Pudasjärven kaupungin hyvinvointikertomus

1

Pudasjärven kaupungin hyvinvointikertomus Tarkoitus ja tavoitteet: Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen avulla saadaan koottua oleellinen hyvinvointitieto osaksi kaupungin suunnittelua ja päätöksentekoa. Hyvinvointikertomus toimii kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana. Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Päätös hyvinvointikertomuksen laatimisesta on tehty Pudasjärven kaupunginvaltuustossa 23.2.2012 5. Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa. Vuosittain kootaan tiiviimpi katsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Hyvinvointikertomuksen valmistelusta vastaa johtoryhmän nimeämä poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Työryhmään on nimetty Pudasjärven kaupungin työntekijät Sampo Laakkonen, Sari Ranua, Eero Talala, Sinikka Timonen sekä Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijät Kirsi Kipinä, Soili Kortetjärvi, Laila Lauhikari, Tuula Tolkkinen. Työryhmää on täydennetty 1.9.2012 alkaen seuraavilla henkilöillä Kaarina Daavittila, Esko Ahonen, Timo Puolakanaho sekä Sari Ranuan vanhempainloman sijaisena Ritva Kinnula. Kaupungin johtoryhmä toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Kuntasuunnitelman mukaisesti kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen ja elinvoimapolitiikan toteuttaminen. Pudasjärvellä panostetaan viihtyisyyteen ja huoliteltuun ympäristöön. Alueen asukkaiden ja matkailijoiden hyvinvointia parannetaan tarjoamalla nykyaikaiset palvelut ja virkistysmahdollisuudet. Pudasjärvellä tuotetaan palveluja koko harvaan asutulla alueella. HARVA ohjelman mukaisesti panostetaan kunnan asukkaiden mahdollisuuteen asua kotonaan pitkistä välimatkoista huolimatta. Työvoiman saatavuutta halutaan varmistaa mm. maahanmuuttoa tukemalla. 2

Kuntasuunnitelman mukaiset hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet ovat tällä hetkellä 1) Elinvoiman vahvistaminen ja elinvoimapolitiikan toteuttaminen - Yrityselinkeinot - ennaltaehkäisevät palvelut - aktiivinen ikääntyminen 2) Viihtyisä ja turvallinen ympäristö - maisemointi, kaavoitus, esteettömät ratkaisut - virkistysmahdollisuudet, ulkoilualueiden kehittäminen 3) Työvoiman saatavuus ja osaaminen - koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja nouseva koulutustaso - Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestössä nostetaan 10 %:iin 4) Hyvinvointia tukevat palvelut - toimivat lähipalvelut - liikenneturvallisuus - pudasjärveläinen -luonnostaan liikkuva - laajakaistayhteydet Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Kuntasuunnitelma 2012-2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus 2012/Pudasjärven kaupunki ja Oulunkaaren kuntayhtymä HARVA-ohjelma Kotouttamisohjelma 2009 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lastensuojelusuunnitelma Oppilashuoltostrategia Päihdestrategia ja polku Pudasjärven kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma Pudasjärven kaupungin terveysliikuntaohjelma, valmisteilla Hyvinvointikertomus sisältää keskeiset tutkimustulokset kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Pudasjärvellä. (Kohtaan: Muut hyvinvointitiedot) Tutkimuksen ovat toteuttaneet Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ja terveyden edistämisen koulutusohjelman ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon opiskelijat 3

Amira Bushnaief, Piia Jokikokko, Erja Kaakkuriniemi, Johanna Kovaniemi, Hanna Laurila, Heljä Rahikkala, Erja Saarela ja Leila Ukkola. 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö 4

Kaupungin väkiluku on ollut kokonaisuudessaan laskussa, sen sijaan Kurenalan keskustan väkiluvussa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia. Tavoitteena on, että Pudasjärven asukasluku saadaan nousuun ja että verotulot sekä matkailutulo kasvavat valtakunnan keskimääräisen kasvun mukaisesti. Asukkaiden keski-ikä kuitenkin nousee ja oppilasmäärät ovat laskussa. Asukkaiden keski-iän kasvun pysäyttäminen ja väkiluvun lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita kaupungin elinvoimaisuuden ja sen palvelujen turvaamiseksi. Pudasjärvelle tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat elinkeinot, kuten, uusiutuvan energian raaka-ainevarojen hyödyntäminen, maa- ja metsätalous, puutuoteteollisuus sekä elintarvikejalostus, porotalous, bioenergian raaka-ainetuotanto ja matkailu. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö liikenneturvallisuus) (Maisemointi, kaavoitus, esteettömät ratkaisut, Kunnan velvoitteena on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen. Kaavoitus ohjaa merkittävästi ihmisten hyvinvointia ja viihtyisää asuinympäristöä. Kaavoituksella pyritään edistämään Pudasjärven maankäyttöä uuden kuntastrategian päämäärien saavuttamiseksi. Kaavoituksessa on kiinnitettävän huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, vesistön laadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen, unohtamatta tulvan asettamat rajoitukset rakentamiselle. Suunnittelutilanteen muutokset edellyttävät nykyisen rakenteen tiivistämistä ja kehittämistä. Kurenalan keskusta sijoittuu liikenteellisesti vilkkaan VT 20:n varteen Iijoen varrelle. VT 20 ja Iijoen hyödyntäminen on kirjattu kuntastrategian tavoitteisiin. Vaikka nämä keskustaa osiin jakavat väylät osaltaan merkittävästi vaikeuttavat alueen maankäytön suunnittelua ja rajoittavat maankäyttövaihtoehtoja, niihin liittyy myös merkittäviä mahdollisuuksia ja vetovoimatekijöitä keskustan kehittämisen kannalta. Yleiskaavan uusimisen yhteydessä on tarvetta hyödyntää molempia em. tekijöitä ydinalueen kaupunkirakenteen ja -kuvan kehittämisessä. Rakenteen muutokset pyritään ohjaamaan siten, että turvataan ydinalueen palvelujen toimintamahdollisuudet samalla matkailijoiden ja kaupunkilaisten palvelujen saavutettavuutta parantaen. Suunnittelussa huomioidaan myös alueen luontaiset vahvuudet (vesistöt - luonto- tunturimaisema kulttuuriympäristöt). Rakentamisen vaikutus asukkaiden hyvinvointiin tulee huomioida päätöksenteossa. Väestönkehitys edellyttää varautumista vanhusten asumismuotojen lisäämisen ja parantamiseen. Keskittäminen tuo logistista hyötyä, mutta ei aina eheytä yhdyskuntarakentamista. Esteettömyys ja energiatehokkuus ovat nykyisen rakentamisen lähtökohtia ja niillä on merkitystä kaikkien asukkaiden hyvinvointiin. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen esteettömyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä asetetuille tavoitteille. Pudasjärven tulee asettaa rakentamisen suunnittelun tavoitteeksi muun muassa turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luominen. Rakennetun ympäristön kunnosta huolehtiminen tuo viihtyisyyttä. Asukkaidensa hyvinvointia edistetään myös kehittämällä luonnonhoitoa ja luontomatkailun edellytysten parantamista. Luonnonhoitotoimilla edistetään luonnon monimuotoisuutta, maisemanhoitoa ja luontotyyppien suojelua (Pudasjärvi luonnostaan tunnettu). Virkistysalueiden kunnostuksen myötä kaupunkilaisten mahdollisuudet nauttia vesistöistä ja niiden tarjoamista maisemista ovat parantuneet ydinkeskustan puistoalueilla. Rikas ja monimuotoinen luonto on myös asumisen ja vapaa-ajanvieton kannalta merkittävä houkuttelevuustekijä. Luonnon läheisyys, puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat maailmalla kasvavia trendejä, joihin Pudasjärven tulevaisuus voimakkaasti rakentuu. Vaikka vapaiden tonttien määrä Pudasjärvellä sinällään riittäisi lukumääräisesti turvaaman rakentamismahdollisuudet suhteellisen pitkälle tulevaisuuteen, tonttitarjonnan eräänlainen 5

yksipuolisuus saattaa osaltaan olla toteutumista rajoittava osatekijä. Tulevaisuutta ajatellen Pudasjärven alueella voisi olla tarve nykyistä monipuolisempaan ja vetovoimaisempaan tonttitarjontaan (sijainti, rakentamistapa ja -tyylit, maisematekijät). Hirsitalokorttelialue on askel rohkeaan suuntaan. Jätevesijärjestelmien ja jätevesipuhdistamoiden kehittyminen turvaa nykyisin vanhojen kyläkeskusten asuttuna pysymisen. Kylien tulisi suunnata kehitystä varsinkin yhteisten jätevesipuhdistamoiden suuntaan. Olennainen osa hyvinvointia on arjen turvallisuudesta huolehtiminen ja toiminnan painottaminen ennaltaehkäisevään työhön. Palo- ja pelastustoimi, sairaankuljetus, rikoksentorjuntatyö, syrjäytymisen ennalta ehkäisy sekä liikenneturvallisuussuunnittelu ovat kunnan välineitä huolehtia välittömästä arjen turvallisuudesta. Tieverkkoa Pudasjärvellä on 2 500 kilometriä, josta Tiehallinnon ylläpitämää tiestöä on 830 kilometriä. Kunnan kaavateitä 47 kilometriä ja yksityisteitä 590 kilometriä. Pudasjärven liikenteen tärkein väylä on Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20, joka on myös vilkas matkailuliikenteen käyttämä reitti. Ajoneuvoliikenteen ohella Pudasjärvellä on laajat maasto- ja vesiretkeilyreitit. Latujen ja polkujen ohella Pudasjärvellä on satoja kilometrejä kaupungin ja metsähallituksen ylläpitämiä kelkkailureittejä ja -uria. VT 20 risteys- ja liittymäjärjestelyjä on 2000 -luvulla parannettu ja paikoin muutettu alueelle laadittujen asemakaava- ja liikennesuunnitelmien mukaisesti. Turvalliseen liikkumiseen vaikuttaa myös kasvatus niin kotona kuin koulussa. Liikennekasvatussuunnitelma antaa hyvän pohjan liikennekasvatustyölle. Liikennekasvatuksen teemat, ikäryhmittäiset opetuksen painopisteet ja sitoutuminen elinkaaren mittaiseen liikenneturvallisuustyöhön ovat välineitä pitää esillä liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden tärkeyttä. Liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on muokata asenteitamme toiset huomioivaan turvallisempaan liikkumiseen. Liikennekasvatuksella annetaan valmiuksia turvalliseen liikkumisen osaamiseen ja asenteisiin painottuvalla työllä. Liikenneturvallisuustyön tulee tavoittaa kaikki ikäryhmät. Tärkeän perustan tulokselliselle liikennekasvatukselle antaa se, että eri organisaatioissa työskentelevillä on käytössään riittävä osaaminen ja työkalut. Toiset huomioiden teemme Pudasjärvestä turvallisemman. Virkistysmahdollisuudet, ulkoilualueiden kehittäminen Arkinen liikkumis- ja virkistysympäristömme muokkautuu kaavoituksella, yhteiskuntasuunnittelulla, liikenneratkaisuilla sekä luonnon läheisyydellä. Pudasjärven kaupungin kaavoituksesta vastaa kaupunginhallitus yhdessä teknisen toimen kanssa. Liikuntapalveluiden henkilökunta vastaa liikuntapaikkojen kehittämisestä ja kunnossapidon sujuvuudesta yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Pudasjärven alueella metsähallituksen ja kaupungin vastuulla ovat virkistyskäytön palvelut, rakenteet ja opastus. Reitistöjen kunnossapitoon osallistuvat myös yksityiset yrittäjät sekä kolmas sektori. Lähiympäristön olosuhteiden kokonaisuus on ratkaiseva kansalaisten aktiivisen elämäntapaan kannustamisessa. Tämä edellyttää tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä. Kansalaisnäkökulman huomioiminen on tärkeää olosuhteiden kehittämisessä. Hyvässä suunnittelussa on myös huomioitava riittävä tiedottaminen. Hyvinvoivassa kunnassa arki- ja lähiliikunnan olosuhteet mahdollistavat arjen valintojen kautta liikunnallisen elämäntavan. Koulujen tilojen ja ympäristön suunnittelu tulee olla kokonaisvaltainen, moniammatillinen ja käyttäjiä kuunteleva. Kouluissa hyvinvoinnin tavoitteena on luoda liikunnallinen toimintakulttuuri sekä vakiinnuttaa peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Turvalliset koulumatkat houkuttelevat liikkumaan matkat pyöräillen tai kävellen jolloin osa päivittäisesta liikunnasta tulee luonnollisesti. 6

Pudasjärveläinen -luonnostaan liikkuva Kuntalaisten liikunta-aktiivisuudella on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Liikunta on tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Liikunta antaa myös elämyksiä ja edistää yhteisöllisyyttä. Liikunta kuuluu liikuntatoimen lisäksi kunnan kaikkien toimialojen tehtäviin. Kuntalaiset kohtaavat liikunnan harrastuksissaan ja arkiliikkumisessan kunnan kaikkien toimialojen ratkaisuissa. Pudasjärvellä valmistuu 2012 moniammatillisen työryhmän tuloksena kaikenikäisiä koskeva terveysliikuntaohjelma. Terveysliikunnalla tarkoitetaan sellaista fyysistä aktiivisuutta, joka tuottaa terveydelle edullisia vaikutuksia hyvällä hyötysuhteella. Terveysliikunta lisää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia pienin riskein. Terveysliikunta pitää sisällään harrasteja kuntoliikunnan sekä arki- ja hyötyliikunnan. Myös kuntouttavan liikunnan voidaan katsoa olevan terveysliikuntaa. Terveysliikuntaohjelmaa toteuttaessa tulisi saada kattava tieto kuntalaisten ja eri hallintokuntien toiveista ja kehitysehdotuksista koskien terveysliikuntaa jotta tätä pystytään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti. Tärkeää on myös saada päättäjät, virkamiesjohto ja eri ammattiryhmät sitoutumaan ennaltaehkäisevään työhön liikunnan avulla. Heidän on hyvä tiedostaa kansanterveydellisen ja taloudellisen merkityksen ja muut hyödyt terveysliikunnasta pitkällä tähtäimellä jolloin myös ohjatut resurssit ovat riittävät nyt ja tulevaisuudessa. Terveysliikunnan tulokset tulee olla mitattavissa eri mittareilla. Urheiluseurat ja muut järjestöt tukevat Pudasjärveläistä liikuntakulttuuria monella tavalla. He järjestävät laadukasta ohjattua toimintaa ja edistävät matkailua liikuntamatkailun saralla. Seurat ovat omalta osaltaan luomassa viihtyvyyttä lisää Pudasjärvellä. Terveysliikuntaohjelman tavoitteet: - tarjota kuntalaisille liikuntaa tasa-arvoisesti - Liikuntapalvelut järjestetään niin, ettei sukupuoli, välimatkat, liikuntarajoitteet, talous, koulutustaso, kulttuuriset erot tai ikä ole esteenä osallistumiseen - pudasjärveläisen tulisi liikkua omien lähtökohtiensa ja tavoitteidensa mukaan terveytensä kannalta riittävästi. Tärkeää on tiedostaa omavastuu liikunnasta ja kokea sen tärkeäksi itselleen. - Liikuntaneuvonnan lisääminen tukee omaehtoista liikuntaa ja sitä tulisi Pudasjärvellä kehittää niin että se on järjestelmällistä. - Kyläyhdistykset ja seurat ovat keskeisessä asemassa sivukylien liikunnan järjestämisessä. - Liikuntaympäristöt on tärkeää pitää siistinä, turvallisena, esteettömänä, toimivana ja määrällisesti riittävinä liikuntaa houkuttelevana. Lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja kunnossapitoa tuetaan. Kulttuuri- vapaa-aika ja nuorisotoimi Kulttuuri-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden tehtävänä on tukea eri puolilla kaupunkia elinvoimaisuutta ja tuottaa tasa-arvoisesti ja ennakkoluulottomasti monipuolisia palveluja, jotka edistävät kaikenikäisten kaupunkilaisten elinikäistä oppimista ja osaamista sekä vahvistavat harrastamista ja kulttuuria. Kansalaisopiston tavoite on huolehtia kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja kehittää ja edistää kokonaisvaltaisesti yksilöä, hänen terveyttään ja jaksamistaan. Tuottaa iloa, hyvinvointia ja elämistä rikastavia sisältöjä sosiaalisen osallistumisen, luovan tekemisen ja monipuolisen harrastamisen kautta. Kirjastopalvelujen tavoitteena on edistää paikallisen väestön tasapuolisia lukuharrastusmahdollisuuksia sekä tarjota kaikille kaupunkilaisille yhtäläiset mahdollisuudet elämänikäiseen koulutukseen ja sivistykseen. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen käyttöä sekä paikallisen kulttuuriperinteen edistämistä, tukemista ja järjestämistä. 7

Pudasjärven kotiseutu- museon tehtävänä on paikallisen kotiseutuperinteen säilyttäminen ja vaaliminen keräämällä, tallentamalla ja esittelemällä paikallista kulttuurihistoriaa. Nuorisopalvelujen tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Liikuntapalvelujen tavoitteena on tarjota eri-ikäisille laadukkaita, monipuolisia ja ympärivuotisia liikuntapalveluja sekä edistää liikunnan avulla terveyttä ja tukea seuroja ja järjestöjä. Yhdistykset ja muiden yhdistyksien sekä vapaaehtoisjärjestöjen panos Pudasjärveläisten hyvinvoinnin edistäjänä on suuri. Eri-ikäisiä ihmisiä on mukana näissä ns. kolmannen sektorin toimijoiden verkostoissa. 8

Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Koko maa V3 = Ilomantsi V4 = Kemijärvi V5 = Sotkamo indikaattori arvo muutos V1 Pohj V2 Koko V3 Ilom V4 Kemi V5 Sotk Väestö 31.12. 2011 8695 397887 5401270 5834 8295 10697 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 2010 Huoltosuhde, demografinen 2011 Lapsiperheet, % perheistä 2010 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2010 9,8 17,9 45,3 20,2 10,2 16,5-9,7 0,1 2,6-7,2-2,7 3,1 67,3 55,5 52,9 68,8 66,3 57,4 34,9 43,8 40 27,6 27,9 37,8 15,9 16,6 20,2 18,9 21,1 16,6 Koulutustasomittain 2010 230 341 335 223 258 296 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2010 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet, asiakkaita vuoden aikana 2010 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet, 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut (2006 alkaen) 2010 135,2 - - 125,6 117,5 118,1 17 825 9580 11 30-13 437 4747 7 5 - Asunnottomat yksinäiset / 1000 -??? 0,5 1,4 1,3 - - asukasta 2011 9

Rakentaminen, % työllisistä (- 2007) 2007 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2010 8,9 7,4 6,6 7,3 6,9 9 40,7 38 41 44,1 43,3 37 Verotulot, euroa / asukas 2010 2419,6 3075,7 3414,2 2712,2 3054,1 2890,2 Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa Pudasjärvellä muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien kuntalaisten lukumäärä on noussut selkeästi vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2008 yhdelle turvapaikanhakijalle myönnettiin kuntapaikka. Vuonna 2009 kuntapaikan saaneita oli yhteensä 14, vuonna 2010 34, vuonna 2011 37 ja tammi-syyskuussa 2012 62. Vuosina 2008 2011 kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat olivat pääsääntöisesti teini-ikäisiä ja aikuisia. Vuonna 2012 kuntaan saapui pakolaisryhmä (35 pakolaista), joista suurin osa on lapsia. Avioliiton kautta kuntaan muualta muuttaneita ulkomaalaista alkuperää olevia on 40 50 ihmistä. OSAO:n Pudasjärven yksikössä opiskelee eri linjoilla noin kymmenen ulkomaalaista opiskelijaa. 10

Pudasjärvellä lapsiperheitten osuus kaikista perheistä on melko tasaisesti laskenut vuodesta 2004 alkaen. Syntyvien lasten lukumäärä siis pienenee vähitellen vuosittain. Viime vuosina Pudasjärvelle on syntynyt lapsia vuosittain n. 100. 11

Pudasjärvellä vuonna 2007 yksinhuoltajaperheitä oli 18 % kaikista lapsiperheistä. Sen jälkeen yksinhuoltajien osuus on laskenut luvun ollessa vuonna 2009 15,5 % ja vuonna 2010 noin 16 %. Perheasioiden sovittelua tarjoamalla pyritään ehkäisemään vanhempien eroja tarjoamalla sovintomahdollisuutta vapaaehtoisella sovittelulla. Perheasioiden sovittelua tarjoaa perhepalvelut perheneuvolassa. Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 - vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Pudasjärven koulutustasomittain viimeisimmän tilastotiedon mukaan (2010) on 230 eli peruskoulun jälkeen Pudasjärvellä asuva väestö on suorittanut keskimäärin 2,3 vuotta opintoja. Pohjois-Pohjanmaalla koulutustasomittain on 341 ja koko maassa 335. Pudasjärven koulutustasomittain on verrokkiyksiköittäin varsin alhainen. Keskiasteen koulutettuja on 42,1 % 12

pudasjärvisistä ja korkea-asteen koulutettuja vain 13,1 % asukkaista, mikä on pienin määrä tämän verrokkiryhmän kunnissa. Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Sairastavuusindeksiluku kertoo yleistilanteen kunnan sairastavuudesta. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluku perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Pudasjärven väestö on ikääntyvää, monisairaita on paljon ja myös mielenterveysongelmien vuoksi työikäisiä ihmisiä on eläkkeellä suhteellisen paljon. Muistisairaudet ovat myös yleisiä ja niiden diagnosointiin ja varhaiseen hoitoon on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Pudasjärven terveysasemalla käy geriatri pitämässä vastaanottoa ja meillä on oma muistihoitaja. 13

Yhden hengen asuntokunnat ovat Pudasjärvellä lisääntyneet koko ajan vuodesta 2002 alkaen. Puutetta on erityisesti pienistä asunnoista ja suuremmista asunnoista. Nykyinen asuntokanta on lähinnä kaksiotyyppistä. Pudasjärven kaupungin verotulot euroa / asukas on 1000 euroa pienempi kuin koko maan keskiarvo ja kaikista alhaisin vertailukuntiin verrattuna. Osaltaan tähän vaikuttaa Pudasjärven väestörakenne ja koko ajan pienenevä työikäisten määrä. 14

Lapset ja lapsiperheet V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Koko maa V3 = Ilomantsi V4 = Kemijärvi V5 = Sotkamo indikaattori arvo muutos V1 Pohj V2 Koko V3 Ilom V4 Kemi V5 Sotk Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2010 42,5 31 29,5 42,3 31,9 31,8 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % 1,1 vastaavanikäisestä väestöstä 1 1,3 2,2 2,2 0,9 2010 Lasten pienituloisuusaste 2009 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2010 28-14,6 20,6 16,8 13,3 11,7 7,4 8,7 8,9 12,8 7,1 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % 34,3 49,6 62,9 71,7 64,3 65,1 vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1000 0-7 - vuotiasta 2010 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 1984 2480 2971 3258 2841 2650 11,5 9,1 9,8 12,6 14,3 7,6 Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 9. luokkalaisista 2009 8,1 7,3 8,3 6 9,3 8,6 Terveydentila 11,8 keskinkertainen tai huono, % 15,8 16,9 20,4 17,5 22,8 8.- ja 9. luokan oppilaista 15

2009 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 10,6 13,2 16,5 16 17,7 16,4 9.-luokan oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 17,2 15,5 15,1 12 16,3 17,6 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2009 15,4 19,5 22,3 20,6 28,8 19,7 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2009 22,9-14,8 21,8 16,4 15,4 Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Indikaattori sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kokonaisuudessaan laskenut Pudasjärvellä vuodesta 2005 alkaen. Tämä on tulosta siitä, että perhepalveluissa on kiinnitetty olemassa olevien resurssien puitteissa erityistä huomiota ennalta ehkäisevään perhetyöhön (lastensuojelun perhetyö ja lapsiperheitten kotipalvelu) ja sijoitettujen lasten osalta perhesijoitusten ensisijaisuuteen. Oulunkaaren kuntayhtymä on kouluttanut vuonna 2012 neljä uutta sijaisperhettä Oulunkaaren kuntien (Pudasjärvi, Ii, Simo, Vaala ja Utajärvi) alueelta tapahtuvaan sijaisperhesijoitukseen. Koulutuksen on toteuttanut ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry. Uusien sijaisperheitten kouluttamisella pyritään turvaamaan sijaisperheitten riittävyys mahdollisten sijoitusten osalta. 16

Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus Pudasjärvellä on pienentynyt vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2010 toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli 460, vuonna 2011 446. Perustoimeentulotukimenot ovat vuosittain n. 1 milj. euroa, johon kunta saa valtionosuutta 50 %. Lasten vanhemmilla on oikeus valita alle kouluikäisen lapsensa hoitomuoto (kokopäivähoito, osapäivähoito tai kotihoito). Pudasjärven kaupungin järjestämässä kokopäivähoidossa oli v. 2010 n. 35 % 3 5 vuotiaista lapsista. Osa ikäluokan lapsista on myös osapäivähoidossa, mikä ei näy ko. luvussa. Pudasjärvellä kaikki päivähoitopaikkaa hakeneet lapset ovat saaneet hoitopaikan. Laki määrittää päivähoitopaikan hakuajaksi neljä kuukautta. Pudasjärvellä on päädytty yhden kuukauden hakuaikaan. Poikkeuksena on äkillinen työllistyminen tai koulutuksen alkaminen, jolloin laki määrittää päivähoidon hakuajaksi kaksi viikkoa. Mikäli 17

päivähoitopaikkojen tilanne on sellainen, että päivähoitopaikkoja on tilapäisesti vapaana,lapset pääsevät päivähoitoon nopeamminkin. Pudasjärvellä toimii tällä hetkellä kaksi päiväkotia, joissa hoitopaikkoja on yhteensä 57. Perhepäivähoidossa hoitopaikkoja on 135. Perhepäivähoito sisältää myös ryhmäperhepäivähoidon. Yksityistä päivähoitoa ei ole kunnassa järjestetty. Kunnan järjestämää päivähoitoa on täydentämässä kunnan kustantama kotihoito, jolloin vanhemmalle maksetaan kotihoidontukea kotona hoidettavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Pudasjärvellä kotihoidontuen piirissä on vuosittain n. 100 perhettä. Kunnallinen päivähoito ja vaihtoehtoisesti perheille maksettava kotihoidontuki kattavat hyvin lasten hoidon tarpeen. Indikaattori ilmaisee lastenneuvolan käyntien osuuden 0-7 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Lastenneuvolan käynnit sisältävät terveyskeskusten lastenneuvolassa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perinteisesti pudasjärveläiset perheet ovat huolehtineet hyvin lastenneuvolakäynnit. Vuonna 2010 tilastoitiin 630 pudasjärveläistä lastenneuvola-asiakasta, joilla oli 2410 käyntiä. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat 635 asiakasta ja 1499 käyntiä. Syntyneitten lasten lukumäärä on ollut viime vuosina hienoisessa laskussa. Pudasjärven lastenneuvolassa on tiedossa, jos perhe on jättänyt lapsen neuvolakäynnin käymättä. Perheeseen otetaan asian johdosta yhteyttä. Erityisen tärkeää sekä äitiys- että lastenneuvolakäyntien yhteydessä on arvioida yhdessä vanhemman kanssa perheen voimavaroja, tarvetta tukeen tai tilapäiseen apuun. Neuvola on koettu perheitten parissa neutraaliksi asiointipaikaksi ja yleensä kaikki perheet käyttävät neuvolapalveluja. Neuvola on siten avainasemassa perheille annettavan varhaisen tuen tarpeen kartoittajana. Tarpeen mukaisesti perheitä ohjataan mm. perheneuvolaan, jossa perheille on tarjolla sosiaalityöntekijän, psykologin, perheterapeutin ja lastenpsykiatrin palveluja. Kouluterveyskyselyn tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa säännöllisesti koululaisten ja opiskelijoiden 18

terveyskyselyn. Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyllä tuetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävä työtä, erityisesti oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollon ja koulu- tai opiskeluterveydenhuollon kehittämistä. Pudasjärvellä 8. ja 9. luokkalaiset ovat vastanneet kyselyyn huhtikuussa 2011. Kouluterveyskyselyn tuloksia on hyödynnetty paljon eri puolilla ja edelleen hyödynnetään. Ei yhtään läheistä ystävää on pudonnut 5%:n. Samoin koulukiusatuksi joutuminen on pudonnut 4%:n. Kiusaamisen vastaiseen työhön on Rimmin yläkoulussa panostettu kovasti ja sovittelu toimii hyvin. Terveydentilan kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi 30%. Tämä on noussut yli puolella ja syy on todennäköisesti koulun huono sisäilma. Se tuli esiin kaikissa muissakin terveyttä koskevissa kysymyksissä. Päivittäin tupakoivien osuus kasvoi kovasti, 28 % sanoi tupakoivansa päivittäin, tupakoivissa pojat olivat enemmistönä. Samoin humalajuominen lisääntyi, ollen nyt 17%, siinäkin poikien osuus oli suurempi. Myös laittomien huumeiden käyttö nousi 7%:n. Tupakoinnin lisäksi suurena haasteena on, miten saada päihteiden käyttö laskemaan. Asioita on mietitty koululla ja ehkäisevässä päihdetyöryhmässä. Vuonna 2009 meillä oli hyvä tilanne edellä mainituissa asioissa. Päihteiden käyttö näkyy aaltomaisesti muuttuvan, koska oppilasaines vaihtuu vuosittain. Vahvuutena on hyvin toimiva oppilashuolto, hyvä yhteistyö perheneuvolaan, resurssit koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ovat hyvät, terveydenhoitajia ja kuraattoreja on hyvin tällä hetkellä. Haasteena on saada myös lääkäri osaksi koulun arkea. Edellä mainittujen haasteiden lisäksi myös vanhempien läsnäolo ja kiinnostus ja tieto nuoren arjesta ja jaksamisesta on iso haaste. Tämä tuli myös esille kyselyssä. Esim. keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät ja vanhemmat eivät tienneet, missä nuoret viettävät viikonloppuja. Lukion puolella päihteiden käyttö näyttää hallitummalta. 19

Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Pudasjärven kaupungin peruskoulun ja lukion oppilaiden hyvinvointia ovat osaltaan turvaamassa kaksi koulukuraattoria (koulun sosiaalityöntekijöitä, jotka hallinnollisesti kuuluvat perheneuvolan alaisuuteen). Toinen koulukuraattorin vakanssi perustettiin vuoden 2012 alusta lukien. Kuraattoreiden työpanosta on jaettu siten, että toinen kuraattori tekee 20 % työajastaan (yhden päivän viikossa) myös OSAO:n Pudasjärven yksikköön. Kuraattoreiden resurssilla on asetettu painopistettä erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen ja ennalta ehkäisevään työhön. Kouluilla on käytössä myös sovittelutoiminta lasten ja nuorten riitatilanteissa. Sovittelijat ovat sovittelutoimintaan koulutettuja työntekijöitä. Sovittelun on nähty olevan erittäin tarpeellinen toimintamuoto mm. koulukiusaamistilanteiden selvittelyssä. Sovittelutoimintaa on toteutettu Pudasjärvellä jo useita vuosia. 20

21

Valtakunnallisesti arvioiden Pudasjärvellä tilanne ei ole erityisen huono. Koulukyselyn yhteydessä on kuitenkin tullut esille, että 15 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista ovat kokeneet vanhemmuuden puutetta perheessään. Jokaisen aikuisen tulisi tuntea vastuunsa alaikäisestä lapsesta. Jos työntekijällä herää huoli jonkun lapsen tilanteesta, hänen tulisi vastuullisena toimijana ottaa selvää, mikä on tilanne. Ehkäisevän työn periaate koskee kaikkia toimijoita ja työntekijöitä. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. 22

Nuoret V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Koko maa V3 = Kittilä V4 = Ilomantsi V5 = Kemijärvi V6 = Sotkamo indikaattori arvo muutos V1 Pohj V2 Koko maa V3 Kittilä V4 Ilomantsi V5 Kemi V6 Sotkamo Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta 2008 1 151 564 36 267 83 458 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % 16,1 vastaavanikäisestä 9,8 11,4 10,6 16,3 9,9 5,6 väestöstä 2010 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 19 17 13 11,8 13,5 23,1 12,4 2010 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 5,6 2,4 3-2,3 4,7 1,7 Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa Erikoissairaanhoidon avokäynnit, nuorisopsykiatria/1000 13-17 vuotiasta 2008 indikaattori näyttää arvoa 1, antaen harhaanjohtavasti ymmärtää, että Pudasjärvellä nuorilla ei olisi avokäyntejä psykiatrian palveluissa. Pudasjärvellä erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat olleet alhaiset 2000-luvun alusta alkaen, koska Pudasjärvellä on tehostettu omaa toimintaa myös nuorten mielenterveyspalveluiden osalta. Vuosi tuhannen alussa saimme ensimmäisen koulukuraattorin ja lasten- ja nuortenpsykiatri on käynyt säännöllisesti pitämässä vastaanottoa täällä Pudasjärven perheneuvolassa. Nämä palvelut ovat vähentäneet huomattavasti erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä. Viimeisten vuosien aikana asiakas ja käyntimäärät ovat 23

pysyneet suhteellisen vakiona. 13-17 vuotiaita asiakkaita perheneuvolassa on reilut 300 ja käyntejä heillä yhteensä noin 800. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 vuotiaat Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Pudasjärvellä 17 24 vuotiaista vastaavan ikäisestä väestöstä 16,1 % on jäänyt koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2012, eli he eivät ole opiskelijoita tai heillä ei ole tutkintotodistusta. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava prosentti on 9,8 % ja koko maassa 11,4 %. Pudasjärvellä prosentuaalinen osuus on selkeästi korkeampi, kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Kehitys on kääntynyt huonompaan vuodesta 2008. Nuorisotyöttömät, % 18-24 vuotiaasta työvoimasta Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24- vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. 24

Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Pudasjärveläisten nuorten kohdalla osuus on ollut korkein vuonna 2009. Asiaan on kiinnitetty huomiota ja saatu rohkaisevia tuloksia aloittamalla kuntouttava työtoiminta pitkäaikaistyöttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten kohdalla. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimi perustettiin Oulunkaaren kuntayhtymän Pudasjärven perhepalveluihin vuonna 2010 ja työntekijä aloitti työnsä marraskuussa 2010. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä toteutetaan nuorten kuntouttavaa työtoimintaa työhön, työharjoitteluun tai koulutukseen tähdäten. Joidenkin nuorten kohdalla kartoitetaan työkykyä eläkeratkaisua ajatellen. Usein työtoiminta on kuitenkin määräaikaista ja jos nuori ei ohjaudu eteenpäin koulutukseen tms., hän usein palaa toimeentulotukiasiakkaaksi. Huomattavaa on, että moni nuori tyytyy pelkkään toimeentulotukeen, jolloin työllä ei tulonlähteenä ole nuorelle niin suurta merkitystä. Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TEkeskuksen kanssa. Pudasjärven kaupungissa Karhupaja on yksi merkittävä nuorten työtoiminnan mahdollistaja. Karhupajalla toimii mm. yksilövalmentaja nuorten tukena. 25

Työikäiset V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Koko maa V3 = Kittilä V4 = Ilomantsi V5 = Kemijärvi V6 = Sotkamo indikaattori arvo muutos V1 Pohj V2 Koko V3 Kitt V4 Ilom V5 Kemi V6 Sotk Työttömät, % työvoimasta 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2010 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2009 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2010 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2010 15,2 11,7 10,2 11,4 14,4 17,4 10,2 16,1 19 20,4 5,7 13,2 17,1 11,7 7,1 4,7 3,9 3,7 7,4 5,9 4,6 8,3 10,1 9,8-1,2 14,1-1,4 2 3,2 5,7 3,9 0,8-8,6 3,6 3,5 5,7 8 5,6 3,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 2,8 1,5 2,2 0,6 2,7 3 1,4 26

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2008 1717 1177 1230 1255 1979 2072 1490 1806 1392 1365 1632 1846 1956 1464 59 254 287 17 214 34 74 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 4,4 2,3 1,8 2,3 3,9 2,7 3,2 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 15 8,8 7,4 9,1 14,9 11,8 10,2 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta 2010 194,7 162,6 154,3 203,3 181,4 231,4 139,2 Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa Työttömyys ja työllisyys 27

Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15-74-vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Päihdetapauslaskennassa (2003) todettiin, että päihde-ehtoisista tapauksista lähes puolet alle 50-vuotiaista oli työttömiä ja myös eläkkeellä olevien osuus oli suurempi kuin työssäkäyvien. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta työttömien osuus oli 62% (2004). Matti Kortteisen & Hannu Tuomikosken (1998) mukaan aikuiselämän kriisejä kestävät huonoimmin alhaisen ammattitaidon ja alhaisen tulotason omaavat ihmiset. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille ihmisille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasaantuu. Työttömien selviytymisessä keskeinen tekijä on luottamus muihin ihmisiin: Mitä selvemmin työtön kokee elävänsä yksin, sitä todennäköisemmin hän sairastuu ja tätä kautta syrjäytyy vakavammin. Myös Suomalaisten hyvinvointi 2006 - teoksessa työttömyyden todettiin olevan olevan muun huono-osaisuuden takana vaikuttava tekijä. Työ antaa elämälle jäsennyksen, työssä joutuu kontakteihin ja kokemusten jakoon muiden ihmisten kanssa, työ luo yhteisöllisiä tavoitteita ja arvoja, antaa sosiaalisen identiteetin ja statuksen sekä pakottaa aktiiviseksi (Silvonen 1998). Pudasjärvellä työttömyysaste oli ELY keskuksen tilastojen mukaan vuoden 2012 tammikuussa 16,6 % ja kesäkuussa 14,6 %. (Vuoden 2011 tammikuussa 16,7 % ja kesäkuussa 13,7 %.) Työttömyysaste oli 31.10.2012 14,9 %, mikä on korkein kaikista Pohjois-Pohjanmaan kunnista. Pudasjärvellä on työttömänä huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia ja yli 50 -vuotiaita lähes puolet. Myös kausittainen vaihtelu näkyy sukupuolittuneesti siten, että kesäaikaan miesten työllisyys on parempi, kun taas naisten työttömyys näyttäytyy tasaisena läpi vuoden. Myös vajaakuntoisten työttömänä olevien lukumäärä on huomattavan suuri verrattuna toisiin vastaavan kokoisiin kuntiin Pohjois-Pohjanmaalla. Näihin haasteisiin vastatakseen kaupungin työllistämisyksikkö edistää ja organisoi työllistämistä ja sitä tukevia toimintoja asiakaslähtöisesti, yhteistyössä paikallisen te-toimiston kanssa. Pudasjärvellä edistyksellisesti toimiva työttömien terveydenhuolto tukee työnhakijoiden hyvinvointia ja työkykyä. Työttömien aktivointi järjestetään yhteistyössä Oulunkaaren kanssa, joka vastaa kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Karhupaja huolehtii omalta osaltaan erityisesti nuorten tukemisesta, koulutukseen ja työhön ohjautumisesta. Pudasjärvellä pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi taas kasvavan vuosittain. Lokakuun lopussa 2012 28

pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä - kaikista työllistämistoimenpiteistä huolimatta - oli jo 20,7 %. Kerttu ja Kauko hankkeen innostamana useat sivukylien yhdistykset ja pienyritykset ovat esimerkillisesti palkanneet lähellä asuvan pitkäaikaistyöttömän työntekijän. Nämä työnantajat antavat hyvän esimerkin yhteiskuntavastuun kantamisesta ja osallisuuden lisäämisestä työllistäessään usein erityistä tukea tarvitsevan henkilön, joka puolestaan jakaa omassa työssään hyvinvointia kylän asukkaille. Nykypäivän lamatunnelmissa nämäkään työllistämistä edistävät toimet Pudasjärvellä eivät tosin tunnu riittäviltä. Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön vuoksi saavia ihmisiä on Pudasjärvellä paljon suhteessa koko Suomeen nähden. Pohjois-pohjanmaan alueella Pudasjärvellä on korkein sairastavuusindeksi mielenterveyden sairauksien osalta. Pudasjärven väestössä on suhteellisen paljon psykoosisairauksia koko maahan verrattuna, mutta depressio sairastavuus on koko suomeen verrattuna samaa tasoa. Pudasjärven terveysaseman mielenterveyspalveluita vuonna 2011 käytti 480 kuntalaista. Käyntejä oli yhteensä noin 2500. Osa mielenterveysasiakkaista ei käytä terveysaseman mielenterveyspalveluita, vaan he ovat mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan tai asumispalvelun asiakkaita. 29

Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Pudasjärvellä avopalvelun asiakasmäärä on selkeästi noussut vuodesta 2008 alkaen, koska päihdeasiakkaat ovat ohjautuneet päihdehuollon asiakkaiksi päihdetyöntekijälle. Pudasjärvellä on oma päihdetyöntekijä, joka tavoitetaan helposti ja varhaisessa vaiheessa hoitoonohjausmallin mukaisesti. Päihdeasiakkaat eivät siten jää palvelujen ulkopuolelle, vaan palvelu on tavoittanut heidät. Päihdetyöntekijän työpanos näkyy merkittävästi mm. siten, että asiakkaat eivät ole kuormittamassa tältä osin terveyspalveluja. Avopalvelun saatavuuden myötä laitoskuntoutuksen tarve on vähentynyt. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Pudasjärvellä laitoskuntoutuksen tarvetta on saatu vähennettyä avopalvelua tehostamalla. 30

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Terveysaseman lyhytaikaisenhoidon osastolla oli vuonna 2011 27 potilasta, joilla oli ensisijainen tulosyy päihteet. Hoitojaksoja oli yhteensä 31. Tehostettu avohoito ja avokatkaisu ovat vähentäneet osastohoidon katkaisuhoidon tarvetta. Kuitenkin on terveysaseman päivystyksessä toistuvasti tilanteita, jolloin katkaisuhoito olisi tarkoituksenmukaisempaa antaa osastohoidossa, mutta osastopaikat ovat täynnä ja potilas ei ole halukas lähtemään osastohoitoon toisen kunnan terveyskeskusosastolle. Tällöin toteutetaan avokatkaisua. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. 25 64 vuotiaat ovat työikäistä aktiiviväestöä. Pudasjärvellä pitkäaikaisia toimeentulotukiasiakkaita ovat ko. ikäryhmästä kouluttamattomat alle 25-vuotiaat (ei oikeutta työttömyyskorvaukseen), TE-keskuksesta pitkäaikaisen karenssin (esim. työssäoloehto) 31

saaneet, pienituloiset työttömät yksin asuvat ja pienituloiset perheet. Työllistyminen on vaikeaa ja kaikilla ei ole käytössään omaa autoa, jolloin kulkeminen yleisillä kulkuneuvoilla on vaikeaa tai mahdotonta, jos työ osoitetaan toiselle laidalle paikkakuntaa. Pitkäaikaisten asiakkaiden määrä on viime vuosina ollut melko vakio ollen n. 1,5 % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon 15-49 -vuotiaiden lääkärikäyntien osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon 50-64 -vuotiaiden lääkärikäyntien osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat indeksin mukaan laskussa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että terveyskeskuskäyntejä oli vähemmän kuin ennen. Indeksi kuvaa vain lääkärikäyntejä, ei hoitajavastaanoton käyntejä. Pudasjärven terveysaseman vastaanottopalveluissa on vuodesta 2009 alkaen kehitetty lääkäri-hoitaja tiimityöskentelymallia ja työnjakomallia, tavoitteena saada toimiva hoitajavastaanottotoiminta. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat käyneet koulutuksia päivystävänsairaanhoitajan työhön sekä 32

pitkäaikaissairauksienhoitoon. Hyvä vastaanotto toimintamallia kehitetään edelleen ja hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön. Pudasjärven vastaanottopalveluissa vuonna 2010 hoitajakäyntejä oli 27600 ja lääkärikäyntejä oli 18300, asiakkaita vastaavasti hoitajilla oli 5500 ja lääkäreillä 6000. Vuonna 2011 hoitajakäyntejä oli 27700 ja lääkärikäyntejä 18500, asiakkaita hoitajilla oli 5600 ja lääkäreillä 5900. Nämä luvut osoittavat sen, että yhä enemmän kuntalaisten terveydenhuollosta vastaavat muutkin terveydenhuollon ammattilaiset kuin lääkärit. Tavoitteena on tarjota kuntalaisille tarkoituksenmukaista ja oikea aikaista palvelua. Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien (M00-M99) vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden 16-64- vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Tilasto kattaa henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Väestötietona on indikaattoripankissa käytetty keskiväkilukua. Pudasjärveläiset sairastavat paljon tuki- ja liikuntaelin sairauksia. Pudasjärvellä on maa- ja metsätaloutta, muutama iso yritys puuteollisuuden puolella sekä hoiva- ja hoitotyötä tekeviä ihmisiä. Työ on fyysisesti raskasta. Tämä altistaa tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Vuonna 2006 indeksiluku on toistuvasti ollut nousussa. Tähän tulee kiinnittää huomiota. Mitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä olisi tehtävissä? Yhteistyötä työterveyshuollon ja kaupungin liikuntatoimen kanssa on kehitettävä ja ihmisten omaa aktiivisuutta ennaltaehkäisyssä on lisättävä. 33

Pudasjärven työkyvyttömyyseläkeindeksi on korkea sekä koko Suomeen että Pohjoispohjanmaahan nähden. Sairastavuusindeksi työkyvyttömyyttä aiheuttavissa sairauksissa esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksissa on korkea. Näissä indeksiluvuissa näkyy vielä ikäluokka, jotka ovat joutuneet työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä kohtalaisen nuorena, jotka ovat vielä työikäisiä. Nykyisin mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeellä joutuu harvoin, vaikka sairastavuusindeksi mielenterveys ja käyttäytymisen häiriöiden kohdalla Pudasjärvellä onkin suhteellisen korkea. 34

Ikäihmiset V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Koko maa V3 = Kittilä V4 = Ilomantsi V5 = Kemijärvi V6 = Sotkamo indikaattori arvo muutos V1 Pohj V2 Koko V3 Kitt V4 Ilom V5 Kemi V6 Sotk Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet / 100 000 asukasta 2010 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 192,6 208,9 178,2 274,9 187 356,4-87 89,2 89,5 88,5 87,2 89,5 93,1 3519 2498 2409 2889 2514 2869 2508 3,1 3,6 4,6 3 6,2 5,2 0,3 14,6 14,8 11,9 17,7 9,1 15,3 15 5 3,3 3,5 2,4 4,3 2,9 4 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa 3,1 3,9 4,7 4,1 6,2 5,2 0,5 35

laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2010 39,4 41,7 45,3 41,3 44,8 42,3 47,5 Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua.täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Pudasjärvellä täyttä kansaneläkettä saavia 65 vuotta täyttäneitä on 5 % asukkaista. Koko maassa vastaava luku on 3,5 ja Pohjois-Pohjanmaalla 3,3. Pudasjärven asukkaista nuoria ja työikäisiä muuttaa pois ja eläkeikäisiä palaa kotiseudulle. 36

Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan. Pudasjärvellä yli 75-vuotiaista asuu kotona 87 % vastaavanikäisestä väestöstä. Pohjois- Pohjanmaalla luku on 89,2 % ja koko maassa 89,5 %. Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. 37

Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Vuodesta 2004 alkaen käyntien määrä on ollut aika vakio. Vuonna 2009 lääkäriresurssi Pudasjärvellä oli huonompi, mikä näkyy notkona indeksitaulukossa. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen. Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palveluja. 38

Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluiden laatusuositusten mukaan 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä tulisi olla omaishoidon tuen piirissä. Pudasjärvellä vuonna 2010 omaishoidontukea saavia 75 vuotta täyttäneitä oli 8.4 %. Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen. Pudasjärvellä säännöllisen kotihoidon piirissä on 14,6 % 75 vuotta täyttäneistä asukkaista. Valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti 13-14 % 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotihoitoa. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa tavoitteena on, että pääpaino on ympärivuorokauden kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Pudasjärvellä ympärivuorokautinen kotihoito on asiakkaiden saatavilla keskustan alueella. Sivukylien asukkaiden kotihoito toimii pääsääntöisesti arkisin ja yksilökohtaisen tarpeen mukaan myös muina aikoina. Asiakkaat tulevat säännöllisen kotihoidon piiriin palveluntarpeen arvioinnin kautta. 39

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoitoa tai muita palveluja. Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaan 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä on tehostetun asumispalvelun piirissä. Pudasjärvellä oli vuonna 2010 tehostetun asumispalvelun piirissä 9,9 % 75 vuotta täyttäneistä. Pudasjärven tehostettu asumispalvelu sisältää ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon sekä ateriapalvelun ja tukipalveluja. Asiakkaat asuvat vuokralla pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa. Vuosina 2008-2011 laitosvaltaista palvelurakennetta purettiin ja asiakkaita siirtyi tehostetun asumispalvelun piiriin toimintakykykartoituksen perusteella. Palvelurakenteen oikaisemisen vaikutuksesta tehostetun asumispalvelun määrä lisääntyi ja laitoshoidon määrä väheni suosituksen mukaiseksi. 40