ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND

ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND 2 2011 Viikin Synergiatalo Viikki Synergy Building

Ekologisesti kestävä toimitalo kilpailualueen sijainti location of competition area Senaatti-kiinteistöt järjesti yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun uuden toimi talon suunnittelusta Viikin tiedepuistoalueelle Helsinkiin. Suomen ympäristökeskus sijaitsee nykyisin hajallaan pääkaupunkiseudulla eri toimipisteissä. Viikin Synergiatalo kerää ympäristöalan valtiolliset toiminnot yhteen. ehdotukset entries 1. palkinto 1st prize APILA Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja ECADI (East China Architectural Design & Research Institute Co., Ltd.) muut ehdotukset other entries SOLARIS Pekka Helin, Kaarina Löfström, Jukka Ala-Ojala, Harri Ripatti VALAISTUS Arkkitehdit NRT Oy / Nrt-Studio PIKKUKAMPUS MVRDV Mauri Korkka ja Kirsti Rantanen Arkkitehdit 191910 Bucholz McEvoy Architects Ltd. PASTORALE Foster +Partners Eriksson Architects Ltd. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa tilaratkaisuja valtion toimijoille, palvelee valtiota toimitila-asiantuntijana sekä hallinnoi sen kiinteistövarallisuutta. Ennakkoselvitysten perusteella Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus totesivat, että molempien hankkeeseen ryhtyvien keskeiset tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten rakentamalla uusi toimitalo Viikkiin. Kilpailun tarkoitukseksi asetettiin innovatiivinen kokonaisratkaisu. Rakennuksen tuli olla ekologisesti kestävä, innostava ja hyvä työympäristö, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja ympäristökeskuksen imagoa vahvistava. Lisäksi keskeisiä tavoitteita olivat toteuttamiskelpoisuus ja kustannustehokkuus pitkällä aikavälillä. Hanke koettiin niin haastavaksi, että perinteisen arkkitehtuurikilpailun ei katsottu olevan riittävä. Päätettiin siis järjestää monialainen suunnittelukilpailu, jossa kilpailuehdotuksia arvioitiin toiminnallisuuden ja arkkitehtuurin lisäksi muun muassa materiaali- ja energiatehokkuuden sekä hiilidioksidiominaisuuksien perusteella. Tämä edellytti suunnitteluratkaisujen viemistä tavanomaista suunnittelukilpailua pitemmälle. Kilpailijoiden tuli toimittaa erilaisten laskelmien lisäksi myös digitaalinen malli, jonka avulla kilpailun järjestäjä analysoi ehdotuksia. Teknisesti vaativista kilpailuehdotuksista tilaaja maksoi myös tavanomaista korkeamman kilpailupalkkion, 40000 euroa. Tällä tilaaja arvioi saavansa noin 1000 tuntia suunnittelutyötä ehdotusta kohden. Jo suunnittelukilpailun arviointilautakunnan ensimmäisessä kokouksessa voitiin todeta, että kaikki ehdotukset oli tehty huolella ja täyttivät kilpailijoille asetetut vaatimukset. Arviointiryhmä oli kilpailun tuloksiin ja kilpailutapaan erittäin tyytyväinen. Saadut positiiviset kokemukset ohjaavat Senaatti-kiinteistöjä tulevissakin suunnittelukilpailuissa samaan suuntaan. Juha Lemström, johtaja, Senaatti-kiinteistöt, arkkitehti SAFA sisänäkymä voittaneesta ehdotuksesta Apila interior view from winning entry Apila kilpailun järjestäjä competition organizer Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) Senate Properties and The Finnish Environment Institute (SYKE) kannen kuva: Apila, julkisivu pohjoiseen front cover: north facade of Apila Uudet ympäristötavoitteet, innovaatio ja arkkitehtoninen ilmaisu Ihmisen ja luonnon välisen tasapainon järkkyminen on aikamme keskeinen puheenaihe. Noin kaksi kolmasosaa ihmisen vaikutuksesta luontoon liittyy suoraan tai välillisesti rakentamiseen. Koko rakennusalan suurin haaste on tasapainotilan palauttaminen. Se tarkoittaa ympäristönäkökulman huomioon ottamista rakentamisessa aivan uudella vakavuudella. Uudet ekotehokkuustavoitteet vaikuttavat suunnittelu- ja rakentamisprosesseihin. Suunnitteluun tulee mukaan uusia osapuolia jo alkuvaiheessa. Ympäristönäkökohdat on otettava lähtökohtina huomioon toiminnallisten, taloudellisten, teknisten ja esteet- 2 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 3

Apila Solaris Valaistus Pikkukampus 191910 Pastorale tisten tekijöiden ohella. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös arkkitehtuuri- ja suunnittelukilpailukäytäntöihin. Onkin tärkeätä löytää uusia käytäntöjä, jotka mahdollistavat arvokkaan suomalaisen arkkitehtuurikilpailujärjestelmän jatkuvuuden ja kehittymisen. Julkisen sektorin edustajina Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus ovat kiitettävästi kantaneet vastuunkantajan ja tiennäyttäjän rooleja järjestämällä Synergiatalon kansainvälisen suunnittelukilpailun. Kilpailuun kutsuttiin ilmoittautumismenettelyn kautta kolmen tunnetun ulkomaisen ja kolmen suomalaisen arkkitehtitoimiston kokoamat työryhmät, joissa oli mukana erikoissuunnittelijoita sekä ekologisesti kestävän rakentamisen asiantuntijoita. Tavoitteena oli saada kansainvälisesti korkeatasoisia kilpailuehdotuksia. Järjestäjät panostivat merkittävästi kilpailuohjelman antamiin tavoitteisiin ja ohjeisiin. Kilpailun tulos osoittaa, että tiukat ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa hyvin erilaisilla kokonaisratkaisuilla. Kilpailuehdotukset osoittavat turhaksi pelon siitä, että tiukentuvat ympäristötavoitteet kahlitsisivat arkkitehtonista ilmaisua ja heikentäisivät siten rakennetun ympäristön laatua. Ympäristötavoitteet synnyttävät uusia innovaatioita, jotka puolestaan luovat edellytykset aikamme arvoja heijastaville uusille arkkitehtonisille ilmaisuille. Kilpailu myös osoitti sen, ettei meillä ole syytä erityiseen huoleen jäämisestämme jälkeen kansainvälisessä vertailussa ympäristötietoisen rakentamisessa. Suomalaiset ehdotukset edustivat kilpailun parhaimmistoa kokonaisuudessaan, myös ympäristötekijöiden osalta. Uusia, ympäristötekijät huomioon ottavia kilpailumuotoja kehitettäessä on tärkeätä, että myös niissä kilpailijoille jää riittävästi aikaa kokonaisratkaisun kehittämiseen annetut vaatimukset huomioon ottaen. Erityisen tarkasti on harkittava monialaisilta työryhmiltä edellytettävien selvitysten ja laskelmien laajuutta. Niiden perusteella tulee voida riittävällä varmuudella arvioida ehdotusten ominaisuuksia, mutta ne eivät saa olla liian raskaita toteuttaa. Mauri Tommila, arkkitehti SAFA Ekologista kestävyyttä kustannustehokkaasti Suunnittelukilpailujen onnistuminen ratkaistaan pitkälti hyvillä kilpailuohjelmilla. Haasteena on määritellä yksikäsitteiset tavoitteet ja selkeät kriteerit, joilla kilpailutöitä arvostellaan. Jos tässä onnistutaan, niin sekä osallistujille että tuomaristolle on selvää, mistä kilpaillaan ja suunnittelijat voivat keskittää työpanoksensa olennaiseen. Synergiatalon arvosteluperusteet oli jaettu neljään kategoriaan. Ekologista kes- ecologically sustainable office building Senate Properties together with The Finnish Environment Institute organised an architecture competition for the design of a new offices in the Viikki Science Park area in Helsinki. The Finnish Environment Institute is presently dispersed at different locations around the capital region. The Viikki Synergy House gathers these state administrations in the field of the environment together in one building. Senate Properties provides premises for state administrations, serves the state as an expert in office premises and manages the state s property assets. Based on preliminary reports, Senate Properties and the Finnish Environment Institute found that the central objectives of both parties undertaking the project can be best achieved by building a new office building in Viikki. The aim set for the competition was an innovative and cohesive solution. The building was to be ecologically sustainable, inspiring and a good work environment, architectonically high class and endorsing the image of the Environmental Institute. Additionally, feasibility and cost efficiency over the long term were central objectives. The project was perceived to be so challenging that a traditional architectural competition was regarded as inadequate. It was decided to hold a multidisciplinary design competition in which the competition proposals would be assessed on the basis not only of functionality and architecture but also, among other factors, on material and energy efficiency as well as factors related to carbon dioxide emissions. This required taking the design solutions further than in an ordinary design competition. The competitors had to submit, in addition to various calculations, a digital model with the help of which the competition organiser analysed the proposals. The competition organiser also awarded larger than normal competition fee, 40 000 euros, for the technically demanding competition proposals. Accordingly, the organiser estimated that it received approximately 1000 design hours per proposal. Already at the first jury meeting of the design competition it could be seen that all proposals had been carefully prepared and fulfilled the requirements set for the competitors. The competition jury was very satisfied with the competition results and the competition method. The positive experiences gained from the competition will also guide Senate Properties to take the same direction in future design competitions. Juha Lemström, Director, Senate Properties, architect SAFA New environmental objectives, innovation and architectonic expression The imbalance between man and nature is the central talking point of our time. About twothirds of man s impact on nature is linked directly or indirectly with building. The biggest challenge of the entire building industry is to return a state of balance. That means taking the environmental viewpoint into consideration in building with a new seriousness. New eco-efficiency objectives influence the planning and building processes. New parties join the planning process already in the initial stages. The environmental viewpoint must be taken into consideration as tävyyttä mitattiin energia- ja materiaalitehokkuudella. Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen laatu sekä käytettävyys työympäristön laatuna ja toiminnallisuudella mitattuna perustuivat perinteisten arkkitehtuurikilpailujen tapaan laadulliseen arviointiin. Toteuttamiskelpoisuutta mitattiin investointi- ja elinkaarikustannuksilla sekä teknisten ratkaisujen laadulla. Ekologisen kestävyyden laskenta oli ohjeistettu kilpailuohjelmassa. Työryhmät suorittivat itse energiasimuloinnit ja päärakenteiden materiaalimäärien sekä niiden hiilijalanjälkilaskelmat ohjelman liitteiden kuvaamalla tavalla. Kilpailuehdotusten kustannusarviot raati teetti kaikille kilpailutöille. Lisäksi teetettiin joitakin energiasimulointien tarkistuslaskentoja, jotka osoittivat kilpailuehdotusten esittämät tiedot luotettavaksi. Laskelmien teettäminen onnistui nopeasti, koska kaikista kilpailutöistä oli käytettävissä tietomallit kilpailuohjelman vaatimana. Tuomaristolla oli käytössään tarvittavat tiedot rakennus- ja energiakustannuksista sekä energiankäytön ja päärakenteiden valmistuksen aiheuttamista päästöistä (Taulukko 2). Tulokset pelkistettiin 30 vuoden elinkaarikustannuksiksi miljoonissa euroissa sekä 30 vuoden energiankäytön ja päärakenteiden hiilijalanjäljen hiilidioksiditonneiksi (Taulukko 1). Kilpailuohjelman valmistelun aikana pelättiin, että ekologinen kestävyys voi tulla kalliiksi, jolloin saattavat erottua selkeästi edulliset ja vähemmän ekologiset kilpailutyöt sekä päinvastoin ekologiset ja enemmän maksavat kilpailutyöt. Onneksi olimme tässä asiassa väärässä. Yllätys olikin suuri, kun huomattiin, että kilpailuehdotukset jakaantuvat melko selkeästi kahteen ryhmään: edulliset ja ekotehokkaat sekä toiseen ryhmään vähemmän edulliset ja myös vähemmän ekotehokkaat. Kun kuudesta ehdotuksesta kolme meni edullisten ja ekotehokkaiden ryhmään, niin raadilla oli mistä valita. Tällaisen kilpailullisen ihmeen syntymisen taustalla oli integroitu suunnittelu. Alusta lähtien arkkitehdit ja erityisalojen suunnittelijat tekivät yhteistyötä, testasivat ja edelleen kehittivät suunnitelmia. Kilpailun oppi on siinä, että määrällisesti mitattavien ekotehokkuuden tavoitteiden esittäminen asettaa käytännössä eräänlaisen riman kilpailutöille. Hyvät kilpailutyöt menevät riman yli kustannustehokkaasti, mikä samalla varmistaa kilpailuehdotusten hyvän laadun. Kun ekotehokkuus on osoitettu, niin voidaankin valinta tehdä arkkitehtuurin, kaupunginkuvan ja työympäristön lähtökohdista. Ekologisen kestävyyden kannalta kolmen parhaan kilpailutyön rakentamiskustannusarviot olivat laskentatarkkuuden puitteissa lähes samoja, 1,5 %:n sisällä. Synergiatalossa tuli testattua ekotehokkuuden mittareiden toimivuus. Jatkossa energiatehokkuuden sisällyttäminen kilpailuihin tulee helpoksi, koska voidaan vaatia laskelmia vuoden 2012 rakentamismääräysten kokonaisenergiatarkastelun mukaisesti. Syner- 4 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 5

energiankäyttö ja päärakenteiden hiilijalanjälki carbon footprint of main construction s and energy use Apila Solaris Valaistus Pikkukampus 191910 Pastorale Taulukko 1. Kilpailutöiden asettuminen 30 vuoden elinkaarikustannusten sekä energiankäytön ja päärakenteiden hiilijalanjäljen asteikolla. Kilpailuehdotukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää, joista Apilan, Solariksen ja Valaistuksen ryhmässä on samanaikaisesti selvästi alhaisemmat päästöt ja kustannukset. Table 1. Placement of competition entries on scale of 30-year life cycle costs and carbon footprint of main construction s and 30-year energy use. The competition entries form two fairly distinct groups; the group formed by Apila, Solaris, and Valaistus simultaneously have clearly lower emissions and costs. Taulukko 2. Kilpailutöiden laajuus ja kustannusten sekä energia- ja materiaalitehokkuuden tunnusluvut, kolme parasta tulosta on esitetty lihavoituna. Energiankulutuksen tunnuslukuja on tarkistettu niin, että kaikissa kilpailutöissä esitetään samat kulutuserät. Lisäksi kahdelle kilpailutyölle suoritettiin tarkistuslaskenta, jonka tulokset olivat erittäin lähellä ilmoitettuja lukuja. Pikkukampuksen päärakenteiden hiilijalanjäljen laskennassa havaittu virhe on korjattu. Table 2. Key figures for competition entries scope and costs, as well as energy and materials efficiencies; the three best results are shown in boldface. The key figures for energy use have been checked so that the energyuse categories reported are identical in all entries. Additionally, to check the results, energy simulations were carried out for two entries, whose results were very close to the figures provided. In the carbon footprintcalculation for Pikkukampus, an error was noticed and corrected. elinkaarikustannukset life cycle costs giatalossa tätä ei ollut vielä käytettävissä ja sen takia tarvittiin yksityiskohtainen ohjeistus. Materiaalitehokkuuden ohjeistus tarvitaan myös jatkossa ja sitä on myös syytä jatkokehittää, koska laskentatavat eivät vielä ole vakiintuneet. Synergiatalon isolla tontilla puu- ja teräsrakenteiden käyttäminen suhteellisen matalassa rakennuksessa tuotti selvää etua materiaalitehokkuudessa. Jos puun sitoma hiilidioksidia ei otettaisi huomioon, niin betonirakenteet olisivat paremmin kilpailussa mukana. Tässä on siis kysymys rakennuksen purkuvaiheen huomioimisesta, eli jos puu poltetaan, niin sen sitoma hiilidioksidi vapautuu. Toiseksi kehityskohteeksi jäi kunnossapidon huomioon ottaminen hiilijalanjäljen laskennassa, nyt vain julkisivumateriaalin mahdollinen vaihtaminen oli mukana. Jarek Kurnitski, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Apila, maisema-analyysi Apila, landscape analysis a starting point, along with the functional, economic, technical and aesthetic factors. This naturally influences also the architecture and design competition practices. It is indeed important to find new practices that will allow the continuity and development of the esteemed Finnish architectural competition system. As representatives of the public sector, Senate Properties and the Finnish Environment Institute have commendably taken on the responsible role of a vanguard by arranging the international design competition for the Synergy House. Teams comprising specialist designers and experts in ecologically sustainable building assembled by three well-known foreign architects offices and three Finnish architects offices were invited, via the application procedure, to participate in the competition. The objective was to obtain internationally high-class competition proposals. The competition organisers gave significant emphasis to the objectives and guidelines set by the competition programme. The competition result shows that strict environmental objectives can be achieved by means of very different overall solutions. The competition proposals showed that the fear that stricter environmental objectives would restrict the architectonic expression and weaken the quality of the built environment is unfounded. The environmental objectives create new innovations that in turn create the prerequisites for new architectonic expressions that reflect the values of our time. The competition also showed that Finland need not particularly worry about being left behind in the international comparison of environmentally conscious building. As a whole, the Finnish proposals represented the best of the competition also in regard to environmental factors. When developing new competition forms that take into consideration environmental factors, it is important that there is sufficient time for the competitors to develop an overall solution, while taking into consideration the given requirements. One must consider particularly carefully the extent of the reports and calculations required of the multidisciplinary design teams. On the basis of these, it must be possible to assess the properties of the proposals with sufficient certainty, but they must not be too laborious to implement. Mauri Tommila, architect SAFA The cost-efficiency of ecological sustainability The success of planning competitions is to a large extent achieved by good competition programmes. The challenge is to specify unambiguous objectives and clear criteria by which the competition proposals can be assessed. If this is successful, such that it is clear for both the participants and jury what the competition is about, then the designers can focus their work input on what is essential. The assessment criteria for the Synergy House were divided into four categories. Ecological sustainability was measured in terms of energy and material efficiency. The townscape and architectonic quality as well as usability, measured in terms of the quality and functionality of the working environment, were, as in traditional architectural competitions, based on qualitative assessment. Feasibility was measured through investment and life span costs and the quality of technical solutions. Instructions for the calculation of ecological sustainability were included into the competition programme. The design teams themselves carried out the energy simulations and calculations for the main structural material quantities and their carbon footprint as described in the programme appendixes. Cost estimates for the competition entries were carried out for the competition jury. Additionally, calculation checks were made of particular energy simulations which showed that the data in the competition proposals was reliable. Calculations were carried out quickly because computer models were available for all competition proposals as required by the competition programme. The jury had at its disposal the necessary data for construction and energy costs as well as the emissions due to energy use and the manufacture of the main structures (Table 2). The results were simplified as costs in millions of euros for a 30-year life cycle and as the energy use and carbon footprint in tonnes of the main structures for a 30-year period (Table 1). During the preparation of the competition programme there was a worry that ecological sustainability may turn out expensive, in which case clearly feasible and less ecological competition proposals would stand out favourably, in counter distinction to the ecological and more costly proposals. Fortunately we were wrong. The surprise was indeed big when it became apparent that the competition entries were divided into two distinct groups: the economical and eco-efficient in one group and the less economical and also less eco-efficient in the other group. When out of six entries three were placed in the feasible and eco-efficient group, the jury had something from which to choose. Behind the birth of such a competition miracle was integrated planning. From the very beginning, architects and designers in specialist fields worked in cooperation, testing and further developing the designs. The lesson of the competition was that proposing numerically measurable eco-efficiency objectives set a kind of bar for the competition proposals. Good competition proposals surpassed the bar in terms of cost-efficiency, which at the same time ensures the good quality of the competition proposals. When eco-efficiency has been demonstrated, the selection can then be made from the starting points of architectural design, townscape and the work environment. From the point of view of ecological sustainability, the building cost estimates for the three best competition proposals were, within the framework of calculation accuracy, almost the same, that is, within 1,5 % of each other. The Synergy House ended up testing the workability of the energy-efficiency gauges. Including energy-efficiency in competitions will in the future become easier because calculations can be demanded in accordance with the overall energy approach in the 2012 building regulations. In the Synergy House project this was yet not available, and accordingly a detailed set of guidelines was necessary. Guidelines for material efficiency are needed also in the future, and it should also be further developed because the calculation methods are not yet established. On the large plot of the Synergy House, using wood and steel structures in a relatively low building produced a clear advantage in material efficiency. If the carbon dioxide bound to wood was disregarded in calculations, then the concrete structures would be more competitive. The point here is about taking into consideration the demolition stage of the building s life cycle; in other words, if the wood is burned then the carbon bound to it is released as carbon dioxide. The second development target was to take maintenance into consideration in calculating the carbon footprint, for which only the possible change of facade material was included. Jarek Kurnitski, Sitra The Finnish Innovation Fund 6 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 7

1 1. palkinto 1st prize aluejulkisivu regional facade 1:2 000 ehdotus entry APILA arkkitehdit architects JKMM Architects Ltd., (tekijänoikeus copyright) Asmo Jaaksi Teemu Kurkela Samuli Miettinen Juha Mäki-Jyllilä Christopher Delany julkisivu itään east facade 1:10 00 avustajat assistants Edit Bajsz Edgars Racins Harri Lindberg Päivi Meuronen Katariina Hakala Juho Malmi asemapiirros site plan 1:4 000 ECADI (East China Architectural Design & Research Institute Co., Ltd.) Haiyang Liu Wei Huang julkisivu länteen west facade 1:10 00 maisema-arkkitehdit landscape architects LOCI Maisema-arkkitehdit Oy Krista Muurinen Emilia Weckman Milla Hakari Pia Kuusiniemi Leena Buller Liisa Dahlqvist rakennesuunnittelu structural design Finnmap Consulting Oy Antti Vilén talotekniikka, valaistus, laboratoriot, energia- ja olosuhdesimulointi building engineering services, lighting, laboratories, energy and conditions simulation Insinööritoimisto Granlund Oy Mika Reinikainen Kari Kaleva Sanna Forsman Anssi Hakarinne Pia Sormunen Erja Reinikainen pienoismalli scale model Klaus Stolt Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus levittäytyy lähes koko tontin alueelle massaltaan suhteellisen matalana, maastoon hienosti istutettuna ja plastisen veistoksellisena. Se sijoittuu oivallisesti suhteessa Eviran rakennukseen ja lähistön asuinkerrostaloihin. Rakennusmassa kiertyy kauniisti taustalla olevan mäen ympärille. Rakennuksen tilat on sijoitettu puolilämpimiä sisäpihoja kiertäviin kapeisiin rakennusrunkoihin, jotka on mitoitettu puurakentamiseen hyvin soveltuviksi. Kapeat rakennusrungot synnyttävät luonnonvalo-olosuhteiltaan erinomaisia tiloja. Toimistotilojen työpisteet ovat tasa-arvoisia. Toimistotyön kannalta perusongelmaksi jäävät kokonaisratkaisun synnyttämät pitkät etäisyydet. Avotilat rakennuksen päissä ovat rauhallisia ja komeita, mutta maisematilat käytävien varrella eivät ole onnistuneita. Kerroskeitaat rakennuksen keskialueilla ovat kutsuvia ja viihtyisiä. Laboratoriotilat sijaitsevat alimmalla tasolla toimistotilojen alle laajalle levittäytyneenä, mikä ei ole hyvä ratkaisu. Tältä osin suunnitelmaa on mahdollista kuitenkin kehittää. Mustialankadulta johtaa helposti hahmottuva pääsisäänkäynti maisemasiltaa pitkin rakennuksen toiminnalliseen ja sosiaaliseen polttopisteeseen. Pääsisäänkäynnin aulatilasta avautuvat kauniit näkymät ympäröivään maisemaan ja vehreille sisäpihoille. Ehdotuksen erityisenä ansiona on omaleimainen arkkitehtoninen ilmaisu, joka synnyttää alueen kaupunkikuvaan uuden, käyttäjästään kertovan ja ympäristöarvoja heijastavan lisän. Ekologinen kestävyys ja toteuttamiskelpoisuus Apila on suhteellisen matala, kahdeksikon muotoinen puurakenteinen rakennus, jonka sisäpihat on katettu lasikatolla. Sisäpihojen toteutus katettuna, puolilämpimänä tilana vähentää olennaisesti ulkovaipan pinta-alaa ja parantaa energiatehokkuutta. Sisäpiha on toteutettavissa myös lämpimänä tilana ilman suuria muutoksia energiatehokkuudessa. Apila on suunniteltu aidosti puurakenteiseksi, taloudellisia jännevälejä ja erittäin selkeätä kantavien rakenteiden järjestelmää käyttäen. Energiaratkaisuna käytetään porareikiä lämpöpumpuilla sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Lämmityksen huippu saadaan kaukolämmöstä. Porarei istä saatavan vapaajäähdytyksen lisäksi on koneellinen kompressorijäähdytys. Jatkuvan jäähdytyksen tilojen lauhdelämmön talteenotto on toteutettu liuoksen välityksellä kallioon porareikiin. Ulkoseinillä ovat yläikkunat ja valohyllyt epäsuoran luonnonvalon maksimoimiseksi, ja alaikkunoissa on ulkopuolinen auringonsuojaus. Ilmastointi on koneellinen, konehuoneita on riittävästi ja ne ovat hyvin sijoitettuja. Rakennuksen muoto johtaa kuitenkin suhteellisen pitkiin kanavointeihin. Ilmastoinnin huoneratkaisuna käytetään kattolämmitystä ja jäähdytys tapahtuu pelkästään tuloilmalla. Sisäpihaa lämmitetään johtamalla toimistojen poistoilma sisäpihalle. Lämmön talteenotto tapahtuu siten puolilämpimän sisäpihan ilmasta, mikä on mahdollisesti hieman heikentänyt energiatehokkuutta, mutta toisaalta merkittävästi nostanut sisäpihan lämpötilaa. Apilan tekniset ratkaisut muodostavat erinomaisen kokonaisuuden, osoittaen, että suurehkosta matalasta rakennusmassasta on mahdollista saada kustannustehokkaasti hyvin energiatehokas. Aurinkokennot on sijoitettu vesikatolle. Ehdotus on teknistaloudellisesti tarkoi- tuksenmukainen ja tehokas. Apilassa on kilpailutöistä pienin energiankulutus ja myös alhaisimmat 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt. Excerpt from the jury s report The entry almost covers the entire site area as a relatively low mass, plastically sculptural and elegantly set into the terrain. It is excellently sited in relation to the Evira building and the neighbourhood s residential buildings. The building mass wraps beautifully around the hill. The building s facilities have been placed in narrow structural frames their dimensioning suited to timber construction encircling semi-heated interior courtyards. With respect to the penetration of natural light, the narrow structural frames create excellent facilities. The office facilities work spaces are equally balanced. From the standpoint of office work, basic problems arising from the overall solution relate to long walking distances. The open areas at the ends of the building are restful and attractive, but the landscape areas along the corridors have not succeeded. The floor oasis points in the building s central areas are inviting and amenable. The laboratory facilities are located on a lower level, spread out under the offices; this was not considered a good solution. In this respect, however, the design could be refined. From Mustialankatu, it is easy to find the main entrance along a landscape bridge to the building s functional and social focal point. Attractive views to the surrounding landscape and lush interior courtyards open from the main entrance s foyer. Entry s particular merit is the original architectonic expression created from the selected scheme that creates a new addition to the townscape that tells of its users and reflects environmental values. Ecological sustainability and feasibility Apila is a relatively low, figure eight-shaped timber building whose interior courtyards have been covered with a glass roof. The implementation of the interior courtyards as covered, semi-heated spaces significantly decreases the surface area of the exterior skin and improves energy efficiency. The interior courtyards could also be realised as heated spaces without significant changes in energy performance. Apila has been designed as a genuine timber structure by using economical spans and an extremely clear system of loadbearing construction. Boreholes with heat pumps for heating as well as cooling have been used as the energy solution. 8 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 9

Apila Apila 1 1 puutarhat gardens 2 suojaava metsä protective forest 3 rakennusmassa building mass 4 ilmastointikanavat HVAC towers 5 kohtaaminen meeting 6 autot piiloon cars hidden 2 3 4 5 6 pohjadetalji floor plan detail 1:400 2. kerros 1st floor 1:1000 1. kerros ground floor 1:2 000 3. kerros 2nd floor 1:2 000 4. kerros 3rd floor 1:2000 10 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 11

Apila Apila ekologisen tehokkuuden periaatteet eco-efficient principles 1:400 leikkaukset sections 1:10 00 sisäänkäynti entrance Heating peaks are obtained from district heating. Besides the free cooling from boreholes, mechanical compressor cooling is also used. The recovery of waste heat from continuously cooled spaces has been implemented by storage in boreholes. Exterior walls have upper windows and light shelves to maximise the penetration of natural light, and the lower windows have external solar protection. The air conditioning is mechanical; there are a sufficient number of mechanical rooms and they have been well placed. The shape of the building has however led to relatively long duct runs. The ceiling heating and cooling with the supply air are used as room conditioning solutions. The inner courtyard is heated by the offices extract air to the interior courtyard. Heat recovery takes place from the air of the semi-heated courtyard; this has possibly slightly weakened energy performance, but on the other hand it has significantly increased the interior courtyard s temperature. Apila s technical solutions form an excellent overall entity, demonstrating that it is possible to obtain excellent energy performance in a largish building mass cost-effectively. Solar cells have been placed on the roof. The entry is technically and economically appropriate and effective. Apila has the competition works lowest energy use, as well as the lowest carbon dioxide emissions over a 30-year period based on energy use and its main building materials. kilpailualueen jäsennys ennen... site analysis before......ja jälkeen...and after 12 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 13

e ehdotus entry SOLARIS tekijät authors (tekijänoikeus copyright) Pekka Helin, arkkitehtuuri ja projektinjohto architecture, project management Kaarina Löfström, arkkitehtuuri, laboratoriot architecture, laboratories Jukka Ala-Ojala, rakenteet structures Harri Ripatti energiatalous ja talotekniikka energy efficiency, building services pääavustajat main assistants Tommi Sassi Satu Jaatinen Reeta Sakki Susanna Tolvanen Juha Pentikäinen talotekniikka building services avustajat assistants Peter Verhe Tarja Hildén Tatu Korhonen Harri Kemppainen Mariitta Helineva Ritva Mannersuo Kirsi Hänninen Mirko Nieminen Kirsi Pajunen Ote arvostelupöytäkirjasta Solaris on kokonaisotteeltaan rationaalinen ja selkeä ehdotus, joka rakentuu erillisestä toimisto- ja laboratorio-osasta. Rakennuskokonaisuuden ulkoasu puiston suuntaan on rohkean omaperäinen ja heijastaa kilpailun tavoitteita. Rakennukset on puistomaiseman suuntaan verhottu aurinkokerääjistä muodostetulla veistoksellisella aurinkohunnulla. Etelän suunnasta katsottuna ehdotus muodostaa kaupunkikuvallisesti ehjän kokonaisuuden yhdessä asuintalojen kanssa. Sen sijaan Eviran toimistorakennuksen suuntaan jää kaupunkikuvaan laaja aukko. Toimistotilat on sijoitettu kolmeen kerrokseen syvärunkoiseen rakennusmassaan, jota on jäsennöity kolmen atriumin avulla. Atriumit antavat toimistokerroksiin luonnetta ja luonnonvaloa. Toimistotilat ovat helposti muunneltavia. Perusmassoittelun kompak- tiudesta johtuen välimatkat jäävät lyhyiksi. Yhteistilat on sijoitettu periaatteessa onnistuneesti pohjakerrokseen. Atriumit antavat komeutta sisääntuloaulaan, ravintolaan ja kirjastoon. Pohjakerroksen syvä sisäänveto puiston puolella heikentää yhteistilojen avautumista maisemaan. Ehdotuksessa on ansiokkaasti otettu huomioon toimisto- ja laboratoriotilojen erilaiset vaatimukset. Laboratorioiden edellyttämä tekniikka ja myös kulunvalvonta voidaan helposti toteuttaa omassa erillisessä rakennuksessa. Ekologinen kestävyys ja toteuttamiskelpoisuus asemapiirros site plan 1:4 000 Solaris koostuu puurakenteisesta toimistoosasta ja betonirakenteisesta laboratorioosasta. Rakennuksessa on selkeä puurungon pilari-palkkijärjestelmä ja huolellisesti suunnitellut puurakenteet. Energiaratkaisuissa käytetään kaukolämpöä ja aurinkokeräimiä lämmitykseen; erikoisuutena on aurinkolämmön viikkovarasto, joka käytännössä tarkoittaisi noin 100m 3 vesivaraajaa. Aurinkolämmön konseptiin liittyy absorptiojäähdytys kesällä, jonka muuten korvaa koneellinen kompressorijäähdytys ilmanvaihtokoneita, muun muassa laboratorioiden huonejäähdytystä ja ATK-tiloja varten. Ilmastointiratkaisuna on koneellinen ilmastointi hajautetuilla ilmanvaihto-koneilla ja kerroskohtaisilla konehuoneilla. Toimistoosan huonelaitteita varten otetaan vapaajäähdytystä porarei istä. Ilmastoinnin huonelaitteina ovat kattolämmitys- ja jäähdytyspaneelit. Jatkuvan jäähdytyksen tilojen lauhdelämpöä hyödynnetään tilojen lämmityksen esilämmitykseen. Talotekniikkaratkaisut ovat tasokkaita, mutta aurinkolämmön massiivisen hyödyntämisen yritystä toimistotalossa, jossa on vähäinen käyttöveden lämmityksen tarve, voidaan pitää liioiteltuna. Sen osoituksena tämä erittäin kompakti rakennus erinomaisilla ulkovaipan tunnusluvuilla ei ole saavuttanut aivan energiatehokkuuden kärkitulosta. Aurinkokeräimiä ei ole yritetty integroida kattoon ja julkisivuun. Esitetty ratkaisu on vaikeasti huollettavissa, ja aurinkokennojen toimiessa rakennuksen yhtenä keskeisenä arkkitehtonisena elementtinä sitä on vaikea pitää kehityskelpoisena. Kompaktin Solariksen sama kustannustaso huomattavasti enemmän levitetyn Apilan kanssa kuvastaa aurinkolämpöratkaisujen tehottomuutta. Excerpt from the jury s report The overall approach of the entry Solaris is rational and clear. The external appearance of the building in the park direction is boldly original and reflects the competition s objectives. A solar collector treated as a sculptural solar veil clads the building in the park landscape direction. Viewed from the south, the form of the entry sits coherently within the apartment buildings of the adjacent townscape. On the other hand, an opening in the townscape is maintained in the direction of Evira s office building. Office facilities are located in a three-story deep plan building, which is organised by means of three atriums. These three atriums impart character and natural light to the office floors. The office spaces are easily adaptable. Owing to the compactness of the basic mass of the offices, the walking distances are short. Common spaces have been in principle situated successfully on the ground floor; the atriums add a touch of grandeur to the entrance foyer, restaurant and library. For its part, the deep recess on the ground floor to the park side weakens the opening of the common spaces towards the landscape. The different requirements of offices and laboratory facilities have been successfully taken into account in the entry. The technology and access control required by the laboratories can easily be implemented in their own separate building. Ecological sustainability and feasibility Solaris consists of a timber-framed office section and a concreteframed laboratory section. The building has a clearcut timber framed column-beam system and carefully design wood structures. District heating and solar collectors have been used in the energy solution; a special feature is a weekly storage system for solar heat that in practice would require an approximately 100 m 3 water tank. The solar heating concept is supported with absorption cooling in the summer that otherwise is replaced with mechanical compressor cooling for air conditioning, laboratory space cooling, computer rooms, and other similar functions. Air conditioning is based on decentralised air handling units and floor-specific mechanical rooms. Free cooling from boreholes is taken for the office section s room conditioning devices, which are ceiling heating and cooling panels. The waste heat of continuously cooled spaces has been utilised for the preheating of the space heating. The building services solutions are high-quality, but the attempt to massively use solar heating in the office building, where there is a minimal need for the domestic hot water, can be considered exaggerated. As proof of that, the excellent key figures of the external envelope achieved for the exceptionally compact building s shape have not been matched by the equivalent figures for energy performance. There has been no attempt to intentionally integrate the solar collectors with the roof and facades. The presented solution is difficult to maintain, and the development potential is limited as the solar energy system is a single dominant architectonic element. For compact Solaris the same cost level achieved with the substantially more dispersed Apila illustrates the ineffectiveness of the solar heating solution. 14 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 15

Solaris Solaris aluejulkisivu regional facade 1:2 000 julkisivu koilliseen north-east facade 1:1000 julkisivu luoteeseen north-west facade 1:1000 rakenne structure julkisivu lounaaseen south-west facade 1:1000 poikkileikkaus laboratoriotiloista section from laboratory spaces 1:1000 toimistohuone, leikkaus ja pohjapiirros office room, section and floor plan 1:200 16 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 17

Solaris Solaris 1. kerros ground floor 1:1000 3. kerros, laboratorio 2nd floor, laboratory 1:1000 2. kerros, kalustepohja tilaohjelman mukaan 1st floor, furniture plan according to space program 1:400 pohjakerros lower ground floor 1:2000 poikkileikkaus toimistotalosta section from office building 1:400 18 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 19

eehdotus entry VALAISTUS arkkitehdit architects Arkkitehdit NRT Oy Nrt-Studio Teemu Tuomi Jyrki Tasa Kari Raimoranta Valtteri Osara Riikka Kuittinen Milla Parkkali Rauli Ukkonen Simo Nuojua asiantuntijat specialists Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy Jukka Sainio, LVI, energiasimuloinnit HVAC, energy simulation Pontek Oy Keijo Saloviin, rakenteet, hiilijalanjälki structure, carbon footprint asemapiirros site plan 1:4 000 Stacon Oy Kalevi Hämäläinen, valaistus ja sähkö lightning, electricity Passivhus.dk Søren Pedersen, kestävä rakentaminen, passiivitalot sustainable building, passive houses Ruut Peuhkuri, kestävä rakentaminen, sisäilman laskentamallit sustainable building, indoor air quality Laukkanen Ecological Solutions Maaria Laukkanen, energiatalous, rakenteiden elinkaari energy, life cycle of structures Aalto-yliopisto Aalto University Pekka Hänninen, kestävä rakentaminen, puurakentaminen sustainable building, wood constructions pienoismalli scale model Matti Kangaspuro Klaus Stolt (CNC-työstö) (CNC-processing) Ote arvostelupöytäkirjasta Valaistus on massoittelultaan kompakti ehdotus, joka sijoittuu määrätietoisesti tontin eteläosaan. Synergiatalon ja Eviran rakennuksen väliin jää suuri kaupunkirakenteellinen ja -kuvallinen aukko. Rakennuksen omaperäisen futuristisen ulkoisen ilmeen kehittäminen vaikuttaa jääneen hieman kesken. Luonnosteltu julkisivuratkaisu ei tunnu liittyvän valittuun muodonantoon. Esitetty kalvokangas itsepuhdistuvine pinnoitteineen ei vaikuta luontevalta julkisivumateriaalilta ympäristöarvoja korostavan käyttäjän rakennukseen. Kokonaisratkaisuun oleellisesti liittyvät valokeuhkot antavat miellyttävät valaistusolosuhteet tilallisesti vaihteleville ja viihtyisille sisäpihoille. Ehdotuksen työympäristöratkaisu on kilpailun ansiokkain. Verrattain suljetusta tilaohjelmasta on onnistuneesti luotu avara ja valoisa työympäristö. Toimisto- ja laboratoriotilat sijoittuvat samaan massaan, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja toimintojen välistä vuorovaikutteisuutta. Kerroskeitaat ja yhteistilat valoaukkojen ympärillä ovat liikenteellisesti luontevilla ja keskeisillä paikoilla ja ne kutsuvat viihtymään komein näkymin. Tutkimus, on tuotu rakennuksen ytimeen näkyväksi. Toimistohuoneratkaisu on tasaarvoinen ja toimisto- sekä laboratoriotilojen muunneltavuus hyvä. Tekijä on erityisen onnistuneesti paneutunut viihtyisän työympäristön luomiseen. Ekologinen kestävyys ja toteuttamiskelpoisuus Valaistus on Solariksen tapaan kompakti ehdotus, mutta lasipintoja on käytetty enemmän. Teräsrunkoinen rakennus koostuu yhdestä rakennusmassasta, jossa lähes kaikki rakenteet ovat puisia. Käytetty 3,6 m kerroskorkeus ei aivan riitä, joten rakennuksesta pitäisi tehdä hieman korkeampi. Ilmastointi on koneellinen, mitä täydentää atriumtilojen kesäaikainen luonnollinen ilmanvaihto. Lämmitysenergian tuotto perustuu pitkälti kaukolämpöön, kuitenkin koneellisen jäähdytyksen pienehköä (100 kw) kompressoria, pientä lämpöpumppua, hyödynnetään myös lämmitykseen. Vapaajäähdytystä varten ovat porareiät, joita talvella hyödynnetään myös esilämmitykseen ilman lämpöpumppua. Jäähdytyksen huippuja varten on edellä mainittu pienehkö koneellinen kompressorijäähdytys. Ehdotuksessa aurinkokennot on sijoitettu katolle vaikeasti huollettavalla tavalla. Se on kilpailutöistä yksi eniten kaukolämpöä käyttävistä, lämmityksen perustuessa pääasiallisesti, (noin 60 %), kaukolämpöön. Lämpöpumppuna toimiva jäähdytyskompressori on valittu jäähdytystehon tarpeen perustella ja se täydentää siten kaukolämpöä tuottaen noin 40 % lämmitysenergiasta. Valaistus antaa vaikutelman kompaktista ja tehokkaasta rakennuksesta, jossa rakennuksen vaippa todellakin suojaa kylmältä ilmastolta. Samalla valokeuhkot ja sisäpihojen luonnollinen ilmanvaihto toimivat rakennuksen luontevina osina. ATK-tilojen lauhdelämmön hyödyntäminen lämmityksessä olisi nostanut Valaistuksen energiatehokkuudeltaan parhaaksi ehdotukseksi. Monimutkaiset julkisivu- ja kattorakenteet ovat heikentäneet kompaktin rakennuksen kustannusetua, rakentamiskustannukset jäävät samalle tasolle Apilan kanssa. Excerpt from the jury s report In terms of its general massing, Valaistus is a compact proposal whose form strongly reflects the objectives of the competition. The compact building placed purposefully on the southern edge of the site. Between the Synergy Building and the Evira buildings is envisaged a large picturesque opening in the townscape. The development of the building s imaginatively futuristic external appearance appears somewhat incomplete; the sketched facade solution seems unrelated to the selected form language. The presented selfcleaning membrane fabric is not a convincing facade material for a building whose users emphasise environmental values. The light lungs forming an intrinsic part of the overall solution impart pleasant lighting conditions to the spatially varied and amenable interior courtyards. The solutions offered by the entry for the working environment are the competition s most creditable. An open and light filled working environment has been successfully created from a relatively closed room programme. Office and laboratory facilities are located in the same building mass, strengthening the sense of communality and interactivity among functions. The centrally located floor oasis points and common facilities grouped around the light wells are natural from the standpoint of internal circulation and inviting in terms of their handsome views. Research have been saliently brought to the core of the building. The office room solution is equally balanced, and the adaptability of the office and laboratory facilities is good. The author has, with exceptional skill, invested considerable effort in the creation of an amenable working environment. Ecological sustainability and feasibility Valaistus is as compact a competition entry as Solaris, but it utilises more glazed surfaces. It is a steel-framed building forming a single building volume in which, however, nearly all the structures are of timber construction. The utilised floor height of 3.6 m is probably not quite sufficient; the building should be slightly higher. The air conditioning is mechanical, supplemented by the atrium spaces natural ventilation during the summer season. The generation of heating energy is to a great extent based on district heating, although a small (100 kw) compressor, small heat pump, for mechanical cooling is also utilised in heating. Bore- 20 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 21

Valaistus Valaistus alueleikkaus regional section 1:2 000 julkisivu koilliseen north-east facade 1:1 000 leikkaukset sections 1:1 000 leikkaukset lasijulkisivun kohdalta glass facade sections 1:4 00 holes for free cooling are also utilised in winter for preheating without the heat pump. The aforementioned mechanical compressor cooling, also used as a heat pump for heating, is also used to manage cooling peaks. The waste heat of continuously cooled rooms has not been utilised for heating. In the air conditioning system, room conditioning devices are panels for ceiling heating and cooling. In Valaistus, solar cells have been placed on the roof at a location that is hard to service. Of the competition entries, Valaistus is the one mostly relying on district heating (approximately 60%) for its heating needs. A cooling compressor functioning as a heat pump has been selected on the basis of the cooling need and it thus supplements the district heat by generating approximately 40% of the heating energy. Valaistus presents the impression of a compact and effective build-ing whose exterior skin genuinely provides protection against the cold climate. At the same time the light lungs and interior courtyards natural ventilation function as natural parts of the building. The utilisation of waste heat of continuously cooled rooms in heating would have made Valaistus the competition s best entry in terms of energy performance. The complicated facade and roof structure have weakened the cost advantages of a compact building; the building costs are at approximately the same level as Apila s. 22 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 23

Valaistus Valaistus 3. kerros 2nd floor 1:2000 4. kerros 3rd floor 1:2000 4. kerros, avokonttorijärjestely 3rd floor, open-office solution 1:2000 2. kerros 1st floor 1:1 000 1. kerros ground floor 1:2 000 24 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 25

eehdotus entry PIKKUKAMPUS arkkitehdit architects MVRDV bv, (tekijänoikeus copyright) Jacob van Rijs Winy Maas Natalie de Vries Fokke Moerel Klaas Hofman Johannes Schele Rune Veile Mick van Gemert Mikkel Stagis Mauri Korkka ja Kirsti Rantanen Arkkitehdit Mauri Korkka Kirsti Rantanen Antonio de Souza kestävyysasiantuntijat sustainability expertise DGMR Paul Van Bergen Jan Geerts Jorrit Bijkerk asemapiirros site plan 1:4 000 LVI- ja laboratoriosuunnittelu HVAC and laboratories design Asplan Oy Harry Stenvall Reijo Auvinen rakenteet structural engineering Vahanen Oy Vilho Pekkala Matti Kivinen Mika Konttila sähkö- ja valaistussuunnittelu electrical and lightning design Projectus Team Oy Kirsi Pakkanen Mika Förell energiasimulointi energy & conditions simulation Equa Simulations Finland Oy Mika Vuolle Jouko Niemelä paloturvallisuus fire regulations Paloturvallisuus Oy Jukka Laine 3D-grafiikka renderings Zwartlight Michael Jaggoe Danny Kroonen pienoismalli scale model Made by Mistake Dick Sman Laurentiu Giogu Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotuksen strukturalistinen massoittelu synnyttää pienimittakaavaista ja elävää lähiympäristöä. Kaupunkikuvassa rakennus jää irralliseksi koruksi kauas Eviran talosta. Ehdotuksen ulkoista ilmettä leimaavat veistoksellisten rakennusten pyöristetyt nurkat sekä erityisesti esitetty ikkunajärjestely, jossa eristetyillä luukuilla pienennetään ikkuna-alaa talviaikaan. Talvi- ja kesäjulkisivut on mielenkiintoinen ajatus. Rakennus tosin sulkeutuu talvella, jolloin luonnonvalon tarve on suurimmillaan. Kompakti massoittelu jättää suuren osan tonttia viheralueeksi, mitä ei ole kuitenkaan suunnitelmassa täysin hyödynnetty. Tilaohjelman jakaminen useisiin rakennusmassoihin tuottaa miellyttävää ja vaihtelevaa työympäristöä, jonka osalta ehdotus sisältää suurimmat ansiot. Toimistonopat ovat tilallisesti hauskoja ja kompakteja, ja tilajärjestelyissä on virkistävää leikkisyyttä. Esitetty tilaratkaisu tukee vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä ja se on muuntojoustava. Suunnittelua on ohjannut rikas ja syvällinen käsitys työympäristöstä. Ekologinen kestävyys ja toteuttamiskelpoisuus Pikkukampus on muista ehdotuksista poikkeava, useasta rakennusmassasta koostuva puurakenteinen rakennus, jonka laboratorioosa on betonia. Julkisivut on toteutettu saranoiduilla fasadipaneeleilla, joilla saadaan aikaan kesä- ja talviasento. Julkisivuratkaisu on tekniseltä toteutukseltaan sekä rakennusfysikaaliselta toiminnaltaan poikkeuksellisen haasteellinen ja kiinteistön ylläpidossa sen huoltotarve muodostuu merkittäväksi. Julkisivuun on yhdistetty tehokas ulkopuolinen auringonsuojaus. Puurunkoisen rakennuksen kantavat rakenteet on esitetty viitteellisesti. Toimistotilojen välipohjien puupalkin ja betonilaatan liittorakenne on tavanomaisesta poikkeava, mutta sitä ei ole riittävästi kuvattu. Energiaratkaisuna käytetään porareikiä lämpöpumpuilla sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Lämmityksen huippu saadaan kaukolämmöstä, mikä on ehdotettu otettavaksi kaukolämmön paluuvedestä, 80 % lämpöpumpulla ja 20 % kaukolämmöllä. Porarei istä saatavan vapaajäähdytyksen (50 % tarpeesta) lisäksi käytetään koneellista kompressorijäähdytystä. Jatkuvan jäähdytettyjen tilojen lauhdelämpöä ei ole hyödynnetty lämmityksessä. Ilmastointi on toteutettu koneellisena, kuitenkin niin, että kesällä on myös toimistohuoneiden ikkunatuuletusmahdollisuus. Atriumtiloja voidaan hyödyntää poistoilmakanavina. Pikkukampuksen tekniset ratkaisut muodostavat ansiokkaan kokonaisuuden, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty kylmään ilmastoon mukautuvan julkisivuratkaisun suunnitteluun. Hyvin kokonaisuutta tukevat talotekniset ratkaisut ovat tasokkaita ja ehdotuksen asiakirjoissa käytetty nimitys Green machine on varsin kuvaava. Julkisivuun käytetyt panokset eivät kuitenkaan ole tuottaneet huippuhyviä energiankulutuslukuja, mikä on todennäköisesti johtunut rakennusvaipan suhteellisen suuresta pinta-alasta ja myös rakennuksen ohjelma-alan ylittävästä koosta. Esitetty 3,2 m kerroskorkeus on liian matala. Excerpt from the jury s report Entry s structuralistic massing creates an intimately scaled and lively local setting. In the townscape, the building remains as a detached jewel far from the Evira building. The entry s external appearance is stamped by the buildings sculpted rounded corners, as well as the specialist window system which reduce the window area with insulated hatches during the winter. Summer and winter facades is an intriguing concept. The building however closes up during the winter, just when the need for natural daylight is actually the greatest. The compact massing leaves a large part of the site as a green area that however has not been fully exploited in the design. The division of the room programmes into several building masses produces a cosy and pleasant working environment that demonstrates the entry s greatest merits. The office dice are spatially delightful and compact, and the spatial arrangements exhibit a refreshing playfulness. The presented spatial solution fosters interactivity, communality, and adaptability. The design has led to a rich and indepth understanding of the working environment. Ecological sustainability and feasibility Differing from the other entries and consisting of several building masses, Pikkukampus is a timber-framed complex whose laboratory section is of concrete construction. The facades have been implemented with hinged facade panels, giving the windows a summer position and a winter position. With respect to its technical implementation and structural-physical operation the facade solution is exceptionally challenging and its servicing needs would be a formidable issue in the property s maintenance. Effective exterior solar protection has been integrated with the facades. The timber-framed building s load-bearing structures have been presented schematically. The composite timber beam/concrete floor slab construction deviates from conventional design practices, but has not been adequately described. Boreholes with heat pumps are used as the energy solution for heating as well as cooling. Heating peaks are obtained from district heating, that has been proposed as being taken from the district heating s return water, 80% with a heat pump and 20% with district heating. Besides the free cooling obtained from boreholes (50% 26 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 2 2011 27