1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017-31.12.2019 ASIAKKAAN YHTEYSTIEDOT Parikkalan kunta Asiakasyritys ja osoite Parikkalan kunta Yhteyshenkilö ja puhelinnumero henkilöstösihteeri Anne Jänönen 040 1615770 Yrityksen johto kunnanjohtaja Vesa Huuskonen hallintojohtaja Eija Hämäläinen Toimiala 84110, Julkinen hallinto Y-tunnus 1913642-6 Tilikausi 1.1-31.12 Tapaturmavakuutus If-vakuutus Eläkevakuutus Keva TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEYSTIEDOT Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy Toimipisteen osoite Lehmuskuja 3, 59100 Parikkala Puhelin 020 7199 061 (keskitetty ajanvaraus) Potilasasiamies Tuomas Kumpula Puhelin 044 7485306 tuomas.kumpula@socom.fi Vastuu työterveyshoitaja Pirjo Lähteenmäki Vastuu työterveyslääkäri Pirjo Valkeapää Vastuu työfysioterapeutti Aija Rotinen Tietosuojavastaava Tuija Lautala puhelin 040 1718886 tuija.lautala@ektyokunto.fi TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen, ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta (Kelan korvausluokka I) Työterveysyhteistyö Työkyvyn tuki Työpaikkaselvitykset Terveystarkastukset, työkyvyn seuranta Tietojen antaminen ja ohjaus yksilöllisesti ja ryhmässä
2 Asiantuntijapalvelut Ensiapuvalmius Sairaanhoito (Kelan korvausluokka II) Sairaanhoitopalveluiden piiriin kuuluvat 6 kk:n yhtäjaksoisessa palvelusuhteessa olevat, palvelusuhteen aikana. Sairaus- ja vuosilomalla tai työkykytilanteesta johtuvalla palkattomalla sairauslomalla tai kuntoutustuella olevat voivat käyttää työterveyshuoltopalveluja. Työterveyshuollon piiriin eivät kuulu muulla palkattomalla yli 1 kk:n virkavapaalla tai työlomalla olevat henkilöt (esimerkiksi vuorottelu-, opintoja hoitovapaa) eikä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevat henkilöt. Sairaanhoito on henkilöstölle maksutonta ja sisällön laajuus on kaikille sama. Yleislääkäritasoinen työterveyspainotteinen sairaanhoito työterveyshuollon ammattihenkilöiden eli työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan toteuttamana resurssien puitteissa tavoitteena työkyvyn tukeminen. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan sairauden vaikutus työhön ja työkykyyn sekä työn ja työolosuhteiden vaikutus sairauteen. Työterveyshuollon asiantuntijoiden (työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) palvelut enintään 3 kertaa/ asia/vuosi/ asiantuntija. Yleislääkäritasoiset laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset: röntgentutkimukset (mm. luukuvat, keuhkokuva, poskiontelokuva) ultraäänitutkimukset (+ siihen mahdollisesti liittyvä biopsia kokonaisuudessaan) ASIAKASYRITYKSEN KUVAUS Henkilöstö Julkishallinto. Parikkalan kunta hoitaa kunnille laissa säädetyt ja itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät sekä niiden edellyttämät päätöksentekoon ja hallintoon liittyvät tehtävät asukkailleen (n. 5200). Kunta tuottaa itse sivistystoimen palveluja, teknisen toimen palveluja, maatalouslomituspalveluja ja hallintopalveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastuspalvelut ja ympäristötoimi järjestetään yhteistyössä muiden Etelä-Karjalan kuntien kanssa. Henkilöstötilanne kevät/2016 257, joista 202 vakituista ja 55 määräaikaista työntekijää, keski-ikä 49.8 v. Ammattinimikkeet Työperäiset kuormitustekijät AMMATTINIMIKKEET JA NIIHIN LIITTYVÄT ALTISTEET: - teknisen puolen työntekijät, teknisen työn opettajat (rakennus- ja puupölyt, melu, fyysiset kuormitustekijät, tapaturmavaarat)
3 Tapaturmavaara - työnjohdollisissa tehtävissä ja esimiehinä toimivat (tietokonetyö, psyykkinen kuormittuminen, stressi) - maatalouslomittajat (pölyt, melu, kemiallinen altistuminen, fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen, tapaturmavaarat) - keittiötyöntekijät (fyysinen kuormittuminen, tapaturmavaarat) - siivoojat (fyysinen kuormittuminen, pöly, kemiallinen altistuminen) - toimisto- ja päätetyötä tekevät (tietokonetyö) - opettajat, päivähoidon henkilöstö, koulunkäynninohjaajat (psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen) YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE 1. Sairauspoissaolojen väheneminen 2. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin vaikuttaminen, esim. riskiryhmiin vaikuttamalla 3. Työhyvinvointikyselyn (2017), tulosten analysointi ja toimenpiteet tth:n kanssa TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Kunnassa työsuojelutoimikunnan tehtäviä hoitaa yhteistyötoimikunta. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa yhteistyötoimikunnan kokouksiin ja työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Yhteistyön tavoitteena on vähentää työn aiheuttamia terveysriskejä ja tapaturmia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma annetaan tiedoksi yhteistyötoimikunnassa. Työsuojelupäällikkönä toimii Seppo Vento, työsuojeluvaltuutettuna Kaija Naukkarinen, varavaltuutettuna Timo Karhu, toinen varavaltuutettu Päivi Wilska-Lantta. KELAN I KORVAUSLUOKKAAN KUULUVA TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveysyhteistyö Työpaikan hyvinvointia, työterveyttä ja työturvallisuutta edistetään työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työterveysyhteistyön tavoitteena on, että kaikki osapuolet tietävät oman vastuunsa. Toimintamallit, tavoitteet ja seurantamittarit luodaan yhdessä, tarkoituksena on hallita riskejä ja puuttua ongelmiin riittävän ajoissa. Työnantajan vastuulla on, että toimintasuunnitelma tulee päivitettyä vuosittain. Työterveysyhteistyössä toteutetaan yrityksen (varhaisen tuen mallin mukaisesti) sairauspoissaolojen seurantaa, kuntoutustarpeen arviointia, osatyökykyisen seurantaa ja työhön paluun tukea. Edellytyksenä
4 työterveysyhteistyölle on säännölliset tapaamiset 1-2 kertaa/vuosi. Työkyvyn tuki Työkyvyn seuranta on jatkuvaa toimintaa terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Työnantaja seuraa työntekijän työssä jaksamista ja ottaa tarvittaessa yhteyden työterveyshuoltoon tilanteen arvioimiseksi. Terveyden ja työkyvyn ollessa uhattuna, ryhdytään tukeviin ja edistäviin toimenpiteisiin. Työhön paluun tukitoimia ovat mm. sairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työterveysneuvottelu, osasairauspäiväraha ja työkokeilu. Pitkien tai toistuvien sairauslomien aikana sekä esimies että työterveyshuolto pitää yhteyttä työntekijään. Kunnalla on oma tykyohjelma (sisältää varhaisen puuttumisen mallin, menettelytapaohjeet työkyvyn alentuessa), päihdeohjelma ja työsuojelun toimintaohjelma. Erikoislääkärikonsultaatiot työkykyyn vaikuttavissa sairauksissa enintään 2 kertaa/vuosi/erikoislääkäri hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. MRI- ja ENMG-tutkimukset erikoislääkärin tarkkaan harkitsemina silloin, kun tutkimuksen suorittamisella tavoitellaan nopeampaa työhön paluuta tai ehkäistään työkyvyttömyyttä. Yksittäisissä tapauksissa toimenpiteistä voidaan neuvotella työnantajan kanssa. Työterveyshuollon asiantuntijoiden (työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) palvelut enintään 3 kertaa/ asia/vuosi/ asiantuntija. Sairauspoissaolojen seuranta Yrityksen poissaolokäytännöt Työnantaja /esimies seuraa työntekijöidensä sairauspoissaoloja ja ilmoittaa työterveyshuoltoon jos sairauslomaa on kertynyt yli 30 pv. Poissaolotodistukset: Toimitaan kunnan omien erillisten ohjeiden mukaan. Työntekijä voi olla poissa esimiehen luvalla enintään 3 pv. Työnantaja maksaa työkykyyn ja kuntoutukseen liittyvät B-lausunnot. Peruuttamattomasta työterveyshuollon vastaanottoajasta peritään hinnaston mukainen maksu asiakkaalta. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon toimenpiteet perustuvat työpaikkaselvityksen mukaisiin tietoihin työstä, työolosuhteista ja työn kuormittavista tekijöistä sekä tulkintaan niiden merkityksestä työntekijän terveydelle. Ennen työpaikkaselvitystä kootaan työpaikan tekemän riskiarvioinnin tulokset. Työpaikkaselvityksistä työterveyshuolto laatii raportin
5 toimenpide-ehdotuksineen. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Työpaikkakäynnit suunnitellaan yhdessä työsuojelun kanssa. Työpaikkakäyntipaikat tarkentuvat vuosittaisen tapaamisen yhteydessä. TERVEYSTARKASTUKSE T Työhönsijoitustarkastus Vakituiseen työsuhteeseen tuleva työntekijä toimittaa ennen työsuhteen alkua lääkärintodistuksen työkelpoisuudestaan. Esimiesten tehtävä on ohjata uudet työntekijät työhönsijoitustarkastukseen. Työhönsijoitustarkastus tehdään vakituiseen ja määräaikaiseen palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille työsuhteen kestäessä yli 6 kuukautta. Lisäksi työntekijän työtehtävien olennaisesti muuttuessa, työkykyyn olennaisesti vaikuttavien sairausvaiheiden jälkeen ja sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää uuteen työhön. Alkutarkastus Sisältö Alkutarkastus tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Terveydenhoitajan haastattelu, joka sisältää fyysisen, psyykkisen terveydentilan arvioinnin ja terveyssuunnitelman Tietojen anto ja ohjaus Verenpaineen ja painon mittaus BMI, vyötärönympärys Rokotussuojan tarkistus Näkö ja kuulo Päihteiden käytön selvittely (audit) Tarvittaessa: Laboratoriokokeet: PVK+T, kolesterolit, verensokeri, maksakokeet, työn altisteisiin liittyvät tutkimukset EKG, keuhkojen toimintakoe (spirometria) ja tarvittavat jatkotutkimukset, työfysioterapeutin terveystarkastus ja henkilökohtainen ohjaus, työterveyspsykologin terveystarkastus, työterveyslääkärin tarkastus Päivähoidossa työskenteleviltä fertiili-ikäisiltä naisilta otetaan työhöntulotarkastuksen yhteydessä parvorokkovasta-aineverikokeet. Tartuntatautilain mukaiset tutkimukset otetaan terveyskeskuksessa. Terveydenseuranta-/m ääräaikaistarkastukset Tehdään tarvittaessa 1-3 vuoden välein riippuen altistuksesta. Fysikaaliset tekijät Melu Kuulon tutkimus aluksi vuoden välein 4 vuoden ajan, mikäli työntekijä on ensimmäistä kertaa melutyössä jatkoseuranta 3 vuoden välein. Mikäli kuulossa
6 todetaan alenemaa ohjataan työntekijä jatkotutkimuksiin. Työnantaja korvaa työntekijöille esim. korviin valettuja kuulosuojaimia työterveyshuollon suosituksen perusteella. Tärinä Terveystarkastustarve riippuu tärinän voimakkuudesta ja laadusta. Tarkastukset tehdään oireettomille 3 vuoden välein. Poikkeavat lämpöolot Kylmä- ja kuumatyö. Oirekysely/tarkastus 3-5 vuoden välein. Kemialliset tekijät Yötyö Pölyt Työterveyshoitajan tarkastukset 3 vuoden välein, harkinnan mukaan puhalluskokeet ja lääkärin tarkastus. Asbesti Mikäli aikaisempi asbestialtistus, tehdään oirehaastattelu ja keuhkoröntgenkuvaus, mikäli edellisestä kuvauksesta kolme vuotta. Jatkossa keuhkoröntgenkuvaukset kolmen vuoden välein (10 v ensimmäisestä altistavasta työstä alkaen). Työ määritetään yötyöksi, jos yövuoroa on vähintään 3 tuntia kello 23.00 06.00 välisenä aikana (työaikalaki). Toteutetaan niiden työntekijöiden kohdalla, joiden työhön kuuluu vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Ennen vuorotyön aloittamista tehdään vuorotyöhön soveltuvuuden arviointi. Ensimmäinen määräaikaistarkastus tehdään vuoden kuluttua yötyön aloittamisesta. Määräaikaistarkastuksen yhteydessä käytetään unirytmin seurantaan vuorotyökyselyä. Biologiset tekijät Väkivallanuhka Näyttöpäätetyö Myöhemmät tarkastukset toteutetaan siten, että alle 25- ja 45-60-vuotiaat tarkastetaan 2 vuoden välein, 25-44-vuotiaat 5 vuoden välein ja yli 60-vuotiaat vuosittain. Työntekijät jotka altistuvat mm. bakteereille, viruksille, sienille, homeitiöille. Tarkastukset 1-3 vuoden välein. Työväkivallaksi määritellään sellaiset tilanteet, joissa työntekijää uhataan sanallisesti tai fyysisesti työssä siten, että hänen turvallisuutensa, hyvinvointinsa tai terveytensä vaarantuu. Tarkastukset tehdään 3 vuoden välein. Näyttöpäätetyö ja siinä tarvittavat silmälasit määritellään EU:n direktiivissä 90/270/ETY ja siihen pohjaavassa Valtioneuvoston päätöksessä VNp 1405/93. Työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyshoitajaan joka käynnistää
7 Työsuojalasit työfysioterapeutin ergonomiakartoituksen ja tarvittaessa työntekijä ohjataan työnäköoptikolle. Työfysioterapeutin toimesta työpaikkakäynti/asiakkaan työpisteen mittaus. Mikäli ongelmat jatkuvat, työntekijä pääsee lähetteellä työnäköoptikolle jatkotutkimuksiin. Optikon lausunnon perusteella työterveyslääkäri hyväksyy/ei hyväksy näyttöpäätelasit. Työnantaja korvaa linssit ja työnäköoptikon käynnin. Lasien kehyksien korvaus työnantajan harkinnan mukaan (100 e, 3 vuoden välein). Työnantaja korvaa työntekijöille harkinnan mukaan vahvuuksilla olevat suojalasit. TERVEYDENSEURANTATARKASTUSTEN YLEINEN SUUNNITELMA: Ammattinimike Altiste Seuranta Teknisen työn opettajat, erityisluokkien henkilökunta, talonmiehet, maalarit, rakennusmiehet rakennus- ja puupölyt, melu, tapaturma vaara, kemiallinen altistuminen fyysiset ja henkiset kuormitustekijät 3 vuoden välein Työjohdollisissa tehtävissä ja esimiehenä toimivat Toimisto- ja päätetyötä tekevät tietokonetyö, henkinen kuor mittuminen, stressi tietokonetyö 3-5 vuoden välein 3-5 vuoden välein Maatalouslomittajat fyysinen ja psyykkinen k u o r m i t t u m i n e n, maatalouden pölyt, melu, tapaturmavaarat, kemiallinen altistuminen 3 vuoden välein Ravitsemustyöntekijät f y y s i n e n k u o r m i t t u m i n e n, tapaturmavaarat, melu 3-5 vuoden välein
8 Siivoojat Muut seurantatarkastukset opettajat, koulunkäynninohjaajat, lastentarhaopettajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, ryhmäavustajat, henkilökohtaiset avustajat f y y s i n e n kuormittuminen, pölyt, kemiallinen altistuminen psyykkinen ja fyysinen k u o r m i t t u m i n e n, terveydenseuranta 3-5 vuoden välein 5 vuoden vä lein Muu terveyden seuranta Terveydentilan seurantatarkastuksia tehdään silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä työstä aiheutuvia terveysvaaroja. Työkyvyn seuraamista varten tehdään terveystarkastukset 5 vuoden välein ellei työntekijälle tehdä lakisääteistä tarkastusta. Esim. opettajat, päivähoitohenkilöstö, kouluavustajat. Seurantatarkastuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa. Tulevaisuudessa terv.tarkastuksissa hyödynnetään sähköisiä terv.kyselyjä ja pyydetään sen perusteella tarvittaessa seurantaterveystarkastukseen ja jatkotutkimuksiin. Tämä koskee työntekijöitä, jotka eivät ole erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä, vajaakuntoisia, tai ei ole muuta lakisääteistä perustetta kutsua seurantaterveystarkastukseen. Kuntotestit toteutetaan työsuhteen alkaessa fyysisesti kuormittavien alojen, kuten siivous- ravitsemus- ja kunnossapitoalan henkilöstölle ja tarvittaessa muulloinkin esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksien tai oireiden ilmenemisen yhteydessä. Terveystarkastus tulee olla suoritettuna ennen kuntotestausta. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) Työyhteisön Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyshoitaja ja lääkäri) ja asiantuntijat (työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) antavat tietoa yksilöllisesti tai ryhmätasolla henkilökunnalle, johdolle, esimiehille ja yhteistyötoimikunnassa työhön, työympäristöön ja elintapoihin liittyvistä terveyttä uhkaavista ja edistävistä tekijöistä. Yksilöön kohdistuvat asiantuntijapalvelut rajataan enintään 3 kertaa/asia/vuosi/asiantuntija tai resurssien puitteissa. Ryhmätoimintaa toteutetaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden suosituksesta, sen tarpeiden ja tavoitteiden arviointi sekä toiminnan toteuttaminen on osa työterveysyhteistyötä. Ryhmätoiminnan sisältö perustuu terveystarkastuksissa, työpaikkaselvityksissä ja muussa työterveystoiminnassa esiin tulleisiin työkyvyn haasteisiin. Työterveyshuolto osallistuu työyhteisön ongelmien selvittelyyn ja ratkaisujen
9 toimivuuden edistäminen Sisäilmatyöryhmä etsimiseen työnantajan pyynnöstä, tarve voi nousta myös terveystarkastusten tai työpaikkaselvityksen perusteella. Työyhteisön ristiriitojen käsittelyä toteutetaan työterveyshoitajan, työterveyspsykologin ja työterveyslääkärin ohjaamana ryhmätoimintana. Työterveyshuolto on tarvittaessa apuna työyhteisökriisin käsittelyssä. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja osallistuvat kunnan sisäilmatyöryhmään. Sisäilmatyöryhmän kokouksista ilmoitetaan osallistujille erikseen. Ensiapuvalmius Ensiapuvalmiuden järjestäminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Työterveyshenkilöstö antaa pyydettäessä asiantuntija-apua ensiapuvalmiuden järjestämisessä. Ensiapuvalmius arvioidaan työpaikkaselvitysten yhteydessä huomioiden työpaikan vaara- ja haittatekijät sekä työpaikan erityisvaatimukset. Työterveyshuolto varautuu organisoimaan työpaikan onnettomuustilanteiden jälkihoidossa tarvittavan kriisitilanteiden henkisen jälkihoidon ja kriisituen. Päihdetyö Yrityksellä on oma hoitoonohjausmalli. Työterveyshuolto osallistuu ennaltaehkäisyyn ja hoitoonohjaukseen hoitoonohjausmallin mukaisesti. Työterveyshuollossa puututaan päihdeongelmiin ja työnantajaa pyydetään ottamaan ajoissa yhteyttä päihdeongelmien ilmaantuessa. Tarvittaessa järjestetään yhdessä asianomaisen ja esimiehen kanssa hoitoonohjausneuvottelu. Työterveyshoitaja osallistuu päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoonohjaukseen hyväksytyn hoitoonohjausmallin mukaan yhdessä esimiehen kanssa. Rokotustoiminta Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet: Tetanus-d, Polio ja MPR. Työnantaja kustantaa rokotteet työn riskien/työnkuvan perusteella: Influenssa, Hepatiitti A+B, puutiaisaivotulehdus. Vapaa-ajan rokotukset työntekijä hoitaa terv.keskuksen puolella. Työterveyshuollon toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden arviointi Työterveyshuollon toimintaa, vaikuttavuutta ja laatua seurataan mittareilla, joissa on huomioitu asiakasnäkökulma. Työterveyshuolto seuraa eri toimintaprosessien määriä (työterveysneuvottelut, kuntoutukset, osasairauslomien hyödyntäminen). Vakioraporteilla seurataan palveluiden käyttöä ja niistä aiheutuneita kustannuksia. Työterveyshuollon toimintaa arvioidaan ja kehitetään itse/vertaisarvioinnilla, asiakastyytyväisyyskyselyn avulla ja aina työpaikkaselvitysten sekä toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä.
10 Työntekijöiden sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon toteutumista arvioidaan vuosittain toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Aika ja paikka Työnantajan edustajan allekirjoitus Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus Päivitetty