Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Samankaltaiset tiedostot
Esim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon Hydraulijärjestelmät

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio /Petri Paganus

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

HYDRAULIIKAN LUENNOT (2014)

HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

muotti- ja hydrauliöljyt muotti- ja hydrauliöljyt

Öljyntehostaja - 39 C

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR V , Hz ~ 220 V G1. LVR V , Hz ~ 380 V G1

Kääntöluistiventtiilit HRB 3, HRB 4

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Nesteen ominaisuudet ja nestetilavuuden mallinnus

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 /

Dieselkäyttöinen hydrauliikkavoimayksikkö

Kon Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op)

Kääntöluistiventtiilit HRB 3, HRB 4

VOITELUAINEET TYÖSTÖNESTEET

Koneenosien suunnittelu hydrauliikka ja pneumatiikka

Luento 13. Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita)

DIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Moottori SCM

Uponor-paineputkijärjestelmä PE100 turvallinen valinta juoma- ja jätevesien johtamiseen 04 I

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma. Iiro Määttänen BIOHAJOVIEN HYDRAULIÖLJYJEN KÄYTTÖ

HYDRAULIIKKA-ALAN KOULUTUSMATERIAALIN LAATIMINEN

Heikki Paavilainen HYDRAULIIKKA 1

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY

XPi-pumput 10k Helsinki 0914

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- ( ) sarjat

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin:

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin:

jus oy Voitelutalo Nisintanhua Kalanti HINNASTO 2008 Puh: ALV rek JARRUNESTEEN VAIHTAJAT Malli R R-10805

Moottori SCM

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italy Puh.: Faksi: EN12164 CW602N

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP Tuote No.: 12A01907

Tiivistimet. 1 Staattiset eli lepotiivistimet pyritään vuotamattomaan tiivistykseen. 2 Liiketiivistimet

1. Hidaskäyntiset moottorit

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-C

VOITELUAINEET TYÖSTÖNESTEET

TEKNISET OMINAISUUDET: ThermaCote Révision :19/07/2018 Annule et remplace toute fiche antérieure Ominaisuudet KUVAUS Ulkoasu Kermainen neste Väri Luun

Hammaspyöräpumput sarjat

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Annostuspumppusarja G TM M

Ratkaisuja veden poistamiseksi matala- ja korkeaviskositeettisista

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1.

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

AUTOMAATIOTEKNIIKAN LUENNOT (2008) OSA 2

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3

HYDRAULITEKNIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf

Kon Hydraulijärjestelmät

Luvun 12 laskuesimerkit

1/4 5 3/8 5 1/2 5 3/ / , /8. Paineenpoistaja. Pintakäsittely. Rasvausnippa.

HUOLTAMOLAITTEET. RAASM öljyn täyttölaite, käsikäyttöinen ja paineilmalatauksella. 59 öljyn TäyTTöLAITTEET. öljyntäyttölaite.

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: -

VOITELUAINEET VOITELURASVAT

Satamatie LAPPEENRANTA. p fax

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut ).

LÄPPÄVENTTIILI WAFER tyyppi haponkestävää terästä 411 (410) sarjat PN , sarjat höyrylle (fire safe rakenne)

Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon

Raskaan kaluston parhaat palat

SHELL TELLUS S2 VX. Hydrauliöljyjen tulevaisuus UUDEN SUKUPOLVEN SHELL TELLUS S2 VX 5/2016

Moottori SCM


Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525.

Sami Harri HYDRAULISEN JÄRJESTELMÄN LÄMPENEMISEN TUTKIMINEN

TA-COMPACT-P. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Painevakioitu virtauksen maksimirajoitus- ja 2-tie säätöventtiili (PIBCV)

kykäytännössä hyväksi todistettu Mixproof-valikoima

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

Tekninen tuote-esite. Yleiskuvaus. Tekniset tiedot. Turvallisuusohjeet

Kosteusmittausten haasteet

kyvirtauksen säätöön Unique RV-ST Säätöventtiili

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

Green Light Machining

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

LÄPPÄVENTTIILI WAFER tyyppi hiiliterästä 311 ( ) sarjat PN40

VALVOLINE VOITELURASVAT PEOPLE WHO KNOW USE VALVOLINE

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh: Faksi: Kuva 9525.


Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

950x. PN25 (maks. 25 bar enintään 80 C, maks. 20 bar ja 100 C)

Transkriptio:

Kon-4.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydromekaniikan perusteet

Päivän teemat Antaako neste myöten? Voiko virtauksesta aiheutua painehäviöiden lisäksi muitakin harmeja? Neste kuin neste, pitääkö ottaa huomioon muutakin kuin viskositeetti?

Nesteen kokoonpuristuvuus ja hydraulijärjestelmän jousto F V A V p V V0 K f p K f = Nesteen puristuskerroin, [N/m 2 ] 500 2000 MN/m 2 Hydromekaniikan perusteet

Nesteen kokoonpuristuvuus + järjestelmän jousto Nesteen puristuskerroin Paineen ja lämpötilan vaikutus K f [MN/m 2 ] 2400 2200 2000 800 600 400 25 C 40 C 60 C 80 C Hydromekaniikan perusteet 200 0 0 20 30 40 50 60 p [MPa]

Nesteen kokoonpuristuvuus + järjestelmän jousto Järjestelmän tehollinen puristuskerroin K e Järjestelmän komponenttien vaikutus Putket, sylinterit, yms. Vapaa ilma (ilmakuplat) Letkut K h = 70 700 MN/m 2 a t a 3 h, t h, 2 p, t p, c, t c, f e K V V K V V K V V K V V K K N k k k N j j j N i i i d s E K p K 4, a Hydromekaniikan perusteet

Nesteen kokoonpuristuvuus + järjestelmän jousto V K e V t p Jouston merkitys ja vaikutus - riippuu sovelluksesta - voimantuotossa ei merkitystä - aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden säädössä vaikuttaa saavutettavaan tarkkuuteen Hydromekaniikan perusteet

Nesteen kokoonpuristuvuus + järjestelmän jousto Vapaan ilman ja paineen vaikutus puristuskertoimeen K e,f [MN/m ] 800 2 600 0,% 400 0 % 200 000 % 800 600 400 0 % 200 0 0 2 4 6 8 0 2 4 6 8 20 p [MPa] Hydromekaniikan perusteet

Paineiskut Syy: Virtausnopeuden muutos v m A V p 0 0 0 V x j E kin 2 m v 2 E jousi 2 k j x 2 j Hydromekaniikan perusteet

Paineiskut Seuraus: Paineen nousu ja paineaalto p t p 0 p isku m p 2 / [bar] 350 300 250 200 50 00 50 0 0.05 0. 0.5 0.2 0.25 0.3 0.35 0.4 0.45 0.5 5.5 -.8 9.2 -.8 6.5 -.8 t / [s] Hydromekaniikan perusteet

Paineiskut Paineaalto c K e m Kriittinen aika t kr 2 l c tc t kr tc t kr p e p 0 2 l t c 0 v p e p0 0 c v Hydromekaniikan perusteet

Paineiskut v m A 3 A 32 p p 2 V 0, V 0,2 p p Normaali järjestelmäpainetaso p j,st 0 p 2 p t p j,st p max 0 Hydromekaniikan perusteet t

Paineiskut Paineiskun vaikutukset: - Hydraulijärjestelmän vauriot - Ulkopuolisten järjestelmien vauriot Paineiskun pienentäminen: - Alhaisempi virtausnopeus - Hitaammat venttiilit - Toimilaitteiden alhaisemmat nopeudet - Pienemmät hitauskuormat - Suurempi nestetilavuus - Apukomponentit Toimenpiteiden vaikutukset? Hydromekaniikan perusteet

Paineiskut Paineiskun pienentäminen hydraulikomponentein m Hydromekaniikan perusteet

Kavitaatio Nesteen paineen laskiessa alle ilmanpaineen: - nesteessä oleva ilma erottuu kupliksi ilmakuplakavitaatio Nesteen paineen laskiessa alle nesteen höyrystymispaineen: - nesteeseen muodostuu höyrykuplia kavitaatio Paineen lasku aiheutuu: - virtauskanavan kitka- ja kertavastushäviöistä Kavitaatiota esiintyy tyypillisesti: - pumpuissa ja pumpun imukanavissa - kuristuksissa Hydromekaniikan perusteet

Kavitaatio p p h 2 3 p vc p 2 2 3 4 5 x q q V V Kavitaatio kuristuksessa C C q q A A Kavitaatiokupla 2 p 2 p v vc v v q 2 V p p2 p vc q V vc Hydromekaniikan perusteet

Kavitaatio Seuraukset Nesteen paineen jälleen noustessa: - kuplat romahtavat hyvin nopeasti paineiskuja materiaalivaurioita, kulumista, melua Lisäksi pumpuissa kuplat vähentävät tuottoa Hydromekaniikan perusteet

Välikertaus Nesteen jousto, mitä merkitystä? Paineiskut, harmitonta aaltoilua? Kavitaatio, onko siitä ongelmaksi? Hydromekaniikan perusteet

HYDRAULINESTEET Tehtävät järjestelmässä: - tehon välitys - voitelu - jäähdytys - korroosion ja ruosteen esto - epäpuhtauksien kuljetus hydraulicspneumatics.com

Nesteelle asetettavat vaatimukset www.oilman.com.au Käyttöolosuhteet: - painealue (paineenkesto) - lämpötila-alue (lämmönkesto) - viskositeetti - voitelukyky - ym. - erikoisvaatimuksia - myrkyttömyys - palamattomuus - ym.

Useita perusnesteitä Mineraaliöljyt Kasviöljyt Vesi Emulsiot Synteettiset nesteet www.acculube-store.com haldimandsyntheticoil-wboil.com www.nbk-ukr.com www.ocsoil.fi www.princessauto.com

Nesteen vaikutukset Ominaisuudet (sekä käyttö/ylläpito) vaikuttavat järjestelmän: - käyttöominaisuuksiin - käyttöikään - toiminnan luotettavuuteen www.indiamart.com www.insanehydraulics.com www.flightglobal.com

Nesteiden luokittelu HYDRAULINESTEET Hydrodynaamiset järjestelmät Hydrostaattiset järjestelmät Mineraaliöljypohjaiset nesteet Vaikeastisyttyvät nesteet Biologisesti nopeasti hajoavat nesteet Elintarvikehydrauliikan nesteet Vettä sisältävät Vedettömät Vesiliukoiset Veteen liukenemattomat

Nesteiden lisäaineistus Perusnesteiden ominaisuuksien parantaminen - voitelukyky - paineenkesto - viskositeetti, viskositeetti-indeksi - ruosteen ja korroosion esto - kemiallisten reaktioiden esto - ym. www.tradekeyindia.com

Nesteiden tunnuslukuja Viskositeetti 0-6 m 2 /s [cst] Ideaalinen viskositeettialue Ylempi viskositeettiraja kylmäkäynnistyksessä (kavitaatiovaara) Alempi viskositeettiraja (voitelukyvyn raja) 500 500000 0 Yleisesti suositeltu viskositeettialue = 6-36 cst (Huom: normaalissa käyntilämpötilassa) Standardoidut Viskositeettiluokat (VG)

Nesteiden tunnuslukuja Viskositeetin lämpötila- ja paineriippuvuus -6 0000 [0m 2 /s] [cst] 000-6 0000 [0m 2 /s] [cst] 000 38 C 00 00 00 C 0 0-20 0 20 40 60 80 00 t /[ C] 20 C 0 0 20 30 40 50 60 p /[MPa]

Nesteiden tunnuslukuja Viskositeetti-indeksi VI 0 000-6 VI 0m 2 2 [ /s] VI > VI 3 >VI 2 VI [cst] 000 kuvaa viskositeetin lämpötilariippuvuutta 00 0 VI 3-40 -20 0 20 40 60 80 00 20 [ C]

Nesteiden ominaisuuksia Tiheys Voiteluominaisuudet Paineenkesto-ominaisuudet Hapettumisenesto-ominaisuudet Ilmanerottumis- ja vaahtoamisenesto-ominaisuudet Vedenerottumisominaisuudet Ruosteen- ja korroosionesto-ominaisuudet Leikkauskestävyys Ominaislämpö ja lämmönjohtavuus Jähmepiste, leimahduspiste ja syttymispiste Suodatettavuus Liuotusvaikutus Ympäristövaikutukset

Paineenkesto-ominaisuudet esimerkki: hm [%] 95 90 85 80 75 70 65 0 50 00 50 200 250 300 Oil, 25 C p 2 [bar] Oil, 60 C Oil 2, 25 C Oil 2, 60 C

Nesteen valinta Käyttöolosuhteiden vaikutus valintaan Ympäristö Lämpötilat Painealueet Normaalivaatimukset HYDRAULINESTEET Erikoisvaatimukset Sisäkäyttö Matalapainenesteet Korkeapainenesteet Normaali olosuhteet Ulkokäyttö Arktiset olosuhteet Vaikeasti syttyvät nesteet Myrkyttömät nesteet

Nesteen valinta P s Viskositeettiluokan vaikutus valintaan Kokonaishäviöt t 3 Vastushäviöt Vuotohäviöt 3 2 > 2 > 0 0 0 0 p Viskositeetti vaikuttaa sekä vastus- että vuotohäviöihin Korkeilla painetasoilla valittava korkeampi perusviskositeetin arvo

Nesteiden viskositeettiluokka Määritetään 40C:ssa (ISO/DIN) ISO VG-luokka (Viscosity Grade) Keskiviskositeetti 0-6 m 2 /s [cst] Alaraja 0-6 m 2 /s [cst] Yläraja 0-6 m 2 /s [cst] 2 2,2,98 2,42 3 3,2 2,88 3,52 5 4,6 4,4 5,06 7 6,8 6,2 7,48 0 0 9,00,0 5 5 3,5 6,5 22 22 9,8 24,2 32 32 28,8 35,2 46 46 4,4 50,6 68 68 6,2 74,8 00 00 90,0 0 50 50 35 65 220 220 98 242 320 320 288 352 460 460 44 506 680 680 62 748 000 000 900 00 500 500 350 650 2200 2200 980 2420 3200 3200 2880 3520

Viskositeettiluokan valinta 000-6 [ 0 m 2 /s] [cst] 00 2 3 4 2 3 4 5 VG 22 VG 32 VG 46 VG 68 VG 00 36 5 6 0-40 -20 0 20 40 60 80 00 20 [ C]

Nesteen valinta -6 [ 0 m 2 /s] [cst] 0 000 000 00 Viskositeettiluokan valinta Suurin käynnistysviskositeetti Suurin käyttöviskositeetti Ihanteellinen käyttöviskositeettialue 0 Pienin käyttöviskositeetti Alin käynnistyslämpötila -40-20 0 20 40 60 80 00 20 Ihanteellinen käyntilämpötilaalue [ C] Sallittu käyntilämpötila-alue

Nesteen valinta Muut valintaan vaikuttavat tekijät Hydraulineste Hinta suhteessa mineraaliöljyyn Öljyä vedessä -seos 0,3-0,5 Mineraaliöljy Vettä öljyssä -seos,2 -,5 Kasviöljy,5-2,0 Polyglykoli-vesiseos 3,0-4,0 Kloorattu hiilivetyneste 4,0-4,5 Fosfaattiesterineste 4,0-5,0 Silikonineste 5,0-20,0 Vaadittavat erikoisominaisuudet?

Nesteiden ominaisuuksia (suuntaa antava vertailu) Ominaisuus HLP HFA HFD HETG Tiheys (5 C) 870 000 50 920 [kg/m3] Kinemaattinen viskositeetti (40 C) 000 570 3248 [0-6 m 2 /s] [cst] Viskositeetti-indeksi 00 - < 0 20 Puristuskerroin 2 2,5 2,32,8 2,5 [0 9 Ominaislämpö (20 C) 2, 4,2,3,5 2, [kj/kgk] N/m 2 ] Lämmönjohtavuus (20 C) 0,4 0,6 0, 0,7 [W/mK] Lämpölaajenemiskerroin 7,8 7 7,5 [0-4 /K] Käyttölämpötila-alue -080 550 070 070 [C] Maksimi käyttölämpötila-alue -4020 055-2050 -2090 [C] Leimahduspiste 20-245 35 [C] Syttymispiste 3036-500 35050 [C] Jähmepiste -8 0 0-246 -25 0 [C] Höyrystymispaine (20 C) 0-9 0-2 0-6 30-7 [MPa]

Nesteiden käsittely Asianmukainen käsittely: - varastoinnissa - täytössä/siirrossa - käytössä - poistossa Nesteet ovat lähes poikkeuksetta ongelmajätteitä - hävitys asianmukaisesti www.descase.com www.ntz-filters.co.uk yle.fi hydraulicoilflushing.com

Nesteteema kerraten Neste - pelkkää tehonvälitystäkö vain? - merkitys järjestelmälle? - valinnassa huomioon otettavaa? - huoletontako?