-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

Samankaltaiset tiedostot
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Turku Future Technologies

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Lounais-Suomen diplomi-insinööri koulutus FITech. Mikko Hupa

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Kevään 2015 yhteishaku

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Turku Future Technologies TFT

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018


Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Yliopistokoulutus 2014

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Toimialakatsaus 2011

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Yliopistokoulutus 2009

Jyväskylän kaupungin tervehdys

LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Kevään yhteishaku Turun AMK:n hakijatilastoja

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

!!!! Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 3. vuosineljännes 2013

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

Yliopistokoulutus 2011

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta. Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti

Tutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Yliopistokoulutus 2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

TOIMIALAKATSAUS 2010

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

Yliopistokoulutus 2010

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Toimintaympäristön muutokset

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju

IAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain

Yliopistokoulutus 2012

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Transkriptio:

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen alan korkeakouluyhteistyön kehittämisessä 31.5.2016 Tausta-aineisto Esa Tuomisto/Kaupunkikehitysryhmä/Turun kaupunki 1

Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät kaupungeittain 2014 Helsinki Espoo Tampere Oulu Vantaa Turku Jyväskylä Lahti Vaasa Kuopio 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 1169 834 788 734 462 2385 2317 2144 2196 3097 3179 3395 4287 4967 Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 10493 8559 9592 5772 5303 5178 Työlliset insinöörit ja arkkitehdit 2014 Diplomiinsinöörit ja arkkitehdit Insinöörit ja rakennusarkkitehdit Muutos Insinöörit ja edellisvuodesta rakennusarkki tehdit Muutos edellisvuodesta Helsinki 10 493 275 8 559 213 Espoo 9 592 106 5 772 13 Tampere 5 303 114 5 178 176 Oulu 3 097-41 4 967-8 Vantaa 2 385 53 4 287 92 Turku 1 169-27 3 179 102 Jyväskylä 834 50 3 395 215 Lahti* 788 101 2 317 327 Vaasa 734 1 2 144 22 Kuopio 462-2 2 196 83 * Nastola Lahden luvuissa mukana 2014 Helsingissä, Espoossa ja Tampereella diplomiinsinöörien ja arkkitehtien yhteismäärä on suurempi kuin insinöörien ja rakennusarkkitehtien. Mukana kymmenen suurimman yhteismäärän kaupungit. Lähde: Tilastokeskus Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen 2

Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät seutukunnittain 2014 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Oulun seutukunta Turun seutukunta Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Vaasan seutukunta Porin seutukunta Kuopion seutukunta Lappeenrannan 26 930 26 960 8 144 9 589 3 468 Työlliset insinöörit ja arkkitehdit 2014 6 130 2 027 6 400 Diplomiinsinöörit ja edellis- rakennusarkki Muutos Insinöörit ja 1 048 arkkitehdit vuodesta tehdit 4 432 1 125 3 666 903 3 206 793 2 643 542 2 682 1 171 1 717 Mukana kymmenen suurimman yhteismäärän seutukunnat. Muutos edellisvuodesta Helsingin 26 930 508 26 960 411 Tampereen 8 144 219 9 589 224 Oulun 3 468-31 6 130 25 Turun 2 027 3 6 400 167 Jyväskylän 1 048 74 4 432 258 Lahden 1 125 0 3 666 27 Vaasan 903 7 3 206 37 Porin 793 0 2 643 23 Kuopion 542-4 2 682 98 Lappeenrannan 1 171 10 1 717 16 Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit Insinöörit ja rakennusarkkitehdit Lähde: Tilastokeskus Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen 3

Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät maakunnittain 2014 0 10000 20000 30000 40000 Uudenmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Keski-Suomen maakunta Pohjanmaan maakunta Satakunnan maakunta Pohjois-Savon maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kanta-Hämeen maakunta 27726 28782 8671 11374 3805 8609 Työlliset insinöörit ja arkkitehdit 2014 2678 8746 Diplomiinsinöörit ja edellis- rakennusarkki edellis- Muutos Insinöörit ja Muutos 1257 arkkitehdit vuodesta tehdit vuodesta 5621 Uusimaa 27 726 513 28 782 423 1147 Pirkanmaa 8 671 212 11 374 227 4645 Pohjois-Pohjanmaa 3 805-48 8 609 57 1298 Varsinais-Suomi 2 678 4 8 746 192 4262 Keski-Suomi 1 257 76 5 621 258 Pohjanmaa 1 147 7 4 645 84 871 Satakunta 1 298 28 4 262 45 4282 Pohjois-Savo 871 1 4 282 91 1125 Päijät-Häme 1 125 0 3 666 27 3666 Kanta-Häme 944 15 3 504 22 944 3504 Mukana kymmenen suurimman yhteismäärän maakunnat. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit Insinöörit ja rakennusarkkitehdit Lähde: Tilastokeskus Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen 4

Työllisten insinöörien ja arkkitehtien osuus työllisestä korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneesta työvoimasta kymmenessä suurimmassa kaupungissa 2014, % Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit Insinöörit ja rakennusarkkitehdit Edelliset yhteensä Espoo 17,3 Vaasa 20,9 Tampere 29,5 Tampere 14,9 Lahti 18,7 Vaasa 28,1 Oulu 10,3 Jyväskylä 16,7 Espoo 27,7 Vantaa 8,7 Oulu 16,5 Oulu 26,7 Helsinki 8,6 Vantaa 15,7 Lahti 25,1 Vaasa 7,2 Kuopio 15,0 Vantaa 24,4 Lahti 6,4 Tampere 14,6 Jyväskylä 20,8 Turku 4,5 Turku 12,3 Kuopio 18,1 Jyväskylä 4,1 Espoo 10,4 Turku 16,8 Kuopio 3,1 Helsinki 7,0 Helsinki 15,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: Tilastokeskus Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen 5

Varsinais-Suomi kolmantena Suomessa 9.12.2016 Esittäjän nimi 6

Tutkimus- ja kehittämistoiminta eräissä seutukunnissa 2014 Osuus koko maan t&k-menoista Yritysten osuus Per asukas Milj. % % Koko maa 6 512,1 100,0 67,7 1 190 Helsinki 2 948,2 45,3 66,7 1 988 Tampere 813,8 12,5 75,7 2 082 Oulu 779,3 12,0 76,7 3 224 Turku 379,4 5,8 51,3 1 183 Salo 228,2 3,5 99,9 3 599 Jyväskylä 184,6 2,8 33,3 1 027 Kuopio 113,4 1,7 22,8 853 Lappeenranta 87,1 1,3 43,1 975 Porvoo 61,9 1,0 98,4 1 053 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 6,5 miljardia euroa vuonna 2014. Menot laskivat vuoden takaisesta 170 miljoonaa euroa. Yritysten tuotekehityspanostukset vähenivät 190 miljoonaa euroa eli reilut 4 prosenttia. Viestintälaitteiden tuoteryhmässä pudotusta oli lähes 90 miljoonaa euroa. Korkeakoulusektorilla tutkimusmenot kasvoivat 50 miljoonaa euroa (3,6 prosenttia) ja sektoritutkimuslaitoksissa ja muulla julkisella sektorilla puolestaan laskivat 30 miljoonaa (lähes viisi prosenttia). 9.12.2016 Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen Lähde: Tilastokeskus 7

Turku investoi vuosittain n. 1 miljoonaa euroa erityistoimenpiteisiin, joiden päätavoite on valmistavan teknologiateollisuuden, erityisesti meriteollisuuden yritysten tarvitseman osaamisen kehittäminen

Valmistavan teollisuuden ja meriteollisuuden kehittämistoimenpiteitä ovat mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Turkuun sijoitettu kone- ja hitsaustekniikan lahjoitusprofessuuri. Turun Ammattikorkeakoulun meritekniikan yliopettajan lahjoitusvirka. Turun suomalaisen yhteiskoulun lukion Merilinja (2008-). Merikoulutusfoorumi (2015-) TEMin Meriohjelman 2014-2016 osarahoitus ja kolmen hankkeen toteuttaminen (Turku Seas 2020, TRIMMI, Finbratech). Meriteollisuus ry:n (METY) imagokampanjaan osallistuminen ja osarahoitus yhdessä Porin, Rauman ja Uudenkaupungin kanssa. Turun telakan läheisyyteen perustettavan Blue Industry Park teollisuuspuiston suunnittelu ja käynnistäminen. Turku Future Technologies korkeakouluverkoston perustaminen ja ylläpito yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Teknillisen alan korkeakouluyhteistyön laaja-alainen ja pitkäjänteinen vahvistaminen strategisena kokonaisuutena.

Teknillisen alan korkeakouluyhteistyö Turussa kolme toimenpidekokonaisuutta käynnissä (1) TFT: Suomen laajin ja toimivin korkeakoulujen TKI palvelutarjotin teknologiayrityksille Turku Future Technologies yhteistyösopimus 2016-2019 allekirjoitettiin Turussa 27.10.2015 kahdeksan korkeakoulun, Turun, Rauman ja Turun seudun kehittämiskeskuksen välillä. Sopimuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen TKI -palvelujen tuotantoa, saatavuutta ja käyttöönottoa valmistavan teollisuuden yrityksissä, painopisteenä meriteollisuuden toimialan yritykset ja erityisesti PK -sektori. TFT toiminnan avainhenkilöt (T&K-päällikkö, myyntipäällikkö ja verkostokoordinaattori) aloittivat tehtävässään vuoden 2016 alussa. Alueen suurimmat valmistavan teollisuuden veturiyritykset ovat mukana rakentamassa TFT:n menestystä. (2) DI- ja YAMK -tutkintokoulutuksen lisääminen: uudet ratkaisut ja koulutuspolut tekniikan ylemmän korkeakoulutason tutkintoihin Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, Turun AMK ja Satakunnan AMK allekirjoittivat 12.11.2015 sopimuksen konetekniikan ja automaatiotekniikan DI -tutkintoon johtavan maisterikoulutuksen toteuttamisesta Lounaisrannikolla 2016 alkaen (50 aloituspaikkaa). Turun AMK on solminut sopimukset Åbo Akademin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (25+25 aloituspaikkaa) kanssa suorien koulutuspolkujen käynnistämisestä Turun AMK:sta ao. yliopistoihin DI -opintoihin sekä tähän liittyvästä opetussuunnitelmien yhteisestä valmistelusta kemian ja prosessitekniikan, viestintä- ja tietoliikennetekniikan, kone- ja energiatekniikan ja sähkötekniikan aloilla. Turun AMK valmistelee myös DI -tutkintokoulutukseen liittyviä yhteistoimintasopimuksia saksalaisten korkeakoulujen kanssa. (3) Lisää vetovoimaa ja tunnettuutta Turulle ja Varsinais-Suomelle teknologia -alueena sekä houkuttelevuutta tekniikan koulutukselle Varsinais-Suomi on Suomen kolmanneksi tärkein teknologiateollisuuden keskittymä. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto maakunnassa on 4,5, mrd euroa ja ala työllistää 26000 henkilöä sekä vastaa 50% vientituloista. Alueen imagoa ja houkuttelevuutta tekniikan alan osaamiskeskittymänä kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa mm. teknillisiin yliopistoihin suuntautuvilla kampuskierroksilla sekä kesäteekkarikampanjalla (2015 ja 2016).