Toimialue 1/HO/sk 29.10.2013 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 2.10. 2013 klo 9.03 11.50 Paikka Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, hallituksen kokoushuone, N-rakennus 2.krs Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjohtaja Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Tampereen kaupunkilähetys ry:n kehitysjohtaja Päivi Karjalainen Mummon kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toiminnanjohtaja Oili Huhtala Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön yliopistonlehtori, dosentti Anne Konu Pirkanmaan shp hallintopäällikkö, varatuomari Vuokko Ylinen Taimi ry:n puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen Johtava hoitaja (eläk.) Maisa Vehkalahti Pirkanmaan shp:n hallituksen jäsen Tuula Petäkoski-Hult, kohdat 7-10 Asiantuntijalääkäri Rainer Zeitlin Toimialuejohtaja, ylilääkäri Heikki Oksa sihteeri Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen kutsuttuna Tutkija, FM Heikki Saxén, Tampereen yliopisto kutsuttuna, asia 6 Ylilääkäri, LT Lauri Seinelä, Tampereen kaupunki kutsuttuna, asia 8 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.03. 2. Hoitoeettisen neuvottelukunnan jäsenten esittäytyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on kokouksessaan 15.4.2013 nimennyt hoitoeettisen neuvottelukunnan. Kysymyksessä on hoitoeettisen neuvottelukunnan ensimmäinen kokous. Neuvottelukunnan jäsenet esittäytyivät. 3. Hoitoeettisen neuvottelukunnan sihteerin nimeäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on neuvottelukuntaa nimetessään samalla päättänyt, että neuvottelukunta nimeää keskuudestaan sihteerin. Sihteeriksi nimettiin toimialuejohtaja, ylilääkäri Heikki Oksa. 4. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettisen neuvottelukunnan aikaisempi toiminta Neuvottelukunnan puheenjohtaja Juha Pihkala kertoi hoitoeettisen neuvottelukunnan aikaisemmasta toiminnasta. Kokouskutsun yhteydessä neuvottelukunnalle oli toimitettu edellisen neuvottelukunnan toimintakertomus.
Toimialue 1/HO/sk 29.10.2013 2 (5) 5. Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja 6. Ajankohtaista bioetiikasta Hyväksyttiin edellisen kokouksen 7.5.2013 pöytäkirja. Hoitoetiikka on osa laajempaa bioetiikan kokonaisuutta. Tutkija, filosofian maisteri Heikki Saxén Tampereen yliopistosta oli kutsuttu alustamaan bioetiikasta. Heikki Saxén valmistelee väitöskirjaa bioetiikan alueesta. Saxén kertoi, että bioetiikan tieteenalan kohteena ovat lääke- ja terveystieteiden sekä biotieteiden parista nousevat eettiset, moraaliset ja yhteiskunnalliset kysymykset. Bioetiikka on vakiintunut tieteenalana Yhdysvalloissa 1960-luvulta alkaen. Maailmanlaajuisesti bioetiikan laitoksia, instituutteja tai keskuksia on Unescon tietokannan mukaan 260 kpl. Suomessa ei tällaista ole. Suomen naapurimaista Uppsalassa on bioetiikan tutkimuskeskus ja Tarton yliopistolla on bioetiikan keskus. Bioetiikassa on keskeistä eettisen pohdinnan tuominen lähelle arkea. Keskeistä on poikkitieteellisen ja tarkastelun näkökulman laajuus. Bioetiikka haluaa korostaa demokraattista ja liberaalia pyrkimystä moniäänisyyteen ja moniarvoisuuteen. Bioetiikan alkuvaiheessa pyrittiin vastustamaan lääketieteen etiikkaa sen paternalistisuuden vuoksi. Haluttiin eettinen keskustelu pois norsunluutorneista. Viime aikoina lääketieteen etiikan ja bioetiikan välillä ei tällaista eroa enää entisessä määrin enää ole ollut. Ajankohtaisia bioeettisiä teemoja ovat globaalisuus, terveydenhuollon kustannusten nousu ja siihen liittyen priorisointi sekä uudet tekniikat. Myös kriisiaikojen bioetiikka on ollut esillä. Joissakin maissa on sairaalabioeetikkoja mukana sairaalan käytännön toiminnassa. Saxén kertoi lopuksi, että Suomeen pyritään perustamaan bioetiikan instituutti. Osittain tähän hankkeeseen liittyen syyskuun lopulla oli Helsingin yliopiston järjestämä Bioetiikan tila ja tulevaisuus Suomessa seminaari. Hoitoeettisen neuvottelukunnan keskustelussa pidettiin bioetiikan lähtökohtia oikeina. On tärkeä, että bioeettiseen keskusteluun osallistutaan hyvin laajalla rintamalla eikä se ole vain lääketieteen asiantuntijoiden varassa. Keskustelussa nousi esille myös potilaiden lisääntyvään valinnanvapauteen liittyvät mahdolliset eettiset ongelmat sekä erityisen kalliit hoidot, joista kaikki eivät voi päästä osallisiksi. 7. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012 Pirkanmaan ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus on valmistunut. Siinä kuvataan pirkanmaalaisten terveyttä ja hyvinvointia erilaisten indikaattoritietojen perusteella. Alueellinen hyvinvointikertomus antaa pohjatietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyölle. Hoitoeettisen neuvottelukunnan jäsenille oli toimitettu Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen lyhyt versio kokousmateriaalin yhteydessä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen on ollut keskeinen henkilö alueellisen hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Hän myös koordinoi Pirkanmaan alueen kuntien terveyden ja
Toimialue 1/HO/sk 29.10.2013 3 (5) hyvinvoinnin edistämistyötä. Hoitoeettisen neuvottelukunnan sihteeri Heikki Oksa esitteli ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivosen laatiman materiaalin pohjalta Pirkanmaan alueellista hyvinvointikertomusta. Maarit Varjonen-Toivonen oli estynyt saapumasta kokoukseen. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus ja sen laajamuoto löytyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Internet-sivuilta Ammattilaisille > terveyden edistäminen > hyvinvointikertomus. Ottawan terveyden edistämisen asiakirjan 1986 mukaan terveydenedistäminen on prosessi, joka pyrkii lisäämään ihmisten kykyä hallita omaa terveydentilaansa. WHO 1986 määritelmän mukaan terveys on määritelty prosessiksi joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Käytiin läpi Pirkanmaan alueellisen terveydenedistämisen koordinaation organisaatio sekä terveydenedistämisen neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnalle esiteltiin väestön taustatietoa kuvaavia indikaattoreita sekä niitä indikaattoreita, joita vähintään kaikkien Pirkanmaan kuntien toivotaan käyttävän. Esimerkkitietoja. Pirkanmaalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat koko maata ajatellen varsin samalla tasolla ja kustannusten kehitys on myös noudattanut valtakunnallista kehityssuuntaa. Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti ovat nousseet vuoden 2005 452 eurosta vuoden 2010 580 euroon. Vastaavasti erikoissairaanhoidon kustannukset per asukas Pirkanmaalla ovat nousseet vuoden 2005 757 eurosta vuoden 2010 993 euroon. Vuonna 2005 depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet oli 10,4 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä ja vuonna 2010 prosenttiluku oli 12,6 Pirkanmaalla. Vuonna 2005 Pirkanmaalaisista 75 vuotta täyttäneistä 89,9 prosenttia asui kotonaan ja vastaavasti vuonna 2010 prosenttiluku oli 90,9. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 40 64 vuotiaista oli diabeteksen vuoksi vuonna 2005 3,7 prosenttia ja vuonna 2010 4,9 prosenttia, sepelvaltimotaudin vuoksi vuonna 2005 2,1 prosenttia ja vuonna 2010 1,8 prosenttia ja verenpainetaudin vuoksi vuonna 2005 13,2 prosenttia ja 2010 11,6 prosenttia. Lastensuojelun avohoidollisten tukitoimien piirissä 0-17 vuotiaista oli vuoden aikana Pirkanmaalla vuonna 2005 4,1 prosenttia ja vuonna 2010 6,2 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17 vuotiaista Pirkanmaalla oli vuonna 2005 1 prosentti ja vuonna 2010 1,2 prosenttia tämän ikäisestä väestöstä. Tarkasteltiin myös lihavien prosenttiosuutta sukupuolen ja koulutustason mukaan. Lihavia oli eniten matalan koulutustason naisissa sekä keskitason koulutukseen saaneissa miehissä Tampereella. Pirkanmaan alueellisen terveydenedistämisen koordinaation painopisteeksi vuosina 2013-2016 on valittu 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansantautien esiintyvyyteen 2. Yhteisöllisyys, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus 3. Viestintä 4. Hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen. Käytiin myös lyhyesti läpi hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien lakien luetteloa sekä sitä, miten eri tekijät vaikuttavat terveyteen. Maailman terveysjärjestön mukaan elintavat ovat vastuussa 35 prosentista, sosioekonomiset tekijät 25
Toimialue 1/HO/sk 29.10.2013 4 (5) prosentista, perimä 15 prosentista, terveydenhuolto 15 prosentista ja ympäristötekijät 10 prosentista Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa todettiin, että alueellisen terveydenedistämisen koordinaation painopisteet ovat hyvin valittuja ja perusteltuja. Neuvottelukunnassa nousi esille kysymys mielenterveyttä kuvaamista indikaattoreista. Lyhyessä esittelyssä niitä ei juuri ollut. Tarkoitus on perehtyä seuraavassa hoitoeettisen neuvottelukunnan kokouksessa vielä perusteellisemmin hyvinvointikertomustyöhön sekä kuulla siitä, miten tietoja hyödynnetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kuntakohtaisesti. 8. Muistisairaan henkilön jatkuva kameravalvonta Asumispalveluiden kehittäjäylilääkäri Lauri Seinelä ja tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Tampereen kaupungista ovat pyytäneet hoitoeettisen neuvottelukunnan kantaa muistisairaan henkilön jatkuvasta kameravalvonnasta. Muistisairaan henkilön omaiset ovat halunneet asentaa kameran jatkuvaa valvontaa varten Tampereen kaupungin järjestämässä yksityisen tuottajan tehostetun palveluasumisen yksikössä. Kyseinen muistisairas henkilö ei ole itse pitänyt valvontaa tarpeellisena. Eettistä kannanottoa haluttiin senkin vuoksi, että kysymyksessä on ennakkotapaus. Kehittäjäylilääkäri Lauri Seinelä alusti aiheesta. Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympärivuorokauden. Tehostettu palveluasuminen rinnastetaan kotona asumiseksi. 85 prosenttia tehostetun palveluasumisen asukkaista on vähintään keskivaikeasti dementoituneita. Alustavasti ylilääkäri Seinelän mukaan on suhteuduttu jatkuvaan kameranvalvontaa tehostetussa palveluasumisessa kielteisesti, koska kameranvalvonnan on katsottu vaarantavan yksityisyyden suojaa. Tietosuojavaltuutettu on ottanut aiemmin kantaa kotihoidon kameravalvontaan ja on katsonut, että silloin esillä olleessa tapauksessa olisi huomioitava rikoslaissa olevat salakatselua ja salakuuntelua koskevat rangaistussäännökset, Myös hoitotoimenpiteiden luottamuksellisuus voisi kärsiä kameravalvonnasta. Samoin salassa pidettävää ja luottamuksellista tietoa voi siirtyä vääriin käsiin. Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa todettiin, että potilaan tai asiakkaan ilmaiseva tahto on edelleen voimassa, vaikka muistisairauden edetessä ei sitä enää pystyisi ilmaisemaan. Hoitoeettinen neuvottelukunta piti ongelmallisena myös kameravalvonnan yksisuuntaisuutta. Parempi vaihtoehto olisi skype-tyyppinen kaksisuuntainen yhteydenpito, jolloin asiakas tai potilas saisi yhteyden omaisiin niin halutessaan. Myös turvalaitteet, jotka kertovat asukkaan liikkumisesta tai liikkumattomuudesta olisi parempi vaihtoehto. Hoitoeettisessä neuvottelukunnassa omaisten huolta pidettiin oikeutettuna ja ymmärrettävänä. Omaisten näkökulmasta voi näyttää siltä, että asiakasta tai potilasta ei ehditä kiireen tai henkilökunnan vähäisyyden vuoksi hoitamaan riittävästi. Asia olisi kuitenkin selvitettävä muulla tavoin kuin kameravalvonnalla.
Toimialue 1/HO/sk 29.10.2013 5 (5) 9. Hoitoeettisen seminaarin järjestäminen Hoitoeettisen neuvottelukunnan näkemyksen mukaan jatkuvaan kameravalvontaan tehostetun palveluasumisen yksikössä ei ole perusteita. Kameravalvonta asiakkaan tai potilaan autonomiaa ja vaarantaa hoitotoimenpiteiden luottamuksellisuutta. Asiakkaan tai potilaan kielteinen suhtautuminen kameravalvontaan pätee sairauden edetessäkin. Tilanne on kuitenkin monimutkaisempi jos asiakas tai potilas itsekin aidosta haluaa kameravalvontaa. Silloinkin on otettava huomioon kameravalvonnan mahdollinen haitta asumispalveluyksikön toimintakulttuurille sekä hoidon luottamuksellisuudelle. Hoitoeettinen neuvottelukunta on järjestänyt yleensä vuosittain hoitoeettisen seminaarin. Alustavasti on suunniteltu, että seminaari olisi alkuvuodesta 2014. Keskusteltiin seminaarin aihealueista ja todettiin, että hoitopaikan valinnanvapauden lisääntymiseen liittyy eettisiä kysymyksiä. Päätettiin valmistella seminaaria hoitopaikan valinnanvapaus teeman ympäriltä. Alustava seminaaripäivä on 11.3.2014. 10. Hoitoeettisen neuvottelukunnan seuraava kokous 11. Kokouksen päättäminen Hoitoeettisen neuvottelukunnan seuraava kokous pidetään torstaina 21.11.2013 klo 9-12. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.30. Juha Pihkala Puheenjohtaja Heikki Oksa sihteeri