KÄYTTÖTAPARYHMÄ Toimintatilat

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 OHJAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN RAKENNE... 3 1.1 Hätäpysäytysvyöhyke... 3 1.2 Turvallisuusvyöhyke... 3 1.3 Käyttötaparyhmä... 6 2 TOIMINTATILAT... 6 2.1 Jännite pois/päällä... 6 2.2 Hätäpysäytys päällä/pois... 7 2.3 Turvapysäytys päällä/pois... 8 2.4 Käyttötaparyhmän toimintatilat... 8 2.4.1 Seis... 9 2.4.2 Käsiajo... 9 2.4.3 Kotiinajo... 9 2.4.4 Automaattiajo... 10 2.4.4.1 Jatkuva automaattiajo... 10 2.4.4.2 Tuotantopysäytys... 10 2.4.4.3 Tauko (harvinainen)... 11 2.4.4.4 Työkierron lopetus (harvinainen)... 11 2.4.4.5 Ulkoinen pysäytys (harvinainen)... 11 2.4.5 Askellusajo (harvinainen)... 11

3 1 OHJAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN RAKENNE Ohjattava järjestelmä, esim. kappaleenkäsittelylaitteet ja prosessilaitteet jaetaan toiminnoiltaan ja käyttötarkoituksiltaan erilaisiin toimintavyöhykkeisiin. Vyöhykejaon tarkoituksena on, että järjestelmän käyttäminen, valvominen ja huoltaminen olisi turvallista ja tarkoitukseen soveltuvaa. Ohjausjärjestelmän jakamisessa käytetään seuraavia toimintavyöhykkeitä: hätäpysäytysvyöhyke, turvallisuusvyöhyke ja käyttötaparyhmä. Vyöhykkeiden keskinäiset yhteydet ja riippuvuudet kuvataan ohjausjärjestelmän toimintavyöhykekaaviossa, ks. liite A. Vyöhykejako suunnitellaan tarjousvaiheessa ja viimeistellään esisuunnittelun yhteydessä. Sen lähtötietoja ovat järjestelmän layout, toimintakuvaus ja turvallisuusvaatimukset. Toimintavyöhykekaavio toimii lähtötietona mekaniikka-, pneumatiikka-, sähkö- ja automaatiosuunnitteluille. Ohjausjärjestelmän ohjauslaitteistona käytetään tyypillisesti ohjelmoitavia ohjauslaitteita, esim. ohjelmoitavia logiikoita. 1.1 Hätäpysäytysvyöhyke Hätäpysäytysvyöhykkeellä tarkoitetaan laitekokonaisuutta, johon kuuluvilla laitteilla on yhteinen hätäpysäytystoiminto (ks. kohta 2.2). Hätäpysäytystoiminto on vyöhykekohtainen ja yksittäinen laite voi kuulua vain yhden toiminnon vaikutuspiiriin. Jokaiseen ohjausjärjestelmään kuuluu aina vähintään yksi hätäpysäytysvyöhyke tai koko ohjausjärjestelmä voi kuulua laajempaan hätäpysäytysvyöhykkeeseen. Hätäpysäytysvyöhykkeille annetaan yksilölliset nimet ja tunnukset. Tunnuksena käytetään En, jossa n tarkoittaa juoksevaa numeroa (esim. E1, E2,...). Jos järjestelmässä on useampia hätäpysäytysvyöhykkeitä, on oltava täysin selvää, minkä osan järjestelmää mikäkin hätäpysäytin pysäyttää. Hätäpysäytysvyöhykkeen hätäpysäyttimet voivat olla vyöhykekohtaisia tai useammalle vyöhykkeelle yhteisiä. Hätäpysäytys saa aikaan turvapysäytyksen ja hätäpysäytyspiiri aktivoituu kun hätäpysäytin vapautetaan, mutta turvapysäytyksen kuittaus on aina oltava vyöhykekohtainen. Järjestelmät, jotka on jaettu useaan hätäpysäytysvyöhykkeeseen, on suunniteltava siten, että on helppo havaita mitkä hallintaelimet (hätäpysäyttimet ja turvapysäytyksen kuittauspainikkeet) ja vyöhykkeet vastaavat toisiaan. Jos suurissa järjestelmissä hallintaelimen sijainnin perusteella ei ole itsestään selvää mihin laitteisiin se vaikuttaa, on vaikutus kerrottava vähintään selvällä tekstillä. Hätäpysäytystoiminto on toiminnassa silloin, kun ohjausjärjestelmän pääkytkimellä on jännite kytketty päälle. Hätäpysäytystoiminnolla on kaksi toimintatilaa: hätäpysäytys päällä ja hätäpysäytys pois. 1.2 Turvallisuusvyöhyke Turvallisuusvyöhykkeellä tarkoitetaan turvalaitteilla rajattua laitekokonaisuutta, johon kuuluvilla laitteilla on yhteinen turvapysäytystoiminto, jonka aktivoi myös hätäpysäytys.

4 Turvallisuusvyöhykkeen turvalaitteen vaikuttaminen pysäyttää kaikki vyöhykkeeseen kuuluvat laitteet luokan 0 tai 1 pysäytyksellä (=laitteet menevät turvalliseen tilaan). Kaikkia tuotantolinjan laitteita ei useinkaan ole järkevää pysäyttää, jos pysäyttämistarpeen aiheuttama toimenpide kohdistuu vain tiettyyn laitteiston osaan. Tämän takia tuotantolinjassa on yleensä useita turvallisuusvyöhykkeitä, jolloin jossakin linjan osassa voidaan tehdä lyhyitä huoltotöitä tai selvittää häiriötä ilman, että koko tuotantolinja heti pysähtyy. Tuotantolinja pysähtyy vasta, kun pysähtyneen osan toimimattomuudesta johtuen tuotteet loppuvat tai tuotteilla ei ole tilaa siirtyä eteenpäin. Laitteet pysähtyvät ohjausjärjestelmän (ohjaimen ohjelman) pysäyttäminä, jolloin ne käynnistyvät pysäytyksen jälkeen vaivattomasti, heti kun se on mahdollista (esim. tuote voi siirtyä eteenpäin tuotantolinjassa) Turvapysäytystoiminto on turvallisuusvyöhykekohtainen ja yksittäinen laite voi kuulua vain yhden toiminnon vaikutuspiiriin. Turvallisuusvyöhyke kuuluu aina hätäpysäytysvyöhykkeen sisäpuolelle ja yksi hätäpysäytysvyöhyke voi käsittää yhden tai useamman turvallisuusvyöhykkeen. Turvallisuusvyöhykkeille annetaan yksilölliset nimet ja tunnukset. Tunnuksena voidaan käyttää esim. kirjainta S ja sen jälkeen juokseva numero (esim. S1, S2,...). Turvapysäytystoimintoon liitetään normaalisti turvalaitteita (esim. suoja-aidat ja niiden portit, turvamatot, reunat ja valoverhot), joilla turvapysäytys aktivoidaan. Turvalaitteet voivat olla turvallisuusvyöhykekohtaisia tai useammalle vyöhykkeelle yhteisiä. Turvallisuuspysäytyksen kuittauspainike on oltava aina vyöhykekohtainen. Sellaisissa järjestelmissä tai niiden osissa, joita ei varusteta turvalaittein, suunnitellaan turvapysäytystoiminnot tapauskohtaisesti siten, että kohdemaan turvallisuusmääräykset täyttyvät. Turvapysäytystoiminto on toiminnassa silloin, kun hätäpysäytys, jonka vaikutuspiiriin se kuuluu, on kuitattu pois. Turvapysäytystoiminnolla on kaksi toimintatilaa: turvapysäytys päällä ja turvapysäytys pois. Kuva 1. Pakkauskonestandardi osa 2: esivalmistettuja jäykkiä pakkausmateriaaleja käyttävät pakkauskoneet SFS-EN 415-2.esimerkki tyypillisestä pullotuslinjasta. Pullotuslinjan koneet ovat selviä erillisiä kokonaisuuksia, joiden välillä on kuljettimia.

5 Koneturvallisuuden perustandardi SFS EN 12 100 kohta 4.11.1 huomioi turvallisuusvyöhykkeisiin jakamisen seuraavasti: Koneyhdistelmä voidaan jakaa useampaan vyöhykkeeseen hätäpysäytyksen, turvalaitteen aikaan saaman pysäytyksen tai erottamisen ja energian purkamisen suhteen. Eri vyöhykkeet on osoitettava selvästi ja on oltava ilmiselvää, mitkä koneen osat kuuluvat mihinkin vyöhykkeeseen. Vastaavasti on oltava ilmiselvää, mitkä ohjauslaitteet (esim. hätäpysäytyslaitteet) tai turvalaitteet kuuluvat mihinkin vyöhykkeeseen. Vyöhykkeiden rajapinnat on suunniteltava siten, että mikään toisella vyöhykkeellä tapahtuva toiminto ei aiheuta vaaroja toiselle vyöhykkeelle, joka in pysäytetty toimintaan puuttumisen vuoksi.

6 1.3 Käyttötaparyhmä Käyttötaparyhmä on ohjausjärjestelmän pienin itsenäisesti toimiva laitekokonaisuus ja se koostuu aina yhdestä tai useammasta laitteesta. Käyttötaparyhmä voi kuulua vain yhden turvavyöhykkeen sisäpuolelle. Käyttötaparyhmät, jotka riskien arvioinnin perusteella eivät tarvitse turvalaitteita, voidaan jättää turvavyöhykkeen ulkopuolelle. Yksittäinen laite voi kuulua vain yhden käyttötaparyhmän vaikutuspiiriin ja ryhmään kuuluvilla laitteilla on yhteiset hallintaelimet toimintatilojen valitsemiseksi. Käyttötaparyhmät rajataan niiden suorittaman prosessitehtävän mukaisesti ja niille annetaan yksilölliset nimet ja tunnukset. Tunnuksena käytetään On, jossa n tarkoittaa juoksevaa numeroa (esim. O1, O2,...). Erilaisista käyttötarpeista johtuen käyttötaparyhmiä voi olla kahdenlaisia: kappaleenkäsittelyryhmiä, jotka sisältävät yhden tai useamman kappaleenkäsittelylaitteen (esim. siirtorobotti, kuljetin, keskitin, hissi ja prosessilaite, joka ei tarvitse erillisiä toimintatiloja) ja prosessilaitteita, jotka ovat monimutkaisempia, itsenäisesti tiettyä prosessia suorittavia laitteita (esim. käärintäkone) ja tarvitsevat omat toimintatilansa. Käyttötaparyhmän toimintatilat ovat toiminnassa silloin, kun turvapysäytys, jonka vaikutuspiiriin se kuuluu, ei ole päällä. Käyttötaparyhmällä on vähintään seuraavat toimintatilat: seis, käsiajo, kotiinajo ja automaattiajo. Tarvittaessa voidaan lisätä myös seuraavia toimintatiloja: automaattikotiinajo, askellusajo, tuotantopysäytys, ulkoinen pysäytys, tauko tai työkierron lopetus. Käyttötaparyhmän toimintatilat ovat rinnakkaisia turvapysäytystoiminnon kanssa. 2 TOIMINTATILAT Seuraavissa kohdissa on kerrottu ohjausjärjestelmissä normaalisti käytettävistä toimintatiloista, niiden toiminnoista, käyttötarkoituksista ja valitsemisesta. Toimintatilalla tarkoitetaan ohjausjärjestelmän tai sen osan tilaa, jossa voidaan suorittaa vain sille tilalle määriteltyjä toimintoja. 2.1 Jännite pois/päällä Ohjausjärjestelmän sähkötehon syöttöä ohjataan käsikäyttöisellä pääkytkimellä. Pääkytkimellä on kaksi asentoa: AUKI ja KIINNI. AUKI asennossa (merkitään "O") on jännite pois ja kaikki mahdollinen sähköteho on poistettu järjestelmän toimilaitteilta (turvallinen tila). Pääkytkimen ollessa KIINNI asennossa (merkitään "I") on ohjausjärjestelmä kytkettynä syöttävään sähköverkkoon (jännite päällä). Kun ohjausjärjestelmä on pois käytöstä, esim. huollon takia, on jännite kytkettävä pois. Odottamattoman käynnistämisen estämiseksi on pääkytkin oltava lukittavissa AUKI asentoonsa. Jännitekatkon yhteydessä toimilaitteille toteutettavat pysäytysluokat valitaan riskien arvioinnin perusteella. Pääkytkimen sijoittelu ja siihen liittyvät kytkennät suunnitellaan standardin SFS-EN 60204-1 mukaisesti.

7 2.2 Hätäpysäytys päällä/pois Koneessa on oltava yksi tai useampia hätäpysäyttimiä, joiden avulla todellinen tai uhkaava vaara voidaan torjua. Jokaisella koneen ohjauspaikalla on oltava hätäpysäytyslaitteet. Ne tulee olla myös muilla paikoilla, joissa hätäpysäytystä voidaan edellyttää Hätäpysäytin on oltava selvästi tunnistettavissa ja nopeasti käytettävissä. Hätäpysäyttimen on pysäytettävä vaarallinen prosessi mahdollisimman nopeasti aiheuttamatta muita riskejä. Hätäpysäytystoiminnon on oltava koko ajan saatavilla ja toimintakunnossa käyttötaparyhmän toimintatilasta riippumatta. Hätäpysäytystoiminnon tarkoituksena on torjua uhkaavia tai pienentää olemassa olevia henkilöihin kohdistuvia vaaratekijöitä ja koneisiin tai käynnissä olevaan työprosessiin kohdistuvaa vahinkoa. Hätäpysäytyksen tehtävänä on katkaista hätäpysäytysvyöhykkeeseen kuuluvien toimilaitteiden sähkötehon syöttö, kun yksikin vyöhykkeen hätäpysäyttimistä on vaikutettuna (hätäpysäytys päällä). Tehon poistaminen varmistetaan ja toteutetaan erityisesti laitteiden turvallistamiseen tehdyillä turvakomponenteilla. Hätäpysäytyksessä liikkeiden pysäytys ja energian syötön katkaisu on toimittava jonkin seuraavan pysäytysluokan mukaisesti: Pysäytysluokka 0 o välitön tehonsyötön katkaisu toimilaitteelle (-laitteille), tai o vaarallisten osien ja niiden toimilaitteiden mekaaninen irtikytkeminen (irrotus) toisistaan sekä tarvittaessa jarrutus Pysäytysluokka 1 o hallittu pysähtyminen säilyttäen tehonsyöttö toimilaitteelle (-laitteille) pysähtymisen aikaan saamiseksi sekä tehonsyötön katkaisu kun pysähtyminen on saatu aikaan o tehonsyöttö voidaan katkaista, esim. katkaisemalla sähkösyöttö laitteen moottoreilta ja muilta toimilaitteilta. Hätäpysäytyksen kuittaus tapahtuu vapauttamalla ensimmäiseksi hätäpysäyttimet jolloin hätäseispiiri aktivoituu, tämän jälkeen jokainen hätäseisvyöhykkeen turvapysäytysvyöhyke kuitataan toimintaan erikseen. Hätäpysäyttiminä käytetään tyypillisesti "HÄTÄPYSÄYTYS" tekstillä varustettuja sienipäisiä painikkeita ja vetolankoja. Niiden on oltava itsestään kiinnilukkiutuvia ja ne on sijoitettava helposti luokse päästävään paikkaan. Hätäpysäyttimien ohjaimien värin on oltava punainen. Kun ohjaimilla on tausta, sen värin on oltava keltainen. Tilatiedot hätäpysäytyksistä ja hätäpysäyttimistä johdotetaan ohjauslaitteiston tulokortille. Hätäpysäytystoiminto esitetään käyttäjälle merkkivalolla, esim. punainen merkkivalo HÄTÄSEIS PÄÄLLÄ. Hätäpysäytyslaitteiston yleiset suunnitteluperiaatteet on esitetty standardissa SFS-EN 13850.

8 2.3 Turvapysäytys päällä/pois Turvapysäytystoiminnon tarkoituksena on saattaa turvavyöhykkeeseen kuuluvat laitteet turvalliseen tilaan silloin, kun käyttäjällä on tarve mennä näiden työalueelle tai työskennellä siellä, esimerkiksi suorittamassa lyhytaikaista säätöä. Turvapysäytyksen tehtävänä on katkaista sen vaikutuspiiriin kuuluvien toimilaitteiden sähkötehon syöttö (turvapysäytys päällä). Tehon poistaminen varmistetaan ja toteutetaan erityisesti laitteiden turvallistamiseen tehdyillä turvakomponenteilla. Toimilaitteiden turvapysäytys toteutetaan joko pysäytysluokan 0 tai 1. Turvapysäytys aktivoidaan päälle vaikuttamalla yhteenkin turvavyöhykkeen turvalaitteeseen. Turvapysäytyksen kuittaaminen (turvapysäytys pois) tehdään kahdessa vaiheessa: 1. Palautetaan turvavyöhykkeen kaikki turvalaitteet vaikuttamattomiin tiloihinsa. 2. Painetaan "TURVAPYS. KUITTAUS" painiketta. Kuittauspainike on väriltään musta tasopainike ja sen on sijaittava vaara-alueen ulkopuolella sellaisessa paikassa, josta voidaan katsomalla varmistaa, että kukaan henkilö ei ole vaara-alueella. Mikäli katsomalla varmistaminen ei ole mahdollista, on kuittauspainikkeen oltava lukittavissa aukiasentoonsa. Tilatiedot turvapysäytyksistä johdotetaan ohjauslaitteiston tulo-kortille. Turvapysäytyksen merkkinä sytytetään merkkivalo, esim. vihreä merkkivalo "TURVAPYSÄYTYS PÄÄLLÄ". Merkkivalojen ja kuittauspainikkeen sijainnit on suunniteltava niin, että ne ovat käyttäjän tavanomaisilta paikoilta nähtävissä ja käytettävissä, esim. turvalaitteen vieressä. Käsiohjauspulpettiin käyttötaparyhmien hallintaelimien yhteyteen sijoitetaan ylimääräinen "TURVAPYSÄYTYS PÄÄLLÄ" merkkivalo, mikäli ohjauspaikalta ei ole näköyhteyttä varsinaisille suojauspysäytyksen hallintaelimille. 2.4 Käyttötaparyhmän toimintatilat Käyttötaparyhmän toimintatilojen tarkoituksena on mahdollistaa käyttötaparyhmän ja sen laitteiden käyttäminen eri käyttötarkoituksissa. Nämä toimintatilat ovat ohjelmallisia ja ovat toiminnassa silloin, kun hätäpysäytys, jonka vaikutuspiiriin ohjauslohko kuuluu, on kuitattu pois. Käyttötaparyhmän toimintatilan vaihtaminen aiheuttaa aina ryhmään kuuluvien toimilaitteiden pysähtymisen. Toimintatilojen valitseminen voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla hallintaelimillä: kolmiasentoinen "SEIS/KÄSI/AUTO" valintakytkin, vihreä "KOTIASEMA" valopainike ja valkoinen "KÄYNNISTYS" valopainike. Tapauskohtaisesti voidaan vielä lisätä: keltainen "ASKELLUS" valopainike, keltainen "TAUKO" valopainike, keltainen "TYÖKIERRON LOPETUS" valopainike prosessilaitteille sekä keltainen "TUOTANTO PYSÄYTYS" valopainike ja musta "TUOTANNON JATKAMINEN" tasopainike, jotka ovat turvavyöhykekohtaisia. Prosessilaitteilla tuotantopysäytys tehdään ulkoisella pysäytyksellä (ks. kohta 2.4.4.5). Edellä listatut hallintaelimet asennetaan tyypillisesti käsiohjauspulpettiin, joiden on sijaittava vaaraalueen ulkopuolella. Käsiohjauspulpettiin hallintaelimet sijoitetaan Käyttötaparyhmittäin

9 prosessivirran osoittamaan järjestykseen. Sijoittelun tulee olla ergonominen sekä selkeä huomioiden myös hätäpysäytys- ja turvavyöhykkeiden hallintaelimet. Seuraavissa kohdissa esitetään käyttötaparyhmän toimintatilat. 2.4.1 Seis Seis -tilan tarkoituksena on estää toimilaitteiden ohjelmalliset ohjaukset ja keskeyttää muiden toimintatilojen suoritukset: toimilaitteet pysähtyvät normaalisti hidastaen ja kotiinajo ja automaattiajosekvenssit resetoituvat. Järjestelmissä tai sen osissa, joissa ei ole turvalaitteita, on myös turvapysäytyksen kytkeydyttävä päälle seistilassa. Tämä toteutetaan kytkemällä "SEIS" kytkin turvalaitteiden tilalle. Seis-tila valitaan "SEIS/KÄSI/AUTO" valintakytkimellä kääntämällä se "SEIS" asentoon. Samanaikaisesti kaikki käyttötaparyhmän toimintatiloja ilmaisevat merkkivalot, lukuunottamatta "KOTIASEMA" valoa, sammuvat. Käyttötaparyhmä siirtyy seistilaan myös seuraavissa tapauksissa: turvavyöhykkeen turvalaitteisiin vaikutetaan minkä tahansa muun, kuin tuotantopysäytystilan aikana (TURVAPYSÄYTYS PÄÄLLÄ merkkivalo syttyy) tai 2.4.2 Käsiajo Käsiajotilan tarkoituksena on mahdollistaa toimilaitteiden käsiajot, käyttäen niille tarkoitettuja pakko-ohjattavia hallintaelimiä (esim. kytkimiä, painonappeja ja ohjaussauvoja). Käsiajotilassa toimilaitteet liikkuvat pienemmillä nopeuksilla kuin automaattiajossa. Normaalisti käytetään nopeutta 0,25 m/s. Käsiajonopeudet on kuitenkin tarkasteltava aina toimilaite ja tapauskohtaisesti. Pneumaattisilla toimilaitteilla ei alennettuja nopeuksia normaalisti käytetä. Käyttötaparyhmä on käsiajotilassa, kun hätäpysäytys ja turvapysäytys on kuitattu ja valintakytkin on käännettynä "KÄSI" asentoon eikä "KOTIASEMA" painiketta paineta. Samanaikaisesti kaikki käyttötaparyhmän toimintatiloja ilmaisevat merkkivalot, lukuunottamatta "KOTIASEMA" valoa, sammuvat. 2.4.3 Kotiinajo Kotiinajon tarkoituksena on saattaa käyttötaparyhmän laitteet sellaiseen tilaan (kotiasemaan), josta automaattiajo voidaan käynnistää. Laitteilla voi olla useampiakin kotiasemia. Kotiinajo on mahdollista suorittaa, jos yksikin käyttötaparyhmän laitteista ei ole kotiasemassaan. Kun kotiasema on saavutettu, merkiksi syttyy "KOTIASEMA" merkkivalo. Kotiinajon aikana merkkivalo vilkkuu esim. 0,5 Hz taajuudella. Kotiinajo voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla: valintakytkimen "KÄSI" tai AUTO asennossa suoritettavalla kotiinajolla, jolloin laitteet liikkuvat käsiajonopeuksilla tai valintakytkimen "AUTO" asennossa suoritettavalla automaattikotiinajolla, jolloin laitteet voivat liikkua normaalinopeuksilla ja kotiaseman saavutettuaan siirtyy automaattisesti automaattiajotilaan. Ennen kotiinajon suorittamista on hätäpysäyttimet vapautettava ja turvapysäytys kuitattava. Kotiinajotila valitaan kääntämällä valintakytkin "KÄSI" tai AUTO asentoon ja painamalla "KOTIASEMA" valopainiketta. KÄSI asennossa tila on voimassa niin kauan, kun painiketta

10 painetaan tai kunnes laitteet saavuttavat kotiasemansa. AUTO asennossa pelkkä KOTIASEMA painikkeen painallus käynnistää kotiinajon. Automaattikotiinajotila valitaan kääntämällä valintakytkin "AUTO" asentoon ja käynnistämällä se "KÄYNNISTYS" painikkeella. Automaattikotiinajo päättyy, kun laitteet saavuttavat kotiasemansa tai se keskeytetään vaihtamalla toimintatilaa. Automaattikotiinajon päättyessä kotiasemaan, käynnistyy automaattiajotila automaattisesti. Automaattikotiinajon aikana myös KÄYNNISTYS merkkivalo vilkkuu 0,5 Hz taajuudella. 2.4.4 Automaattiajo Automaattiajo on käyttötaparyhmän normaali toimintatila, jossa laitteet suorittavat niille suunniteltuja työkiertojaan. Automaattiajolla on omia, sisäisiä tiloja, jotka jakaantuvat kahteen pääryhmään: jatkuva automaattiajo ja automaattiajon pysäytystilat. Automaattiajon käynnistysehtoina ovat, että hätäpysäytys ja turvapysäytys on kuitattuna ja että käyttötaparyhmä on kotiasemassaan. Käynnistys tehdään "KÄYNNISTYS" valopainikkeella valintakytkimen ollessa "AUTO" asennossa tai automaattisesti automaattikotiinajon päättyessä kotiasemaan (ks. kohta 2.5.3). Automaattiajon merkkinä "KÄYNNISTYS" merkkivalo palaa jatkuvasti. Automaattiajo keskeytetään vaihtamalla toimintatilaa. Automaattiajon keskeyttäminen aiheuttaa aina työkiertojen resetoinnin. 2.4.4.1 Jatkuva automaattiajo Jatkuvassa automaattiajossa käyttötaparyhmä suorittaa sille suunniteltua tehtävää. Jatkuva automaattiajo alkaa samalla, kun automaattiajo käynnistetään, ja päättyy automaattiajon keskeytykseen tai jonkin sen pysäytystilan valintaan. 2.4.4.2 Tuotantopysäytys Tuotantopysäytystilan tarkoituksena on pysäyttää käyttötaparyhmän laitteiden automaattiajo vaiheeseen, jolloin turvapysäytys voidaan kytkeä päälle ja josta laitteet voivat käynnistyä uudelleen jatkuvaan automaattiajoon, kun turvapysäytys on kuitattu. Tuotantopysäytykseen siirrytään aina valmisteluvaiheen kautta, jonka aikana käyttötaparyhmän laitteet pysähtyvät niille ohjelmoituihin paikkoihin. Siis siihen paikkaan, josta se voi käynnistyä uudelleen, kun turvapysäytys on kuitattu. Turvalaitteeseen vaikuttaminen valmisteluvaiheen tai jatkuvan automaattiajon aikana aiheuttaa käyttötaparyhmän siirtymisen seistilaan ja automaattiajo on käynnistettävä uudelleen. Tuotantopysäytys pyritään suunnittelemaan niin, että laitteet pysähtyvät prosessivirran mukaisessa järjestyksessä jättäen tuotteet sellaisiin paikkoihin, missä ne eivät voi aiheuttaa vaarallisia tilanteita, esim. pudota tarttujasta. Suunnittelussa tulee huomioida myös tuotannon helppo jatkaminen sekä sen lopettaminen kokonaan. Tuotantopysäytys aikaansaadaan painamalla "TUOTANNON PYSÄYTYS" valopainiketta, jolloin pysäytyksen vaikutuspiiriin kuuluvat käyttötaparyhmät siirtyvät tuotantopysäytyksen valmisteluvaiheeseen. Käyttäjä siis pyytää tuotantopysäytystä järjestelmältä. Valmisteluvaiheen aikana "TUOTANNON PYSÄYTYS" merkkivalo vilkkuu 2 Hz taajuudella. Valmisteluvaiheen jälkeen, kun kaikki laitteet ovat pysähtyneet, merkkivalo palaa jatkuvasti tuotantopysäytyksen merkiksi. Jatkuvaan automaattiajoon palataan takaisin painamalla "TUOTANNON JATKAMINEN" painiketta. Ennen automaattiajon jatkamista on tuotantopysäytyksen aikana tai seurauksesta aktivoitu turvapysäytys kuitattava ensin pois.

11 Tuotantopysäytykseen liittyvät hallintaelimet ovat turvavyöhykekohtaisia ja ne sijoitetaan turvavyöhykkeen hallintaelimien yhteyteen. 2.4.4.3 Tauko (harvinainen) Taukotilan tarkoituksena on pysäyttää käyttötaparyhmän laitteiden automaattiajo välittömästi suoritettavana olevan tehtävän tai askeleen jälkeen. Laitteiden pysäyttämisessä on kuitenkin huomioitava myös prosessin ja toisten ohjausjärjestelmien vaatimukset, esim. laite voi pysähtyä vasta, kun se on sellaisessa paikassa, ettei se estä muiden laitteiden toimintaa esim. suorittanut lastauksen liikkuvaan "henkariin" loppuun. Tauko aikaansaadaan painamalla "TAUKO" painiketta, jolloin painikkeen merkkivalo syttyy. Jos taukotilaan siirtyminen edellyttää valmisteluvaihetta, niin sen aikana merkkivalo vilkkuu 2 Hz taajuudella. Jatkuvaan automaattiajoon palataan painamalla "KÄYNNISTYS" painiketta. Taukotilasta voidaan siirtyä myös askellusajoon, tuotantopysäytykseen, työkierron lopetukseen ja ulkoiseen pysäytykseen. 2.4.4.4 Työkierron lopetus (harvinainen) Työkierron lopetustilassa automaattiajo pysäytetään suorituksessa olevan työkierron loppuun ennen seuraavan aloittamista. Työkierron lopetus on tarkoitettu käytettäväksi prosessilaitteilla tai sellaisissa käyttötaparyhmässä, joihin kuuluu vain yksi laite. Työkierron lopetus valitaan "TYÖKIERRON LOPETUS" painikkeella, joko jatkuvasta automaattiajotilasta tai taukotilasta. Painikkeen painalluksen jälkeen laite siirtyy ensin odottamaan työkierron askelta, mihin se on ohjelmoitu pysähtyväksi ja vasta tämän askeleen suorittamisen jälkeen siirtyy työkierron lopetustilaan. Laitteen pysähdyttyä syttyy "TYÖKIERRON LOPETUS" merkkivalo merkiksi työkierron loppumisesta. Odotusvaiheen aikana merkkivalo vilkkuu 2 Hz taajuudella. 2.4.4.5 Ulkoinen pysäytys (harvinainen) Ulkoista pysäytystä käytetään vain prosessilaitteilla ja se on tarkoitettu toimivaksi kuten tuotantopysäytyskin (ks. kohta 2.5.4.2). Ulkoista pysäytystä varten ei kuitenkaan ole suunniteltuja hallintaelimiä, vaan se liitetään johonkin laitteen ulkopuoliseen toimintoon, esim. ympäröivän turvavyöhykkeen tuotantopysäytykseen. Ulkoiseen pysäytystilaan voidaan siirtyä jatkuvasta automaattiajo, tauko ja työkierron lopetustiloista. Ulkoista pysäytystä varten laitteen käyttäjäliityntä on varustettava pysäytystarkoitusta kuvaavalla kilvellä ja keltaisella merkkivalolla. 2.4.5 Askellusajo (harvinainen) Askellusajoa voidaan käyttää prosessilaitteilla tai sellaisissa käyttötaparyhmissä, joihin kuuluu vain yksi laite. Askellusajo on vaihtoehtoinen automaattiajolle ja siinä suoritetaan automaattityökiertoa yksi tehtävä tai askel kerrallaan. Askellusajoa käytetään lähinnä silloin, kun laitetta säädetään toimintakuntoon. Askellusajoon voidaan siirtyä kahdella tavalla: laitteen ollessa kotiasemassaan käännetään "SEIS/KÄSI/AUTO" valintakytkin "AUTO" asentoon ja painetaan "ASKELLUS" painiketta tai painamalla "ASKELLUS" painiketta minkä tahansa muun automaattiajotilan, kuin ulkoisen pysäytystilan aikana.

12 Askellusajon merkiksi syttyy "ASKELLUS" merkkivalo. Askeleen suorituksen aikana merkkivalo vilkkuu 2 Hz taajuudella ja suorituksen päätyttyä merkkivalo palaa jatkuvasti. Kun edellinen askel on valmistunut, aloitetaan seuraavan askeleen suoritus "ASKELLUS" painikkeen painalluksella. Askellusajosta siirrytään automaattiajoon painamalla "KÄYNNISTYS" painiketta.