KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien logistiikan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (17.2.2000, dnro 12/011/2000). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006
LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 1 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 5 3.1.1 Logistiikan perustaidot, 20 ov 5 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 9 Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma 9 3.1.2 Ajoneuvon huoltaminen, 5 ov 9 3.1.3 Kuljettaminen, 20 ov 12 3.1.4 Kuormankäsittely, 15 ov 14 3.1.5 Kuorma-autotekniikka, 5 ov 18 3.1.6 Tavaraliikenteen suoritealakohtainen erikoistuminen, 10 ov 20 3.1.7 Ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät, 5 ov 22 3.1.8 Kuljetusyrittäjänä toimiminen, 10 ov 25 3.1.9 Yhdistelmäajoneuvon käsittely, 5 ov 27 3.1.10 Henkilöliikenne, 10 ov 29 3.1.11 Työkoneiden käyttö ja huolto, 10 ov 31 3.1.12 Varastointitekniikka, 5 ov 35 Varastopalvelujen koulutusohjelma 36 3.1.13 Tavaran vastaanottotarkastus, 5 ov 36 3.1.14 Tavaran säilytys ja keräily, 15 ov 39 3.1.15 Tavaran lähetys, 10 ov 45 3.1.16 Inventointi ja saldohallinta, 10 ov 47 3.1.17 Varastopalveluyrittäjänä toimiminen, 5 ov 49 3.1.18 Varastopalvelujen markkinointi, 5 ov 51 3.1.19 ADR-kappaletavarakuljetusten perusteet, 2 ov 53 3.1.20 Varaston tietojärjestelmät, 3 ov 55 3.1.21 Suoritealakohtaiset varastotoiminnot, 10 ov 57
1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö-kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten
2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.
3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin
4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.
5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. LOGISTIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 20 ov Logistiikan perustaidot, 20 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 70 ov Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Ajoneuvon huoltaminen, 5 ov Kuljettaminen, 20 ov Kuormankäsittely, 15 ov Valinnaiset ammatilliset opinnot, 30 ov Kuorma-autotekniikka, 5 ov Tavaraliikenteen suoritealakohtainen erikoistuminen, 10 ov Henkilöliikenne, 10 ov Ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät, 5 ov Kuljetusyrittäjänä toimiminen, 10 ov Yhdistelmäajoneuvon käsittely, 5 ov Työkoneiden käyttö ja huolto, 10 ov Varastointitekniikka, 5 ov Muut valinnaiset opinnot, 0 20 ov Varastopalvelujen koulutusohjelma Tavaran vastaanottotarkastus, 5 ov Tavaran säilytys ja keräily, 15 ov Tavaran lähetys, 10 ov Inventointi ja saldohallinta, 10 ov Valinnaiset ammatilliset opinnot, 30 ov Varastopalveluyrittäjänä toimiminen, 5 ov Varastopalvelujen markkinointi, 5 ov ADR-kappaletavarakuljetusten perusteet, 2 ov Varaston tietojärjestelmät, 3 ov Suoritealakohtaiset varastotoiminnot, 10 ov Muut valinnaiset opinnot, 0 20 ov 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Logistiikan perustaidot, 20 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: työaikojen noudattaminen, työjärjestelyjen tekeminen, asiakaspalvelutilanteen hoitaminen kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laatiminen kuljetukseen liittyvän viestinnän taito trukin ja muiden tavarankäsittelylaitteiden käyttö pakkausmenetelmien ja materiaalien hallinta
6 pakkausmerkintöjen tekeminen ja lukeminen tavaraerien yhdistelyn periaatteiden tuntemus kuljetustyön hinnoitteluun liittyvän tiedon merkitseminen rahtikirjaan kuorman kuljetusyksikköön sijoittelu ja varmistaminen kuorman asiapapereiden käyttö kuormankäsittely-yksiköiden tuntemus ja koostaminen rahdituspainon määritteleminen lavan vaihtotapahtuman hallinta. Osaaminen kohdistuu pääasiassa logistiikan kokonaisprosessin materiaalivirtaosaan, jolla tarkoitetaan tuotteiden ja hyödykkeiden siirtämistä tuottajalta asiakkaalle. Logistiikan vaikutus tuottajan ja asiakkaan välillä: T U O T T A J A informaatiovirta materiaalivirta rahavirta kierrätysvirta verkostoyhteistyö A S I A K A S Näytössä opiskelija käsittelee tavaroita trukin ja muiden tavarankäsittelylaitteiden avulla. Näyttöön kuuluvat asiakaskontaktit, asiakirjojen käyttö, tavaran pakkaus ja merkintä, kuorman varmistaminen ja käsittely-yksikön tunnistaminen. Opiskelija käyttää tavarankäsittelyn peruslaitteita, esimerkiksi trukkia ja haarukkavaunua, pakkausvälineitä sekä tavaroiden niputus- ja sidontavälineitä. Hän tekee osoite-, käsittely- ja varoitusmerkintöjä käsin tai tulostaen. Käytössä ovat myös tavaran punnituslaite ja mitta tilavuuden määritystä varten. Näyttöympäristö Näyttöympäristö on paikka, jossa lastataan tavaroita kuljetettavaksi, esimerkiksi kuljetusliikkeen terminaali tai tuotantolaitoksen varasto. Ympäristössä tulee olla asiakaspalvelutilanteita tai mahdollisuus toimintaan työryhmän jäsenenä. Näyttö annetaan kyseiseen työskentelyyn hyväksytyillä laitteilla ja välineillä. Näytön suorittajaa varten varataan tarvittavat suojavälineet. Mikäli näyttöön kuuluu vieraita työlaitteita, opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua ennakolta laitteiden rakenteeseen ja käyttöön. Normaalien käyttöohjeiden tulee olla paikoillaan, jotta työskentely voi tapahtua yllätyksettä. Näytössä saa olla vain sellaisia tehtäviä, joihin opiskelijan ajo-oikeus riittää. Näyttö annetaan yleensä yksilösuorituksena, ja näytön antajan tulee olla työkuntoinen.
7 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Työtilaus Valmistelevat työt: - työssä tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttökunnon varmistaminen - toimitusaikataulun varmistaminen. Työn suoritus: - tavaran käsittely - pakkaaminen - merkinnät - sidonnat - sijoittelu - varmistaminen. Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ T1 HYVÄ H3 KIITETTÄVÄ K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija osaa säilyttää ja kuittauttaa täyttää rahtikirjan. rahtikirjan. tarkastaa lähetyksen ja punnita sen osaa valita ohjeiden mukaisen pakkauksen osaa tehdä pakkauksen osoite-, käsittely- ja varoitusmerkinnät kokoaa kolleista lähetyksen. täyttää rahtikirjan, osaa säilyttää ja kuittauttaa rahtikirjan. vertaa tavaroita rahtikirjamerkintöihin. kokoaa kolleista lähetyksen. suunnittelee kuorman asiapapereiden avulla purkujärjestyksen. Työvaiheen päättyminen: - rahtikirjat - jätteiden käsittely - työympäristön siistiminen - koneiden ja laitteiden palauttaminen paikoilleen sekä niiden käyttökunnon varmistaminen, tarvittaessa lataus ja polttoaineen lisäys. Työtehtävän hallinta käyttää sidontaliinoja. tarkastaa työlaitteen ennen käyttöä. valitsee oikean polttoaineen käyttämäänsä työlaitteeseen. lataa tai tankkaa trukin tai muun tavarankäsittelylaitteen. lajittelee syntyvät jätteet oikein. sijoittaa kuorman oikein kuormatilaan. käyttää ja huoltaa kuormankäsittelylaitteita turvallisesti. lisää oikeita aineita päivittäistarkastuksissa tarkastettaviin kohteisiin. käyttää tuenta- ja pakkausmateriaalia taloudellisesti. luo myönteistä ilmapiiriä asiakaspalvelutilanteessa. varmistaa kuorman sääntöjen edellyttämällä tavalla. käyttää kuormankäsittelylaitteita tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, ja hänellä on trukinajolupa. käyttää oikeita aineita ja tarvikkeita huoltaessaan laitteita. käyttää kuljetuksiin liittyvää tieto- ja viestintätekniikkaa.
8 Työn perustana olevan tiedon hallinta Työturvallisuuden hallinta palvelee asiakasta asiallisesti. soittaa puhelimella ja vastaa puhelimeen. punnitsee ja kuutioi lähetyksen. tietää, mikä on kolli. tuntee kuormalavajärjestelmät. käyttää lakisääteisiä suojavälineitä. perehtyy vieraaseen laitteeseen niin, ettei aiheuta vaaraa itselle tai ympäristölle käyttäessään laitetta. siistii työpisteensä. määrittelee lähetyksen tilantarpeen kuormatilassa. tuntee kuormalavakoot. käyttää suojavälineitä ja suojavaatteita työssään. perehtyy vieraaseen laitteeseen ennen käyttöä ja käyttää sitä varovasti. siivoaa työtilansa. selvittää ongelmatilannetta sovittelevasti ja rakentavasti. muuttaa lavametrejä ja kuutioita rahdituspainoksi. tekee varauman oikein ja tuntee tiekuljetussopimuslain vastuut. huolehtii käyttämiensä suojavälineiden kunnosta ja puhtaudesta. perehtyy vieraaseen laitteeseen huolellisesti ja huolehtii, ettei työskentelyalueella ole asiaankuulumattomia henkilöitä. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen noudattaa työaikoja. pukeutuu työn edellyttämällä tavalla. toimii yhteistyössä muiden kanssa. huolehtii työpaikkansa siisteydestä omatoimisesti. kantaa vastuuta saamansa tehtävän valmiiksi saamisesta. toimii asiakaslähtöisesti.
9 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma 3.1.2 Ajoneuvon huoltaminen, 5 ov Opintokokonaisuuden sijoittuminen tutkinnon ammatillisiin kokonaisuuksiin: Kuormaautotekniikka Ajoneuvon huoltaminen Yhdistelmäajoneuvon käsittely Ajoneuvo Asiakas Ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät Kuljettaminen Henkilöliikenne Suoritealakohtainen erikoistuminen Asiakas Varastointi Kuorman käsittely Työkoneiden käyttö ja huolto Näytön kuvaus Näytön toteuttaminen ja vaativuus mitoitetaan vastaamaan autonkuljettajan päivittäisessä toiminnassa tarvitsemia tietoja ja taitoja. Opintokokonaisuuden näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: ajoonlähtötarkastuksen ja ajon lopettamista seuraavan tarkastuksen tekeminen päivittäinen huolto, ajoneuvon kunnon seuranta ja mahdollisten vikojen tason arviointi. Näytön suorittaja kertoo työnantajalle havainnoistaan auton ollessa paikoillaan sekä ajon aikana havaitsemistaan toimintavioista. Hän kertoo myös näkemistään tai kuulemistaan epätavallisuuksista moottorin, voimansiirron, jarrujen, ohjauslaitteiden tai muiden laitteistojen toiminnassa. Hän pystyy tulkitsemaan kojetaulun antaman informaation sekä osaa ajon jälkeen arvioida ajoneuvon kunnon ja siisteyden. Päivittäisessä huollossa opiskelija kytkee latauslaitteen akkuihin sekä käynnistää ajoneuvon käynnistysapua hyväksikäyttäen. Hän hallitsee ajoturvallisuuden kannalta välttämättömien laitteiden (kuten peilien ja pyyhkimien) korjaukset sekä osaa täydentää tarvittavat nesteet ja voiteluaineet.
10 Esimerkki näytöstä Ajoonlähtötarkastusta tehdessään näytön suorittaja arvioi ajoneuvon käyttökelpoisuuden tarkastamalla valojen kunnon ja toiminnan pyörät (niiden kunnon, kuluneisuuden, ilmanpaineen ja kiinnityksen sekä mahdolliset vieraat esineet) ajoneuvon turvallisen käytön vaatimat nesteet muut turvallisen liikennöinnin edellyttämien laitteiden (kuten peilien, lasien ja valojen) puhtauden ajoneuvon siisteyden lainsäädännön vaatimien laitteiden toimintakunnon. Lisäksi opiskelijan tulee varmistua kuormatilan ja mahdollisen kuorman kiinnityksestä. Näyttöympäristö Opintokokonaisuuden näyttö kohdistuu käytössä olevaan ajoneuvoon, jolla tässä tarkoitetaan autoa tai perävaunua. Työt tehdään yksilösuorituksena, ja niissä käytetään ensisijaisesti ajoneuvoon kuuluvia työkaluja. Työt on kyettävä tekemään kuljettajan todellisia tilanteita vastaavissa oloissa, myös ulkotiloissa. Näytössä tarvittavia materiaaleja, tarvikkeita ja työvälineitä on oltava helposti saatavissa, jotta näyttö voidaan suorittaa loppuun. Näitä ovat nesteet, öljyt, polttimot, suodattimet ja muut materiaalit ja työkalut. Näytön arviointi Ennen ajoa Ajon aikana Ajon jälkeen Ennen ajoa Ajo keskeytyy Ennen seuraavaa ajoa Korjaus
11 Arvioinnin kohteet Työtehtävän hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ T1 HYVÄ H3 KIITETTÄVÄ K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija suorittaa ajoneuvolle informoi korjaamoa havaitsemistaan informoi korjaamoa ha- ajoonlähtötarkastuksen ja vioista ja vaitsemistaan vioista ja ajamisen lopetustarkastuksen arvioi, voiko ajoneuvolla keskustelee erilaisista ohjekirjoja hyväk- ajaa. korjausvaihtoehdoista. sikäyttäen. vaihtaa polttonestesuodattimen ajoneuvoon siten, että moottorin käynnistäminen on vaihdon jälkeen mahdollista. suorittaa turvallisen ajon kannalta välttämättömät neste- ja ilmatäydennykset. osaa kytkeä mm. akun lataukseen ja suoriutuu akun puhtauteen ja mittauksiin liittyvistä tehtävistä. suoriutuu vuodenaikojen vaihtelun vaatimista huoltotoimista. suoriutuu sellaisista alusta- ja hallintalaitteiden korjauksista, jotka eivät vaadi erikoistyökalujen käyttöä. Työn perustana olevan tiedon hallinta hallitsee ajoneuvon perusrakenteen siinä määrin, että saavuttaa päämäärän annettuja ohjeita noudattaen. reagoi kojetaulun informaatioon tai ajoneuvon poikkeukselliseen toimintaan. ymmärtää, millaiset viat ajoneuvossa estävät ajotehtävän aloittamisen tai jatkamisen. ymmärtää ajoneuvon kunnon seurannan vaikutuksen taloudellisuuteen ja käyttövarmuuteen. tuntee ajoneuvon sähköja polttonestejärjestelmän perusteet. Työturvallisuuden hallinta noudattaa työturvallisuudesta ja jätteiden käsittelystä annettuja ohjeita ja määräyksiä. noudattaa työturvallisuudesta ja jätteiden käsittelystä annettuja ohjeita ja määräyksiä. noudattaa työturvallisuudesta ja jätteiden käsittelystä annettuja ohjeita ja määräyksiä. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen pystyy toimimaan toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa ja noudattaa annettuja ohjeita. pystyy toimimaan toisten ihmisten kanssa tai tiimin jäsenenä sekä ottaa heidät huomioon ja noudattaa tehtyjä sopimuksia. selviytyy erilaisista vuorovaikutustilanteista itsenäisesti ja pystyy toimimaan toisten ihmisten kanssa tai tiimin jäsenenä ottaen toiset huomioon omassa toiminnassaan.
12 3.1.3 Kuljettaminen, 20 ov Kuormaautotekniikka Ajoneuvon huoltaminen Yhdistelmäajoneuvon käsittely Ajoneuvo Asiakas Ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät Kuljettaminen Henkilöliikenne Suoritealakohtainen erikoistuminen Asiakas Varastointi Kuormankäsittely Työkoneiden käyttö ja huolto Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: vastuullinen, turvallinen ja taloudellinen kuorma-auton kuljettajana toimiminen ajoneuvon kuormaaminen ja kuljettaminen säädösten sekä kuljetettavan tavaran vaatimusten mukaisesti taloudellisen ja tarkoituksenmukaisen reitin valinta ajoneuvossa ilmenevien vikojen ja puutteiden havaitseminen ja niihin reagoiminen ajon aikana oikea ja vastuullinen toiminta vaarallisia aineita kuljetettaessa. Opintokokonaisuuteen sisältyy kaksi tutkintoviranomaisen vastaanottamaa näyttöä: BC-kuljettajantutkinto sekä ADR-kappaletavaraluvan suorittaminen. Näiden hyväksytty suorittaminen on opintokokonaisuuden näytön suorittamisen edellytys. Viranomaisen vastaanottamat näytöt suoritetaan yksilösuorituksena. Kuljettamisen näyttöön sisältyy toimiminen terminaalihenkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Esimerkki näytöstä Opiskelija kuormaa ajoneuvon useaan paikkaan kuljetettavilla tavaroilla sekä kuljettaa tavarat määräpaikkoihin. Hän toimii terminaalihenkilöstön kanssa joustavasti. Opiskelija tekee tarkoituksenmukaisen ja taloudellisen reittisuunnitelman ja sijoittaa tavarat kuormatilaan niin, että niiden purkaminen määräpaikoissa on sujuvaa. Hän sijoittaa mahdolliset vaaralliset aineet kuormatilaan määräysten mukaisesti ja säätää tarvittaessa kuormatilan lämpötilan oikeaksi. Luovuttaessaan tavaroita opiskelija asioi vastaanottajan kanssa hyviä asiakaspalvelutapoja noudattaen. Hän kuormaa tarvittaessa paluutuotteita, jotta kokonaistalous on kannattava.
13 Näyttöympäristö Näyttö suoritetaan monissa paikoissa, ja siihen sisältyy kuljettamisen lisäksi asiakaspalvelua. Näin opiskelijan yhteistyö- ja asiakaspalvelutaidot tulevat parhaiten esille. Ajoneuvo on työtehtävään soveltuva sekä määräysten mukaisessa kunnossa. Opiskelija on tutustunut käytössä olevaan ajoneuvoon ja sen laitteisiin sekä näyttöympäristöihin. Käytössä tulee olla riittävästi karttoja, puhelinluettelo sekä puhelin. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ T1 HYVÄ H3 KIITETTÄVÄ K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija täyttää ajopiirturin tiedot suoriutuu työtehtävän osaa sopeuttaa toimintaansa ja hankkii tarvittavat asiakirjat vaatimuksista itsenäisesti. muuttuvissa olois- ajotehtävän alkaessa, kuten kelin tai kulje- sa. tustehtävän muuttuessa. Työtehtävän hallinta suorittaa tehtävän asiapapereiden perusteella välttäen virheitä. suorittaa hyväksyttävästi BC-kuljettajantutkinnon ajokokeen. osaa käyttää ajopiirturia ja toimia ajo- ja työaikalain määrittelemissä puitteissa. tulkitsee oikein mittareiden näyttämät. löytää kartan avulla oikean määränpään. ryhtyy mittareiden näyttämien vaatimiin toimenpiteisiin. osaa kuormata ajoneuvon säädösten mukaisesti. huolehtii kuorman pysymisestä paikoillaan ajon aikana. toimii vastuullisesti ja ennakoiden liikennöinnissään ja osaa ajaa taloudellisesti. toimii huomioiden kuorman erityisvaatimukset. osaa tehdä kuorman siten, että ajettava matka ja kuorman käsittelykerrat minimoituvat. Työn perustana olevan tiedon hallinta suorittaa BCkuljettajantutkinnon kirjallisen kokeen sekä ADR-peruskurssin kokeen hyväksytysti. tietää maksimityö- ja - ajoajan sekä minimilepoajan vuorokaudessa. tuntee taloudelliseen ajotapaan liittyvät tekijät. ottaa työssään huomioon kuorman lämpötila-, hygienia- ja kuormausvaatimukset. tietää työ-, ajo- ja lepoaikamääräykset. osoittaa työssään tuntevansa kuljetustoiminnan kustannusperusteet. osaa kuormata ajoneuvon säädösten mukaisesti raskaille ja kuormatilan mitat ylittäville kuormille. ottaa huomioon työ- ja ajoaikoja koskevat määräykset. Työturvallisuuden hallinta kuljettaa ajoneuvoa ja käsittelee kuormaa vaarantamatta omaansa ja kiinnittää kuljetustehtävän aikana huomiota ajoneuvon kuntoon. ennakoi kelin ja olosuhteiden muuttumisen vaikutuksen turvalliseen
14 kanssaihmisten turvallisuutta. pukeutuu työtehtävän edellyttämällä tavalla sekä pitää ajoneuvon ja kuormatilan puhtaana. pyrkii toimissaan vähentämään tapaturmariskiä lastaus- ja purkauspaikoilla käyttämällä apuvälineitä. kuljettamiseen. toimii rauhallisesti ja harkiten lastaus- ja purkauspaikoilla. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yhteiset painotukset noudattaa annettuja työaikoja. käyttäytyy tehtävän edellyttämällä tavalla tervehtien asiakaspalvelutilanteissa. ottaa toimissaan huomioon asiakkaan vaatimukset ja pystyy sopeuttamaan työskentelyään parantaakseen yhteistyötä. osoittaa vuorovaikutustaidoillaan sopeutuvansa muuttuviin työtehtäviin ja olosuhteisiin. noudattaa vaarallisista aineista annettuja määräyksiä. kykenee soveltamaan jätehuoltolain velvoitteita kuljetusyrityksessä. 3.1.4 Kuormankäsittely, 15 ov Kuormaautotekniikka Ajoneuvon huoltaminen Yhdistelmäajoneuvon käsittely Ajoneuvo Asiakas Ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät Kuljettaminen Henkilöliikenne Suoritealakohtainen erikoistuminen Asiakas Varastointi Kuormankäsittely Työkoneiden käyttö ja huolto
15 Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: kuormaukseen liittyvän lainsäädännön tunteminen omasta ja ympäristön turvallisuudesta huolehtiminen työtehtävien hallinta o kuormaaminen ja purkaminen o kuormatilan valinta o kuljetusasiakirjojen käyttö ja kuormansuunnittelu o kuormankäsittelylaitteiden käyttö o kuljetusvahinkojen estäminen. Näytössä voidaan käyttää ajoneuvokalustoa ja tyypillisiä kyseisellä suoritealalla käytettäviä kuormankäsittelylaitteita ja -välineitä. Näytössä kuormataan tavanomaisilla tavarankäsittelyvälineillä, joita ovat muun muassa haarukkavaunut, kärryt, lavansiirtovaunut, trukit sekä ulkopuoliset välineet, esimerkiksi erilaiset nosturit, pyöräkoneet ja kurottajat. Ajoneuvon tavarankäsittelylaitteita ovat muun muassa erilaiset laitanostimet, kuormausnosturit, kipit ja vaihtolavalaitteet. Kuormankäsittely voi olla osa kokonaista kuljetussuoritetta. Opiskelija voi siis antaa samaa kuljetustehtävää täyttäessään useiden opintokokonaisuuksien näyttöjä. Kuormankäsittely-opintokokonaisuuden näyttö voidaan antaa millä tavarakuljetusten suoritealalla tahansa, kun oppilas suorittaa kuormausta ja purkamista käsin, kuormankäsittelylaitteella tai -välineellä tai avustaa ulkopuolista lastaajaa. Esimerkki näytöstä Näytöissä voidaan kuormata ja purkaa esimerkiksi kappaletavaraa (mukana voi olla ADR-lähetyksiä), maaainesta, kuriirilähetyksiä, erikoiskuljetuksia, elintarvikkeita tai rakennustarvikkeita. Osakuormalla opiskelijan tulee osata selvittää ajoneuvon täyttöaste ja jäljelle jäävä kuljetuskyky. Näyttöympäristö Kuormaamisen ja purkamisen näyttöympäristö on kuljetusliikkeen terminaali, rakennustyömaa, maaainesvarasto, puun tienvarsivarasto tai muu tyypillinen työympäristö. Näyttö on suoritealan kuormaustehtävä. Näyttö annetaan kyseiseen työskentelyyn hyväksytyillä laitteilla ja välineillä. Opiskelijalla on käytettävissään kuormattavien tavaroiden edellyttävät varusteet; esimerkiksi ADR-perusvarusteet, kuljettajakohtaiset suojavälineet, erikoiskuljetuksen merkitsemisvälineet ja välineet kuorman purkamiseen. Kun näytön antaja on alle 18-vuotias, on korkealle nostavien trukkien (yli 200 mm) ja erilaisten nostimien käytön luvanvaraisuus tarkistettava. Kuormattavan ajoneuvon ja esimerkiksi trukin ajo-oikeudet selvitetään ennen näytön aloittamista.
16 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Työtilaus: - kuljetusasiakirjat. Valmistelevat työt: - työssä tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttökunnon varmistaminen - toimitusaikataulun varmistaminen - kuorman suunnittelu - käytettävissä oleva kuljetuskalusto. Työn suoritus: - kuormaaminen - kuormankäsittelylaitteiden käyttö - kuorman sijoittelu - ajoneuvon merkinnät - kuorman varmistaminen. Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ T1 HYVÄ H3 KIITETTÄVÄ K5 Opiskelija Opiskelija Opiskelija valitsee työtehtävään soveltuvat osaa purkujärjestyksen kuormausväli- mukaisen kuormauksen. neet. erottelee kuormatilaan soveltumattomat tuotteet. kuormaa optimijärjestykseen, esimerkiksi kuorman purkamisen tai ominaisuuksien mukaan. tekee pienimuotoisia ajojärjestelytehtäviä annettujen asiakirjojen perusteella. hallitsee rahdituksen perusteet ja niiden vaikutuksen kuormansuunnitteluun. valitsee kuljetettavan materiaalin edellyttämän kuormatilan ja ajoneuvon. Työvaiheen päättyminen: - rahtikirjat - jätteiden käsittely - työympäristön siistiminen - koneiden ja laitteiden palauttaminen paikoilleen sekä käyttökunnon varmistaminen, tarvittaessa lataus ja polttoaineen lisäys. Työtehtävän hallinta kuormaa ajoneuvon ylittämättä lain ja rakenteen sallimia rajoja. osaa kappaletavarakuormauksen käsin tai mekaanisia kuormausvälineitä (haarukkavaunut, kärryt jne.) käyttäen. täyttää rahtikirjan annetun kuljetustehtävän pekäyttää kuormauksessa apuna myös muita kuin mekaanisia kuormankäsittelylaitteita. osaa lain vaatiman kuormansidonnan. sijoittaa kuorman kuormatilaan maksimoiden täyttöasteen. käyttää erilaisia kuormatilaan liittyviä apu- ja kuormauslaitteita. täyttää kuorman mukaiset asiakirjat ja käyttää niitä koko kuljetuksen ajan.
17 rusteella. varmistaa kuorman sidontaliinoilla. avustaa kuorman käsittelyssä ulkopuolista pyöräkuormaa tai raskaita trukkeja käytettäessä. suorittaa tarvittavan kuorman varmistamisen ja sidonnan lain sekä eri kuljetusmuotojen vaatimusten mukaan. Työn perustana olevan tiedon hallinta tietää keskeiset pakkausten merkintätavat ja valitsee niiden perusteella kuormatilatyypin. hallitsee nostovälineiden valinnan nostettavan kuorman mukaan. tietää kuormansidontavaatimukset. toimii kuormaa koskevien määräysten edellyttämällä tavalla käsitellessään kuormaa. tietää kuljetettavaksi annetun tavaran erityispiirteet ja edellytykset kuormatilan valinnan kannalta. hallitsee kuormaan liittyvät asiakirjat ja määrittää niiden perusteella kuorman koon. Työturvallisuuden hallinta osaa noudattaa kuormankäsittelylaitteiden työturvallisuusmääräyksiä. huolehtii työskennellessään ympäristönsä turvallisuudesta. huolehtii työskentelyalueensa järjestyksestä. tietää kuormaan vaikuttavat voimat eri kuljetusmuodoissa ja osaa ottaa sen huomioon esim. kuorman sidonnassa. osaa työturvallisuusmääräykset huomioiden käsitellä kuormaa sekä käsikäyttöisillä että ajoneuvoon kiinnitetyillä kuormankäsittelyvälineillä, kuten haarukkavaunuilla, kärryillä, kuormausnostureilla, vaihtolavalaitteilla, kipeillä ja erilaisilla laitanostimilla. osaa turvalliset nostot.
18 Ammatilliset valinnaiset opinnot 3.1.5 Kuorma-autotekniikka, 5 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: Kuorma-auton huollon tekeminen huolto-ohjeen mukaisesti vaihtamalla tavanomaiset kulutusosat Näyttö annetaan huoltamalla kuorma-auto huolto-ohjeen mukaisesti. Näytössä opiskelija noudattaa työturvallisuusohjeita ja käyttää tarvittavia suojavälineitä. Työn jäsentämistä voi helpottaa työsuunnitelman laatiminen. Suunnitelmasta käyvät ilmi muun muassa tarveaineiden valinta työjärjestyksen suunnittelu työkalujen valinta. Opiskelija tekee vianpaikannuksen käytettävissä olevalla vianpaikannusohjelmalla. Hänen aiemmin tekemänsä muut harjoitus- ja malliohjelmat ovat käytettävissä. Näytön suorittajan tehtäviin kuuluvat myös huolletun kuorma-auton viimeistely sekä työvälineiden päivittäiset puhdistus- ja huoltotoimenpiteet. Lisäksi hänen tehtävänään on havainnoida kuorma-auton teknistä kuntoa huoltotyöskentelyn aikana. Opiskelijan on tunnettava tavanomaisen kuorma-auton moottori, voimansiirto, jarrut sekä sähköjärjestelmien rakenne pääpiirteittäin. Kuorma - autotekniikka Ajoneuvon huoltaminen Yhdistelmä - ajoneuvon käsittely Ajoneuvo Asiakas ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät kuljettaminen henkilöliikenne suoritealakohtainen erikoistuminen Asiakas Varastointi Kuorman - käsittely Työkoneiden käyttö ja huolto Esimerkki näytöstä Kuorma-auton huolto on laaja kokonaisuus. Siitä voidaan erottaa selkeitä osioita, muun muassa moottoriöljyn ja öljynsuodattimien vaihto, ilmasuodattimen vaihto, rasvaus, polttoainesuodattimien vaihto, jarrujen tarkastus ja paineilmalaitteiden huolto. Huoltotyön eri vaiheet tulisi eritellä työsuunnitelmassa. Työsuunnitelma Ennakoivat työt Työsuoritus Viimeistely Arviointi