuviivoihin. Tämä helpottaa elementtien siirtämistä täsmällisesti samalla mahdollistaen niihin tarttumisen mistä kohdasta tahansa. Elementtejä voi siis siirtää raahaamalla tarkkuuden kärsimättä. 11.8.4 Painovoima Painike on käytettävissä seinä-, kattoikkuna-, palkki-, pilari-, porras-, objekti- ja porras-työkaluja käytettäessä. Painikkeen ohesta valitaan tunnistaako painovoima katon, laatan vai pinnan. Sijoitettaessa elementti painovoiman ollessa käytössä se sijoittuu automaattisesti ylimmän näkyvän valitun tyyppisen pinnan päälle. Esimerkiksi puu-objektien sijoittaminen vaihtelevankorkuiseen maastoon käy näin helposti. 11.8.5 Apuviivat Painikkeesta kytketään apuviivat käyttöön tai pois käytöstä. Apuviivat ovat tilapäisiä, piirtämistä auttavia viivoja, jotka katoavat automaattisesti heti, kun elementti (tai jatkuvaa piirtotapaa käytettäessä elementit, lähinnä seinät) on tehty. Apuviivoja on kahdenlaisia: pysyviä ja hetkellisiä. Pysyvät viivat syntyvät pitämällä kohdistin hetken ajan jonkin viivan tai elementin reunan päällä. Pysyvän apuviivan voi myös tehdä komennoilla Tee apuviiva tai Tee apuviivan pätkä sekä Tee apuympyrä, jotka voi valita kohdevalikosta osoitettaessa pohjassa esimerkiksi valintaa tai käytettäessä mitta-työkalua. Apuviivan pätkän voi luoda myös valitsemalla Näkymä Apuviiva-vaihtoehdot Luo apuviivan pätkä ja piirtämällä sen. Hetkellisiä apuviivoja on kahta tyyppiä. Toiset ovat samanvärisiä kuin pysyvät apuviivat (oletuksena oranssi). Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, ne luodaan joko lähtöpisteen tai origon suhteen. Hetkellisten apuviivojen suunnat ovat pääsuuntaiset, suhteelliset suunnat ja kertautuva kulma (katso jäljempänä). Piirrettäessä kohdistin tarttuu apuviivojen osoittamiin suuntiin. Toinen hetkellisten apuviivojen tyyppi ovat ehdotettavat apuviivat. Ne ovat erivärisiä (oletuksena sinisiä) ja ilmestyvät esimerkiksi pidettäessä kohdistinta jonkin elementin tartuntapisteessä tai elementtien leikkauspisteessä tai apujakopisteessä. Apuviivat näkyvät ryhminä vuorotellen eri koordinaatistoissa, jotka vaihtuvat pienin väliajoin. Haluamansa apuviivan saa luotua viemällä kohdistimen ehdotetun apuviivan päälle. Apuviivoista yksi on aina valittuna ja näkyy muita paksummalla viivalla. Viemällä kohdistimen jonkin toisen päälle, se valitaan ja vaihtuu paksummaksi. Valittu apuviiva on se, jonka suhteen ArchiCAD ehdottaa hetkellisiä apuviivoja suhteellisen suunnan ollessa käytössä. 11.8.6 Pääsuuntaiset apuviivat Painikkeen ollessa valittuna ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät pääkoordinaatiston suuntaiset apuviivat. Jos vino koordinaatisto on käytössä, tämä sisältää sekä suorakulmaisen että vinon koordinaatiston muuten vain suorakulmaisen. 11.8.7 Suhteelliset suunnat apuviivoissa Painikkeen ollessa valittuna ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät valitun (paksun) apuviivan suhteen näytettävät kohtisuora ja samansuuntainen apuviiva. Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, apuviivat luodaan osoitetusta pisteestä tai origosta käsin. 11.8.8 Kertautuva kulma Painikkeen ollessa valittuna ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät lähtöpisteen (tai origon) suhteen valitulla jaolla näytettävät apuviivat. Kulma asetetaan Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... -kohdassa. Oletuksena jako on 15 astetta. 11.8.9 Luo apuviivan pätkä Painikkeesta luodaan apuviivan pätkä. Painikkeen painamisen jälkeen apuviivan pätkä piirretään osoittamalla sen alkupiste ja loppupiste. Tämä on mahdollista tehdä vaikka kesken jonkin elementin piirron. Kohdevalikosta valittu apuviivan pätkän piirto sen sijaan luo apuviivan pätkän kesken olevan piirron lähtöpisteestä. Apuviivan pätkissä toimii myös apujako, joten niiden avulla voi esimerkiksi etsiä kahden pisteen puolivälin. 11.8.10 Poista kaikki apuviivat Komento poistaa kaikki apuviivat. Poistettaessa apuviivat käytössä Apuviivat -painikkeesta tai valitsemalla Näkymä Apuviivat tehdyt apuviivat sen sijaan eivät katoa ennen seuraavan elementin luontia. Painamalla ESC tai siirryttäessä kerroksesta toiseen tai pohjasta muihin ikkunoihin apuviivat häviävät myös. 11.8.11 Samansuuntainen piirto Komennolla pakotetaan piirto samansuuntaiseksi jonkin elementin tai apuviivan kanssa osoittamalla sitä painikkeen painamisen jälkeen. 11.8.12 Kohtisuora piirto Komennolla pakotetaan piirto kohtisuoraksi jotakin elementtiä tai apuviivaa vastaan osoittamalla sitä painikkeen painamisen jälkeen. KL
KO.KL - 18 KL 11.8.13 Kulmanpuolitus Komennolla pakotetaan piirto joidenkin elementtien tai osoitettujen pisteiden väliseen kulmaan painikkeen painamisen jälkeen. 11.8.14 Apujako Komennolla pakotetaan piirto apujako-asetuksien mukaisesti (puoliväli, jako 3:een, prosentteina ja niin edelleen) osoitettavalle linjalle. Painikkeen painamisen jälkeen osoitetaan linja, jolle jako tehdään. Jos jako on useampaan osaan, tämän jälkeen valitaan haluttu jakopiste. 11.9.3 Muokkaa näkymän asetuksia... Komento avaa näkymän asetukset. Se on käytettävissä vain kun planssissa on valittuna jokin sijoitettu sisäinen näkymä. Muokattaviin asetuksiin kuuluvat näkymän ID- ja nimeämistavat, tasoyhdistelmä, mittakaava, kynäyhdistelmä, kerroksen projektiorajat, esitystavat, mittayksiköt ja suurennos. 11.9.4 Asetukset 11.8.15 Suuntaa pinnan mukaan Painike on käytössä 3D-näkymässä. Painikkeen painamisen jälkeen osoitetaan jotakin pintaa, kuten seinän tai katon reunaa. Tämän jälkeen piirto on pakotettu kyseisen tason ja 0-tason leikkauslinjalle. 11.8.16 Apujako Painikkeen ollessa valittuna osoitettaviin elementtien reunoihin, viivoihin tai apuviivan pätkiin tulee näkyviin tartuntapisteet. Oletuksena jako on puoliväliin, mutta Apujaon ohessa olevasta asetusvalikosta sen voi vaihtaa haluamakseen, esimerkiksi jaoksi 3:een tai useampaan osaan, prosenttiosuuksina ja tietyllä etäisyysvälillä. Jaon voi valita tehtäväksi koko elementtiä pitkin tai muiden elementtien kanssa leikkaavien pisteiden väliin. Jakoasetukset -kohdasta asetetaan kokonaisluku-, prosentti- ja etäisyysjaoissa käytettävät arvot. Apujakoon liittyvät komennot löytyvät myös valikosta Näkymä Apujako. 11.9 Planssit ja piirustukset Planssit ja piirustukset -painikepalkista löytyvät komennot: Tallenna näkymä ja sijoita planssiin, Avaa lähdenäkymä/ulkoinen lähde, Muokkaa näkymän asetuksia..., Asetukset, Uusi planssi, Uusi masterplanssi, Masterelementit planssissa, Piirustuksen kehys, Päivitä piirustukset/päivitä valitut piirustukset, Lähde..., Aseta automaattitekstin viitteeksi, Piirustusten hallinta ja Tarkista merkinnät. 11.9.1 Tallenna näkymä ja sijoita planssiin Komento tallentaa auki olevan näkymän ja avaa viimeksi esillä olleen planssin sen sijoittamista varten. Tallennettu näkymä tulee Näkymät-luettelon loppuun. Sen voi myöhemmin raahata Projekti-ikkunassa oikeaan kansioon. 11.9.2 Avaa lähdenäkymä Painike on käytettävissä, kun planssissa on valittuna jokin sijoitettu sisäinen näkymä. Komennon nimeksi muuttuu Ulkoinen lähde, kun valittuna on toisesta projektista sijoitettu näkymä. Komento avaa kyseisen näkymän. Ulkoinen näkymä avaa näkymän rinnalle toiseen ArchiCADin. Painikkeesta siirrytään käytettävän planssin, masterplanssin sekä vihkon asetuksiin sekä projektin yleisiin planssiasetuksiin. 11.9.5 Uusi planssi Painikkeesta luodaan uusi planssi. Painike löytyy myös Projekti-ikkunan Planssit-alasivulta. 11.9.6 Uusi masterplanssi Painikkeesta luodaan uusi masterplanssi. Painike löytyy myös Projekti-ikkunan Planssit-alasivulta. 11.9.7 Masterelementit planssissa Painikkeesta kätketään tai näytetään masterelementit planssilla. Sama komento löytyy Esitystavat piirrettäessä -painikepalkista sekä Näkymä Esitystavat piirrettäessä -valikosta. 11.9.8 Piirustuksen kehys Painikkeesta kätketään tai näytetään piirustusten kehykset planssilla, pohjassa tai leikkauksissa. Sama komento löytyy Esitystavat piirrettäessä -painikepalkista sekä Näkymä Esitystavat piirrettäessä -valikosta. 11.9.9 Päivitä piirustukset Komento päivittää kaikki sijoitetut näkymät tai piirustukset. Jos niitä on valittuna, vaihtuu komento muotoon Päivitä valitut piirustukset. Tällöin päivitetään vain valittuina olevat. 11.9.10 Lähde... Komennolla valitaan näkymälle tai piirustukselle lähde. Planssissa valinnan voi tehdä sisäisistä tai ulkoisista näkymistä. Sisäisistä näkymistä valinta tehdään luettelosta, ulkoisista näkymistä Hae...-komennolla halutusta tiedostosta. Pohjaan sijoitettujen piirustusten lähde on valittavissa vain ulkoisista tiedostoista. 11.9.11 Aseta automaattitekstin viitteeksi Komento määrittää valitun piirustuksen automaattitekstien viitteeksi planssissa. Se on käytettävissä planssissa vain yhden näkymän tai piirustuksen ollessa valittuna. 11.9.12 Piirustusten hallinta Painikkeesta avataan samanniminen ikkuna, jossa näkymien päivitystila ja lähdetiedostojen sijainti näkyvät. Yhteys lähteeseen on mahdollista katkaista tai valita uusi lähde. Osan näkymistä tai kaikki näkymät voi päivittää ja näkymiä poistaa. Tarkista tila -komennolla valittujen piirustusten päivitystilan voi tarkistaa.
KO.KL - 19 11.9.13 Tarkista merkinnät Painikkeesta avataan samanniminen ikkuna, jossa merkintöjen linkitys ja lähdenäkymien sijainti näkyvät. Yhteys lähteeseen on mahdollista katkaista tai valita uusi lähde. Valittujen merkintöjen asetuksia säädetään Merkinnän asetukset -komennolla. 11.10 Standardi Standardi (Perus) -painikepalkista löytyvät kaikki yleisimmät komennot: Uusi..., Avaa..., Tallenna, Tulosta..., Leikkaa, Kopioi, Sijoita, Peru, Teeppäs, Etsi ja valitse..., Kopioi parametrit, Liitä parametrit, Apuviivat asetuksineen, Apujako asetuksineen, Näytä/piilota koordinaatit asetuksineen, Tarttuu verkkoon asetuksineen, Häämökuva asetuksineen, Painovoima asetuksineen, Tartu elementin nurkista, Mitta, Aseta käyttöorigo, Leikkaa, Katkaise, Täsmää, Yhdistä, Pyöristä/viistä..., Leikkaa katoilla..., Muuta kokoa..., Unohda ryhmät ja Merkintätyökalut. Se onkin Suunnistin-painikepalkin kanssa oletuksena käytössä. Esimerkiksi Muokkaa elementtejä -painikepalkissa on osin samoja komentoja. 11.10.1 Uusi... Painikkeesta luodaan uusi tyhjä projekti. Uusi projekti -ikkunassa valitaan aluksi käytettävä aloituspohja tai samat asetukset kuin aiemmin sekä käyttöliittymäasetusten profiili. Haluttaessa on mahdollista avata uusi ArchiCAD rinnalle. 11.10.2 Avaa... Painikkeesta avataan tiedosto. Se voi olla ArchiCAD-projekti tai esimerkiksi DWG- tai IFC-dokumentti. Haluttaessa tiedoston voi avata rinnalle uuteen ArchiCADiin. 11.10.9 Peru Painikkeesta viimeisin toiminto perutaan. 11.10.10 Teeppäs Painikkeesta viimeksi peruttu toiminto palautetaan. 11.10.11 Etsi ja valitse... Painikkeesta avautuu Etsi ja valitse -ikkuna, jossa etsitäään ja valitaan elementtejä erilaisin parametrein. Usein on hyödyllistä käyttää Kopioi parametrit -komentoa (katso jäljempänä) tässä yhteydessä: se kopioi osoitetun elementin parametrit Etsi ja valitse -ikkunan asetuksiksi, jolloin kaikki samanlaiset elementit ovat helposti etsittävissä. Toiminto on käytettävissä, jos Ime ominaisuudet -painike Etsi ja valitse -ikkunassa on valittuna. Sen vieressä on Kopioi asetukset -painike, jolla viimeksi valitun elementin ominaisuudet kopioidaan etsimisasetuksiksi. 11.10.12 Kopioi parametrit Komento kopioi osoitettavan elementin parametrit muistiin ja kyseisen työkalun oletusasetuksiksi. Jos Etsi ja valitse -ikkuna on avoinna, parametrit siirtyvät myös sen asetuksiksi. Kopioi parametrit -komento tulee käyttöön myös pitämällä ALTnäppäintä painettuna. 11.10.13 Liitä parametrit Komento liittää muistissa olevat parametrit osoitettavaan elementtiin. Komento tulee käyttöön myös pitämällä ALTja CTRL-näppäimiä painettuina yhtäaikaisesti (tai vaihtoehtoisesti pelkkää ALT GR -näppäintä). 11.10.14 Apuviivat KL 11.10.3 Tallenna Painikkeesta projekti tallennetaan. Jos sitä ei ole aiemmin tallennettu, kysytään nimi ja tallennuspaikka. 11.10.4 Leikkaa Komennolla osoitettavasta elementistä (seinästä, palkista tai viivasta) poistetaan lähimpien risteys- ja päätepisteiden välinen alue. 11.10.5 Tulosta... Painikkeesta avautuu tulostusasetusikkuna, josta valitaan tulostusalue, mittakaava ja muut tulostusasetukset. Tulosta-painikkeesta käynnistetään tulostaminen. 11.10.6 Leikkaa Painikkeesta valitut elementit tai teksti kopioidaan leikepöydälle. 11.10.7 Kopioi Painikkeesta valitut elementit tai teksti kopioidaan leikepöydälle. 11.10.8 Sijoita Painikkeesta leikepöydälle kopioidut elementit tai teksti sijoitetaan. Jos leikepöydällä on tekstiä eikä olla muokkaamassa tekstiä, se sijoitetaan uuteen tekstikehykseen. Jos tekstiä ollaan muokkaamassa ja leikepöydällä on muita elementtejä, sijoittaminen ei ole käytössä. Painikkeesta kytketään apuviivat käyttöön tai pois käytöstä. Apuviivat ovat tilapäisiä, piirtämistä auttavia viivoja, jotka katoavat automaattisesti heti, kun elementti (tai jatkuvaa piirtotapaa käytettäessä elementit, lähinnä seinät) on tehty. Apuviivoja on kahdenlaisia: pysyviä ja hetkellisiä. Pysyvät viivat syntyvät pitämällä kohdistin hetken ajan jonkin viivan tai elementin reunan päällä. Pysyvän apuviiva on myös mahdollista tehdä komennoilla Tee apuviiva tai Tee apuviivan pätkä sekä Tee apuympyrä, jotka valitaan kohdevalikosta osoittamalla pohjassa esimerkiksi valintaa tai käyttämällä mitta-työkalua. Apuviivan pätkä voidaan luoda myös valitsemalla Näkymä Apuviiva-vaihtoehdot Tee apuviiva ja piirtämällä se. Hetkellisiä apuviivoja on kahta tyyppiä. Toiset ovat samanvärisiä kuin pysyvät apuviivat (oletuksena oranssi). Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, ne luodaan joko lähtöpisteen tai origon suhteen. Hetkellisten apuviivojen suunnat ovat pääsuuntaiset, suhteelliset suunnat ja kertautuva kulma (katso jäljempänä). Piirrettäessä kohdistin tarttuu apuviivojen osoittamiin suuntiin. Toinen hetkellisten apuviivojen tyyppi on ehdotettavat apuviivat. Ne ovat erivärisiä (oletuksena sinisiä) ja ilmestyvät esimerkiksi pidettäessä kohdistinta jonkin elementin tartuntapisteessä tai elementtien leikkauspisteessä tai apujakopisteessä. Apuviivat näkyvät ryhminä vuorotellen eri koordinaatistoissa, jotka vaihtuvat pienin väliajoin. Haluttu apuviiva luodaan viemällä kohdistin ehdotetun apuviivan päälle.
KO.KL - 20 KL Apuviivoista yksi on aina valittuna ja näkyy muita paksummalla viivalla. Se valitaan viemällä kohdistin jonkin toisen apuviivan päälle, jolloin se vaihtuu paksummaksi. Valittu apuviiva on se, jonka suhteen ArchiCAD ehdottaa hetkellisiä apuviivoja suhteellisen suunnan ollessa käytössä. Painikkeen ohessa olevasta valikosta löytyy Luo apuviivan pätkä -komento, jolla luodaan apuviivan pätkä. Valinnan jälkeen apuviivan pätkä piirretään osoittamalla sen alkupiste ja loppupiste. Tämä on mahdollista tehdä vaikka kesken jonkin elementin piirron. Kohdevalikosta valittu apuviivan pätkän piirto sen sijaan luo apuviivan pätkän kesken olevan piirron lähtöpisteestä. Apuviivan pätkissä toimii myös apujako, joten niiden avulla on esimerkiksi mahdollista etsiä kahden pisteen puoliväli. Poista kaikki apuviivat -valinta poistaa kaikki apuviivat. Poistettaessa apuviivat käytössä Apuviivat -painikkeesta tai valitsemalla Näkymä Apuviivat tehdyt apuviivat sen sijaan eivät katoa ennen seuraavan elementin luomista. Painamalla ESC tai siirryttäessä kerroksesta toiseen tai pohjasta muihin ikkunoihin apuviivat häviävät myös. Pääsuuntaiset apuviivat -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät pääkoordinaatiston suuntaiset apuviivat. Jos vino koordinaatisto on käytössä tämä sisältää sekä suorakulmaisen että vinon koordinaatiston, muuten vain suorakulmaisen. Suhteelliset suunnat apuviivoissa -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät valitun (paksun) apuviivan suhteen näytettävät kohtisuora ja samansuuntainen apuviiva. Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, apuviivat luodaan osoitetusta pisteestä tai origosta käsin. Kertautuva kulma -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät lähtöpisteen (tai origon) suhteen valitulla jaolla näytettävät apuviivat. Kulma asetetaan Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... -kohdassa. Oletuksena jako on 15 astetta. 11.10.15 Apujako 11.10.16 Näytä/piilota koordinaatit Painikkeen ollessa valittuna kohdistinta seuraa pieni koordinaattiikkuna. Siinä näytetään piirrettäessä koordinaatit. Arvot on mahdollista syöttää myös käsin, joko painamalla vastaavaa näppäintä (esimerkiksi X, Y tai R säde, A kulma) tai sarkainta eli tabulaattoria siirtymiseen arvosta toiseen. Painikkeen ohessa on valikko, josta valitaan, suositaanko X-Y -koordinaatteja vai kiertokoordinaatteja, käytetäänkö suhteellisia koordinaatteja, näytetäänkö Z:n nollataso, mitä nollatasoa käytetään, laajennetaanko koordinaatit automaattisesti ja näytetäänkö koordinaatit tekstinä vai piilotetaanko tekstit, jolloin näkyy vain symboli ja koordinaatin arvo. Suosi X-Y -koordinaatteja/suosi kiertokoordinaatteja -valinta on tehtävissä, kun piirtäminen on käynnissä. X-Y -koordinaatteja käytettäessä näytetään X- ja Y-arvot käytössä olevan koordinaatiston (verkon) mukaan. Kiertokoordinaatteja käytettäessä näytetään vastaavasti kulma (A) ja säde (R). Suhteelliset koordinaatit tarkoittaa, että koordinaattimitat näytetään piirron aloituspisteen suhteen. Muussa tapauksessa koordinaatit näytetään käyttöorigon suhteen. Näytä Z-arvo -valinta on käytössä, kun piirtäminen on käynnissä. Siitä näytetään tai piilotetaan Z-arvo koordinaateissa. Pinta-työkalua käytettäessä tästä on suurin hyöty, kun Z-arvot voi syöttää piirtäessä esimerkiksi tontin nurkkapisteet. Z:n nollataso -kohdassa valitaan, mitä nollatasoa piirtämisessä käytetään. Valittavissa on projektin nolla, kerroksen nollataso, 1. tai 2. viitekorko. Viitekorot asetetaan kohdassa Vaihtoehdot Projektin asetukset Piirtoyksiköt ja korkeudet. Valinta Laajenna koordinaatit automaattisesti näyttää kaikki koordinaatit siirryttäessä numeeriseen muokkaukseen. Muuten ne täytyy laajentaa koordinaattilaatikon alareunassa olevasta pienestä väkäsestä tai tabulaattori- tai nuolinäppäimellä liikkumalla koordinaatista toiseen. 11.10.17 Tarttuu verkkoon Painikkeen ollessa valittuna osoitettaviin elementtien reunoihin, viivoihin tai apuviivan pätkiin tulee näkyviin tartuntapisteet. Oletuksena jako on puoliväliin, mutta Apujaon ohessa olevasta asetusvalikosta sen voi vaihtaa haluamakseen, esimerkiksi jaoksi 3:een tai useampaan osaan, prosenttiosuuksina ja tietyllä etäisyysvälillä. Jako valitaan tehtäväksi koko elementtiä pitkin tai muiden elementtien kanssa leikkaavien pisteiden väliin. Jakoasetukset -kohdasta asetetaan kokonaisluku-, prosentti- ja etäisyysjaoissa käytettävät arvot. Apujakoon liittyvät komennot löytyvät myös valikosta Näkymä Apujako. Painikkeen ollessa valittuna kohdistin tarttuu ja liikkuu vain verkon solmukohtiin. Painikkeen ohessa olevasta valikosta on mahdollista valita joko Apuverkko tai Pääverkko samoin kuin Suora koordinaatisto tai Vinoverkko. Pääverkko näkyy pohjassa ja siinä on yleensä isompi moduulijako. Se poistetaan näkyvistä poistamalla valinta kohdasta Näkymä Verkko näkyy. Verkon ja pohjanäkymän taustaväri asetetaan kohdassa Näkymä Verkon asetukset Perusnäkymä ja verkko... Vinoverkon määrittely tapahtuu valitsemalla Määrittele vino koordinaatisto ja osoittamalla X-akselin suunnan.
KO.KL - 21 11.10.18 Häämö Painikkeen ollessa valittuna on häämö käytössä. Painikkeen ohessa olevasta valikosta on mahdollista valita häämön yksittäisiä asetuksia tai ottaa Häämö-asetukset esiin ruudulle. 11.10.19 Painovoima 11.10.25 Täsmää Komento venyttää seinät, viivat tai palkit osoitettavaan linjaan tai käyrään. 11.10.26 Yhdistä Komento liittää kaksi seinää, palkkia tai viivaa toisiinsa niiden leikkauspisteessä. Painike on käytettävissä seinä-, kattoikkuna-, palkki-, pilari-, porras-, objekti- ja porras-työkaluja käytettäessä. Painikkeen ohesta valitaan tunnistaako painovoima katon, laatan vai pinnan. Sijoitettaessa elementti painovoiman ollessa käytössä se sijoittuu automaattisesti ylimmän näkyvän valituntyyppisen pinnan päälle. Esimerkiksi puu-objektien sijoittaminen vaihtelevankorkuiseen maastoon käy näin helposti. 11.10.27 Pyöristä/viistä... Komento viistää valitut elementit kuten viivat, seinät, täytteen, laatan tai katon nurkat. Pyöristä/viistä-ikkunassa määritetään, tehdäänkö pyöristys vai viiste sekä annetaan säde. Komento on mahdollista valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä. 11.10.28 Leikkaa katoilla... Komento leikkaa kattoon leikkautuvat elementit. Avautuvassa ikkunassa määritetään, leikataanko elementit päältä vai alta, mitkä elementit leikataan, ja asetetaanko seinän tai pilarin korkeus korkeimman kohdan mukaan. Jos elementtejä on valittuina, komento kohdistuu vain niihin. KL 11.10.20 Tartu elementin nurkista Painikkeen ollessa valittuna siirrettävien elementtien nurkkiin ilmestyy tartuntapisteet, joista ne tarttuvat toisiin elementteihin tai apuviivoihin. Tämä helpottaa elementtien siirtämistä täsmällisesti samalla mahdollistaen niihin tarttumisen mistä kohdasta tahansa. Tarkkuus ei siis kärsi, kun elementtejä siirretään raahaamalla. 11.10.21 Mitta Painikkeesta saadaan käyttöön mittatyökalu. Se on käytössä niin 2D- kuin 3D-ikkunoissa. Mittatyökalulla mitataan kahden osoitetun pisteen välinen etäisyys sekä X-Y- koordinaatit ja kulma, 3D:ssä myös pystysuunnassa. Työkalu on käytössä kunnes sen painiketta painetaan uudelleen tai painetaan ESC-näppäintä. Jos Mitta-painiketta painetaan kesken jonkin elementin piirron, osoitetaan mitta ja mitattu arvo siirtyy automaattisesti piirrettävänä olevan elementin parametriksi. Jos käytössä (koordinaateissa) ovat kiertokoordinaatit, siirretään arvo säteeksi tai kulmaksi, jos taas X-Y -koordinaatit, joko X:ksi tai Y:ksi. Oletuksena arvo siirtyy ensimmäisenä olevaan arvoon (esimerkiksi X), jos halutaan se toisen parametrin arvoksi, pitää ensin valita tämä koordinaattiikkunassa joko tabulaattoria painamalla tai sen kirjainta vastaavalla näppäimellä (esimerkiksi Y tai A kulma). 11.10.22 Aseta käyttöorigo Komennolla sijoitetaan käyttöorigo osoitettavaan kohtaan. Vaihtoehtoinen tapa siirtää origo on nuolityökalua käytettäessä painaa Shift-Alt -näppäimiä osoittaen samalla jonkin elementin nurkkaan, apujako- tai tartuntapisteeseen. Origo on mahdollista siirtää, vaikka muu meneillään oleva toimenpide on kesken. Origopainikkeen kaksoisosoittaminen palauttaa alkuperäisen projektiorigon. 11.10.23 Leikkaa Komennolla osoitettavasta elementistä leikataan lähimpien risteys- tai päätepisteiden välinen alue. 11.10.24 Katkaise Komennolla osoitetaan olemassaolevaa viivaa tai pintaa tai piirretään linja, jonka suhteen valitut elementit katkaistaan. Katkaistuilla elementin osilla on sama ID kuin alkuperäisellä elementillä. 11.10.29 Muuta kokoa... Painike avaa Muuta kokoa -ikkunan, jossa koon muuttamistapa määritellään. Kokoa muutetaan joko osoittamalla pohjassa tai antamalla numeeriset arvot suurennukselle tai pienennykselle. Koon muuttaminen on mahdollista rajata niin, ettei seinien ja pilareiden paksuus, objektien tai tekstin koko tai viivanpäiden ja merkintöjen koko muutu. 11.10.30 Unohda ryhmät Painikkeen valinta poistaa ryhmityksen käytöstä. Ryhmitetyt elementit ovat muokattavissa, mutta ne erottaa ontosta nurkkapisteestä. Kun Unohda ryhmät valinta otetaan pois käytöstä, palaavat aiemmat ryhmät käyttöön. 11.10.31 Merkintätyökalut Painikkeesta avautuu Merkintätyökalut-apuikkuna. Ensimmäistä kertaa merkintätyökaluja käytettäessä pitää ensin luoda uusi merkintä (uusi kansio). Uudet merkinnät luodaan Uusi merkintä -painikkeesta. Uusi merkintä luodaan myös Aloita/ lopeta korjaukset -painikkeesta, jos projektissa ei vielä ole yhtään merkintää. Merkinnän poistetaan Poista merkintä -painikkeesta. Merkinnät on mahdollista tuoda myös projektintarkastajasta/dwftiedostosta. Kullekin merkinnälle valitaan tyyli (Tarkistus, Työn alla, Suljettu, Hyväksytty, Huomiot), joista kullakin on omat merkintävärinsä. Merkitty elementti näkyy väritettynä sekä 2D- että 3D-näkymissä. Tyylejä ja niiden asetuksia hallitaan kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Merkintätyylit... Merkinnät tehdään valitsemalla pohjasta merkittävät elementit ja valitsemalla haluttu merkintä. Merkintöjä on kahdenlaisia: Merkitse korjauksiksi ja Korosta elementtejä, joilla kummallakin on oma painikkeensa. Korjauksella voi esimerkiksi merkitä poistettavan seinän. Merkinnät on mahdollista kätkeä vastaavasti kuin tasot (silmä-symboli Merkinnät-paneelissa kunkin merkinnän edessä), jolloin korjattu elementti piilotetaan pohjassa. Korostuksella osoitetaan halutut elementit. Merkinnät poistetaan elementeistä valitsemalla halutut elementit ja valitsemalla Poista korjaukset tai Poista korostus riippuen siitä kummat näistä halutaan poistaa. Merkintöjen hallintaa helpottavat Zoomaa ja valitse -valinnat Tarkenna elementteihin ja Valitse elementit. Edellinen sovittaa näkymän valittuna oleviin merkittyihin elementteihin. Jälkimmäinen lisää valintaan kaikki merkityt elementit, jolloin niistä on helppo poistaa merkinnät. Kätkettäessä merkinnät korostetut elementit näkyvät normaa-
KO.KL - 22 KL lein värein ja korjauselementit piilotetaan kokonaan. Huomautustekstit-paneelissa lisätään merkintään selite, joka on mahdollista myös sijoittaa pohjaan valitsemalla Sijoita pohjaan... ja osoittamalla tekstin sijoituspaikka pohjassa. Tämän jälkeen painikkeen tilalle tulee valinta Näytä pohjassa, jolla määrätään näkyykö teksti. Kätkettäessä merkintä myös teksti piilotetaan joka tapauksessa. Merkintäkohtaisesti on mahdollista lisätä kommentteja keskusteluun (esimerkiksi tiimityössä tai lähetettäessä projektitiedostoa edestakaisin käyttäjien välillä). Lisää kommentti... -painikkeella avataan ikkuna, jossa kommentti kirjoitetaan. Näytä keskustelu -painikkeella näytetään kaikki kommentit. Niihin kirjautuu tekoaika ja -päivä. 11.11 Perus pieniresoluutioisille näytöille Perus pieniresoluutioisille näytöille -painikepalkista löytyvät tiivistetysti yleisimmät komennot: Uusi..., Avaa..., Tallenna, Tulosta..., Leikkaa, Kopioi, Sijoita, Peru, Teeppäs, Etsi ja valitse..., Kopioi parametrit, Liitä parametrit, Apuviivat asetuksineen, Näytä/ piilota koordinaatit asetuksineen, Tarttuu verkkoon asetuksineen, Häämö asetuksineen, Mitta, Aseta käyttöorigo, Muokkaa muotoa -painikkeen alle kootut Leikkaa, Katkaise, Täsmää, Pyöristä/ viistä..., Yhdistä, Leikkaa katoilla... ja Muuta kokoa...; sekä Unohda ryhmät. Painikepalkki on ajateltu ArchiCADin käyttöä varten esimerkiksi pieninäyttöisellä kannettavalla tietokoneella. 11.11.1 Uusi... Painikkeesta luodaan uusi tyhjä projekti. Uusi projekti -ikkunassa valitaan aluksi käytettävä aloituspohja tai samat asetukset kuin aiemmin sekä käyttöliittymäasetusten profiili. Haluttaessa on mahdollista avata uusi ArchiCAD rinnalle. 11.11.9 Teeppäs Painikkeesta viimeksi peruttu toiminto palautetaan. 11.11.10 Etsi ja valitse... Painikkeesta avautuu Etsi ja valitse -ikkuna, jossa etsitään ja valitaan elementtejä erilaisin parametrein. Usein on hyödyllistä käyttää Kopioi parametrit -komentoa (katso jäljempänä) tässä yhteydessä: se kopioi osoitetun elementin parametrit Etsi ja valitse -ikkunan asetuksiksi, jolloin kaikki samanlaiset elementit ovat helposti etsittävissä. Toiminto on käytettävissä, jos Ime ominaisuudet -painike Etsi ja valitse -ikkunassa on valittuna. Sen vieressä on Kopioi asetukset -painike, jolla viimeksi valitun elementin ominaisuudet kopioidaan asetuksiksi. 11.11.11 Kopioi parametrit Komento kopioi osoitettavan elementin parametrit muistiin ja kyseisen työkalun oletusasetuksiksi. Jos Etsi ja valitse -ikkuna on avoinna, parametrit siirtyvät myös sen asetuksiksi. Kopioi parametrit -komento tulee käyttöön myös pitämällä ALTnäppäintä painettuna. 11.11.12 Liitä parametrit Komento liittää muistissa olevat parametrit osoitettavaan elementtiin. Komento tulee käyttöön myös pitämällä ALTja CTRL-näppäimiä painettuina yhtäaikaisesti (tai vaihtoehtoisesti pelkkää ALT GR -näppäintä). 11.11.13 Apuviivat 11.11.2 Avaa... Painikkeesta avataan tiedosto. Se voi olla ArchiCAD-projekti tai esimerkiksi DWG- tai IFC-dokumentti. Haluttaessa tiedosto voidaan avata rinnalle uuteen ArchiCADiin. 11.11.3 Tallenna Painikkeesta projekti tallennetaan. Jos sitä ei ole aiemmin tallennettu, kysytään nimi ja tallennuspaikka. 11.11.4 Tulosta... Painikkeesta avautuu tulostusasetusikkuna, josta valitaan tulostusalue, mittakaava ja muut tulostusasetukset. Tulosta-painikkeesta käynnistetään tulostaminen. 11.11.5 Leikkaa Painikkeesta valitut elementit tai teksti leikataan ja siirretään leikepöydälle (muistiin). 11.11.6 Kopioi Painikkeesta valitut elementit tai teksti kopioidaan leikepöydälle. 11.11.7 Sijoita Painikkeesta leikepöydälle kopioidut elementit tai teksti sijoitetaan. Jos leikepöydällä on tekstiä eikä olla muokkaamassa tekstiä, se sijoitetaan uuteen tekstikehykseen. Jos tekstiä ollaan muokkaamassa ja leikepöydällä on muita elementtejä, sijoittaminen ei ole käytössä. 11.11.8 Peru Painikkeesta perutaan viimeisin toiminto. Painikkeesta kytketään apuviivat käyttöön tai pois käytöstä. Apuviivat ovat tilapäisiä, piirtämistä auttavia viivoja, jotka katoavat automaattisesti heti, kun elementti (tai jatkuvaa piirtotapaa käytettäessä elementit, lähinnä seinät) on tehty. Apuviivoja on kahdenlaisia: pysyviä ja hetkellisiä. Pysyvät viivat syntyvät pitämällä kohdistin hetken ajan jonkin viivan tai elementin reunan päällä. Pysyvä apuviiva on myös mahdollista tehdä komennoilla Tee apuviiva tai Tee apuviivan pätkä sekä Tee apuympyrä, jotka valitaan kohdevalikosta osoitettaessa pohjassa esimerkiksi valintaa tai käytettäessä mitta-työkalua. Apuviivan pätkä on mahdollista luoda myös valitsemalla Näkymä Apuviiva-vaihtoehdot Luo apuviivan pätkä ja piirtämällä se. Hetkellisiä apuviivoja on kahta tyyppiä. Toiset ovat samanvärisiä kuin pysyvät apuviivat (oletuksena oranssi). Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, ne luodaan joko lähtöpisteen tai origon suhteen. Hetkellisten apuviivojen suunnat ovat pääsuuntaiset, suhteelliset suunnat ja kertautuva kulma (katso jäljempänä). Piirrettäessä kohdistin tarttuu apuviivojen osoittamiin suuntiin. Toinen hetkellisten apuviivojen tyyppi ovat ehdotettavat apuviivat. Ne ovat erivärisiä (oletuksena sinisiä) ja ilmestyvät esimerkiksi pidettäessä kohdistinta jonkin elementin tartuntapisteessä tai elementtien leikkauspisteessä tai apujakopisteessä. Apuviivat näkyvät ryhminä vuorotellen eri koordinaatistoissa, jotka vaihtuvat pienin väliajoin. Haluttu apuviiva luodaan viemällä kohdistin ehdotetun apuviivan päälle. Apuviivoista yksi on aina valittuna ja näkyy muita paksummalla viivalla. Viemällä kohdistimen jonkin toisen päälle, se valitaan ja vaihtuu paksummaksi. Valittu apuviiva on se, jonka suhteen
KO.KL - 23 ArchiCAD ehdottaa hetkellisiä apuviivoja suhteellisen suunnan ollessa käytössä. Painikkeen ohessa olevasta valikosta löytyy Luo apuviivan pätkä -komento, jolla luodaan apuviivan pätkä. Valinnan jälkeen apuviivan pätkä piirretään osoittamalla sen alkupiste ja loppupiste. Tämä on mahdollista tehdä vaikka kesken jonkin elementin piirron. Kohdevalikosta valittu apuviivan pätkän piirto sen sijaan luo apuviivan pätkän kesken olevan piirron lähtöpisteestä. Apuviivan pätkissä toimii myös apujako, joten niiden avulla voi esimerkiksi etsiä kahden pisteen puolivälin. Poista kaikki apuviivat -valinta poistaa kaikki apuviivat. Poistettaessa apuviivat käytössä Apuviivat -painikkeesta tai valitsemalla Näkymä Apuviivat tehdyt apuviivat sen sijaan eivät katoa ennen seuraavan elementin luomista. Apuviivat häviävät myös painamalla ESC tai siirryttäessä kerroksesta toiseen tai pohjasta muihin ikkunoihin. Pääsuuntaiset apuviivat -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät pääkoordinaatiston suuntaiset apuviivat. Jos vino koordinaatisto on käytössä, sisältää tämä sekä suorakulmaisen että vinon koordinaatiston, muuten vain suorakulmaisen. Suhteelliset suunnat apuviivoissa -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät valitun (paksun) apuviivan suhteen näytettävät kohtisuora ja samansuuntainen apuviiva. Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, apuviivat luodaan osoitetusta pisteestä tai origosta käsin. Kertautuva kulma -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät lähtöpisteen (tai origon) suhteen valitulla jaolla näytettävät apuviivat. Kulma asetetaan Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... -kohdassa. Oletuksena jako on 15 astetta. 11.11.14 Näytä/piilota koordinaatit Painikkeen ollessa valittuna kohdistinta seuraa pieni koordinaattiikkuna. Siinä näytetään piirrettäessä koordinaatit. Arvot on mahdollista myös syöttää käsin, joko painamalla vastaavaa näppäintä (esimerkiksi X, Y tai R säde, A kulma) tai tabulaattoria siirtymiseen arvosta toiseen. Painikkeen ohessa on valikko, josta voidaan valita, suositaanko X-Y -koordinaatteja vai kiertokoordinaatteja, käytetäänkö suhteellisia koordinaatteja, näytetäänkö Z:n nollataso, mitä nollatasoa käytetään, laajennetaanko koordinaatit automaattisesti ja näytetäänkö koordinaatit tekstinä vai piilotetaanko tekstit, jolloin näkyy vain symboli ja koordinaatin arvo. Suosi X-Y -koordinaatteja/suosi kiertokoordinaatteja -valinta on tehtävissä, kun piirtäminen on käynnissä. X-Y -koordinaatteja käytettäessä näytetään X- ja Y-arvot käytössä olevan koordinaatiston (verkon) mukaan. Kiertokoordinaatteja käytettäessä näytetään vastaavasti kulma (A) ja säde (R). Suhteelliset koordinaatit tarkoittaa, että koordinaattimitat näytetään piirron aloituspisteen suhteen. Muussa tapauksessa koordinaatit näytetään käyttöorigon suhteen. Näytä Z-arvo -valinta on käytössä, kun piirtäminen on käynnissä. Siitä näytetään tai piilotetaan Z-arvo koordinaateissa. Pinta-työkalua käytettäessä tästä on suurin hyöty, kun Z-arvot voi syöttää piirtäessä esimerkiksi tontin nurkkapisteet. Z:n nollataso -kohdassa valitaan, mitä nollatasoa piirtämisessä käytetään. Valittavissa on projektin nolla, kerroksen nollataso, 1. tai 2. viitekorko. Viitekorot voi asettaa kohdassa Vaihtoehdot Projektin asetukset Piirtoyksiköt ja korkeudet. Valinta Laajenna koordinaatit automaattisesti näyttää kaikki koordinaatit siirryttäessä numeeriseen muokkaukseen. Muuten ne täytyy laajentaa koordinaattilaatikon alareunassa olevasta pienestä väkäsestä tai tabulaattori- tai nuolinäppäimellä liikkumalla koordinaatista toiseen. 11.11.15 Tarttuu verkkoon Painikkeen ollessa valittuna kohdistin tarttuu ja liikkuu vain verkon solmukohtiin. Painikkeen ohessa olevasta valikosta on mahdollista valita joko Apuverkko tai Pääverkko samoin kuin Suora koordinaatisto tai Vinoverkko. Pääverkko näkyy pohjassa ja siinä on yleensä isompi moduulijako. Sen saa pois näkyvistä poistamalla valinnan Näkymä Verkko näkyy. Verkon ja pohjanäkymän taustavärin voi asettaa kohdassa Näkymä Verkon asetukset Perusnäkymä ja verkko... Vinoverkon määrittely tapahtuu valitsemalla Määrittele vino koordinaatisto ja osoittamalla X-akselin suunnan. 11.11.16 Häämö Painikkeen ollessa valittuna on häämö käytössä. Painikkeen ohessa olevasta valikosta on mahdollista valita häämön yksittäisiä asetuksia tai ottaa Häämö-asetukset esiin ruudulle. KL 11.11.17 Mitta Painikkeesta saadaan käyttöön mittatyökalu. Se on käytössä niin 2D- kuin 3D-ikkunoissakin. Mittatyökalulla mitataan kahden osoitetun pisteen välinen etäisyys sekä X-Y- koordinaatit ja kulma, 3D:ssä myös pystysuunnassa. Työkalu on käytössä, kunnes sen painiketta painetaan uudelleen tai painetaan ESCnäppäintä. Jos Mitta-painiketta painetaan kesken jonkin elementin piirron, osoitetaan mitta ja mitattu arvo siirtyy automaattisesti piirrettävänä olevan elementin parametriksi. Jos käytössä (koordinaateissa) ovat kiertokoordinaatit, arvo siirretään säteeksi tai kulmaksi, jos taas X-Y -koordinaatit, joko X:ksi tai Y:ksi. Oletuksena arvo siirtyy ensimmäisenä olevaan arvoon (esimerkiksi X), jos halutaan se toisen parametrin arvoksi, pitää ensin valita tämä koordinaattiikkunassa joko tabulaattoria painamalla tai sen kirjainta vastaavalla näppäimellä (esimerkiksi Y tai A kulma). 11.11.18 Aseta käyttöorigo Komennolla sijoitetaan käyttöorigo osoitettavaan kohtaan. Vaihtoehtoinen tapa siirtää origo on nuolityökalua käytettäessä painaa Shift-Alt -näppäimiä osoittaen samalla jonkin elementin nurkkaan, apujako- tai tartuntapisteeseen. Origon voi siirtää, vaikka muu meneillään oleva toimenpide on kesken. Origopainikkeen kaksoisosoittaminen palauttaa alkuperäisen projektiorigon. 11.11.19 Muokkaa muotoa Muokkaa muotoa-painikkeen alta löytyvät Leikkaa, Katkaise, Täsmää, Pyöristä/ viistä..., Yhdistä, Leikkaa katoilla... ja Muuta kokoa... -komennot.
KO.KL - 24 KL Leikkaa -komennolla osoitettavasta elementistä leikataan lähimpien risteys- ja päätepisteiden välinen alue. Katkaise -komennolla osoitetaan olemassaolevaa viivaa tai pintaa tai piirretään linja, jonka suhteen valitut elementit katkaistaan. Katkaistuilla elementin osilla on sama ID kuin alkuperäisellä elementillä. Täsmää venyttää seinät, viivat tai palkit osoitettavaan linjaan tai käyrään. Pyöristä/viistä... -komento viistää valitut elementit kuten viivat, seinät, täytteen, laatan tai katon nurkat. Pyöristä/viistä-ikkunassa määritetään, tehdäänkö pyöristys vai viiste sekä annetaan säde. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä. Yhdistä liittää kaksi seinää tai viivaa toisiinsa niiden leikkauspisteessä. Leikkaa katoilla... -komento leikkaa kattoon leikkautuvat elementit. Avautuvassa ikkunassa määritetään leikataanko elementit päältä vai alta, mitkä elementit leikataan, ja asetetaanko seinän tai pilarin korkeus korkeimman kohdan mukaan. Jos elementtejä on valittuina, komento kohdistuu vain niihin. Muuta kokoa... -painike avaa Muuta kokoa -ikkunan, jossa koon muuttamistapa määritellään. Kokoa voi muuttaa joko osoittamalla pohjassa tai antamalla numeeriset arvot suurennukselle tai pienennykselle. Koon muuttamisen voi rajata niin, ettei seinien ja pilareiden paksuus, objektien tai tekstin koko tai viivanpäiden ja merkintöjen koko muutu. 11.12.3 Viimeisin planssi Painikkeesta siirrytään viimeisimpään planssiin. Jos projektissa on vain yksi planssi, siirrytään siihen (projektissa täytyy olla aina vähintään yksi planssi). Viimeisin planssi -painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä plansseihin, jotka on aiemmin avattu. Kun jokin planssi on avattuna, on käytössä valinnat Siirry ensimmäiselle planssille, Siirry edelliselle planssille, Siirry seuraavalle planssille, Siirry viimeiselle planssille, joiden avulla on mahdollista siirtyä planssista toiseen (kaikki projektin planssit). Valitsemalla Avaa planssi... avautuu valintaikkuna, josta määritetään mihin planssiin siirrytään. 11.12.4 Käytä 11.11.20 Unohda ryhmät Painikkeen valinta poistaa ryhmityksen käytöstä. Ryhmitettyjä elementtejä voi muokata, mutta ne erottaa ontosta nurkkapisteestä. Kun Unohda ryhmät valinta otetaan pois käytöstä, aiemmat ryhmät palaavat käyttöön. 11.12 Suunnistin Suunnistin -painikepalkista löytyvät projektin eri osissa ja niiden välillä liikkumiseen tarvittavat komennot: Pohja, 3D-ikkuna, Viimeisin planssi, sekä Käytä joiden kaikkien ohessa on valikot siirtymiseen tarkemmin määriteltyyn kohteeseen. Lisäksi löytyvät 3D-ikkunassa liikkumiseen 3D-pyöritys sekä Liiku 3D:ssä. 11.12.1 Pohja Painikkeesta siirrytään pohjanäkymään. Pohja avautuu siihen rajaukseen ja kerrokseen, jossa viimeksi on työskennelty. Jos projektissa on vain yksi kerros, siirrytään siihen (projektissa täytyy olla aina vähintään yksi kerros). Pohja-painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä niihin kerroksiin, joissa on elementtejä. Kerros ylöspäin tai Kerros alaspäin -komennoilla voi liikkua ylös ja alaspäin kerroksissa. Siirry kerrokseen... -komennolla avautuu valintaikkuna, josta määritetään mihin kerrokseen siirrytään. 11.12.2 3D-ikkuna Painikkeesta siirrytään 3D-näkymään. 3D-ikkuna avautuu siihen rajaukseen ja projektioon, jossa viimeksi on työskennelty. 3D-ikkuna-painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä 3D-projektion asetuksiin 3D-projektio... tai viimeisimpään aksonometriseen tai perspektiivinäkymään Aksonometria- ja Perspektiivi-komennoilla. Painikkeesta siirrytään useisiin paikkoihin projektissa. 11.12.5 3D-pyöritys Painikkeesta aloitetaan 3D-näkymän pyörittäminen mallin keskipisteen tai valitun kappaleen keskipisteen ympäri. Pyöritys lopetetaan joko painamalla uudelleen painiketta tai ESCnäppäimellä. 3D-pyöritys saadaan käyttöön myös painamalla vaihtonäppäintä (Shift) ja hiiren rullaa samanaikaisesti. Tällöin pyöritys on käytössä ainoastaan niin kauan kuin ne pidetään pohjaanpainettuina. 11.12.6 Liiku 3D:ssä Painikkeesta aloitetaan 3D-liikkuminen. 3D:ssä liikutaan nuolinäppäimillä tai W-, S-, A- ja D-näppäimillä ohjaten joko kävellen tai lentäen. Ylös- ja alaspäin liikutaan PgUp ja Pg- Down tai välilyönti- ja C-näppäimillä. Lentäminen aloitetaan ja lopetetaan F-näppäimelle. Tällöin korkeustaso ei muutu liikuttaessa. Nopeutta lisätään ja vähennetään näppäimillä + ja - tai.
KO.KL - 25 (piste) ja,(pilkku). Hetkellisesti nopeutta voi lisätä vaihtonäppäimellä (Shift). Liikkuminen lopetetaan osoittamalla hiirellä tai painamalla ESC. Ohjauskomennot näytetään ohjeikkunassa, joka aukeaa aloitettaessa 3D-liikkuminen. Painike on käytössä perspektiivisessä 3D-näkymässä. Se löytyy myös 3D-ikkunan alareunasta. 11.13 TeamWork TeamWork -painikepalkista löytyvät tiimiprojektissa tarvittavat komennot: Vie ja hae muutokset..., Hae muutokset, Näytä vain varaus ja Lisää kommentti... 11.13.1 Vie ja hae muutokset... Komennolla tiimiprojekti päivitetään. Itse tehdyt muutokset viedään tiimiprojektitiedostoon ja muiden tekemän muutokset haetaan sieltä. Vietäessä tiimin toinen jäsen voi hyväksyä muutokset vahvistamalla ne salasanallaan, mikä kirjataan tiimin muistiinpanoihin. 11.13.2 Hae muutokset Komennolla muiden käyttäjien tiimiprojektiin tekemät muutokset haetaan. 11.13.3 Näytä vain varaus Painikkeen ollessa valittuna näytetään 2D- ja 3D-näkymissä vain omaan varaukseen kuuluvat elementit. 11.13.4 Lisää kommentti... Komennolla on mahdollista lisätä omia kommentteja, jotka lisätää tiimin muistiinpanoihin. Ne voi lukea kohdassa Tiimi Tiimin muistiinpanot... Niissä näkyvät myös viedyt muutokset sekä tiimiprojektiin liittymiset ja eroamiset. 11.14 Työkalut Työkalut -painikepalkki sisältää samat komennot, jotka löytyvät Työkalut-apuikkunasta. Komennoista kerrotaan luvussa KO. KL.11.2 Työkalut-apuikkuna. 11.15 Yksinkertainen 3D Yksinkertainen 3D -painikepalkki sisältää 3D-ikkunan hallintaan tarvittavat peruskomennot: Aksonometria, Perspektiivi, 3D-pyöritys, Liiku 3D:ssä, Rautalanka ja Väritys. 11.15.1 Aksonometria Painikkeesta avataan 3D-ikkuna aksonometrisessä projektiossa käyttäen viimeisintä aksonometria-määritystä ja 3Dikkunan rajausta. 11.15.2 Perspektiivi Painikkeesta avataan 3D-ikkuna perspektiiviprojektiossa käyttäen viimeisimpiä projektioasetuksia ja rajausta. 11.15.3 3D-pyöritys Painikkeesta aloitetaan 3D-näkymän pyörittäminen mallin keskipisteen tai valitun kappaleen keskipisteen ympäri. Pyöritys lopetetaan joko painamalla uudelleen painiketta tai ESCnäppäimellä. 3D-pyöritys saadaan käyttöön myös painamalla vaihtonäppäintä (Shift) ja hiiren rullaa samanaikaisesti. Tällöin pyöritys on käytössä ainoastaan niin kauan kuin ne pidetään pohjaanpainettuina. 11.15.4 Liiku 3D:ssä Painikkeesta aloitetaan 3D-liikkuminen. 3D:ssä liikutaan nuolinäppäimillä tai W-, S-, A- ja D-näppäimillä ohjaten joko kävellen tai lentäen. Ylös- ja alaspäin liikutaan PgUp ja PgDown tai välilyönti- ja C-näppäimillä. Lentäminen aloitetaan ja lopetetaan F-näppäimelle. Tällöin korkeustaso ei muutu liikuttaessa. Nopeutta lisätään ja vähennetään näppäimillä + ja - tai. (piste) ja,(pilkku). Hetkellisesti nopeutta voi lisätä vaihtonäppäimellä (SHIFT). Liikkuminen lopetetaan osoittamalla hiirellä tai painamalla ESC. Ohjauskomennot näytetään ohjeikkunassa, joka aukeaa aloitettaessa 3D-liikkuminen. Painike on käytössä perspektiivisessä 3D-näkymässä. Se löytyy myös 3D-ikkunan alareunasta. 11.15.5 Rautalanka Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi rautalankamalliksi. 11.15.6 Väritys Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi väritetyin pinnoin esitettäväksi. Sisäistä moottoria käytettäessä pinnat esitetään tasavärisinä tai vektoritäyttein. Läpinäkyvyys esitetään rasteroidulla täytteellä. OpenGL-moottoria käytettäessä pinnat esitetään tekstuurein. OpenGL-moottoria käytettäessä pinnat voivat olla vain kokonaan läpinäkyviä tai läpinäkymättömiä. 3D-ikkunan asetuksissa on OpenGL-kohdassa lisäasetukset, joissa määritetään, mikä läpinäkyvyysprosentti on rajana kokonaan läpinäkyvälle tai läpinäkymättömälle. Molempia moottoreita käytettäessä pinnat tummennetaan varjon puolelta. Sisäistä moottoria käyttäessä myös heittovarjot on mahdollista kytkeä näkyviin. Tätä voi käyttää hyväksi esimerkiksi varjojen projisoimisessa ottamalla aksonometrian ylhäältä päin ja tallentamalla 3D-ikkunasta näkymän 2D-viivoina. ArchiCAD kysyy tallennettavat asiat, joiksi valitaan vain Varjot-kohdan Monikulmiot. Liittämällä tallennettu 2D-viivakuva pohjaan saadaan asemapiirrosta varten oikein konstruoidut varjot. 12 Apuikkunat Mallinnus- ja piirtoikkunoiden lisäksi ArchiCADissä on suuri joukko apuikkunoita, joista osaa käytetetään jatkuvasti, osaa satunnaisemmin. Kokemus osoittaa, mitkä niistä kannattaa pitää jatkuvasti avoinna ja mitkä avata vain tarpeen vaatiessa. Apuikkunoita voi avata ja sulkea valikosta Ikkunat Apuikkunat. Lisäksi ne voi sulkea kunkin ikkunan yläkulmassa olevaa rastia osoittamalla. Ikkunat Apuikkunat -valikossa on myös valmiina Näytä vain pääikkunat -komento, jolla apuikkunat saa palautettua oletuskokoonpanoon. Useimmat niiden sisältämistä toiminnoista voi tehdä myös valikoiden ja painikepalkkien kautta tai näppäinoikotietä käyttäen. 12.1 Koot ja muodot Apuikkunoiden ulkoasua voi muokata kohdevalikosta, joka avautuu painamalla hiiren oikeaa näppäintä (Macintosh: Ctrl-osoitus) apuikkunan päällä. Tällöin ohjelma siirtyy muokkaamaan Työympäristön Työkaluasetuksia. KL
KO.KL - 26 KL Tiedot-ikkunan otsikon voi asettaa olemaan ikkunan yläreunassa tai vasemmassa laidassa. Apuikkunat voi Windowsissa telakoida toisiinsa ja ArchiCADikkunan reunoihin. Macintoshissa vastaava ominaisuus on tarttuminen, jolla apuikkunat kiinnittyvät toisiinsa tai työpöydän reunoihin. Telakointi/tarttuminen ja irrottaminen erilleen tapahtuvat raahaamalla ikkunaa sen otsikkopalkista. 12.2 Työkalut-apuikkuna Kaikki rakennuksen mallintamisessa, piirtämisessä ja esittämisessä tarvittavat työkalut ovat Työkalut-ikkunassa. Ikkunan sisältö on vapaasti muokattavissa, oheisessa kuvassa on ikkunan oletusarvoinen ulkonäkö. Ikkuna on mahdollista jakaa välipalkeilla jaoteltuihin osioihin, kuten kuvassa Valinta, Suunnittelu, Dokumentti ja Lisää. Jos kaikki työkalut eivät tällöin mahdu ikkunaan, osioiden vasempaan reunaan voi ottaa käyttöön nuolipainikkeet, joista eri osiot voi avata ja sulkea yksitellen. Ikkunan kokoa voi muokata venyttämällä reunoista tai nurkista. Ikkunan muokkaus selitetään kohdassa KO.AS.6.4.1 Käyttöliittymä Työkalut-apuikkuna. Työkalujen käyttöä esitellään yksityiskohtaisemmin kohdassa KO.TT Työtavat. 12.3 Koordinaatit-apuikkuna Koordinaatit-apuikkuna on jäänne aiemmista ArchiCADeistä, sillä siinä olevat komennot löytyvät Standardi- eli Perus-painikepalkista ja kohdistinta seuraavista kelluvasta koordinaattiikkunasta, jota suositellaan ensisijaisesti käyttämään. Oletuksena Koordinaatit-apuikkuna ei siksi olekaan käytössä. Koordinaatit-apuikkunassa muokataan käytössä olevaa piirustuskoordinaatistoa ja syötetään koordinaatteja. Koordinaattien hyväksikäyttö on välttämätöntä mittatarkassa mallintamisessa ja se kannattaa opetella aivan ohjelman opettelun alkuvaiheessa. 12.3.1 Origo Apuikkunan painikkeista ensimmäinen on käyttöorigon siirto. Origo on koordinaatiston nollapiste, eli siinä x- ja y-arvot ovat 0. ArchiCADprojektin alkuperäistä origoa ei voi siirtää, käyttöorigon paikkaa voi. Painiketta painetaan kerran ja sen jälkeen osoitetaan käyttöorigolle uusi paikka. Vaihtoehtoinen tapa siirtää origo on painaa Shift-Alt -näppäimiä osoittaen samalla johonkin tartuntapisteeseen. Tällä tavoin origoa ei voi siirtää tyhjään kohtaan, vaan ainoastaan jonkin elementin nurkkaan, apujako- tai tartuntapisteeseen. Molemmilla tavoilla siirrettäessä origon voi siirtää, vaikka muu meneillään oleva toimenpide on kesken. Origopainikkeen kaksoisosoittaminen palauttaa alkuperäisen projektiorigon, eli siirtää käyttöorigon sen päälle. ArchiCADissä on kolme erilaista origoa. Projektiorigo (globaali origo, maailmanorigo) on piste (0, 0) uutta tyhjää projektia avattaessa. Tätä origoa ei voi poistaa tai siirtää ja käyttöorigon voi missä tahansa työskentelyn vaiheessa palauttaa siihen. Käyttöorigo (paikallinen origo) on se origo, jonka käyttäjä on siirtänyt uuteen paikkaan. Oletusarvoisesti käyttöorigo on sama kuin projektiorigo. Kolmas origo on muokkausorigo, joka on täysin väliaikainen ja ilmenee joissakin elementtien luonti- ja muokkaustilanteissa. Edellä mainittujen lisäksi on vielä korkeusasemien suhteen globaali origo, projektin nolla, ja paikallinen origo kunkin kerroksen nollatasossa. Projektin nollatason korkeuden todelliseen merenpintaan voi toki määritellä erikseen kerrosasetuksissa. Origon siirto on hyödyllinen ja työskentelyä nopeuttava apukeino monissa tilanteissa. Usein kätevin tapa luoda jokin elementti mittatarkasti on ensin siirtää origo pisteeseen, joka on luonteva lähtöpiste uudelle elementille, esimerkiksi laatan nurkka, ja sen jälkeen syöttää näppäimistöltä elementin seuraavien pisteiden koordinaatit. 12.3.2 Verkot Verkot (grids) toimivat mallintamisen apuvälineinä helpottaen elementtien mittatarkkaa sijoittamista ja antaen mittakaavan tuntua. ArchiCADissä on kaksi verkkoa, pääverkko ja apuverkko. Näiden asetukset tehdään kohdassa Näkymä Verkon asetukset Perusnäkymä ja verkko... Katso: KO.KL.10.10.16 Tarttuu verkkoon. 12.3.2.1 Suora ja vino verkko Normaalin suoran verkon, jossa x- ja y-akselit ovat vaaka- ja pystysuorassa, lisäksi voi ottaa käyttöön vinon verkon, jonka kulma on vapaasti määriteltävissä joko numeerisesti tai graafisesti. Koordinaatit-apuikkunan toinen painike on vinon verkon määritys. Painike painetaan alas ja osoitetaan pohjasta ensin vinon koordinaatiston origo ja seuraavaksi piirretään suuntavektori, joka määrittää x-akselin kulman. Sille voi antaa kulman myös syöttämällä näppäimistöltä [a], haluttu kulman arvo ja lopuksi rivinvaihto tai syöttö (Return/Enter). Käyttöorigo määrittää vinon verkon origon paikan. Vinoja verkkoja voi olla vain yksi kerrallaan. HUOMAA Nimestään huolimatta vinon verkon ei välttämättä tarvitse olla vino. X-akselin suunnan voi osoittaa myös esimerkiksi pystysuoraan ylös, jolloin x-akseli muuttuu pystysuuntaiseksi ja y-akseli vaakasuuntaiseksi. Vinoa verkkoa voi käyttää myös koordinaatiston poikkeuttamiseen. Kolmannella painikkeella vaihdetaan suoran ja vinon verkon välillä. 12.3.2.2 Verkkoon tarttuminen Verkkoon tarttuminen (englanniksi snap) on varsin hyödyllinen apukeino elementtejä sijoitettaessa ja muokattaessa. Mittatarkkuus on varma, kun tarttuminen on käytössä. Ohjaimet-apuikkunasta säädetään tarttuminen pois, tarttuminen apuverkkoon tai tarttuminen pääverkkoon. Verkon voi kytkeä päälle tai pois myös näppäimistön S-kirjaimella. Kun tarttuminen on päällä, osoitin ei voi osua mihinkään muualle kuin verkon solmuihin. Siksi tarttumisen ollessa päällä voi olla mahdotonta esimerkiksi valita elementtiä, joka on luotu ennen kuin tarttuminen on otettu käyttöön. Jos elementillä ei ole yhtään väkäspistettä missään verkon solmukohdassa, ei osoitin voi tarttua elementtiin.
KO.KL - 27 12.3.3 Koordinaattien syöttö 12.3.4 Korkeusasema tai ArchiCAD tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet erilaisiin koordinaattisyöttöihin. Neutraalitilassa, kun mikään toiminto ei ole meneillään, koordinaatit näyttävät osoittimen sijainnin suhteessa senhetkiseen origoon. Ikkuna näyttää sekä x- ja y-koordinaatit että polaarikoordinaatit (r, a). Deltapainikkeet (kreikkalainen kirjain) koordinaattien vasemmalla puolella vaihtavat koordinaatit absoluuttisiksi tai suhteellisiksi. Painikkeen ollessa painettuna alas koordinaatit ovat suhteelliset. Absoluuttiset koordinaatit tarkoittavat, että käyttöorigo pysyy myös toimintojen aikana paikallaan ja koordinaatit lasketaan suhteessa käyttöorigoon. Suhteelliset koordinaatit tarkoittavat, että toimintojen aikana käyttöön otetaan muokkausorigo, jolloin tämä tulee väliaikaisesti toiminnon osoitettuun alkupisteeseen ja koordinaatit lasketaan suhteessa tähän origoon. Toiminnon päätyttyä origo palaa toimintoa edeltäneelle paikalleen. Normaalitilanteissa on kätevintä pitää x ja y-koordinaatit absoluuttisina ja polaarikoordinaatit suhteellisina. Itse koordinaattien syöttö on yksinkertaista. Painetaan vain näppäimistöltä halutun koordinaatin näppäin (x, y, z, r, a), syötetään sille arvo ja painetaan lopuksi rivinvaihto tai syöttö (return/ enter). Mikäli annetaan sekä x-että y-koordinaatit, enteriä painetaan lopuksi. Kentästä toiseen liikutaan kirjainten lisäksi myös sarkain- eli tabulointi-näppäimellä. Elementit voi halutessa sijoittaa pelkillä koordinaattisyötöillä osoittamatta lainkaan osoittimella. Tehtäessä näppäimistösyöttö koordinaatit lasketaan senhetkisestä käyttöorigosta, jos ne ovat absoluuttiset. Koordinaattien ollessa suhteellisina ne lasketaan osoittimen senhetkisestä sijaintipisteestä. Syöttöön voi liittää myös yhteen- tai vähennyslasku syöttämällä näppäimistöltä [+] tai [ ] annetun arvon jälkeen. Tämä on kätevä ominaisuus vaikkapa sellaisessa tilanteessa, että ikkuna halutaan sijoittaa tietyn matkan päähän seinän sisänurkasta, esimerkiksi 1800 mm nurkasta. X ja y-koordinaattien ollessa suhteellisena mennään osoittimella seinän nurkkaan ja syötetään näppäimistöltä [x]1,8[+] ja lopuksi Enter/Return (piirtoyksikkönä on metri). Ikkunan sijoituspiste tulee täsmälleen 1800 millimetrin päähän seinän nurkasta. Polaarikoordinaateissa r on säde ja a kulma. Nollakulma on x-akselin suuntaan origosta oikealle ja kulman arvo kasvaa vastapäivään. Säteellä on muutakin käyttöä kuin kaarevien elementtien varsinaisena säteenä. Esimerkiksi koordinaattiakselien suunnista poikkeava seinä on helppo luoda sillä tavalla, että osoitetaan seinän pituus säteen arvona: Polaarikoordinaattien ollessa suhteellisina osoitetaan (tai syötetään koordinaateilla) ensin seinän lähtöpiste, näytetään seinälle suunta (tai syötetään se a:n arvona) ja syötetään seinän pituus säteen arvona, esimerkiksi [r]6000 ja lopuksi rivinvaihto/syöttö. ArchiCADissä on erittäin kehittyneet ominaisuudet elementtien vertikaalisen sijoittumisen hallintaan. Korkeusasemia on mahdollista määritellä moneen eri tasoon nähden. Korkeusasemien muokkaaminen onnistuu sekä numeerisesti että graafisesti. Koordinaatitapuikkunassa voi korkeusaseman valita syötettäväksi suhteessa projektin nollaan, työskentelykerroksen nollaan tai jompaankumpaan viitekorkeuteen, joka on käyttäjän vapaasti määriteltävissä kohdassa Vaihtoehdot Projektin asetukset Piirtoyksiköt ja korkeudet. Z-kenttään voi antaa korkeuden, johon millä tahansa työkalulla luotavat elementit sijoitetaan. Saman asetuksen voi tehdä työkalukohtaisesti kunkin asetuksissa. KL Olemassa olevan elementin korkeusasemaa muutetaan Muokkaus Siirrä Nosta... -komennolla tai seuralaisvalikon avulla pohjassa tai 3D-näkymässä.
KO.KL - 28 KL 12.3.5 Painovoima Painovoima on älykäs ominaisuus. Sijoitettavat elementit pystyvät tunnistamaan tasopintoja alapuolellaan ja osaavat sijoittua automaattisesti näiden pintojen päälle riippumatta siitä, mitä elementtien korkeusasemaksi on säädetty asetuksissa. Painovoima otetaan käyttöön Koordinaatit-apuikkunassa olevilla painikkeilla. Ensimmäisen painikkeen ollessa valittuna painovoima ei ole käytössä. Toisen painikkeen ollessa valittuna luotavat elementit tunnistavat laatat ja osaavat asettua laattojen päälle. Kolmannen painikkeen ollessa valittuna elementit tunnistavat katot ja neljännellä painikkeella pinnat. Sijoituksen voi tehdä myös tietylle korkeudelle suhteessa määritettyyn tasoon z-kenttään syötettävällä arvolla. Painovoimaa voi hyödyntää ainoastaan elementtejä luotaessa, olemassa oleviin elementteihin sillä ei ole vaikutusta. 12.4 Ohjaimet-apuikkuna Ohjaimet-apuikkuna on Koordinaatit-apuikkunan tavoin jäänne aiemmista ArchiCADeistä ja samat toiminnot löytyvät Standardipainikepalkista sekä kohdistinta seuraavista kelluvista koordinaateista. Oletuksena Ohjaimet-apuikkuna ei ole käytössä. Sen voi kuitenkin ottaa käyttöön, jos on sitä tottunut käyttämään ja haluaa edelleen jatkaa sen käyttämistä. 12.4.1 Apuviivat Ohjainten kaksi ensimmäistä painiketta ovat Apuviivat päälle/pois ja Luo apuviivan pätkä. Apuviivat päälle/pois -painikkeesta kytketään apuviivat käyttöön tai pois käytöstä. Apuviivat ovat tilapäisiä, piirtämistä auttavia viivoja, jotka katoavat automaattisesti heti, kun elementti (tai jatkuvaa piirtotapaa käytettäessä elementit, lähinnä seinät) on tehty. Apuviivoja on kahdenlaisia: pysyviä ja hetkellisiä. Pysyvät viivat syntyvät pitämällä kohdistin hetken ajan jonkin viivan tai elementin reunan päällä. Pysyvän apuviivan voi myös tehdä komennoilla Tee apuviiva tai Tee apuviivan pätkä sekä Tee apuympyrä, jotka voi valita kohdevalikosta osoitettaessa pohjassa esimerkiksi valintaa tai käytettäessä mitta-työkalua. Apuviivan pätkän voi luoda myös valitsemalla Näkymä Apuviiva-vaihtoehdot Luo apuviivan pätkä ja piirtämällä sen. Hetkellisiä apuviivoja on kahta tyyppiä. Toiset ovat samanvärisiä kuin pysyvät apuviivat (oletuksena oranssi). Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, ne luodaan joko lähtöpisteen tai origon suhteen. Hetkellisten apuviivojen suunnat ovat pääsuuntaiset, suhteelliset suunnat ja kertautuva kulma (katso jäljempänä). Piirrettäessä kohdistin tarttuu apuviivojen osoittamiin suuntiin. Toinen hetkellisten apuviivojen tyyppi ovat ehdotettavat apuviivat. Ne ovat erivärisiä (oletuksena sinisiä) ja ilmestyvät esimerkiksi pidettäessä kohdistinta jonkin elementin tartuntapisteessä tai elementtien leikkauspisteessä tai apujakopisteessä. Apuviivat näkyvät ryhminä vuorotellen eri koordinaatistoissa, jotka vaihtuvat pienin väliajoin. Haluamansa apuviivan saa luotua viemällä kohdistimen ehdotetun apuviivan päälle. Apuviivoista yksi on aina valittuna ja näkyy muita paksummalla viivalla. Viemällä kohdistimen jonkin toisen päälle, se valitaan ja vaihtuu paksummaksi. Valittu apuviiva on se, jonka suhteen ArchiCAD ehdottaa hetkellisiä apuviivoja suhteellisen suunnan ollessa käytössä. Painikkeen ohessa olevasta valikosta löytyy Pääsuuntaiset apuviivat -valinta, jonka ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät pääkoordinaatiston suuntaiset apuviivat. Jos vino koordinaatisto on käytössä tämä sisältää sekä suorakulmaisen että vinon koordinaatiston, muuten vain suorakulmaisen. Suhteelliset suunnat apuviivoissa -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät valitun (paksun) apuviivan suhteen näytettävät kohtisuora ja samansuuntainen apuviiva. Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, apuviivat luodaan osoitetusta pisteestä tai origosta käsin. Kertautuva kulma -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät lähtöpisteen (tai origon) suhteen valitulla jaolla näytettävät apuviivat. Kulma asetetaan Apuviivojen asetuksissa. Oletuksena jako on 15 astetta. Apuviivojen asetukset -valinnalla avataan apuviivojen asetukset Työympäristö-asetuksista. Asetukset löytyvät myös valikosta Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... Luo apuviivan pätkä -komennolla luodaan apuviivan pätkä. Valinnan jälkeen apuviivan pätkä piirretään osoittamalla sen alkupiste ja loppupiste. Tämä on mahdollista tehdä vaikka kesken jonkin elementin piirron. Kohdevalikosta valittu apuviivan pätkän piirto sen sijaan luo apuviivan pätkän kesken olevan piirron lähtöpisteestä. Apuviivan pätkissä toimii myös apujako, joten niiden avulla voi esimerkiksi etsiä kahden pisteen puolivälin. 12.4.2 Suhteelliset piirtotavat Ohjainten seuraavalla painikkeella määritellään suhteellinen piirtotapa, joka helpottaa elementtien sijoittamista haluttuun kulmaan tai halutulle etäisyydelle suhteessa muihin elementteihin. Suhteelliset piirtotavat ovat vasemmalta oikealle: kohtisuora, samansuuntainen, kulmanpuolitus, poikkeutus (englanniksi offset), poikkeutuksen toisto, apujako ja suuntaa pinnan mukaan. Piirtoavut voi ottaa käyttöön meneillään olevan toimenpiteen aikana tai ennen sitä. Niiden vaikutus vaihtelee tilanteen mukaan. Kohtisuora ja samansuuntainen määrittävät linjan, jonka mukaan uusi elementti luodaan. Ensin osoitetaan jompaakumpaa painiketta ja sitten mersulla jotakin olemassa olevaa linjaa, johon nähden kohtisuorasti tai jonka suuntaisesti uusi linja halutaan. Toinen vaihtoehto on osoittaa linja kahdella pisteellä, jolloin osoitettavan linjan ei tarvitse olla minkään olemassa olevan elementin mukainen. Lukittuneesta suunnasta vapaudutaan painamalla vaihtonäppäintä. Kulmanpuolitus-painikkeella määritellään osoittimen liike kulkemaan kahden mersulla osoitetun linjan tai piirrettyjen linjojen muodostaman kulman puolivälissä. Tämän piirtotavan kohdalla on merkitystä, osoitetaanko painiketta ennen piirtämisen aloittamista vai sen aikana.
KO.KL - 29 Suuntaa pinnan mukaan toimii ainoastaan 3D-näkymässä. Sen avulla voi löytää linjan, jossa vinossa olevan pinnan, tyypillisesti katon lappeen, kuviteltu jatke kohtaa projektin nollatason. Ensin osoitetaan pinnanseurauspainiketta ja sitten vinoa pintaa, jolloin osoitin lukittuu linjalle, jossa pinnan kuviteltu jatke kohtaa nollakorkeuden. Oheisessa kuvassa näkyy tilanne, jossa ensin on osoitettu kulmanpuolituspainiketta ja sen jälkeen osoittimen ollessa mersuna kumpaakin kulman muodostavaa katkoviivaa, minkä jälkeen osoitin on automaattisesti lukittunut osoitettujen linjojen puoliväliin. Ensimmäinen osoitus on aloittanut uuden viivan piirtämisen ja linja on yhä lukossa kohti katkoviivojen risteyspistettä. 12.4.3 Apulinjat Apulinja helpottaa elementin kohdistamista toisten elementtien suhteen. Apulinjat ovat käytössä ainoastaan kulman ollessa lukittuna, mikä tapahtuu painamalla Shift-näppäin pohjaan, kun viivamaisen elementin luominen on aloitettu. Apulinjat näytetään osoittimesta lähtien joko kohtisuoraan, pystysuoraan tai vaakasuoraan. Käytettävää apulinjan suuntaa voi vaihtaa kesken toiminnonkin osoittamalla haluttua painiketta. 12.4.4 Ryhmitys Näillä painikkeilla valitaan käyttäytyvätkö ryhmitetyt elementit ryhminä vai itsenäisinä elementteinä, eli ovatko ryhmät päällä vai pois. Oikeanpuoleinen painike on sama kuin komento Muokkaus Ryhmitys Unohda ryhmät. Vasemmanpuoleinen painike ottaa ryhmät taas käyttöön. Katso KO.TT 2.2 Ryhmät. KL Toisessa kuvassa on ensin osoitettu viivan alkupistettä, sitten kulmanpuolituspainiketta ja sen jälkeen mersulla kulman muodostavia linjoja, minkä jälkeen osoittimen liike on lukittu kulman puolittavalle linjalle viivan päätepisteen tulee siis olla tällä linjalla. Poikkeutus siirtää piirretyn linjan paikkaa osoitetun matkan verran piirtämisen jälkeen. Poikkeutuksen toiston avulla tehdään useita samansuuntaisia kopioita osoitetuin välein. Apujako näyttää annetulta linjalta väkäspisteet sen mukaisesti, millaiset Jakoasetukset ovat voimassa. Katso: KO.KL.8.5.6 Apujako. Osoittamalla ensin tätä painiketta ja sitten näyttämällä kahdella osoituksella pohjaan linjan, saa syntyneelle linjalle väkäspisteet, joita voi käyttää esimerkiksi seinän piirron alkupisteinä. 12.4.5 Taikasauva Taikasauvalla luodaan uusia elementtejä hyödyntäen olemassa olevia elementtejä (esimerkiksi seiniä voi luoda käyrien pohjalta). Kaaren mukailun asetukset löytyvät valikosta Vaihtoehdot Kaaren mukailu... Jos ensisijainen tapa on Suorat segmentit kaari jaetaan suoranpätkiksi, jos taas valitaan Paras vastaavuus, käytetään kaaria. Samalla tekniikalla voi myös muokata elementtejä. Katso: KO.TT 3 Taikasauva. Jopa valinta-alueen voi taikoa! 12.4.6 Apujako Apujako asetetaan päälle ja pois tätä painiketta osoittamalla. Tässä asetetut väkäspisteet tulevat automaattisesti näkyviin vietäessä kohdistin minkä tahansa linjan päällä (kohdistimeen tulee kolmisakarainen tähti). Väkäspisteet ovat näkyvissä vain noin viisi sekuntia osoittimen linjalle siirtymisen jälkeen. Väkäspisteiden jaottuminen linjoille valitaan pienestä nuolesta avautuvasta putkahdusvalikosta ja mahdollinen tarvittava numeerinen määritys syötetään tämän alla olevaan kenttään. Apujako voi jakaa linjan seuraavilla tavoilla: Puoliväli: Jakaa linjan kahteen yhtä suureen osaan. Jako: Jakaa linjan annettuun määrään osia. Prosenttia: Jakaa linjan kahteen osaan annetun prosenttiluvun mukaisesti. Etäisyys: Jakaa linjan annetun etäisyyden mittaisiin pätkiin.
KO.KL - 30 KL Väkäspisteiden sijoittaminen aloitetaan linjan siitä päästä, joka on lähempänä kohdistinta linjalle siirryttäessä. Kuvassa väkäspisteet on haettu etäisyyden mukaan metrin jaolla. Koska osoitin on ollut lähempänä seinän vasenta päätä, on myös ensimmäinen täysi metri laskettu sieltä päin. 12.4.6.1 Apujaon käyttäytyminen Apujaon hallintaan on kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisen vaihtoehdon ollessa valittuna ne eivät näy lainkaan. Toisessa vaihtoehdossa pisteet jaottuvat linjalle sen koko pituudelta. Kolmannen vaihtoehdon ollessa valittuna pisteet ilmestyvät linjan osille, mikäli linja risteää toisen linjan kanssa. 12.4.7 OK ja kumoa Ikkunan oikean reunan OK- ja Kumoa-painikkeilla hyväksytään ja kumotaan toimintoja, esimerkiksi elementtejä luotaessa. 12.5 Tiedot-apuikkuna Tiedot-apuikkuna näyttää kulloinkin käytössä olevaan työkaluun, tai valittuna olevaan elementtiin liittyviä tietoja. Siinä määritetään muun muassa elementtien 2D- ja 3D-esitykset sekä mitat. Vaihtoehtoisesti suurimman osan näistä säädöistä voi tehdä myös työkalujen asetuksissa. Katso KO.TK Työkalut. Oletuksena ikkuna on vaakasuuntainen, telakoituna yläreunassa. Jos kaikki asetukset eivät mahdu ikkunaan, sen alareunaan tulee vierityspalkki, josta ikkunan sisältöä voi vierittää. Ikkunan voi irrottaa ja venyttää sivuilta tai nurkista sen haluamaansa muotoon. Ikkunan muuttuessa pystysuuntaiseksi mahdollinen vierityspalkki tulee ikkunan oikeaan reunaan. Ensimmäisenä ikkunassa näkyy, mikä työkalu on käytössä, ja mikäli elementtejä on valittuna pohjassa, kuinka monta niitä on ja kuinka moni näistä on muokattavissa. Mahdollinen ero luvuissa selittyy sillä, että osa elementeistä saattaa olla lukitulla tasolla. Vaihtoehdot Työympäristö Tiedot... -kohdassa voi muokata kunkin työkalun tietoikkunan sisältämiä asetuksia ja niiden järjestystä. Jos elementtejä on valittuna, näyttää ikkuna valittujen elementtien tietoja. Kun elementtejä ei ole valittuna, ikkunassa näytetään oletusasetukset. Kun ikkunaan tehdään muutoksia tällöin, muutetuista arvoista tulee kyseisen työkalun oletusasetuksia. Nämä tulevat käyttöön aina siirryttäessä käyttämään kyseistä työkalua. Ikkunan sisällön muokkaamista selitetään tarkemmin kohdassa KO.AS.6.4.3 Tiedot-apuikkuna. 12.6 Projekti-ikkuna Projekti-ikkuna on projektin dokumenttien hallintaa helpottava apuikkuna. Siihen liittyvät läheisesti myös Järjestely- ja Piirustusten hallinta -ikkunat. Ne ovat avattavissa Projekti-ikkunan vasemmassa yläkulmassa olevasta painikkeesta avautuvasta Projekti-valikosta. Järjestely-ikkunassa on samanlainen painike, josta voi avata Projektija Piirustusten hallinta -ikkunat. Projekti-ikkuna näyttää projektidokumenttien rakenteen neljässä eri tilassa: Sisältö, Näkymät, Planssit ja Tulosteet. Se siis sisältää täydellisen listan kaikesta ArchiCAD-projektiin sisältyvästä tiedosta. Sisältö-osio sisältää projektin kerrokset, leikkaukset, julkisivut, seinäkaaviot ja työpiirustukset, detaljit sekä määrälaskennan taulukot, luettelot ja listat. Näkymät-osio sisältää tallennetut näkymät. Näkymiin on tallennettu tietty rajaus Sisällöstä valitusta kohteesta asetuksineen, muun muassa tasoyhdistelmä, mittakaava ja esitystavat. Näkymiä voi muokata ja järjestellä kansioihin. Näkymien määrittelyn jälkeen ne ovat usein kätevin tapa liikkua projektissa. Planssit-osio sisältää määritellyt planssit. Niihin sijoitetut näkymät ovat hierarkisesti hakemistopuussa planssin alla. Osiossa voi luoda uusia plansseja ja masterplansseja sekä alaryhmiä (kansioita) planssien järjestelemistä varten. Planssikohtaisesti valitaan käytettävä masterplanssi, joka määrittää tulosteen koon ja voi sisältää valmiiksi nimiön. Plansseille voi määritellä automaattisen ID-numeroinnin, jolloin tulostettavien piirustusten numerointi tulee automaattisesti halutulla tavalla. Tulosteet-osiossa näytetään määritellyt tulosteet. Tulosteita voi määritellä yksittäin plansseista tai näkymistä, tai koko projektin voi Plansseista raahata tulosteisiin, jolloin siitä tehdään klooni (tällöin uudet planssit lisätään automaattisesti tulosteisiin). Koko kloonille voi määrittää yhteisesti tulosteiden tiedostomuodon, joten sen avulla voi helposti luoda sekä PDF- että DWG-sarjat. Oletusarvoisesti näkyvissä on Projekti Sisältö -ikkuna, yläreunassa olevista painikkeista välilehteä voi vaihtaa. Projekti-ikkunaan liittyvät läheisesti Järjestely ja Piirustusten hallinta -ikkunat. Kunkin ikkunan vasemmassa yläkulmassa olevan painikkeen avulla voi avata muut ikkunat.
KO.KL - 31 Järjestely-ikkuna näyttää samanaikaisesti kaksi Projekti-ikkunan osiota kahdessa vierekkäisessä ikkunassa. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa voi selata myös toisten projektien näkymiä ja plansseja. Vasemmanpuoleisesta ikkunasta kopioidaan kohteita oikeanpuoleiseen joko raahaamalla tai vasemmanpuoleisen ikkunan alla olevasta painikkeesta. Piirustusten hallinta -ikkunassa nähdään kaikki plansseille sijoitetut näkymät, plansseihin, pohjiin, leikkauksiin tai detaljipiirustuksiin sijoitetut ulkoiset piirustukset (esimerkiksi PDF). Ikkunan jokaisesta piirustuksesta tai näkymästä nähdään, mihin se on sijoitettu, mikä on sen lähdetiedosto, ja mikä sen päivitystila on. Valitut piirustukset tai näkymät on mahdollista päivittää tai niiden päivitystilan voi tarkistaa. Jos tilana on Tarkistettava, on päivitystila epäselvä. Näkymien yhteyden lähdenäkymään tai -tiedostoon voi katkaista, jolloin ne jäävät siihen tilaan, missä sillä hetkellä ovat. Näkymille voi myös valita uuden lähteen, joko sisäisistä näkymistä tai ulkoisesta tiedostosta. 12.6.1.1 Sisältö Oletusarvoisesti Projekti -ikkunassa on auki Sisältö-välilehti, jossa näkyvät heti uuden tiedoston luomisesta lähtien projektin sisältämät dokumentit. Ylimpänä listassa on projektin nimi ja tämän alla projektin eri osat omina alaryhminään (kansioina): Kerrokset (eri kerrosten pohjapiirrokset), Leikkaukset, Julkisivut, Seinäkaaviot, Työkuvat, Detaljit, 3D (sisältää 3D-näkymät ja kamerat, VR-objektit ja VRML-maailmat), Elementtitaulukot, Projektitaulukot, Määräluettelot. Lisäksi voi siirtyä Tietoihin ja Ohjeisiin. Tietoihin voi esimerkiksi kirjoittaa projektin muistiinpanoja. Ohjeiden kautta pääsee käsiksi ArchiCADin ohjetiedostoihin. Alaryhmät avataan tai suljetaan niiden edessä olevilla nuoli- (Macintosh) tai +/- (Windows) -symboleilla. Dokumentteihin siirrytään kaksoisosoittamalla halutun dokumentin nimeä. Hiiren oikealla painalluksella aukeavasta kohdevalikosta leikkaukset/ julkisivut ja detaljit voi avata omaan ikkunaan (Pohja- ja 3Dikkunoita on kumpaakin vain yksi, niitä ei voi avata useampia samanaikaisesti). Kun jonkin dokumentin nimeä osoitetaan kerran, tämän esikatselukuva näkyy Näkymän esikatselu -ikkunassa. Kun dokumentin nimeä osoittaa hiiren oikealla painikkeella (Windows) tai sitä Ctrl-osoittaa, avautuu kohdevalikko, jossa on kuhunkin dokumenttityyppiin sopivia toimintoja. Tallenna näkymä tallentaa päällimmäisenä olevan ikkunan sisällön asetuksineen näkymäksi. Tallennettuja näkymiä voi muokata Näkymät-välilehdellä. Tallenna näkymä ja sijoita planssiin tallentaa näkymän ja avaa viimeisimmän planssin näkymän sijoittamista varten. Näkymä sijoitetaan planssiin osoittamalla haluttuun kohtaan. Kohdevalikosta voi lisäksi muun muassa luoda uuden kerroksen, asettaa kerroksen tai muun kohteen Häämöksi ja avata kerrosasetukset (kerrosten kohdalla). Ikkunan alareunassa on lisäksi painikkeet, joilla voi luoda uuden (kerroksen) tai poistaa kohteen. KL 12.6.1 Projektin sisällön näyttäminen Projekti -ikkunan voi avata normaalin Ikkunat Apuikkunat -reitin lisäksi pohja-, leikkaus- ja julkisivu-, seinäkuva- työpiirustus-, detalji-, sekä 3D- ikkunoiden vasemmassa alakulmassa olevalla painikkeella. Oletusarvoisesti ikkuna on koko ajan näkyvissä. Osoittamalla Projekti-ikkunan päällä hiiren oikealla painalluksella avautuu kohdevalikko. Siinä on Kätke automaattisesti -valinta (nuppineulapainike), joka valitsemalla ikkuna muuttuu tilaan jossa se katoaa aina projekti-ikkunan ulkopuolelle osoitettaessa. Poistamalla valinnan ikkuna on jälleen koko ajan näkyvissä. Samasta kohdevalikosta voi valita, näytetäänkö Järjestely, Piirtonäkymä, Näkymän esikatselu ja Piirustusten hallinta -ikkunat. Samanlainen kohdevalikko ja kätkemistoiminto löytyy myös Järjestely-ikkunasta.
KO.KL - 32 12.6.1.2 Näkymät 12.6.1.3 Planssit KL Näkymät-painiketta osoitettaessa aukeaa välilehti, jossa hallitaan projektin eri dokumenteista tallennettuja näkymiä. Näkymän ID-numeroinnin, tasoyhdistelmän, mittakaavan, esitystavat, mittayksiköt ja suurennoksen voi muokata Asetukset...-painikkeesta avautuvassa asetusikkunassa. Siellä Määrittele uudestaan näkymästä -painikkeella voi korvata aiemmin tallennetun näkymän rajauksen ja asetukset avoinna olevasta ikkunasta ja käytössä olevilla asetuksilla. 3D-näkymässä sekä näkymän rajaus ja suuntaus että auringon suunta tallennetaan. Hiiren oikealla painalluksella näkymän päällä aukeavasta kohdevalikosta voi avata, nimetä tai poistaa näkymän. Projektin kuvakkeen päältä voi luoda uuden kansion, avata Projektin tiedot, projektin eri asetukset ja Kirjastojenhallinnan. Kansiokuvakkeen päältä voi tallentaa avoimen ikkunan näkymäksi kyseiseen kansioon, luoda Uuden kansio, Nimetä kansion, Monistaa kansion sisältöineen tai Poistaa osoitetun kansion. Ikkunan alareunassa on lisäksi painikkeet, joilla voi avata näkymän asetukset, tallentaa näkymän, luoda uuden kansion, luoda kloonattu näkymäkansio tai poistaa kohteen. Kloonattaessa näkymäkansio kopioidaan projektin sisällöstä kokonainen alaryhmä (esimerkiksi kerrokset tai leikkaukset) tai koko projektin sisältö. Tämän jälkeen tehtävät muutokset päivittyvät automaattisesti klooniin (esimerkiksi lisätystä kerroksesta tulee samalla uusi näkymä). Näkymien asetukset määritellään kloonia luotaessa, ne eivät muutu automaattisesti. Planssit-painiketta osoitettaessa aukeaa välilehti, jossa hallitaan projektiin kuuluvia plansseja ja masterplansseja. Masterplanssi sisältää määrittelyt arkkikoosta ja reunuksista, piirustusten ID-numeroinnista planssilla sekä sille valmiiksi sijoitetut Masterelementit. Yleisimmin tämä tarkoittaa nimiötä ja arkin reunaviivoja. Planssi tehdän valitun Masterplanssin päälle. Planssille sijoitetaan halutut näkymät ja tarvittaessa 2D-elementtejä kuten tekstiä ja viivoja. Näkymän ID-numeroinnin, tasoyhdistelmän, mittakaavan, esitystavat, mittayksiköt ja suurennoksen voi muokata Asetukset...-painikkeesta avautuvassa asetusikkunassa. Se sisältää myös Määrittele uudestaan näkymästä -painikkeen, jolla voi korvata aiemmin tallennetun näkymän rajauksen ja asetukset. Uusi rajaus otetaan avoinna olevasta ikkunasta ja muut asetukset käytössä olevista asetuksista. 3D-näkymästä tallennetaan myös näkymän suunta ja rajaus sekä auringon suunta. Hiiren oikealla painalluksella näkymien päällä aukeavasta kohdevalikosta voi avata, nimetä tai poistaa näkymän. Projektin kuvakkeen päältä voi luoda uuden kansion, avata Projektin tiedot, projektin eri asetukset ja Kirjastojenhallinnan. Kansiokuvakkeen päältä voi tallentaa avoimen ikkunan näkymäksi kyseiseen kansioon, luoda Uuden kansio, Nimetä kansion, Monistaa kansion sisältöineen tai Poistaa osoitetun kansion. Ikkunan alareunassa on lisäksi painikkeet, joilla voi avata planssin tai piirustuksen asetukset, luoda uuden planssin, masterplanssin ja alaryhmän, sekä päivittää tai poistaa näkymiä ja plansseja. Planssit-ikkunan yläreunassa on painikepalkki, josta voi valita miten planssit luetteloidaan ikkunassa: Puu alaryhmän mukaan näyttää planssit jaoteltuna alaryhmiin (kansioihin) ja masterplanssit erikseen omana luettelonaan. Puu masterin mukaan näyttää planssit ryhmiteltyinä niissä käytettyjen masterplanssien mukaan. Näkymien kohdalla on mahdollista valita joko näkymän asetukset tai piirustusasetukset. Näkymän asetuksiin kuuluvat Näkymätkohdassa käsitellyt asetukset kuten tasoyhdistelmä ja mittakaava sekä esitystavat. Piirustuksen asetuksiin kuuluvat planssiasetteluun kuuluvat asetukset. Niitä ovat ID-numerointi, piirustuksen nimeämistapa, päivittämistapa, mitat ja suurennos planssilla sekä kynäyhdistelmä ja värit. Lisäksi piirustukseen voi liittää automaattisen otsikon, jolle on monipuoliset asetukset. Otsikossa näytetään esimerkiksi nimi ja mittakaava.
KO.KL - 33 12.6.1.4 Tulosteet 12.7 Järjestely Tulosteet-painiketta osoitettaessa aukeaa välilehti, jossa hallitaan määriteltyjä tulosteita. Tulosteet voi tehdä joko näkymistä tai plansseista. Ne voi tehdä yksittäisistä kohteista tai kokonaisesta kansiosta tai koko projektista kerrallaan. Jälkimmäisessä tapauksessa luodaan niin sanottu klooni, jonka sisältö muuttuu alkuperäisen kansion tai projektin sisällön muuttuessa. Jos esimerkiksi plansseja lisätään kloonattuun kansioon, ne tulevat automaattisesti mukaan myös tulosteisiin. Tulostamista varten on mahdollista luoda tulostussarjoja, joihin on määritelty tulostamisasetukset. Valmiina on näkymistä ja plansseista tehdyt PDF-tulostussarjat. Tulosteetvälilehden yläosan vaakasuuntaisesta painikevalikosta vaihdetaan tulostussarjaa, luodaan uusia sekä monistetaan, uudelleennimetään ja poistetaan olemassa olevia sarjoja. Myös valitun tulostesarjan Tulosteasetukset voi avata sieltä. Tulosteasetuksissa valitaan haluttu tulostetapa: Tulosta, Tallenna tiedostot, Vie Internetiin tai Piirrä. Tulostaminen ja piirtäminen tulostavat suoraan käytössä olevalle tulostimelle tai piirturille. Tallenna tiedosto tallentaa tulosteet valittuun paikkaan omalla koneella tai lähiverkossa. Tallentaessa on myös mahdollista valita Tallenna HTLM-sivuksi, johon sisältyy Projektintarkastaja. Tällöin suositeltavat tiedostomuodot ovat DWF ja JPEG. Projektintarkastaja toimii HTML-selaimessa, joten sen avulla tulosteita on mahdollista tarkastella ja tehdä niihin merkintöjä missä tahansa, kun HTML-sivu laitetaan www-sivulle tai lähetetään sähköpostiliitteenä. Projektintarkastajalla tehdyt merkinnät on mahdollista tuoda ArchiCADiin merkinnöiksi Merkintätyökaluissa. Tulostetapa Vie Internetiin antaa mahdollisuuden viedä tulosteet etäpalvelimelle sekä lisäksi lähettää sähköpostiviestin, johon tulosteet voi liittää liitetiedostoina. Tiimityössä luodut uudet kohteet (esimerkiksi näkymät tai planssit) näkyvät Projekti-ikkunassa vihreillä symboleilla kunnes muutokset on viety tiimiprojektiin. Ikkunan alareunassa on lisäksi painikkeet, joilla voi luoda uuden kansion tai poistaa valitun kohteen. Kloonikansioista ei voi poistaa yksittäisiä kohteita, vaan ne poistetaan kokonaan, jos jokin niiden sisältämä kohde osoitetaan poistettavaksi. Järjestely-ikkuna avautuu Projekti tai Piirustusten hallinta -ikkunan vasemmassa yläkulmassa olevasta painikkeesta tai kohdasta Ikkunat Apuikkunat. Siinä näytetään samanaikaisesti kaksi Projekti-ikkunan osiota kahdessa vierekkäisessä ali-ikkunassa. Samanaikaisesti Sisällön kanssa vasemmalla puolella on mahdollista näyttää oikealla puolella Näkymät tai Planssit. Samanaikaisesti Näkymien kanssa vasemmalla puolella on mahdollista näyttää oikealla puolella Näkymät, Planssit sekä Tulosteet. Samanaikaisesti Planssien kanssa vasemmalla puolella on mahdollista näyttää oikealla puolella Planssit sekä Tulosteet. Samanaikaisesti Tulosteiden kanssa vasemmalla puolella on mahdollista näyttää oikealla puolella ainoastaan Tulosteet. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa voi selata myös toisten projektien näkymiä ja plansseja. Vasemmanpuoleisesta ikkunasta kopioidaan kohteita oikeanpuoleiseen joko raahaamalla tai vasemmanpuoleisen ikkunan alla olevasta painikkeesta. Esimerkiksi Sisällöstä voi raahata kohteen suoraan Plansseihin. Tällöin se tallennetaan automaattisesti myös Näkymiin. Jos Näkymistä raahataan kohde suoraan Tulosteisiin, siitä tehdään suoraan tuloste, jonka sivuasetukset voi tehdä Tulosteet-ikkunassa (esimerkiksi PDF-tulostetta varten). Järjestely-ikkunassa tehtävät asiat on mahdollista tehdä myös Projekti-ikkunassa. Useiden kohteiden käsittely kerralla käy kuitenkin huomattavasti helpommin lisäämällä niitä osiosta toiseen Järjestely-ikkunassa. Järjestely-ikkunan puoliskot ovat identtisiä Projekti-ikkunan eri alalehtien kanssa, joten niitä käsittelevät selitykset voi katsoa Projekti-ikkunan kohdalta. Sekä Lisää-painikkeella että raahaamalla voi lisätä yksittäisiä kohteita, kansioita tai koko projektin osiosta toiseen. Käytettäessä Lisää-painiketta koko kansion tai projektin planssien siirtoon tulosteiksi muodostetaan klooni, jonka sisältö päivittyy automaattisesti. Raahattaessa lisäys tehdään kopioimalla, joten sisältö ei päivity. Nimien muutokset tai kohteiden poistamiset päivittyvät kuitenkin tällöinkin. Sen sijaan uusien kohteiden lisääminen ei päivity. KL
KO.KL - 34 KL 12.7.1 Järjestely-ikkunan käyttö Järjestely-ikkunan vasemmanpuoleisen osan alareunassa voi muokata asetuksia valittuna olevaan osioon. Jos valittuna on Sisältö, valittavat asetukset ovat samalla yleisiä työskentelyasetuksia. Ne tulevat käyttöön kaikissa suunnitteluikkunoissa. Valittavana ovat tasoyhdistelmä, mittakaava, esitystavat, mittayksiköt ja suurennusalue (eli rajaus). Asetuksien muuttamisen jälkeen näkymän voi tallentaa joko raahaamalla tai Tallenna näkymä -painikkeesta. Jos oikealla puolella on Näkymät-osio, uusi näkymä ilmestyy sinne. Oikeanpuoleisen osion alla Tiedotkohdassa voi tämän jälkeen muokata näkymän ID:tä ja nimeä. Jos oikealla puolella on Planssit-osio, sinne luodaan uusi planssi, johon näkymä on sijoitettu. Samalla Näkymät-osioon luodaan uusi näkymä. Se näkyy planssin alla hierarkisesti. Tiedot-kohdassa voi muokata tämän jälkeen joko planssin tai näkymän ID:tä ja nimeä valitsemalla ensin sen, kumpaa haluaa muokata. Jos valittuna on Näkymät, ikkunan alareunassa olevasta Asetukset...-painikkeesta voi avata asetusikkunan, kun valittuna on jokin näkymä. Siinä on mahdollista määrittää kaikki näkymään vaikuttavat asetukset. Määrittele uudestaan näkymästä -painikkeella määrittelyt otetaan avoinna olevasta työskentelyikkunasta ja käytössä olevista asetuksista. Kerroksen projektiorajat... -painikkeesta pääsee muokkaamaan näkymässä käytössä olevia projektiorajoja. Esimerkiksi asemapiirroksessa projektioraja kannattaa asettaa ylimmän katonharjan yläpuolelle, jolloin automaattisesti projisoituvat elementit näytetään kaikki ylhäältä projisoituina. Kohteiden kopioiminen oikealle puolelle joko Näkymät, Planssit tai Tulosteet -osioon käy joko raahaamalla tai Kopioi kohde -painikkeesta. Näiden erona on, että painikkeella kopioitu kansio tai koko projekti siirretään kloonina. Raahaamalla siirretyt kohteet kopioidaan. Klooni seuraa automaattisesti alkuperäisen kansion muutoksia. Sen sisältöä ei voi muokata. Raahaamalla siirretty kansio kopioidaan, jolloin sen sisällöstä voi poistaa näkymiä. Jos alkuperäiseen kansioon lisätään osia, ne tulevat automaattisesti klooniin. Jos alkuperäisestä kansiosta poistetaan osia tai muutetaan jonkin osan nimeä, se tapahtuu myös sekä kloonissa että kopioidussa kansiossa. Kopioitaessa kohteita suoraan Tulosteet-osioon, sivun asetuksia (esimerkiksi arkin koko) varten tulee näkyviin Sivun asetukset... -painike Tulosteet-osion alla. Jos näkymistä raahataan kloonattu kansio suoraan tulosteisiin, uusi kansio on myös klooni. Plansseihin raahattu kloonattu kansio sen sijaan muutetaan kopioiduksi kansioksi. Jos valittuna on Planssit-osio, ikkunan alareunassa olevasta Asetukset... -painikkeesta avautuu asetusikkuna. Riippuen siitä, onko valittuna koko projekti, kansio vai planssi, avataan näiden asetukset. Projektikohtaiset asetukset koskevat ID-numerointia. Kansiokohtaiset asetukset koskevat alaryhmän tunnistetta ja IDnumerointia alaryhmän sisällä. Planssikohtaiset asetukset koskevat planssin tunnistetta, nimeä, käytettävää masteplanssia ja ID:n tyyliä ja mahdollista etuliitettä. Masterplanssin valintaa varten ilmestyy myös painikepalkki, josta sen voi vaihtaa nopeasti. Raahaamisen ja Lisää...-painikkeen käyttö eroaa siten, että painikkeella kopioitu kansio tai koko projekti siirretään kloonina. Raahaamalla siirretty kopioidaan. Jos valittuna on Tulosteet-osio, ikkunan alareunassa on mahdollista valita tulosteiden muoto (esimerkiksi PDF, DWG). PDF:t voi liittää yhdeksi PDF-tiedostoksi valitsemalla tätä koskevan valintalaatikon. PDF-dokumenteissa on myös mahdollista avata Sivun asetukset... että Dokumentin asetukset... omista painikkeistaan. Sivun asetuksissa valitaan arkkikoko ja pysty- tai vaakasuunta. Dokumentin asetuksissa tehdään asetukset ylä- ja alatunnisteesta, valitaan haluttaessa mustavalkotuloste tai hiusviivat. Lisäksi on avattavissa erillinen PDF-vaihtoehdot-asetusikkuna, jossa määritellään upotettu 3D-sisältö, mahdollinen salasana dokumentille sekä tulostusresoluutio. Dokumenttiin on mahdollista upottaa 3D-sisältö (3D-PDF), jos siihen sisältyy jokin 3D-näkymä. Haluttu näkymä valitaan ja siihen yhdistetään U3D-tiedosto. Tämä on erityinen 3D-tiedostomuoto, johon malli pitää etukäteen tallentaa 3D-ikkunasta (Arkisto Tallenna nimellä...). Adobe Readerilla katsottaessa dokumenttiin upotettua 3D-sisältöä on mahdollista pyöritellä kolmiulotteisesti osoittamalla kyseistä kuvaa. Jos sekä vasemmalla että oikealla puolella on Tulosteet-osio, on mahdollista kopioida tulosteita tulostesarjasta toiseen. Myös Näkymät ja Planssit-osiot voivat olla samaan aikaan molemmilla puolilla. Tällöin kopioitavat kohteet ilmestyvät näkyviin molemmille puolille. Järjestely-ikkunan vasemmassa ylänurkassa olevasta painonapista avattavassa valikossa voi avata selattavaksi Hae...-komennolla jonkin toisen ArchiCAD-projektin sisällön. Jos rinnalla on samanaikaisesti avoinna toinen ArchiCAD, siinä työstettävän projektin voi avata selattavaksi samalla tavalla. Toisesta projektista on mahdollista selata Näkymät- ja Planssit-osioita. Niistä voi kopioida kohteita käytössä olevan projektin Planssitosioon. Kopioitavat kohteet ovat linkkejä toiseen projektiin. Kun ne päivitetään, avataan tarvittaessa linkitetty projekti rinnalle toiseen ArchiCADiin. Tämä lisää päivittämiseen kuluvaa aikaa, joten toisista projekteista tehtäviä linkkejä kannattaa käyttää harkiten. Piirusten hallinnassa yhteyden voi tosin katkaista, jolloin päivittämistä ei enää suoriteta.
KO.KL - 35 12.8 Näkymän esikatselu-apuikkuna 12.8.2 3D-ikkunat KL Näkymän esikatselu on dokumenttien hallintaa ja niissä liikkumista helpottamaan tehty esikatseluikkuna. Selattaessa Projektiikkunassa erilaisia dokumentteja näyttää Näkymän esikatselu koko ajan niiden esikatselukuvia. Sen avulla voi myös kätevästi valita sopivan näkymän kyseisestä dokumentista ja päivittää sen varsinaiseen mallinnusikkunaan. Ikkunan voi avata ja sulkea pohja-, 3D- ja leikkaus/julkisivu-ikkunoiden vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Jos valitulle kohteelle ei ole esikatselunäkymää, ikkunassa näkyy teksti Ei esikatselua. 12.8.1 Suurennos ja panorointi Näkymän esikatselun suurennos- (eli zoomaus-) ja panorointitoiminnot ovat käytössä sekä 2D- että 3D-ikkunoissa. Valkoisen suorakaiteen sisällä oleva alue ilmaisee kullakin hetkellä mallista näkyvissä olevan alueen. 2D-ikkunoissa panoroidaan tarttumalla käsisymbolilla suorakaiteen sisältä ja siirtämällä sitä. Suurentaminen tai pienentäminen tapahtuu joko suorakaiteen kokoa muuttamalla reunasta venyttämällä, ikkunan alareunan liukusäätimestä tai hiiren rullalla. Huomaa, että liukusäädin ilmestyy näkyviin vasta, kun näkymä on rajattu riittävän lähelle (rajaus näkyy esikatselussa). 3D-ikkunassa Näkymän esikatselu toimii eri tavoin aksonometria- ja perspektiivi-näkymissä. Aksonometrisissa näkymissä esikatselussa näkyy oletusarvoisesti symbolinen esitys mallista ylhäältä katsottuna. Kamerasymbolin pyörittäminen talon ympärillä vaihtaa projektion suuntaa. Ikkunan oikeaan alakulmaan ilmestyvästä vasemmanpuoleisesta nuolipainikkeesta voi valita muutamia esiasetettuja aksonometrioita (samat kuin 3D-projektio-ikkunassa). Toinen nuolipainike toimii samoin kuin 2D-ikkunoissa. Lisäyksenä siinä on vaihtoehto Näytä todellinen esikatselu, jota käyttäessä katselukulmaa ei voi muuttaa esikatselussa. Näytä ylhäältä palauttaa alkuperäisen symboliesityksen. Ikkunan oikean alakulman nuolipainikkeesta avautuu valikko, jossa voi valita milloin esikatselunäkymä päivittyy varsinaiseen dokumenttiin. Vaihtoehdoista Raaliaikainen suurennos päivittää näkymää jatkuvasti seuraten Näkymän esikatselussa tehtäviä muutoksia. Autozoom päivittää näkymän aina suurennos- tai panorointitoiminnon päätteeksi. Suurennos kaksoisosoittamalla päivittää näkymän vasta, kun vaaleaa suorakaidetta kaksoisosoitetaan. Jos esikatselunäkymä ei ole ajan tasalla, sen voi päivittää vaihtoehdolla Piirrä esikatselu uudestaan. Näkymä päivittyy myös kaksoisosoittamalla näkymäsuorakaiteen sisällä. Perspektiivinäkymissä esikatselun avulla kontrolloidaan kohteen ja kameran paikkaa pohjassa tarttumalla kamerasymbolin osiin. Näkymäkartion avautumiskulmaa voi muuttaa alalaidan liukusäätimellä. Esikatseluvaihtoehtoihin sisältyy Näytä sivulta ja Näytä ylhäältä, joiden avulla voi muokata kameran ja kohteen suhdetta vaaka- ja korkeussuunnissa kumpaa tahansa liikuttamalla. Todellinen esikatselu näyttää 3D-näkymän.
KO.KL - 36 KL 12.9 Piirtonäkymä 12.10 Piirustusten hallinta Ikkunassa olevilla valintapainikkeilla valitaan kullekin näkymälle tasoyhdistelmä, mittakaava, rakenteiden esitys, kynäyhdistelmä, esitystavat ja mittayksiköt. Katso luku KO.AS Asetukset, vastaavat kohdat. Piirustusten hallinta -ikkunassa on nähtävissä kaikki projektissa plansseille sijoitetut sisäiset tai ulkoiset näkymät tai piirustukset sekä pohjiin, leikkauksiin/julkisivuihin tai detaljipiirustuksiin sijoitetut ulkoiset piirustukset (esimerkiksi PDF-sivut). Jos avoinna on jokin planssi, sille sijoitetut näkymät tai piirustukset on lihavoitu. Pohjan ollessa avoinna, siihen sijoitetut näkymät ovat vastaavasti lihavoituina. Ikkuna on jaettu sarakkeisiin, joissa näkyy eri tietoja näkymistä/piirustuksista. Painamalla sarakkeiden otsikkopalkkeja taulukko järjestetään uudelleen valittujen otsikoiden mukaan. Ensisijaisesti järjestyksen määräävä sarake otsikkoon tulee näkyviin kaksoisnuolimerkki, toissijaiseen nuolimerkki. Sarakkeiden leveyttä, järjestystä, näkymistä ja sisältöä voi muokata oikean yläreunan kolmiopainikkeesta. Tärkein sarake on Tila. Siinä näkyy, mikä on kyseisen näkymän tai piirustuksen päivitystila. Jos kaikki on kunnossa ja päivitettynä, tila on OK. Jos päivitystila on epäselvä, näkyy teksti Tarkistettava. Tällöin valitsemalla kyseisen kohteen ja painamalla Tarkista tila -painiketta tarkistaa sen päivitystilan. Jos kohdetta on muokattu, päivitystila on Muokattu. Tällöin kohteen voi päivittää valitsemalla sen ja painamalla Päivitä piirustukset -painiketta (vihreä pallosymboli). Jos sijoitettu näkymä on poistettu tai ulkoista tiedostoa ei löydy, tila on Ei käytettävissä. Tällöin on mahdollista määritellä uusi lähde Lähde...-painikkeesta. Joissain tapauksissa halutaan katkaista yhteys, esimerkiksi jättää tietyn vaiheen piirustukset talteen, kun projektia muokataan edelleen. Tällöin yhteyden voi katkaista Katkaise yhteys -painikkeesta. Tällöin piirustus jää siihen tilaan missä se viimeksi on ollut. Tällöin on syytä tarkistaa piirustuksen asetuksissa, että on valittuna Tallenna piirustus projektitiedostoon, jotta se tallennetaan projektin mukana. Muulloinkin tästä on hyötyä, koska plansseja avattaessa ei aina ensin päivitetä piirustuksia, jos niiden päivitystila on kunnossa. Piirustusten hallinta -ikkunan alareunassa on kaksi painiketta. Avaa lähdenäkymä avaa valitun kohteen lähdenäkymän. Asetukset...-painikkeesta avautuu Piirustuksen asetukset -ikkuna, jossa tehdään ID- ja nimiasetukset, määritetään leveys ja koko sekä suurennos, PDF:n kohdalla tulostusresoluutio, näkymissä kynäyhdistelmä ja värit. Lisäksi on mahdollista sovittaa piirustuksen kehys planssiin, lisätä tulostettava reunus ja lisätä automaattinen otsikko. Lisäksi piirustuksen tason voi vaihtaa. Koska myös masterlementit sijoitetaan omille tasoilleen, on mahdollista tehdä tulostusta varten erilaisia tasoyhdistelmiä, joilla tulosteiden ulkoasu ja sisältö muuttuu. 12.11 Muisti Muisti on ikkuna, johon tallennetaan elementtien asetuksia myöhempää käyttöä varten. Muistin avulla asetuksia voi myös siirtää projektista toiseen. Varsinaisessa Muisti-ikkunassa näkyvät sillä hetkellä muistissa olevat kohteet. Jokaisen rakennuselementin ja joidenkin 2D-elementtien asetuksia voi laittaa muistiin. Kaikki suunnittelutointa harjoittavat tietävät, että moniin kohtiin rakennusta on sovellettavissa jotakin sellaista vakioratkaisua, jota on aikaisemminkin käytetty. Miksi siis säätää joka kerta erikseen esimerkiksi tyypillisen asuinkerrostalon ulkoseinätyyppi, kun sen rakennetyyppi ja muut asetukset on mahdollista laittaa muistiin ja hakea sieltä aina, kun kyseistä seinätyyppiä tarvitaan. Jos luotava elementti ei aivan kaikilta osin vastaakaan muistissa olevaa ratkaisua, kannattaa usein silloinkin hakea perustyyppi Muistista ja sitten muokata sitä. Muistiasetukset tallentuvat kunkin projektin mukana. VINKKI Muistin avulla elementtien asetuksia voi siirtää projektista toiseen avaamatta kahta ArchiCADiä rinnakkain. 12.11.1 Asetusten tallentaminen Kun työkaluikkunassa on elementtityypin asetukset säädetty sellaisiksi, että ne halutaan tallentaa muistiin, osoitetaan työkalujen asetusikkunan vasemmassa yläkulmassa olevaa Muisti-painiketta. Avautuvassa ikkunassa näytetään sillä hetkellä muistissa olevat, saman elementtityypin edustajat.
KO.KL - 37 12.11.3.1 Muistin asetukset KL Osoittamalla Laita nykyiset asetukset muistiin päästään nimeämään ja laittamaan muistiin sen hetkiset asetukset. 12.11.2 Asetusten käyttöönotto Itse Muisti-ikkunassa muistissa olevat asetukset lajitellaan joko elementtityypin tai asetusten nimien mukaisesti. Lajittelujärjestys vaihdetaan otsikkopalkin painikkeilla. Huomaa, että Tiedot-apuikkunaa voi käyttää esikatseluna valittujen asetusten tarkastamisessa. Asetuksen nimeä kaksoisosoittamalla nämä asetukset ja oikea työkalu tulevat käyttöön. 12.11.3 Asetusten muokkaaminen Oikeassa yläkulmassa olevan nuolen takaa avautuu putkahdusvalikko, jossa on ikkunan käyttöön liittyviä toimintoja. Poista poistaa valitun asetuksen. Nimeä antaa nimetä tämän uudelleen. Tallenna työkalun oletusarvot tallentaa käytössä olevan työkalun oletusarvot Muistiin. Tallenna viimeisen valinnan tallentaa valittuna olevien elementtien asetukset. Määrittele uudelleen nykyisillä oletuksilla muuttaa valitun asetukset vastaamaan työkalun oletusasetuksia. Määrittele uudelleen edellisellä valinnalla muuttaa Muistista valitun asetukset vastaamaan pohjassa valitun elementin asetuksia. Alin kohta Muistin asetukset avaa uuden asetusikkunan. Siinä valitaan, näytetäänkö muistissa vain käytössäolevaan työkaluun liittyvät kohteet. Vaihtoehtona on, että Muisti-ikkunassa näytetään kaikki muistiin tallennetut kohteet. Lisäksi asetuksissa säädetään elementtityyppikohtaisesti ne attribuutit, joita ei haluta muistaa myöhemmässä käytössä. Ikkunassa rastitetaan todellakin ne attribuutit, joita ei haluta muistaa. Attribuutit voi ryhmittää työkalun tai attribuutin mukaan. 12.11.3.2 Muistin tallentaminen ja lataaminen Edellä mainitun nuolivalikon toiminnolla Tallenna Muisti (asetukset) tallennetaan nykyiset muistiasetukset asetustiedostoksi, joka on ladattavissa uuteen projektiin. Valitsemalla Lataa Muisti (asetukset) tällaiset asetustiedostoon tallennetut muistiasetukset otetaan käyttöön auki olevassa projektissa. Asetustiedostoja voi laatia valmiiksi eri käyttötarkoituksiin ja ladata kulloinkin meneillään olevaan projektiin niistä sopivimman. Huomaa, että muistiasetukset ovat samankaltaisia attribuutteja kuin esimerkiksi materiaalit ja täytteet ne tallentuvat projektin mukana automaattisesti. Jos uusi projekti avataan edellisen asetuksilla, nämä asetukset ovat siinäkin voimassa. Uuden projektin avaaminen aloituspohjasta ottaa käyttöön sen muistin.
KO.KL - 38 KL 12.12 Merkintätyökalut Merkintätyökaluilla tehdään projektiin merkintöjä esimerkiksi virheiden korjaamista ja erilaisten suunnitteluratkaisujen läpikäymistä varten. Ensimmäistä kertaa merkintätyökaluja käytettäessä pitää ensin luoda uusi merkintä (uusi kansio). Uudet merkinnät luodaan Uusi merkintä -painikkeesta. Uusi merkintä luodaan myös Aloita/lopeta korjaukset -painikkeesta, jos projektissa ei vielä ole yhtään merkintää. Merkinnän voi poistaa Poista merkintä -painikkeesta. Merkinnät voi tuoda myös projektintarkastajasta/dwf-tiedostosta. Kullekin merkinnälle valitaan tyyli (Tarkistus, Työn alla, Suljettu, Hyväksytty, Huomiot), joista kullakin on omat merkintävärinsä. Merkitty elementti näkyy väritettynä sekä 2Dettä 3D-näkymissä. Tyylejä ja niiden asetuksia hallitaan kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Merkintätyylit... Merkinnät tehdään valitsemalla pohjasta merkittävät elementit ja valitsemalla haluttu merkintä. Merkintöjä on kahdenlaisia: Merkitse korjauksiksi ja Korosta elementtejä, joilla kummallakin on oma painikkeensa. Korjauksella voi esimerkiksi merkitä poistettavan seinän. Merkinnät on mahdollista kätkeä vastaavasti kuin tasot (silmä-symboli Merkinnät-paneelissa kunkin merkinnän edessä), jolloin korjattu elementti piilotetaan pohjassa. Korostuksella osoitetaan halutut elementit. Merkinnät poistetaan elementeistä valitsemalla halutut elementit ja valitsemalla Poista korjaukset tai Poista korostus riippuen siitä kummat näistä halutaan poistaa. Merkintöjen hallintaa helpottavat Zoomaa ja valitse -valinnat Tarkenna elementteihin ja Valitse elementit. Edellinen sovittaa näkymän valittuna oleviin merkittyihin elementteihin. Jälkimmäinen lisää valintaan kaikki merkityt elementit, jolloin niistä on helppo poistaa merkinnät. Kätkettäessä merkinnät korostetut elementit näkyvät normaalein värein ja korjauselementit piilotetaan kokonaan. Huomautustekstit-paneelissa voi lisätä merkintään selitteen, joka on mahdollista myös sijoittaa pohjaan valitsemalla Sijoita pohjaan... ja osoittamassa tekstin sijoituspaikka pohjassa. Tämän jälkeen painikkeen tilalle tulee valinta Näytä pohjassa, jolla määrätään näkyykö teksti. Kätkettäessä merkintä myös teksti piilotetaan joka tapauksessa. Merkintäkohtaisesti on mahdollista lisätä kommentteja keskusteluun (esimerkiksi tiimityössä tai lähetettäessä projektitiedostoa edestakaisin käyttäjien välillä). Lisää kommentti... -painikkeella avataan ikkuna, jossa kommentin voi kirjoittaa. Näytä keskustelu -painikkeella näytetään kaikki kommentit. Niihin kirjautuu tekoaika ja -päivä. 12.13 Kirjastoraportti Kirjastoraportti-apuikkuna aukeaa aina projektia avatessa, jos ohjelma havaitsee kirjastojen latauksessa ongelmia. Lisäksi se kertoo Internetistä ladattujen objektien tilan. Kirjastoihin liittyvät ongelmat ratkaistaan yleisimmin Kirjastojen hallinnan avulla, valitsemalla projektille oikeat kirjastokansiot. 12.14 Poikkileikkaukset Poikkileikkaukset-ikkunassa hallitaan projektiin sisältyviä vapaamuotoisia poikkileikkauksia. Näitä voi käyttää seinissä ja palkeissa (pystyleikkaus) sekä pilareissa (vaakaleikkaus). Poikkileikkaukset-ikkunan yläreunan painikepalkista avautaa valikko, jossa ovat kaikki projektiin sisältyvät poikkileikkaukset. Poikkileikkauksen nimen perässä olevat symbolit kertovat, onko poikkileikkaus käytettävissä seinissä, palkeissa vai pilareissa. Valikon yläreunassa on esikatseluikkuna, jossa valittava poikkileikkaus näkyy. Poikkileikkaukset ovat projektin attribuutteja, niitä hallitaan kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Poikkileikkaukset. Uusi-painikkeesta luodaan uusi poikkileikkaus ja avataan poikkileikkauksen muokkausikkkuna. Muokkaa valittua poikkileikkausta... -painikkeesta avataan valikosta valittu poikkileikkaus muokattavaksi muokkausikkunaan. Jos pohjasta on valittu seinä, pilari tai palkki (tai useampia), käytössä on Kaappaa elementin poikkileikkaus... -painike, josta viimeksi valitun elementin poikkileikkaus kaapataan muokattavaksi muokkausikkunaan.
KO.KL - 39 Poikkileikkauksen muokkausikkunassa poikkileikkaus piirretään käyttäen täytteitä. Täyte, ääriviivat ja kynät valitaan kuten tavallisesti täyte-työkalua käytettäessä. Osoitettaessa täytteen ääriviivaa aukeaa seuralainen, josta voi valita normaalien täytteen muokkauskomentojen lisäksi magneetti-symbolilla merkityn Aseta parametrit poikkileikkauksen reunalle. Se avaa Valinnaiset reuna-asetukset -ikkunan, jossa on mahdollista määrittää pintamateriaali, ääriviivan viivatyyppi ja kynä. Asetukset voi kohdistaa joko kaikkiin reunoihin tai vain valittuun reunaan. Ikkunan alareunassa on kaksi painiketta: Käytä valintaan ja Tallenna poikkileikkaus. Käytä valintaan muuttaa valittujen elementtien poikkileikkaustyypiksi muokattavana olevan poikkileikkauksen. Tallenna poikkileikkaus tallentaa poikkileikkauksen. Se on tämän jälkeen valittavissa elementtien asetuksissa ja tallentuu projektitiedoston mukana. Käyttämiään rakenteita kannattaa tallentaa aloituspohjaan (tallenna tyhjä projekti aloituspohja-tiedostomuodossa TPL). Tällöin ne ovat valmiiksi käytettävissä uusissa projekteissa. Poikkileikkaukset-ikkunassa on kolme alasivua: Tasot, Poikkileikkauksen osat ja Poikkileikkausviivat. 12.14.1 Tasot Tasot voi kytkeä näkyviin tai piilottaa silmä-symbolista samalla tavalla kuin yleisestikin tasoja käytettäessä. Rakenne-tasolle sijoitetaan varsinainen poikkileikkauksen rakenne. Se piirretään täytteillä. Luonnostelu-tasolle voi piirtää esimerkiksi apuviivoja, jotka ovat näkyvissä vain muokkausikkunassa. Vaakavenymäalue-tasolle piirretyillä viivoilla osoitetaan se osa poikkileikkauksesta, jossa vaakasuuntainen venyminen tapahtuu, jos elementtiä venytetään. Jos Vaakavenymäalue kytketään pois päältä, poikkileikkausta ei voi venyttää, esimerkiksi palkkia ei voi leventää. Pystyvenymäalue-tasolle piirretyillä viivoilla osoitetaan vastaavasti se osa poikkileikkauksesta, jossa pystysuuntainen venyminen tapahtuu, jos elementtiä venytetään. Jos Pystyvenymäalue kytketään pois päältä, poikkileikkausta ei voi venyttää pystysuunnassa, esimerkiksi seinän korkeutta ei voi kasvattaa. Aukon apulinjat -tasolle piirretyillä viivoilla osoitetaan apulinjat, joiden mukaisesti (lähinnä seinään) tehtävät aukot suunnataan. Esimerkiksi kaarevassa tai vinossa seinässä voi piirtää apulinjat tiettyyn kulmaan ja tiettyyn kohtaan leikkausta. Tällöin esimerkiksi ikkunat, joiden asetuksissa on valittu Liitetty seinään (Pystysuoran sijaan), noudattavat aukemissuuntansa mukaista apulinjaa. Näin esimerkiksi suorassa seinässä saa ikkunat halutessaan vinoon. 12.14.2 Poikkileikkauksen osat Poikkileikkauksen osat -välilehdellä määritellään valitulle poikkileikkaustäytteelle (tai oletusarvoksi) prioriteettiarvo, onko kyseessä runko-osa vai pinnoite, sivun materiaali ja päiden ääriviivojen kynä ja viivatyyppi. Prioriteettiarvo määrittää, miten toisiinsa liittyvissä kerroksellisissa rakenteissa eri kerrokset leikkautuvat. Elementtien asetuksissa tulee olla Ota käyttöön rakennekerrosten prioriteetit, jotta näitä prioriteetteja käytetään. Rakennekerros, jolla on korkeampi prioriteetti leikkaa rakennetta, jolla on alempi prioriteetti. Valitsemalla Runko-osa rakennekerros merkitään runkorakenteeksi. Runko-osa ja pinnoite määrityksen avulla saadaan aikaan elementtien erilaiset rakenne-esitykset. Sivun materiaali -kohdassa valitaan rakennekerroksen sivujen materiaali 3D-näkymissä. Jos rakennekerros (täyte) sisältää muokatun reunan, jolle on määritelty eri materiaali, on mahdollista vaihtaa Kaikissa sama -valinnalla kaikkien sivujen materiaali samaksi. Päiden ääriviivat -kohdassa valitaan kynä ja viivatyyppi. Kun elementin leikkauspintojen viiva-asetuksissa on valittu Käytä rakenneasetuksia, käytetään tässä määriteltyä viivaa elementin päissä. 12.14.3 Poikkileikkausviivat Poikkileikkausviivat -välilehdellä määritellään rakennekerrosten (pysty)sivujen viivatyypit ja kynä. Ääriviiva tarkoittaa reunimmaista viivaa ja rajaviiva kahden vierekkäisen kerroksen välistä viivaa. Painamalla Käytä määritetyt viivat otetaan käyttöön poikkileikkauksessa (muokkausikkunassa). Jos vierekkäin on kaksi samalla täytteellä tehtyä kerrosta, ne liitetään toisiinsa, paitsi jo toinen niistä on merkitty rakennekerrokseksi ja toinen ei. 12.15 Tilajana KL Tilajana on Windowsin vakio-ominaisuus: ruudun alareunassa oleva palkki, joka kertoo ohjelman tilasta. Macintoshissa se on vaakasuuntainen, pitkulainen apuikkuna. Tilajanaan ilmestyy ohjeita, kun elementtejä ollaan muokkaamassa tai luomassa. Varsinkin monimutkaisempien toimintojen yhteydessä siinä ole-
KO.KL - 40 KL vista ohjeista on kokemattomalle käyttäjälle hyötyä. Kokeneemmallekin Tilajanan sisältö kertoo, mikä toiminto on käynnissä. Tätä voi muutoin olla hankalaa, ellei jopa mahdotonta päätellä. Halutessaan Tilajanan voi näyttää tai piilottaa kohdasta Ikkunat- Apuikkunat-Tilajana. 12.16 Elementin tiedot Osoitinta seuraavalle Seuralaiselle asetetaan etäisyys osoittimesta, jolle se ilmestyy ruudulle, ja etäisyys, jolla se on osoitinta liikuteltaessa. Seuralaisista kerrotaan esimerkiksi eri työkalujen kohdalla. 12.20 Kohdevalikot Elementin tiedot ilmoittaa pohjassa valittujen elementtien mittoja ja muita tietoja. Tiedot voi tallentaa teksti- tai taulukkotiedostoon tai tulostaa. Katso ML Määrälaskenta-Elementin tiedot. 12.17 Pikatasot Pikatasot-apuikkunan avulla muutetaan nopeasti projektissa käytettyjen tasojen asetuksia. Katso KO.AS.4.3 Pikatasot. Hiiren oikean painikkeen painallus (Windows, Macintosh) tai Ctrl-osoitus (Macintosh) missä tahansa mallinnus- tai piirustusikkunassa sekä joissain apuikkunoissa avaa osoittimen viereen kohdevalikon, josta valitaan erilaisia toimintoja ja asetuksia. Vähintäänkin siinä on valittavissa Mikä tämä on?, joka avaa englanninkielisestä käyttöoppaasta vastaavan kohdan. 12.18 Valinnat Valinnat on ikkuna, johon tallennetaan elementtien valintajoukkoja, otetaan niitä myöhemmin käyttöön ja muokataan niillä muita valintoja. Katso KO.TT 2.1 Valitseminen. 12.19 Seuralaiset Seuralaiset ovat pieniä apuikkunoita, jotka ilmestyvät ja katoavat itsestään tiettyjä elementtien muokkaustoimintoja tehtäessä. Niiden avulla valitaan erilaisia tapoja muokata elementtejä. Seuralaiset joko liikkuvat aina osoittimen vierellä (tästä nimi) tai hyppäävät viimeeksi niille osoitettuun paikkaan. Seuralaisten käyttäytyminen asetetaan kohdasta Vaihtoehdot Työympäristö Keskusteluikkunat ja apuikkunat. Katso KO.AS.6 Työympäristö. Kohdevalikon sisältö riippuu siitä, missä ikkunassa ollaan, mikä työkalu on käytössä ja mitä toimintoja on käynnissä. Valikosta voi esimerkiksi päivittää mallin tai näkymän, perua edellisen toiminnon ja valita erilaisia suurennoksia. Eri tilanteissa käytössä olevia kohdevalikoita kannattaa kokeilla. Esimerkiksi kesken seinän piirron kohdevalikosta voi piirtää apuviivoja, avata seinän oletusasetukset, sovittaa ikkunaan tai kumota toiminnon.
KO.KL - 41 12.21 Tekstin muokkaus Tekstin muokkaus -apuikkuna ilmestyy ruudulle, kun tekstiä luodaan tai muokataan. Sen avulla tekstiä voi muotoilla tekstinkäsittelyohjelman tapaan. Tekstin muokkausikkunan vasemmassa yläreunassa on kolme painiketta: Valitse tyyli, Lisää automaattiteksti ja Lisää symbolit. Tekstin muotoilu nopeutuu käyttämällä valmiita tyylejä. Ne luodaan lisäämällä Muistiin tekstityökalulle tehdyt asetukset. Katso: KO.TT.4 Muisti. Automaattitekstin avulla tekstin joukkoon voi lisätä automaattisesti päivittyviä tietoja Arkisto Tiedot Projektin tiedot (esimerkiksi projektin nimi, osoitetiedot ja suunnittelija), planssiin tai piirustukseen liittyviä tietoja tai käyttöjärjestelmän tietoja (esimerkiksi päiväys ja tiedostonimi). 12.22 Telakoituvat apuikkunat Tämä, vain Windowsissa (seuraavassa kappaleessa Macintosh) toimiva ominaisuus auttaa apuikkunoiden järjestelemisessä ja siirtelyssä. Apuikkunathan ovat kelluvia ikkunoita, jotka näin ollen voivat leijua työskentelyalueen yläpuolella. Haluttaessa ne voi telakoida ruudun reunoihin, jolloin työskentelyalue ei koskaan mene niiden alle. 12.23 Tarttuvat apuikkunat Macintoshissa apuikkuna tarttuu toisiin apuikkunoihin, kun sen vie lähelle toisen apuikkunan reunaa. Kun apuikkunaa siirtää, sen oikeaan reunaan sekä alareunaan tarttuneet ikkunat siirtyvät tämän mukana. Jos ikkunaa haluaa siirtää itsenäisenä, ennen raahaamista tulee painaa Komento-painike (omppu) pohjaan. 13 Muut ikkunat Arkisto Tiedot-valikossa on neljä kohtaa, joiden osoittaminen avaa ikkunoita, joilla ei suoraan muokata projektia, mutta niistä on hyötyä projektin hallinnassa. Nämä ovat: Projektin tiedot, Muistiinpanot, Tunnuskuva ja Raportti. Projektin tiedot -kohtaa osoittaessa avautuu ikkuna johon täytetään ArchiCADin käyttämiä projektikohtaisia automaattitekstejä. Automaattitekstit päivittyvät täältä projektin joka paikkaan, tekstiselite tai tekstiä käyttävillä objektityökaluilla luotuihin teksteihin. Käyttäjä voi itse luoda uusia, tai tuoda sekä viedä tekstejä projektista toiseen. Muistiinpanot-kohtaa osoittaessa avautuu tyhjä teksti-ikkuna, johon on tosin heti kirjattu päiväys ja aika. Ikkunaan voi vapaasti kirjoittaa muistiinpanoja, jotka tallentuvat projektin mukana. Tunnuskuva-ikkunaan voi Kopioi Sijoita-toiminnolla asettaa minkä tahansa kuvan, joka näkyy tiedostoja selatessa projektin tunnuskuvana. Raportti-ikkunassa on tietoja kuvanluonti- ja listausprosesseista. Tätä varten tulee Työympäristössä olla kohdan Kirjoita Archi- CAD-raportti olla valittuna, katso KO.AS.6.1.6 Työympäristö-3D ja laskenta. Lisäksi ikkunaan listautuvat tiedostojen tuominen ja vieminen ohjelmasta sekä käytössä olevien laajennusten versionumerot. KL 12.22.1 Ikkunan telakoiminen ja vapauttaminen Apuikkuna telakoidaan tarttumalla sen otsikkopalkkiin ja raahaamalla se johonkin ruudun reunoista. Telakoitu ikkuna vapautetaan yksinkertaisesti raahaamalla se pois. Toinen tapa on kaksoisosoittaa otsikkopalkkia. Toinen kaksoisosoitus telakoi ikkunan tällöin uudelleen. 12.22.2 Telakoinnin rajoitukset Kaikki apuikkunat eivät telakoidu lainkaan ja jotkut telakoituvat vain ruudun tiettyihin reunoihin. 12.22.3 Telakoitujen ikkunoiden ryhmittäminen Telakoituja ikkunoita voi ryhmittää asettamalla telakoidun ikkunan alle tai päälle uusia ikkunoita. Osa ikkunoista voi olla myös rinnakkain. Toiminnon nerokkuus piilee siinä, että jos jonkin ikkunan sisältöä supistetaan sulkemalla välilehtiä, muut ryhmään kuuluvat ikkunat valtaavat tämän tilan. Ryhmitettyjen ikkunoiden leveys on aina sama ja ne venyvät tässä suunnassa yhdessä. Helpoiten ryhmitys onnistuu viemällä ryhmään liitettävä ikkuna toisen ikkunan otsikkopalkin tai alareunan päälle.
1.6.2008 ArchiCAD 12 KO.AS - 1 AS Asetukset AS 1 Mittakaava 2.1 Piirtoyksiköt ja korkeudet Virtuaalirakennus rakennetaan aina todelliseen kokoon. 2D-näkymissä on kuitenkin mittakaava, joka on tehty antamaan esikatselutietoa siitä, miltä näkymä näyttää tulostettuna. Mittakaavan muuttaminen ei vaikuta rakennuselementtien kokoon, mutta se muokkaa tiettyjen elementtien ulkoasua. Esimerkiksi katkoviivat, täytteet ja tekstit voivat muuttaa kokoaan mittakaavan mukaan. Näkymän mittakaavaa muutetaan kätevimmin osoittamalla 2Dikkunoiden vasemmassa alakulmassa olevaa mittakaavapainiketta. Pohjapiirrosten lisäksi mittakaava tallentuu kullekin leikkaukselle, julkisivulle, seinäkaaviolle, työkuvalle ja detaljipiirrokselle erikseen. Mittakaavan lisäksi ruudulla olevaan näkymään vaikuttaa zoomausaste. Jos zoomausasteeksi asetetaan 100 %, näyttää kuva ruudulla samalta kuin kyseinen piirustus olisi tulostettuna. Zoomaus asetetaan 100 %:iin osoittamalla mittakaavapainikkeen vieressä olevaa zoom-painiketta. 2 Projektin asetukset Vaihtoehdot Projektin asetukset -kohdassa ovat projektin eri asetusten osiot, joista valitsemalla avautuu Projektin asetukset -ikkuna. Asetuksissa määritellään vain projektikohtaisia asetuksia; kaikki konekohtaiset eli käyttäjäprofiiliin tallennettavat asetukset ovat omana ryhmänään Työympäristö-kohdassa. Projektikohtaiset asetukset periytyvät käytetystä aloituspohjasta. Projektin asetukset -ikkunassa liikutaan eri osioiden välillä joko ikkunan ylälaidan valikon tai nuolipainikkeiden avulla. Projektikohtaisia asetuksia ovat: Piirtoyksiköt ja korkeudet Mittayksiköt Laskentayksiköt Rakenne-elementit Vyöhykkeet Planssit Muut asetukset Osiossa määritetään yksiköt, joita käytetään mittojen numerosyötössä ja jotka näkyvät Koordinaatit-ikkunassa. Kohdan Kulman ja tekstin koon desimaaleja ikkunoissa valinta vaikuttaa erilaisissa keskusteluikkunoissa käytettävään tarkkuuteen. Lisäksi määritetään projektin nollatasoon suhteutettavat viitekorot, joita voidaan hyödyntää rakennuselementtien korkeustasoja määritettäessä ja niiden mitoituksessa. Viitekorkojen nimet vaihdetaan halutuiksi osoittamalla niiden nimiä. Monet suunnittelijat ovat tottuneet käyttämään CAD-ohjelmissa mittojen syöttöön millimetrejä. Monissa tapauksissa on ArchiCADillä kuitenkin tehokkaampaa työskennellä suuremmilla mittayksiköillä yleisimmin metreillä.
AS KO.AS - 2 2.2 Mittayksiköt 2.3 Laskentayksiköt Mitoituksessa käytettävät asetukset sisältävät mittayksikön, desimaalien määrän ja lisätarkkuuden sekä nollien näyttämisen. Kokonaisia asetuskokoelmia (tämän osion kaikkia asetuksia) otetaan käyttöön putkahdusvalikosta ja uusia luodaan osoittamalla Lisää. Mittayksiköt ja niiden tarkkuus valitaan putkahdusvalikoista. Mittayksiköissä määritetään kaikille mitoitustyökaluille oma yksikkö, esitystapa ja tarkkuus. Lisäksi on mahdollista valita kokonaisnollien tai desimaalinollien kätkeminen. Edellinen jättää alle yhden olevasta mitasta nollan ja pilkun edestä pois. Jälkimmäinen jättää pois nollat desimaaliosan lopusta. Kätke kokonaisnollat -asetus muuttaa esimerkiksi mitan 0,245 muotoon 245. Kätke desimaalinollat -asetus muuttaa mitan 25,200 muotoon 25,2. Lisätarkkuus tarkoittaa, että mittalukujen perässä on valittu halutunlainen tarkenne, jos lukua on pyöristetty. Palauta kaikki mittatekstit automaattisille paikoille -valinta siirtää käsin muokatut mittatekstit automaattisille paikoilleen. Palauta kaikki mittatekstit mitatuiksi arvoiksi -valinta muuttaa käsin muokatut mittaluvut mitatuiksi. Viiteviivan skaalautuvuus -valinnalla määritelty viiteviivan pituus joko säilyy muuttumattomana tai skaalautuu mittakaavassa. Valinnalla on vaikutusta, kun käytetyn mitoitustyökalun asetuksissa on valittu viiteviivalle Muu korkeus tai Dynaaminen korkeus. Jos on valittu skaalautuvuus Mittakaavassa, tulee Pitkän viiteviivan rako ja Viiteviivan pituus -valintoihin mittatyökalujen asetuksissa käytettävä mittayksikkö. Jos on valittu skaalautuvuudeksi Pysyvä, annetaan arvo millimetreinä. Laskentayksiköt-osion asetukset vaikuttavat luetteloihin. Valinnat toimivat kuten edellisessäkin osiossa. 2.4 Rakenne-elementit Osiossa vaikutetaan erilaisten rakenne-elementtien esitystapoihin. Kahdesta ylimmästä painikevalikosta valitaan viivatyypit elementtien esityksille muissa kuin sijaintikerroksessa. Nämä valinnat vaikuttavat laattoihin, kattoihin, pintoihin ja objekteihin. Portaalla on omat erityissäätönsä esityksille muissa kerroksissa, jotka tehdään portaan asetuksissa. Jotta elementit näkyisivät muissa kerroksissa, tulee ominaisuus olla valittuna elementin asetuksissa. Käytettäessä automaattista kerroksissa näkymistä, ja elementin korkeus alittaa kerroksen leikkauskorkeuden, on elementeille määritellyn leikkaamattoman viivan kynä käytössä.
KO.AS - 3 3D-risteämän prioriteetti on yleinen arvo, joka määrittää pilarien prioriteetin suhteessa palkkeihin 3D-näkymissä. Elementti, jolla on korkeampi prioriteetti, kulkee ehjänä sellaisen elementin läpi, jolla on matalampi prioriteetti. Nämä arvot ovat aina parillisia, kun taas palkkien asetuksissa niille annettavat prioriteettiarvot ovat aina parittomia. Näin toinen on aina hallitseva. Seinien prioriteettiarvot ovat parillisia ja ne asetetaan kunkin seinän asetuksissa. Vaihtoehtoisesti voi käyttää rakennekerroskohtaisia prioriteetteja. Tällöin noudatetaan rakennetyypin eri osille määritettyjä prioriteetteja. Vastaavasti muokattaessa vapaamuotoisia poikkileikkauksia kullekin rakenteen osalle on mahdollista määrittää oma prioriteettiarvo. Katso myös: KO.AS.5.1 Tasoasetukset Risteysryhmä. Osiossa määritetään raja-arvot, jotka vaikuttavat vyöhykkeiden pinta-alojen laskentaan. Ylimpänä säädetään aukot liitettäviksi vyöhykkeiden alaan joko aukon syvyyden tai pohjapinta-alan perusteella. Jos välissä on ja -sana, tulee aukon täyttää molemmat määreet, jotta sen pinta-ala lisättäisiin vyöhykkeen pinta-alaan. Vyöhykkeen alasta vähennettäville seinille ja pilareille voidaan antaa minimipinta-alat ja ne voidaan määrittää poistettaviksi vain osittain. Tämä tarkoittaa, että jos tietyn vyöhykkeen alueella sijaitsevan seinän pohjapinta-ala on 3 m 2 ja tässä on määritetty vähennysprosentiksi 20, vähennetään vyöhykkeen pinta-alasta 0,6 m 2. Myös kolmiulotteisen vyöhykkeen leikkaaminen katoilla on mahdollista huomioida vyöhykkeen pinta-alassa siinä annettavien sääntöjen mukaisesti. 2.6 Planssit AS Oheisessa kuvassa palkkien prioriteetit ovat 1, 5, 11 ja 15 alhaalta ylöspäin. Seinä palkki-prioriteetti on 4 ja pilari palkki-prioriteetti 12. Esimerkiksi toinen palkki ylhäältä lävistää seinän, koska palkin prioriteettiluku 11 on suurempi kuin seinän 4. Pilarin kohdalla palkki taas katkeaa, koska vastaavasti 11 on pienempi kuin 12. 2.5 Vyöhykkeet Planssien yleisissä asetuksissa määritetään, millä värillä masterelementit esitetään ja näytetäänkö masterplanssi planssin edessä vai takana. On myös mahdollista valita planssille sijoitettava näkymä rajattavaksi joko katselunäkymän mukaan tai niin, että kaikki elementit näkyvät.
AS KO.AS - 4 2.7 Muut asetukset 3.1 Kerrosasetukset Osiossa on yleisiä ohjelman käyttöön liittyviä asetuksia. Juokseva ID-numerointi tarkoittaa, että ArchiCAD luo uusille elementeille ID-numerot jatkuvasti kasvavana sarjana. Tämä edellyttää, että alkuperäinen ID-numero sisältää jonkin luvun. Mikäli uuden elementin luominen aloitetaan ottamalla ominaisuudet jostakin vanhasta elementistä (alt-osoitus), alkaa uusien elementtien numerointi tämän elementin ID:stä. Näin saattaa syntyä useita elementtejä, joilla on sama ID. Päivitä itsepäivittyvät leikkaukset/julkisivut automaattisesti -valinnalla määritetään, päivitetäänkö itsepäivittyvät leikkaukset ja julkisivut automaattisesti aina ne avattaessa tai niitä käytettäessä. Tee detaljin rajaus detaljipiirustukseen -valinta näyttää detaljin rajauksen detaljipiirustuksessa automaattisesti. Vain näytöllä näkyvien merkintäelementin osien viivatyyppi ja kynä -valinta säätää Leikkauksien- ja Julkisivujen sekä Seinäkaavion ja Detaljien syvyysrajojen ja reunaviivojen asetukset. Muistin asetukset -painikkeen avulla määritetään muistin käyttöasetukset. Niissä määritetään muun muassa ominaisuudet, joita ei haluta tallennettavan Muisti-ikkunaan. Katso KO.KL.11.11 Muisti. 3 Kerrokset Virtuaalirakennus jaetaan kerroksiin tarvittavien työskentely- ja tulostusnäkymien mukaan. Jokaisella kerroksella on oma pohjapiirustusnäkymänsä. Pohjassa työskenneltäessä lähes kaikki toimenpiteet kohdistuvat ainoastaan näkyvissä olevaan pohjaan, eli työskentelykerrokseen. Kerroksia on mahdollista käyttää myös erikoistarkoituksiin; esimerkiksi voi olla kätevää sijoittaa asemapiirros ja katot omiin kerroksiinsa. Viitekerroksen eli Häämön avulla muiden kerrosten elementtejä hyödynnetään työskentelyssä. Kerrosten asetuksia muokataan Suunnittelu Kerrosasetukset... -kohdasta avattavassa Kerrokset-ikkunassa, joka avautuu myös hiiren oikealla painalluksella aukeavasta kohdevalikosta Projektiikkunan kerrosten päältä. Kerrokset-ikkunassa määritetään projektin kerrokset ja niiden ominaisuudet. Ylimmässä kentässä näkyvät kaikki kerrokset sekä niiden korot ja korkeudet. Uusi kerros lisätään joko valittuna olevan kerroksen ylle tai alle kentän alla olevilla painikkeilla. Kerroksia voi olla rajaton määrä. Kerros poistetaan kokonaan Poista-painiketta osoittamalla. Tällöin menetetään kaikki poistettavassa kerroksessa olevat elementit, joten niin toimittaessa on syytä olla täysin varma aikeistaan. Tässä ikkunassa tehdyt toimenpiteet eivät ole peruttavissa sen jälkeen, kun ikkuna suljetaan OK-painikkeella. Valittu kerros nimetään kerroksen numeron oikealle puolelle. Kerroksille kannattaa antaa sellaiset selväkieliset nimet, että pysyy itse työskentelyn aikana vaivattomasti selvillä kerroksista. Kerroskorkeutta muutettaessa kaikkien yläpuolisten kerrosten korko siiirtyy ylemmäs, jos kerroksen numero on positiivinen. Jos numero on negatiivinen, kaikkien alapuolisten kerrosten korko siirtyy alemmas. Rakennus siis venyy pystysuunnassa kerroskorkeutta muutettaessa. Kerroksen koron muuttaminen vaikuttaa välittömästi ylä- ja alapuolella olevien kerroksien korkeuksiin. Muut kerrokset pysyvät ennallaan. Jotta korot toimisivat automaattisesti oikein, tulee korkoero nollatasoon asettaa tilannetta vastaavaksi. Kerroksesta toiseen kopiointi on tehokas työkalu. Ensin valitaan kerros, josta elementit halutaan kopioida. Vasemman alanurkan toiminnoilla hallitaan kopiointia. Listasta rastitetaan kopioitavat elementtityypit ja osoitetaan Kopioi kaikki, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi pelkkien seinien ollessa rastitettuna kaikki seinät kopioidaan. Tämän jälkeen yläosan kentästä valitaan se kerros, johon kopioidut elementit halutaan sijoittaa. Painetaan Sijoita valitut tyypit -painiketta, jolloin kopioidut elementit sijoittuvat tähän kerrokseen. Leikkaa kaikki toimii muuten samalla tavalla, mutta se poistaa sijoitetut elementit lähtökerroksesta. Poista kaikki poistaa rastitetut elementit valitusta kerroksesta. Kannattaa muistaa, että nämä toimenpiteet eivät ole kumottavissa ikkunasta poistumisen jälkeen. Oikealla olevassa kentässä näkyy tapahtumaloki tehdyistä toimenpiteistä. Mikäli tehtyjä muutoksia ei haluta käyttöön, osoitetaan Kumoa-painiketta. On mahdollista käyttää myös apupöytäkomentoja (Leikkaa, Kopioi, Sijoita) pohjanäkymässä, mutta kerrosasetusten kopiointitoiminto mahdollistaa tarkemmin määritellyn kopion tekemisen.
KO.AS - 5 3.2 Häämö Häämö-ominaisuus mahdollistaa muissa ikkunoissa sijaitsevien elementtien näyttämisen haamukuvana nykyisessä ikkunassa. Häämö korvaa aiempien versioiden Viitekerros-ominaisuuden laajentaen sen kaikkiin piirustusikkunoihin. Häämölle on omat asetuksensa painikepalkissa. Häämön elementit pystyvät toimimaan kohdistusapuna esimerkiksi sijoitettaessa elementtejä muihin kerroksiin. Osoitin löytää Häämön elementtien tartunta- ja risteyspisteet ja osaa tarttua niihin. Häämön elementtejä ei voida muokata. Häämön ja muokattavan ikkunan välillä voidaan kuitenkin vuorotella nopeasti. Haluttaessa Häämö on mahdollista myös tulostaa rastittamalla kyseinen kohta tulostusikkunassa. Häämönä näkyvien elementtien asetukset voi ottaa käyttöön uusien elementtien luomista varten Kopioi parametrit -komennolla (alt-osoitus). AS Projekti-ikkunan kerrosten päällä hiiren oikealla painalluksella aukeavassa kohdevalikossa voidaan määrittää kyseinen kohde häämöksi. Häämön saa päälle ja pois myös Näkymä-valikosta. 3.3 Kerroksissa liikkuminen Projekti-apuikkunan Sisältö-välilehti näyttää kaikki projektin kerrokset. Sen avulla on kätevä siirtyä kerroksesta toiseen kaksoisosoittamalla kerrosikoneja. (Katso KO.KL.11.6 Projektin sisältö -apuikkuna.) Muita tapoja liikkua kerroksissa on käyttää komentoja Näkymä Siirry Kerrokset -kohdassa tai niitä vastaavia näppäinoikoteitä, jotka ovat oletusarvoisesti: Kerros ylöspäin Vaihto+F2, Kerros alaspäin Komento+F2 ja Siirry kerrokseen... Komento+Vaihto+F2 (avaa ikkunan, johon halutun kerroksen numero syötetään). Suunnistin-apuikkunan Pohjapainikkeen vierestä avattavasta valikosta voidaan myös valita samat komennot samoin kuin Viitekerros-valinta, jolla viitekerros valitaan näkyviin tai pois näkyvistä. Mikäli pohjanäkymässä yritetään siirtyä ylös tai alas kerrokseen, jota ei vielä ole olemassa, aukeaa valintaikkuna, jossa uusi kerros luodaan. (Tiimityössä kerroksia voi luoda vain vetäjä käyttäessään tiimiprojektia yksinoikeudella, eli muut eivät voi käyttää sitä samaan aikaan.) Osoittamalla Asetukset-painiketta avautuu uusi ikkuna, jossa asetetaan viitekerroksessa olevien elementtien esitysväri muissa kerroksissa ja valitaan, mitkä viitekerroksen elementit muissa kerroksissa näytetään.
KO.AS - 6 4 Tasot AS Tasot (englanniksi layers) ovat keino järjestellä elementit loogisiin ryhmiin ja hallita elementtien näkyvyyttä tilanteen mukaan. On esimerkiksi mahdollista päättää, että kaikki laatat ovat samalla tasolla, sijaitsivatpa ne missä päin projektia tahansa. Tasoista käytetään myös nimityksiä kuvataso ja piirustustaso. Tasoja voidaan ajatella läpinäkyvinä skissipapereina; yhdellä paperilla on seinät, toisella irtokalusteet ja niin edelleen. Kun kaikki paperit ovat päällekkäin, on talon plaani kokonaisuudessaan näkyvissä. Tasoluokitteluun on kehitetty standardisoituja suosituksia, joista on apua siirrettäessä suunnitelmia eri suunnittelualojen suunnittelijoiden välillä. Tietomallinnusta käytettäessä tasojen merkitys siirtyy pelkästään piirustusten tuottamiseen, koska varsinainen tietosisältö on elementeissä ja objekteissa. 4.1 Tasoasetukset Tasoasetukset avataan Dokumentti-valikon kohdasta Tasot Tasoasetukset... tai Vaihtoehdot Attribuutit Tasoasetukset... -kohdasta. Tason nimen edessä on symboleja, jotka kertovat tasojen tilasta. Symbolia osoittamalla vaihdetaan tason tila toiseksi. Avonainen lukko tarkoittaa, että taso on auki. Kun taso on auki, sillä olevat elementit ovat muokattavissa. Kiinni oleva lukko osoittaa tason olevan lukittu. Lukitulla tasolla olevia elementtejä ei ole mahdollista muokata, mutta ne ovat näkyvissä ja niihin voidaan kohdistaa muita elementtejä. Avonainen silmä osoittaa tason olevan näkyvissä ja suljettu silmä sen olevan kätketty. Massamallin symboli merkitsee, että tasolla olevat elementit esitetään 3D-näkymässä massamallina ja rautalankasymboli merkitsee, että elementit esitetään rautalankamallina. Risteyssymbolin kohdalla oleva luku ilmaisee risteysryhmän, johon tasolla olevat elementit kuuluvat. Vain samaan risteysryhmään kuuluvat elementit yhdistyvät automaattisesti toisiinsa. Näin esimerkiksi seinät, jotka kuuluvat eri risteysryhmiin, eivät yhdisty toisiinsa pohjapiirroksessa, vaikka näiden emäviivat kohtaisivatkin, tai ne peittäisivät toisensa. Risteysryhmä 0:aan kuuluvat elementit eivät koskaan yhdisty muihin elementteihin. Risteysryhmä on tason tasoyhdistelmäkohtainen ominaisuus, eli se on käyttökelpoinen vain tarkkaan käytettynä. Vaihdettaessa risteysryhmää, täytyy muutos siis päivittää tasoyhdistelmään. Kuvan vasemmissa seinissä on eri risteysryhmä kuin ulkoseinässä. Uusi taso luodaan osoittamalla asetusikkunan oikeassa yläkulmassa olevaa Uusi-painiketta. Avautuvaan ikkunaan kirjoitetaan tasolle nimi. Nimeämiseen kannattaa kehittää selkeä looginen järjestelmä, jonka mukaan elementit järjestellään tasoille. Siirrettäessä samaa projektitiedostoa eri osapuolten välillä, on yleensä syytä noudattaa jotakin yhteisesti sovittua yleistä tasojärjestelmää. Tason asetuksia pääsee muokkaamaan valitsemalla sen listasta. Taso nimetään uudelleen kirjoittamalla sille uusi nimi. Oikeanpuoleisessa kentässä tasolle on mahdollista antaa lisäke eli loppupääte, joka saattaa auttaa tasojen järjestelyssä. Lisäke voi olla aivan selväkielinen sana, esimerkiksi seinät tai suunnittelualan tunnus (ARK, RAK ). Tasojen lajittelujärjestystä listassa muutetaan yläpalkissa olevilla painikkeilla. Tasot lajitellaan niiden eri tilojen, risteysryhmän, nimen tai sen lisäkkeen mukaan. Suppilo-painikkeen valikosta suodatetaan tasoja. XREF-tiedostojen tasot saadaan piilotettua. XREF-tasot näytetään myös erillään muista tasoista luettelon alaosassa. Lajittele päätteen mukaan kätkee kaikki muut paitsi valittuna olevan tason kanssa samalla lisäkkeellä merkityt tasot. Listassa ensimmäisenä olevaa ArchiCAD-tasoa ei voida muokata. ArchiCAD-taso on ohjelman itsensä käyttämä taso, jolle muun muassa kootaan elementit, jotka jostakin syystä ovat menettäneet tasomäärityksensä. Taso valitaan suoraan listasta osoittamalla. Useita tasoja saadaan valituksi komento-osoittamalla ja sarja peräkkäisiä tasoja vaihto-osoittamalla ensimmäistä ja viimeistä. Ikkunan alaosassa oleva Valitse kaikki -painike valitsee kaikki tasot kerralla. Poista valinta poistaa sen hetkisen valinnan. Tasojen tiloja muutetaan osoittamalla tilaa indikoivia symboleja suoraan listasta tai oikean reunan painikkeilla. Poista-painikkeella poistetaan valitut tasot, ja samalla katoavat niillä olevat elementit. Toiminto ei ole peruttavissa sen jälkeen, kun tasoasetusikkunasta on poistuttu OK-painiketta osoittamalla.
KO.AS - 7 4.2 Tasoyhdistelmät Tasoasetus-ikkunan vasemmassa osiossa näkyvät tasoyhdistelmät. Tasoyhdistelmiin tallennetaan muistiin erilaisia tasoasetuksia. Valitun tasoyhdistelmän mukaiset tasoasetukset näkyvät oikeanpuoleisessa ikkunassa. 4.3 Pikatasot Pikatasot-apuikkunan avulla vaihdetaan nopeasti tasoasetuksia. Yleistä apuikkunoista kohdassa KO.KL.11 Apuikkunat. Ikkunan ensimmäisen painikkeen osoittaminen muuttaa kaikkien tasojen näkyvyyden käänteiseksi kätkee näkyvät tasot ja näyttää kätketyt. Toinen painike tekee saman kaikkien tasojen lukitukselle. Seuraavat kolme painiketta vaikuttavat valittujen elementtien tasoihin. Niistä ensimmäinen kätkee valittujen elementtien tasot, toinen lukitsee ja kolmas avaa ne. Seuraavat kaksi painiketta vaikuttavat muiden kuin valittujen elementtien tasoihin. Ensimmäinen kätkee ja toinen lukitsee. Kahdella viimeisellä painikkeella siirrytään toimenpiteissä eteen- ja taaksepäin. Alempi peruu edellisen pikatasotoimenpiteen ja ylempi tekee sen uudestaan. Pikatasokomennot löytyvät myös valikoista kohdasta Dokumentti Tasot Pikatasot. 4.4 Aktiivinen taso AS Kun oikeanpuoleisessa ikkunassa on taso valittuna, tasoyhdistelmä näyttää sen tilanteen eri tasoyhdistelmissä. Esimerkiksi risteysryhmä on tasoyhdistelmäkohtainen ominaisuus, ja sen avulla malli saadaan eri piirustuksiin erilaiseksi. Luotaessa uutta tasoyhdistelmää säädetään tasoasetukset sellaisiksi, kuin ne yhdistelmään halutaan tallentaa. Lajittelun tehokas käyttö helpottaa useamman tason samanaikaista muokkausta. Lähtökohdaksi kannattaa ottaa olemassa oleva tasoyhdistelmä, jonka asetukset muistuttavat uudelle tasoyhdistelmälle haluttuja asetuksia. Kun tasojen asetukset on säädetty halutuiksi, osoitetaan ikkunan vasemmassa alalaidassa olevaa Uusi-painiketta. Tämä avaa uuden ikkunan, jossa tasoyhdistelmälle annetaan nimi. Kannattaa käyttää sellaisia selväkielisiä nimiä, joista myöhemmin ymmärtää tasoyhdistelmän käyttötarkoituksen, esimerkiksi Mittapiirustus. Olemassa olevan tasoyhdistelmän asetuksia muutetaan valitsemalla tasoyhdistelmä listasta ja tekemällä halutut muutokset tasoihin (esimerkiksi uuden tason lisäys tai olemassa olevan tilan muuttaminen) ja osoittamalla Päivitä-painiketta. Haluttu tasoyhdistelmä on valittavissa myös Dokumentti Tasot -kohdasta. Samassa valikossa on myös valinta Näytä kaikki. Väkänen tasoyhdistelmän nimen vasemmalla puolella osoittaa sillä hetkellä käytössä olevan tasoyhdistelmän. Mikäli väkästä ei näy, eivät senhetkiset tasoasetukset ole yhdenkään tasoyhdistelmän mukaiset. Aktiivinen taso -toiminto valitsee kaikki elementit sijoitettavaksi yhdelle tasolle. Toimintoa käytetään esimerkiksi, jos halutaan kaikki detaljipiirroksen elementit samalle tasolle. Apuikkuna saadaan näkyviin kohdasta Dokumentti Tasot Pikatasot Aktiivinen taso. Kun painetaan Yksi taso kaikille elementtityypeille, tulee sillä hetkellä päällä olevan työkalun oletustaso kaikkien työkalujen oletustasoksi. Tämän jälkeenkin on mahdollista käsin vaihtaa kunkin työkalun oletustaso joksikin muuksi. Jos osoitetaan Yksittäin asetetut tasot, palataan lähtötilanteeseen eli työkalut saavat oletustasokseen sen, joka niillä oli ennen oletustason yhdenmukaistamista. Edellisellä asetuksella sijoitettujen elementtien tasot eivät muutu. 5 Attribuutit Attribuutit eli ominaisuudet vaikuttavat erilaisten elementtien ulkoasuun. Näitä muokataan Vaihtoehdot-valikon kohdassa Attribuutit. Asetukset tallentuvat projektikohtaisesti. Kun jonkin attribuutin asetukset avataan, tulee ensimmäisenä muokattavaksi tyyppi, joka on viimeksi asetettu oletusarvoksi. Jos siis olet esimerkiksi aikeissa muokata tietyn laatan reunaviivan esitystapaa, valitse Kopioi parametrit -komento (tai pidä painettuna Optio(Alt)-näppäin) ja osoita kyseistä laattaa ennen viivatyyppien asetuksiin menemistä.
AS KO.AS - 8 5.1 Tasoasetukset Katso Tasoasetukset KO.AS.5.1. 5.2 Viivat Viivat-ikkunassa muokataan ja poistetaan olemassa olevia viivatyyppejä sekä määritetään uusia. Viivat jakautuvat jaksollisiin viivoihin ja erikoisviivoihin. Muokattava tai pyyhittävä viivatyyppi valitaan yläreunan putkahdusvalikosta. Viivatyyppiä muokataan ikkunan keskialueen vasemmassa reunassa siirtelemällä lippuja, tai syöttämällä numeroarvoja alapuolella oleviin kenttiin. Jaksojen määrää muutetaan liukusäätimellä numerotaulukon alapuolella. Jos viiva määritellään mittakaavalliseksi, se muuttaa kokoaan mittakaavan vaihtuessa säilyttäen kokonsa suhteessa muihin piirustuselementteihin. Mittakaavaton viiva on samankokoinen kaikissa mittakaavoissa. Erikoisviiva luodaan kopioimalla apupöydälle yksi erikoisviivan jakso. Jakso ei saa sisältää käyriä tai murtoviivoja. Kuvassa jakso on rykelmä viivoja ja kaaria, jotka muodostavat nuolen. Jakso sijoitetaan Sijoita viivan osat -painikkeella ja jaksojen väli säädetään lipuilla. Kopioi viivan osat -painikkeella kopioidaan viivan osat muokattaviksi ja sitten takaisin sijoitettaviksi. Myös kuvioviiva taipuu käyrälle 5.3 Täytteet Uusi viivatyyppi luodaan osoittamalla Uusi...-painiketta. Avautuvassa ikkunasta valitaan luotavaksi joko kopio esillä olevasta viivasta, uusi katkoviiva tai erikoisviiva. Viivalle annetaan nimi ja osoitetaan OK. Täytteet-ikkunassa muokataan ja luodaan täytteitä. Muokattava täyte valitaan ylimmästä painikevalikosta. Uusi täyte luodaan osoittamalla painiketta Uusi... Avautuvasta ikkunasta valitaan luo-
KO.AS - 9 tavaksi joko kopio esillä olevasta täytteestä tai kuviotäyte. Täytteelle annetaan nimi ja osoitetaan OK. Poista-painike poistaa tarpeettomat täytteet ja Nimeä-painike vaihtaa täytteen nimeä. 5.3.1 Saatavuus ja bittikartta Kohdassa määritetään, mihin täytetyyppeihin täyte kuuluu. Kaikille täytekuvioille on kaksi esitystapaa: vektori- ja pisterasteri (esitystapa valitaan kaikille täytetyypeille kohdasta Dokumentti Esitystavat Esitystavat). Pisterasteria eli bittikarttaa muokataan lähellä ikkunan oikeaa yläkulmaa olevassa pienessä ruudussa osoittamalla haluttuja pikseleitä. Vaikka käytössä olisivatkin viivarasterit, on pisterasterilla sikäli merkitystä, että se näkyy esikatselukuvana elementtien asetuksissa. 5.3.2 Muokkaa vektorikuviota Ikkunan alaosa käsittelee täytteen vektoriesitystä. Vektoriesitykset voivat olla mittakaavattomia tai mittakaavallisia. Kun täyte on mittakaavassa, säilyy se aina saman kokoisena suhteessa muihin elementteihin, olipa käytetty mittakaava mikä tahansa. Tällaisten täytteiden koko annetaan projektissa käytössä olevissa mittayksiköissä. Mittakaavattomien täytteiden koko annetaan millimetreissä ja se on muuttumaton mittakaavasta riippumatta, eli kuvio tulostuu aina samankokoisena. Kummassakin tapauksessa annettu koko tarkoittaa vasemman reunan kentässä näkyvän näytteen kokoa. Näytettä säädetään joko sen alla olevilla suurennuslaseilla tai antamalla prosenttiluku. Täytettä kallistetaan antamalla Kulma-kenttään sopiva arvo. Tämä on kulma, johon täyte asettuu, kun se on kulmassa 0 piirustuksessa. Kun luodaan uusi täyte valinnalla Kuviotäyte, avautuu määrittelyikkuna täytteelle. Kuvio tehdään kuten erikoisviivakin: haluttu täytekuvio piirretään ensin piirustukseen viivoilla ja kaarilla, minkä jälkeen osat kopioidaan leikepöydälle. Sijoita-painikkeen osoittaminen sijoittaa apupöydän kuvion täytteen kuvioksi. Kopioipainikkeella kuvio kopioidaan takaisin apupöydälle, josta se sijoitetaan piirustukseen muokattavaksi ja tuodaan jälleen takaisin. Lähdöt-kohdan arvoilla säädetään kuvion lähtöä. Kenttiin syötetään kahden kuvion lähtöpaikan koordinaatit, jonka mukaisesti kuvio toistetaan. Kuvion origossa sijaitseva värialue näyttää Lähdöt- kohdan mitat. Valitsemalla Yksinkertainen toisto kuviota toistetaan peräjälkeen sekä vaaka- että pystysuuntaan. Kohdassa Suhde muutetaan kuvion kokoa suhteellisesti. Kuvan villa on piirretty Kuvion koko -kohdassa ilmoitetun kokoisena, josta sitä on venytetty 25% korkeammaksi. Villa on tarkoitettu käytettäväksi detaljipiirustuksissa. Erikokoisia kuviovilloja voidaan monistaa tästä tarvittavien mittojen mukaan. 5.4 Rakennetyypit AS 5.3.3 Kuviotäyte Ikkunassa hallitaan rakennetyyppejä eli kerroksellisia rakenteita, joita käytetään seinissä, laatoissa ja katoissa. Ylhäällä olevasta painikevalikosta valitaan muokattava kerrosrakennetyyppi. Monista-painike kopioi valitun tyypin uudelleenmuokattavaksi. Nimeä-painike muokkaa rakenteen nimeä. Poista-painike poistaa valitun tyypin listasta. Keskellä olevasta näytteestä näkee rakenteen materiaalien paksuuksien suhteet. Haluttua kerrosta osoittamalla voidaan sen paksuutta, täytettä ja täytteen kyniä säätää ikkunan alaosassa. Samaan tapaan muokataan rakenteen ääriviivoja ja kerrosten väliviivoja. Näille määritetään viivatyyppi ja väri. Näitä asetuksia käytetään, kun elementtien asetuksissa on Pohja ja leikkaus -kohdassa valittuna kynien ja viivojen asetuksissa Käytä rakenneasetuksia. Lisää-painike lisää listan alimmaksi kopion valittuna olevasta kerroksesta. Lisää väliin -painike lisää vastaavasti kopion valitun kerroksen yläpuolelle. Rakennekerrosten maksimimäärä on kahdeksan. Poista-painike poistaa valitun kerroksen. Käytössä-kohdan valinnat määrittävät, millä työkaluilla valittu rakennetyyppi on käytössä.
KO.AS - 10 AS Ikkunan alaosan valintapainikkeilla kunkin rakennekerroksen täyte määritetään joko yksisuuntaiseksi (vasen) tai kääntymään seinän suunnan mukaisesti (oikea). Kuvassa oikeanpuoleisessa seinäristeyksessä on eristemateriaali asetettu kääntymään seinän mukaisesti. Määritettäessä elementtien rakenteita on muistettava, että seinän emäviiva tai lattian ja katon yläpinta on rakennekerrosten listassa ylimpänä. Mikäli halutaan sisältä ulospäin kasvava seinärakenne, on sisimmäinen materiaali laitettava ylimmäksi. Oletusarvoissa kaikki seinärakenteet on luotu ulkoa sisäänpäin kasvaviksi. Huomaa että mikäli piirustuksessa jo käytettyä seinätyyppiä muutetaan, muuttuvat kaikki kyseistä tyyppiä olevat seinät uuden määrityksen mukaisiksi. Rakennekerrosten vieressä olevan Runko-kohdan valitseminen määrittää rakenteen rungon. Tällä on oleellinen rooli seinien ja pilarien liittymisessä toisiinsa. Katso myös KO.TK.6.3 Pilari. Tämän lisäksi kahden samaan risteysryhmään kuuluvan seinän (jotka on määritelty rungoksi) täytteet pyrkivät yhdistymään pohjapiirroksessa. Katso myös KO.AS.4.1 Tasoasetukset. Rakennekerrosten prioriteetti -kohdassa määritetään kullekin rakennekerrokselle yksilöllinen prioriteettiarvo. Seinien asetuksissa on mahdollista valita Ota käyttöön rakennekerrosten prioriteetit, jolloin käytetään niitä elementtikohtaisen prioriteettiasetuksen sijaan. 5.5 Kynät ja värit Kullekin elementille asetetaan yksi tai useampia kyniä, jotka vaikuttavat elementin reunaviivojen paksuuteen ja värisävyyn. Ikkunassa määritetään eri kynien värit ja leveydet sekä tallennetaan asetukset kynäyhdistelmiksi. Kyniä on käytössä 255. Valittuna olevan kynän numero näkyy vasemmassa alakulmassa. Kynän väriä muutetaan kaksoisosoittamalla muutettavaa väriä, jolloin uusi väri valitaan normaalista värinvalintaikkunasta. Kynän leveys kirjoitetaan laatikkoon numeroin. Leveys annetaan millimetreinä tai pisteinä. Huomaa, että kynän väriä muutettaessa muuttuu vastaavasti kaikkien kyseisellä kynällä piirrettyjen elementtien väri. Kynien määrittämiseen vaikuttaa myös käytettävä tulostin ja tiedonsiirtotarve. Jokaiselle kynälle on lisäksi mahdollista kirjoittaa kuvaus, joka näkyy eri elementtien valikoissa kyniä valittaessa. Se helpottaa oikean kynän käyttämistä kuhunkin käyttötarkoitukseen. Kun jotakin kynää on muokattu käytössä olevaksi kynäyhdistelmäksi, vaihtuu Muu. Tallenna nimellä... -painikkeesta muokatut asetukset tallennetaan joko uudeksi kynäyhdistelmäksi, tai asetuksilla korvataan jokin olemassaoleva kynäyhdistelmä. Yleensä DXF/DWG-siirroissa sovitaan yhteistyökumppanien kanssa, minkä numeroinen kynä vastaa mitäkin paksuutta. Tallennettaessa näkymä myös kynäyhdistelmä tallentuu. Planssiin sijoitetun näkymän kynäyhdistelmä vaihdetaan valitsemalla piirustus planssissa ja muuttamalla kynäyhdistelmän Piirustuksen asetuksista. Näytä piirustuksen oma kynäyhdistelmä näyttää kynäyhdistelmän, joka oli käytössä tallennettaessa näkymä (tai joka on ulkoisessa piirustuksessa). Se lisätään projektin kynäyhdistelmiin tallentamalla uudeksi tai korvaamalla jokin olemassaolevista kynäyhdistelmistä. Eräs tapa määritellä kynien leveydet on asettaa samanpaksuiset kynät samalle vaakariville, jolloin kynänumeron ensimmäinen numero viittaa kynän leveyteen (20 29 = 0,25 mm, 30 39 = 0,35 mm ja niin edelleen). Vastaavasti jako on mahdollista tehdä myös pystyriveittäin, jolloin paljastava numero on jälkimmäinen. 5.6 Materiaalit Materiaalit ovat kolmiulotteisiin elementteihin sidottavia ominaisuuksia, jotka voivat sisältää määritteet värille, vektorirasteroinnille, tekstuurille ja valon käyttäytymiselle. Materiaalit vaikuttavat eri näkymissä seuraavasti: 3D-ikkunassa näkyvät väri, vektorirasteroinnit ja tekstuurit. Leikkauksissa näkyvät vektoritäytteet, jos nämä on määritetty näkyviksi leikkauksen asetuksissa. Lisäksi on mahdollista valita pohjassakin näkyväksi laattojen ja kattojen 2Dtäytteeksi 3D-materiaalin täyte, jolloin käytetään 3D-materiaalin vektoritäytettä. Renderoinneissa materiaaleille asetetut ominaisuudet näkyvät kokonaan vektorirasterointeja lukuun ottamatta. Lopputulokseen vaikuttavat tässä ikkunassa tehtävien asetusten lisäksi 3D-ikkunan ja renderointien asetukset. 5.6.1 Materiaalien asetukset Ikkunan yläosassa on painikevalikko, josta valitaan muokattava materiaali. Materiaalin nimen perässä palkin oikeassa reunassa olevat kaksi symbolia osoittavat, että materiaaliin on sidottu viivarasteri ja tekstuuri. Kuvan vasemmassa yläkulmassa oleva esikatselukuva antaa käsityksen siitä, miltä materiaali tulee näyttämään 3D-näkymissä ja renderoinneissa. Luo esikatselu täällä -valikosta valitaan haluttu renderointityyli tai 3D-moottori. Ei asiaankuulumattomia säätöjä on oletusarvoisesti valittuna. Tämä tarkoittaa, että ikkunassa nähdään kerralla vain kuhunkin renderointi-moottoriin liittyvät asetukset. Ikkunan yläosassa on painikkeet materiaalin monistamiselle, nimeämiselle ja poistamiselle. Uuden materiaalin luominen kannattaa aloittaa valitsemalla luettelosta materiaali, jonka säädöt ovat valmiiksi mahdollisimman lähellä haluttuja. Tämän jälkeen osoitetaan Monista ja asetetaan sopiva nimi uudelle materiaalille. Kun uudelle materiaalille on annettu halutut ominaisuudet, vahvistetaan muutokset osoittamalla ikkunan alalaidassa OK.
KO.AS - 11 5.6.2 Valotus Osion asetukset vaikuttavat sisäisen moottorin luomiin renderointeihin ja OpenGL-moottorin luomiin 3D-näkymiin. Materiaalin väri asetetaan kaksoisosoittamalla Pintavärikenttää. Muut asetukset tehdään ominaisuuksien teoreettisten rajaarvojen 0 100 välillä, joko liukusäätimillä tai numeerisesti. Läpinäkyvyys-osiossa määritetään materiaalin läpäisevyys prosentteina. 0 % on täysin umpinainen ja 100 % täysin läpinäkyvä. Kulmaheikennös kuvaa eräänlaista taitekerrointa, eli miten nopeasti läpinäkyvyys heikkenee katselukulman poiketessa kohtisuorasta. Hohto-osion säädöt vaikuttavat siihen, minkä kokoisina ja värisinä kaareville pinnoille pistemäisistä valonlähteistä syntyvät säihkyvät alueet syntyvät. Heijastus-osiossa määritetään materiaalin heijastavuuteen liittyviä ominaisuuksia. Heijastuvalle valolle määritetään väri erikseen. Hohtava-kohdan Peilaava-asetuksen ollessa lähellä sataa, kuvaa efekti kovasta ja tasaisesta materiaalista suoraan heijastuvaa valoa, joka säilyttää pitkälti valon alkuperäisen värin; joskin tässä väri on mahdollista valita erikseen. 5.6.3 Viivarasteri Osiossa määritetään piiloviivakuvassa ja analyyttisessä värityksessä materiaalin pinnalla käytettävä täytekuvio eli 3D-rasteri. 3D-rasterin esittäminen kytketään päälle ja pois kohdasta Näkymä 3Dnäkymän tyyppi 3D-ikkunan asetukset. Oikean laidan valintapainikkeilla valitaan haluttaessa rasterille elementin kynästä poikkeava kynä. tiedostohierarkiasta Hae-painikkeella. Uusia tekstuureja luotaessa nämä kannattaa sijoittaa kansioon, joka on ladattu kirjastojenhallinnassa käyttöön. Vasemmalla näkyy tekstuuri, jota voidaan tarkastella yhtenä palana (1x1) tai putkahdusvalikosta valitsemalla useaan kertaan toistettuna (2x2, 3x3 tai 4x4). Toistettaessa kannattaa kiinnittää huomio materiaalin jatkuvuuteen tai jatkumattomuuteen toivotusta efektistä riippuen. Materiaalin jatkuvuutta muokataan peilauksilla pystyyn ja vaakaan, mikä on valittavissa keskellä ikkunaa. Keskellä ylhäällä säädetään tekstuurinäytteen koko reaalimaailmassa. Esimerkiksi sisustuslaatalle on hyvä antaa juuri oikea koko. Erikoisia efektejä tavoiteltaessa saatetaan suhteita vääristää tai antaa epätodellisia kokoja. Satunnaisella lähtöpisteellä saadaan esimerkiksi kivelle vaihtelevampi ilme, sillä muuten jokainen kivilaatta alkaa vasemmasta alanurkasta samalla kuviolla. VINKKI Tekstuureina voidaan tuoda myös esimerkiksi seinien pintaan asemoitavat tekstit tai mainoslogot tai kokonaisen julkisivun. Tekstuurin origopisteen siirto ja suunnan muuttaminen on silloin usein tarpeen. Katso KO.TT-7 3D-tekstuurin kohdistaminen. 5.6.5 Alfakanavan käyttö Tekstuuri-osiossa säädetään myös alfakanavan käyttöä. Alfakanava on neljäs kanava RGB-kuville. Alfakanavan sisältävä kuva on 32 bitin kuva, jossa on yksi kanava eli kahdeksan bittiä punaiselle, vihreälle ja siniselle kullekin sekä lisäksi alfakanavan kahdeksan bittiä. Alfakanavaa voi käyttää useisiin tarkoituksiin; tyypillisimmin se tarkoittaa läpinäkyvyyttä. Alfakanavan avulla jokaisen kuvapisteen läpinäkyvyys on mahdollista säätää päälle tai pois tai johonkin siltä väliltä. Alfakanavaa hyödyntävät tehosteet saadaan käyttöön kuvankäsittelyohjelmassa. ArchiCADissä alfakanavan merkityksen voi valita jokaiselle materiaalille erikseen. Alfakanavalle voidaan antaa myös monta merkitystä, vaikkapa läpinäkyvyyden ja kiiltävyyden, mikäli tekstuurissa läpinäkyvyyttä ja kiiltävyyttä halutaan samoihin kohtiin. 5.6.6 LightWorks-shaderasetukset AS 5.6.4 Tekstuuri Tekstuuri-osiossa määritetään materiaalille tekstuuri (bittikarttakuva) renderointeja ja väritettyjä OpenGL-moottorilla laskettuja näkymiä varten. Poista tekstuuri -painikkeella tekstuuri poistetaan. Kaikki yleiset tiedostomuodot kuten TIFF, JPEG, PICT, BMP ja GIF voivat toimia tekstuurina. Tietokoneen hakemistoissa olevia tekstuureja voidaan selata nuolipainikkeilla, tai hakea suoraan Tämä osio näkyy vain, kun esikatselukuva on valittu tehtäväksi LightWorks-renderoijalla. tai kun Ei asiaankuulumattomia säätöjä -painike ei ole päällä. LightWorks-renderoijalla on omat asetuksensa ja esimerkiksi tekstuuri voi poiketa täysin sisäiselle- ja OpenGL-moottoreille asetetusta. Tämä saattaa tuottaa yllätyksiä,
KO.AS - 12 AS jos valmistelee renderointia OpenGL-moottorin luomassa 3D-näkymässä ja tekee lopullisen renderoinnin LightWorksillä. Yleensä kannattaakin ensin määritellä asetukset muissa kohdissa ja sen jälkeen Sovita sisäisen moottorin kanssa -painikkeella asettaa LightWorks-asetukset mahdollisimman lähelle niiden mukaisiksi. LightWorksin asetukset ovat kategorioittain: väri (sisältää mahdollisen tekstuurin), heijastavuus, läpinäkyvyys, siirtymä (kuvaa pinnan epätasaisuutta), tekstuuritila ja kiilto (materiaalin takaisin säteilemä valo). Asetuksia muokataan valitsemalla joku kategorioista ja säätämällä oikealla puolella olevia ominaisuuksia kullekin ominaisella tavalla. Kun Vain tärkeimmät -asetus on päällä, on muokattavien parametrien määrä hallittavampi. Jos käytetyissä kirjastoissa ei ole leimoja, on käytettävissä yksinkertainen Perusleima. Ohjelmoimalla on mahdollista tehdä hyvin monenlaisia leimoja, joihin voidaan sisällyttää paljon tietoa ja älykkyyttä. 5.8 Merkintätyylit 5.6.7 LightWorks-shader -arkistot ArchiCADin mukaan on tallennettu valmiiksi laajat kirjastot Light- Worksin materiaaliasetuksia. Nämä saadaan käyttöön osoittamalla Lataa asetukset arkistosta. Avautuvassa ikkunassa valitaan ensin yläosan ponnahdusvalikosta sopiva kokoelma, jonka jälkeen selataan alaosan kansioita. Oikean yläkulman esikatselukuva antaa viitteitä valitun asetuskokonaisuuden luonteesta. Kun sopiva kokonaisuus löytyy, osoitetaan OK. Itse asetuskirjastoja ei voida muokata, mutta ladattuihin asetuksiin pääsee normaalisti käsiksi. 5.7 Vyöhykkeet Merkintätyylit-osiossa hallitaan tyylejä, joilla projektiin tehdään merkintöjä merkintätyökaluilla. Ikkunan yläosassa on lista olemassa olevista merkintätyyleistä. Uusia merkintätyylejä luodaan, nimetään uudelleen ja poistetaan vastaavilla painikkeilla. Päällekkäismerkinnän ristiriita on tyyli, jota ei voi poistaa. Se on tyyli, jolla ArchiCAD merkitsee elementit, jotka on yritetty merkitä kahteen kertaan. Kussakin tyylissä käytetyt värit määritetään ikkunan alaosassa. 5.9 Poikkileikkaukset Ikkunassa määritetään käytössä olevat vyöhyketyypit, niiden käyttämä tunnusväri ja leima. Ylhäällä on putkahdusvalikko, josta avautuu luettelo määritellyistä vyöhyketyypeistä tunnuksineen. Tunnus on lyhennys varsinaisesta nimestä. Väri määritellään kaksoisosoittamalla värineliötä oikealla. Vyöhykkeen käyttämä leima valitaan putkahdusvalikosta. Leimat ovat kirjasto-objekteja, ja riippuen kustakin leimaobjektista sen lisäparametreille on mahdollista antaa oletusarvoja. Varsinaisia vyöhykkeestä itsestään riippuvia arvoja ei kuitenkaan voida antaa, vaikka ne näkyvätkin lisäparametriluettelossa. Poikkileikkaukset-ikkunassa muokataan ja luodaan poikkileikkauksia. Pilarien, palkkien ja seinien mallintamiseen käytettävissä olevat poikkileikkaukset ovat projektikohtaisia. Minkä tahansa näistä elementeistä poikkileikkausta voidaan muokata, kohdevalikon Kaappaa valinnan poikkileikkaus -käskyllä. Poikkileikkauksia siirretään projektista toiseen Attribuuttien hallinnan avulla.
KO.AS - 13 5.10 Attribuuttien hallinta 6 Työympäristö Käyttäjä- ja toimistokohtaisesti tallennettavat asetukset löytyvät Työympäristö -asetuksista. Niitä hallitaan kohdasta Vaihtoehdot Työympäristö Työympäristö... avautuvassa ikkunassa. AS Vaihtoehdot Attribuutit -kohdasta avautuvan Attribuuttien hallinta -ikkunan avulla kopioidaan attribuutteja (tasot, tasoyhdistelmät, kynäyhdistelmät, kynät ja värit, viivatyypit, täytetyypit, rakennetyypit, poikkileikkaukset, materiaalit, vyöhykkeet, kaupungit) projektista toiseen. Ikkunan vasemmassa reunassa näkyy käytössä olevan tiedoston sisältämät attribuutit kategorioittain. Kategoriat ovat välilehdillä, joita vaihdetaan yläreunan kielekkeistä. Kaikkilehdellä ovat kaikki attribuutit yhdessä luettelossa. Attribuutit on mahdollista järjestää kussakin lehdessä useiden eri määreiden mukaan osoittamalla nimien yllä olevia painikkeita. Ikkunan oikeaan reunaan avataan toinen projekti Avaa-painikkeella. Tämän jälkeen attribuutteja siirretään projektista toiseen valitsemalla halutut kohteet ja osoittamalla Lisää-painiketta. Korvaa-painike siirtää attribuutin poistaen kokonaan vastaavalla järjestysnumerolla varustetun attribuutin kohdetiedostosta. Mikäli mitään tiedostoa ei ole avattu kohteeksi, luodaan uusi erityinen attribuuttitiedosto, joka tallennetaan. Tiivistä-painike poistaa avoinna olevasta kategoriasta kaikki attribuutit, jotka eivät sillä hetkellä ole projektissa käytössä. Tässä käytetyiksi ymmärretään vain sellaiset attribuutit, jotka käyttäjä on itse asettanut käyttöön. Näin tiivistäminen voi hävittää attribuutteja, johon joidenkin objektien ohjelmissa viitataan. Huomaa, että ohjelma ymmärtää käytössä olevaksi myös kaikkien työkalujen oletusasetuksissa olevat attribuutit, vaikka työkaluilla ei olisi luotu yhtään elementtiä. Palauta-painike palauttaa alkuperäiset attribuutit. Saman tekee myös Kumoa-painike, mutta se sulkee samalla ikkunan. Käytä-painike tallentaa tehdyt muutokset sulkematta ikkunaa. Tämän toiminnon jälkeen attribuutteja ei voida enää palauttaa. Ikkunassa on mahdollista myös muokata attribuuttien tiettyjä ominaisuuksia, jotka vaihtelevat attribuuteittain. Tämä tapahtuu luettelon alapuolella olevissa kentissä. Työympäristö-ikkunassa asetuksia on mahdollista muuttaa milloin tahansa ja uudet asetukset tulevat käyttöön, kun osoitetaan Ota käyttöön ja OK. Työympäristön voi ottaa käyttöön myös kaksoisosoittamalla sitä luettelossa. Osoittamalla eri tallennettuja työympäristöjä näkyy niiden alla olevassa ikkunassa kuhunkin työympäristöön sisältyvät eri alaryhmien asetukset. Käyttäjän asetukset sisältää piirtämiseen ja ohjelman käyttöön liittyviä asetuksia. Asetusten aihealueet ovat Keskusteluikkunat ja apuikkunat, Valinta ja pikatiedot, Koordinaatit, Piirtokulmat ja -tapa, Apuviivat, 3D ja laskenta, Projektin sisältö ja Lisäasetukset. Yksittäiset asetukset tehdään aihealueittain ja ne yhdistyvät käyttäjäasetuksiksi, jotka voi tallentaa. Ne saa aina halutessaan käyttöön tallentamalla muokatut asetukset. Näin voivat muutkin niitä hyödyntää. Toimistostandardiasetukset sisältää toimistokohtaisiksi ajateltuja asetuksia. Näiden aihealueet ovat Autotallennus, WWWsäädöt ja Erikoiskansiot. Toimistostandardiasetukset tallennetaan omana asetusryhmänään. Oikotieasetukset on omana asetusryhmänään. Kaikille Archi- CADin komennoille voidaan määritellä näppäinoikotien. Usein niiden käyttäminen on nopein tapa käyttää ohjelmaa. Oikotieasetukset tallennetaan omana asetusryhmänään. Työkalujen asetukset sisältää Työkalut-apuikkunan, eri työkalujen asetusikkunoiden ja Tiedot-apuikkunan työkalukohtaiset
KO.AS - 14 AS asetukset. Niiden sisältö on muokattavissa vapaasti. Asetukset tallennetaan työkaluasetusryhmänä. Apuikkuna-asetukset sisältää käytössä olevan apuikkunoiden asettelun: näytettävät ikkunat ja niiden sijainnin, koon ja muodon. Apuikkunoita muokataan normaalisti työskenneltäessä ja käyttötila tallennetaan Apuikkuna-asetukset -kohdan Tallenna nimellä... -painikkeesta. Komentoasetukset sisältää painikepalkkien ja valikoiden asetukset. Sekä painikepalkkeja että valikoita on mahdollista muokata vapaasti. Lisäksi voidaan luoda uusia tarpeen mukaan. Muokattavaksi haluttu asetusryhmä tai asetusten aihealue valitaan ikkunan vasemmassa reunassa olevasta hierarkisesta listasta. Pienet nuolet (Windowsissa + ja - -merkit) otsikoiden edessä avaavat ja sulkevat hierarkian alempia tasoja. Asetuksia päästään muokkaamaan osoittamalla haluttua otsikkoa. Käyttäjän asetukset, Toimistostandardiasetukset, Oikotieasetukset, Työkalujen asetukset, Apuikkuna-asetukset ja Komentoasetukset on mahdollista kukin tallentaa erikseen ja ottaa käyttöön haluttu tallennettu asetuskokoelma. Lisäksi kaikkien näiden valinnat on mahdollista tallentaa hierarkian ylimmällä tasolla Työympäristöt-kohdassa Työympäristöasetuksiksi. Jos eri alaryhmiin sisältyy asetuksia, joita ei ole tallennettu kyseisen alaryhmän asetuksiksi, tallennetaan Työympäristön tallentamisen yhteydessä samannimiset uudet alaryhmien asetukset. Uusi työympäristö... -painikkeesta tallennetaan uusi työympäristö. Muokkaa... -painikkeesta avautuu muokkausikkuna, jossa valittua työympäristöä on mahdollista muokata: se voidaan nimetä uudelleen ja eri alaryhmien asetukset voi vaihtaa. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää työympäristöasetukset ArchiCAD-käyttäjältä toiselle tai koneesta toiseen erillisen xml-asetustiedoston avulla. Aseta oletusarvoksi vaihtaa valitun työympäristön oletusarvoksi, joka otetaan käyttöön avattaessa ArchiCAD. Katso myös KO.AS.6 ja 7. 6.1 Käyttäjän asetukset Käyttäjän asetukset sisältävät ohjelman käyttöön liittyviä toiminnallisia asetuksia. Jokainen voi asettaa ne omien tottumustensa ja mieltymystensä mukaisiksi. Käyttäjän asetukset on mahdollista tallentaa. Jos jotakin asetusta on muutettu, asetuksen nimenä on Muu. Nimeä... -komennolla asetukset voi nimetä, Poista-komennolla tallennetut asetukset voi poistaa. Määrittele uudestaan -komennolla voi muuttaa olemassaolevien, tallennettujen asetusten sisällön käytössä olevien asetusten mukaisiksi. Tallennetun asetuksen voi ottaa käyttöön joko kaksoisosoittamalla tai osoittamalla Ota käyttöön asetus -painiketta. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää asetukset ArchiCAD-käyttäjältä toiselle tai koneesta toiseen erillisen xml-asetustiedoston avulla. 6.1.1 Keskusteluikkunat ja apuikkunat Osiossa tehdään tiettyjen ikkunoiden ulkoasuun ja käyttäytymiseen vaikuttavia asetuksia. Keskusteluikkunan päivitysviive tarkoittaa aikaa, jonka kone odottaa ennen kuin se täydentää automaattisesti keskusteluikkunan kentän, jota on muokattu siten, että arvo on vajavainen tai virheellinen. Toiminto on tärkeä ohjelman vakauden kannalta. Lukittujen tasojen kätkeminen valikoissa voi olla käytännöllistä, koska yleensä elementit sijoitetaan auki oleville tasoille. Lukitut tasot näkyvät tästä riippumatta aina tasoasetuksissa. Kirjastojenhallinnan tunnuskuvat ovat pieniä kuvia, jotka ilmestyvät objektien nimien eteen. Näiden kuvien käyttö hidastaa jonkin verran kirjastojen selaamista, mutta voi helpottaa objektien tunnistamista. Seuraavat asetukset vaikuttavat apuikkunoiden käyttäytymiseen ennen kaikkea siihen, mitä ne tekevät, jos kaikki ikkunan sisältö ei mahdu ruudulle. Vain Windowsissa toimiva rullaustehoste muuttaa ikkunoiden osioiden näkyviin tulon sulavaksi liu uksi äkillisen ilmestymisen sijaan. Seuralainen eli pikkuruinen apuikkuna, joka ilmestyy usein ruudulle elementtejä luotaessa ja muokattaessa, säädetään seuraamaan jatkuvasti osoitinta tai pysymään paikassa, jonne se raahataan. Osoitinta seuraavalle seuralaiselle asetetaan etäisyydet, joille se tulee osoittimesta ruudulle ilmestyessään ja sitä seuratessaan. Erillisenä palettina toimiva Seuralainen ilmestyy aina kohtaan, johon edellinen seuralainen on asetettu. Seuralaisen ulkomuoto on mahdollista asettaa ArchiCADin edellisten versioiden tyyliin, jolloin siinä ei näy kaikkia toimintoja kerralla. Tekstin muotoilu -apuikkuna ilmestyy ruudulle, kun aletaan syöttää tekstiä. Pidä ArchiCAD-apuikkunat näkyvissä vaikka toinen ohjelma on etualalla -valinta on käytössä Macintoshissa. Jos se on valittuna, apuikkunat ja painikepalkit jäävät näkyviin, vaikka käytetään jotain muuta ohjelmaa.
KO.AS - 15 6.1.2 Valinta ja pikatiedot Valinta-kohdassa asetetaan elementtien nurkissa olevien valintapisteiden väri, erityisten muokkauspisteiden väri, valittujen elementtien korostusväri ja valittujen elementtien pinnan korostusväri sekä läpinäkyvyys. Värin pääsee asettamaan kaksoisosoittamalla kunkin värin näyttävää suorakulmiota. Valintapisteiden värin asetus ei vaikuta ryhmitettyjen elementtien valintapisteiden erikoisväreihin. Pikatiedot-kohdassa asetetaan elementtien osoitusapuun ja Elementin tiedot -ikkunaan liittyvät asetukset. Ennen valintaa kohdistimen alla olevan elementin ääriviivat korostetaan halutulla värillä jaasetetulla viiveellä. Jos useita elementtejä on päällekkäin, voi valittavan elementin vaihtaa tabulaattori-näppäimellä. Liittyvien elementtien korostusväri on käytössä esimerkiksi mitoitustyökaluja käytettäessä. Se helpottaa valitsemaan tartuntapisteen oikeasta elementistä. Elementin tiedot -ikkuna on pieni, puhekuplan näköinen ikkuna, joka ilmestyy asetetun viiveen kuluttua näkyviin. Siinä näkyvät kohdistimen alla olevan elementin tärkeimmät tiedot. 6.1.3 Koordinaatit Koordinaatit on pieni ikkuna, joka seuraa kohdistinta. Se voidaan kytkeä päälle tai pois Standardi-painikepalkista. Ulkoasu-asetuksissa valitaan koordinaatit näkyviin aina tai tarvittaessa. Koordinaatti-ikkunan värit voidaan valita ja määrittää taustan läpinäkyvyys. Näytä Z-arvo näyttää koordinaatti-ikkunassa myös Z-arvon. Näytä tekstit näyttää koordinaattien edessä niiden nimet, kuten X, Y, Säde, Kulma. Muuten näkyvissä on vain symboli. Näytä kehys näyttää viivakehyksen koordinaatti-ikkunan ympärillä. Käytä pientä kirjasinkokoa pienentää koordinaattien tekstiä. Se voi olla tarpeen, jos käytössä on pieniresoluutioinen näyttö. Koordinaattien syötön logiikka -kohdassa määritellään koordinaattien toimintatapa. Suosi kiertokoordinaatteja suoria linjoja piirrettäessä näyttää koordinaateissa säteen ja kulman esimerkiksi viivoja tai suoria elementtejä piirrettäessä. Muuten näytetään X- ja Y-koordinaatit. Näytä X-Y -koordinaatit käyttöorigon suhteen näyttää koordinaatit käyttöorgion suhteen. Jos käytössä ovat kiertokoordinaatit, valinnalla ei ole vaikutusta. Oikotiet suosivat koordinaatteja -valinta mahdollistaa numeerisen syötön koordinaatti-ikkunassa painamalla X (X-koordinaatti), Y (Y-koordinaatti), R (säde) tai A (kulma) -näppäimiä. Tabulaattori-näppäimellä voi myös siirtyä syöttämään arvot numeerisesti sekä siirtyä koordinaatista toiseen. Jos kohta ei ole valittuna ja Koordinaatit-apuikkuna on käytössä, voi arvot syöttää siinä. Salli suora numeerinen syöttö koordinaatti-ikkunaan -valinta mahdollistaa koordinaattien arvojen syöttämisen suoraan koordinaatti-ikkunaan yksinkertaisesti kirjoittamalla numeronäppäimillä aktiivisena olevan koordinaatin arvon. Koordinaatista toiseen voi siirtyä tabulaattori-näppäimellä. Suosi suhteellisia kulmamittoja -valinta näyttää kulmamitan suhteessa lähtösuuntaan (esimerkiksi kierrettäessä elementtejä). Muuten näytetään absoluuttiset kulmamitat käytettävän piirtoverkon suunnan suhteen. Suosi kulmamittaa aktiivisen apuviivan suhteen näyttää kulmamitan suhteessa aktiiviseen apuviivaan. Laajenna koordinaatit automaattisesti syötettäessä arvot käsin näyttää kaikki koordinaatit heti, kun koordinaattien arvoja syötetään käsin, vaikka syötettävä koordinaatti olisi jo näkyvissä koordinaatti-ikkunassa. Ellei kohtaa ole valittu ja syötetään käsin jo näkyvissä olevalle koordinaatille arvo, ikkunassa näkyy edelleen vain kaksi koordinaattia, eli kiertokoordinaatteja käytettäessä säde ja kulma, X-Y -koordinaatteja käytettäessä X- ja Y-koordinaatti. Jos Z-koordinaatti on valittu näytettäväksi, myös se näkyy. Koordinaatti-ikkunan alareunassa on tällöin pieni kolmio, josta ikkunan saa laajennettua. Se laajenee myös silloin, kun joko tabulaattori- tai nuolinäppäimillä siirrytään koordinaatista toiseen. AS
KO.AS - 16 AS 6.1.4 Piirtokulmat ja -tapa Osiossa määritetään ne kulmat, joihin osoittimen halutaan lukkiutuvan, kun vaihtonäppäin painetaan alas. Jos kulman lukitseminen ei onnistu vaihtonäppäimellä halutulla tavalla, lukitus tehdään koordinaatit apuikkunan avulla: osoitin laitetaan luotavan reunan alkupisteeseen ja painetaan Alt-X (Y, R tai A). Kun nyt osoitetaan reunan päätepiste, tulee reunasta jommankumman koordinaattiakselin suuntainen. Viivan kulma lukkiutuu lähimpään mahdolliseen, kun vaihtonäppäin painetaan pohjaan. Viimeinen kulma määräytyy sen mukaan mikä on viimeksi määritetty Ohjaimet-apuikkunan kohtisuora- tai samansuuntainen-toiminnoilla. Magneetti säätää osoittimen tartuntaherkkyyden väkäspisteisiin ja mersulinjoille. Arvo 3 on useimmille näytöille ja käyttäjille sopiva. Piirtotavasta valitaan, piirretäänkö esimerkiksi viivat hiiren painiketta alhaalla pitäen vai osoittamalla niille alku- ja loppupisteet. Jälkimmäinen tapa on suositeltava. 6.1.5 Apuviivat Osiossa määritetään apuviivojen käyttöön liittyvät asetukset. Jotta asetuksia voidaan muokata, pitää Näytä apuviivat -painike olla valittuna. Painikkeen tila tallentuu käyttäjäasetuksiin ja määrää, ovatko apuviivat oletuksena käytössä vai pois käytöstä. Laajenna reunaviivat ja kaaret jos hiiri on liikkumatta -kohdassa määrätään aika, jonka kuluttua kohdistimen alla oleva viiva, kaari tai elementin reunaviiva tai -kaari laajennetaan apuviivaksi tai apuympyräksi. Näytä seuraavat pääapuviivat, jos hiiri on liikkumatta -kohdassa määrätään aika, jonka kuluttua näytetään monivalintaapuviivoja. Vuorotellen näytettävät koordinaatistot voi valita vaihtoehdoista Pysty-vaaka, Pysty-vaaka vinokoordinaatistossa, Vakiokulma ja Syötä vektorin kulma ja pituus. Monivalintaapuviivoista valitaan apuviivoja käyttöön viemällä kohdistin halutun akselin päälle. Monivalinta-apuviivat ovat eri värisiä kuin yksittäiset apuviivat. Näytä seuraavat suhteelliset suunta-apuviivat, jos hiiri on liikkumatta -kohdassa määrätään aika, jonka kuluttua ehdotetaan apuviivoja suhteessa aktiiviseen apuviivaan. Aktiivinen apuviiva on viimeksi kohdistimen alla ollut, paksumpana näkyvä apuviiva. Ehdotettavat apuviivat voidaan valita vaihtoehdoista Samansuuntainen, Kohtisuorassa, Leikkautuvien apuviivojen puoliväli ja Tangentiaalisesti. Näytä kerrannaisia apuviivoja jaolla -kohdassa määritetään, millä astevälillä apuviivoja ehdotetaan. Piirrettäessä elementtiä ehdotetaan tässä määritellyllä jaolla apuviivalinjoja, jolloin piirtäminen tasa-asteluvuin onnistuu helpommin. Viimeisenä valintakohtana on apuviivojen ja monivalintaapuviivojen väri. Osoittamalla värilaatikoita niiden värin pääsee valitsemaan. 6.1.6 3D ja laskenta Osiossa säädetään 3D-ikkunaan ja määrälaskentaan liittyviä toimintoja. Ylimmän kohdan ollessa valittuna 3D-ikkuna lasketaan aina uudestaan siihen siirryttäessä. Jos toinen kohta on valittuna, siirtyy 3D-ikkuna aina päällimmäiseksi, jos 3D-malli-valikon kohtiin 3D-ikkuna-asetukset tai 3D-moottori ja esitystapa tehdään muutoksia. Kolmas kohta säilyttää 3D-ikkunan zoomauksen Mieti uudestaan -komennon jälkeen. Jos kohtaa ei ole valittu, palaa näkymä tällöin perustilaan. Neljäs kohta on vastaava asetus leikkausikkunoille. 3D-prosessi-ikkuna on pieni ikkuna, joka kertoo prosessin edistymisestä koneen laskiessa näkymää 3D-ikkunaan. Keskeytä virheilmoituksella keskeyttää näkymän luontiprosessin, mikäli mallissa havaitaan virhe. Varoitus toistuu jokaiselle löydetylle virheelle, joten pahasti vioittuneen mallin tutkimiseksi 3D:ssä se kannattaa kytkeä pois. 3D-raportti on tekstitiedosto, jossa on tietoa säädetyllä tarkkuudella 3D-mallinnusprosessista. 3D-raporttia voidaan käyttää laskentaan kuluneen ajan tarkastamiseen vaikkapa eri laitteistojen vertailua varten tai jonkun kuvasarjan laskemiseen menevän ajan arviointiin. VINKKI 3D-näkymän virheilmoitusta voidaan hyödyntää projektissa vioittunutta elementtiä etsiessä. Tämä tapahtuu valitsemalla valinta-alue-työkalulla puolet mallista ja avaamalla 3D-ikkuna (tällöin ikkunaan mallintuu vain valittu alue). Sama toistetaan toiselle puoliskolle ja jos todetaan, että vain toinen puoli antaa virheilmoituksen, jaetaan tämä edelleen kahteen osaan, jolloin tiedetään, mille neljännekselle virheellinen elementti sijoittuu. Samalla periaatteella jatketaan, kunnes alue on riittävän suppea, jotta voidaan päätellä mikä viallinen elementti on. Samaa periaatetta voidaan soveltaa myös näyttämällä vain tiettyjä tasoja, mallintamalla vain tietyn tyyppiset elementit (3D-malli 3D:ssä näytettävät elementit) tai yksittäisen kerroksen kerralla.
KO.AS - 17 Alin valinta vaikuttaa määrälaskentaan. Se määrittää, mitä tapahtuu, jos joitakin elementtejä mallista on valittuna, kun ryhdytään tekemään listausta. 6.1.7 Projektin sisältö Näytä siirrettäessä kehyksenä objektit, pilarit, kuvat ja piirustukset -kohdan ollessa valittuna näkyy uusia elementtejä luotaessa harmaa suorakaide, joka näyttää elementin koon. Äänimerkit käytössä -kohdasta äänet saa kytkettyä päälle tai pois. Kätke automaattisesti apujako -valinta näyttää apujakomerkit hetken ja piilottaa ne sitten. Ellei kohtaa ole valittu, apujakomerkit jäävät näkyviin, kunnes seuraava elementti on piirretty. Merkin väri -kohdassa apujakomerkkien väri voidaan vaihtaa. Alimmassa kohdassa valitaan, avataanko Projektin sisällössä kaksoisosoittamalla avattavat näkymät tai planssit oletusarvoisesti olemassaolevaan ikkunaan vai uuteen ikkunaan. AS 6.1.9 Uudelleenpiirron erikoisasetukset Tulostus lokitiedoston sijainti -kohdassa määritetään sijainti, johon ArchiCAD kirjoittaa lokitiedoston tulostettaessa. Sähköpostiasetukset-kohdassa määritellään sähköpostiosoite ja -palvelimet. Näiden asetusten avulla ArchiCAD pystyy lähettämään sähköpostia tulostettaessa Vie Internetiin -valintaa käyttäen. Sähköpostissa voidaan lähettää tulostetiedot, varsinaiset tulostetiedostot sekä käyttäjätunnuksen ja salasanan verkkopalvelimen käyttöä varten. 6.1.8 Lisäasetukset Nämä asetukset vaikuttavat pohjapiirroksen ja muiden 2D-ikkunoiden toimintaan. Jos Tallenna näkymän esikatselutieto projektin mukana kohta on valittuna, tallennetaan eri työskentelyikkunoissa käytetyt Näkymän esikatselu -ikkunan tiedot projektin mukana ja ne tulevat käyttöön nopeuttaen projektissa navigointia, kun projekti avataan seuraavan kerran. Automaattinen kynänvärin näkyvyyden säätö -asetus muuttaa kynävärit, jotka ovat hyvin lähellä piirustuksen taustaväriä, näkymään ruudulla selvemmin. Valkoiset värit muutetaan vaalean harmaiksi taustan ollessa valkoinen. Mustat värit muutetaan valkoisiksi taustan ollessa musta (tämä tukee vanhoissa 2D-CADohjelmissa yleistä mustan taustavärin käyttöä). Tulostaessa värit noudattavat kuitenkin varsinaista määritystään. Nämä asetukset vaikuttavat pohjapiirroksen ja muiden 2D-ikkunoiden toimintaan. Mallin esitys 2D-navigoinnissa -asetus vaikuttaa 2D-ikkunoissa tehtävän panoroinnin ja zoomaamisen jouhevuuteen. Koneesta ja projektin koosta riippuen kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja. Yksinkertaistettu malli -asetuksella muun muassa täytteet häviävät panoroinnin ajaksi. Vain rakenteelliset ääriviivat -asetuksella elementeistä näkyy vain reunaviivat panoroinnin aikana. Koko malli -asetuksella mallin esitys ei muutu panoroitaessa. Kun panorointi päätetään, palaavat kaikki elementit valinnasta riippumatta normaalin näköisiksi. 2D-Laitteistokiihdytyksen taso ja Muistin käyttö ovat asetuksia edistyneille käyttäjille. Asetuksia tulee muuttaa lähinnä jos koneen näytön käsittelyn kanssa on ongelmia.
KO.AS - 18 AS 6.2 Toimistostandardiasetukset Toimistostandardiasetuksiin on eriytetty toimistokohtaisia asetuksia. Näitä ovat automaattitallennukseen, www-sivuihin ja -objekteihin sekä ArchiCADin-käyttämien tiedostokansioiden sijainteihin liittyvät asetukset. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää asetukset ArchiCAD-käyttäjältä toiselle tai koneesta toiseen erillisen xmlasetustiedoston avulla. 6.2.1 Autotallennus Osiossa säädetään ArchiCADillä luodun tiedon automaattiseen suojelemiseen liittyviä toimintoja. ArchiCAD tallentaa projektin automaattisesti joko tietyn ajan tai tapahtumamäärän välein (kun tämä raja tulee vastaan, ilmestyy ruudulle hetkeksi puskutraktorin kuva). Autotallennus on myös mahdollista asettaa toimimaan hetkellä, jolloin käyttäjä ei työskentele projektissa. Jos tämä asetus on käytössä, ilmestyy hetkellä, jolla edellä asetettu aika- tai tapahtumaraja tulee vastaan, Tilajana-apuikkunaan symboli, joka osoittaa ohjelman haluavan autotallentaa. Symbolin perässä näkyy ennalta määritetty sekuntimäärä, joka hiiren täytyy olla liikkumatta, jotta ohjelma tekee tallennuksen. Näin autotallennus ei häiritse normaalia työskentelyä. Toiseen ohjelmaan siirryttäessä projekti tallentuu aina. Automaattinen tallennus tallentaa dokumentin omaksi tiedostokseen ArchiCADin ajokansioon (oletusasetus), jos sille ei määritetä uutta sijaintia. Mikäli ohjelma jostain syystä keskeytyy (esimerkiksi sähkökatkon takia), kysyy ArchiCAD seuraavalla kerralla avattaessa, halutaanko käyttöön ottaa automaattisesti tallennettu versio. Tällöin menetetään korkeintaan säädetyn maksimiajan tai -muutosaskelten puitteissa tehty työ. Mikäli automaattisesti tallennettua tiedostoa ei oteta käyttöön tässä vaiheessa, menetetään sen sisältämä tieto lopullisesti. ArchiCAD tukee myös useiden yhtä aikaa auki olevien projektien automaattista tallennusta. Jos ohjelma lopettaa yllättäen toimintansa useamman projektin ollessa auki, kysyy ohjelma seuraavalla avauskerralla, mikä näistä halutaan avata. Peruraja tarkoittaa mallissa tehtyjen toimintojen määrää, jotka on mahdollista perua (komento Z). Maksimimäärä on 99. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän askelten muistaminen vie muistia. Jos ArchiCAD on juuri tallentamassa ohjelman keskeytyessä, saattaa tiedosto vioittua. Tämän takia on hyvä valita kohta Tee varmuuskopio, jolloin samaan paikkaan varsinaisen projektitiedoston kanssa tallennetaan erillinen tiedosto.se on täysin identtinen projektitiedoston kanssa, mutta sillä on eri tiedostotunniste (BPN). Itse projektitiedoston vioittuessa voidaan tämä varmuuskopio ottaa käyttöön. Erillinen varmuuskopio, jota säilytetään erillään tietokoneesta on suositeltava rutiini varsinkin isommissa projekteissa. Tulipalon tai vastaavan onnettomuuden takia on syytä ottaa varmuuskopio, jota säilytetään eri tiloissa kuin varsinaista työstettävää projektia. Viitteiden päivitys -kohdasta valitaan, miten projektiin sijoitettujen ulkoisten viitteiden kanssa menetellään esimerkiksi projektia avattaessa. Jätä viitteet huomioimatta -valinnalla viitteiden päivitystilasta ei välitetä. Tarkista viitteet ja varmista viitetiedostojen päivittäminen -valinnalla viitetiedostojen muokkausajankohta tarkistetaan. Jos niitä on muokattu sen jälkeen, kun ne on päivitetty projektiin, kysytään, halutaanko ne päivittää. Tarkista ja päivitä viitetiedostot automaattisesti -valinnalla viitetiedostojen muokkausajankohta tarkistetaan ja päivitystä kaipaavat viitteet päivitetään automaattisesti. 6.2.2 WWW-säädöt WWW-asetukset liittyvät Internetiin ja HTML-formaattiin. Tyhjennä URL-osoitelista -painike tyhjentää Internet-osoitteiden listan, joka syntyy Kirjastojenhallinta ja Objektin asetukset -ikkunoiden kautta vierailluista osoitteista. Keskiosan säädöt vaikuttavat tiedostojen (esimerkiksi listausten) tallentumiseen HTML-muotoon. WWW-objektit -kansioon tallentuvat muun muassa raahaa ja pudota -toiminnolla tuodut ja Object Adapterilla luodut objektit. Tarkista päivitykset kohdasta vaihdetaan päivitysten tarkistusasetuksia. ArchiCAD kysyy asennuksen yhteydessä, seurataanko päivityksiä automaattisesti.
KO.AS - 19 6.2.3 Erikoiskansiot 6.3.1 Näppäinoikotiet AS Osiossa valitaan paikka, johon ArchiCAD tallentaa väliaikaiset tiedostonsa. Nämä säädöt tulevat voimaan vasta, kun ArchiCAD käynnistetään uudestaan. Käyttäjällä tulee aina olla oikeudet tallentaa valittuihin kansioihin, muutoin työskentely tyssää ohjelman yrittäessä tehdä ensimmäistä tallennusta. Ajokansioon tallentuu tietoa, joka nopeuttaa ArchiCADin käyttöä. Välimuistin kansioon sijoittuvat puolestaan muun muassa 3D-projektiot ja renderoidut kuvat. ArchiCAD hyödyntää näitä tiedostoja näyttäessään ja päivittäessään kyseisiä näkymiä ruudulle. Uuden kansion valitseminen tapahtuu osoittamalla Valitse sijainti ja paikantamalla haluttu kansio. Macintoshia käytettäessä tulee huolehtia, että kiintolevyllä, jonne välimuistin kansio sijoitetaan, on kohtuullisesti tilaa, koska renderoitaessa monimutkaisia ja isoja kuvia voivat kansioon tallentuvat tiedostot olla kooltaan kymmeniä megatavuja. Windows hyödyntää vastaavaan tarkoitukseen virtuaalimuistia, jonka riittävyys on vastaavasti taattava. Jos näihin tallennuksiin käytetään etäyhteyden päässä olevaa levyä, saattavat ArchiCADin toiminnot hidastua verkon tiedonsiirtokyvyn rajoituksista johtuen. Aloituspohjille määritettyyn kansioon tallennetaan aloituspohjia (TPL-tiedostomuoto), joiden avaaminen luo uuden nimettömän projektin, joka käyttää aloituspohjan asetuksia ja sisältää tähän sijoitetut elementit. 6.3 Oikotieasetukset Osiossa määritetään käytössä olevat näppäinoikotiet. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää asetukset ArchiCAD-käyttäjältä toiselle tai koneesta toiseen erillisen xml-asetustiedoston avulla. Osiossa määritetään ohjelmassa käytettävät näppäinoikotiet (jatkossa lyhyesti: oikotie). ArchiCADissä on näistä valmiina useita teemoja, joita on helpoin verrata listaamalla valitut oikotiet ikkunan alalaidan Näytä näppäinoikotiet selaimessa -painikkeella. Muutamia vakioituja oikoteitä lukuun ottamatta nämä kaikki ovat vapaasti muutettavissa. Ponnahdusvalikosta valitaan tapa, jolla komentoja järjestetään. Nykyisen valikkorakenteen mukaisesti järjestettynä näkyy alla olevassa listassa vain käytössä olevan Valikot-teeman mukaiset komennot. Kaikki komennot teemoittain antaa muokata kaikkia valikkojen, komentojen sekä työkalujen oikoteitä. Jos haluaa muokata tietyn yksittäisen komennon oikotietä, saattaa tämä olla helpointa tehdä järjestämällä komennot aakkosellisesti. Mikäli komennolle on jo määritetty oikotie, näkyy tämä kentässä Näppäinoikotie(t) valitulle komennolle. Poista valittu näppäinoikotie poistaa asetetun oikotien. Tätä ei ole pakko tehdä, vaan samalle komennolle voidaan asettaa useampia oikoteitä. Kentän Osoita tähän ja paina haluttuja näppäimiä nimi kertoo kaiken tarpeellisen: kun kenttää on osoitettu, painetaan haluttu näppäinyhdistelmä. Tämä voi olla yksittäinen näppäin tai näppäin yhdistettynä muokkausnäppäimeen (optio, vaihto, komento tai näiden yhdistelmä). Oikotie vaihdetaan heti perään painamalla uutta näppäinyhdistelmää. Mikäli oikotie ei ole ennestään minkään komennon käytössä, tulee tästä ilmoitus kentän alle. Valittu oikotie vahvistetaan osoittamalla Käytä. Jos oikotie on jo käytössä, näkyy alla olevassa kentässä sitä käyttävän komennon nimi. Jos tällöin osoitetaan Aseta silti, poistuu oikotie aikaisemmin käytössä olleelta komennolta. Näppäinoikotiet jakautuvat teksti-ikkunoissa ja muissa ikkunoissa toimiviin. Sama oikotie on mahdollista asettaa toimimaan eri tarkoituksissa eri ikkunatyypeissä, kun valitaan kohta Vain aktiivisena olevassa ikkunatyypissä. Tällöin oikotie tulee käyttöön vain jommankumman tyyppisessä ikkunassa. Ikkunatyypin määrää Työympäristö-ikkunaa avattaessa päällimmäisenä olleen ikkunan tyyppi. Ainoastaan tietyn tyyppisille ikkunoille asetetut komennot näkyvät vain, kun oikoteitä aletaan muokata kyseisen
AS KO.AS - 20 tyyppisen ikkunan ollessa päällimmäisenä. Oikotien perässä lukeva globaali, tekstitön tai teksti viittaa tähän asetukseen. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää asetukset ArchiCAD-käyttäjältä toiselle tai koneesta toiseen erillisen xmlasetustiedoston avulla. 6.4 Työkalujen asetukset 6.4.2 Työkalujen ikkunat Osiossa säädetään Työkalut-, Tiedot- ja Työkalun asetukset -ikkunoiden tyyliä. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää asetukset ArchiCAD-käyttäjältä toiselle tai koneesta toiseen erillisen xml-asetustiedoston avulla. 6.4.1 Työkalut Kullekin työkalulle määritellään erikseen asetusikkunan sisältö. Tarpeettomat säädöt on mahdollista poistaa ja säätöjen järjestys on muokattavissa. Kun työkalu on valittu osoittamalla sitä listassa, näkyy ikkunan oikeassa reunassa lista mahdollisista asetuksista. Silmäkuvakkeet osoittavat, näkyykö asetus ikkunassa vai ei. Asetusten paikka vaihdetaan tarttumalla niiden edessä olevaan nuolikuvakkeeseen ja raahaamalla niitä ylös tai alas. Ohuet vaakaviivat asettavat kuitenkin rajat, joiden sisällä tiettyjä asetuksia voi siirtää. Ikkunan esikatselu... -painike näyttää valitun asetuksen ulkonäön. Tämä helpottaa asetusten tunnistamista. 6.4.3 Tiedot Työkalut-apuikkunan sisältö on vapaasti valittavissa ja järjestettävissä. Osion vasemmassa reunassa näkyvät kaikki työkalut. Oikealla yllä näkyvät ryhmät, joihin työkalut ikkunassa jaetaan, ja tämän alla on lista kunkin ryhmän työkaluista. Ryhmien nimien perässä olevat nuppineulat osoittavat, pysyvätkö ryhmän työkalut koko ajan näkyvissä (neula pystyssä) vai avautuvatko ja sulkeutuvatko ne tarjolla olevan tilan mukaisesti (vaakasuuntainen neula). Perässä oleva nuoli- tai abc-kuvake kertoo, näytetäänkö työkalusta apuikkunassa pelkkä kuvake vai myös sen nimi. Työkaluja lisätään valittuun ryhmään oikean puoleisesta kentästä raahaamalla tai Lisää valittu -painikkeella. Sama työkalu on mahdollista sijoittaa useampaan ryhmään. Ryhmien ja työkalujen järjestystä vaihdetaan raahaamalla nimien edessä olevista nuolikuvakkeista. Työkaluja poistetaan ryhmästä valitsemalla ne ja osoittamalla Poista. Työkaluryhmän asetukset -kohdasta avautuu valikko, jolla luodaan, nimetään ja poistetaan työkaluryhmiä. Valikon asetukset vastaavat ryhmien nimien perässä olevien kuvakkeiden toimintoja. Kullekin työkalulle määritetään yksilöllisesti järjestys, jossa sen asetukset näkyvät Tiedot-apuikkunassa. Haluttu työkalu valitaan vasemmalta ja sen asetusten järjestystä vaihdetaan raahaamalla vasemman puoleisen kentän nuolisymboleja ylös tai alas. Ikkunan esikatselu näyttää, miltä valittu asetusosio näyttää ikkunassa. 6.5 Apuikkuna-asetukset
KO.AS - 21 Apuikkunoiden asetusten tekeminen poikkeaa sikäli muista teemoista, että sen asetukset tehdään Työympäristö-ikkunan ulkopuolella. Tallennettu apuikkuna-asetusryhmä sisältää seuraavat asetukset: apuikkunoiden muodot, asemat ja näkyminen sellaisena kuin ne on asetettu ja ruudulla tehtävillä ikkunoiden muodon paikan muutoksilla. Näin muokattuja apuikkuna-asetuksia hallitaan oikean reunan painikkeilla. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää asetukset ArchiCAD-käyttäjältä toiselle tai koneesta toiseen erillisen xmlasetustiedoston avulla. Katso tarkemmin KO.KL.11 Apuikkunat 6.6 Komentoasetukset Painikepalkit-osiossa muokataan olemassa olevia painikepalkkeja ja luodaan uusia. Muokattava painikepalkki valitaan ikkunan oikean yläkulman ponnahdusvalikosta. Alla olevassa kentässä näkyy lista palkin sisältämistä komennoista. Vasemmalla puolella on lista mahdollisista komennoista, jotka on mahdollista järjestää eri tavoin kentän yllä olevaa ponnahdusvalikkoa käyttäen, vertaa KO. AS.6.3.1 Näppäinoikotiet. Valittu komento lisätään painikepalkkiin valitsemalla se ja osoittamalla Lisää tai raahaamalla se oikeanpuoleiseen kenttään. Poista-painike poistaa komennon palkista, kun se on valittu. Komentojen (ja jakajaviivojen) järjestystä palkissa vaihdetaan raahaamalla niitä ylös tai alas listan vieressä olevista nuolikuvakkeista. Jos palkkiin liitetään valikko, ilmestyy tämän viereen listan oikeaan reunaan kuvake. Kuvaketta osoittamalla pääsee muokkaamaan kyseisen valikon sisältöä. Nämä muutokset vaikuttavat valikon sisällön asetuksiin. Katso myös KO.AS.6.5.2 Valikot. Takaisin painikepalkkia muokkaamaan pääsee osoittamalla kentän yllä olevaa valikkopainiketta. AS Osiossa muokataan painikepalkkeja ja valikkoja. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää asetukset ArchiCAD-käyttäjältä toiselle tai koneesta toiseen erillisen xml-asetustiedoston avulla. 6.6.1 Painikepalkit Painikepalkit ovat graafisia käyttöliittymiä, joissa on oikoteitä apuikkunoiden tai valikkojen komentoihin. Painikepalkkien näkymistä hallitaan kohdasta Ikkunat Painikepalkit tai kohdevalikosta, joka aukeaa mitä tahansa painikepalkkia hiiren oikealla painikkeella osoittamalla. Windows-käyttäjille painikepalkkien periaate on tuttu useimmissa ohjelmissa ruudun yläosassa olevasta painikepalkista. Osoittamalla Painikepalkin asetukset -painiketta avataan valikko, jolla luodaan, nimetään, poistetaan ja monistetaan painikepalkkeja. Lisäksi valikosta valitaan, näytetäänkö palkissa komentojen kuvakkeet, tekstit vai nämä molemmat. Tekstit vain määrättyihin -valinnalla noudatetaan ikkunan alareunan Lisävaihtoehdotkohtaan tehtyä asetusta, jolla jokaiselle komennolle on mahdollista asettaa tekstin näkyminen erikseen. Mikäli painikepalkkiin on sijoitettu valikko, muuttaa asetus Älä näytä valikon nimeä nämä pelkiksi valikon avaaviksi nuoliksi painikepalkissa. Esimerkiksi oletusasetuksilla Suunnistin-painikepalkissa on valikko Pohja, Avaa 3D-ikkuna, Viimeisin planssi ja Käytä -painikkeiden perässä. 6.6.2 Valikot Kaikki valikot ja näiden sisällöt ovat vapaasti muokattavissa ArchiCADissä. Vain eri yhteyksissä (hiiren oikealla painikkeella osoitettaessa) avautuvat kohdevalikot eivät ole muokattavissa.
AS KO.AS - 22 6.7 Asetusten hallinta Työympäristöön sisältyviä eri asetuksia voi muokata milloin tahansa työskentelyn lomassa. Valmiista asetuksista valitaan ensin parhaiten soveltuva, minkä jälkeen yksittäisiä asetuksia voidaan muokata. Asetusryhmä valitaan osoittamalla Työympäristö-ikkunan vasemman reunan valikosta haluttua kohtaa (tai suoraan Vaihtoehdot Työympäristö -valikosta). Työympäristö-ikkunan oikeanpuoleisessa osassa näkyvät kulloinkin muokattavana olevat asetukset. Kun ollaan jonkin asetusryhmän pääsivulla, saadaan ikkunan vasemmassa ylänurkassa olevalla painikkeella käyttöön jonkin tallennetun työympäristön mukaiset asetukset. Mikäli ollaan muokkaamassa jonkin asetusryhmän alla olevia asetuksia, on lisäksi ikkunan oikeassa ylänurkassa painike, jolla saadaan käyttöön asetukset kyseisen ryhmän tallennetuista asetuksista. Osion vasemmassa reunassa Komennot ja valikot on listattuna mahdolliset komennot tai valikot. Tässä valikot eivät tarkoita ohjelman yläpalkissa olevia valikkoja vaan periaatteessa mahdollisia valikkoja. Yläosan ponnahdusvalikosta valitaan listan esitystapa. Listassa näytetään joko valikot tai yksittäiset komennot. Valikkojen ja komentojen listaaminen aakkosjärjestyksessä näyttää kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot. Osion oikealla puolella näkyy parhaillaan muokattavana olevan valikon rakenne. Tätä vaihdetaan osan yllä ylimpänä olevasta ponnahdusvalikosta. Valikossa näkyy myös niiden sisäinen hierarkia. Alavalikot voivat esiintyä kuinka monessa päävalikossa tahansa. Valikon alimpana on lista alavalikoista, jotka eivät toistaiseksi ole käytössä. Valikkojen muokkaus vaikuttaa aina vain joko teksti- tai ei-teksti -ikkunoihin. Katso tarkemmin luku KO.AS.6.3.1 Näppäinoikotiet. Valikkojen rakennetta muokataan pääsääntöisesti kuten painikepalkkeja kohdassa KO.AS.6.5.1 Painikepalkit. Mikäli valikon sisään sijoitetaan toinen valikko, ilmestyy nimen viereen oikealle kuvake. Tätä kuvaketta osoittamalla (tai valikon nimeä kaksoisosoittamalla) päästään muokkaamaan sen sisältöä. Jakajaviivoja lisätään valikoihin raahaamalla tällainen vasemman puolen listan lopusta. Lisävaihtoehdoista asetetaan komento alisteiseksi sen yläpuolella listassa olevalle komennolle rastittamalla kohta Valikon sisällön muuttaminen. Klassinen esimerkki tästä on Arkisto-valikon komento Uusi, joka muuttuu oletusasetuksilla muotoon Uusi oletusarvoilla, jos ennen valikon avaamista painetaan alt-näppäin pohjaan. Valikon muokkaaminen -listassa Uusi oletusarvoilla on sisennetty alisteisuutta osoittamaan. Jotta komennot voi järjestää näin, tulee niiden näppäinoikoteiden järjestyä seuraavaan tapaan: Uusi komento-n ja Uusi oletusarvoilla komento-alt-n. 6.7.1 Asetusten muokkaaminen Kun joitain Työympäristö-ikkunassa olevia asetuksia muutetaan, tulee kyseisen asetusryhmän listaan uusi asetus nimeltä Muu. Tämä tarkoittaa, että muokattuja asetuksia ei ole tallennettu. Tallentamattomat asetukset ovat käytössä, kunnes asetuksia seuraavan kerran muutetaan (näin siitä huolimatta, että ohjelma välillä käynnistettäisiin uudestaan). Asetukset muuttuvat aina, jos kyseisen asetusryhmän tallennettuja asetuksia tai työympäristöjä otetaan käyttöön (jolloin kaikki asetukset muutetaan sen mukaisiksi). Jos työympäristöä tallennettaessa jonkin asetusryhmän asetuksien nimi on Muu, tallentuvat nämä automaattisesti valitun työympäristön nimisinä asetuksina. Katso KO.AS.6 Työympäristöt. Muokatut asetukset voi joko tallentaa Tallenna nimellä -painikkeella tai muokata jokin tallennetuista asetuksista muokattujen asetusten mukaiseksi valitsemalla tallennettujen asetusten nimi ja osoittamalla Määrittele uudestaan. Lukkokuvake asetusten nimen vieressä tarkoittaa, että ne on lukittu, eikä niitä voida muokata. Uudelleen nimeäminen ja pyyhkiminen tapahtuu myös oikean reunan painikkeilla. 6.7.2 Asetusten tuominen ja vieminen Luotuja asetuksia saatetaan haluta siirtää muille työasemille. Tämä tapahtuu Vie- ja Tuo-painikkeilla. Vie-komennolla asetukset tallennetaan asetustiedostoon haluttuun paikkaan. Kun asetukset on valittu ja osoitettu Vie, avautuu ikkuna, jossa on mahdollista antaa asetuksille uusi nimi ja jossa niiden sijainti määritetään Paikanna-painikkeen avulla.
KO.AS - 23 Työympäristöön sisältyvien asetusten tuominen tapahtuu vastaavalla tavalla. Kun oikea kansio on valittu, näkyvät ikkunassa asetukset, jotka kuuluvat siihen tyyppiin, joka oli auki Tuo-painiketta painettaessa. Jos ohjelmaan tuodaan asetukset, jotka ovat jo käytössä, ArchiCAD erottaa nämä kaksi päiväystunnisteen avulla. 6.8 Työympäristöjen hallinta Kun on luotu useita asetuksia eri asetusryhmiin, näistä on mielekästä koota työympäristö, joka kokoaa asetukset yhteen. Työympäristöjä päästään valitsemaan ja muokkaamaan osoittamalla kohtaa Työympäristöt ikkunan oikeassa yläkulmassa tai valitsemalla valikosta Vaihtoehdot Työympäristö Työympäristö... Työympäristö on mahdollista valita myös heti ohjelmaa avattaessa tai luotaessa uusi projekti. ArchiCADin käynnistys tai Uusi projekti -ikkunan alareunasta valitaan joko edellinen työympäristö, oletus tai jokin tallennetuista työympäristöistä. AS 6.8.1 Työympäristöjen muokkaus ja käyttö Valittua työympäristöä muokataan osoittamalla Muokkaa. 6.8.2 Työympäristöjen tuominen ja vieminen Työympäristöjä tuodaan ja viedään kuten asetuksia, katso KO.AS.6 Työympäristö 7 Kirjastojen hallinta Avautuvassa ikkunassa määritetään kullekin asetusryhmälle oma asetuksensa. Jos valitaan Määrittelemätön, ei työympäristön käyttöönotto muuta kyseisen asetusryhmän asetuksia. Jos taas valitaan Muu, nimeää ohjelma asetukset uudelleen työympäristön nimellä. Aseta oletusarvoksi -painike tekee valitusta työympäristöstä oletusarvoisen. Työympäristön nimen vieressä olevan kuvakkeen päälle ilmestyy väkänen tätä osoittamaan. Valittu työympäristö otetaan käyttöön osoittamalla Ota käyttöön. Jos ollaan muokkaamassa jotain muuta kohtaa Työympäristö-ikkunassa, on ikkunan vasemmassa yläkulmassa Ota käyttöön työympäristön asetukset -painike, josta voi valita haluamansa työympäristön. Kirjastojenhallinta avataan kohdasta Arkisto Kirjastot ja objektit Kirjastojenhallinta...
AS KO.AS - 24 Kirjastojenhallinta-ikkunassa on neljä välilehteä: LAN/Levyt, FTP-sivut, Äskeiset ja WWW-objektit. Ikkunan oikealla puolella näkyvät käytössä olevat kirjastot. Vasemmalla puolella näkyvät joko tiedostohakemistot (LAN/Levyt), etäpalvelimella olevat kohteet (FTP-sivut) tai viimeksi käytetyt kirjastot (Äskeiset). Kirjastoksi voi valita hakemiston sisältöineen (perinteinen kirjasto), PLA-arkistotiedoston tai kirjastopaketin. Kirjastoja voi lisätä Lisää-painikkeella ja poistaa Poista-painikkeilla. Käytettävät kirjastot on jaoteltu kansioihin Paikalliset kirjastot, Muut objektit, FTP-kirjastot, Sisäiset kirjastot sekä Kirjastoja/ Objekteja ei löydy. Paikalliset kirjastot sisältää omalla työasemalla sijaitsevat kirjastot. Muut objektit sisältää yksittäiset objektit, joita on käytetty. FTP-kirjastot sisältää etäpalvelimelta käytettävät kirjastot. Sisäiset kirjastot sisältää ArchiCADiin sisäisesti kuuluvat kirjastot. Kirjastoja/Objekteja ei löydy kohdassa näkyvät ne kirjastot tai objektit, joita projektissa on käytetty, mutta joita ei löydy (esimerkiksi kansion sijainti on muuttunut). FTP-sivut-välilehdellä on mahdollista kirjautua sisään palvelimelle. Kirjaston klooni... -painikkeella on mahdollista luoda paikallinen kloonikirjasto, sekä määritellä FTP-kloonikirjaston sijainti tai tyhjentää se. Paikallinen kloonikirjasto on kopio esimerkiksi palvelimella olevasta varsinaisesta kirjastosta. Sen käyttö nopeuttaa työskentelyä, kun kirjastoja ei päivitetä lähiverkon välityksellä. FTP-kloonikirjasto toimii välimuistin tavoin. Sinne tallentuvat FTP-palvelimelta tai www-sivuilta haetut kirjastot tai objektit. Äskeiset-välilehdellä viimeksi käytetyt kirjastot näkyvät listana. Poista ja Poista kaikki -painikkeilla listan alla niitä on mahdollista poistaa. WWW-objektit -välilehdellä näkyvät projektiin sisältyvät wwwsivuilta haetut objektit.
17.1.2007 ArchiCAD 12 KO.TT - 1 TT Työtavat TT Tässä vihkossa käsitellään elementtien yhteenliittämistä ja työpöydän erikoispisteitä. Lisäksi käsitellään sijoitettujen elementtien muokkaamista ja siirtämistä. 1 Älykäs osoitin Osoitin eli kursori liikkuu tietokoneen osoitinlaitetta - yleensä hiirtä - liikuteltaessa. Osoittaminen tarkoittaa osoittimen viemistä kohteen päälle ja hiiren painikkeen samanaikaista näpäyttämistä. 1.1 Osoittimen tila ArchiCADin osoitin on älykäs. Se ymmärtää sijaintinsa mallissa ja muuttaa ulkonäköään sen mukaan. Lähellä tärkeää pistettä tai linjaa osoitin kertoo siitä muuttamalla muotoaan. 1.1.1 Rantapallo, kello ja tiimalasi Kun osoitin on pyörivä rantapallo, kello tai tiimalasi, on parasta odottaa. Rantapallo ja kello näkyvät vain Macissa, tiimalasi Windowsissa. 1.1.2 I-palkki Tekstikentän sisällä oltaessa osoitin on I-palkki eli tekstikursori. 1.1.3 Nuoli Nuoli osoittaa, että nuolityökalu on päällä. Nuoli saadaan väliaikaisesti päälle painamalla Vaihto-näppäin alas. Pelkkä nuoli tarkoittaa, että osoitin ei sijaitse minkään elementin päällä tai reunalla. Nuolityökalulla valitaan, siirretään ja venytetään. 1.1.4 Väkänen Väkäspisteessä osoitin muuttuu väkäseksi ja näin ilmoittaa löytäneensä tärkeän kohdan, esimerkiksi seinän nurkan. Joidenkin työkalujen ollessa päällä osoitin voi myös muuttua väkäspisteessä mustaksi kynäksi ja nuolityökalun ollessa päällä väkäsnuoleksi. Väkänen voi olla ohut tai paksu. Paksu väkänen tulee esiin esimerkiksi osoittimen ollessa seinän tai palkin emäviivan päässä. Vastaavasti täysin umpinainen kynä tarkoittaa emäviivan päätä. Toiminnan kannalta eri väkäsillä ei ole eroa. Erinäköisillä väkäsillä halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä ohjeessa puhutaankin vain väkäsestä tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan. 1.1.5 Mersu Useimpien elementtien tärkeillä linjoilla, esimerkiksi laatan reunoilla sekä seinän ulkoreunoilla ja emäviivalla osoitin muuttuu mersuksi. Myös joidenkin objektien reunaviivoilla voi olla mersuominaisuus. Tämä ominaisuus helpottaa elementtien tarkkaa yhteenliittämistä. Mersuosoittimella voi siirtää, muttei venyttää. Huomaa, että lihava mersu ilmestyy ainoastaan seinän ja palkin emäviivalla. Muilla linjoilla mersu on ohuempi. Kynän keskelle ilmestyvä viiva on sama asia kuin mersu. Musta kynänpää merkitsee samaa kuin paksu mersu eli emäviivaa. Nuolityökalua käytettäessä näkyy mersulinjalla mersunuoli. Toiminnan kannalta eri mersuilla ei ole eroa. Erinäköisillä mersuilla halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä ohjeessa puhutaankin vain mersusta tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan. 1.1.6 Risti Väkäspiste on magneettipiste, johon osoitin osaa tarttua. Väkäspisteitä on elementtien nurkissa ja muissa tärkeissä pisteissä, esimerkiksi seinän päissä. Kun nuolityökalu ei ole päällä eikä osoitin osoita mitään, se on ristin muotoinen. Toimintojen aikana osoitin muuttuu kynäksi, joka on tyhjä eli valkoinen, kun se ei osu mihinkään olemassaolevaan väkäspisteeseen tai linjaan.
KO.TT - 2 1.1.7 Risteyspiste 1.1.13 Suurennuslasi TT Risteyspisteen merkki on vino risti, jonka keskellä on piste. Risteyspiste on esimerkiksi kahden seinän leikkauspiste. Toimintojen aikana risteyspisteissä näkyy ristikynä ja nuolityökalua käytettäessä ristinuoli. Toiminnan kannalta eri risteyspisteillä ei ole eroa. Erinäköisillä risteyspisteillä halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä ohjeessa puhutaankin vain risteyspisteistä tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan. Suurennus- ja pienennyslaseilla zoomataan sisään ja ulos kulloisessakin näkymässä. Rullahiiren rulla toimii zoomina. 1.1.14 Käsi Kädellä panoroidaan eli liikutetaan näkymää toiseen kohtaan näytöllä. Hiiren rullan alaspainaminen mahdollistaa nopean panoroinnin. 1.1.15 Silmä 1.1.8 Suorakulma Oltaessa suorassa kulmassa osoitin laajenee automaattisesti suorakulman merkillä. Toimintojen aikana ilmenee suorakulmakynä esimerkiksi piirrettäessä viivaa kohtisuoraan osoitettavaan seinään nähden. Nuolityökalua käytettäessä näkyy suorakulmanuoli. Toiminnan kannalta eri suorakulmilla ei ole eroa. Erinäköisillä suorakulmilla halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä ohjeessa puhutaankin vain suorakulmasta tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan. 1.1.9 Tangentti Oltaessa ympyrän tai kaaren tangentissa osoitin laajenee automaattisesti tangenttimerkillä. Toimintojen aikana tangenttikynä kertoo tehtävän linjan sivuavan kaarta tai ympyrää. Nuolityökalua käytettäessä näkyy tangentissa tangenttinuoli. Toiminnan kannalta eri tangenteilla ei ole eroa. Erinäköisillä tangenteilla halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä kirjassa puhutaankin vain tangentista tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan. 1.1.10 Magneettinuoli Kun nuoli muuttuu magneettinuoleksi elementin päällä, silloin elementin voi valita osoittamalla mihin tahansa kohtaan elementin sisällä. Katso KO.TT.2.1 Valitseminen. 1.1.11 Atrain Atraimella siirretään valinta-aluetta paikasta toiseen. 1.1.12 Plus ja kaksoisplus Siirto-, kierto- tai peilauskomennon yhteydessä tehtävä kopiointi osoitetaan pienellä plusmerkillä osoittimen vieressä ja monistus kahdella plusmerkillä. Saadaksesi tämän ominaisuuden käyttöön, käytä näppäinoikoteitä (Mac: Optio/Optio+ohjaus, Windows: Ctrl/ Ctrl+alt) siirtäessä, kiertäessä tai peilatessa elementtejä. Silmällä tai kaksoissilmällä osoitetaan puoli, esimerkiksi kummalle puolelle osoituskohtaa katonlape lähtee nousemaan. 1.1.16 Taikasauva Taikasauvalla luodaan uusia elementtejä osoittamalla olemassa olevia elementtejä niin, että uusi elementti seuraa osoitetun ääriviivoja. Tuuleva taikasauva ilmaisee osoittimen olevan linjalla. Täytetty eli musta taikasauva ilmaisee, että osoitin on väkäspisteessä. Katso KO.TT.3 Taikasauva. 1.1.17 Vasara Osoitin muuttuu vasaraksi tilanteissa, joissa monivaiheisen toiminnon päätteeksi osoitetaan loppu, esimerkiksi mittaviivan paikka tai laattamonikulmion viimeinen piste. 1.1.18 Suuntavektori Suuntavektorin avulla määritetään täytekuvion alkupiste sekä suunta. 1.1.19 Rullain Listoissa kohteiden paikkoja muutetaan rullaimen avulla. 1.1.20 Suunnistinnuoli ja pyöritysnuoli Suunnistinnuoli on käytössä vanhemmantyyppisessä 3D-liikkumisessa painikepalkin Perinteisen 3D-suunnistimen kautta. Pyöritysnuoli on sen modernimpi versio. 1.1.21 Kamera Osoittimen ollessa 3D-ikkunan keskellä, neutraalilla alueella, osoitin muuttuu kameraksi. Osoittaminen siistii kuvan ja tuo esiin reunaviivat. 1.1.22 Pilvi Perspektiivinäkymissä pilvi tulee näkyviin tyhjissä kohdissa horisontin yläpuolella. 1.1.23 Sakset Saksilla leikataan pois risteäviä elementtien osia komentonäppäimen ollessa alaspainettuna. Sakset ovat tyhjät (valkoiset), jos osoittimen kohdalla ei ole mitään leikattavaa.
KO.TT - 3 1.1.24 Pipetti 1.2.4 Komento-osoitus Komento-osoitus (Command/Ctrl-klik) toimii eri tavoin eri yhteyksissä. Useimmiten sitä käytetään elementtien täsmäämiseen toisiinsa. Yleensä täsmättävä elementti valitaan, täsmäävää komento-osoitetaan ja tapauksesta riippuen täsmättävä joko venyy tai jakautuu useampaan osaan. Pipetillä imetään olemassaolevan elementin ominaisuudet työkalun oletusasetuksiksi optio-osoittamalla. Pipetin eri olemukset ilmaisevat sen sijaintia suhteessa elementtiin: ei elementtiä, linja, nurkka, emäviiva, emäviivan pää. 1.1.25 Ruisku Työkalun oletusasetukset ruiskutetaan olemassaoleviin elementteihin komento-optio-osoittamalla (Windows: Ctrl-Optio, Mac: Komento-Optio). Ruiskun eri olemukset ilmaisevat sen sijaintia suhteessa elementtiin: ei elementtiä, linja, nurkka, emäviiva, emäviivan pää. 1.1.26 Aurinko Aurinko tulee esiin, kun on piirretty verhorakenteen linja, ja on aika osoittaa sen avulla rakenteen ulkopuoli. 1.2 Erikoisosoitukset Erikoisosoituksilla tarkoitetaan jonkin näppäimistön näppäimen ja hiiren painikkeen yhtäaikaista painamista. Painettavat näppäimet ovat sellaisia, että yksin niitä painamalla ei yleensä tapahdu mitään. On siis ensin painettava näppäin alas ja sitten hiiren painike. 1.2.1 Vaihto-osoitus Vaihto-osoitus (shift-klik) valitsee elementin. Vaihtonäppäintä pidetään alhaalla ja osoitetaan jotakin elementtiä osoittimen ollessa väkänen, mersu tai magneetti. Elementin nurkkiin ilmestyvät pallot merkiksi, että elementti on valittu. Useamman elementin valinta tapahtuu vaihto-osoittamalla lisää elementtejä. Kun käytössä on jokin muu kuin nuolityökalu, muuttuu osoitin magneettinuoleksi vaihto-osoittamalla (shift-klik) elementin päällä. Silloin elementin voi valita osoittamalla mihin tahansa kohtaan elementin sisällä. Katso KO.TT.2.1 Valitseminen. 1.2.2 Optio-osoitus Optio-osoitus (option/alt-klik) kopioi ominaisuudet ja vaihtaa työkalun osoitetun elementin mukaiseksi. Optio-osoittamalla on helppo vaihtaa työkalusta toiseen. Optionäppäintä pidetään alhaalla ja osoitin muuttuu pipetiksi. Osoitetaan elementtiä, jonka ominaisuudet halutaan työkalun oletusasetuksiksi. ArchiCAD tööttää merkiksi, että toiminto on onnistunut ja uudet ominaisuudet ovat käytössä. Jos halutunlaista elementtiä ei vielä ole olemassa, se on luotava normaalilla tavalla tai käytettävä hyväksi Muistia. 1.2.5 Välilyöntiosoitus Välilyöntiosoitus (space bar click) on sama kuin taikasauva. Sillä luodaan uusia elementtejä olemassaolevien pohjalta. Jos esimerkiksi seinätyökalu on päällä ja välilyöntiosoitetaan viivaa, nousee viivan päälle täsmälleen viivan muotoinen seinä. Tämä toiminto on kätevä ja tehokas; viivoista voidaan nostaa seinät, joiden sisään voidaan taikoa niiden reunoviivoja noudattava laatta ja lopuksi vielä katto samaan tapaan. 2 Elementtien valitseminen ja muokkaaminen 2.1 Valitseminen Monien ArchiCADin toimintojen ja asetuksien suorittamiseksi on ensin valittava yksi tai useampia elementtejä. Etsi ja valitse -toiminnolla tehdään ehdollisia valintoja. Valinnat-ikkunaan tallennetaan monimutkaisia valintoja. 2.1.1 Valintatyökalut Elementtien valitsemiseen on useita tapoja: käyttämällä varsinaisia valintatyökaluja, eli nuolta ja valinta-aluetta, tai vaihto-osoittamalla muiden työkalujen ollessa päällä. 2.1.1.1 Nuoli Nuolityökalulla valitaan osoittamalla elementtiä sellaiseen kohtaan, jossa sijaitsee apupiste tai linja, eli osoitin muuttuu väkäseksi tai mersuksi. Vaihtoehtoisesti käytetään magneettinuolta, jonka avulla elementti valitaan osoittamalla sen sisälle. Katso KO.TT.1.1 Osoittimen tila. Vaihto-osoittamalla ArchiCAD valitsee elementin päällä olevan työkalun mukaisesti, esimerkiksi seinätyökalun ollessa päällä pyritään valitsemaan seinä. Jos kuitenkaan osoitetussa pisteessä ei ole seinää, voi jokin muu elementti tulla valituksi. Vietäessä kursori elementin päälle ennen valintaa tulee esiin pikatiedot. Mikäli kyseessä on useamman päällekkäisen elementin sisältävä kohta, esivalintaa voi tällöin vaihtaa sarkain- eli tabulointi näppäintä painamalla. Valitun elementin apupisteisiin ilmestyvät merkit ( pallot, pompulat ) ja korostusväri, jotka osoittavat elementin olevan valittu. Valitun elementin asetukset näkyvät Tiedot-paletissa. Ryhmitetyn elementin pompulat ovat värilliset (aina eri väriset eri ryhmillä), jotta samaan ryhmään kuuluvat on helppo tunnistaa. TT 1.2.3 Komento-optio-osoitus Komento-optio-osoitus (Command/Ctrl-Option/alt klik) sijoittaa työkalun asetukset osoitettavaan elementtiin. Komento- ja optionäppäimiä pidetään alhaalla ja osoitin muuttuu ruiskuksi. Osoitetaan elementtiä, johon ominaisuudet halutaan ruiskuttaa. Toinen tapa käyttää nuolta valitsemiseen on piirtää sillä monikulmio tai suorakaide, jonka reunat joko koskettavat valittavia elementtejä tai rajaavat elementit kokonaan sisäänsä. Useampia elementtejä kerralla valitaan pitämällä vaihtonäppäintä alhaalla osoituksen aikana. Mikäli samassa pisteessä sijaitsee useita elementtejä, halutun kohteen valitsemiseksi ei enää tarvitse klikata monta kertaa. Elementtejä voi selata pitämällä osoitin paikallaan painamalla tabulointi-näppäintä, kunnes tietoikkunaan ilmestyy oikea elementti.
KO.TT - 4 TT 2.1.1.2 Valinta-alue Valinta-alueella piirretään pohjaan alue, jonka sisälle osuvat tai reunoja koskettavat elementit tulevat valituksi. Poikkeuksena muilla tavoin tehtyihin valintoihin valittujen elementtien apupisteisiin ei ilmesty valintaa osoittavia merkkejä. Valinta jää päälle, vaikka vaihtaisi työkaluakin. Valinta-alueen saa pois päältä Esc-näppäimellä. Lisäksi valinta-alueen saa pois päältä osoittamalla kaksi kertaa samaan pisteeseen valinta-alueen ulkopuolella, ohjausosoittamalla tai hiiren oikealla painikkeella avautuvasta kohdevalikosta valinta-alue-työkalun ollessa päällä. Itse ehto määritetään vasemman reunan putkahdusvalikoista ja oikealta puolelta valitaan sille vastaavuus. Valittavat ehdot ovat tyyppikohtaisia, eikä niitä välttämättä edes kaikilla tyypeillä esiinny. Useamman ehdon välistä poistetaan yksittäinen ehto valitsemalla putkahdusvalikon ensimmäinen kohta Poista tämä. Alareunan plus- ja miinuspainikkeilla ehdot täyttävät elementit joko lisätään valintajoukkoon tai poistetaan siitä. Pipettipainikkeen ollessa valittuna saadaan hakuehdot käyttöön elementtejä optio-osoittamalla. Viereisen painikkeen osoittaminen ottaa valitun elementin ominaisuudet hakuehdoiksi. Valinta-alueella on kaksi piirrettä. Ohuempi katkoviiva merkitsee, että valintaan otetaan mukaan ainoastaan työskentelykerroksessa olevat elementit. Paksummalla katkoviivalla merkitty valinta-alue ottaa mukaan kaikista kerroksista alueelle osuvat elementit. Paksulla valinta-alueella voi esimerkiksi pidentää kerrostaloa kaikissa kerroksissa yhtä aikaa tai siirtää keittiökalusteita kaikissa keittiöissä. huomaa Lukituilla tasoilla olevat elementit eivät muokkaannu. 3D-ikkunassa valinta-alueen käyttäminen tapahtuu kuten pohjassakin, mutta alueen kolmas ulottuvuus määritellään erikseen. Viimeinen piirtotavoista on kaksiulotteinen valinta, jolla valitaan tasomaisesti alueita 3D-näkymästä siirrettäväksi esimerkiksi julkisivupiirustuksiin. 2.1.2 Valitse kaikki Muokkaus-valikon komento Valitse kaikki (Windows: Ctrl-A, Mac: Komento-A) on tehokas tapa valita useita elementtejä kerralla. Nuolityökalun ollessa päällä komento valitsee kaikki esillä olevat elementit. Muiden työkalujen ollessa päällä valituksi tulevat kaikki sillä työkalulla luodut elementit. Esimerkiksi seinätyökalun ollessa päällä, komennettaessa Valitse kaikki, kaikki seinät valitaan. On otettava huomioon, että valinta kohdistuu ainoastaan työskentelykerroksessa sijaitseviin elementteihin, joiden taso on auki ja näkyvissä. Poikkeuksen muodostaa paksu valinta-alue, joka vaikuttaa kaikkiin kerroksiin. 2.1.3 Etsi ja valitse Muokkaus-valikon Etsi ja valitse on kätevä toiminto etsittäessä tiettyjä elementtejä projektista. Elementtejä haetaan erilaisin ehdoin. Lisää ehtoja saadaan näkyviin Enemmän-painikkeella ja niitä vastaavasti poistetaan Vähemmän-painikkeella. Yläreunan putkahdusvalikosta valitaan, minkä tyyppisiä elementtejä etsitään. Ehdot tallennetaan myöhempää käyttöä varten oikeassa yläkulmassa olevasta putkahdusvalikosta. Samasta valikosta tallennettuja ehtoja myös nimetään uudelleen ja poistetaan. 2.1.4 Valinnat Valinnat on ikkuna, johon tallennetaan elementtien valintajoukkoja, otetaan niitä myöhemmin käyttöön ja muokaan niillä muita valintoja. Valinnat saadaan työpöydälle näkyviin Ikkunat-valikon Apuikkunat-kohdasta. Valintoihin tallennetaan valintoja myöhempää käyttöä varten. Tällainen on esimerkiksi kalusteryhmä, joka tulee toistuvasti valituksi muutoksia varten suunnitelman edetessä. Samaan valintaan voi sisällyttää eri elementtityyppejä. Vasemman yläreunan painikkeella valitaan ikkunassa näytettävät asiat. Oikean yläreunan putkahdusvalikosta tallennetaan kulloinenkin valinta muistiin, nimetään siellä jo olemassa oleva valinta uudelleen tai vaihdetaan tallennettujen valintojen lajittelujärjestystä. Keskimmäisessä osiossa näkyvät tallennetut valinnat. Valinnan nimen vieressä oikealla oleva symboli kertoo, mistä näkymästä valinta on tallennettu. Jos elementtejä on valittu, tallennetut valinnat näyttävän ikkunan alapuolella olevasta kolmesta painikkeesta ensimmäinen poistaa valintajoukosta kaikki ne elementit, jotka eivät kuulu valittuna olevaan tallennettuun valintajoukkoon. Toisella painikkeella poistetaan valinta kaikista tallennettuun valintaan kuuluvista elementeistä. Kolmannella painikkeella valintajoukkoon lisätään tallennettuun valintaan kuuluvat elementit. Alimmassa osiossa näytetään kuhunkin tallennettuun valintaan kuuluvien elementtien lukumäärä tyypeittäin. Toinen sarake ilmoittaa käytettävien elementtien lukumäärän. Jos esimerkiksi tallennettuun valintaan kuuluva elementti on poistettu, jää valinnan tallennus kuitenkin muistiin, mutta kyseinen elementti poistetaan käytettävien joukosta. 2.2 Ryhmät Elementtejä ryhmitetään, jolloin ne muodostavat yhden muokattavan kokonaisuuden. Myös jo luotuja ryhmiä ryhmitetään keskenään. Näin muodostuva uusi ryhmä pitää siihen sisältyvät ryhmät hierarkisina, eli ryhmä purkautuu takaisin pienemmiksi ryhmiksi käänteisessä järjestyksessä kuin se on luotu. Ryhmä puretaan Pura ryhmitys -komennolla. Ryhmityskomennot ovat Muokkaus-valikossa.
KO.TT - 5 Kolmas tapa on valita siirrettävä elementti ja osoittaa sitä, jolloin seuralainen ilmaantuu, ja valita seuralaisesta siirtopainike Seuralaisen olemus on erilainen 3D-ikkunassa kuin pohjanäkymässä, mutta sama siirtotoiminto on käytössä molemmissa. Kiertäminen ja peilaaminen toimivat samaan tapaan kuin siirtäminen. TT Ryhmitetyt elementit tunnistaa siitä, että valittaessa niiden väkäspisteiden kohdalle tulevat merkit ovat avonaisia värillisiä renkaita. Useita ryhmiä ollessa valittuna renkaat ovat kullakin ryhmällä eri väriset. Näin ryhmät on helppo erottaa toisistaan. Ruisku-toiminnon avulla on kätevä muokata ryhmän elementin asetuksia. 2.2.1 Ryhmityksen unohtaminen Ryhmitykset otetaan väliaikaisesti pois käytöstä valitsemalla Muokkaus-valikon Ryhmitys-kohdasta Unohda ryhmät. Toinen pikapainike toiminnolle löytyy Järjestä Elementitpainikepalkista. Tämä on kätevää, jos halutaan muokata yksittäistä elementtiä ryhmän sisällä mutta kuitenkin pitää ryhmä koossa myöhempää käyttöä ajatellen. 2.2.2 Autoryhmitys Autoryhmitys on ominaisuus, joka muodostaa kerralla luoduista elementeistä automaattisesti ryhmän. Tyypillinen esimerkki on ketjuseinä, jonka eri pätkät ryhmittyvät kokonaisuudeksi, jos autoryhmitys on päällä. Autoryhmitys on olennaisen tärkeä ominaisuus monimutkaisten kattojen yhteydessä, sillä ne saattavat koostua sadoista pienistä lappeista, joiden valitseminen kerralla olisi varsin työlästä, elleivät ne olisi ryhmä. Ryhmityksestä ei koskaan ole haittaa. Ryhmät voidaan aina helposti unohtaa tai jopa purkaa tarpeen vaatiessa. Autoryhmitys kannattaa laittaa päälle ennen valittujen elementtien räjäyttämistä tai uusien luomista taikasauvalla. Tällöin niistä muodostuu ryhmä. 2.3 Elementtien siirto, kierto, peilaus ja nosto Elementtejä siirretään monella eri tavalla. Nuolityökalulla elementtejä siirretään kahdella tavalla: tarttumalla joko väkäspisteisiin tai mersulinjaan tai hyödyntämällä magneettinuolta. Katso KO.TT.1.1.10. Magneettinuoli. Magneettinuolella elementin voi siirtää nopeasti. Kierrettäessä annetaan ensin kierron keskipiste, sitten kierron lähtökulma ja lopuksi loppukulma. Peilauksessa näytetään linja, jonka suhteen valitut elementit peilataan. Pohjassa työskenneltäessä elementtien korkeusasemaa on mahdollista muuttaa numeerisesti, leikkaus- ja 3D-ikkunoissa myös graafisesti. Graafisesti tehtävä nostaminen vastaa hyvin pitkälti siirtämistä pohjanäkymässä. Numeerisesti korkeusaseman muutos tehdään Muokkaus Siirrä Nosta-komennollla. Nosta-komento on myös seuralaisessa.. 2.4 Elementtien kopioiminen Elementtien kopiointi tapahtuu samoilla komennoilla kuin siirtäminen, kiertäminen ja peilaaminen. Kopioitaessa siis alkuperäinen elementti jää paikoilleen ja siitä syntyy kopio osoitettuun kohtaan. Kun siirron alussa painetaan komentonäppäintä (Windows: Ctrl, Mac: Komento), ilmestyy osoittimen viereen plusmerkki kertomaan kopioinnista ja elementistä syntyy kopio osoitettuun pisteeseen. Myös vanhemmista versioista tutut komennot Siirrä ja kopioi, Kierrä ja kopioi ja Peilaa ja kopioi ovat yhä käytettävissä. Halutessa ne saadaan näkyviin myös Muokkaus-valikkoon. 2.5 Elementtien monistaminen Elementtien monistaminen tapahtuu myös samoilla komennoilla kuin siirtäminen, kiertäminen ja peilaaminen. Komento- ja optionäppäimiä samanaikaisesti painamalla ilmestyy osoittimen viereen kaksi plusmerkkiä ja elementistä syntyy useita kopioita osoitettuihin pisteisiin. Kaksi kertaa samaan pisteeseen osoittaminen lopettaa monistamisen. Tämän lisäksi on mahdollista käyttää erityistä monistustoimintoa, joka tarjoaa lukuisia täsmällisiä ja tehokkaita tapoja elementtien monistamiseen. Monistusikkuna saadaan näkyviin valitsemalla Muokkaus Siirrä -valikosta komento Monista tai Seuralaisen Monista-painikkeesta. Toinen vaihtoehto on antaa Muokkaus-valikosta komento Siirrä siirrettävien elementtien ollessa valittuna ja minkä tahansa työkalun ollessa päällä.
TT KO.TT - 6 Pystysuuntainen (z) venyttäminen onnistuu graafisesti leikkaus-, julkisivu-, seinäkaavio- ja 3D-ikkunoissa. Muokkaus-valikon Muokkaa muoto -alavalikosta löytyvä Venytä-komento ei vaikuta 3D-ikkunassakaan pystysuuntaiseen venytykseen. 3D:ssä venyttäminen tehdään nuolityökalun ja seuralaisen avulla. 2.6.2 Katkaiseminen Monistus voi olla siirto, kierto, nosto tai matriisi. Varsinaisen noston lisäksi myös muille siirtotavoille määritetään muutos pystysuunnassa, joka tarkoittaa z-akselin suuntaa. Muutos pystysuunnassa on kätevä ominaisuus tehtäessä esimerkiksi katsomoa tai jotakin muuta säännöllisin välein nousevaa asiaa. Nosto on tehokas tapa tehdä esimerkiksi rimoitus ohuista palkeista. Matriisivaihtoa käytettäessä monistus tapahtuu kahteen eri suuntaan. Monistettavien elementtien paikat sijoitetaan joko lisäämällä niitä ensin näytetyn matkan välein tai jakamalla ne ensimmäisen ja viimeisen välille. Jaa välille on tehokas tapa sijoittaa tietty määrä elementtejä esimerkiksi kaarelle, kun reunimmaisten elementtien paikat tiedetään. Monistettaessa Annetuin välein näytetään kokonaismitta kuten jaossa välillekin, mutta elementit sijoittuvat annetun kiinteän mitan välein. Vaihtoehdossa Jaa välille 1 näytetään myös ensimmäinen ja viimeinen, mutta viimeisen osoituksen kohdalle ei synnykään elementtiä. Halutun monistustavan valitsemisen jälkeen painetaan OKpainiketta ja näytetään monistuksen alku- ja loppupisteet, matriisivaihtoehdossa vielä toiseenkin suuntaan. Nostovaihtoehtoa käytettäessä pelkkä OK:n osoittaminen riittää. 2.6 Elementtien koon muuttaminen Eri elementtityyppien muokkaustoimenpiteet poikkeavat toisistaan niiden erilaisten luonteiden takia. Kunkin elementin muokkaamisesta katso tarkemmin vihkosta KO.TK. Useimmissa tapauksissa elementtien mittasuhteiden muutokset on mahdollista tehdä sekä graafisesti osoittamalla että numeerisesti syöttämällä. Käsky annetaan sen jälkeen, kun elementti on valittu. Graafiseen muokkaamiseenkin on kaksi päätapaa: joko annetaan komento Muokkaus-valikosta tai osoitetaan elementtiä ja muokataan sitä seuralaisen avulla. 2.6.1 Venyttäminen Vaakatasossa (x y) venyttäminen on mahdollista niin pohja- kuin 3D-näkymässäkin. Leikkaus-, julkisivu-, seinäkaavio-, työkuva- ja detalji-ikkunoissa ei rakennuselementtejä voida venyttää. Venytys tehdään halutun elementin ollessa valittuna ja kyseisen työkalun ollessa päällä joko antamalla venytyskomento Muokkaus-valikosta tai osoittamalla elementtiä, jolloin ilmestyy seuralainen, josta voi valita oikean toiminnon. Pystysuuntainen venytys onnistuu graafisesti myös leikkausikkunoissa. Muokkaus-valikon Muokkaa muotoa -kohdassa sijaitsevalla komennolla Katkaise on mahdollista katkaista lähes kaikkia elementtejä. Katkaiseminen tehdään valitsemalla ensin katkaistava elementti ja sitten osoittamalla jotakin olemassaolevaa linjaa tai piirtämällä katkaisulinja. Linjan osoittamisen jälkeen ilmestyy silmäsymboli, jolla näytetään katkaistun elementin se puoli, joka jää valituksi. Jos elementti leikkaantuu useasta kohtaa saman linjan kanssa, se myös katkaistaan useampaan osaan. Kannattaa muistaa myös tehokas komento-osoittaminen elementtejä katkaistaessa. Katso KO.TT.1.2.4 Komento-osoitus. 2.6.3 Täsmääminen Seiniä, palkkeja ja viivoja täsmätään erilaisiin linjoihin. Täsmääminen tehdään valitsemalla ensin täsmättävät elementit, antamalla Muokkaus Muokkaa muotoa -valikosta komento Täsmää ja sitten osoittamalla jotakin olemassaolevaa linjaa mersulla tai piirtämällä täsmäyslinja. Valitut elementit venyvät osoitettuun linjaan, jos niiden kuvitellut jatkeet kohtaavat näiden linjojen kanssa. Kannattaa muistaa myös komento-osoittaminen elementtejä täsmätessä. 2.6.4 Muuta kokoa Muokkaus Muokkaa muotoa -valikon komento Muuta kokoa on keino muuttaa täsmällisesti useankin elementin kokoa kerralla. Toiminto on käytettävissä vain pohjanäkymässä, ja siinä määritetyt muutokset vaikuttavat vain x y-tasolla eli elementtien korkeus ei muutu. Valittujen elementtien suurennus tai pienennys määritetään joko numeerisesti suhteina tai prosentteina, minkä jälkeen osoitetaan pohjaan. Muutos on mahdollista osoitaa myös graafisesti, jolloin näytetään ensin kahdella osoituksella matka ja sitten uusi suurennettu tai pienennetty matka.
KO.TT - 7 Muutos säädetään vaikuttamaan seinien ja pilareiden paksuuteen sekä objektien, tekstien, viivanpäiden ja merkintöjen kokoon. Rakenteellisten seinien paksuus ei kuitenkaan ymmärrettävistä syistä muutu. Tällä komennolla on kätevä muuttaa ArchiCADiin tuodun kuvan kokoa. 2.6.5 Väkäspisteiden lisääminen Kun työkaluikkunassa on elementtityypin asetukset säädetty sellaisiksi, että ne halutaan tallentaa muistiin, osoitetaan työkaluikkunan vasemmassa yläkulmassa olevaa Muisti -painiketta. Nyt avautuvassa ikkunassa näytetään sillä hetkellä muistissa olevat saman elementtityypin edustajat. Osoittamalla Laita nykyiset asetukset muistiin päästään sen hetkiset asetukset nimeämään ja laittamaan muistiin. TT Väkäspisteitä lisätään elementteihin seuralaisen avulla. Samalla näin luotu piste on mahdollista myös siirtää uuteen paikkaan. Pisteitä poistetaan raahaamalla niitä toisten pisteiden päälle. 3 Taikasauva Ohjaimet-apuikkunasta löytyvä taikasauva eli välilyöntiosoitus on varsin vaivaton tapa muotoilla elementtejä. Taikasauvan perusidea on, että olemassaolevien elementtien pohjalta taiotaan yhdellä osoituksella uusia elementtejä. Kokeile seuraavaa harjoitusta: 1. Piirrä pohjaan vapaa viiva, joka muodostaa suljetun kuvion. 2. Laita laattatyökalu päälle ja osoita viivaa taikasauvalla. 3. Laita seinätyökalu päälle ja osoita jälleen viivaa tai äsken syntyneen laatan reunaa taikasauvalla. 4. Laita kattotyökalu päälle ja valitse piirtotavaksi aumakatto. Hujauta lopuksi taikasauvalla seinien reunalle ja talon ulkokuori on valmis! Yhdellä viivan piirrolla ja kolmella taikasauvaosoituksella syntyi vapaamuotoinen rakennus. VINKKI: Myös valinta-alueen voi taikoa. 4 Muisti Muisti on ikkuna, johon tallennetaan erilaisten elementtien asetuksia myöhempää käyttöä varten. Muistin avulla asetuksia siirretään projektista toiseen. Muisti-apuikkuna saadaan työpöydälle näkyviin Ikkunat-valikon kohdasta Apuikkunat. Muisti-ikkunassa muistissa olevat asetukset lajitellaan joko elementtityypin tai nimen mukaisesti. Lajittelujärjestystä vaihdetaan otsikkopalkin painikkeilla. Huomaa, että Tiedot-apuikkunaa voi käyttää esikatseluna valittujen asetusten tarkastamiseen. Oikeassa yläkulmassa olevan nuolen takaa avautuu putkahdusvalikko, jossa on lisää toimintoja. Alin kohta Älä muista näitä avaa uuden ikkunan, jossa säädetään elementtityyppikohtaisesti ne asiat, jotka halutaan muistaa myöhempää käyttöä varten. Merkillepantavaa on, että täällä rastitetaan nimenomaan ne attribuutit, joita ei haluta muistaa. Kohdassa Tallenna muisti (asetukset) tallennetaan nykyiset muistiasetukset asetustiedostoksi, joka on ladattavissa uuteen projektiin. Valitsemalla Lataa muisti (asetukset) otetaan käyttöön asetustiedostoon tallennetut muistiasetukset työn alla olevassa projektissa. Huomaa Muistiasetukset ovat samankaltaisia attribuutteja kuin esimerkiksi materiaalit ja täytteet ne tallentuvat projektin mukana automaattisesti, ja jos uusi projekti avataan edellisen asetuksilla, ovat nämä asetukset siinäkin voimassa. Uuden projektin avaaminen toisesta aloituspohjasta vaihtaa myös muistin. 5 Elementtien esitysjärjestys ArchiCAD pinoaa pohjaan sijoitettavat elementit päällekkäin. Pinoamisperusteina ovat elementtien luokka ja ohjelman eri elementtityypeille antama sisäinen pinoamisjärjestys. Jos kahden elementin väkäspisteet osuvat päällekkäin ja siihen kohtaan osoitetaan valitsemiseksi, tulee päällimmäisenä oleva elementti ensin valituksi. Päällimmäinen elementti myös peittää alleen alimmaiset, mikäli sille on asetuksissa määritetty peittävä taustaväri. Täytteen taustavärin peittävyyttä hallitaan kohdassa Dokumentti Esitystavat Ohita täytteiden näkyminen. Varsinaisessa Muisti-ikkunassa näkyvät sillä hetkellä muistissa olevat kohteet. Jokaisen rakennuselementin ja joidenkin 2D-elementtien asetuksia laitetaan muistiin. Muistiasetukset tallentuvat kunkin projektin mukana. Uuteen tyhjään projektiin on myös mahdollista ladata vanhan projektin muistiasetukset.
KO.TT - 8 TT Elementtien keskinäistä esitysjärjestystä muutetaan Muokkausvalikon kohdasta Esitysjärjestys. Ensin valitaan elementti, jonka sijaintia pinossa halutaan muuttaa ja sitten haluttu toiminto listasta. Tuo eteen tuo valitut elementit pinon päällimmäiseksi. Tuo eteenpäin tuo valittuja elementtejä ylöspäin oman luokkansa sisällä, mutta jättää ne ylempien luokkien alle. Vie taaksepäin vie valittuja elementtejä alaspäin oman luokkansa sisällä, mutta jättää ne alempien luokkien päälle. Vie taakse vie valitut elementit pinon pohjimmaiseksi. Oletusjärjestys palauttaa kaikkien elementtien oletussijainnin pinossa. Elementtien luokat ovat seuraavat: numerolla yksi merkityt tulevat oletusarvoisesti päällimmäisiksi ja numerolla 6 merkityt alimmaisiksi: 1. Merkinnät (tekstit, selitteet, mitat, vyöhykeleimat) 2. 2D-viivat 3. Objektit 4. 3D-rakennuselementit (seinät, palkit, laatat, ovet, ikkunat, pilarit, katot, pinnat) 5. 2D-monikulmiot (täytteet, vyöhykkeet) 6. Kuvat. 6 Boolen toimenpiteet Boolen geometriaan perustuvat toimenpiteet mahdollistavat monimutkaisten muotojen luomisen vähentämällä kappaleita toisistaan tai lisäämällä niitä toisiinsa. Boolen toimenpiteissä elementti voi olla joko tekijä tai kohde. Tekijä on kappale, joka itse ei muutu, mutta joka muuttaa muita kappaleita itsensä mukaisesti. Kohde on kappale, joka muuttuu tekijän määritysten mukaisesti. Boolen toimenpiteet ovat luonteeltaan assosiatiivisia; mikäli toimenpiteen jälkeen tekijäelementtiä muokataan, päivittyy muokkaus myös kohteeseen ja se muuttaa muotoaan tekijän mukana. Jos tekijä poistetaan, palaa kohde ennalleen. Sama tekijä voi vaikuttaa useampaan kohteeseen kerralla ja sama kohde voi olla useamman tekijän muokkaama. Yksi ja sama elementti voi myös toimia sekä tekijänä että kohteena, mikä mahdollistaa sangen monimutkaisen tekijä kohde-verkoston luomisen. Sekä tekijä- että kohde-elementit kannattaa pitää niille varatuilla eri tasoilla. Boolen toimenpiteillä hallitaan aikaansaatujen kappaleiden näkymistä 3D-näkymissä kätkemällä tasoja ja säätämällä niiden esitystä väritetyksi tai rautalangaksi. Tasoasetuksissa hallitaan, millä tasoilla olevat elementit voivat leikkautua keskenään. Elementit voivat leikata toisiaan vain, jos niiden tasoilla on eri risteysryhmät. 6.1 Toimenpidetyypit Mahdollisia toimintoja on viisi. Vähennys poistaa tekijän ja kohteen yhteisen osan kohteesta. Vähennys ja yläpuolisen osan poisto poistaa kohteesta myös tekijän kuvitellun jatkeen ylöspäin. Vähennys ja alapuolisen osan poisto poistaa kohteesta normaalin vähennyksen lisäksi tekijän kuvitellun jatkeen alaspäin. Leikkaus jättää kohteesta jäljelle ainoastaan sen ja tekijän yhteisen osan. Lisäys yhdistää kappaleet lisäämällä kohteen tekijään. 6.2 Toimenpiteiden suorittaminen Boolen toimenpiteet voi tehdä missä tahansa 2D- tai 3D-näkymässä. Toiminnot saadaan esille valitsemalla Suunnittelu-valikosta kohta Boolen toimenpiteet. Ensin valitaan 2D- tai 3D-näkymästä halutut elementit, seuraavaksi hyväksytään valinta osoittamalla Poimi kohteet-palkkia. Sama toistetaan tekijöiden kanssa. Ikkuna ilmoittaa, kuinka monta kohde- ja tekijäelementtiä on poimittu toimenpidettä varten. Kohteet ja tekijät voivat sijaita eri kerroksissa. Seuraavaksi valitaan haluttu toimenpide putkahdusvalikosta. Kahdella valintapainikkeella voi valita kohde-elementin uusien, toimenpiteen seurauksena syntyvien pintojen materiaalit. Ne voivat joko säilyttää alkuperäisen materiaalinsa tai omaksua uudet materiaalit tekijältä. Kun halutut määritykset on tehty, osoitetaan Suorita, jolloin toimenpide toteutetaan. 6.3 Toimenpiteiden hallinta Ikkunan alemmassa osassa hallitaan toimenpiteitä. Mikäli operoitaviksi on valittu elementtejä, jotka jo ovat toimineet joko kohteina tai tekijöinä, saadaan näiden elementtien kohteet tai tekijät mukaan valintaan kahdella ylimmäisellä painikkeella. Boolen toimenpiteillä muokatut elementit muistavat aina alkuperäisen olemuksensa. Kolmen alimmaisen painikkeen avulla tehtyjä toimenpiteitä perutaan ja muokattuja elementtejä palautetaan ennalleen. Myös tekijäelementin poistaminen palauttaa kohteen ennalleen. Halutun lopputuloksen saaminen voi vaatia tilanteesta riippuen erilaisen suoritusjärjestyksen. 7 3D-tekstuurin kohdistaminen Suunnittelu-valikon komennolla Linjaa 3D-tekstuuri määritetään valittujen elementtien 3D-rasteri tai renderointitekstuuri haluttuun kulmaan ja halutusta pisteestä lähteväksi. Komento on käytettävissä ainoastaan 3D-ikkunassa. Jos 3Dmoottorina on käytetty ArchiCADin sisäistä moottoria, muokataan 3D-viivarasterin kulmaa. OpenGL-moottoria käytettäessä muokataan renderointitekstuurin kulmaa. 3D-rasterin kulman muuttaminen muuttaa automaattisesti myös renderointitekstuurin kulman vastaavaksi ja päinvastoin. Myös varsinaiseen renderoituun kuvaan tulee tekstuurille tämä säädetty kulma.
KO.TT - 9 Ensimmäisellä komennolla Origo näytetään tekstuurille uusi lähtöpiste, mutta tekstuurin kulma jää ennallen. 9 Kopioi ja liitä Kopio ja liitä -ominaisuuden avulla siirretään esimerkiksi elementtejä kätevästi kerroksesta toiseen. Mikäli sijoitus tehdään eri kohtaan tulee esiin Sijoitus...-keskusteluikkuna, josta valitaan haluttu tapa. TT Valittaessa Osoita suunta osoitetaan ensin valitun elementin tärkeintä pintaa, esimerkiksi seinän ulkopintaa. Tämän jälkeen avautuu ikkuna, jossa valitaan tekstuurin kulma määritettäväksi joko graafisesti tai numeerisesti. Jos valitaan graafinen tapa, tekstuurin uudelle kulmalle piirretään suuntavektori 3D-näkymässä sen pinnan päälle, jolla tekstuuri on. Huomaa, että säätö on nimenomaan elementtikohtainen; ainoastaan valittujen elementtien tekstuurien lähtöpiste ja kulma muuttuu myös elementtien muilla kuin osoitetulla pinnalla riippumatta siitä, onko eri pinnoilla sama vai eri pintatekstuuri. Palauta-käskyllä tekstuurien lähtöpiste ja kulma palautetaan alkuperäiseen tilaan. Mikäli yhtään elementtiä ei ole valittu, on komento Palauta kaikki, jota käyttämällä kaikki mallissa olevat tekstuurit palautuvat ennalleen. Tekstuurin palautus onnistuu myös työkalun asetuksissa 3D-panelissa. Sijoitetut elementit tulevat näkyviin valinta-alueella rajattuina. Näin alueella olevia elementtejä on mahdollista siirtää osoittamalla alueen sisälle ja osoittamalla niiden uusi sijainti. Osoitus alueen ulkopuolelle sijoittaa elementit paikoilleen. Kaikki elementit eivät säilytä älykkäitä ominaisuuksia, kun ne siirtää leikepöydän avulla. Esimerkiksi leikkauksesta tai 3D-ikkunasta kopioidut ja pohjaan sijoitetut elementit muuttuvat viivoiksi. Leikepöytä toimii myös niin, että jopa projektin sulkemisen ja toisen avaamisen jälkeen sijoitus on mahdollista. Valinta-alueella 3D-ikkunasta rajatun tasoalueen sisältö on kopioitavissa leikepöydälle. 8 Vedä ja pudota Vedä ja pudota -ominaisuus mahdollistaa elementtien kopiomisen ja liittämisen ArchiCADin eri ikkunoiden välillä. Myös GDLobjekti on mahdollista vetää ja pudottaa tiedostojenhallinnasta tai selaimen ikkunasta ArchiCADiin. PDF-, PLT-, sekä DXF/DWG-tiedostoja on mahdollista tuoda ArchiCADiin tiedostonhallintaikkunasta vetämällä. Tällöin niistä muodostuu Piirustus-työkalun piirustuksia. Vastaavasti erilaisista bittikarttakuvista muodostuu Kuva-työkalun kuvia. Sisäisen 3D-moottorin vektorimuotoisesta 3D-ikkunasta voi valita, mitkä osat otetaan leikepöydälle tai tallennetaan. Tämän avulla esimerkiksi julkisivuvärit ja varjot on mahdollista sijoittaa julkisivuihin. Tämä toiminto on jäämässä turhaksi, koska nämä ominaisuudet ovat jo leikkaus- ja julkisivuikkunoissa.
KO.TT - 10 10 Moduuliverkko 10.1 Yleiset asetukset TT Moduuliverkko asetetaan pohjaan Suunnittelu-Moduliverkko... toiminnolla ja sen avulla sijoitetaan elementtejä moduulimittaisesti. Lisäksi tämä toiminto osaa automaattisesti sijoittaa moduuliverkkoon kantavan pilari-palkkirungon ja mitoittaa sen. Kun moduuliverkko on sijoitettu, sitä muokataan muiden työkalujen tapaan Moduuliverkon asetuksista. Vasemman yläkulman Geometria-painikkeilla valitaan verkon muoto. Verkko voi olla joko suorakulmainen tai kaartuva. Viereisillä painikkeilla valitaan, asetetaanko moduuliverkko suoraan vai kierretäänkö se sijoitettaessa. Sijoitettaviksi elementeiksi valitaan halutut, Asetukset-painikkeilla pääsee tekemään kullekin tarkemmat asetukset. Pilarien asemasta voi sijoittaa myös objekteja. Tämä on erityisen kätevää esimerkiksi säännöllisten kalustusten sijoittamisessa. Pidä pilari tai palkki verkon sisäpuolella -valinta muuttaa reunimmaisten elementtien sijoituksen verkon ulkomittojen mukaiseksi. 10.1.1 Muodosta Elementit Oikean yläkulman painikkeilla valitaan elementit, jotka muodostetaan automaattisesti moduuliverkkoa sijoitettaessa. Sijoitettavien elementtien ominaisuudet määräytyvät työkalujen senhetkisten asetusten perusteella. Kuitenkin sijoitettaessa verkko kaikkiin kerroksiin yhtä aikaa on pilareiden korkeus sama kuin kerroskorkeus ja palkit sijoittuvat pilareiden yläreunan mukaan. Mitoituksen valitseminen sijoittaa mittaviivat linjojen väliin lukuunottamatta kaartuvan verkon säteittäisiä akseleita, jotka tarvittaessa mitoitetaan erikseen käsin. Mittaviivan etäisyyttä merkistä säädetään syöttämällä arvo Mittaviivan sijainti -kenttään. 10.2 Verkkoelementit Yksittäisten verkkoelementtien asetuksiin pääsee tarkemmin Verkkoelementin asetukset-painikkeella. Verkkojärjestelmälle ne asettuvat samanlaisiksi sijoituksen yhteydessä.
KO.TT - 11 10.4 Verkon sijoitus Verkon sijoitus -osiossa säädetään vaaka- ja pystysuuntaisten kaartuvien sekä säteittäisten linjojen lukumäärä ja niiden välit. + ja - -painikkeilla lisätään ja poistetaan valittuna oleva tai linjan yläpuolelle uusi linja. Etäisyys seuraavaan linjaan syötetään kenttään. Linjojen järjestystä vaihdetaan raahaamalla linjoja listassa lukuarvon edessä olevasta kaksoisnuolella. Kaikki määritellyt linjat eivät välttämättä näy kerralla listassa. Listaa selataan kentän oikeassa reunassa olevalla rullausjanalla. Jaa välille -valinnan avulla linjat ovat määritettävissä myös pohjassa osoittamalla lukumäärän mukaan. Tällöin määritetään vain luotavien linjojen lukumäärä. Sijoitettaessa moduuliverkkoa pohjaan osoitetaan ensin sijoituspiste ja toisella osoituksella toisen reunalinjan sijaintipiste, joiden väliin akselit sijoitetaan tasajaolla. TT 11 Verhorakenne Verhorakenne on ArchiCADin ensimmäinen Järjestelmä-työkalu. Työkalu eroaa monista muista siten että uusia elementtejä voi luoda Pohjan lisäksi Leikkauksissa, Julkisivuissa, Seinäkaavioissa ja 3D-ikkunassa. Verhorakennejärjestelmä jakaantuu kaavioon, runkoon, paneleihin, liitoksiin ja varusteisiin. Nämä verhorakenteen osat järjestyvät ennalta määritellyn ja muokattavan kaavion mukaisesti. Lisäkkeet, kiinnityspisteiden näkyminen ja merkit sekä automaattinen porrastus asetetaan yleisesti..-lisäke-kohdassa, määritellään akseleiden tyhjät pidennykset neljään suuntaan. Näille akseleiden osille ei sijoiteta automaattisesti palkkeja. 10.3 Nimeäminen Akseleiden nimeäminen tehdään automaattisesti tai Muu-valinnalla käsin yksilöllisesti verkkoelementeille. Akselien numerointi eli merkit valitaan kahdesta putkahdusvalikosta kummallekin akselisuunnalle erikseen neljästä vaihtoehdosta. Valittuun merkintätapaan tehdään lisäasetuksia Asetuksetpainikkeella aukeavassa ikkunassa. Ikkunassa annetaan akselisuuntien merkinnässä käytettävien tunnusten etuliitteet sekä numeroinnin aloitusluvut. Myös suunta, johon päin luvut lähtevät kasvamaan, on valittavissa erikseen pysty- ja vaakasuuntaisille akseleille.
KO.TT - 12 TT 11.1 Yleistä Verhorakenteen luomisesta ja muokkaamisesta Verhorakenteessa on erilaisia piirtotapoja verrattuna aiemmin käytössä olleisiin työkaluihin. Yksinkertaisimmillaan piirretään tai tehdään linja taikasauvalla. Kun linja on valmis, osoitetaan aurinko-kursorilla ulkopuoli. Tämän jälkeen tulee sijoitusikkuna, joka kysyy korkeusaseman. Kolmas piirtotapa tekee koko geometrian kerralla, se piirtää rakenteen kohtisuoraan eri suunnasta kuin kaksi ensimmäistä. Verhorakennetta muokataan kahdella tavalla: 1. Kokonaisuutena, Järjestelmätasolla, eli Verhorakenne-työkalun asetuksissa, tai 2. 3D-ikkunassa, valitsemalla muokattava verhorakenne-elementti ja osoittamalla Muokkaa. Tällöin yksittäisten verhorakenteen osien muokkaus on mahdollista. 11.3.1 Emäviiva Emäviiva on ensimmäinen verhorakenteen piirretyistä linjoista. Siitä muodostuu kaavion osa, jota on mahdollista muokata myöhemmin. 11.3.2 Referenssipinta Referenssipinta on kuvitteellinen taso tai kaaripinta, joka muodostuu pursottamalla käyttäjän syöttämää linjaa (murtoviivaa tai kaarta). 11.3.3 Perustaso Perustaso määrittää Verhorakenteen asennon ja suunnan, ja sen päälle sijoittuvat rakenteen osat kuten runko ja paneelit. 11.3.4 Kaavio Verkko on perustason päällä oleva kaavion mukainen verkko, joka näyttää kaaviossa määritellyt Primääri- ja Sekundäärilinjat. Verkko määrää Runko- ja Paneelielementtien oletussijainnit verhorakenteessa. Verkkoa ja verkon osia muokkaamalla (poistamalla, lisäämällä jakoja, siirtämällä ja kiertämällä), muuttuvat samalla Rungot ja Panelit. 11.2 Verhorakenteen muokkauskäskyt Suunnittelu-valikossa Verhorakenteen muokkauskäskyt on koottu Suunnittelu-valikkoon. 11.3 Verhorakenteen osat Verhorakenne koostuu yhdeksästä osasta: emäviivasta, referenssipinnasta, perustasosta, kaaviosta, kehyksestä, paneeleista, rungosta, liitoksesta ja tarvikkeista.
KO.TT - 13 11.3.5 Kehys Kehystä muokataan kuten muitakin monikulmioita ArchiCADissä, seuralaisen avulla. TT 11.3.6 Runko Rungolle on määrättävissä kolme erilaista luokkaa: reunarunko, pystyrunko ja poikkipiena. Kaikille runkotyypeille on omat asetuksensa. Rungon osat seuraavat verkkoa, ja niitä voi poistaa ja muokata verkon osien kautta. Verhorakenteen muokkaustilassa voi myös sijoittaa uusia, verkosta riippumattomia runko-osia.
TT KO.TT - 14 11.3.7 Paneeli Paneelit ovat tasaisia, yleensä lasitettuja pintoja Verhorakenteessa. Paneeleja on kaksi luokkaa: Peruspaneeli 1 ja Peruspaneeli 2. Paneelit sijoittuvat aina runkojen väliin. 11.3.8 Liitos Liitos on valinnainen osa, joka yhdistää Paneeleja Runkoihin. Liitos on GDL-objekti ja näitä osia sijoitetaan automaattisesti kaikkiin liitoksiin tai yksittäin. 11.3.9 Tarvike Tarvike on valinnainen, ei kantava osa kuten aurinkosuoja. Tarvikkeet ovat GDL-objekteja, joita sijoitetaan yksittäin mihin tahansa runkoon. 11.4 Verhorakenteen perustapauksien luominen ja muokkaaminen Valitaan Verhorakenteen piirtotavaksi yksittäinen murtoviiva ja tehdään seuraavat asetukset
KO.TT - 15 Huomaa Tämä piirtotapa on mahdollinen myös Leikkaus- Julkisivu-, Seinäkaavio-ikkunoissa. Näissä yksittäinen piirretty verhorakenne syntyy leikkaustasoon nähden kohtisuoraan. Mallinnetaan lasiseinä kaksikerroksiseen taloon yhdeksi sen sivuista. Piirretään verhorakenteen moduulilinja yksittäisellä piirtotavalla. 11.4.1 Yksittäinen Valitaan Verhorakenteen piirtotavaksi yksittäinen murtoviiva ja tehdään seuraavanlaiset asetukset TT Sijoitus-ikkunassa syötetään korkeus ja kulma, mikäli halutaan moduulilinjan suhteen kalteva rakenne. Huomaa Korkeusaseman määrittämiseen on kolme vaihtoehtoista tapaa. Tehtyä rakennetta kierretään seuralaisen vapaa kierto-käskyllä 3Dikkunassa. Huomaa Tämä piirtotapa on mahdollinen myös Leikkaus- Julkisivu-, Seinäkaavio-ikkunoissa. Näissä yksittäinen piirretty verhorakenne syntyy leikkaustasoon nähden kohtisuoraan. Mallinnetaan lasiseinä kaksikerroksiseen taloon, yhdeksi sen sivuista. Piirretään verhorakenteen moduulilinja yksittäisellä piirtotavalla. Rakenne kiinnitetään seiniin. Sijoitus-ikkunassa syötetään korkeus ja kulma mikäli halutaan moduulilinjan suhteen kalteva rakenne. Huomaa Korkeusaseman määrittämiseen on kolme vaihtoehtoista tapaa.
TT KO.TT - 16 Tehtyä rakennetta kierretään seuralaisen vapaa kierto-käskyllä 3Dikkunassa. Rakenne kiinnitetään seiniin. Leikkaus-ikkunassa näytetään aurinko-kursorilla ulkopuoli. Osoittamalla monikulmion sisälle rakenne sijoittuu leikkauslinjan taakse. Osoittamalla monikulmion ulkopuolelle rakenne sijoittuu leikkauslinjan eteen. Lopputulos: 11.4.3 Kaareva Mallinnetaan lasiseinä kaksikerroksiseen taloon, sen päätyyn. Valitaan Verhorakenteen piirtotavaksi kaari kolmella pisteellä. Piirretään muoto käyttäen apuviivoja. Näytetään aurinko-kursorilla ulkopuoli ja annetaan korkeus. Huomaa Korkeusaseman sijottamiseen on kolme vaihtoehtoa. Kaarevaa verhorakennetta ei voi suoraan kallistaa, sitä voi myöhemmin kiertää. Lopputulos: ja leikataan boolen toimenpiteillä. 11.4.2 Kohtisuora projektio Mallinnetaan lasiseinä kaksikerroksiseen taloon, toiselle sen sivuista. Valitaan Verhorakenteen piirtotavaksi monikulmio. Piirretään muoto, sulkien se viimeistä edellisessä pisteessä kaksoisosoittamalla. Huomaa Ensimmäinen piirretty linja on verhorakenteen moduulilinja.
4.7.2008 ArchiCAD 12 KO.PT - 1 PT Planssit ja Tulosteet PT ArchiCADissä tulostus tai piirturille piirtäminen on aina mahdollista ikkunakohtaisesti. Tällöin käytetään Arkistovalikon Tulosta ja Piirrä-käskyjä. Aloituspohjaan sisältyvällä Planssauksella ja Tulostussarjoilla saadaan prosessiin teho kkuutta ja laatua. Projektin työstö luonnoksesta tulostukseen onnistuu siis vaihtamatta ohjelmaa ja ilman tallennusta muihin tiedostomuotoihin. Näin työskentely on entistä joustavampaa ja nopeampaa. Asiakirjoja on myös helpompi pitää ajan tasalla. Itse planssien teko ja julkaiseminen toimivat pitkälti aiemmissa versioissa olleen PlotMaker-ohjelman tapaan. Toiminnot löytyvät Projekti-ikkunasta, johon on tullut kaksi uutta välilehteä Sisällön ja Näkymien lisäksi. Uudet välilehdet ovat Planssit ja Tulosteet. Integroidun planssauksen myötä myös näkymien määrittelemisestä on entistä suurempi hyöty työskentelylle. 1 Käsitteitä Planssilla tarkoitetaan käytössä olevan masterplanssin päälle taitettua piirustuskokonaisuutta. Planssi sisältää tyypillisesti nimiön ja yhden tai useamman piirustuksen tai kuvan. Planssi on yleensä vakiopaperiarkin kokoinen. Mastersivu on taittopohja, johon sijoitetaan samankaltaisiin piirustuksiin monistuvat elementit. Mastersivun asetuksiin määritetään käytettävän paperin koko. 1.1 Planssi Planssi tarkoittaa piirustuksista, bittikarttatiedostoista ja tekstidokumenteista halutun kokoiseksi ja näköiseksi taitettua kokonaisuutta. Plansseja tulostetaan, piirretään ja tallennetaan eri yhteistyökumppaneille. Jokaisen planssin perustana on ennalta määritelty masterplanssi. 1.2 Masterplanssi Masterplanssi tarkoittaa mallisivua, jolle on sijoitettu plansseissa olevat toistuvat elementit. Näitä ovat esimerkiksi nimiö, logokuvat, kehykset ja sivunumerot. Nämä asiat näkyvät suoraan kaikilla kyseistä masteria käyttävillä plansseilla. Jokaisessa planssivihkossa on oltava vähintään yksi masterplanssi, jossa on määritetty vähintään valitun tulostuslaitteen mukainen piirustuspaperin koko ja arkin suunta. Tyypillisesti masterplanssi sisältää myös nimiön teksteineen ja piirustuksen rajat. Nämä on voitu joko sijoittaa objektina tai piirtää viivoina ja teksteinä paikalleen. Masterplansseja kannattaa tehdä valmiiksi useita erilaisia toimiston ja kopiolaitoksen laiteasetuksia vastaaviksi. Näin asetusten vakiointi on helppoa ja uloslähtevät piirustukset ovat aina toimiston standardin mukaisia. Asetuksissa määritetään planssilla näkyvien masterelementtien väri. Tuodun piirustusnäkymän voi räjäyttää planssille tai masterille, jolloin elementit muuttuvat viivoiksi ja täytteiksi. Masterplanssilla ja plansseilla on hyödyllistä käyttää Automaattitekstejä, jotka päivittyvät Arkisto-valikon Tiedot Projektin tiedot -kohdasta. Vaihtoehtoisesti automaattitekstien sisältö voi tulla plansseista, niihin sijoitetuista piirustuksista tai jopa tietokoneen käyttöjärjestelmästä. Piirustuksien sisältö kannattaa luoda itse mallissa ja tehdä planssivihkoon vain teksti-, merkintä- ja muita apuelementtejä. Mastereille ja plansseille tuotuja piirustuksia voi kohdistaa toisiinsa Apupiste-työkalun avulla. Myös näkymässä mukana oleva apupiste toimii kohdistuspisteenä. Hyvä tekniikka on myös Häämön käyttö planssien keskinäisessä ja planssin ja mallin sisällön vertailussa. 1.3 Moniarkkiplanssaus Moniarkkiplanssista puhutaan, kun mastersivulle asemoitava sisältö sijoitetaan useammalle rinnakkaiselle tai peräkkäiselle arkille tai taitetaan ruudukon mukaan yhdelle isolle paperille. Tyypillisiä käyttökohteita ovat monistuvat Detalji-, Ikkuna-, Ovija Huonekortit. Asetukset säädetään Piirustusten sijoitus -välilehdelle. ArchiCAD- määrälaskennan Elementti- ja Projektitaulukot sovittuvat automaattisesti usealle arkille laskentataulukon solulle annetun leveyden mukaan.
KO.PT - 2 PT 1.4 Piirustus Piirustukset tarkoittavat tässä yhteydessä kaikkia planssiin tuotavia näkymiä tai erillisiä tiedostoja. Näitä voivat olla esimerkiksi kuvaja PDF-tiedostot. Piirustusten linkkejä hallitaan Piirustusten hallinta -apuikkunan kautta, joka löytyy Projekti-ikkunan vasemmasta yläkulmasta avautuvasta putkahdusvalikosta. Mikäli ulkoista piirustustiedostoa päivitetään, saadaan uusi versio planssille näkyviin Päivitä-nappia painamalla. 1.5 Näkymä 1.5.1 Kerroksen projektiorajat Kerroksen projektiorajat on yksi asetuksista, joita säädetään Näkymän tallentamisen yhteydessä. Projektiorajat tallentuvat näkymäkohtaisesti, mutta koskevat aina kaikkia kerroksia. Jos siis halutaan eri kerroksista tallennetuille näkymille erilaiset projektiorajat, on ne määritettävä jokaisen näkymän tallennusvaiheessa erikseen. Mikäli projektiorajoja halutaan muuttaa tallentamatta näkymää, löytyvät säädöt myös Dokumentti-valikon kohdasta Pohjan leikkaustaso... Leikkaustason korkeus kerroksessa -kohdassa määritetään nimensä mukaisesti se taso kerroksen nollatasosta laskettuna, missä elementit leikataan. Yläraja- ja Alaraja-arvojen väliin jää se alue, jolla sijaitsevia elementtien osia esitetään. Oletusarvot ovat yläpuolisen kerroksen ja näkyvän kerroksen nollatasot. Näin kaikki näkyvässä kerroksessa olevat elementit näkyvät, mikäli niiden taso on päällä. Alarajaa siirretään alaspäin, jos esimerkiksi lattialaatassa on aukko, jonka läpi halutaan alemmassa kerroksessa sijaitsevien elementtien näkyvän. Laskemalla tai nostamalla ylärajaa voidaan rajata esimerkiksi alakaton osia pois näkyvistä, mikäli niiden tasoja ei voida sammuttaa. Elementtejä voidaan myös määrittää niiden asetuksissa näkymään vain näiden rajojen sisällä. Myös Yleinen alaraja, joka oletusarvoisesti on projektin nollataso, tulee käyttöön yhdessä elementtien asetuksien kanssa. Tyypillinen planssille tuotava elementti on mallista, detaljista tai luettelosta tallennettu näkymä. Näkymät tallennetaan Projektiikkunan Näkymä-välilehteen ja niille määritellään erilaisia asetuksia. Nämä asetukset ovat: ID-numero, Nimi, Tasoyhdistelmä, Rakennekerrosten näkyminen, Kynäyhdistelmä ja Suhde eli mittakaava. 2D-näkymissä määritetään sen lisäksi Esitystavat ja Kerroksen projektiorajat. 3D-näkymässä valitaan, muodostetaanko näkymä 3D- vai Renderointi-ikkunasta. Kerroksen projektiorajat tallentuvat näkymäkohtaisesti. Jokaiselle näkymälle määritetään siis erikseen, miltä korkeudelta pohja siinä leikkautuu. Oletuskorkeus on 1 m kerroksen nollatasosta. Myös projektion ylä- ja alarajat ovat määritettävissä rajaamaan pohjapiirustusten sisältöä. Näkymiä on hyvä käyttää plansseissa, koska niiden asetukset säilyvät, vaikka itse sisältö kehittyykin. Projektin eri vaiheita varten tai eri yhteistyökumppaneille tallennetaan omat näkymät sopivine asetuksineen. Tämä on jatkotyöstön kannalta järkevää, koska näin kaikki tarvittava sisältö voi sisältyä samaan malliin ja asiakirjojen päivittäminen helpottuu. Näkymiä koskevaa tietoa myös kohdissa KO.KL.8.3 Näkymä sekä KM.HAR.20.1.2 Näkymän asetukset ja KM.HAR.20.1.3 Näkymän luominen. Käyttäessä tätä asetusta elementti kyllä mallinnetaan kokonaisuudessa, joten se huomioidaan määrälaskennassa. Sen yleisen alarajan alapuolelle ulottuvat osat eivät kuitenkaan esiinny näkymissä. Mahdollinen käyttökohde tälle asetukselle ovat esimerkiksi väestönsuojat, joiden ei haluta näkyvän pohja- tai asemapiirustuksissa.
KO.PT - 3 1.6 Asetukset 1.6.1 Kynäyhdistelmä Jokaisella piirustuksella on kynäyhdistelmä, jolla se tulostuu. Kynäyhdistelmä on joko sama kuin alunperin näkymälle määritetty, tai se valitaan ennaltamääritettyjen yhdistelmien listasta. Uusia kynäyhdistelmiä luodaan Kynät ja värit -ikkunassa, joka sijaitsee Vaihtoehdot-valikon Attribuutitkohdassa. Sijoitettujen piirustusten kynäyhdistelmiä voi lisätä projektien kynäyhdistelmiin. Jokaisella kynällä voi olla useampi väri ja kynän leveys, jotka tallentuvat eri kynäyhdistelmiin. Esimerkiksi eri tulostusmittakaavoille on esitallennettu omat kynäyhdistelmät, joiden ansiosta piirustukset pysyvät aina luettavina, ilman että itse kynäasetuksia tarvitsisi muuttaa. Piirustusten hallinnassa määritetään lisäksi kynäyhdistelmästä riippumattomana millä väreillä piirustus tulostuu. Vaihtoehdot ovat: Kynäyhdistelmän värit, Harmaasävyt ja Mustavalkoinen. PT Planssiasetukset koskevat planssin tunnistetta, eli ID-numerointia ja nimeä, masterplanssia sekä sijoitettujen piirustusten ID-numerointia. 1.6.2 Kehys Sijoitetuilla piirustuksilla on plansseille siirrettäessä näkyvä kehys, jonka avulla piirustusta voidaan muokata seuralaisen avulla. Tämä kehys ei näy tulosteissa. Piirustuksen asetuksissa määritetään halutessa tulostuva kehys, jonka viivatyyppi ja -väri ovat valittavissa. 1.6.3 Otsikko Jokaiseen sijoitettuun piirustukseen voi liittää piirustusotsikon. Otsikon sisältö on muokattavissa. Tyypillisesti se sisältää piirustuksen ID-numeron, nimen ja mittakaavan. Käyttämällä otsikossa taustaviitettä, saadaan näkyviin millä plansseilla kyseisiä piirustuksia sijaitsee. 1.7 Linkit Näkymä linkittyy planssille sisäisenä linkkinä ja piirustukset tiedostolinkkinä. Sisäinen linkki tarkoittaa sitä, että jos ArchiCAD-projekti muuttuu ja se tallennetaan, muutos päivittyy välittömästi näkymään, mikäli näin halutaan. Muista ArchiCAD-projekteista voi tuoda näkymiä tai kokonaisia plansseja Järjestely-ikkunan kautta. Myös nämä voivat päivittyä automaattisesti, kun lähdetiedostoa muokataan. Linkitetyn sisällön päivittymistä hallitaan Piirustusten hallinta -ikkunassa. Sisäinen linkki on katkaistavissa piirustuslinkiksi. Piirustuksen asetukset sisältävät piirustuksen tunnistetiedot, päivitysvaihtoehdot, mittakaavan ja kynäyhdistelmän sekä kehyksen ja otsikon säädöt. Myös piirustuksen sijoitustaso valitaan tässä.
KO.PT - 4 2 Käyttöliittymä PT Planssien ja tulosteiden hallintaan on käytössä Projekti-ikkunan välilehtien lisäksi kaksi apuikkunaa. Nämä ovat Järjestely ja Piirustustusten hallinta. Kummatkin löytyvät Projekti-ikkunan vasemmassa yläkulmassa sijaitsevan Projektivalikko-painikkeen putkahdusvalikosta. Lisätietoa apuikkunoista löytyy käsikirjan kohdista KO.KL.11.7 Järjestely ja KO.KL.11.10 Piirustusten hallinta. 3 Työn kulku 3.1 Yksittäiset piirustukset Suositeltava työtapa planssatessa ja tulostaessa on tallentaa mallista, detaljeista tai luetteloista ensin näkymät, joille määritetään sopivat asetukset. Seuraavaksi luodaan tarvitut planssit käyttäen pohjana masterplansseja. Masterplansseihin sijoitetaan masterelementit kuten nimiöt ja mahdolliset planssin reunaviivat. Nimiöissä kannattaa käyttää automaattitekstejä.
KO.PT - 5 Haluttujen näkymien tuomiseen plansseihin on kaksi pääasiallista menetelmää. Näkymät-välilehdestä joko raahataan näkymä auki olevaan planssiin tai käytetään hiiren oikean painikkeen valikosta löytyvää Sijoita planssiin -komentoa. Toivottu sijoituskohta osoitetaan graafisesti tai numeerisesti. Piirustuksen sijoituspiste määräytyy Piirustustyökalun asetusten mukaisesti. 3.2 Piirustussarja Piirustussarjoja määritetään tehokkaimmin Järjestely-ikkunan kautta. PT Piirustussarjalla käsitetään tässä yhteydessä samoilla asetuksilla varustettuja näkymiä, jotka halutaan plansseille samaan asemaan. Näin piirustusten ilme ja sisältö vakioituvat ja laatu pysyy samana sarjaa julkaistaessa. VINKKI: Mikäli toimiston ensimmäisessä ArchiCAD-projektissa tehdään tämä työ tarkasti, on kaikki käytettävissä hyväksi seuraavissakin projekteissa, kunhan muistaa tallentaa projektin avulla oman aloituspohjan. Sekä raahaaminen että kohdevalikon kautta tuominen onnistuvat myös suoraan Sisältö-välilehdestä. Tällöin ArchiCAD tallentaa automaattisesti näkymän Näkymät-välilehteen. Tyypillinen työn kulku pääpiirteittäin: 1. Esikatsellaan piirustus pohjaan, leikkaukseen, julkisivuun, detaljiin, vuorovaikutteiseen selosteeseen, 3D-ikkunaan tai animaatioreittiin halutun näköiseksi. Asetetaan siis sisällön osalta tarpeellisin osin oikein: Mittakaava Esitystavat Mitta-asetukset Rakenteen esitys Zoom 3D-ikkunan asetukset tai Renderointiasetukset Valinta-alue tai 3D-leikkausasetukset Nämä on usein helpoin säätää oikein käyttäen Piirtonäkymä-apuikkunaa. Mikäli toimiston tasoyhdistelmät ja esitystavat ovat vakioituja, ei Muu tai muita sellaisia käsisäätöjä tarvita. Kun näkymä tai joku muu lähde on sijoitettu planssiin, aletaan siitä puhua piirustuksena. Piirustuksen asetuksia pääsee muokkaamaan valitsemalla se ja avaamalla asetusikkuna esimerkiksi hiiren oikean painikkeen valikosta.
PT KO.PT - 6 2. Tehdään Sisällöstä Näkymiä. Avataan Järjestely-ikkuna auki niin, että vasemmalle jää Sisältö ja oikealle Näkymät. Raahataan yksi tai useampia näkymäikoneja vasemmalta oikealle. Raahattaessa (esimerkiksi Kerrokset) kansion sisältö muodostuu automaattisesti näkymiksi. Näin useiden näkymien säädöt tallentuvat kerralla. Raahataan kansio tai piirustusnäkymät näkymistä plansseille, tai painetaan Tallenna näkymä -nappia, kun oikea näkymä tai kansio on valittuna. 4. Tehdään Plansseista Tulosteita. Avataan Järjestelyyn vasemmalle Planssit ja oikealle Tulosteet. Sarjaksi tulee näkyviin joku mukana oleva oletusarvoinen sarja, mikä mahdollistaa kaikkien Näkymien (Views) tai Planssien (Layouts) tulostuksen automaattisesti. VINKKI: Näkymiä kannattaa jakaa kansioihin tarkoituksen mukaan esimerkiksi Lupa-, Työ- ja Mittapiirustussarjoiksi. Näkymiä voi järjestellä raahamalla niitä oikeisiin paikkoihin. 3. Tehdään Näkymistä Plansseja. Avataan Järjestelyyn Näkymät vasemmalle ja Planssit oikealle puolelle. Valitaan/tarkistetaan oletusarvoinen Mastersivu klikkaamalla sen päällä hiiren oikealla ja valitsemalla se oletusarvoiseksi. Oletusarvoinen Mastersivu on merkitty koirankorvalla. Näin piirustussarja sijoittuu Plansseille.
Tehdään uusi Tulostesarja painamalla painiketta, jossa on näkyvän sarjan nimi (Esimerkissä 1 Views). Raahataan haluttu sisältö sarjaan. Valitaan sarjalle Tulosteasetukset, eli Tulostetaanko, Tallennetaanko se tiedostoiksi, Viedään Internetiin vai Piirretäänkö se piirturille tai tallennetaan niihin sopivaan PLT-muotoon (asetus Piirturin asetuksissa). 3.4 Tulosteet Tulostettavat planssit kerätään tulostesarjaan. ArchiCADissä on esitallennettuna tulostesarjoja. Mikäli halutaan luoda uusi sarja, se onnistuu helpoiten Järjestely-ikkunassa. KO.PT - 7 PT Sarjan sisältöä hallitaan sijoittamalla sitä kansioihin. Esimerkiksi tiedostomuoto valitaan Muoto-kohdasta kerralla valitulle kansiolle. Huomaa, että Tiedot- ja Muoto-välilehdet voivat olla piilotettuina. Järjestely-ikkunassa on alimmaisena painikkeet, joista valitaan tulostetaanko kerralla koko sarja, valitut kohteet vai kaikki sarjat. Näin yksittäisten Tallenna tai Tulosta-käskyjen tarve minimoituu ja Projektin sisällön tai/ja Järjestelijän Tulostapainike korvaa ne. 3.3 Planssit Lisätietoa Planssit-välilehdestä löytyy käsikirjan osista KO. KL.11.6.1.3 Planssit ja KM. HAR.20.2.1.1 Planssi. Tulostesarjalle valitaan Tulostus asetuksissa tulostetapa ja mikäli se halutaan tallentaa, paikannetaan tallennussijainti. Tiedostomuodon voi haluttaessa määrittää jokaiselle tulostesarjan planssille erikseen. ArchiCADissä on mahdollista tulostaa myös suoraan mistä tahansa ikkunasta Arkisto-valikon Piirrä tai Tulosta-komentoja käyttäen. Sarjan sisällön saa PDF-muotoon valitsemalla sarjan Tulostusasetukseksi tallenna. Mikäli planssit on sijoitettu kansioon, on kansiolle valittavissa Liitä yhdeksi PDFtiedostoksi. Jos samoja plansseja on kuitenkin tarkoitus projektin edetessä tulostaa useampaan otteeseen tai eri vastaanottajille, on yllä kuvatusta työtavasta selkeää hyötyä. Kerran määritetyt asetukset säilyvät, joten jatkotyöskentely nopeutuu. Samoin piirustusten ja planssien päivittäminen helpottuu. Näkymien tekoa, planssausta ja tulostusta käsitellään myös Harjoituskirjan osassa KM.HAR10.20 Harjoitus 20 Näkymät, Planssit ja Tulosteet. Tulosteiden hallintaan käytetään joko Projekti-ikkunan Tulosteet-välilehteä tai Järjestely-ikkunaa. Lisätietoa Tulosteet-välilehdestä löytyy käsikirjan osista KO. KL.11.6.1.4 Tulosteet ja KM.HAR10.20.2.3 Tulosteiden tekeminen.
KO.PT - 8 PT 3.4.1 PDF PDF-tiedostot ovat korvaamassa aiemmin laajalti käytettyjä PLT-tiedostoja. Tiedostomuoto on monikäyttöinen, koska sen avulla tulosteet voi helposti välittää lukuohjelman ladanneille. Näin asiakas, yhteistyökumppani tai kopiolaitos saa tiedon tulostus- ja lukukelpoisessa muodossa. Planssin tai minkä tahansa muun ArchiCAD-ikkunan sisältö on tallennettavissa PDF-muotoon myös suoraan ikkunasta. Julkaisun käyttö laadun varmistamiseksi on kuitenkin suositeltavaa. Julkaisun avulla saman kansion sisällä olevat näkymät tai planssit saadaan koostettua yhdeksi PDF-tiedostoksi. 3.4.3 PLT Tiedostomuoto on alunperin Hewlett Packardin luoma. Viralliselta nimeltään se on HP-GL-tiedosto. Se on tarkoitettu tulosteiden välittämiseen kopiolaitoksille. Planssin tai minkä tahansa muun ArchiCAD-ikkunan sisältö on piirrettävissä PLT-tiedostoksi suoraan ikkunasta tai planssilta. Kopiolaitos toimittaa tyypillisesti tiedot piirturin asetuksista, joita käyttäen PLT-tiedostot heille luodaan. Ne syötetään kohtaan Arkisto Piirturin asetukset. Asetukset kannattaa kuitenkin tallentaa toimiston aloituspohjan Masterplanssien asetuksiin. Tällöin käytetään suoraan Arkistovalikon Piirrä... -käskyä. Julkaisun käyttö laadun varmistamiseksi on näin ollen suositeltavaa. Julkaisutapa on tällöin Piirrä. 3.4.2 DXF/DWG DXF/DWG-tiedostot ovat julkaistavissa piirustussarjana, joko Näkymistä tai Plansseilta. Tiedostot kannattaa sijoittaa Piirustussarjaan kansion sisälle. Näin valitsemalla kansion useille tiedostoille saadaan samat tallennusasetukset kerta kerran jälkeen. Näin asetukset tehdään vain kerran projektissa. Planssin tai minkä tahansa muun ArchiCAD-ikkunan sisältö on tallennettavissa DXF/ DWG-muotoon myös suoraan ikkunasta. Julkaisun käyttö laadun varmistamiseksi on kuitenkin suositeltavaa.
2.5.2008 ArchiCAD 12 UO.AC12-1 AC12 ArchiCAD 12:n uudet ominaisuudet AC12 1 Verhorakenne Uusi Verhorakenne-työkalu, mahdollistaa verhorakenteiden luomisen Pohjassa, Leikkauksissa ja 3D-ikkunassa. Verhorakenne esittelee ArchiCADiin ensimmäisen Järjestelmä-työkalun eli kokonaan uudentyyppisen lähestymistavan rakennuselementteihin. Verhoseinä on on osista koostuva hierarkkinen kokoonpano, jonka osia muokataan yhdessä tai erikseen. Verhorakenteella määritellään, sijoitetaan ja muokataan elementtiä, joka koostuu kaaviosta, rungosta, paneeleista, varusteista ja liitoksista. Nämä ovat verhorakenteen osat, jotka järjestyvät ennaltamäärätyn ja muokattavan kaavion mukaisiksi. Koko rakenteen hierarkian muokkaamiseksi, Järjestelmä-tasolla, määritellään kaavion yleiset asetukset ja osat. Osat on jaoteltu monisivuiseen ArchiCADissä uudenlaiseen keskustelu-ikkunaan.
UO.AC12-2 AC12 Verhorakenteita muokataan kuten muitakin rakennuselementtejä ArchiCADissä. Erona on se, että rakenteen osia muokataan ilman että niiden välinen linkitys katkeaa tai järjestelmä purkautuu. Rakenteen osien graafinen muokkaus tapahtuu erillisessä muokkaustilassa. Tämä on erillinen 3D-näkymä, joka on normaalin 3D-ikkunan kaltainen, käytössä on tällöin erityiset toiminnot osien muokkaamiseksi. Tällöin vain verhorakenteen osat ja kaavio ovat muokattavissa, vaikka muu 3D-malli näkyisikin, se toimii vain viitteenä. Koska verhorakenteen osat ovat tyypillisesti monistuvia ja keskenään samankaltaisia, on käytössä omat Etsi ja valitse -toiminnot sekä uusi kahva-toiminnallisuus osien tunnistamiseen ja muokkaukseen. Samansuuntaiset osat saadaan valituiksi kahvan avulla. Kun verhorakenteen osa on valittuna, sen parametreihin on mahdollista tehdä muutoksia asetuksissa. Koska verhorakenne on usein erikoinen geometria, joka ei välttämättä kohtaa vaaka- tai pystytasoa, on käytössä joustavat syöttötasot, joilla vapaita mittoja on helpompi syöttää. Myös uutuutena muihin työkaluihin verrattuna ovat käytössä piirtäminen leikkauksissa, äärimuodon muokkaus ja vapaa kierto. 2 3D-dokumentti Käyttöliittymäohjelman avulla saadaan nyt tehtyä portaan 2Dasetukset, joustavammin kuin ennen. Tekstejä voi liikutella vapaasti ja kaiteen esitys Pohjassa ja 3D-ikkunassa on laajemmin säädettävissä. StairMaker portaisiin on tullut neljä uutta perustyyppiä: Kierto alapäässä ja yläpäässä, U-porras toisensuuntaisella kierrolla sekä molemminpuolisella kierrolla. Käyttäjä määrää kierrossa olevien askelmien määrän, muut parametrit asettuvat näiden mukaisesti. Vastaavasti kierron alkupisteen etäisyys portaan nurkasta on määriteltävissä. 4 Rakenne-esitys Osittainen rakennekerrosten esitys, rakennetyyppien Runko/Kuorikerroksille, sekä poikkileikkausprofiileille. Rakennekerrosten esitys/piilottaminen, koko rakenne, vain runko, tai ilman pinnoitteita. Asetus tallentuu näkymän asetuksiin. 3D-Dokumentti on pohja dokumentille (leikkeelle), jossa mittojen, selitteiden, ja muiden 2D-elementtien lisääminen on mahdollista. Tämä mahdollistaa esimerkiksi mitoitettujen ja selittein täydennettyjen kolmiuloitteisten detaljien luomisen. Dokumentti luodaan: Asettamalla halutut 3D-ikkunan asetukset Valitsemalla haluttu aksonometria tai perspektiivi Ottamalla valinta-alueelle, 3D-leikkausasetuksiin tai valintaan halutut elementit Luomalla uusi 3D-dokumentti Dokumentti-3D- Dokumentti- Luo 3D-dokumentti Lisäämällä tekstit, mitat ja merkinnät. 3 Stairmaker-parannukset Monipuolisempi portaiden 2D-esitys ja parannettu käyttöliittymä. Portaan asetuksissa on nyt enemmän säätöjä Pohja-esitykseen. Rakennekerrosten näkyminen: koko rakenne
UO.AC12-3 6 Tasaa / Jaa elementit Rakennekerrosten näkyminen: ilman pinnoitteita Rakennekerrosten näkyminen: vain runko 5 Kaksisuuntainen otsikointi Piirustustyökalun asetuksissa voi nyt laittaa päälle kaksisuuntaisen linkityksen. Linkityksellä saadaan Planssien ID-kentän tieto Piirustuksien otsikoihin. Käytännössä tämän avulla saa niiden planssien nimet otsikkoon, joilla kyseinen piirustus on sijoitettuna. Kaikkia elementtejä voi nyt tasata ja jakaa, sekä 2D- että 3Dikkunoissa. Tekniikat on poimittu muista yleisistä toimisto-ohjelmista. 6.1 Tasaa-oikotie Nopea tapa siirtää elementtejä näytöllä on tasata niitä: valitut elementit liikkuvat Vaihto- ja nuolinäppäin alhaalla. Näin elementti siirtyy ylös, alas, oikealle tai vasemmalle. Tasauskerroin eli jakso on apuverkon jakson mittainen. Jakso asetetaan Näkymä-valikon kohdassa Verkon asetukset-perusnäkymä ja verkko. Suuremman jakson saa käyttämällä Shift-Alt ja nuolinäppäintä, tällöin käytössä on Perusnäkymä ja verkko-kohdassa asetettu pääverkko. 6.2 Jako Kohdan Muokkaus-Tasaa ja Jaa -käskyillä voi elementtejä jakaa suhteessa toisiinsa tai piirrettyyn viivaan, eri tavoin. Jako vasemmalle tai oikealle Jako ylös tai alas Keskitys Erikoisjako piirrettävän viivan tai olemassa olevan elementin suhteen. Jako on tehtävissä, jos valittuna on vähintään kaksi elementtiä. 7 Keskustelu-ikkunan parannukset 7.1 Jakolehdet Jakolehtien avulla ikkunoita voi helpommin ja vuorovaikutteisemmin venyttää. Uusia jakolehtiä käytetään: Tasoasetuksissa Viitteissä (Hotlink Manager) Työympäristö-asetuksissa (Näppäinoikotiet, Työkalu-paletti, Oletus (Työkalun)-asetukset, Tiedot-paletti, Painikepalkit, Valikot). Lisäksi Tasoasetuksissa ja Objektityökalujen asetuksissa, voi kaksoisosoittaa jakolehden päällä sen avaamiseksi tai sulkemiseksi. 7.2 Venyvät ja lajittelevat otsikot Otsikkokentän osoittaminen ja osien vetäminen muuttaa tai lajittelee nyt seuraavien ikkunoiden sisältöä: Muisti Kerrosasetukset Laajennusten hallinta Sijoita viite Xref-hallinta DXF-DWG -kääntäjä Objekti Projektin tiedot Päivitä Vyöhykkeet 7.3 Liikkuminen objektityökalun asetuksissa Objektin asetuksissa, kun valitaan objekti kansiosta, objektin asetukset tulevat näkyviin ikkunan oikeaan laitaan. Nämä asetukset säilyvät esillä, vaikka selattaisiin muissa kansioissa olevia objekteja. Jotta valittuna olevan objektin paikka kansioissa saadaan esille, osoitetaan Näytä kirjastossa -kolmiopainikkeesta, joka sijaitsee objektin esikatselukuvan vieressä. AC12
UO.AC12-4 AC12 8 Leikkaus / Julkisivu -merkin esitys Leikkaus- ja Julkisivumerkkien esitys ei ole enää Esitystapa. Asetukset säädetään yksilöllisesti kunkin merkin asetuksista. 9 Uudet aukkopielet oviin ja ikkunoihin ArchiCAD sisältää nyt laajemmat mahdollisuudet määrittää pielet oviin ja ikkunoihin. Vakiokirjaston objekteille nämä näkyvät ovien ja ikkunoiden käyttöliittymäasetuksissa. Aikaisempien versioiden pielimuodot ovat käytössä ikkunoille ja oville, jotka eivät käytä uusia pieliä. 10 Täyte-työkalun parannukset 10.3 Uusi täytetyyppi GDL-objekteihin Peittävän tai läpinäkyvän täytteen saa nyt objektiin. Myös kuvan saa GDL-objektin täytteeseen. 11 PMK-tiedostomuoto ArchiCAD 12 -versiossa näkymän voi Julkaista PMK-muotoon Projektin sisällöstä. Tämä ArchiCAD-tiedostomuoto on erityisen kevyt ja pieni. Tallennusta kannattaa käyttää mikäli iso projekti on jaettu useisiin tiedostoihin (esimerkiksi Malli.pln ja Planssit.pln), ja projektia tehdään verkossa tiimityössä isommalla työryhmällä. 12 Uudistunut mitoitus Mittapisteiden syöttö on helpompaa kuin koskaan ennen. Nyt mittaviivojen esikatselu näyttää viivat ja pisteet esikatseluna lennossa. Kaikkiin suuntiin toimiva syöttötapa, mahdollistaa mittaviivan suunnan visuaalisen valinnan yhdensuuntaisten linjojen suhteen. 12.1 Mitoitus 3D-Dokumentti-ikkunoissa 3D-dokumentti-ikkunoissa, erillinen syöttötapa mahdollistaa mittojen syötön minkä tahansa osoitetun pinnan suhteen. 12.2 Seuralaiset mittojen muokkauksessa Valittuja mittaviivoja muokataan nyt tilanteen mukaisen seuralais-paletin avulla. ArchiCAD 12:ssa on lisämahdollisuuksia täytteiden luomiseen ja sijoittamiseen. 10.1 Täytetyypit Täyte-valikoissa täytteet jaetaan nyt: 10.1.1 Yksiväriset täytteet Yksivärisiin täytteisiin kuuluvat Yhtenäinen: Tästä näkyy vain edusta, koska se peittää taustan. Tyhjä: Tästä näkyy vain tausta, koska edusta on nolla. Täytteitä, joiden läpinäkyvyys on ennalta määrätty (esimerkiksi 25%, 50%, 75%). Näitä prosentteja voi määrittää kohdassa Vaihtoehdot-Attribuutit-Täytteet. Lisäksi on mahdollista luoda uusia tämäntyyppisiä täytteitä, halutulla peittävyysarvolla, osoittamalla Uusi- Yksivärinen. 10.1.2 Kuvatäytteet Kuvatäytteellä voi käyttää kuvatiedostoja piirtotäytteen päällä. Oletuksena ArchiCAD 12 sisältää kaksi kuvatäytettä, uusia voi luoda itse. 10.1.3 Vektoritäytteet ArchiCADin sisäänrakennettuja täytetyyppejä, joista voi monistamalla muokata omia vektoritäytteitä. 10.1.4 Kuviotäytteet Täytteet jotka muodostuvat viivoista ja kaarista. 10.2 Parempi Vyöhyketäytteiden esitys Vyöhykkeiden ja täytteiden esitys on nyt Esitystavoissa nimetty kohdaksi Ohita täytteen näkyminen. Oletuksena kaikkien täytteiden esitys määritellään elementin asetuksissa (aiemmin kuten asetuksissa). ArchiCAD 12-versiossa. 13 DWG-yhteensopivuuden parannukset 13.1 ACIS-tuonti Uuden toiminnon avulla AutoCAD 3D Solidit, Regionit ja Bodyt kääntyvät GDL-objekteiksi. Tällaisen objektin avaaminen tai liittäminen tuo esiin ikkunan jossa osoitetaan paikka luotaville objekteille. Yleensä on suositeltavaa liittää objektit projektikohtaiseen kirjastoon. 13.2 Täyte-Hatch muunnostaulukko Kääntäjän asetuksiin on asetettavissa täytteiden muunnostaulukko jossa asetetaan ArchiCAD-täytteiden AutoCAD Hatch-vastineet. 13.3 Attribuuttien siistiminen (Purge) Tallennettaessa DWG-muotoon, vain projektissa käytetyt Attribuutit tallentuvat haluttaessa mukaan. Tämä luonnollisesti pienentää tiedostokokoja. Ylimääräisten Attribuuttien poisto valitaan kääntäjän asetusten Muuta kohdasta. Tämä tarkoittaa että käytettäessä tallennuksessa DWG-mallitiedostoa, sen sisältävät attribuutit, joita ei ole käytetty projektissa eivät tallennu mukaan. 13.4 LTScale DWG-tiedostoissa käytetty LTScale muuttuja tulkitaan nyt oikein, avattaessa tai liitettäessä DWG-tiedostoja ArchiCADiin. Uudet viivatyypit luodaan tarvittaessa riippumatta alkuperäisen viivan kuvion mitoista.
UO.AC12-5 13.5 Planssin sisällön tallentaminen DWG-muotoon Kun planssi tallennetaan DWG-tiedoston Paperitilaan, siirretään projektin piirustusten sisältö DWG-tiedoston Mallitilaan, riippumatta piirustuksen tilasta ja lähteestä. Jopa ulkoisten piirustusten sisältö sekä sisäisten päivittämättömien lähde piirustusten siirtyy mallitilaan, koska tämä sisältö siirretään nyt DWG-mallitilan tasoille. Tämä toimii mikäli kääntäjän asetuksissa on valittuna Tallenna planssi -kohdassa joko Paperitila rajatulla piirustussisällöllä tai Paperitila täydellä piirustussisällöllä. 14 Nopeus 14.1 Moniytimisten prosessorien tuki ArchiCAD 12 -versiosta alkaen moniytimisiä prosessoreja suositellaan ja niistä tulee vakioratkaisu toimistojen tehotyöasemiin. Moniydinkoneella ArchiCAD 12 on edeltäjiään nopeampi. Alueet, jolla selkeä nopeuslisä on nähtävissä ovat liikkuminen mallissa sekä 3D-mallin luonti ja varjostus leikkauksissa. 15 Moniarkkiplanssi elementtitaulukoille ja listoille Vuorovaikutteinen elementtitaulukko tai projektitaulukko, joka sijoitetaan näkymänä planssille sovittuu (taittuu) automaattisesti kokonsa mukaan useammalle planssille. AC12 14.2 Kuvien ja täytteiden käsittely Uusi tekniikka mahdollistaa merkittävän nopeuslisän bittikarttojen ja isojen täytteiden käsittelyssä sekä suunnittelun aikana että planssien luonnissa että päivittämisessä. Myös PDF-tiedostojen luominen nopeutuu. 14.3 Planssivihko Suurten planssien käsittely nopeus on muuttunut merkittävästi. Näytön esikatseluvaihtoehdoilla saadaan valituksi piirustusmateriaalin tarkkuus näytöllä. Suurissa planssivihkoissa, tehty valinta vaikuttaa nopeuteen merkittävästi: Täysi tarkkuus (Piirustus täydellä tarkkuudella, päivittyy aina) Nopea esikatselu (Nopeampi liikkuminen, Piirustuksen päivitys vain täydellisellä Mieti uudestaan käskyllä planssilla, tai piirustuksen päivityksen yhteydessä) Ei esikatselua (Nopein liikkuminen) 16 Moduulimerkintä-työkalu Moduulimerkinnällä sijoitetaan Verkkoelementtejä yksittäin tai Moduuliverkkona. Näin asetetaan paikallinen verkko, jonka samalla sijoittamat elementit ovat mallin osia. Verkko toimii muokkausapuna sekä useiden elementtien sijoituksessa että mallin osien sijaintien tunnistuksessa. HUOMAA Moduulimerkintä on ollut saatavissa aiemmissa versioissa Namuna. Nyt se on vakiona asennuspaketissa mukana.
UO.AC12-6 17 Viitteiden hallinta 18 Selite-työkalun parannukset AC12 Viitteet päivitetään nyt kerralla. Tämä tarkoittaa sitä, että sisäkkäiset viitteet päivittyvät suoraan päivittämällä päätiedoston, ilman erillistä viitetiedostojen avausta ja tallentamista. ArchiCAD 12:ssa on uusi Selitetyyppi: Osan selite. Se toimii tässä vaiheessa vain Verhorakenteelle ja on sijoitettavissa Leikkausikkunassa. Selitteen nuolenpään esitys on nyt säädettävissä mittakaavaherkästi (kuvassa). Kokonaan uusi käyttöliittymä antaa paremman tilannekuvan käytetyistä Viitteistä ja niiden hierarkiasta. Viite on suoraan Viitteiden hallinnasta avattavissa muokattavaksi erillisessä ArchiCADissä. Parempi suorituskyky, pienemmät tiedostokoot mikäli samaa viitettä on sijoitettu toistuvina kopioina. Uusi osoitintyyppi, osoitin alleviivatulla tekstillä.
17.7.2008 ArchiCAD 12 KIR.PK12-1 PK12 Peruskirjasto 12 PK12 ArchiCADin uudet ominaisuudet ovat muuttaneet monen objektin käyttöluonnetta tai jopa tarpeellisuutta. Monessa tapauksessa esimerkiksi materiaalien verkkopintoja on luontevaa ja mahdollista kuvata tekstuureilla ja 3D-rastereilla. Samalla lisääntyneet ominaisuudet ovat luoneet uusia haasteita käytettävyydelle, koska eri tilanteissa erilaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Tietomallien yhteiskäytössä korostuu tarve tunnistaa objektien tietosisältö yhdenmukaisella tavalla. Tähän haasteeseen vastataan vakioimalla nimityksiä. Peruskirjasto 12:ssa esimerkiksi muuttujanimet eivät välttämättä ole vielä lopullisia, joten toivomme käyttäjäkunnalta aktiivisuutta niiden mukauttamiseksi suunnittelua paremmin palveleviksi. Tästä peruskirjastosta on tarkoitus tuottaa yleinen ja avoin, jatkuvasti kehittyvä järjestelmä. Yhtenä tärkeänä näkökulmana onkin ollut mallien julkinen saatavuus ja siten tiedon jakeluvapaus suunnittelijoiden kesken. GDL-objekteja on saatavilla maailmanlaajuisesti jo lukuisia. Objektit ovat kuitenkin hyvinkin erinäköisiä ja tekijänsä käsialan mukaisia. Vaikka ne yksittäisinä suoriutuisivatkin tehtävistään loistavasti, voi niiden yhteiskäyttö muiden objektien kanssa muodostua työlääksi. Kirjastossa oleva Seliteleima kykenee selittämään minkä tahansa objektin ominaisuuksia eli esittämään tietoja pohjassa sekä leikkaus- ja julkisivunäkymissä. Tämä toivottavasti sopeuttaa eri objekteja suunnitelmien yhtenäiseen esitystapaan. Vastaavasti ikkunoita ja ovia varten on uusi Littera-objekti. Tämän peruskirjaston tarkoituksena on täydentää Graphisoftin luomaa ja M.A.D. Oy:n suomentamaa ohjelmiston mukana tulevaa ArchiCAD-kirjastoa. Peruskirjasto 12 objektit on tehty käyttäjien apuvälineeksi ja alustaksi omien objektien luomiselle. Tässä ohjeessa kuvataan lyhyesti joitakin objektien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia. 1 Suomalainen Peruskirjasto Suomalainen ArchiCAD Peruskirjasto on tehty maamme erityistarpeisiin. Peruskirjastolla on pitkä perinne jo useamman version ajalta, sisältöä on tarkennettu ja laajennettu vuosien varrella. ArchiCAD kahdentoista kirjastot on pitkälle ohjelmoitu uudestaan, ja niissä on otettu käyttöön GDL-kielen uusia ominaisuuksia. Tästä syystä kirjastojen objektit eivät ole yhteensopivia ArchiCADin vanhempien versioiden kanssa. 2 Kirjastosta ja sen sisällöstä ArchiCAD-ohjelman mukana tuleva kansainvälinen kirjasto on jo kohtuullisen kattava, joten tarkoituksena onkin ensisijaisesti täydentää sitä tarvittavin osin ja käyttää kirjastoja yhdessä. Kaikkia kirjastoja (Kirjasto 12 ja kaikki aiemmat peruskirjastot) voi nyt käyttää yhtäaikaisesti. M.A.D. CDltä voi asentaa pelkän uuden Peruskirjasto 12:ta tai erikseen myös vanhemmat 7, 8 ja 10- peruskirjastot, jotka on tallennettu ArchiCAD 12 muodossa. Peruskirjasto 12 objektit ovat parhaiten yhteensopivia Kirjasto 12 objektien kanssa, mutta vanhempiakin objekteja on muutettu. Esimerkiksi oletusarvoja on muutettu vastaamaan aloituspohjan asetuksia niiltä osin kuin se on ollut mahdollista. Kynien ja täytteiden yhdenmukaisissa säädöissä on pyritty huomioimaan tarve toimistokohtaisille muutoksille sekä objektien käyttäytyminen esimerkiksi DWG-tallennuksessa. Tälläisiä asetuksia ovat esimerkiksi täytteen näkyminen oletuksena tyhjänä, taustaltaan valkoisena. Kirjastoja ei pidä käyttää vanhemmissa ohjelmaversioissa, joten erotuksena niiden nimessä on 12 -pääte. Kuitenkaan objektien nimiä ei ole muutettu, jotta niitä voi käyttää avattaessa vanhoja projekteja. Myöskään varsinaista toiminnallisuutta ei ole pyritty muuttamaan, mutta käyttäjän tulee muistaa virhetilanteiden ole-
KIR.PK12-2 PK12 van mahdollisia ja tarkistaa suunnitelmat käyttöönoton yhteydessä. Pääsääntöisesti aloitetut projektit viedään loppuun aloituksessa valituilla kirjastoilla ellei erityistä syytä kirjaston vaihtamiseen kesken projektia ole. Peruskirjasto 12 objekteissa on käytetty yhdenmukaista rakennetta. Osa objekteista on päivitetty aikaisemmista perusobjekteista, joten käytettäessä niitä yhdessä vanhempien kirjastojen kanssa saattaa tuntua päällekäisyyttä. Nämä objektit on tarkoitettu käytettäväksi pohjina uusia ja omia objekteja tehtäessä. Objektien ohjelmat sisältävät selityksiä sekä rakenteen, jota voi täydentää 2D- ja 3D- mittakaavasidonnaisilla kuvauksilla tarpeen mukaan. Tässä vaiheessa julkaistavissa objekteissa ei mittakaavaisuutta ole juurikaan hyödynnetty, mutta ohjelma (koodi) on valmiiksi olemassa tulevaa kehitystä varten. Kaikkia objekteissa olevia ominaisuuksia ei välttämättä ole hyödynnetty. Tämä kirjasto sisältää ehdotuksen muuttujien nimeämiskäytännöstä objektien tietosisällön jäsentelemiseksi. Vielä tätä kirjoitettaessa mallintamissäännöt tai tavat eivät ole yleisesti vakiintuneet, mutta sekä yritysten sisäisiä että julkisia ohjeita on jo julkaistu. Vaikka tietomallintamisessa ei varsinaisesti objektien tietosisältöihin vielä puututa, senkin aika kyllä tulee. Mietitty ja tarkoituksenmukaisesti jäsennelty rakenne mahdollistaa myös uusien tuoteosakirjastojen tekemisen laajemmassa määrin, koska jokaisen tuoteosatoimittajan ei tarvitse tehdä sitä uudelleen. Toisaalta yhteinen perusrakenne helpottaa suunnittelijaa käyttämään eri kirjastojen objekteja tehokkaammin, koska niiden peruskäyttötapa on yhdenmukainen. Luonnollisesti kaikissa tuotteissa tulee edelleen säilyttää mahdollisuus myös uuden luomiseen sekä ennalta tuntemattoman geometrian kuvaamiseen hankkeessa. 3 Perusobjekti 4 Tietomallintaminen Vaikka objekteissa näyttäisikin olevan paljon lisäparametreja, ei kaikkia suinkaan ole pakollista käyttää hankkeen laajuudesta tai mallin käyttötarkoituksesta riippuen. Tietokentät ovat objekteissa valmiina, jotta tietoja voidaan niihin tarvittaessa täydentää hankkeen edetessä. Peruskirjasto 12 objekteissa on automaattisesti määriä tuottava määrälaskentaohjelma. Perusasetuksena kaikista elementeistä saadaan esimerkiksi Talo2000-nimikkeistön mukainen rakennusosaluokan tai rakennusosatuotteen nimike. Lisäparametrien näkymisessä on pyritty huomioimaan niiden käyttötarve vuorovaikutteisissa selosteissa. Parametrien ryhmittely on tehty pääasiallisesti niin, että peruskäytössä olevia lisäparametreja hallitaan käyttöliittymässä. Tuotetiedot ovat lisäparametrilistassa. Tuotetietojen käyttötapaa ei vielä ole tarkemmin ohjeistettu. Esimerkiksi Status-kentän arvolla (uusi, purettava, siirrettävä, jne.) voi olla merkitystä vain tietyissä erikseen sovittavissa hankekuvauksissa. Kirjaston uudet objektit on tuotettu yhden Perusobjektin pohjalta. Rakenteen käytöllä on kolme päätarkoitusta: luoda käytettävyydeltään yhtenäinen käyttöliittymä ja tietosisältö kolmannen osapuolen, esimerkiksi määrälaskijan tarpeisiin yhteensopivuus muiden objektien kanssa, esimerkiksi yhteinen kynä- ja täytevalinta muiden kirjastojen objektien kanssa käyttäjälle helposti monistettava ja edelleen kehitettävissä oleva rakenne Objekteissa on käytetty kolmenlaisia muuttujanimiä (lisäparametreja). Näitä ovat Graphisoftin kirjastoissa käytetyt (esimerkiksi gs_frame_thk, gs_fill_pen), tämänhetkisen tietämyksen mukaiset ominaisuuskuvaukset (esimerkiksi paloluokka, tuotenumero) sekä puhtaasti objektikohtaiset muuttujat (esimerkiksi salekor, xmaara). Kaikilta osin puhtaaseen järjestelmään ei vielä kuitenkaan ole päästy, koska esimerkkinä käytetyssä ArchiCAD-kirjastossa esiintyy erilaisia versioita eivätkä kansalliset muuttujanimet ole vielä saaneet käyttäjien hyväksyntää. Ensisijaisesti onkin siis haettu objektien kansainvälistä yhteensopivuutta kynä-, täyte- ja materiaaliasetusten tasolla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sekä Peruskirjasto 12 että ArchiCAD-kirjaston elementin voi valita yhtäaikaisesti ja muuttaa kummankin täytetyypin asetuksista yhdellä kertaa.
KIR.PK12-3 5 Objektin origo Objektien mallinnus on tehty niin, että mallinnuksen origo on tietyssä kohdassa kappaleen ominaisuuden tai käyttötarkoituksen mukaan. Tällä tavoitellaan käytettävyyttä objektikirjastoa selattaessa sekä varsinkin vaihdettaessa samaa käyttötarkoitusta varten oleva objekti, esimerkiksi toiseen kalusteeseen. ArchiCADin uusimmissa versioissa asian merkitys ei korostu, koska edellinen käyttäjän valitsema sijoituspiste on useimmissa tapauksissa käytettävissä automaattisesti. Origopisteen sijainnilla on merkitystä myös esimerkiksi kutsuttaessa kalusteita kalusteryhmä-objektiin. Origon muistinvarainen sijainti perustuu symmetria-akseleihin sekä käyttötarkoitukseen (kätisyys tai minkä suhteen objektin koko yleensä muuttuu). Tuoli-objektin origo on perinteisestä poiketen etureunassa, jotta sen kutsuminen ja vaihtaminen kalusteryhmäobjektissa olisi luontevampaa. 6 Perusobjektin käyttö erikoistilanteissa Perusobjektin 3D-tarkkuuden yksi vaihtoehdoista on toisen samassa kirjastossa olevan elementin kutsuminen. Toista objektia kutsutaan nimeltä ja koon (x, y, z)-arvoilla. Tällöin objektin muut mahdolliset lisäparametrit ovat kutsuttavan oletusarvojen mukaisia. Kutsuttavan geometrian kanssa voi käyttää itse tehtyä kuvausta tai projisoitua näkymää. Suositeltavaa on tallentaa objekti uudella nimellä sekaannusten välttämiseksi. Näin symbolin voi tehdä esimerkiksi toimiston standardien mukaisiksi, mutta havainnekuvissa käytettävä kuvaus voi olla kulloinkin erilainen. Projisoitua näkymää käytettäessä symbolin kuvaus muodostetaan kolmiulotteisesta kuvauksesta. Valinta on valmiiksi Symboliasetuksissa. Tämä on luontevaa varsinkin erikoistapauksissa, joissa objektia halutaan kallistaa. 7 Peruskirjasto-objektien käyttöesimerkit Peruskirjasto 12 sisältää kolme erilaista tapaa tuottaa älykästä tekstiä. Näistä perinteisin on valinta Teksti symbolissa, joka on luonteeltaan päällä tai pois. Tämä soveltuu yksinkertaisiin tilanteisiin, joissa tieto halutaan pääsääntöisesti aina näkyviin. Tekstin esittämistä voidaan silti ohjata mittakaavan mukaan ja sen sen sijaintia voi muuttaa raahaamalla pohjassa. Älykkäämpi selite on Seliteleima. Se on erillinen objekti, joka liitetään selitettävään objektiin. Tämä onkin oleellisin tieto: selite selittää objektin ominaisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos tieto suinkin on luettavissa selitettävästä objektista se tulee luoda sinne ja vasta sitten kirjoittaa se käsin selitteeseen. Tämä siksi, että esimerkiksi määrälaskentarivit tuotetaan objektista, ei selitteestä. Vastaavasti selitteen tiedot päivittyvät automaattisesti, jos objektiin tehdään muutoksia esimerkiksi koon tai käyttötarkoituksen osalta. Koska seliteleima on erillinen objekti, se sijaitsee halutulla kuvatasolla ja siten sen näkyvyyttä hallitaan ensisijaisesti näkymään tallennetun kuvatasoyhdistelmän avulla. Koska käyttäjiä ja tarpeita on erilaisia, on selitteessä mahdollisuus myös rivikohtaisesti säätää sen näkyvyyttä sellaisenaan tai mittakaavarajoitetusti. Rivit ovat supistuvia, joten jos yksittäistä riviä ei esitetä, tiivistyvät muut rivit. Selite ei ole Peruskirjastoon sidottu vaan sillä voi selittää mitä tahansa objektia pohja-, leikkaus- ja julkisivunäkymissä. Osa yleisistä objekteista tarvittavista tiedoista on tallennettu putkahdusvalikoihin, mutta mikä tahansa objektikohtainen muuttujan arvo on haettavissa (toimintajärjestystä voi vaihtaa): 1. Valitse selitettävä objekti ja avaa se Arkisto Kirjastot ja objektit Avaa objekti -komennolla (jos objekti on valittuna komento avaa objektin suoraan). 2. Katso halutun lisäparametrin kohdalta muuttujan nimi. 3. Avaa selitetyökalu ja valitse selitettäväksi elementiksi Objekti ja selitteeksi Seliteleima 12. 4. Kirjoita muuttujan nimi haluttuun kenttään. 5. Valitse selitettävä objekti ja liitä siihen selite esimerkiksi Tiedotpaletin valinnalla. Jos muuttujanimeä ei objektista löytynyt, kentässä lukee muuttujanimi selitteessä sellaisenaan. PK12 Kuva ei ole aksonometria 3D:stä, vaan pohjapiirroksessa oleva symboli, jonka Perusobjekti muodostaa automaattisesti kutsutusta ja kahteen erisuuntaan kallistetusta roskalaatikosta. Vastaavanlainen ominaisuus löytyy myös Kutsuja PK10 -objektista. Kuvan selite hakee elementistä sen ID-kentän arvon (KA-11) sekä koon, josta kuitenkaan korkeutta ei ole haluttu esittää. Objektin nimeä ei näy vaikka se on valittuna, koska mittakaavaraja estää sen näkymisen tässä näkymässä. Rivin poisjääminen ei jätä tyhjää riviä vaan selitetekstit tiivistetään. Kuvan esimerkkiselitettä on vielä kierretty ja siihen on lisätty täyte ja kehys. Vaihtoehdolla Käytä työkalun asetuksia osa tiedoista säädetään asetukset-ikkunan toisessa näkymässä, joka on näkyvillä myös Tiedot-paletissa.
KIR.PK12-4 PK12 7.1 Piirustussymbolit Piirustusmerkinnät-kansioon on koottu merkkejä, joilla täydennetään ja selitetään projektin erilaisia piirustuksia. Kaikkien piirrustusmerkintöjen kirjaisintyyppiä sekä tekstin väriä voi muokata. Paikkakoordinaatti näyttää objektin sijoituspaikan x-, y- sekä z- koordinaatit. Piste voidaan näyttää myös projektin 3D-näkymässä. Valinta tehdään objektin asetukset- välilehdellä. Kiinnitys-kohdan 9 vaihtoehtoa muuttaa tekstin sijainnin sijoituspisteen suhteen. Objektia käytettäessä kannattaa käyttötarkoituksesta riippuen olla Tartu elementtiin nurkista -valinta tai verkkoon tarttuminen olla päällä. Moduuliverkon kanssa työskennellessä, koordinaattiobjektia voi käyttää koordiaattiverkkona. Koordinaatti-objektit lisätään verkkoon kohdasta Verkkoasetukset Yleiset asetukset Sijoita elementit verkon risteyskohtiin. Objekti sijoittuu verkon jokaiseen solmukohtaan, näyttäen verkon pisteiden sijainnin. 7.2 Aukot Peruskirjaston ikkunaobjektiin voidaan nyt uutena ominaisuutena määritellä asennusvaralle oma materiaalinsa ja värinsä Ikkunan asetusten Materiaalit-välilehdeltä. Peruskirjasto 12:sta uusia piirustusmerkintäobjekteja ovat Betonimerkintä, IVL-175, Kovavilla 2D, Pehmeävilla 2D, Nimiö ja Paikkakoordinaatit. Lisäksi kansiosta löytyvät vanhat tutut objektit, muutosnuoli sekä pohjoisnuoli. PK12-pääte kertoo näiden objektien päivityksestä. Muutosnuoli on tarkoitettu muutosmerkintöjen tekoon. Pohjoisnuoli täydennetään asemapiirrosta. Useiden ikkunaobjektien yhdessä käyttäminen on myös tuettu Peruskirjasto 12:sta paremmin kuin aikaisemmin.
KIR.PK12-5 Ikkunan asetusten Säädöt-välilehdeltä valitaan Vuorilautatyypille asetus Leikkaa 3D, ja Parametri-välilehden erikoissäädöistä valitaan ikkunan leikattavat sivut ja niiden leveydet. Näin kahden yksittäisen ikkunaobjektin liitoksessa vuorilaudat liittyy oikein seinään sijoitettuina. 7.3.2 Märkätilakalusteet Laudekulma-objektilla voi täydentää saunan lauderakennetta. Näin saadaan lauteisiin siistimmät kulmat. Sisänurkan kaarretta voidaan säätää. Myös lauteen tukipuut ja niiden mitat määritellään objektin asetuksista. PK12 Samat asetukset voidaan myös tehdä Peruskirjasto 12:sta oviobjektille, sekä ikkunan ja oven liitokseen. 7.3 Kalusteet Kalusteet-kansiosta löytyy monenlaisia kaluste-objekteja sisäkäyttöön sekä märkätiloihin. Kalusteita voidaan käyttää yksittäisinä objekteina, tai esimerkiksi M.A.D. DVD:ltä löytyvien moduulien kalusteryhminä. Pesuallas-objektin uutena ominaisuutena on liikkuva käsisuihku, jonka sijainti voidaan vapaasti määritellä objektin 2D-esitykseen tarttumallan letkun päähän nuolella. Käsisuihku lisätään altaaseen Objektin asetusten Rakenne-välilehdellä. Myös altaan pyöristyskulmaa, kokoa ja syvyyden sekä leveyden suhdetta voidaan vapaasti muokata. 7.3.1 Keittiökalusteet Kodinkoneet-kansiosta löytyy uutena objektina Liesikupu. Objektilla on kaksi päätyyppiä: seinälle sijoitettva liesikupu sekä saarekkeeseen sijoitettava malli. Venytettäessä 3D:ssä vain hormin korkeus muuttuu. Pohjassa kuvun leveyden ja syvyyden suhdetta voi vapaasti muokata. Uuden Virtsalo-objektin kokoa ja pohjan viistettä voidaan säätää. Myös koko objektin kallistusta voi säätää x- ja y-suuntaisesti kohdassa Objektin asetukset säädöt. Seinäkaapit-kansioon on uutena objektina lisätty Lääkekaappi. Sijoituspistettä voi vaihtaa objektin asetusten esikatseluikkunan 2D-esityksessä osoittamalla nurkka- tai keskipistettä. Kaapille voi erikseen määritellä oven avauskulman 2D- ja 3D näkymissä. Kaapin ja lukon materiaalia voi muuttaa, mutta ristisymboli on aina punainen.
PK12 KIR.PK12-6 7.4 Rakenteet Rakenteet-kansio on Peruskirjasto 12:sta jaettu kahteen uuten alakansioon, Rakenteet sekä Tulisijat ja savuhormit. Rakenteita voi muokata malliin ja projektiin sopiviksi lukuisilla parametreilla sekä asetuksilla. 7.4.2 Tulisijat ja savuhormit Hormi-objektilla on kolme päätyyppiä: tiilihormi, teräshormi tai kevytelementtihormi. Savuhormin kokoa muokatessa määräytyy yksittäisten hormien määrä sekä suhteet. 7.4.1 Rakenteet Kattakannatin-objektin asetuksissa voidaan valita kannattimelle erityyppisiä ristikoita ja sauvoja. Jokaisella tyypillä on omat ominaisuutensa muodon ja käyttötarkoituksen mukaisesti. Kattokulma lasketaan tukikorkeuden ja harjakorkeuden mukaan. Objektin muokkaus tapahtuu pääasiallisesti 3D-näkymässä, jossa kannattimen ja aukon muotoa voidaan muokata. Yksittäisiä hormeja ja savuhormin kokonaismittoja voidaan muokata määrättyjen raja-arvojen puitteissa. Hormille voidaan myös valita esitettävksi pohja-näkymässä tilantarve Objektin asetusten Symboli-välilehdeltä. 7.5 Varusteet Varusteet-kansioon on kerätty tietomallia tarkentavia objekteja yksityiskohtaisempiin malleihin ja erityissuunnitelmiin. 7.5.1 Aluevarusteet Kyltti-objektilla voidaan tehdä esimerkiksi tienviittoja, nimikylttejä tai muita opastekylttejä. Tekstin voi kirjoittaa kahdelle riville ja kirjasinta voi säätää. Kyltin sivunäkumä ja tekstikenttä saadaan näkyvin myös pohja-näkymässä valitsemalla Objektin asetukset välilehden Rakenne-kohdassa Näytä 3D pohjassa. Objektin kallistuksen voi säätää Säädöt-välilehdellä. Ontelolaatta-objektin tyyppi valitaan kohdasta Objektin asetukset Rakenne Tyyppi. Valittavissa on myös alapuolinen eristys, eristyksen paksuus sekä paikallavalu-asetus. Eri tyypeillä on omat asetuksensa. Säädöt-kohdassa voidaan säätää viisteet ja lovet sekä varaukset. Myös kallistus on säädettävissä. Verrattuna palkki-työkalulla piirrettävään ontelolaattaan, uuden ontelolaatta-objektin käyttö helpottaa myös projektin määrälaskentaa. Erilaisia suomalaisia liikennemerkkejä löytyy 14 kappaletta. Voit asettaa liikennemerkin koon sekä tolppien määrän liikennemerkkiä kohti. Myös tolpan halkaisija on säädettävissä. Säädöt-välilehdellä voidaan määrittää kallistus x- ja y-suunnassa. Pilari-objektin poikkileikkaus voi olla nelikulmainen tai pyöreä. Pilarin kokoa voidaan säätää ja myös konsoleiden määrä sekä koko voidaan määritellä käyttötarkoitukseen sopivaksi. Konsolit voidaan poistaa myös kokonaan. Säädöt-välilehdellä voidaan asettaa pilarin kallistuskulma.
KIR.PK12-7 7.5.2 Kattovarusteet Kattovarusteissa uutena objektina löytyy Piipunhattu. Objektin asetuksissa voi säätä piipunhatun kokoa ja muotoa. Valittavina muotoina on nelikulmio tai ympyrä. Hattutyyppi voi olla suora tai kaareva ja kuvun korkeus voidaan määritellä. Piipunhatulla voi myös olla jalat. Piipunhatun kallistus on määriteltävissä Säädötvälilehdellä. Hormin Reunapelti on kirjastossa omana objektinaan. Pelti voidaan sijoittaa kiertämään koko hormin ympärys, ja pellin yhtä tai useampaa reunaa voi nostaa ja muokata tilanteen edellyttämällä tavalla. 7.5.4 Somisteet Peruskirjastoon on lisätty uutena osiona Somisteet-kansio, josta löytyy erityyppisiä astia-objekteja sekä seinäkello. Kello-objekti tunnistaa haluttaessa tietokoneen kellon ajan. Tämä säädetään Parametrit-välilehden kohdasta Tämä hetki. PK12 7.5.5 Sähkövarusteet Sähkövarusteet-kansion uutena objektina on Sähkökaappi. Objektin asetukset ovat pitkälti samankaltaiset kuin uuden Lääkekaappiobjektin. 7.5.3 Rakennustuotteet Peruskirjasto 12:sta on lisätty uusina objekteina useita rakennustuotteita. Kuormalava-objektille voidaan määritellä koko tyypin tai omien mittojen mukaan. Kuormalavalle voi myös valita kuorma ja sen korkeus. Kallistus säädöissä. 7.6 Valaisimet Valaisimet-kansioon on Peruskirjasto 12:sta lisätty lukuisia uusia objekteja. Valaisin-objektien lisäominaisuutena on muihin kirjaston objekteihin verrattuna valosäädöt, joita voidaan hyödyntää myös visualisointien valaistuksessa. Nurkkalauta-objekti sijoitetaan seinien pystynurkkiin. Objektia voidaan kallistaa ja kiertää pystysuunnassa. Sen kokoa ja vahvuutta voidaan muuttaa. Myös laudan sijoituspistettä voi muuttaa objektin asetusten esikatselukuvassa. Palkkikenkä-objektin kaikkia mittoja voidaan muokata tarpeen mukaan. Objektiin ei ole mallinnettu reikiä, mutta niitä voi lisätä Boolen toimenpiteillä tai sopivaa tekstuuria käyttämällä. Pilarikenkä-objektin kokoa muokatessa pysyy kengän jalka aina kengän keskipisteessä. Pilarikengän ja -jalan korkeudelle sekä paksuudelle voidaan antaa asetuksissa arvot.
KIR.PK12-8 PK12 7.7 Muut objektit Muut objektit -kansiosta löytyy projektia täydentäviä geometrisiä objekteja. Myös aiemmin mainittu Perusobjekti löytyy tästä kansiosta. Litteran arvot tulee ensisijaisesti linkittää aukon tietokenttiin, ei kirjoittaa käsin. Luettelointeihin haetaan tiedot ikkunasta tai oviaukosta itsestään, joten litteran tekstit eivät siellä näy. Esimerkiksi oven paloluokka kutsutaan ovesta litteraan kirjoittamalla kenttään paloluokka. Jos oven paloluokka on määritelty ovessa johonkin muuhun muuttujaan, kirjoitetaan muuttujan nimi kenttään, esimerkiksi gs_list_firerating. Muuttujanimen voi helposti ottaa selville Selitteen kohdalla selostetulla tavalla. 7.7.1 Visualisointi Peruskirjasto 12:sta esitellään uutena objektina 3D-teksti, jonka avulla voidaan luoda tekstiä myös 3D-näkymään ja renderointeihin. Tekstin asetuksissa voi muokata sen kokoa, kirjaisintyyppiä sekä materiaaleja. Pintamateriaalin asetuksissa voidaan tekstille täytemateriaalin lisäksi määritellä erikseen etu- ja takapinta. Yhden 3D-tekstiobjektin kaikki kirjaimet määritellään saman syvyisiksi pohjanäkymässä, mutta useammalla objektilla vierekkäin voidaan luoda vaihteleva syvyys. Mahdollisia käyttötapoja on useita, jotta erilaisten käyttäjien toiveet olisivat mahdollisimman hyvin toteutettavissa. Kaikkia kenttiä ei ole pakko käyttää. VINKKI Littera-objektin voi avata (Avaa objekti...) ja asettaa tarvittaviin kenttiin esimerkiksi toimistostandardin mukaiset tiedot valmiiksi oletusarvoiksi. 8 Aukkolittera 12 Ikkuna- ja oviaukkoja varten luotu Aukkolittera on toiminnaltaan Selitettä vastaava pienin eroavaisuuksin. Littera valitaan ikkunan tai oven asetuksissa omalla välilehdellä. Aukkolitteran mittoja ilmoittavat lukuarvot noudattavat automaattisesti projektin asetuksissa määriteltyjä mitoitustapoja.
KIR.PK12-9 9 Kielileima 10 Saatteeksi Peruskirjasto 12:sta on uudistettu vyöhykeleima nimeltä Kielileima PK12. Tämä kielileima otetan käyttöön kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Vyöhykkeet. Tämä objektien rakenne saattaa hyvinkin herättää tarvetta keskustelulle, mikä osin on sen tarkoituskin. Mahdollisuuksien mukaan kirjaston sisältämiä ominaisuuksia yritetään esitellä käytännössä myös käyttäjätilaisuuksissa. Edellä kuvatut toiminnot ovat teknisesti painottuneita, mutta ne eivät edellytä toimenpiteitä kaikilta. Tekniset kuvaukset on tarkoitettu esimerkiksi toimiston kirjastojen ylläpidosta ja kehityksestä vastaaville sekä objekteja tuottaville tahoille. Käyttäjälle objektikirjastojen tulee olla mahdollisimman helppokäyttöisiä ja luotettavia, mutta samalla kasvaviin vaatimuksiin vastaavia. Mallintamisen yleisiä ohjeita kehitetään tuotetietoja hyödyntävissä kehitysprojekteissa, joissa monessa myös ArchiCAD on mukana. Toivotamme hyviä ja inspiroivia ArchiCAD-hetkiä uusien objektien kanssa. 11 Linkkejä PK12 http://www.mad.fi/mad/kirjastot/peruskirjasto12/ http://www.graphisoft.com/products/archicad/object_technology/ http://www.graphisoft.com/ftp/techsupport/documentation/ developer_docs/basiclibrarydoc/12/ Kielileimalla saadaan vyöhykkeen leimaan halutut tiedot usealla kielellä. Kielileima hakee käännöstietonsa erillisestä TXT-tiedostosta Peruskirjasto 12:sta erikoisosat -kansiosta kohdasta Kielileiman sanasto. Tämä käännöstiedosto on käyttäjän vapaasti muokattavissa. Eri kielille voidaan asettaa myös omat kirjaisintyyppintä ja vaikka kyrilliset aakkoset.
8.6.2007 Archicad 11 ML.MLO- MLO Määrälaskentaohje MLO Tämän välilehden alle on koottu ArchiCADin määrälaskentaan liittyvät asiat. 1 Laskentakäskyt Määrälaskentaa käyttävät ja siitä eniten hyötyjä saavat yleensä ArchiCADin käyttöön jo hyvin perehtyneet käyttäjät. Hyödyntäminen on helpompaa kun perusperiaatteet ovat jo tuttuja. Tämä on tärkeää, koska kaikki laskenta perustuu mallinnukseen ja päinvastoin. Tämän vuoksi kurinalaisen mallinnuksen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Monet tässä käsikirjan osassa esitellyt toiminnot eivät löydy ArchiCADin vakiokäyttöliittymistä. Näiden käskyjen lisäämiseksi on siis muokattava käyttöliittymää joko lisäämällä käskyt olemassaoleviin valikkoihin tai luomalla uusi Laskentavalikko. Käyttöliittymän muokkaus on käsitelty kohdassa KO.AS.6 Työympäristö. Käsiteltäviä toimintoja ovat: - Luettelot - Tietokanta - Uusi määrätieto - Määrätiedon muokkaus - Valittujen määrätiedot - Yleiset määrät Kun käyttöliittymää on muokattu se voi näyttää tältä: 1.1 Luetteloinnit Elementti-, Nimike- ja Vyöhyke-luettelot luovat erilaisia valmiiksi määriteltyjä luetteloja ja listauksia, joko koko projektista tai niillä ehdoilla, jotka on määritelty Määrätaulukko-ikkunassa Laskettaviksi elementeiksi. Haluttu luettelo saadaan esiin näytölle valikosta tai Projekti-ikkunan Määräluettelot-kohdasta. 1.2 Luettelomalli Tiedon lajittelu ja analysointi, haluttujen asioiden laskenta ja tulostuvan kaavion ulkoasu määritellään luettelomallissa. Luettelomallit ovat ennalta määritettyjä tapoja, joiden mukaan ArchiCADin määrälaskenta käsittelee tietoa. Määräluettelo-ikkunan sisältö voi olla kahta eri tyyppiä. -Tekstilistaus (Lista), jossa tulokset on eritelty sarkaineroteltuna tekstinä. Teksti on tallennettavissa tekstitiedostoiksi tai HTMLmuotoon. Leikepöydän kautta siirto onnistuu myös useisiin eri ArchiCAD ikkunoihin tai jopa toisiin ohjelmiin. -Graafinen taulukko (Luettelo) jonka sisältönä voi olla tekstiä, numeroita, sekä ArchiCAD elementtien graafisia symboleja, logoja-, sekä muita kuvatiedostoja. Luettelo on tallennettavissa.rtf-, sekä ArchiCAD projekti -muotoihin. Leikepöydän kautta siirto onnistuu myös useisiin eri ArchiCAD-ikkunoihin tai jopa toisiin ohjelmiin. Leikepöydälle kopioituu valinta-alueen sisältö. Vaikkakin ohjelman sisältö maittain vaihtelee, on Elementti-luetteloissa joitakin vakiomalleja, joita voi käyttää jopa ilman määrälaskenta-asetuksia sisältävää kirjastoa. 2 Määräluettelotyypit ArchiCAD-mallissa ja siihen ladatuissa kirjastoissa (tietokannoissa) olevan sisällön pohjalta on tehtävissä kolmentyyppisiä tulosteita: Elementti-luetteloja, Nimike-luetteloja sekä Vyöhyke-luetteloja. Erilliset ArchiCAD-laajennusohjelmat pystyvät luetteloimaan myös omilla tavoillaan. 2.1 Elementtiluettelot Elementti-luetteloiden avulla on tarkoituksenmukaisinta laskea mallissa olevien elementtien parametreja. Elementti-luettelon luomiseksi ArchiCAD suodattaa projektin tai valitut elementit Elementti-luetteloon Määrätaulukot-ikkunassa valitulla tavalla. Valintajoukkoon sopivat elementit esitetään Parametreina, Nimikkeinä ja Kuvauksina, kuten Luettelomallissa määriteltiin.
ML.MLO-2 MLO Oheinen taulukko listaa eri elementtityypit, niiden pinnat, ja mitä tilavuus tarkoittaa eri elementeille. 3 Laskentatietokantojen rakenne Pääosa määrälaskennan Luettelojen luomiseen tarvittavasta tiedosta löytyy valituista kirjastoista. On mahdollista käyttää, laajentaa ja päivittää ArchiCADin mukana oletuksena olevia Tietokantoja. Samoin kokonaan uusien tietokantojen luominen omiin tarpeisiin on mahdollista. Tietokannoissa voi olla Nimikkeitä, Kuvauksia ja Yksiköitä jotka ryhmitellään Luokiksi. Tietokantoja voi muokata - sekä luoda uusia Tietokantoja, Luokkia, Nimikkeitä ja Kuvauksia - laskenta käskyjen avulla. Tietokannat ovat ArchiCADin kirjastoihin sijoitettuja tiedostoja, joista tietoa haetaan. Oletuksena sisäänrakennettua tietokantaa muokataan Muokkaa tietokantaa -käskyllä. HUOMAA: 1. sisältäen pinnat aukkojen ympärillä sekä sisäänvedon (upotuksen) ympärillä. Ref tarkoittaa seinän emäviivan puolta ja other sen vastakkaista puolta. 2. Kaikki reunat (ylä, ala, molemmat puolet) sisältäen aukkojen reunat, lukuunottamatta joitakin sisäänvedon reunoja. 3. Vasen ja oikea puoli palkilla määräytyy sen asentoon nähden; vasen ja oikea voivat olla toisinpäin kun palkki kytkeytyy seinään ei kohtisuorassa kulmassa. 2.2 Nimikeluettelot Nimikeluetteloja käytetään kun tarvitaan määräluetteloja, joihin halutaan esimerkiksi kappale ja hintatietoa. Nimikkeillä tyypillisesti tarkoitetaan elementtien ominaisuuksia, kuitenkin myös jotkut parametrit ovat myös laskettavissa Nimikkeiden kautta. 2.3 Vyöhykeluettelot Vyöhykeluettelojen avulla lasketaan huone- ja varusteluetteloja. Vyöhykeluettelon avulla saadaan tietoa vyöhykkeen parametreista ja niihin liittyvistä elementeistä. Näin vyöhykkeen paikkatiedon avulla saadaan elementit laskettua sijainneittain. Tätä ominaisuutta hyödynnetään esimerkiksi huone- ikkuna- ja ovikorteissa. 2.4 Valinta ja laskentakäskyt Kun valitaan luettelointikäsky ja mallista on valittuna elementtejä, voi luettelomallissa olla ristiriita valinnan kanssa. Näin tapahtuu esimerkiksi jos valitaan ikkunaluettelo ja valittuna on seiniä. Kohdassa Vaihtoehdot Työympäristö 3D ja Laskenta on kolme vaihtoehtoa valittujen elementtien laskentaan. Nämä ovat; Luetteloi kaikki, luetteloi valittuna olevat elementit, vaikka ne eivät vastaisi määriteltyjä ehtoja. Käytä asetuksia, käyttää hakuehtoja valittuihin elementteihin, jolloin epäoleellisia ei huomioida. Näytä varoitus, varoittaa tapahtuneesta, jolloin on valittavissa toinen yllämainituista. Esimerkissä AC_10_FIN on tietokannan nimi; Yleiset, Työt, Betoni, ja niin edelleen ovat luokkia; luokat sisältävät nimikkeitä ja kuvauksia. HUOMAA: Tietokanta sisältää myös Yksiköt, jossa määritetyt yksiköt ovat käytössä laskennassa. 3.1 Luokat Tietosisältö Tietokannoissa on järjestetty hierarkiseen järjestykseen, joka on jaoteltu Luokkiin. Luokka sisältää ryhmän Nimikkeitä ja Kuvauksia loogisesti ryhmiteltynä, tyypillisesti mukaillen maakohtaisia kustannuslaskentamenetelmiä. Ominaisuudet on mahdollista ryhmitellä rakennusosien mukaan (esimerkiksi Seinät, Pilarit, Katot), materiaalien mukaan (esimerkiksi betoni, puu, teräs) tai työlajeittain (esimerkiksi perustustyö, sähkötyö, tai sisustustyö). Ristiviittaukset eivät ole mahdollisia. Tämä tarkoittaa sitä, että samaa ominaisuustietoa ei voi käyttää eri Luokissa, jos sitä ei ole sisällytetty niihin kaikkiin. Jokaisella Luokalla on nimi ja koodi, jotka molemmat kirjoitetaan sen kenttiin. Tietokannan Luokat järjestyvät aakkosellisesti koodin perusteella. Luokat on mahdollista tehdä hierarkisiksi koodin avulla. Koodi on tunniste, jonka nimi voi olla kuvaava. Esimerkki: 1. Luodaan uusi luokka nimeltä Betoni. Sen koodi on 003. 2. Luodaan toinen luokka nimeltä Betonielementti. Sen koodiksi valitaan 003.001, näin siitä tulee Betoni-koodin alaryhmä.
ML.MLO- 3. Luodaan lisäksi luokka Betonielementtiseinä. Sen koodiksi valitaan 003.001.001 näin siitä tulee Betonielementti-koodin alaryhmä. Näin on muodostettavissa neljän tason hierarkia Luokkia ja alaryhmiä. 3.2 Nimikkeet Nimikkeet voivat olla joko rakentamisessa tarvittavia materiaaleja (teräs, betoni, tai muu sellainen), tai mitä tahansa muuta (hinta, työtuntimäärä), jota voidaan mitata suhteessa rakennettaviin elementteihin. Jokaisella Nimikkeellä on nimi, koodi, (kappale)määrä, yksikkö ja viittaus (suhdeluku) sen suhteesta rakennettaviin elementteihin. -Koodi voi olla mikä tahansa merkkijono esimerkiksi 113, Seinä-001, IT-1 -Nimi, tunnisteteksti josta käyttäjä tunnistaa sen, esimerkiksi hiekka, ikkunatyypin numero. -Määrä on numeroarvo, esimerkiksi 1,75 -Yksikkö on mikä tahansa Yksiköissä määritetty, tietokannassa oleva laskennallinen yksikkö (esimerkiksi kg, m2 tai Euro), joka valitaan pudotusvalikosta. -Suhdeluku: Esimääritelty lista rakennuselementtien geometrisia tai muita arvoja, joihin suhteessa haluttua asiaa voidaan laskea valittavissa pudotusvalikosta. Ne ovat: Kappale, nimikkeet lasketaan kappaleittain suhteessa linkitettyihin rakennuselementteihin (esimerkiksi 2 tuntia /kappale; vaikka laskettaessa samankaltaisten pilarien asennusaikoja). Muille suhdeyksiköille ja linkitetyille elementeille löytyy esimerkkejä oheisesta taulukosta. Nimikkeet, jotka ovat suhteessa objektin mittaan: Parametriarvoa A käytetään nollan asemasta. Nimikkeet, jotka ovat suhteessa pilarin pinta-alaan: Pilarin rungon pintaa ei käsitellä. Vain kuorikerroksen pinta-ala lasketaan, mikäli se on käytössä. HUOMAA: Elementit suhteessa pilarin pituuteen 3.3 Kuvaukset Kuvaukset ovat tekstitietoa, joiden avulla tarkennetaan rakenteista luetteloitavaa tietoa. Esimerkiksi viimeistely, turvallisuus, toimitus, asennus tai käsittelyohjeita. Kuvaukset tulevat näkyviin luetteloinneissa, niitä ei käytetä laskennassa, eikä niitä ole linkitetty komponentteihin tai elementtien parametreihin. Jokaisella Kuvauksella on lyhyt ja pitkä teksti sekä koodi. Aivan kuten Nimikkeet, Kuvaukset voivat sijaita Tietokannoissa (yleiset) tai paikallisesti määrätietue-objekteissa. 3.4 Yksiköt Jokaisessa Tietokannassa on määriteltynä laskennassa käytettävät yksiköt. Yksiköt sijaitsevat samalla tasolla Tietokannan Luokkien kanssa. Jokaisessa tietokannassa Yksiköitä voi olla käytössä rajoittamaton määrä. 4 Tietokannan muokkaus Valitse Avaa Tietokanta -käsky. Tietokannat-ikkunan avulla luodaan, muutetaan ja poistetaan käytössä olevien tietokantojen elementtejä. MLO Lyhenteet: ref: tarkoittaa seinän emäviivan puolta other: tarkoittaa seinän emäviivan vastaistapuolta left: tarkoittaa palkin piirtosuunnan vasenta puolta huomioiden sen asennon right: tarkoittaa palkin piirtosuunnan oikeaa puolta huomioiden sen asennon Merkitykset: Nimikkeet, jotka ovat suhteessa pilarin mittaan: Pilarin korkeutta käytetään nollan asemasta. Nimikkeet, jotka ovat suhteessa palkin pituuteen: Palkin pituutta kaavalla (left+rigt)/2 käytetään nollan asemasta. Tiedot ovat hierarkisessa järjestyksessä. Vasemmalla näkyy käytössä olevien Tietokantojen sisältö. Oikeanpuoleinen osa muuttuu sen mukaan, mitä vasemmalta on valittuna. Ikkunan alaosassa olevan pienen nuolen, jossa on teksti Tason sisältö tietokannassa, alla näkyy samantason (ylempänä valitun) elementtien tiedot. Eli kaikki tietokannat, kaikki luokat, kaikki nimikkeet ja niin edelleen. ArchiCAD tietokanta sisältää ennalta tehtyjä Luokkia, Nimikkeitä ja Kuvauksia sekä Yksiköitä. Valittuja tietokantoja tai niiden osia voi poistaa yläosan poistapainikkeella, tai luoda uusia tietokantoja tai niiden osia Uusi... -alasvetovalikon avulla.
ML.MLO- TÄRKEÄÄ: Kun tästä keskusteluikkunasta poistuu tallentaen muutokset, ArchiCAD korvaa tietokannan sisällön tehdyillä muutoksilla. Esimerkki neljännen tason ala-luokasta (huomaa kuinka koodi on määritelty) MLO Oletusarvoiset Tietokannat sijaitsevat ArchiCADin Kirjastot-kansiossa. Kun uusi tietokanta luodaan, syntyy uusi ryhmä tiedostoja, jotka noudattavat sen nimeämistapaa. Tiedostojen nimet ovat siis esimerkiksi, Uusi tietokanta_kuvaukset.txt, jossa sijaitsevat tietokannan kuvaukset. Uusi tietokanta_luokat.txt, jossa sijaitsevat tietokannan luokat. Uusi tietokanta_nimikkeet.txt, jossa sijaitsevat tietokannan nimikkeet. Uusi tietokanta_yksiköt.txt, jossa sijaitsevat tietokannan yksiköt. Uusi tietokanta_määrät.txt (jossa määritellään yleisissä määrissä asetetut sidonnan hakuehdot), Uusi tietokanta_tavat.txt (jossa määritellään tietokannassa olevat luettelointitavat, joita on vähintään kaksi), MASTER_GDLUusi tietokanta.gdl (jossa määritellään käytössä olevan tietokannan tiedostot, eli yllämainitut) TÄRKEÄÄ: MasterGDL-tiedosto on ArchiCAD-kirjaston yleinen määrittelytiedosto, joka on tärkeä koko kirjaston toiminnan kannalta. Sen sisältö määrittää kirjaston yleisiä toimintatapoja, esimerkiksi siinä käytössä olevat materiaalit tai täytteet. Mikäli jossain kirjastossa on käytetty MasterGDL- alkuista objektia, se pitää olla mukana valituissa kirjastoissa kirjastoa käytettäessä. VINKKI: Nimike voi olla esimerkiksi jollekin objektille käytettävä ominaisuus, esimerkiksi hinta tai varusteluversio. Nimiketiedosto on korvattavissa suoraan taulukkolaskentaohjelmasta tuodulla tekstimuotoisella listauksella. Mikäli objekteihin on määritelty luokat (esimerkiksi tuotekoodit), ne saavat oikeat nimikkeet. 4.1 Luokat Luokat ovat ryhmiä, joiden avulla järjestellään nimikkeitä ja kuvauksia. Luokan avulla on mahdollista määritellä ominaisuuksia aliurakoitsijoittain, materiaalein, ammatein, kustannuksin ja niin edelleen. Korostamalla Luokan nimen tietokannassa, saa sen koodin ja nimen muutettavaksi ikkunan oikeassa laidassa oleviin kenttiin. Luokkien hierarkia määrätään koodeilla: Alempiarvoiset tulevat esiin alemmille tasoille. Luokan koodissa voi olla mitä tahansa merkkejä, mutta hierarkiaa tehtäessä kannattaa määrittää koodit kuten tietokoneiden IP-osoitteet esimerkiksi 100.200.300.124 Erotinpisteet koodissa auttavat hierarkian luonnissa, esimerkiksi Luokka 016.004.013 on alempi kuin 016.004, joka on Luokan 016 alla. Ylimmän tason luokan nimessä ei ole pakko olla pistettä koodin perässä. Luokkien täytyy olla ainutlaatuisia tietokannassa. 4.2 Yksiköt Yksikkömäärittely sisältää määräyksiköt, joihin viitataan Nimiketietokannasta. Valitsemalla halutun yksikön nimi, saadaan sen ominaisuudet muokattaviksi ikkunan oikeaan laitaan. Ylärivi (jota ei voi muokata) näyttää tietokannan nimen, johon valittu yksikkö kuuluu. Nimen vaihtaminen tehdään tekstikenttään. Ikkunan keskelläolevat viisi vaihtoehtoa kontrolloivat, miten yksikköä käsitellään tekstimuotoisissa listauksissa. Luettelomallissa on mahdollista ohittaa ja määrittää nämä yksiköt luettelokohtaisesti. 1. Tasaus vasemmalle säädetään ruksilla, mikäli merkkejä on leveys kentässä enemmän, siirto tapahtuu välilyönnein. Oletuksena kaikki yksiköt on tasattu oikealle ja niiden eteen tulee välejä. 2. +-merkki lisää merkkijonon eteen plusmerkin, samalla kyseiseen kenttään mahtuu yksi merkki vähemmän. 3. Ruksilla Välilyönti jos ei + merkkiä sijoittaa välilyönnin ensimmäiseksi merkiksi, jos plusmerkkiä ei ole määrätty sijoitettavaksi. Näin kaikki arvot tasataan vasemmalle. 4. Ruksilla Ei kokonaisnollia saadaan tilanne jossa kokonaisnollia ja niiden desimaaleja ei näytetä, mikäli arvo on 0 ja 1 tuuman välillä. Tämä pätee desimaalilukuihin. Siis esimerkiksi ikkunoissa ja ovissa. 5. Ruksilla Näytä nollatuumat saa arvot esiin, mikäli ne ovat väliltä 0 ja 1 tuumaa. Tämä pätee, mikäli mittayksiköt on määritelty tuumamitoiksi. - Leveyskentässä asetetaan merkkien määrä yksikköä esitettäessä. Minimileveys on kolme merkkiä. - Valitse haluttu desimaalimäärä luetteloihin valikosta. - Käytä muunnosyksikköä, mikäli yksikkö on eri kuin käytetyssä laskentayksiköissä.
ML.MLO- HUOMAA: ArchiCADin laskennat tapahtuvat Laskentayksiköiden mukaan. Ne määritellään kohdassa Vaihtoehdot-Projektin asetukset-laskentayksiköt. Luettelomallissa on kuitenkin mahdollista ohittaa ja määrittää nämä yksiköt luettelokohtaisesti. 5.1 Mitä ovat määrätietueet Määrätietue on erikoisobjekti, jolla ei ole 3D-kuvausta. Määrätietueita käytetään kuvaamaan esimerkiksi erikoisia rakenneratkaisuja, joista halutaan lisätietoa laskentaan. Esimerkiksi sen avulla saadaan lisättyä luetteloon yksityiskohtainen kuvaus rakennettavasta pilarista, tai mikä tahansa muu tieto, jota se ei pysty saamaan mallista. Vastaavasti huonekorttiin voidaan lisätä huoneen varustelutietoja määrätietueen avulla. MLO 4.3 Nimikkeet Klikkaamalla minkä tahansa tietokannan luokan edessä olevaa +-merkkiä näkee, onko luokassa Nimikkeitä, Kuvauksia tai molempia. Samoin klikkaamalla Nimikkeen edessä olevaa +-merkkiä, näkee sen sisällön. Muokattaessa Nimikkeen sisältöä valitussa tietokannassa, valitaan se tietokantarakenteesta. Näin oikealle tulevat näkyviin sen ominaisuudet. Nimiketietokannan sisältö tunnistetaan sen luokkien ja koodien avulla, jotka näkyvät oikealla. Koodin voi vaihtaa kirjoittamalla sen kenttään. Nimikkeitä voi siirtää eri luokkiin vetämällä ja pudottamalla. Nimikkeen tai kuvauksen voi pudottaa haluttuun paikkaan. Kolmen alimman rivin avulla Nimikkeelle voi antaa määrän suhteessa elementin valittuun määräyksikköön tai pintaan. Esimerkiksi kahdeksan kappaletta laattaa neliömetrille seinän pintaa B. 4.4 Kuvaukset Klikkaamalla tietokannan luokan auki saa esiin sen sisällön, jolloin sen sisältämät Kuvaukset tulevat esiin. Klikkaamalla kuvauksen auki näkee tietokannasta sen sisällön, jota voi muokata. Kuvaus tunnistetaan tietokannassa sen oikealla näkyvän luokan ja koodin avulla. Vastaavasti koodia voi muuttaa. Kuvaukset ovat siirrettävissä vedä- ja pudota menetelmällä tietokannassa. Kuvaus on pudotettavissa joko toisen luokan Kuvaukset-kansioon, jos se on auki, tai suoraan toiseen luokkaan. Jälkimmäisessä tapauksessa siirretty kuvaus sijoittuu automaattisesti kuvaukset kansioon. Kuvauksien tekstejä muokataan Koko teksti -kentässä. 5 Määrätietue objektit VINKKI: Ajattele määrätietuetta ruuanlaittoreseptinä, jossa ainekset sijaitsevat puutarhassasi (paikalliset Nimikkeet), talon sisäiset keitto-ohjeet (paikalliset Kuvaukset), sekä ainekset, jotka täytyy ostaa kaupasta (Tietokannan Nimikkeet) ja ohjeet jotka yleensä löytyvät keittokirjoista (tietokannan Kuvaukset). Aivan kuten ainesten määrä täytyy säätää ruokailevan henkilömäärän mukaan, laskennassa täytyy säätää elementtien mukaisesti komponenttien määrää. ArchiCAD laskee määrät elementtien viitesuureiden ja Nimikkeiden suhteessa. Tieto, jota ei suoranaisesti saada mallin elementeistä, on siis varastoitavissa ja kerättävissä tietokannasta määrätietueiden avulla. Määrätietueita käytetään siis lisäämään nimikkeitä ja kuvauksia rakennuselementeille. Kaksi määrätietueen määritelmää ovat siis Nimikkeet ja Kuvaukset. Nimikkeet ja Kuvaukset voivat sijaita yhdessä yksiköiden kanssa siis tietokannassa, tai olla määritettyinä paikallisesti. Paikallinen määrätiedon määrittely on mahdollinen mille tahansa kirjaston elementille (ikkuna-, ovi-, lamppu-, objekti-) yksilöllisesti, sen sisällä tai lisäämällä se määrätietueena. Sekä objektissa itsessään olevat määrätiedot että määrätietueet voivat hakea tietoa Tietokannasta, jotka siten kiinnittyvät rakennuselementteihin. Määrätietue on linkitettävissä yleisesti Yleisten määrien ehtojen avulla, tai yksilöllisesti elementtien työkaluasetuksissa. 5.2 Määrätietueiden luominen ja muokkaus Määrätietueita luodaan Laskenta-valikon kohdasta Uusi-määrätietue. Määrätietuetta muokataan kuten normaalia GDL-objektia Objekti-ikkunan säädöillä ja GDL-ohjelmoinnilla. Käsky vastaa Arkisto-valikon kohtaa Kirjastot ja Objektit-Uusi objekti...
ML.MLO-6 Määrätietueessa ei ole 3D-ohjelmaa tai 3D-ikkunaa. Muuten toiminnot ovat samankaltaiset muiden objektityyppien kanssa. Uusi-painikkeella luodaan uusi rivi Nimikkeeseen. MLO Lisää tietoa Objekti-ikkunasta löytyy kohdasta GDL Master Window - ArchiCAD Ohjeesta. Lisää tietoa GDL-objekteista ja niiden ohjelmoinnista löytyy ArchiCADin Ohje-valikon kohdasta GDL Reference Guide. Käskyllä Muokkaa määrätietuetta avataan olemassaolevia määrätietueita muokattavaksi. Tämä vastaa Arkisto-valikon kohtaa Kirjastot ja Objektit-Avaa objekti... Syöttämällä halutut arvot tai tekstit koodi, nimi ja määrä kenttiin, määritellään uuden nimikkeen sisältö. VINKKI: Valmistajan tai toimiston kirjastossa objekti voi saada hintansa hakemalla sen kirjaston nimikkeistä. Näin hinnastoa on helppo päivittää esimerkiksi toimittamalla uusi Valmistajankirjasto_NIMIKKEET.txt 5.4 Nimikkeiden ja kuvausten linkittäminen tietokantaan Mikäli Määrätietueeseen tehty Nimike tai Kuvaus halutaan tunnistettavaksi tietokannassa, on se linkitettävä määrätietueessa ikkunan yläreunan Sido tietokantaan -painikkeella. Aukeavassa ikkunassa valitaan haluttu Nimike tai Kuvaus, joka linkitetään määrätietueeseen. Kun Nimike tai Kuvaus on linkitetty tietokantaan, se seuraa tietokannan muutoksia. Kun Nimike tai Kuvaus on jo linkitetty tietokantaan, linkitys painikkeen tilalle tulee Katkaise linkki tietokantaan, ja myös vaihda linkki tulee aktiiviseksi. HUOMAA: Mikäli avaat määrätietueen rakennuselementin ollessa projektissa valittuna, kaikki siihen suoraan linkitetyt avautuvat automaattisesti. 5.3 Nimikkeiden ja kuvausten määrittely Määrätietoja määriteltäessä pitäisi aina päättää ensin, tulevatko ne käyttöön useille elementeille tai olisiko niille käyttöä useammissa yhdistelmissä, vai onko niitä tarkoitus käyttää vain yhdessä elementissä. - Ainutlaatuinen objektin ominaisuus, esimerkiksi itsetehdyn ristikon pinnoitus, kannattaa määrittää suoraan itse objektiin. Esimerkiksi objektin sisältä halutun pinta-alan, tilavuuden tai muun erikoisen ominaisuuden laskenta tehdään sen GDLkoodiin ohjelmoimalla. Vaihtoehtoisesti hinta voi suoraan olla määriteltävä parametriarvo. - Yleisempi ominaisuus, esimerkiksi tarvittava sementin määrä rakennuksen betonirakenteissa, on helpompi kuvata paikallisesti määrätietueissa, joita käytetään betonirakenteisille elementeille suhteessa niiden tilavuuteen. - Yleistasoisimmat ominaisuudet, esimerkiksi seinissä (Nimike) tarvittavan maalin määrä, tai turvallisuusohje (Kuvaus), joita käytetään useissa yhdistelmissä, on järkevintä määrittää Tietokannan Määriin, jolloin mikä tahansa määrätietue voi käyttää niitä. Klikkaamalla vasemman laidan Nimikkeet-nappia saadaan esiin yläosaan Nimikkeiden säädöt. Objektikohtaiset tiedot luetellaan normaalilla tekstillä, tietokannan kursivoidulla ja tietokannasta puuttuvat harmaalla tekstillä. 5.5 Yleiset määrät Määriteltäessä yleisesti määrätietoa haluttujen ehtojen mukaan, käytetään Yleisiä määriä. Käytettäviä ehtoja ovat elementtityyppi, kynä, koko, materiaali ja niin edelleen. Tehdyt linkitykset ovat näkyvissä Yleiset määrät ikkunassa. Objektit (oikealla) perustuvat hakuehtoihin, joihin kuuluu elementtityyppi ja muita yleisiä tai työkalukohtaisia ominaisuuksia. Näitä ehtoja muokataan Määrittele ehdot-painikkeen kautta.
ML.MLO-7 Ehtolause näyttää neljä parametria kerrallaan. Kaikki saadaan näkyviin siirtämällä alareunan vaakavierityspalkkia. Ehtojen oikealla puolella näkyvät niihin linkitetyt määrätietueet. Sarakeotsikoita klikkaamalla saadaan sisältö sarakkeen mukaiseen aakkosjärjestykseen. Määrätietueen linkittämiseksi ehtoihin tai linkin vaihtamiseksi käytetään Sido Määrätietue -painiketta. Tämä tehdään Yleiset Määrät / Sido määrätietue -ikkunassa. 5.6 Ehdot ominaisuuksien määrittelylle Määrätietoja sisältävien luettelojen luomiseksi määrät täytyy linkittää rakennuselementteihin. Nämä ominaisuudet on linkitettävä elementteihin joko yksilöllisesti tai Yleisten määrien kautta. MLO Valitse-välilehti näyttää aktiivisten kirjastojen määrätietueet aakkosjärjestyksessä. Valittu näkyy korostettuna listalla. Valittujen määrätietueiden Nimikkeet ja Kuvaukset saa esiin määrätietueen kuvaus -kolmiosta painamalla, samalla sen tekstikuvaus muuttuu määrätietueen sisältötekstiksi. Valitsemalla Määrätietueen, voi sen linkittää haluttuihin ehtoihin. Määrätietueiden etsimisen avuksi on ikkunassa Etsi-välilehti. Hakusanalla voi hakea ehdot täyttäviä tietueita. Valittu linkitetään Sido määrätietue... -painikkeella. Alareunan Määrätietueen kuvauskentän ohje auttaa määrittelyssä. Valittu määrätietue saadaan muokattavaksi Muokkaa... -painikkeella. Vastaavasti uusia luodaan Uusi.. -painikkeella. Sulkemalla ikkunan voi poistua tekemättä muutoksia. Yleisissä määrissä kaksi radionappia mahdollistavat valinnan siitä, miten identtisiä parametreja sisältäviä käsitellään. Ota käyttöön kaikki määritellyt määrätietueet tarkoittaa, että ehtoja sovelletaan kaikkiin sopiviin elementteihin. Esimerkki: Yksinkertaisempi ehto sisältää kaksi parametria, seinän rakennetyyppi ja muuraustäyte, ja määrätietueen nimikkeissä on tiiliä ja laastia. Tarkempi ehto sisältää kolme parametriä, joista rakennetyyppi ja täyte ovat identtisiä aiemman kanssa. Kolmas parametri on kalkkimaali-materiaali, ja määrätietueen ainoa nimike on rappaus. Tässä tilanteessa rakennuselementit, joissa on tarkemmat ehdot, saavat ei vain rappaus, vaan myös tiili ja laastimäärät. Elementit, jotka sopivat yksinkertaisempiin ehtoihin, saavat tiili ja laastimäärät. Valittaessa vain tarkemmin määritellyt, sopivuus tarkempaan määritykseen ohittaa yksinkertaisemman. Ehtoihin sopivat saavat vain sen määrätietueen määrät, jotka sopivat juuri niihin ehtoihin. Esimerkissä kolmeen ehtoon sopivat saisivat vain rappaus nimikkeen määrät. Vain yhtä ehtoa voi muokata kerrallaan. - Ehto valitaan muokattavaksi. - Uusia linkityksiä luodaan Uusi Linkki... -painikkeella. - Katkaise... katkaisee linkin. - Valitun ehdon parametreja muokataan Ehdot-ikkunassa, samankaltaisesti kuin elementtejä etsitään Muokkaus-valikon Etsi ja valitse -ikkunassa. Jokainen Määrätietue on yhdistettävissä ainutlaatuisilla ehdoilla, esimerkiksi Määrätietue Betoniseinä voi olla linkitetty kaikkiin seiniin, joissa on käytössä betonitäyte. Ne on piirretty kynällä 12 ja sijaitsevat tasolla Ulkoseinät. Kun tämä ehto on voimassa, ArchiCAD suodattaa projektin rakennuselementit ja linkittää automaattisesti määrätiedot ehdot sisältäviin elementteihin. Ehdot tallentuvat käytössä olevaan kirjastoon, niin että niitä voidaan käyttää monissa projekteissa. HUOMAA: Linkityksen voi tarkistaa elementtikohtaisesti sen Asetuksien Määrät ja selite -välilehdellä. Myös määrien linkitys suoraan elementtikohtaisesti on mahdollista. Tässä tapauksessa se tehdään myös suoraan Työkaluasetuksien kautta. Myös molempien tapojen yhdistäminen on mahdollista. 5.7 Määrien asettaminen Työkaluasetuksissa Määrät on mahdollista kiinnittää työkaluasetuksissa, Määrät ja selite -välilehdellä.
ML.MLO-8 MLO Linkki on tehtävissä valituilla ehdoilla tai yksilöllisesti. Ehdollinen määritys (jossa kaikkiin hakuehdot täyttäviin käytetään valittua määrätietuetta) tehdään Yleisissä määrissä. Esimerkki: Halutaan valita kaikki määrätietueet, joissa on mainittu laatta Nimikkeen nimessä. Silloin käytetään kahta allaolevaa ehtoa. Oikean laidan arvot voidaan joko syöttää kirjoittamalla, tai valita luettelosta käyttäen pientä kolmiota. Löytyneet Nimikkeet näkyvät alareunassa. Ehdot täyttävät määrätietueet listataan kenttään alle. Mikäli halutaan ohittaa tämä säätö, on mahdollista yksilöllisesti ottaa pois Yleisistä määristä ruksi ja valita alta Sido...-painikkeella määrätietue. HUOMAA: Määriä on siis mahdollista käyttää molemmin tavoin. Määrätietueen asettaminen ehdoilla tehdään Yleisissä määrissä. 5.8 Sidotut määrätietueet Koska keskusteluikkunoiden asetukset ovat tapauskohtaisia, eli niitä ei voi avata yhtäaikaisesti, ei valittua määrätietuetta voi suoraan muokata asetuksissa. Objektin asetuksiin tai tietokannan muokkaukseen pääsemiseksi täytyy klikata joko Ok tai Kumoa. Sidotut määrätietueet -komennolla pääsee vaikuttamaan Määrätietueisiin niihin linkitettyjen rakennuselementtien avulla. Mikäli olemassaoleva rakennuselementti valitaan ja siihen on linkitetty määrätietoa, saadaan esiin sen määrät. Tämä ikkuna vastaa sisällöltään Määrät ja selite -välilehden sisältöä Elementin asetuksissa. 5.9 Etsi määrätiedoilla Tarpeellisia tietoja sisältävien määrätietojen etsiminen tietokannasta voi olla tarpeen. Tämä tehdään Etsi määrätiedoilla -käskyn avulla. 6 Luettelot ja luettelomallit Luettelot ovat ArchiCADin mukana tulevia tai käyttäjän määrittämiä asetuksia, jotka ohjaavat määrälaskentaa käsittelemään ja tulostamaan tietoa. Luettelot voivat olla erillisiä tiedostoja tai ne voivat sijaita tietokannoissa. Luettelot on jaettu Elementti- Nimike- ja Vyöhyke-luetteloihin. On myös mahdollista määrittää luettelomalli jossa on määrityksiä sekä Elementti-, Nimike- ja Vyöhyke-luetteloista. Luettelojen avulla katetaan hyvin monenlaisia tarpeita. Uusia Luetteloja luodaan Määrätaulukot...-ikkunassa. Lisäksi luettelojen kaavioita muokataan Muotoilu-ikkunan avulla. 6.1 Luettelomallit Graafiset luettelot pohjautuvat luettelomalleihin, jotka sisältävät tietoa niiden rakenteesta, asettelusta ja sisällöstä. Mallit voivat olla kahdentyyppisiä: -Tekstitiedostoja, jotka sijaitsevat kirjastoissa. Ne ovat joko ohjelman mukana tulevia oletusarvoisia tai itse luotuja. Upotetuista luettelomalleista voi tehdä kopioita tallentamalla niitä erillisiksi tiedostoiksi (alla). Löytyneen Määrätietueen valinta ja Muokkaa... -näppäimen painaminen tuo esiin Määrätietueen ikkunan. - Luettelomalleja, joiden sisältö on upotettuna luettelointitavassa. Näiden muotoilu on luotu Muotoilu-ikkunassa. Näistä voi luoda erillisiä luettelomallitiedostoja ottamalla Sisältö-luettelointitavassa ruksi pois Määrätaulukot-ikkunassa. HUOMAA: 1. Mallit on koodattu luettelomalli-ohjelmointikielellä. On suositeltavaa, ettei niiden sisältöä muokata ilman kielen tuntemusta. 2. Luettelomalli tekstitiedostoja ei voi muokata Muotoiluikkunan avulla.
ML.MLO- 6.1.1 Kortit ja kentät Luettelot määrittelevät kortteja. Kortit ovat plansseja, joissa voi sijaita useita kenttiä ja bittikarttakuva. Kentissä on alfanumeerista tietoa (tekstiä ja/tai numeroita). Kenttien sisältö kerätään, suodatetaan ja lasketaan ArchiCADin määrälaskentamoottorilla. Bittikartat syntyvät kirjastoista, objektien symboleista, 3D-muotoisista kuvista, jotka luodaan määrätietueen tai objektin itsensä toimesta, tai objektien tunnuskuvista. 6.2 Määrätaulukot Määrätaulukoissa määritellään Luettelojen laskemat elementit, niistä haettavat tiedot ja niiden järjestys ja muoto. Tietokantapuu (oikeassa laidassa) sisältää käytössäolevat tietokannat (lokerokaappi-ikoni), luettelointitavat (kansio-ikoni) ja niiden alla Listat ja Luettelot (rtf- ja tekstitiedosto-ikonit). Luettelo sisältää kaikki kirjastojen tietokantojen luettelomallit. Luettelot on järjestetty tyypeittäin hierarkisesti kolmeen kansioon: Elementti-, Nimike- ja Vyöhyke-luetteloihin. Valittu Luettelomalli on poistettavissa Poista-painikkeella. Jokaisessa kansiossa on vähintään Peruslista-tyyppinen sisäänrakennettu malli, joka on käytettävissä jopa ilman ladattua kirjastoa. Käyttäjän määrittämät Luettelot syntyvät samaan hierarkiaan oletusarvoisten Luettelojen alle. Tekstityyppiset on merkitty tekstitaulukon kaltaisin ikonein ja Graafiset lomakkeen kaltaisin. - Tietokannan luettelot voivat käyttää tietoa vain omista tietokannoistaan. - Luettelot, jotka ovat riippumattomia tietokannasta, voivat luetteloida kaikkien sisältöä. Tietokantojen ja kansioiden avaaminen tapahtuu klikkaamalla niiden edessä olevaa +-merkkiä (Windows) tai kolmiota (MacOS). Valittaessa tietokannan nimi, Luettelointitapa-kansio tai tietokannasta riippumaton Luettelomalli, vasen puoli ikkunasta menee tyhjäksi. Mikäli luettelo valitaan, sen sisältö tulee esiin. 6.3 Luettelojen hallinta Uusia luetteloja luodaan Määrätaulukot-ikkunan oikean yläreunan Uusi...-valikosta, josta valitaan oikea kohta. Luettelointitapa-tiedoston luominen määrittää tietokannasta riippumattoman tiedoston, kun muut vaihtoehdot luovat halutuntyyppisen luettelomallin tietokantaan tai luettelomallitiedostoon. Luotu uusi Luettelo, tai mikä tahansa olemassaoleva, on nimettävissä uudelleen valitsemalla nimi ja muokkaamalla nimen tekstiä. Luetteloja lukitaan ja avataan lukkoikonia klikkaamalla. TÄRKEÄÄ: Painamalla Ok Määrätaulukot-ikkunasta poistuttaessa korvautuvat projektin kaikki muutetut oletusarvoiset Luettelot ja kirjaston LUETTELOT.TXT tietokanta. - Kun ArchiCAD käynnistetään avaamatta projektia, luettelot ladataan Oletus-tiedostoista. Luettelointitapatiedostoja (*.lis) ei ladata ladatuista kirjastoista. - Avattaessa projektia projektiin tallennetut luettelot ladataan. Luettelointitapatiedostoja (*.lis) ei ladata projektiin ladatuista kirjastoista. - Valittaessa Arkisto-Kirjastot ja objektit-kirjastojenhallinta (päivitä) kaikki kirjastoissa sijaitsevat luettelointitapatiedostot (*.lis) ladataan. 6.4 Luettelojen muokkaus Luetteloiden muokkaus on mahdollista, jos niitä ei ole lukittu. Oikealla, Luettelot-kohdasta valitusta luettelotyypistä riippuen, on vasemmalla kolme tai neljä välilehteä. - Elementti ja Nimikeluettelo tyyppisissä, Laskettavat elementit, Laskettavat tiedot ja Järjestys. - Vyöhykeluetteloissa, Laskettavat Vyöhykkeet, Laskettavat tiedot, Liittyvät rakennusosat ja Järjestys. Liikkumalla välilehtiä klikkaamalla, saa kuvan luettelon laskenta asetuksista. 6.5 Elementtiluettelot Kun oikealta valitaan luettelo, sen valinnat aukeavat vasemmalle. 6.6 Laskettavat elementit Ensimmäinen välilehti on Laskettavat elementit. Laskettavien elementtien hakuehdot määritellään tekemällä halutut valinnat. 6.7 Elementit Painikkeilla valitaan laskettavat elementtityypit. 6.7.1 Selite ja ID Selitteiden ja elementtien ID-numeron avulla saadaan säädettyä hakuehtoja tarkemmin. Selitteettömät ja ID-numerottomat on mahdollista poistaa laskennasta. Näin on mahdollista nopeasti saada laskelmia esimerkiksi kalusteista, ilman visualisointi käyttöön lisättyjä objekteja, joiden ID kenttä on tyhjennetty. VINKKI: Elementtien ID-hallinnan kautta saadaan tyypitettyä elementtejä tarkemmin laskennan tarpeisiin. 6.7.2 Pienin määrissä merkitsevä aukko Pienin laskentaan vaikuttava aukon koko on säädettävissä. Tällä on vaikutusta seinän pintojen ja tilavuuksien laskennassa. Näin saadaan tulokset paremmin vastaamaan maakohtaisia toimintatapoja. MLO
ML.MLO-10 MLO 6.7.3 Tasot Ikkunan alareunassa olevan tasoluettelon avulla saadaan merkittyä elementtien laskenta tasoittain. Valitsemattomilta tasoilta ei lasketa. Pudotusvalikosta voi nopeammin valita Kaikki, Näkyvät tai Valitut. 6.7.4 Kerrokset Elementit on mahdollista laskea valituista kerroksista. Kaikki saa valittua ruksaamalla. 6.7.5 Sidotut määrätietueet Sidotuilla määrätietueilla saadaan määrättyä, että vain tiettyjä määrätietueita sisältävät elementit rajataan laskettaviksi. - Kaikki tarkoittaa, ettei tätä ehtoa käytetä. - Valittuihin määriin sidotut tarkoittaa sekä elementtikohtaisesti että Yleisten määrien kautta sidottujen laskentaa. - Valitsemalla määrätietue, esimerkiksi kaikki tietyn määrätietueen sisältävät elementit saadaan laskettua. 6.7.6 Luetteloi täytteet ja objektit Tällä valinnalla päätetään, lasketaanko elementit pohjista, leikkauksista vai molemmista. Valitse leikkaukset -ikkunassa valitaan laskentaan mukaan halutut. Aiemmilla ArchiCAD versioilla aloitetuissa projekteissa oletuksena on laskenta pohjista. 6.8 Laskettavat tiedot Laskettavissa tiedoissa valitaan laskennan elementeistä keräämät tiedot. 6.8.1 Luokat Luokat ovat tietokannan kategorioita, joilla ryhmitellään tyypeittäin Nimikkeet ja Kuvaukset. Luokissa rajataan laskentaa valitsemalla Luokka, jonka sisältöä lasketaan. Vain sen tietokannan luokat ovat valittavissa, mihin kyseinen luettelo kuuluu. Mikäli luettelo ei sijaitse tietokannassa, eli on niistä riippumaton, ovat kaikkien käytössäolevien tietokantojen luokat valittavissa. 6.8.2 Nimikkeiden ja kuvaukten valinta Nimikkeet ja kuvaukset valikoilla määrätään laskettavat Nimikkeet ja Kuvaukset. Valikot ovat identtiset. Valitse määrätietueet laskettaviksi. Valintarukseilla on kolme tilaa: ruksittu, tyhjä ja miinus. Jos kansion edessä on ruksi, sen elementit lasketaan, jos ei, niin ei lasketa. Miinus tarkoittaa, että kaikkea kansion sisältä ei lasketa. Kuvan alaosassa näkyvät esikatseluna määrätietueen Nimikkeet ja Kuvaukset. - Kaikki liittyvät Nimikkeet tai Kuvaukset - Ei Valitaan kahdesta eri Nimike ja Kuvaustyypistä, eli objektikohtaisista ja tietokannassa olevista, neljän vaihtoehdon mukaan. - Tietokannoista, sisältää vain tietokantojen Nimikkeet ja Kuvaukset. - Vain objektien omat sisältää paikallisesti määritellyt määrät (normaaleissa objekteissa tai määrätietueissa). - Valitut tietokannat avaa Valitse nimikkeet -ikkunan, jossa valitaan luetteloon halutut määrät. - Valitut ja objektien omat on toisen ja kolmannen vaihtoehdon yhdistelmä. - Muu vaihtoehtoa käytetään, mikäli ylläolevat eivät suoraan sovi.
ML.MLO-11 6.8.3 Yhteiset elementtien parametrit Yhteisissä parametreissä on koottu kaikille elementeille yhteiset parametrit, kuten pinta-ala, tilavuus, korkeus, paksuus ja ID-numero. Useamman peräkkäisen saa valituksi valitsemalla ensimmäisen ja Vaihto (Shift)-pohjassa viimeisen. Kun parametrit ovat korostettuna, ne valitaan ruksaamalla. Vastaavasti saadaan myös valinta pois useammasta. 6.9.1 Listaus Seuraavanlainen Järjestys-välilehden ulkoasu ilmestyy valittaessa listamuotoinen määräluettelo. MLO Tässä muodossa on käytössä vain rajoitetut muotoiluvaihtoehdot. Luettelo aukeaa teksti-ikkunaan ja sen järjestyksen saa asetuksilla muokattua. 6.9.2 Listausjärjestys Kaksoisnuolen avulla voi järjestää luetteloitavat tiedot haluttuun järjestykseen. Tyypinmukaisissa lisäparametreissä toimitaan vastaavasti. Lisäparametrit kohdasta Valitse lisäparametrit -ikkunan avulla on valittavissa jopa objektityyppi ja yksittäiset objektikohtaiset parametrit. 6.9.3 Muu parametrin nimi Ruksimalla parametrin nimen saa sen nimen sarakeotsikoksi luetteloon. Muu parametrin nimi -kenttään voi vaihtaa tilalle haluamansa tekstin. 6.9.4 Listan muotoilu Kolmessa valikossa määritetään luettelon muotoilu. Kohdassa Elementit Omilla riveillään tekee jokaista, jopa identtistä elementtiä varten oman rivinsä, kun taas Ryhmitä samanlaiset laskee ja ryhmittää samanlaiset parametreineen yhteen. 6.9 Järjestys Tämän sivun valinnoilla määrätään luettelon yleisilme, sekä määrien ja parametrien järjestys. Tärkeimpänä valintana valitaan Luettelon-tyypiksi joko Listamuotoinen tai Luettelomuotoinen. Nimikkeissä Laajat laskee nimikkeiden parametrit, Vain määrät näyttää määrät ilman yksiköitä. Kuvauksissa Laajat Kuvaukset luetteloi parametrit, luokat, koodit ja kuvaukset. Vain lyhyt kuvaus näyttää luettelossa kuvauksen ensimmäisen rivin. HUOMAA: Listat voi tallentaa pelkkä teksti, teksti sarkaimilla tai HTML-muotoihin. Listoissa saadaan esiin vain nimikkeiden lyhyt kuvaus. 6.10 Luettelo Seuraavanlainen Järjestys-välilehden ulkoasu ilmestyy valittaessa luettelomuotoinen määräluettelo.
ML.MLO-12 MLO Graafisessa luettelossa käytetään joko kirjastoissa olevaa valmista luettelomallia, luettelointitapaan liitettyä tai sen kopiota. Luettelomallien avulla saadaan aikaan esityskelpoisia tekstin ja grafiikan lomakeyhdistelmiä. Luettelot aukeavat ikkunaan, jossa muokkaus ei ole mahdollista. Niiden sisältö on kuitenkin kopioitavissa toiseen projektin ikkunaan, kuten pohjaan tai leikkaukseen, sekä tallennettavissa Rtf-tiedostoksi tai ArchiCAD-projektiksi. Luettelomalli-painikkeella voi etsiä kirjastoista luettelomalleja, oletusarvoiset sijaitsevat Kirjastot-kansion Luettelomallit-kansion alla. Mikäli käytetään itsenäisiä luettelomalleja, ArchiCAD viittaa luettelomalliin asetusten osalta. Mikäli valitaan ruksi sisältö luettelointitavassa, luettelomalli arkistoidaan listset.txt-tiedostoon. Näin määritellyn luettelomallin nimi esitetään kursiivilla. 6.10.1 Järjestys Järjestys sarakkeittain ja otsikot määritellään samoin kuin kohdassa listausjärjestys kuvattiin. Jos Nimikkeet ja Kuvaukset lasketaan, niiden parametrien Suhteessa ja Luokka arvot tulevat näkyviin ikkunan oikeaan laitaan. HUOMAA: Muotoilu ei ole mahdollista ulkoisille luettelomalleille, se toimii vain binäärimuotoon tallentuneilla sisäisillä luettelomalleilla. Sen muokkaus on mahdollista vain, jos luettelomallin sisältö on tietokannassa, luettelomalli on ohjelmassa sisäänrakennettuna, tai luettelomalli on sisällä ArchiCAD-mallissa (.pln tai.pla) tai mukana ohjelman oletusarvoissa. Poistuttaessa muotoilusta Määrätaulukoihin, on viimeksi luotu luettelomallina ja sisältö luettelointitavassa ruksittuna. Tämä tarkoittaa, että viittaus tähän malliin tallennetaan kirjaston luettelomallitiedostoon, mutta itse muotoiltu malli tallentuu projektin mukana sen asetustiedostoon. Mikäli ruksi otetaan pois, muotoiltu luettelomalli on tallennettavissa erilliseksi tekstitiedostoksi kirjastoon, muttei ole enää muokattavissa muotoilu-ikkunan avulla. HUOMAA: Uusi oletusarvoilla tuhoaa kaikki itsetehdyt luettelomallit, vain oletusarvoiset jäävät jäljelle. 6.12 Nimikeluettelot Valittaessa oikean laidan puurakenteesta Nimikeluettelo, Määrätaulukot-ikkuna muuttuu vastaavasti. Määrittelyt ovat samankaltaisia Elementtien kanssa. HUOMAA: Tietojen järjestyksen muuttaminen ennalta määritellyssä luettelomallissa saattaa johtaa siihen, että sarakkeen otsikko on väärä. Näin käy, mikäli sarakeotsikot on kirjoitettu luettelomallin sisään. 6.10.2 Parametrien luettelointi Luettelomalli voi sisältää määrityksiä parametrien luetteloimiseksi yhdessä ja/tai yhteen luettelossa. Parametrinimen vasemmalla puolella olevat ruksit määrittävät, käytetäänkö näitä ohjeita tämän luettelon luomiseen. Luetteloi eri tasolla määrää, käytetäänkö luettelomallin ohjeita parametrityyppien laskentaan elementtikohtaisesti. Laske yhteen summaa parametrien arvot luettelossa. 6.11 Muotoilu Muotoilu... -painike avaa luettelon Muotoilu-ikkunan. Ikkunassa nimetään uudelleen, poistetaan, monistetaan ja muotoillaan luettelomalleja. 6.13 Laskettavat nimikkeet Luokat kohdassa valitaan luetteloitavien elementtien Luokat. 6.13.1 Laskettavat tiedot Nimikkeen lisätiedot määrittää, mitkä Nimikkeen osat lasketaan (nimi ja määrä lasketaan aina). Jos käytössä on koodi, osat napeilla valitaan neljästä mahdollisesta, pisteen erottamasta osasta. Jos koodi on 004.003.002.001, osa 3 on 002, koska se on koodissa kolmantena. Kuvauksen lisätiedot määrittää, mitkä kuvauksen osat lasketaan (lyhyt kuvaus tulee aina). Koodit toimivat vastaavasti. 6.14 Vyöhykeluettelot Valittaessa Vyöhykeluettelo Määrätaulukot-ikkuna muuttuu vastaavasti. Määrittelyt ovat samankaltaisia Elementtien kanssa.
ML.MLO-13 6.14.1 Laskettavat vyöhykkeet Laskettavat vyöhykkeet valitaan ruksimalla haluttujen Vyöhyketyyppien nimet. Vyöhykkeitä voidaan suodattaa tarkemmin Vyöhykkeen numero -kohdassa, joka on ikkunassa ylhäällä oikealla. Ohita tyhjät jättää laskematta vyöhykkeet, joilla ei ole numeroa. Vastaavasti ohita ID:ttömät ohittaa ne vyöhykkeet, joista ID on poistettu. 6.14.2 Laskettavat tiedot MLO Valitut vyöhykeparametrit lasketaan. 7.1 Ulkoasu Ulkoasu aukeaa oletusarvoisesti avattaessa Muotoilu-ikkuna. Asettelut kohdasta vasemmalta valitaan muokattava malli. - Luettelossa oletusarvoiset ja lukitut mallit näkyvät harmaalla. Oletusarvoiset syntyvät suoraan ohjelman koodista ja niitä ei voi muokata, vain niiden yksityiskohtia voi tarkastella. - Muokattavat ovat esillä mustalla tekstillä, niitä voi muotoilla yksilöllisesti. Kaikkia malleja voi kopioida, myös oletusarvoisia ja lukittuja. Kopiota voi muokata vapaasti. Nämä tehdään Monista, Nimeä ja Poista-käskyillä. HUOMAA: Määrätaulukoissa lukitun luettelomallin muokkaamiseksi Muotoilussa se on ensin avattava. Liittyvät rakennusosat määrittävät, minkätyyppisten elementtien tietoja lasketaan vyöhykkeisiin pohjautuen. 7.1.1 Tyyppi Mallin tyyppi valitaan ikkunan oikean yläreunan alasvetovalikon säädöllä. Sivujen järjestämiseksi pystyyn valitaan yksi sarake-vaihtoehto. Sivujen järjestämiseksi verkkoon valitaan Limittäin-vaihtoehto. Lisäasetuksia on Detaljit-kohdassa, oikealla alhaalla. Detaljit kohdan sisältö on erilainen yksi sarake ja limittäin vaihtoehdoissa. Pienin määrissä merkitsevä aukko ja määrätietueisiin liittyvät säädöt toimivat kuin niiden vastineet Elementtitaulukoissa. 6.14.3 Liittyvät rakennusosat Liittyvät rakennusosat on käytössä vain Vyöhykeluetteloille. Vyöhykkeiden laskenta ei rajoitu niiden geometriaan. Se kattaa myös niiden sisällä ja ympärillä olevat elementit, rajaavat seinät, pilarit, sisältämät seinät, ovet, ikkunat ja muut objektit. Tässä määritellään, millä asetuksilla liittyvät rakennusosat lasketaan. Määrittelyt ovat samankaltaisia Elementtien kanssa. 7 Muotoilun käyttö Muotoilu on mahdollista määrätaulukoissa, kun Järjestys-välilehti ja luettelomuotoinen listaus on valittuna oikean laidan puurakenteesta. Muotoilu-ikkunan kolmen välilehden avulla määritellään sivun asettelu, kenttien sisältö ja muut kentät graafiselle taulukolle. 7.1.2 Yksi sarake Välistys kahden peräkkäisen arkin välille kirjoitetaan Viivan leveys kenttään. Mittakaava kohdasta valitaan mittakaava jossa luettelo liitetään leikepöydältä pohjakuvaan. HUOMAA: Valittaessa automaattinen käytetään pohjassa olevaa mittakaavaa. Kommenttikenttään voi kirjoittaa huomioita, jotka näkyvät Muotoilu-ikkunan alareunassa. 7.1.3 Limittäin (Ruudukko) Haluttu sivujen lukumäärä suunnittain syötetään kohtaan Verkko. Vastaavasti arkkien välistys. Arkkien järjestys vaakaan tai pystyyn valitaan painikkeella. 7.1.4 Koko Mallin koko valitaan valikosta. Arkin koko sovittuu joko valitun Piirturin tai Tulostimen arkkikoon mukaan. Muu säädöllä sen voi määrätä erikseen allaoleviin kenttiin.
ML.MLO-14 MLO 7.1.4.1 Sivun muokkaus Klikattaessa Ylätunniste, Alatunniste tai Tausta-painikkeita avautuu sama Sivun muokkaus-ikkuna, jossa kyseistä osaa muokataan. Ylätunniste ja/tai Alatunniste saadaan vain ensimmäiselle ja/tai kaikille sivuille. Ensimmäisen sivun tunnisteet voivat olla erilaisia muihin nähden. Haluttu sivun osa valitaan muokattavaksi Muokkaa-kohdasta. Ennalta määriteltyjä osia voi valita Tietueen tyyppi-kohdasta. Osaa muokataan syöttämällä sen mitat Koko leveys ja Koko korkeus-kenttiin. Osa järjestetään oikeaan paikkaan Rivejä ja Sarakkeita kohdista. Oletustekstityyppiä muokataan Tekstin tyylikohdassa. Lisää teksti...-kohdassa määritellään mitä tapahtuu jos se ei mahdu kenttään. Kuva painikkeella lisätään bittikarttakuva muokattavaan kenttään. Bittikartat voivat olla erillisiä tiedostoja (*.bmp, *.jpg,*.tif,*. gif), jotka sijaitsevat kirjastoissa, määrätietueobjektin piirtämiä ArchiCAD objektisymboleja, tai kirjaston objektien esikatselukuvia. Kuva-ikkunan säädöillä määritellään kuvan koko ja paikka sivulla. 7.1.4.1.1 Sivun kentät Muotoilu-ikkunan alaosassa sijaitsevat säädöt joilla muokataan sarakkeisiin ja riveihin jakautuneiden määrätietojen kenttiä yksilöllisesti. Kenttä-kohta määrittää mitä kenttää muokataan, ensimmäinen numero on sarakenumero ja toinen rivinumero. Valitut parametrit ryhmitetään Ryhmitä valitut parametrit painikkeella. Tulos on samanlainen kuin listauksissa, eli näistä lasketaan välisummat. Sivunvaihto määrittää miten tiedot jaetaan sivuille. 7.3 Kentät Kentät-välilehti on hyvin samankaltainen Sivun muokkaus-ikkunan kanssa. Kentän korkeus, leveys, ja paikka mallissa kirjoitetaan leveys, korkeus ja siirtymä kenttiin, ikkunan oikeassa laidassa. Erilaisen tekstityypin säätämiseksi kenttään, käytetään tekstin tyyli kohtaa. Kehykset kohtaan määritetään kehys. Tekstikentän määrätieto sisältö valitaan sivun alareunassa Lisää-painikkeen ja pudotusvalikon avulla. Lisää... -valikosta saa valittua yleisiä lisätietoja. 7.2 Sisältö Sisältöön määritellään parametrien asetukset riippuen luettelomallilla laskettavista asioista. Parametrilistalla näkyvät laskettaviksi määritellyt parametrit. Näistä parametreista valitaan ne joita lasketaan luetteloon. Parametrit on listattu tähän niiden lajin mukaan, joita on kolme: - Tietueet yksittäin eli parametrit - Laskenta yhteensä eli parametrien summat - Näytä otsikot eli otsikkoina näytettävät Ruksitut huomioidaan laskennassa. Sisällössä määritellyt kentät näkyvät Parametri ja tietue-kohdassa. Ennalta määriteltyjä Tietueen tyyppejä käytetään nopeuttamaan määrittelyä. Mikäli ennalta määriteltyä muokataan, Tietueen tyypiksi tulee muu. Tietueen koko syötetään Koko leveys ja Koko korkeus-kohtiin. Tietueet jaetaan kenttiin Rivit ja Sarakkeetkohdissa, antamalla niille lukumäärät. Ylätunnisteen tyyli saadaan siirrettyä toiseen kenttään, painamalla Käytä ylätunnisteen tyyliä. Yleistä tekstityyliä muokataan Oletustekstityyli-painikkeesta, vastaavasti kenttään lisätään kuva, Kuva-painikkeella. 7.4 Tietueen kentät Kentät osan alareunassa määritellään riveiksi ja sarakkeiksi jaettujen tietueen kenttien asetukset. Kenttä kohdasta valitaan muokattava kenttä. Ensimmäinen luku määrää sarakkeen numeron ja toinen rivin numeron. Valitun kentän koko ja paikka määrätään Leveys, Korkeus ja Siirtymä kohtiin. Teksti painikkeesta muutetaan kentän tekstin
ML.MLO-15 muotoilua. Tekstin muotoilu toimii kuten aiemmin esitetyssä oletustekstin muotoilussa. Kehykset painikkeella määritellään kentälle kehykset.teksti kentän sisältö muokataan vasemman alanurkan valikoilla, joista on valittavissa automaattisia tekstejä, automaattitekstien tunnisteet tulevat esiin tekstikenttään. 8 SQL ArchiCADissä SQL eli Structured Query Language on käytetyin tietokantakieli. Sen avulla voidaan hakea järjesteltyä tietoa tietokannoista. Koska ArchiCAD projekti on tietokanta joka sisältää rakennuselementtejä (Seiniä, Laattoja, Kattoja, Objekteja ja niin edelleen), SQL on käyttökelpoinen tapa hakea taulukkomuotoista tietoa projekteista. Oletuksena SQL käskyt eivät ole näkyvissä ArchiCADin työympäristöissä, koska ne vaativat käyttäjältä paljon erikoisosaamista. SQL käskyjen käyttämiseksi on seuraavat kohdat lisättävä työympäristöön: - Kysely - Näytä tietorakenne HUOMAA: Nämä käskyt voi muokata käyttöön Vaihtoehdot-Työympäristö-Työympäristö-Valikot, etsimällä ensin kaikki komennot teemoittain, ja ne löytyvät teeman Laskenta alta. Valitsemalla komennon Kysely, tulee esiin Suorita kysely-ikkuna johon syöttämällä SQL-kielisen kyselyn saa esiin listauksen. SQL-käskyt toimivat joko valittujen elementtien tai koko projektitietokannan kanssa. Näinollen tyhjästä projektista ei voi laskea mitään. Kun kysely on kirjoitettu ja painetaan Suorita, SQL-laskenta luo xml-ikkunan joka esittää tulokset selainohjelmassa. ArchiCAD projektitietokanta on luettavissa taulukkoina. Taulukoissa on tietoa elementteistä, parametreista, ja projektin attribuuteista (ominaisuuksista). Esimerkiksi Seinät-taulukko sisältää kaikki seinistä luetteloitavissa olevat parametrit. Näytä tietorakenne -komento tuo esiin selainikkunaan XML-listauksen kaikista SQL-hakuihin sopivista arvoista. Yksi käytetyimmistä SQL-käskyistä on SELECT (valitse). Sen avulla voi määrätä mitä lasketaan. Käsky on esimerkiksi muotoa: SELECT <parameters> FROM <table> <parameters> kenttään voi laittaa suoraan haluttujen parametrien nimet taulukosta. *-merkki, tarkoittaa että lasketaan kaikki. Jos halutaan laskea kerralla useampi parametri, ne erotellaan pilkulla. <table> kenttä on kentän nimi mistä haetaan tietoa. Ylläoleva SELECT * FROM WALLS lukee kaikki seinien parametrit ja esittää ne valituista elementeistä. Esimerkissä pohjassa on seinä valittuna. 9 Esimerkkejä 9.1 Määrälaskenta esimerkkejä 9.1.1 Vyöhykkeiden sisältämät objektit 1 Valitse Laskenta-Määrätaulukot 2 Kopioi joku vyöhykeluetteloista, esimerkiksi Vyöhykkeet Elementit 3 Laskettavat Vyöhykkeet -kohdassa, aseta hakuehdot projektiisi sopiviksi, mikäli haluat laskea kaikki vyöhykkeet, ruksi kaikki kerrokset, tasot ja vyöhyketyypit ja niin edelleen. 4 Laskettavissa tiedoissa: - Valitse ei valikoista Nimikkeisiin, Kuvauksiin ja Lisäparametreihin - Valitse objektit (klikkaa tuoli ikonia) - Valitse Sidotut määrätietueet kohdasta Kaikki - Ruksi Vyöhykkeen nimi ja Vyöhykkeen numero vyöhykeparametreista 5 Liittyvissä rakennusosissa: - Valitse Ei Nimikkeisiin, Kuvauksiin ja Lisäparametreihin - Ruksi Objektin nimi yhteisistä elementtien parametreista 6 Järjestys kohdassa - Valitse listaus - Valitse Elementit-kohtaan Ryhmitä samanlaiset, ja varmista että alla näkyvät oikeat parametrit 7 Klikkaa Ok ja valitse tallennettu luettelo esimerkiksi Projektiikkuna-Määrätaulukot-Vyöhykeluettelot-Vyöhykkeet elementit kopio. 9.1.2 Projektin objektien kokonaismäärä 1. Avaa Määrätaulukot-ikkuna 2. Monista joku elementtiluetteloista ja nimeä se esimerkiksi Kalusteet yhteensä 3. Laskettavat elementit välilehdellä, valitse laskettaviksi Objektit, Kaikki kerrokset, kaikki vyöhykkeet ja niin edelleen. 4. Laskettavat tiedot välilehdellä, - Valitse Ei, Nimikkeisiin, Kuvauksiin, ja Lisäparametreihin - Valitse objektin nimi Yhteisistä elementtien parametreistä 5. Järjestys-välilehdellä - Valitse listamuoto - Valitse elementteihin Ryhmitä samanlaiset - Tarkista että parametri kohdassa lukee objektin nimi. 6. Tuplaklikkaa Kalusteet yhteensä Määrätaulukkoa Projekti-ikkunassa MLO
ML.MLO-16 MLO 9.1.3 Vyöhykkeiden sisältämät objektit yhteen ja kokonaismäärä Tässä esimerkissä läpikäydään kuinka kaksi edellistä laskentaa on yhdistettävissä yhdeksi. Vaihe yksi: Luodaan Objektilaskuri -määrätietue 1. Valitse Uusi Määrätietu, tyhjä objekti-ikkuna avautuu 2. Klikkaa Määräohjelma-painiketta 3. Kopioi seuraavat kaksi riviä määräohjelmaan. dummy = REQUEST ( Name_of_Listed,, name) COMPONENT name, 1,, 1, name 4. Tallenna Määrätietue esimerkiksi nimellä Objektilaskuri.gsm HUOMAA: Tämä objekti luo erillisen sarakkeen jokaisen objektityypin lukumäärää varten Vaihe kaksi: Linkitä (Sido) Objektilaskuri -objekteihin Vaihtoehto 1: yksilöllisesti 1 Valitse haluamasi laskettavat objektit 2 Avaa Asetukset 3 Määrät ja selite-välilehdellä valitse Määrätietueesta 4 Sido Määrätietue-ikkuna avautuu 5. Valitse Objektilaskuri listalta ja varmista että se tulee näkyviin ruksituksi, ja ilmestyy Asetuksien Määrät ja selite kohtaan 6. Paina Ok 6 Valitse pohjasta objekteja ja sido tämä määrätietue niihin. Objektin asetuksissa, Määrät ja Selite-välilehdellä, ota ruksi pois Yleisistä Määristä-kohdasta ja ruksi kohta määrätietueesta, valitse luotu uusi piirustus -tietue 7 Avaa Määrätaulukot. Valitse Elementtiluetteloista Peruslista ja kopioi se. Nimeä se Oma elementtiluettelo -nimiseksi ja valitse se 8 Laskettavat elementit välilehdellä valitse vain objektit laskettaviksi 9 Laskettavissa tiedoissa valitse Nimikkeisiin ja Kuvauksiin, Ei. Valitse laskettaviksi parametreiksi: - ID - Paksuus/Koko - Korkeus - Objektin nimi - Kerros HUOMAA: Tämän jälkeen sijoitetut objektit on linkitettävä käsin. Vaihtoehto 2: Yleisten määrien kautta, dynaamisesti 1 Valitse Yleiset Määrät 2 Valitse käytettävä tietokanta Näytä Sidokset-valikosta 3 Klikkaa Uusi sidos, ja Määrittele ehdot, jolloin Ehdot-ikkuna aukeaa. 4 Valitse Etsi elementit kohtaan tyypiksi objektit 5 Paina käytä ja palaa Yleiset Määrät ikkunaan 6 Sulje ikkuna tallentaen muutokset 7 Valitse kaikki objektit jotka halutaan luetteloida 8. Avaa asetukset ja Määrät ja Selite-välilehdellä ota tarvittaessa ruksi pois määrätietueestä ja laita se kohtaan Yleisistä määristä, joka aukeaa HUOMAA: Jos listalla on muita linkkejä, ne voivat olla ristiriitaisia, vaikka vain osassakin näistä objekteista. Ne voivat myös toimia ja tämän lisäksi tarkempia sidoksia voidaan määritellä. 9.2 Graafinen Luettelo esimerkki 1 Valitse uusi määrätietue. Tallenna määrätietue kirjaston määrätietuekansioon. Nimeä se vaikka piirustus -nimiseksi. 2 Luo uudet parametrit X ja Y 3 Avaa määräohjelma ja kirjoita DRAWING. 4 Kirjoita objektin 2d-ohjelma kohtaan: DRAWING3 7, 270, 2 ADD2 x,y DRAWING2 Lisäohjeita löytyy ArchiCAD ohjeen GDL Reference Guide - kirjasta 5 Tallenna määrätietue
17.7.2008 ArchiCAD 12 VI.LW - 1 LW LightWorks LW 1 Renderoijan perussäädöt 1.1 Sisältö Tässä luvussa käsitellään LightWorks-renderoijan käyttöönottoa ja säätöjä erilaisissa renderointitilanteissa. LightWorks-renderoija tuo ArchiCADiin säteenseurannan, joka mahdollistaa kuvissa peilautuvat pinnat ja valon taittumisen läpinäkyvissä materiaaleissa. Luvussa käsitellään renderoijan asetuksia ja valojen käyttöä renderointiasetusten LightWorks-tehosteet paneelissa. Materiaaliasetuksia ja tehosteita ei käsitellä tässä, vaan erillisissä luvuissa. Ennen renderointia täytyy käyttäjällä olla mallissa elementtejä visualisoitavaksi. 1.2 Lightworksin käytön aloitus LightWorks-renderoija on otettavissa käyttöön milloin tahansa muiden ArchiCADssa olevien renderoijien tavoin. Renderoija valitaan Dokumentti Visualisointi Renderointiasetukset. Vaihdettaessa moottoria vaihtuvat myös asetuksen säädöt. Kun Light- Works-renderoija on valittuna ja Dokumentti-valikosta annetaan Renderoi-komento, ArchiCAD aloittaa renderoinnin LightWorksmoottorilla. Renderointi voidaan myös käynnistää avaamalla näkymä, jonka asetuksiin renderointi on sisällytetty.
VI.LW - 2 1.3 Lightworks-tehosteet 1.3.1 Menetelmät ja reunan tasoitus LW Reunan tasoitus: Tarkka 1.3.2 Tehosteet Heijastuksen olleessa päällä materiaalit heijastavat valoa säätöjensä mukaisesti. Jos materiaali on säädetty peilaavaksi, näkyy sen pinnalla peilikuva ympäröivästä mallista. Läpinäkyvyyden ollessa päällä näkyy läpinäkyvien materiaalien lävitse säätöjen mukaisesti. Renderoija laskee myös valon taittumisen läpinäkyvässä materiaalissa. Pehmeät pinnat -tehoste pehmentää mallissa olevien monikulmioiden nurkkia, jolloin pinta näyttää tasaisemmalta. Nämä kaksi säätöä vastaavat ArchiCADin sisäisen renderoijan samoja toimintoja. Molemmilla vaikutetaan kuvan laatuun ja renderointiaikaan. Reunantasoitus-säädöllä vaikutetaan kuvan pikseleiden pehmentämiseen. Ilman reunantasoitusta vierekkäiset eriväriset pikselit erottuvat terävästi toisistaan. Lisättäessä reunantasoitus vierekkäisten pikselien kontrasti pehmenee. Säädön vaikutuksen voi havaita alla olevista suurennetuista kuvista. 1.3.3 Valonlähteet Tässä kohdassa valitaan, millä valonlähteillä on vaikutusta renderoinnissa ja kuinka paljon ne vaikuttavat. Aurinko on säädettävissä Näkymä 3D-näkymän tyyppi 3Dprojektio-valikosta tai Kamera-asetuksista. Aurinko muodostaa äärettömän kaukana olevan valonlähteen, jonka valo tulee malliin yhdensuuntaisesti. Hajavalo vaikuttaa tasaisesti koko mallin alueella pienentäen kontrastia ja tuoden esiin varjossa olevia kohtia. Kamera-valo sijaitsee kameran kohdalla ja se on suunnattu näkymän keskelle eli kameran katselupisteeseen. Lamput-kohta laitetaan päälle, kun malliin sijoitetut lamput tai erikoisobjektit halutaan vaikuttamaan renderoinnissa. Eri valojen vaikutusta voidaan havaita alla olevista kuvista: Reunan tasoitus: Ei Valonlähteenä pelkästään aurinko. Reunan tasoitus: Hyvä Valonlähteenä aurinko ja hajavalo 70% Reunan tasoitus: Parempi
VI.LW - 3 LW Valonlähteenä aurinko, hajavalo 90% ja kameravalo 50%. 1.3.4 Varjot Heittovarjot-kohdassa ei-valinta tekee varjottoman kuvan. Kovat reunat -valinnalla renderoidaan varjot, joissa on terävät reunat. Valittaessa viimeinen kohta heittovarjot renderoidaan lamppujen asetusten mukaan. Lamppuobjektista säädetään siihen liittyvien varjojen laatu. Varjojen tarkkuus -kohta vaikuttaa varjossa esiintyviin sävyihin. Tarkkuus säädetään joko lamppujen asetuksissa tai yleisesti kaikkialle vaikuttaen liukusäätimellä. Mitä suurempi arvo annetaan, sitä enemmän pehmeissä varjoissa on sävyjä, mutta vastaavasti renderointiaika pitenee. 2 LightWorks 12 -kirjasto 2.1 Aurinko-objekti 12 Aurinko-objektilla simuloidaan ulkovalaistusta. Se sijoitetaan mihin tahansa pohjaan, aivan kuten taivasobjektikin. Lamppu simuloi auringon vaikutusta renderoinnissa. Tässä lampussa valo tulee kaukaisesta lähteestä. Käyttö on hyvin samanlaista kuten taivaassakin. Sen parametreja ovat Valon intensiteetti, väri ja varjon laatu. Auringossa määritetään suoraan valonlähteiden määrä. LightWorksissä aurinkoa simuloidaan kahdella tavalla: Valitsemalla Aurinko valonlähteeksi LightWorks-tehosteet panelissa tai Asettamalla Aurinko-lamppu mihin tahansa pohjaan. Näillä menetelmillä on erilaisia ominaisuuksia. Suurin ero on se, että valon intensiteettiä voi säätää paljon laajemmalla alueella. Vaikka molempia voi käyttää yhtäaikaisesti, on suositeltavampaa ja helpompaa käyttää vain kumpaa jompaa. 2.2 Taivasobjekti 12 Taivasobjekti on taivas, jonka avulla simuloidaan ulkovalaistuksessa taivaalta tulevan tasaisen valon vaikutusta. Objekti voidaan sijoittaa minne tahansa malliin ja se tunnistaa auringon sijainnin. Taivasobjekti muodostaa mallin ympärille kaukaisuudessa olevan kupolin, jonka pinnalla on haluttu määrä valonlähteitä. Normaalien lamppuobjektin parametrien lisäksi objektin parametreistä säädetään kupolin leveys ja pituuspiirien määrä (Latitude, Longitude resolution). Harmaalla tekstillä näkyy valituilla arvoilla toteutuva valonlähteiden lukumäärä (Number of Light Sources). Varjon heittäminen (Cast Shadows) ja pehmeät varjot (Shadow Is Soft) kytketään päälle tai pois päältä. Varjon laatu (Shadow Quality) vaikuttaa varjossa olevien sävyjen määrään. Suuremmalla arvolla varjoissa on enemmän sävyjä. Viimeinen parametri muuttaa 2D-kynän (Contour Pen). 2.3 Ikkunavalo 12 Sisävalaistuksessa ikkunasta tulevan valon vaikutus simuloidaan Ikkunavalo-objektin avulla. Myös Ikkunavalo-objekti tunnistaa auringon sijainnin mallissa. Objekti säädetään ikkuna- tai oviaukon kokoiseksi. Sijoittamisen voi tehdä joko 2D- tai 3D-ikkunassa.
VI.LW - 4 LW Objektin vaikutus säätyy auringon sijainnin ja objektin koon mukaisesti. Objektin parametrista säädetään valojen tiheys (Light Resolution). Muodostuvien valonlähteiden määrään vaikuttaa myös objektille säädetty koko. Varjon säädöt toimivat kuten edellä. Heittovarjot ja Pehmeät varjot ovat päällä tai pois päältä. Varjojen laatu paranee suuremmilla numeroarvoilla. Kiertokulma-parametrista objektia kallistetaan pystytasosta. Nolla astetta tarkoittaa pystysuoraa objektin asentoa. Viimeisenä on 2D-kynän valinta. Poista Pehmeät pinnat käytöstä Renderointiasetusten Light- Works-tehosteet -paneelista. Myös tämä nopeuttaa renderointia vaikuttamatta valon laatuun renderoinnissa. Valoja ja materiaaleja asetettaessa koerenderoinnit voidaan tehdä pienestä mallin osasta käyttäen valinta-aluetta. Koko malli kannattaa renderoida vasta, kun kaikki on asetettu valmiiksi. Huomaa, että mikäli käytössä on Taivasobjekti- tai Ikkunavalolamppuobjekteja, on niiden oltava valinta-alueen sisäpuolella. Taivasobjekti- ja Aurinko-objekti -lamput toimivat melko hyvin pienilläkin valonlähteiden määrillä (jopa 4:llä). Käyttämällä pientä valonlähteiden määrää vähenevät muistin käytön vaatimukset ja renderointi nopeutuu. Asetuksia voi testata valitsemalla aluksi heittovarjoille kovat reunat. Pehmeisiin varjoihin verrattuna renderointi on nopeampi. Ajan säästämiseksi kuvakokoa voidaan säätää pienemmäksi. Lopullisen renderoinnin koko voi olla esimerkiksi 1600 x 1200 pikseliä, mutta asetukset voidaan hyvin tehdä ja testata 400 x 300 pikselin koossa. Tärkeisiin detaljikohtiin voidaan zoomata ja tehdä niistä pieniä detaljirenderointeja. Hyvän kameran sijainnin lisäksi hyvässä renderoinnissa on hyvät valot ja hyvät materiaalit. Valot on syytä asettaa pienessä mallissa tai osamallissa muutamilla lampuilla ja teräväreunaisilla heittovarjoilla, ilman heijastuksia ja pehmeitä pintoja. Kun kaikki on asetettu, voidaan heijastukset, pehmeät pinnat ja pehmeät varjot laittaa päälle koko mallin renderoinnissa. Ikkunavalo-objektiin säädettävien valojen määrä vaikuttaa valaistuksen laatuun ja renderointinopeuteen. 3 Suosituksia LightWorks-renderointimoottorin käyttöön 3.1 Renderoinnin nopeuttaminen säätöjen ja kuvakoon avulla Koska LightWorks-moottori tarvitsee paljon konetehoa ja muistia, seuraavilla suosituksilla voidaan nopeuttaa työskentelyä. Poista Heijastus käytöstä Renderointiasetusten LightWorks-tehosteet paneelista. Heijastus on eräs eniten renderointiaikaan vaikuttavista tekijöistä. Valaistus voidaan mallintaa oikein, vaikka heijastus on pois päältä. Kuva renderoituu tällöin nopeammin. Pienentämällä kuvakokoa ja poistamalla tehosteita voidaan nopeuttaa renderointia. Testirenderointiin riittää hyvin pieni kuvakoko ja vähäinen reunan tasoitus.
VI.LW - 5 4 LightWorks-ympäristö Ympäristön säädöt koostuvat auringon, kuvan edustan ja taustan säädöistä. Säädöt ovat pääsääntöisesti parametrisia. 4.1 Aurinko Aurinko-säätö vaikuttaa renderoitujen kuvien valaistuksen laatuun. Parametreilla vaikutetaan varjoihin, niiden tarkkuuteen, laatuun, hajontaan, toleranssiin ja valon värilämpötilaan. 4.3 LigthWorksin taustat Tausta-valikosta valitaan taustan shader eli luokka, joita ovat asteittainen, kuva, liukuva 3-värinen, pilvet, skaalattu kuva ja yksinkertainen. Yksinkertainen ja asteittainen tausta muodostuu väreistä. Valittaessa parametrit-kohdasta väri alapuolelle ilmestyy säätö. Kuva ja skaalattu kuva hyödyntävät taustassa kuvatiedostoa. Skaalattu kuva -luokan ollessa valittuna, kuvan muokkaus onnistuu monipuolisesti parametrit kohdasta. LW Aurinko-säätö vaikuttaa valon lisäksi myös varjojen laatuun ja tyyppiin. 4.2 Edusta Etualaan vaikutetaan edusta-kohdassa. Säätöjä ovat depth cue, lumi, maanpäällinen sumu, skaalattu kuva, sumu ja sumun valo. Renderoidun kuvan eteen muodostuu valitun tehosteen mukaan lunta tai sumua, joka muuttuu parametrien mukaan myös mallin syvyyssuunnassa. Nämä tehosteet toimivat yksittäisissä kuvissa ja animaatioissa samalla tavalla, eli kiinteänä tehosteena, joka ei muutu animaation edetessä. Jokaisella luokalla on omat parametrit, joiden mukaan tehoste toimii. LightWorks-renderoijalla tausta säädetään parametrisesti tai käytetään taustana kuvatiedostoa. Asteittainen tausta on kahden värin väriliuku. Pilvet-luokka toimii samaan tapaan kuin väri, mutta taustalle muodostuu pilvimäisiä kuvioita säätöjen mukaan. Värien lisäksi säädetään pilvien mittakaavaa ja detaljointia. Pilvet-tausta, jossa säädöt ovat: mittakaava 5, taustan väri sininen, pilvien väri valkoinen ja detaljointi 3. Sumun lisääminen renderoinnin etualalle. Pilvet-tausta, jossa säädöt ovat edellisestä poiketen: mittakaava 10 ja detaljointi 8.
VI.LW - 6 5 Tausta ja erikoissäädöt 6 LightWorks-materiaalit LW Renderointivalikon kaksi viimeistä välilehteä eivät ole muuttuneet aikaisemmista ArchiCAD-versioista. Nämä säädöt toimivat samalla tavalla LightWorks-renderoijan kanssa kuin sisäisellä renderoijalla. 5.1 Tausta Jos LightWorks-ympäristö -välilehden alimmainen kohta on aktivoitu, kuvan tausta renderoidaan sisäisellä renderointimoottorilla. Tausta-kohdassa on mahdollista valita taivaalle ja maalle omat yhtenäiset värinsä. Vaihtoehtoisesti taustalle asetetaan kuvatiedosto. Kuvan tulee sijaita valituissa kirjastoissa. Vaihda kuva -painikkeella ohjelma avaa valikon, jossa näkyvät kirjastoissa olevat kuvatiedostot. Kun halutaan käyttää itse kuvattua taustakuvaa, on kuvatiedosto kopioitava käytössä olevaan kirjastoon. Omille taustoille voidaan tehdä myös oma uusi kirjasto, joka otetaan projektissa käyttöön. Katso Arkisto Kirjastojenhallinta... Taustakuva kirjastosta. Kun kuva on riittävän suuri, taustana näkyvä osa voidaan rajata kuvasta. 5.2 Erikoissäädöt Tämän välilehden säädöillä korjataan renderoinnin valaistusta haluttuun suuntaan. Huomaa, että korjaus voidaan tehdä viimeisimpään renderointiin. Kuvaa ei siis tarvitse renderoida uudestaan korjauksen takia. Eräs LightWorks-materiaalien ominaisuuksia on pinnan peilaava heijastus, joka näkyy lasissa ja pallon lakkapinnassa. Niin sanottujen proseduraalisten tekstuurien avulla pinnan väri ja kuviointi määritetään ilman tekstuuria. Kuviointi toistuu parametrien mukaan ilman epäjatkuvuuskohtia pinnan kaikissa suunnissa. Tästä esimerkkinä graniitti. 6.1 Pintaa syvemmät materiaalit Hyvälaatuiseen renderointiin liittyy aina monipuolinen materiaalien muokkaus. LightWorks-renderoijan myötä ArchiCADin materiaali-attribuuttien omien säätöjen rinnalle on tullut lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi peilaavat pinnat ja proseduraaliset tekstuurit monipuolistavat materiaalipalettia. Taustakuvan vaihto. Taustojen kuvatiedostot haetaan valittujen kirjastojen kuvista.
VI.LW - 7 ArchiCADin materiaaliasetuksiin päästään valikosta Vaihtoehdot Attribuutit Materiaalit... 6.3.1 Väri Väri-kohdasta voidaan materiaalin värin lisäksi säätää materiaalille erilaisia pintakuvioita. Proseduraalisen eli ohjelmallisen kuvioinnin säätö tapahtuu parametrien avulla. LW 6.2 Materiaaliasetukset ArchiCADin materiaaliasetukset-ikkuna muuttuu käytettävän renderoijan mukaisesti. Kun LightWorks (lyh.lw) on valittuna ja päällä on rasti kohdassa Ei asiaankuulumattomia säätöjä, näkyy ikkunassa vain tarvittavat kohdat. Oletuksena latautuville tutuille materiaaleille on tehty tässä LWshadereiden mukaiset ominaisuudet. LW-materiaalia muokataan kuuden eri valikon kautta, jotka on nimetty luokiksi. Luokat ovat väri, heijastuvuus, läpinäkyvyys, siirtymä, tekstuuritila ja hohto. Jokaisen luokan kohdalla on useita mahdollisuuksia erilaisten shadereiden valinnalle. Valitun shaderin parametrit näkyvät ikkunan oikeanpuoleisessa kentässä nimeltä parametrit. Kun Vain tärkeimmät -rasti poistetaan, kenttään ilmestyy lisää säädettäviä parametreja, mikäli kyseisellä shaderilla sellaisia on. Pintakuvio saadaan aikaan valitsemalla väri-luokasta esimerkiksi graniitti-shaderi. Olennaiset säädöt ovat neljän mineraalin värin valitseminen. Kuvion kokoon ja ominaisuuksiin päästään vaikuttamaan lisäparametrien avulla, kun Vain tärkeimmät -rasti poistetaan. 6.3.2 Heijastuvuus Tästä määritellään, miten pinta heijastaa valoa. Esimerkiksi muoville, metallille ja lasille on valmiit shaderit, tosin shaderivaihtoehtoja on vielä 16 lisää. 6.3.3 Läpinäkyvyys Näitä vaihtoehtoja on kahdeksan yksinkertaisesta läpinäkymisestä valoa taittavaan läpäisyyn. 6.3.4 Siirtymä Siirtymä tarkoittaa pinnan muotoa eli pinnan epätasaisuutta. Tämä saadaan aikaan kuvan tai parametrisen shaderin avulla. Pinnan pisteet siirtyvät kuvan kirkkauden mukaan sisään- tai ulospäin. 6.3.5 Tekstuuritila Vaikka pintakuvioinnin teko onnistuu muillakin keinoin, voi materiaalilla olla tekstuuri. Tekstuurin säätömahdollisuuksissa ST tarkoittaa 2D-tekstuurin akseleita, jotka vastaavat x:ää ja y:tä. Muutokset tehdään S- ja T-akseleiden suhteen. Esimerkki kiiltävän maalin parametreista. Värin shaderi on yksinkertainen. Heijastavuudessa on valittu peili. Normaalisti parametreistä tässä kohdassa näkyvät vain heijastuskerroin ja peilauskerroin. Kun Vain tärkeimmät -rasti poistetaan, ilmestyy lisäksi ympäröivän valon kerroin, toinen peilauskerroin ja karkeus. Kun parametri valitaan, tulee kentän alalaitaan liukusäädin. Numerokenttään voi toisaalta syöttää suoraan arvon numeroina. Esikatselukuva näyttää muutokset heti säädön jälkeen, mikä helpottaa materiaalin kehittelyä. 6.3 Uuden materiaalin luominen Materiaalin muokkaus alkaa samalla tavalla kuin ArchiCADissa on tehty jo pitkään, eli monistamalla ja nimeämällä materiaali uudestaan. Uutta materiaalia muistuttava materiaali kannattaa ottaa lähtökohdaksi ja tehdä sille haluamansa muutokset. Esimerkiksi muuttamalla pohjamateriaaliin pelkästään toisenlainen väri tai muuttamalla sen pinnanmuotoa säätämällä siirtymä-luokkaan toisenlainen shaderi ja arvot. Luokkien tutkiminen onnistuu parhaiten itse käymällä läpi mahdollisuuksia. Tässä lyhyt kuvaus luokista. 6.3.6 Kiilto Tästä valitaan, hohtaako tekstuuri omaa valoa. Pinta näyttää valoa säteilevältä. 6.4 Materiaaliarkisto Uuden materiaalin asetukset voi hakea myös arkistosta. Tätä varten ikkunassa on oma painike, josta siirrytään suoraan hakemaan mahdollisia materiaaleja. Valmiit arkistot sijaitsevat ArchiCAD-laajennukset -kansiossa kohdassa Visualisointi smdata archives. Valmiita arkistoja on viisi: 01 Olennainen.lwa, 02 Perus.lwa, 03 Arkkitehtoninen.lwa, 04 Teollinen.lwa ja 05 Säteenseuranta.lwa.
VI.LW - 8 LW 6.5 Vanhempien projektien materiaaleista Mikäli projekti on aloitettu versiota 8.1 aiemmalla versiolla, on syytä huomioida seuraavat asiat: Vaikka ArchiCAD-materiaaleilla on peilausarvot, aiemmat versiot eivät käyttäneet niitä. Koska LightWorks ymmärtää ja käyttää näitä arvoja, tämä voi johtaa odottamattomiin lopputuloksiin. Esimerkiksi väärin säädetty materiaali voi säteillä ympärilleen valoa, johtuen sen ympäristö-, hajottavuus- ja kiiltoarvoista. Tällaisessä tapauksessa säädöt täytyy korjata oikeiksi kokeilemalla. Uuden materiaalin luominen hakemalla sopivat asetukset Light- Works -arkistosta.
11.7.2008 ArchiCAD 12 YS.DWG - 1 DWG IFC- DXF ja DWGtiedonsiirto DWG Tässä vihossa käsitellään IFC-sekä DXF/DWG-tiedostojen tuontia ArchiCADiin muista ohjelmistoista sekä tiedostojen vientiä ArchiCADistä muihin ohjelmistoihin. ArchiCAD pyrkii tukemaan erilaisia tiedostomuotoja, ja tukemaan yhteistyötä muita CAD-ohjelmia käyttävien konsulttien kanssa. Avoimet standardit, kuten uusin ja älykkäin IFC sekä myös ISO-standardoitu DXF ovat ensisijaisia, mutta myös AutoDESKin DWG-muotoa tuetaan. Tasopiirustukset siirretään tällä hetkellä pääasiassa DXF- tai DWGtiedostoina. DXF-tiedostomuoto (drawing interchange format) on AutoDeskin kehittämä ISO-standardoitu tiedonsiirtoformaatti, jota käytetään yleisesti eri CAD-ohjelmistojen väliseen tiedonsiirtoon. DXF-standardi pohjautuu tiedostojen sisällön välittämiseen viivoina, kaarina ja teksteinä. DWG-tiedostomuoto on AutoCADin käyttämä oma tallennusmuoto ja se on nykyisin lähes syrjäyttänyt DXF-formaatin tiedonsiirrossa. Lähes kaikissa laajalti käytetyissä CAD-ohjelmistoissa on tuki sekä IFC-, DXF- että DWG-formaatille. ArchiCAD käyttää useiden muiden valmistajien CAD-ohjelmien tavoin Open Design Alliancen tuottamaa kääntäjää. Open Design Alliance on suurin AutoDeskin ulkopuolinen DWG-sisältöä käsittelevä yritys. http://www.opendwg.org/ IFC-tiedosto on kansainvälisen International Alliance for Interoperabilityn kehittämä avoin ISO-standardoitu (16739) XMLpohjainen tiedostomuoto. Tiedoston lyhenne tulee sanoista Industry Foundation Classes, joka erittäin vapaasti suomennettuna tarkoittaa rakennuselementtien ja objektien luokittelujärjestelmää. Tavoitteena on saavuttaa olio -pohjainen, ohjelmistojen välinen objekti ja parametriyhteensopivuus rakennusten suunnittelussa ja ylläpidossa. Tämä nostaa tiedonsiirron tason piirustuksiin nähden seuraavaan sukupolveen. Koska tilaajat voivat tämän avulla edellyttää mallipohjaista suunnittelua, voi tilannetta verrata CADohjelmien tuloon. http://www.iai-international.org/ IFC Sertifioiduilla ohjelmistoilla on oikeus logon käyttöön markkinoinnissa. 1 Yleistä DXF/DWG-käännöksestä Tässä yhteydessä piirustuksella tarkoitetaan DXF- tai DWG-muodossa olevaa piirustusta. ArchiCADin DXF/DWG -käännökset perustuvat DXF/DWG-laajennukseen, joka on asennettuna ArchiCADlaajennukset-kansioon. DXF/DWG-laajennuksen avulla: tallennetaan pohjapiirustukset, leikkaukset, detaljit, 3D-mallit ja kuvat DXF/DWG-muodossa avataan AutoCAD-piirustuksia ArchiCAD-projektina tai kirjastoobjekteina liitetään AutoCAD-piirustuksia ArchiCAD-projektiin (pohjaan, leikkauksiin ja julkisivuihin) sijoitetaan AutoCAD-piirustuksia plansseille tai mallinäkymiin ArchiCAD-piirustuksiksi tuodaan AutoCAD-piirustuksia XREF-tiedostoina projektiin tuodaan AutoCAD-tiedoston Blockit kirjastoksi tallennetaan planssin sisältö AutoCAD-muotoihin tehdään uusia kääntäjiä, joilla saadaan vaikutettua tarkemmin eri elementtien ja toimintojen käännössäätöihin. 1.1 DXF/DWG-tiedoston tuonti AutoCAD-piirustuksia avataan joko piirustuksina, plansseina tai objekteina. Muunnosasetukset tallennetaan erilliseen (XML) tiedostoon, jota kutsutaan kääntäjäksi. Mikäli tiedosto vain avataan, on käytössä oletuskääntäjä. Oletuskääntäjä toimii yleisimmissä tilanteissa. On tärkeää tiedostaa, että ArchiCADin ja AutoCADin teknisten erojen vuoksi jossain tilanteissa kääntäjän asetuksia täytyy muuttaa. Muutokset tehdään asetuksissa. Tietoa ohjelmien sertifioinnista ja IFC-tuen omaavista ohjelmista löytyy esimerkiksi: http://www.ifcwiki.org/index.php/ Commercial_Software Huomaa Mikäli siirretään pelkkää kertakäyttöistä piirustustietoa, käy siirtoon mikä tahansa tiedostomuoto, jos vastaanottajan tarve on vain lukea tai tulostaa tiedostoa. Tähän käy hyvin esimerkiksi PDF-tiedostomuoto. Kannattaa muistaa, että yksittäinen piirustus on aina jotain käyttötapausta varten tehty kompromissi, jossa jotain olennaista saattaa jäädä huomioimatta tai saamatta. Älykkäin tiedonsiirto tapahtuu tämän vuoksi kattavimmin aina tietomallipohjaisesti.
YS.DWG - 2 DWG Tämä ikkuna on käytössä kun valitaan asetukset: Tallennettaessa, avattaessa, liitettäessä tai liitettäessä XREFtiedostoa Suoraan kohdasta Arkisto Liittäminen DXF/DWG-kääntäjän asetukset... Avattaessa DXF/DWG-tiedostoa objektina tai kirjastoksi kohdasta Arkisto Kirjastot ja objektit Avaa objekti. Kääntäjän asetuksia voi muuttaa aina, kun asetukset ovat esillä. Huomaa Tiimityön käyttäjille: Yhteisten kääntäjien käyttö varmistaa, että käännösten lopputulos on yhtenevä. On siis suositeltavaa, että projektin yhteiset kääntäjät sijoitetaan (ja käytetään palvelimelta) esimerkiksi projektin kansiosta. Tällöin niiden käyttöön saamiseksi tiimin jäsenten täytyy hakea ne käyttöön palvelimelta. 1.1.2 Avaus Vedä ja Pudota -menetelmällä AutoCAD-piirustuksia tuodaan ArchiCAD-projektiin myös tiedostonhallintaikkunasta vetämällä. Näin DWG-tiedoston sisällöstä tulee projektiin vain 2D, 3D-tietoa ei tuoda. Mikäli useita tiedostoja vedetään yhtäaikaisesti, käännetään niistä vain yksi. Suositeltavaa on siis tuoda yksi kerrallaan. Tapauksia on useita: Mikäli DXF/DWG-tiedosto vedetään ArchiCADin ohjelmaikkunan (sininen palkki), tai ArchiCAD-ikonin (sama kuin MacOSX alias) päälle, avataan tiedosto ArchiCAD-projektina. Mikäli DXF/DWG-tiedosto vedetään pohja-, leikkaus-, julkisivu-, seinäkuva-, detalji-, työpiirustukseen tai 3D-työkuvaan, liitetään geometria Piirustuksena auki olevaan ArchiCADprojektiin. Vedettäessä DXF/DWG-tiedosto hiiren vasemmalla painikkeella, tehdään käännös valittuna olevan kääntäjän asetusten mukaisilla säädöillä. Jos Järjestely-valikon DXF/DWG-käännöksen asetukset -ikkunassa on valittuna Sisäänrakennettu oletuskääntäjä, tehdään käännös Sisäänrakennetun oletuskääntäjän asetuksilla. Mikäli DXF/DWG-tiedosto vedetään hiiren oikealla painikkeella, avataan Piirustuksen sijoitus -ikkuna, josta säädetään käännös- ja sijoitusasetukset. Vedettäessä tiedosto planssille, se sijoittuu sinne piirustuksena. 1.1.3 Salasanasuojattujen tiedostojen avaaminen AutoCAD 2004 ja uudemmissa on mahdollista suojata tiedostoja salasanoilla. Tällä hetkellä MacOS -koneissa ei ole mahdollista avata salasanasuojattuja tiedostoja, koska käyttöjärjestelmä ei tue suojausmekanismia. Mikäli tälläinen tiedosto yritetään avata, tulee aiheesta esiin ilmoitus. Windows-käyttöjärjestelmä saattaa tukea salasanasuojausta, jolloin tiedoston salasanan syöttämällä sen käyttö on mahdollista. XREF-tiedostoina tuoduille tiedostoille salasana kysytään ensimmäisellä kerralla. 1.2 DXF/DWG-tiedoston vienti ArchiCAD-projekti on mahdollista tallentaa AutoCAD-piirustuksiksi usealla eri tavalla tilanteesta ja tarpeista riippuen. Jokainen pohjapiirustus, leikkaus, julkisivu, 3D-mallit ja niin edelleen on tallennettavissa suoraan ArchiCAD-mallin ikkunoista erillisinä AutoCADpiirustuksina. Luetteloja, Elementti- tai projektitaulukkoja ei voi tallentaa DXF/DWG-muotoihin. Tallenna-ikkunassa annetaan tallenteen nimi, ja sijoituspaikka. Mikäli kääntäjän asetuksia tarvitsee muokata tai halutaan tarkistaa niiden sisältö, valitaan asetukset. Kääntäjän Tiedot-välilehdelle on kirjoitettu lyhyt ohje selittämään sen käyttötarkoitusta. Liitä Attribuutit (tasot, viivatyypit, täytetyypit) + Luodaan tuonnin yhteydessä Kolme erilaista tapaa hyödyntää DWG-tiedostoja XREF + Luodaan tuonnin yhteydessä Luotujen attribuuttien poisto Poistettava yksitellen Poistettaessa XREF irrottamalla, attribuutit voidaan poistaa Sijoita piirustuksena - Ei attribuutteja - Ei attribuutteja DWG/DXF-tasojen piilottaminen + + - Tiedoston sijoittaminen malli-ikkunaan + + + Tiedoston sijoittaminen planssille + - + Tiedoston omat kynäasetukset - - + Elementteihin voidaan tarttua + + + Tiedoston koon muuttaminen + + + Tiedoston sisällyttäminen ja projektiin tallentaminen + Tiedostosta tulee automaattisesti + Käytä + Sido-komentoa Käytä osa pro- jektia XREF- valintaikkunassa toa. Räjäytä-komen-
YS.DWG - 3 Kääntäjät-kohdassa on lista käytettävissä olevista kääntäjistä. Projekti- ja Yhteistyökumppanit -kohtiin kirjoitetaan tarvittaessa lisätietoja kääntäjälle. Näitä kohtia voi muokata kaksoisosoittamalla kenttää. Tila-kohdassa ohjelma kertoo, onko kääntäjä muokattavissa. Oletuskääntäjän tila on lukittu, joten sitä ei voi muokata. Tilakohdassa kuvataan, onko kääntäjä lukittu, muokattu (tähti * ) tai kadonnut. Uusi kääntäjä luodaan osoittamalla Luo uusi kääntäjä -painiketta. Uusi kääntäjä saa tällöin samat asetukset kuin oletuskääntäjä. Valitsemalla Monista-painike kopioidaan olemassa oleva kääntäjä ja muokataan kopio halutuille asetuksille. Pyyhi-painiketta osoittamalla tuhotaan valittu kääntäjä. Huomaa Tällöin tuhotaan myös kovalevylle tallennettu ko. kääntäjän xml-tiedosto. Hae kääntäjää -painikkeella haetaan esimerkiksi palvelimelta valmis kääntäjä käytettäväksi tai muokattavaksi. Suositeltava tapa on käyttää esimerkiksi palvelimelle valmiiksi tallennettuja kääntäjiä eri yhteistyökumppaneille. Tiedot-kohtaan on mahdollista kirjoittaa tarkempi kuvaus tallennetusta kääntäjästä. Sijainti-kohdassa näytetään valitun kääntäjän hakemistopolku. 2.1 Piirtoyksikkö Piirtoyksikkö-kohdassa säädetään, miten piirtoyksiköt skaalataan tehtäessä DXF/DWG-käännös. DWG Useissa tapauksissa on kuitenkin tehokkaampaa luoda julkaisusarjoja, joita tallennetaan yhdeksi tai useammaksi AutoCAD -piirustukseksi. Näin Julkaisusarjassa oleva näkymä muistaa tallennusasetuksensa jatkossa. 2 DXF/DWG-käännöksen asetukset Sekä DXF/DWG-tiedoston kirjoittamista että lukemista säädetään XML-muodossa olevan asetustiedoston avulla. Kääntäjä on erillinen tiedosto, joka on mahdollista siirtää koneelta toiselle. Käännösten asetuksia muutetaan Arkisto-Liittäminen-valikon DWG/ DXF-käännöksen asetukset -keskusteluikkunassa. Aseta skaalauskerroin tekstille ja nuolenpäille -kohdassa säädetään tekstien ja nuolenpäiden skaalautuminen. Aseta skaalauskerroin erikseen joka muunnokselle -valinnalla ArchiCAD kysyy käytettävän mittakaavan aina, kun DXF/DWG-tiedosto avataan ArchiCAD-ohjelmassa. Käytä vakiokerrointa kaikille muunnoksille -valinnalla skaalauskerrointa ei kysytä käännöksen yhteydessä. Kerroin pysyy samana kaikilla käännöksillä. Käytä aina aktiivisen ArchiCAD-ikkunan mittakaavaa -valinnalla mittakaava asetetaan aktiivisen ikkunan mukaan. Samaa menetelmää on käytetty ArchiCADin versiosta 8.1 asti. 2.2 Avausasetukset Avausasetukset-kohdassa säädetään parametreja, jotka liittyvät tiedoston avaukseen tuotaessa DXF/DWG-tiedosto ArchiCADiin. Avaus pohjapiirustuksena -kohdan Muunna AutoCAD-blokit -valinnoilla säädetään, muunnetaanko AutoCAD-piirustuksen symbolit (block) 2D-elementeiksi, ryhmitetyiksi 2D-elementeiksi vai ArchiCADin objekteiksi. 3D-tieto luoduissa kirjasto-objekteissa -kohdassa valitaan, sisältävätkö objektit 3D-tietoa vai ei. Muunna mitat -kohdassa asetetaan tapa, jolla mitat muunnetaan ArchiCAD-elementeiksi. Mitat muunnetaan viivoiksi ja teksteiksi, yksittäisiksi mitoiksi tai ketjumitoiksi. Mikäli Käytä dynaamisia mittoja, jos mahdollista -valinta on kytkettynä, mitat siirtyvät assosiatiivisina eli geometriaan kytkettynä. AutoCAD 2000 -versiossa mitat ovat vielä ns. puoliassosiatiivisia, versiosta 2002 lähtien mitat voivat olla täysin assosiatiivisia, kuten ArchiCADissä.
YS.DWG - 4 DWG Avaa AutoCADin rasteriblokit -valinnan ollessa kytkettynä muunnetaan AutoCAD-täytteet (Hatch) ArchiCADin täytteeksi. Tämä valinta toimii, mikäli AutoCAD-piirustus on tehty AutoCADin versiolla 14 tai uudemmalla. Valinta antaa myös mahdollisuuden tuoda valmiita täytteitä ArchiCADiin AutoCAD-piirustuksen kautta. Muunna kuvien muoto -kohdassa valitaan, säilytetäänkö AutoCAD-piirustuksessa olevan rasterikuvan (Bitmap) alkuperäinen tiedostomuoto, vai muunnetaanko rasterikuvat johonkin muuhun ArchiCADin tukemaan tiedostomuotoon. Avaa kirjasto-objekteina -kohdassa käsitellään kolmiuloitteisen DXF/DWG-tiedoston tuontia ArchiCAD-objektiksi. Jos valitaan binäärimuodossa, objekti on kooltaan pieni ja nopea. Mikäli valitaan GDL-ohjelmana, säilytetään objektin muokattavuus. Edelliset säädöt koskevat DWG-tiedoston sisällä olevia 3D-ominaisuuksia sisältäviä elementtejä. VINKKI Yksittäisiä 3D-DWG-muotoisia kappaleita tuodaan myös kohdasta Arkisto Kirjastot ja objektit Avaa objekti. Objektin tiedostotyypiksi valitaan DWG tai DXF. Näin tiedoston sisällöstä syntyvässä objektissa on mukana 3D-tieto. ArchiCAD 12 tukee niin sanottujen ACIS kappaleiden eli SOLID, REGION ja BODY sisältöjen tuomista objekteina. 2.3 Tallennusasetukset Tiedostomuodoksi valitaan AutoCAD 2000, 2004 tai AutoCAD 2007. Vanhempia DXF/DWG-versioita ei tueta. AutoCAD 2004 ja 2005 -ohjelmat käyttävät samaa DXF/DWG-muotoa. ArchiCAD tukee uusintakin eli AutoCAD 2007 -versiota. Vanhemmat AutoCADin versiot AutoCAD 2000, 2000i ja 2002 käyttävät kaikki samaa (2000) DXF/DWG-muotoa. paperitilaan. Piirustukset rajataan samalla tavalla kuin Planssilla. Valinnalla Model Space rajatulla piirustussisällöllä elementit sijoitetaan mallitilaan (Model Space) siten, että kukin piirustus on symbolina ja nimiön tiedot viivoina ja tekstielementteinä. Paperitilaan luodaan Layout, jonka nimi on sama kuin planssilla. Valinta Paper Space täydellä piirustussisällöllä toimii kuten ensimmäinen vaihtoehto, mutta piirustukset tuodaan täydellisinä ilman rajauksia. Piirustuksen sijoitus -kohdassa säädetään, sijoitetaanko piirustukset tiedoston mukaan vai linkitettyinä XREF-tiedostoina. Valinta on aktiivinen vain, jos planssi tallennetaan paperitilaan sisältäen näkymät rajatulla tai koko sisällöllä. Pohjan tallennus -kohdassa säädetään, miten ArchiCAD-elementtejä käsitellään käännöksessä. Muunna monimutkaiset elementit blokeiksi -valinnalla muunnetaan esimerkiksi seinät symboleiksi (Block). Pilko monimutkaiset elementit -valinta muuntaa esimerkiksi seinät viivoiksi, kaariksi ja täytteiksi. Valmistele tiedosto AutoCAD-tuontiin -valinnalla tallennetaan DWG-tiedoston mukana tieto ArchiCAD-elementeistä. DWGtiedosto palautetaan Arkisto-valikon Liitä...-käskyllä takaisin samaan ArchiCAD-projektiin siten, että elementit säilyvät aitoina, muokattavina ArchiCAD-elementteinä, ja päällekkäisiä elementtejä ei synny. Tämä niin sanottu SmartMerge on tapa siirtää ja liittää tietoa ArchiCADin ja AutoCADin välillä. Menetelmän avulla voi muun muassa toimia siten, että ArchiCADkäyttäjä tallentaa DWG-tiedoston Valmistele tiedosto AutoCADtuontiin -asetuksella. AutoCAD-käyttäjä tekee muutoksia DWG-tiedostoon esimerkiksi poistamalla, kopioimalla, peilaamalla jne. Samaan aikaan ArchiCAD-käyttäjä tekee muutoksia alkuperäiseen ArchiCAD-projektiin. DWG-tiedostoon tehdyt muutokset tuodaan takaisin Arkisto-valikon Liitä -käskyllä. Tuontia säädetään DXF/DWG-liittäminen-ikkunassa. Liittämisasetukset määritellään Järjestely-valikon kohdassa Smart Merge-asetukset, MCF-tiedostoissa, joissa asetetaan säännöt, miten eri tavoilla käsiteltyä geometriaa liitetään ArchiCADprojektiin. AutoCAD-piirustukseen liitettävien bittikartta eli rasterikuvien tiedostomuoto valitaan Muunna kuvien muoto -kohdasta. Tässä voidaan säilyttää kuvien alkuperäinen muoto, tai valita jokin muu rasterimuoto. Suositeltavaa on käyttää AutoCADin tukemia muotoja kytkemällä Pakota AutoCADin kuvamuotoihin -valinta päälle. Mallitiedosto-kohtaan on mahdollista valita AutoCAD-piirustus, jossa on sellaisia asetuksia, joita ArchiCAD-piirustus ei voi sisältää. Tällainen asetus voi olla esimerkiksi tason (Layer) väri ja viivatyyppi. Muunnoksessa AutoCAD-piirustuksesta haetaan tarvittavat asetukset ja liitetään ne käännettyyn tiedostoon. Itse aputiedostoa ei tarvitse avata käännöksen aikana. Tallenna elementit paikkaan -kohdassa valitaan, tallennetaanko piirustus mallitilaan vai paperitilaan. Elementit voi myös ohjata mallitiedostossa olevien asetusten mukaisesti valitsemalla Mallitiedostossa määritelty tila. Tallennettaessa Planssilta DXF/DWG-tiedosto, säädetään Tallenna planssi ja Piirustuksen sijoitus -kohdista, miten planssi ja sillä sijaitsevat piirustukset tallennetaan AutoCADin malli- tai paperitilaan. Valinnalla Paperitila rajatulla piirustussisällöllä elementit sijoitetaan paperitilaan (Layoutin nimi AutoCADissä sama kuin Planssin nimi). Kukin piirustus sijoitetaan symbolina (Block) Tallenna vyöhykkeet -kohdassa valitaan, tallennetaanko vyöhykkeiden leima ja täyte vai pelkästään leima. 3D-tiedon tallennus -kohdan valinnalla Jätä monikulmioiden reunat pois pintojen reunaviivoja ei tallenneta. Tämä on hyödyllinen valinta siirroissa joihinkin visualisointiohjelmiin. Käytä yksinkertaistettua tietorakennetta -valinta pilkkoo seinät ja muut elementit yksinkertaisiksi pinnoiksi.
YS.DWG - 5 2.4 Attribuutit Käännöstä hallitaan viiden attribuutin avulla: Tasot, Kynät ja värit, Viivatyypit, Täytteet ja Kirjasimet. Kuhunkin attribuuttiin liittyy menetelmäsäätö ja sekä niin sanottu vastaavuustaulukko, jonka avulla säädetään ArchiCADin ja AutoCADin objektien vastaavuudet. Vastaavuus- tai muunnostaulukoita noudatetaan ensisijaisesti käännöksessä. Esimerkiksi tehtäessä käännös tasonimien mukaan Tasot tasoiksi-muunnostaulukolla, ohitetaan suorat tasonimien käännökset. 2.4.1 Tasot Tasot-ryhmän Menetelmät-kohdassa määritellään, miten tasot luodaan käännöstiedostoon. 2.4.1.2 Kynien mukaan nimetyt tasot Kynien mukaan nimetyt tasot -kohdassa luodaan muunnostaulukko ArchiCADin piirtokynän ja DXF/DWG-tason välille, toisin sanoen asetetaan piirtokynää vastaava tasonimi. Menetelmäksi on tällöin täytynyt valita kyniin pohjautuva tapa. Esimerkkikuvassa on purettavat ovet piirretty kynällä 11, jolloin ne käännöksessä sijoitetaan tasolle Purettavat ovet. DWG 2.4.1.1 Menetelmät Valinnalla ArchiCAD-tasot tasokäännös tehdään ArchiCADin tasojen mukaan tai Tasot tasoiksi -muunnostaulukon mukaan. Valinnalla Kynien numeroista tasot luodaan ArchiCADissä käytettyjen kynien mukaan. Kaikki samalla kynällä luodut elementit sijoitetaan samalle tasolle. Tasokäännöstä ohjataan lisäksi Kynät tasoiksi -muunnostaulukon avulla. Valinnalla Elementtityypeistä tasot luodaan ArchiCADissä käytettyjen elementtien mukaan, esim. seinät, ikkunat, mitat jne. Valinnalla ArchiCAD-tasot. Kynät tasoiksi -muunnoksella, tasot luodaan ensinnäkin suoraan tasojen mukaan, mutta lisäksi noudatetaan Kynät tasoiksi -muunnostaulukkoa. Elementtien tallennus -kohdassa määritellään, tallennetaanko kaikilta tasoilta vai ainoastaan näkyviltä tasoilta. Kaikilta tasoilta -valinnalla tallennetaan siis myös kätkettyjen tasojen sisällöt. Mikäli taso on lukittu, tieto siirretään käännöksessä. Oma taso -kohdassa säädetään erikseen, mille tasoille siirretään ikkunat, ovet, piirtotäytteet, 2D-täytteet, leikkaustäytteet ja rakennekerrosten erotinviivat. Piirtotäytteet ovat ArchiCADin täyte-työkalulla tehtyjä täytteitä, 2D-täytteet esimerkiksi laattojen pintaan pohjakuvassa asetettuja täytteitä ja leikkaustäytteet rakennetyyppeihin liitetyjä täytteitä pohja- ja leikkauspiirustuksissa. Ikkunoille ja oville annetaan lisäksi koodilla %s lisätieto. Jos esimerkiksi ovi on sijoitettu seinään, joka on Ulkoseinät-tasolla ja taulukkoon on Oville-kohtaan säädetty ovet_%s, muodostetaan käännöksessä taso ovet_ulkoseinät ja ovi sijoitetaan sille. 2.4.1.3 Tasonnimien muunnos Tasonnimien muunnos -kohdassa luodaan muunnostaulukko, jossa määritellään ArchiCADin ja AutoCADin tasojen vastaavuudet. Muunnostaulukko toimii yhdessä esimerkiksi Menetelmät-kohdan ArchiCAD tasoista -valinnan kanssa. Tasot käännetään muunnostaulukon mukaisesti. Ne tasot, joille ei muunnosnimeä ole annettu, käännetään alkuperäisen tasonimen mukaan. Muokatut tasot -kohdassa on mahdollista ohjata ikkunoiden ja ovien litteroille erilliset tasot. 2.4.2 Kynät ja värit Kynät ja Värit-ryhmän Menetelmät-kohdassa määritellään, miten kynät ja värit luodaan käännöstiedostoon. 2.4.2.1 Menetelmät Parhaiten sopiva AutoCAD väri -valinnalla piirtokynän numero säilyy samana myös käännöstiedostossa. Tällöin väri voi muuttua käännöksessä. RGB-väri ellei täysin vastaavaa AutoCAD väriä ole -valinnalla kynien käyttäytyminen riippuu siitä, avataanko vai suljetaanko AutoCAD-piirustus. Avattaessa AutoCAD-piirustus, sovitetaan kynäpaletti ArchiCADissä AutoCADin väreihin. Kynänumerot säilyvät samoina kuin AutoCADissä. Tallennettaessa ArchiCADistä värit sovitetaan RGB-värijärjestelmän mukaan lähimpään vastaavaan AutoCADin väriin. Mikäli DXF-käännöksessä käytetään 2004-muotoa, on tämä valinta suositeltavin, koska 2004- ja 2005-versioissa AutoCAD tukee True Color -värijärjestelmää. Käytetään muunnostaulukkoa -valinnalla noudatetaan Kynät väreiksi -muunnostaulukkoa. Niillä kynillä, joille ei ole annettu vastaavuutta taulukkoon, säilytetään alkuperäinen kynän numero. Muunnostaulukossa ArchiCAD-kynälle asetetaan AutoCAD-väri ja kynän leveys.
YS.DWG - 6 DWG Aseta kaikkien elementtien väri BYLAYER -valinta tarkoittaa, että elementti saa värinsä AutoCADin tason värin mukaan. Tällaista tason ominaisuutta ei ArchiCAD-ohjelmassa ole, vaan asia säädetään muilla asetuksilla. Tason ominaisuus toimii AutoCADohjelmassa siten, että vaihdettaessa tason väriä, muuttuvat kaikki kyseisellä tasolla olevien elementtien värit. BYLAYER-asetuksen käyttö on suositeltavaa sellaisissa tilanteissa, jolloin AutoCADpiirustuksen värejä on voitava helposti muuttaa esimerkiksi tulostusta varten. AutoCAD-ohjelmassa viivan tulostusleveys määräytyy pääsääntöisesti viivan värin mukaan. Aseta kaikkien elementtien viivatyyppi BYLAYER -valinnalla asetetaan elementin viivatyyppi AutoCADin kuvatason viivatyypin mukaan. Tällöin AutoCAD-käyttäjä voi säätää elementtien viivatyyppejä vaihtamalla kuvatason viivatyyppiä. Sellaiset viivatyypit, jotka sisältävät AutoCADissä niin sanottuja Shapeobjekteja, voidaan myös siirtää ArchiCADistä AutoCADiin. Tällaisia viivatyyppejä ArchiCADissä ovat esimerkiksi Kaariviiva ja Aaltoviiva. Mikäli tällainen viivatyyppi halutaan näkyvän oikein AutoCADissä, täytyy DXF/DWG-tiedoston lisäksi siirtää ArchiCADin tallentama SHX-tiedosto, joka sisältää viivatyypin kuvauksen. SHX-tiedosto nimetään automaattisesti siten, että DWG-tiedoston nimen perään lisätään merkki 1. Jos esimerkiksi DWG-tiedoston nimi on pohjapiirustus. dwg, shape-tiedoston nimi on pohjapiirustus1.shx. Jos Säilytä olemassaolevat viivatyypit avoimella -valinta on kytketty päälle, ArchiCADissä säilytetään olemassa olevat viivatyypit sekä tuodaan lisäksi DXF/DWG-tiedostossa olevat viivatyypit ArchiCADiin. Jos avoinna olevassa ArchiCAD-projektissa on samoja viivatyyppejä kuin tuodussa DXF/DWG-tiedostossa, säilytetään alkuperäiset ArchiCADin viivatyypit. Mikäli valinta ei ole kytketty päälle, tuodaan kaikki DXF/DWG-tiedostossa olevat viivatyypit ja poistetaan ArchiCADissä olevat viivatyypit. LTScale arvo tallennettavassa tiedostossa tallentaa viivatyyppeihin kertoimen, jonka avulla niitä voi AutoCADissä suurentaa tai pienentää. Tämä vaikuttaa esimerkiksi katkoviivojen näkymiseen oikein eri mittakaavaisissa kuvissa. 2.4.3.2 Viivatyypit viivatyypeiksi 2.4.3 Viivatyypit Viivatyypit-ryhmän Menetelmät-kohdassa määritellään, miten viivatyypit luodaan käännöstiedostoon. 2.4.3.1 Menetelmät Viivatyypit viivatyypeiksi -kohdassa luodaan vastaavuustaulukko ArchiCADin ja AutoCADin viivatyyppien välille. Mikäli Aseta kaikkien elementtien viivatyyppi BYLAYER -valinta on päällä, ei taulukon asetuksia käytetä. 2.4.4 Täytteet Täytteet-kohdan Vie kaikki täytteet sellaisenaan -asetus luo ArchiCAD-täytteiden vastineet AutoCADiin. Vie kaikki täytteet SO- LIDina -asetus muuntaa ArchiCADin täytteet yhtenäisiksi täytteik-
YS.DWG - 7 si, joita kutsutaan AutoCADissä SOLID-täytteeksi (Solid Hatch). Vie symboli täytteet SOLIDina -asetus muuntaa ArchiCADin kuviotäytteet yhtenäisiksi täytteiksi. Vie täytteen tausta erillisinä rastereina -valinnan ollessa kytkettynä täytteiden taustavärit tallennetaan erillisinä SOLIDtäytteinä DXF/DWG-tiedostoon. Tällä saadaan aikaan paras ulkoasuvastaavuus ArchiCADin kanssa. Käytä täytteiden muunnostaulukkoa -valinnan ollessa kytkettynä käytetään täytteiden vastaavuuksia taulukon mukaan. 2.4.5 Kirjasimet Siivoa kaikki käyttämättömät attribuutit poistaa kaikki mallitiedostosta tulevat käyttämättömät attribuutit. Normaalisti jos käytetään DWG-mallitiedostoa, kaikki mallitiedoston attribuutit tallennetaan oletuksena mukaan tiedostoihin, oli attribuutteja käytetty tai ei. Huomaa ArchiCAD-projektin käyttämättömät attribuutit poistetaan automaattisesti. 2.5.2 Merkit Merkkien muunnostaulukkoa tarvitaan silloin, kun siirretään tiedostoja Windows- ja Macintosh OS -ympäristöjen välillä esimerkiksi siten, että ArchiCAD toimii Macintosh OS -ympäristössä ja AutoCAD Windows-ympäristössä. Mikäli ArchiCADiä ja toisaalta AutoCADiä käyttävillä koneilla on eri kansallisuusasetukset, kirjasinten muunnostiedostoa käytetään merkkien muunnokseen. DWG Kirjasimet-kohdassa luodaan kirjasinten muunnostaulukko. Jos siirto tehdään ArchiCADistä AutoCADiin, luodaan ArchiCADin kirjasimista tekstityylejä (Text Style) AutoCADissä. Tekstityyli saa ominaisuutensa ArchiCADin tekstiasetuksista sisältäen muun muassa kirjasimen ja kallistuskulman. 2.5 Muuta 2.5.1 Muuta Muuta -kohdan Kirjasinmuunnostiedosto tarkoittaa muunnostiedostoa, jossa kuvataan kirjasinten nimien vastaavuudet. 2.6 Muut toiminnot 2.6.1 Avaa lisät Avaa lisät -kohta käsittää laajennuksia, jotka ladataan käyttöön automaattisesti. Kytkemällä valintaväkänen päälle otetaan kyseinen laajennus käyttöön. Laajennuksiin ei sisälly käsin tehtäviä asetuksia. Päivitä toiminnot -painikkeella luetaan viimeisimmät laajennukset käyttöön. Korvaa puuttuvat kirjasimet -kohdassa asetetaan korvaava kirjasin niille teksteille, joiden kirjasin puuttuu. Tyypillisesti AutoCADpiirustuksissa olevat vektorifontit kuten txt.shx ja simplex.shx puuttuvat ArchiCAD-käyttäjiltä. ArchiCAD kysyy näiden tiedostojen sijaintia avatessaan DWG-tiedostoa, sijainnin näyttämällä niitä käytetään käännöksessä. Kirjoita DXF binäärimuodossa -valinnalla tallennetaan tiedostokooltaan ascii-muotoista DXF-tiedostoa pienempi DXFtiedosto. Suositeltavampaa on käyttää DWG-muotoa, mikäli se on mahdollista. Yleensä näistä DXF on suurempi kooltaan, mutta varmemmin yhteensopiva. Muunna spline-käyrät murtoviivoiksi -valinnalla DXF/DWGtiedostossa olevat spline-käyrät muunnetaan polyline-alkioiksi eli kytketyksi murtoviivaksi. Tätä valintaa käytetään, jos spline-käyrän muunnos ei vastaa alkuperäistä käyrän muotoa.
YS.DWG - 8 DWG 2.6.2 Tallenna lisät Tallenna lisät -kohta käsittää laajennuksia, jotka ladataan käyttöön automaattisesti. Kytkemällä valintaväkänen päälle otetaan kyseinen laajennus käyttöön. Laajennuksiin ei sisälly säätöparametreja. Päivitä toiminnot -painikkeella luetaan viimeisimmät laajennukset käyttöön. 2.7 Entity-muunnos Tässä on kerrottu, mitä AutoCAD-termiä vastaavaksi sisällöksi mikäkin ArchiCAD-sisältö muuntuu. Yksinkertaiset ArchiCAD-elementit muunnetaan seuraaviksi AutoCAD Entiteiksi. Apupisteet POINT Viivat (ilman nuolenpäitä) Ympyrät Kaaret (ilman nuolenpäitä) Ellipsit Elliptiset kaaret (ilman nuolenpäitä) Tekstit Täytteet LINE CIRCLE ARC ELLIPSE ELLIPTIC ARC MULTILINE TEXT HATCH Huomaa Täytteet seinissä, pilareissa ja objekteissa käsitellään samalla tavalla. Kuvat IMAGE Mitat (kaikki) DIMENSION Huomaa ArchiCAD- ja AutoCAD-mitoissa on erilaiset ulkoasuasetukset. Mitat näkyvät tästä syystä usein eri tavalla. Mittatekstin sijainti suhteessa mittaviivaan on näkyvin ero. Nuolenpäät tekevät näistä elementeistä (viivoista ja kaarista) Monimutkaisia elementtejä. Monimutkaisella elementillä tarkoitetaan tässä yhteydessä seuraavaa: Mikäli ei valita Pilko monimutkaiset elementit, muodostuu niistä BLOCKeja ja ENTITY-osaan tulee INSERT Seinät: Tallennetaan blockeiksi joiden nimet ovat muotoa WALL_<n>, jossa n on seinän numero. Block sisältää näkyvät reunaviivat, täytteet (katso kohtaa monikulmio täytteet), blockviittaukset ikkunoihin ja oviin sekä liitetty selite (LABEL). Ikkuna ja oviviittauksiin voi sisältyä littera- ja seliteviittaukset mikäli näitä on. Huomaa Kaariseinän reunaviivat eivät ole kaaria, vaan suorista osista koostuvia murtoviivoja. Pilarit: Tallennetaan blockeiksi nimeltä COLUMN_<n> jossa n on pilarin numero. Block sisältää näkyvät reunaviivat, täytteet (katso kohtaa monikulmiotäytteet) ja block-viittaukset liitettyyn selitteeseen (LABEL) Ikkunoista tulee WINDOW_<n> -blockeja, jossa n on ikkunan numero. Ovista tulee DOOR_<n>- blockeja, jossa n on oven numero. Objekteista tulee OBJECT_<n> -blockeja, jossa n on objektin numero. Valoista tulee LIGHT_<n> -blockeja, jossa n on valon numero. Huomaa Ikkunoissa, ovissa, ja objekteissa sekä valoissa (mikäli objektissa ei ole 2D-ohjelmaa) sillä voi olla jopa kahdeksan erilaista ulkoasua riippuen siitä, onko objektia peilattu ja mitä käytä objektin värejä ja käytä objektin viivoja kohdissa on valittu. Yhdestä tälläisestä objektista voi käännöksessä syntyä enintään kahdeksan blockia. Niissä joissa on 2D-ohjelma, voi olla suuri määrä erilaisia ulkoasuja, joista kaikista tulee erillisiä blockeja. Koska useampi kuin yksi voi käyttää samaa detalji-blockia, liitettyjä LA- BELejä ei voi laittaa näiden sisälle. Ne käyttävät block-viittauksia. Laatoista tulee SLAB_<n> -blockeja, jossa n on laatan numero. Blockissa on ääriviiva- ja aukko monikulmiot ja block viittaus selitteeseen. Katoista tulee ROOF_<n> blockeja jossa n on katon numero. Blockissa on ääriviiva- ja aukko-monikulmiot ja block-viittaus selitteeseen. Palkeista tulee BEAM_<n> -blockeja, jossa n on palkin numero. Blockissa on ääriviiva- ja aukko-monikulmiot ja blockviittaus selitteeseen. Pinnoista tulee MESH_<n> -blockeja, jossa n on pinnan numero. Blockissa on ääriviiva- ja aukko-monikulmiot, korkeuslinjat ja block-viittaus selitteeseen. Vyöhykkeistä tulee ZONE_<n> -blockeja, jossa n on vyöhykkeen numero. Blockissa on SOLID fill ja block-viittaus selitteeseen. Huomaa Koska oletusarvoisissa vyöhykkeissä on pastellivärejä, joille AutoCAD väreissä ei ole vastineita, niiden RGB-muutetaan vaaleanharmaiksi. Mikäli halutaan erilainen muunnos, kannattaa valita vyöhykeväreiksi kylläisiä värejä, esimerkiksi punaisia ja keltaisia vyöhykkeen täytteelle ja sinisiä ja mustia leiman väreille. Kameroita ja animaatioreittejä ei siirretä. 2.8 SHX-kirjasinten muunnos DXF/DWG-laajennus tukee AutoCAD-kirjasinten (kuten SHX) muunnosta. Laajennus kysyy näitä muunnoksen aikana. Mikäli näitä ei ole käytössä, syntyy teksteissä muotoiluongelmia, kuten vääriä rivinvaihtoja. On suositeltavaa hankkia AutoCAD-paketin mukana tuleva SHX-fonttitiedostot joltain ohjelman käyttäjältä. Kirjasimet eivät ole tekijänoikeussyistä mukana ArchiCADissä, mutta AutoCAD käyttäjät saavat jakaa niitä. AutoCADin mukana on myös TrueType-versiot kirjasimista. Kirjasimille kannattaa luoda oma kansionsa, josta niitä poimitaan muunnoksen aikana. Kirjasin voidaan myös täten korvata toisella, sisällön kuitenkin muuttuessa. Laajennus oppii muistamaan kirjasinkansion kun se on kerran osoitettu. HUOMAA TrueType kirjasimia voi käyttää suoraan sekä Windowsettä MacOSX-koneissa. (MacOSX-käyttäjien pitää kopioida TrueType fonttitiedostot järjestelmän Library/Font-kansioon)
YS.DWG - 9 HUOMAA AutoCAD ei käytä SHX-tiedostoja vain kirjasimina. Monimuotoiset viivatyypit sisältävät SHAPE-muotoja kuvioissaan. Muotoja voi olla piirustuksessa yksinkertaisina symboleina. Erikoisia tilanteita voi syntyä mikäli tälläisen symbolin valitsee kirjasimen asemasta. Mikäli siis ei ole varmuutta millainen SHX tarvitaan, voi sen ohittaa muunnoksessa. Yleensä vinkkejä sisällön laadusta löytyy kirjasimen nimestä. 2.9 Attribuuttien tiivistäminen eli Purge Tallennettaessa ArchiCAD-tiedostoa DWG-muotoon, sisältyy tallenteeseen vain ne ArchiCAD-attribuutit, joita on käytetty projektissa. Tämä automaattinen prosessi pienentää tiedostokokoa. Laajempi attribuuttien tiivistäminen on käytössä Valitun kääntäjän asetuksista kohdasta Muuta. Sen avulla tiivistetään käytetyn DWG-mallitiedoston mukaiset, mutta tiedostossa käyttämättömät attribuutit. 3 XREF-tiedostot Ulkoiset viitetiedostot ovat käyttötavoiltaan samankaltaisia ArchiCADin Viitteiden kanssa. Niiden tiedostomuoto on ArchiCADtiedostojen asemasta joko DXF tai DWG. Ulkoisten tiedostojen käyttö on tapa säästää levytilaa ja työtä, koska samaa sisältöä on mahdollista käyttää ja päivittää moneen paikkaan. Ladatun XREFtiedoston pisteisiin voi tarttua, ja sen sisällön tulostaa. XREF-tiedostoja voi käyttää myös lähde tiedoston sisällä, esimerkiksi toisissa kerroksissa. ArchiCAD näyttää DWG-XREF-tiedostot 2D-näkymissä, ei 3D-ikkunassa. XREF-toimenpiteitä ovat: Sijoita (Attach), sijoittaa XREF-tiedoston Poista (Unload), poistaa XREF-tiedoston sisällön. Tämä toimenpide on pelkkää esimerkiksi pohjassa valitun XREF-tiedoston poistamista laajempi ja mahdollistaa XREF-attribuuttien poistamisen samalla, kun piirustussisältö poistetaan. Päivitä (Reload), lukee tiedoston sisällön uudestaan. Tätä käytetään kun tiedoston päälle on tallennettu uudempi versio ja sisältö päivitetään projektin ollessa auki. Kätke (Detach), on teknisesti sama toimenpide kuin tason kätkeminen. Koko XREF-tiedoston sisältö menee piiloon kerralla. XREF tuodaan uudelleen esiin päivittämällä. Sido (Bind), on räjäytä käskyn vastine. Se liittää XREF-sisällön kiinteäksi osaksi projektia. XREF-valintaikkunassa näkyvät toimenpiteet sekä XREF-tiedon nimi, tila (luettu, irrotettu, päivitetty, poistettu tai sulautettu), koko, tyyppi (koko sisältö tai vain oma sisältö), päivä, sekä kappalemäärä. XREF-tasojen nimet ovat muotoa TIEDOSTON_NIMI TASON NIMI. Tasojen nimet tulevat erikseen tasoasetuksiin, ja niitä piilotetaan suppilo-painikkeen viereisen valikon avulla. DWG
YS.DWG - 10 4 Liitä DXF/DWG Muistiinpanot DWG DXF- ja DWG-tiedostoja on myös mahdollista Liittää auki olevaan ArchiCAD-projektiin. Tämä tapahtuu kohdasta Arkisto Liittäminen Liitä. Liittämistapoja on kaksi, joko tiedoston Mallitilan (ModelSpace) sijoittaminen auki olevaan ArchiCAD-ikkunaan tai sen Paperitilojen (PaperSpace) sijoittaminen uusille plansseille. Tuontivalinnoilla vaikutetaan planssille tuotavien piirustus elementtien sisältöön.
YS.DWG - 11 5 IFC - yleistietoa DWG IFC-siirto mahdollistaa rakennusosapohjaisen tietomallin siirron eri ohjelmien välillä. Kuvan talo on tuotu AllPlan-ohjelmasta. IFC-käännös ArchiCADissä pohjautuu laajennukseen, joka on asennettu ArchiCAD-laajennukset kansioon. IFC-kääntäjän asetuksiin ja puunäkymään pääsee myös kohdasta Arkisto Liittäminen IFC 2x3. IFC-tieto siirtyy joko parametreina tai geometriana tai molempina. Mitä paremmin ohjelmat ovat yhteensopivia, sitä kevyempää tieto on, koska geometriaa tarvii siirtää vähemmän. Käyttäjän on suositeltavaa optimoida asiaa niin sanottuina Tiedonsiirron käyttötapauksina eli tutkia tarkkaan, mitä tietoa halutaan siirtää vastaanottajalle, ja mitkä ohjelmat ovat käytössä. Mikäli siirretään tieto vain parametreina, ovat käytössä ohjelman omat kirjastot ja elementit. Esimerkiksi kun ArchiCAD avaa toisen ohjelman IFC-tiedoston, ja siihen ei ole sisällytetty ikkunoiden ja ovien geometriaa, käytetään alkuperäisten tilalla IFC-ikkunakirjastoa joka sisältyy ArchiCADiin. IFC-objektien ja elementtien määritykset eivät ole täydellisiä, vaan ne kehittyvät vielä pitkään. On todennäköistä, että siirrossa eri ohjelmien välillä jotain tietoa aina hukkuu. Hukkunut määrä on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin mitä tapahtuisi vastaavassa piirustussiirrossa. Ennen kaikkea arvokasta työtä säästyy. ArchiCAD-ohjelman objektien mallintamiseen käyttämä GDLkieli on synkronoitu IFC-parametreihin. Eli jo uutta objektia luotaessa on mahdollista valita objektille luokka, jonka pohjalta objektiin siirtyy automaattisesti luokan mukaiset parametrit. Eri ohjelmat tukevat IFC-malleja eri tavoin. Joissain on esimerkiksi vain tallennus tai luku-ominaisuus. Jotkut ohjelmat eivät taas käytä mallin 3D-tietoa, vaan esimerkiksi tekevät laskelmia jo tehtyyn tietoon pohjautuen. ArchiCAD IFC-sisältö on tehty arkkitehtisuunnittelijan oletusarvoille. IFC-tallennusmuoto on yritetty tehdä niin laajaksi, että sillä voidaan siirtää tietoa kaikilta rakennusten suunnittelun konsulttialoilta toisille. Tietomäärä, jota voidaan siirtää on siis moninkertainen siihen nähden, mitä yleensä on tarpeen siirtää. Tästä johtuen olennaisen tiedon valinta ja suodatus on tärkeää.
YS.DWG - 12 6 IFC-puunäkymä 7.2 Vie DWG Puunäkymä on IFC-tiedoston rakenteen mukainen tapa näyttää projektin sisältämä tieto. Kaikki IFC-mallin sisältö on tutkittavissa ja muokattavissa tätä kautta. Kuvasta on nähtävissä standardoitujen IFC-parametrien laajuus. 7 IFC-tallennus Tallennus IFC-muotoon tapahtuu kohdasta Arkisto Tallenna nimellä. IFC-tallennukseen liittyy paljon asetuksia, jotka läpikäydään vaiheittain. 7.1 Piirtoyksiköt Vie-osassa valitaan, mitä mallista viedään IFC-tiedostoon ja millä tarkkuudella. IFCSite tarkoittaa rakennuksen ympäristöä. Vaihtoehdot ovat; Ei Ympäristöä (jos mallissa ei ole pintoja tai IFC_SITE.GSM objektia), Ilman Geometriaa (ei vie 3D-esitystä), Pinnat (Vie mallin pinnat, joita voi olla useampia, maaston pohjaksi), Ympäristöobjektit (käyttää IFC_SITE.GSM nimisiä objekteja maaston geometriana, nimi täytyy olla kirjoitettu isoilla kirjaimilla), Pinnat ja ympäristöobjektit (käyttää molempia). VINKKI: Laattatyökalulla tehdyn kapa -levymäisen maaston voi näin siirtää IFC-tietona, valitsemalla laatat, ja tallentamalla ne objektiksi. Tallennus tapahtuu kohdasta Arkisto Kirjastot ja objektit Tallenna valinta nimellä... Geometriaryhmä, vie geometrian 3D-pisteryhmänä, ja missä määritetty, tiedetyt korkeuslinjat sekä ääriviivat. Pinnoista muodostuu maaston korkeuspisteitä. Maasto-objekteista pisteet muodostuvat GDL-objektin pinnoista. Pintoihin perustuva, vie yhden pinnan, joka pohjautuu mallissa määritettyyn sisältöön. Pintojen ja ympäristöobjektien tieto muodostuu kuten yllä. BREP, vie ympäristön yhtenä kappaleena BREP-muodossa. Huomaa BREP-lyhenne tarkoittaa objektin ääripintojen geometristä esitystä (Boundary representation) Piirtoyksiköt-osassa valitaan, mitä yksikköjä mallista viedään IFCtiedostoon. Pinta-ala-, kulma-, pituus-, ja tilavuusyksiköt määritellään käytettyjen mukaisiksi. Objektit/Lamput, mikäli tämä on valittuna, siirtyy objektien geometria mukana, tiedostokoko voi kasvaa merkittävästi. Normaalisti tämä kannattaa valita lähinnä visualisointikäyttöön. Ovi/Ikkunat, mikäli tämä on valittuna, siirtyy ovien ja ikkunoiden geometria mukana. Tiedostokoko voi kasvaa merkittävästi. Normaalisti tämä kannattaa valita lähinnä visualisointikäyttöön.
YS.DWG - 13 Vie elementit: Vaihtoehdoista valitaan tilanteeseen sopiva; Kaikki, Kaikki näkyvät, Kaikki tästä kerroksesta, Kaikki näkyvät tästä kerroksesta tai Kaikki Valitut. Noudata rakennekerrosten näkymisasetusta, mahdollistaa esimerkiksi vain kantavien kerrosten siirtämisen. Oletus-ovi/-ikkunatyyppi rajaa mahdollisuudet oletusobjekteihin Pinta-ala/Tilavuuslaskenta valinta, valinnalla laajennus laskee mittatietoa mukaan IFC-tiedostoon. Tallenna tilan rajaus, vyöhykkeen ja sitä ympäröivien elementtien välinen suhde on mahdollista mukaan tiedostoon. Tilojen välinen toleranssi asettaa maksimietäisyyden tilojen välille erikoistilanteissa. Tallenna tilan sisältö, mikäli tämä on valittuna tallentuu tiedostoon ArchiCAD-vyöhykkeiden eli IFCSpace-elementtien ja tilan sisällä sijaitsevien IFCEntityjen suhde. 2D-viivat, mikäli tämä on valittuna tallentuvat myös 2D-työkaluilla tehdyt merkinnät tiedostoon. 7.3 Muut määrät 8 Liitä IFC IFC-muotoon tallennetun tiedoston liittäminen projektiin tapahtuu kohdasta Arkisto Liittäminen Liitä. IFC-liittämiseen liittyy paljon asetuksia, jotka läpikäydään vaiheittain. Liittämistä käytetään yleensä tilanteessa, jossa ArchiCAD toimii mallipalvelimena, eli kun on ensin lähetetty 2D-piirustuksia tai IFC-malli toiseen ohjelmistoon, yleensä eri alan konsultille. Tämä käyttötapa tukee vahvasti arkkitehdin tai yleisemmin ArchiCAD-käyttäjän roolia pääsuunnittelijana tai mallien/suunnitelmien yhteensopivuuden tarkistajana. DWG Kuvassa ollaan liittämässä sähkösuunnittelijan tiedostoa ArchiCADmalliin. Liittäminen on mahdollista tehdä suodattamalla, eli toistuvaa liittämistä tuetaan. Muiden määrien avulla saadaan näkyviin elementtien sisältämä IFC-määrätieto. Huomaa Linkitys toimii elementtikohtaisesti, eli mikäli konsultti käyttää ohjelmaansa niin, että alkuperäisen elementin vaihtamisen asemasta hän poistaa ja korvaa sen uudella. 9 IFC-asetukset ArchiCAD -Työympäristössä Oletusarvoiset ArchiCAD-työympäristöt eivät näytä kaikkia IFCominaisuuksia. Näitä asetuksia voi kuitenkin olla tarpeen muuttaa. Muuttaminen tapahtuu kohdasta Vaihtoehdot Työympäristö. Työympäristön muokkaus on selitetty tarkemmin vihkossa Asetukset. Nämä asiat joista siis voi olla lisäarvoa arkkitehtisuunnittelijalle ovat Työympäristön, Työkalujen asetuksissa, Työkalujen ikkunoissa. Mikäli arkkitehti haluaa ottaa kantaa toisen suunnittelualan mitoitusperusteisiin, täytyy nämä ottaa esille.
DWG YS.DWG - 14 Kuvassa on avaamalla silmä otettu esiin Työkaluasetusten IFC 2x3- välilehti Seinätyökalulle. Tiedonsiirron kannalta tärkeimpiä asetuksia löytyy Vyöhyketyökalun asetuksista, koska tilat ja niiden ominaisuudet toimivat mitoitusperusteina monilla konsulttialoilla. Seinän IFC 2x3-välilehden asetukset. Nyt esimerkiksi seinän paloluokkavaatimus on siirrettävissä IFC-parametrina.
3.10.2005 ArchiCAD 12 OT.ZM - 1 ZM M.A.D. Zonematic ZM Tällä laajennuksella luetaan tekstimuotoisesta tiedostosta tilatiedot, jotka laajennus mallintaa pohjaan. Laajennuksen avulla voi siten luoda nopeasti tilaohjelman mukaiset vyöhykkeet. Sijoitettujen vyöhykkeiden välille voi luoda dynaamisia kytkentöjä, joiden avulla kuvataan esimerkiksi tarvittavaa pääsyä tilasta toiseen. 2 Luo tiedostosta 1 Asennus Katso ArchiCAD-versiosi (Ohje-valikko/Tietoja ArchiCAD...) ja lataa sen mukainen Zonematic-versio. Sulje ArchiCAD. 1.1 Asennus Windows Käynnistä AsennaZonematic12.exe ja toimi asennusohjelman antamien ohjeiden mukaan. 1.2 Asennus Mac Luo kansio Zonematic ArchiCAD-laajennukset-kansion alle. ArchiCAD-laajennukset-kansio löytyy ArchiCADin asennushakemistosta (oletuksena Programs/Graphisoft/ArchiCAD X. Korvaa X ArchiCAD-versionumerolla.) Unzippaa asennuspaketti Zonematickansioon. Käynnistä ArchiCAD. M.A.D. Zonematic löytyy Vaihtoehdot-valikosta. Valikon komennolla aukeavassa ikkunassa määritellään, mille tasolle luotavat vyöhykkeet sijoitetaan. Tarvittaessa uuden piirustustason voi luoda Uusi-painikkeella. Etäisyys-kohtaan säädetään pohjaan sijoitettavien vyöhykkeiden välinen oletusetäisyys. Lue tiedosto -kenttään kirjoitetaan tekstitiedoston polku tai se osoitetaan ikkunassa,joka aukeaa viereisellä painikkeella. Tiedoston tulee olla tekstimuotoinen (.txt) ja sen sarakkeet erotettuina sarkaimella (tab). Taulukon sarakkeiden merkitys säädetään erillisessä ikkunassa, joka aukeaa leveällä painikkeella.
ZM OT-ZM - 2 3 Luettavan tiedoston sarakkeet 5 Asetukset Ikkunan yläreunassa olevilla putkahdusvalikoilla määritetään lukuvaiheessa, mitkä taulukon sarakkeet vastaavat mitäkin tietoa. Esimerkiksi kuvassa luotavien vyöhykkeiden nimi luetaan sarakkeesta C. Jos tietoa ei listassa esiinny, ei vastaavaa sarakkeen kirjainta valita. Taulukosta luettavat tiedot ovat: Vyöhyketyyppi. Määrittää luotavan vyöhykkeen. Nimi. Talletetaan string-parametriin ROOM_NAME. Huoneen numero. Talletetaan string-parametriin ROOM_ NUMBER. Pinta-ala. Haluttu huoneen pinta-ala. Lopullisessa suunnitelmassa huoneen pintaala saattaa muuttua erikokoiseksi sijoittelusyistä. Parametri talletetaan leiman numeeriseen parametriin FM_ohjeala. Korkeus. Haluttu huoneen korkeus. Tavoitekorkeus talletetaan leiman numeeriseen parametriin ROOM_HEIGHT. Kerros. Määrittää mihin kerrokseen huone tulee. Ohjelma luo vyöhykkeen taulukon mukaiseen kerrokseen. Huoneiden määrä. Ohjelma luo tämän verran vyöhykkeitä. Jos tietoa ei ole, luodaan yksi vyöhyke. Lisätietoja. Talletetaan leiman numeeriseen parametriin FM_info. Väliotsikko. Ohjelma luo vyöhykerivien väliin tämän mukaisen tekstin. 4 Vyöhykkeiden luonti OK-painikkeen osoittaminen luo uudet taulukosta löytyvät vyöhyketyypit sekä sijoittaa tiedostosta luettavat vyöhykkeet pohjaan. Vyöhykkeet luodaan vyöhyketyökalun oletusasetusten mukaan. Tässä ikkunassa määritetään piirustustaso, jolle luotavat kytkentöjä osoittavat viivat sijoittuvat. Tuhoa-ominaisuuden valitseminen poistaa vyöhykkeeseen liitetyt kytkentäviivat, kun vyöhyke tuhotaan. Jos ominaisuus ei ole valittuna, jäävät viivat näkyviin. Uusi-painikkeella voi tarvittaessa luoda uuden piirustustason. 6 Luo kytkentä Tällä komennolla luodaan kytkennät valittuina olevien vyöhykkeiden välille. Kytkennän merkiksi vyöhykkeet yhdistetään viivoin. Kytkentäviivoilla kuvataan esimerkiksi kulkureittejä, jolloin niiden esittäminen helpottaa järkevän tilankäytön suunnittelua. Vyöhyke on mahdollista kytkeä eri ryhmiin vapaasti. Viivojen asetukset ovat viivatyökalun oletusasetuksien mukaisia. Asetukset säädetään halutuiksi ennen kytkentöjen luomista. Valitut viivat voi muuttaa myös jälkikäteen. Kytkennät ovat dynaamisia eli ne seuraavat vyöhykkeitä niiden siirtyessä. Vyöhykkeen poistaminen hävittää kytkennän (ja viivat, jos se on Asetuksissa valittu), vaikka poistaminen peruttaisiinkin. Kytkennän voi kuitenkin määritellä uudelleen valitsemalla halutut vyöhykkeet ja komento M.A.D. Zonematic -alivalikosta.
3.10.2005 ArchiCAD 11 DC M.A.D. DoubleCheck DC M.A.D. DoubleCheck etsii päällekkäisiä samantyyppisiä elementtejä, joita on vaikea havaita projektissa. Valikon komennolla avautuvassa ikkunassa määritellään etsittävien elementtien asetukset. Löydetyt elementit on mahdollista valita, muuttaa niiden kynät tai siirtää annetulle tasolle. Demoversio ilmoittaa vain löytyneiden päällekkäisten elementtien lukumäärän. 1 Asennus Katso ArchiCAD-versiosi (Ohje-valikko/Tietoja: ArchiCAD...) ja lataa sen mukainen DoubleCheck-versio. Sulje ArchiCAD. Luo kansio DoubleCheck ArchiCAD-laajennukset -kansion alle. ArchiCAD-laajennukset -kansio löytyy ArchiCADin asennushakemistosta (oletuksena C:\Program Files\Graphisoft\ArchiCAD X Windowsilla ja Programs/Graphisoft/ArchiCAD X Macilla). Korvaa X ArchiCAD-versionumerolla. Pura asennuspaketti DoubleCheckkansioon. Tämän jälkeen DoubleCheck-kansion pitäisi näyttää tältä: Rekisteröinnin jälkeen ei tätä ikkunaa enää näytetä M.A.D. DoubleCheck-laajennusta käytettäessä. Alareunan putkahdusvalikosta valitaan käytettävä kieli. Vaihtoehdot ovat toistaiseksi Suomi ja Englanti. Peru-painikkeen osoittaminen sulkee ikkunan ja Jatka-painikkeella siirrytään ohjelmassa eteenpäin. 3 Asetukset Käynnistä ArchiCAD. M.A.D. DoubleCheck löytyy Vaihtoehdot-valikosta. 2 Rekisteröinti Laajennus toimii demoversiona kunnes se rekisteröidään. Demoversio muutetaan täydeksi tilaamalla rekisteröintikoodi M.A.D.istä, kirjoittamalla koodi sille varattuun kenttään ja osoittamalla Rekisteröi-painiketta. Rekisteröintikoodin tilauksen voi tehdä myös verkkosivulla http://www.mad.fi/doublecheck/. Toleranssi-arvoa käytetään verrattaessa kahta samantyyppistä elementtiä keskenään. Jos tutkittava elementti tulee toleranssiarvoa vähemmän esiin toisen elementin sisältä, ohjelma tulkitsee sen päällekäiseksi. Päällekäisten elementtien käsittely valitaan kolmesta vaihtoehdosta: elementit valitaan elementit siirretään määritellylle tasolle vaihdetaan elementin kynät määrityksen mukaiseksi Jos käsittelyksi valitaan elementtien valinta, ei tarkistusta voida tehdä kaikissa kerroksissa. Elementtisarakkeessa valitaan etsittävät elementtityypit. Elementtityyppi valitaan osoittamalla painike alas. Kaikki elementit saa valituksi ja pois valinnasta osoittamalla Elementtipainiketta. ID-sarakkeessa