To 20.10.2016 klo 19.00 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Dima Slobodeniouk, kapellimestari Jevgeni Sudbin, piano Igor Stravinski: Puhaltimien sinfonioita Pjotr Tšaikovski: Pianokonsertto nro 1 b-molli op. 23 Allegro non troppo e molto maestoso - Allegro con spirito Andantino semplice - Prestissimo - Tempo I Allegro con fuoco - väliaika 20 min. - Nikolai Rimski-Korsakov: Šeherazade op.35 1. Meri ja Sinbadin laiva. Largo e maestoso. 2. Tarina Kalendarin prinssistä. Lento adagio. 3. Nuori prinssi ja prinsessa. Andantino quasi allegretto. 4. Juhlat Bagdadissa. Meri. Laiva ajautuu magneettivuoreen ja pirstoutuu. Finaali: Allegro molto. Konsertti päättyy n. klo 21. Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa www.classiclive.com
Igor Stravinski: Puhaltimien sinfonioita Oranienbaumissa lähellä Pietaria syntynyt Igor Stravinski (1882 1971) suoritti varsinaisen läpimurtonsa säveltäjänä Pariisissa vuonna 1910, jolloin Tulilintu-baletti sai ensiesityksensä. Tätä seurasivat muutaman vuoden välein baletit Petruška ja Kevätuhri, joiden jälkeen Stravinski oli viimeistään ylittänyt kynnyksen kansainväliseen kuuluisuuteen. Ennen läpimurtoaan Stravinski oli opiskellut musiikin ohella myös lakitiedettä, suorittaen oikeustieteen tutkinnon pietarilaisessa yliopistossa. Tutustuminen Rimski-Korsakoviin muutti sitten tulevaisuuden suunnitelmat lopullisesti musiikin hyväksi. Stravinski jätti kotimaansa Venäjän jo ennen Tulilinnun voittokulkua, mutta palasi vielä muutamaksi vuodeksi takaisin 1910-luvun puolivälissä. Sen jälkeen hänen kotimainaan olivat Ranskan lisäksi Sveitsi ja Yhdysvallat, jonne hän muutti Euroopan levottomuuksien tieltä 1930-luvun lopulla. Stravinskin pitkään säveltäjänuraan liittyy useita radikaaleina pidettyjä tyylinmuutoksia. 1910-luvun puolivälistä lähtien hänen tuotantoaan leimaa tyylillinen murros Kevätuhrin värikylläisyydestä kohti selkeämpää ja kuivempaa uusklassistista ilmaisua. Vuonna 1920 syntyi Puhaltimien sinfonioita (suomennettu usein myös Sinfonioita puhaltimille), joka sijoittuu edellä mainitun murroksen vedenjakajalle. Osa tutkijoista ja asiantuntijoista pitää tätä lyhyttä ja tiiviisti pakattua teosta yhtenä viimeisistä ns. venäläisen kauden sävellyksistä, osa puolestaan ensimmäisiin uusklassisiin teoksiin kuuluvana. Oli miten oli, sysäyksen sen säveltämiseen Stravinski sai, kun Revue Musicale -lehti pyysi tietyiltä säveltäjiltä lyhyttä teosta kunnioittamaan hiljattain edesmenneen ranskalaisen säveltäjän Claude Debussyn muistoa. Stravinski tarttui tilaisuuteen, olivathan he olleet Debussyn kanssa hyviä ystäviä ja arvostaneet aidosti toistensa sävellystyötä. Lehti julkaisi Stravinskin kirjoittaman koraalin, jota säveltäjä halusi kuitenkin laajentaa pian laajempiin mittoihin. Syntyi yksiosainen neljän sinfonian ketju, teos, joka koostuu selkeästi toisistaan erottuvista, tempoiltaan vaihtelevista musiikillisista rakennuspalikoista. Se ei siis ole sinfonia sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan siinä palataan sinfoniakäsitteen alkulähteille, yhteissointiin ja yhdessä soivuuteen. Stravinski itse totesi ensiesityksen yhteydessä, että se on vakava rituaali, joka muodostuu lyhyistä litanioista erilaisten homogeenisten soitinryhmien välillä. Hän sanoi myös, että tämän musiikin ei ole tarkoitus miellyttää yleisöä eikä nostattaa intohimoja. Toivon kuitenkin, että se vetoaa joihinkin sellaisista ihmisistä, joilla puhdas musiikillinen vastaanottokyky ylittää halun tyydyttää sentimentaalisia tarpeita. Puhaltimien sinfonioita sai kantaesityksensä Lontoon Queen s Hallissa London Symphony Orchestran järjestämässä venäläisen musiikin konsertissa kesäkuussa 1921 Serge Koussevitzkyn johdolla. Säveltäjä laati teoksesta uuden version sotien jälkeen, muuttaen mm. jonkin verran soitinnusta. Hannu Kivilä
Pjotr Tšaikovski: Pianokonsertto nro 1 Pjotr Tšaikovski (1840 1893) oli ensimmäisen pianokonserttonsa syntyaikoihin jo ennättänyt saavuttaa nimeä kahdella sinfoniallaan, jousikvartetolla ja eräillä orkesteriteoksilla. Yleisönsuosio on nuorelle säveltäjälle aina tärkeä asia, mutta hyvä maine musiikkiyhteisössä on sekin olennaista. Tšaikovskille tavoitteli erityisesti hieman kokeneempien säveltäjä-muusikoiden, Nikolai Rubinstein ja Mili Balakirevin hyväksyntää. Jouluaattona 1874 Tšaikovski esitti Rubinsteinille uunituoreen pianokonserttonsa Moskovan konservatorion tyhjässä pianoluokassa. Kuuluisa pianovirtuoosi, jolle Tšaikovski oli ajatellut omistaa konserttonsa, murskasi kappaleen täysin: banaalia, kömpelöä, huonosti sävellettyä ja mahdotonta soittaa. Rubinstein ilmoitti soittavansa konserton vain siinä tapauksessa, että siihen tehtäisiin merkittäviä muutoksia tiettyyn päivämäärään mennessä. Epätoivoon vaipunut Tšaikovski kieltäytyi muuttamasta nuottiakaan ja vannoi julkaisevansa teoksen sellaisenaan. Lopullinen painettu versio sisältää kuitenkin vähäisiä muutoksia alkuperäiseen käsikirjoitukseen verrattuna. Niissä on kyse vain normaaleista tarkennuksista, ei Rubinsteinin vaatimista suuren luokan revisioista. Konserton avausaihe jyhkeine pianoakordeineen on koko klassisen konserttiohjelmiston tunnetuimpia. Loisteliaisuudestaan huolimatta teema on vain osa laajahkoa johdantoa avausosalle, eikä se palaa enää milloinkaan teoksen kestäessä. Johdannon toinen erikoisuus on solistin kadenssi, joka normaalisti sijoittuu osan loppupuolelle. Ensiosan varsinainen sonaattiallegro muodostuu tiettävästi ukrainalaiseen kansanlauluun perustuvasta teemasta ja sille vastakkaisesta romanttisesta melodiasta. Toisen osan pääaihe on nuorekkaan raikas huilumelodia, jolle osan keskivaiheen herkkä valssi muodostaa kontrastia. Finaalin laukkaavalle pääaiheelle Tšaikovski on kehitellyt laulavan vastateeman. Tšaikovskin ensimmäisen pianokonserton kantaesitys ei tunnetuista syistä langennut Rubinsteinille, vaan siitä huolehti saksalainen Hans von Bülow Bostonissa 15.10.1875. Pianokonserton suoranaisena ruumiillistumana pidetty teos on alusta lähtien kuulunut johtavien pianistien ohjelmistoon kaikkialla maailmassa. Konsertto alkoi yllättäen kelvata myös Rubinsteinille hieman kantaesityksen jälkeen. Hän otti teoksen vakio-ohjelmistoonsa ilman ehtoja ja editointeja. Pekka Miettinen
Nikolai Rimski-Korsakov: Šeherazade op.35 Nikolai Rimski-Korsakovin sinfonisen Šeherazade sarjan tarina tapahtuu 800-luvun Intiassa. Sulttaani on päättänyt teloittaa kaikki 124 vaimoaan, koska hänen ensimmäinen vaimonsa osoittautui uskottomaksi. Yksi vaimoista, Šeherazade, pelastaa itsensä kertomalla sulttaanille tarinoita tuhannen ja yhden yön ajan. Sadut kiehtovat sulttaania niin paljon, että hän viivyttää Šeherazaden teloitusta ja lopulta luopuu ajatuksesta surmata kaikki vaimonsa. Sinfoninen sarja sisältää valikoituja esimerkkejä Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Ensimmäisessä osassa esitellään päähenkilöt, sulttaani itse möyryävän teeman muodossa ja Šeherazade lumoavan kauniissa viulusoolossa. Merta kuvaa keinuva barcarolarytmi. Toinen osa kertoo viisautta etsivästä prinssistä, joka pukeutuu kerjäläiseksi. Hänen melankolista luonnettaan kuvaavat puupuhaltimien resitaatiot. Kolmannessa osassa tapahtumat on sijoitettu tuntemattomaan palatsiin. Prinssiä luonnehditaan leveällä, rauhallisella jousimelodialla ja prinsessaa kauniisti kaartuvalla huiluaiheella. Finaalin alussa sulttaani on huonolla tuulella, ja Šeherazade yrittää lepyttää häntä kertomalla juhlista Bagdadissa. Toiminta siirtyy vähitellen kohti merta, ja siellä sää on muuttunut huonoksi. Laivan haaksirikkoutuminen kuvataan rajuissa bitonaalisissa purkauksissa. Myrsky laantuu lopulta, ja sulttaanin ja Šeherazaden teemat esiintyvät yhdessä onnellisen ratkaisun merkiksi. Musiikin sävy on ehdottomasti enemmän sinfoninen kuin kerronnallinen, tarinoiden kulkua ei pyritä kuvittamaan kovin tarkoin. Myöhemmin Rimski-Korsakov piti parempana soveltaa teokseensa eräänlaista itämaista yleisohjelmaa eksaktien otsikkojen sijasta. Hän jopa kiisti sulttaanin ja Šeherazaden teemojen johtoaiheluonteen todeten niiden esiintyvän teoksen kaikissa osissa erilaisessa valaistuksessa ja ilmentävän täysin erilaisia tunnelmia. Rimski-Korsakov tunnetaan yhtenä romantiikan ehdottomasti tärkeimmistä mestareista orkesteroinnin alalla. Vuonna 1888 valmistuneen Šeherazaden erittäin värikylläinen musiikki kirvoitti kohteliaisuuksia jopa Debussyltä, joka tunnetusti oli kriitikoista ankarin. Kunnianosoituksena Rimski-Korsakovia kohtaan hän myös siteerasi Šeherazadea La Mer -teoksessaan. Šeherazade on epäilemättä säveltäjänsä tunnetuin ja eniten esitetty teos, ja se voidaan lukea yhdessä Tšaikovskin pianokonserton kanssa populaariklassikoiden todellisten kestosuosikkien joukkoon. Pekka Miettinen
Dima Slobodeniouk Dima Slobodeniouk aloitti syksyllä 2016 Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibeliusfestivaalin taiteellisena johtajana. Hän on toiminut syyskuusta 2013 lähtien Galician sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana ja saanut erityisen paljon kiitosta kekseliäästä ohjelmistosuunnittelusta sekä syvällisestä ohjelmistotuntemuksesta. Ohjelmistovalinnoissa on kuultavissa hänen venäläiset juurensa, suomalaiset opiskeluvuodet sekä viime vuosien tuomat Espanja vivahteet. Slobodeniouk vierailee säännöllisesti Suomen orkestereissa, mutta on myös laajasti tunnettu Euroopan konserttilavoilla. Hän on johtanut mm. Göteborgin sinfonikkoja, Stuttgartin radio-orkesteria, Hollannin filharmonikoita, Islannin sinfoniaorkesteria sekä säännöllisesti Helsingin kaupunginorkesteria ja Radion sinfoniaorkesteria. Hänen solisteinaan ovat esiintyneet mm. Patricia Kopatchinskaja, Dmitry Sitkovetsky, Viktoria Mullova, Barbara Hannigan ja Helena Juntunen. Slobodenioukin laaja ohjelmistotuntemus kuuluu ja näkyy musiikillisten eri aikakausien rikkaana ja monimuotoisena yhdistämisenä. Mukana on sävellyksiä wieniläisklassismista aina aikamme säveltäjiin, kuten Jonathan Harvey, katalonialaissäveltäjä Benet Casablancas ja Magnus Lindberg. Nuorten muusikoiden kanssa työskenteleminen on myös lähellä Slobodenioukin sydäntä. Hänellä on ollut viime aikoina nuorisoprojekteja niin Galiciassa kuin Verbierin festivaalilla. Vuonna 2015 julkaistiin Lotta Wennäkosken teoksia sisältävä levytys Radion sinfoniaorkesterin kanssa (Ondine). Slobodenioukilla on aktiivinen yhteistyö BIS-levymerkin kanssa, ja Sebastian Fagerlundin musiikkia on tallennettu hänen johdollaan Göteborgin sinfonikkojen kanssa. Dima Slobodeniouk opiskeli viulunsoittoa Moskovan keskusmusiikkikoulussa opettajinaan Zinaida Gilels ja J. Chugajeva. Siletä hän siirtyi Moskovan konservatorion musiikkiopiston ja Keski-Suomen konservatorion kautta Sibelius-Akatemiaan opettajanaan Olga Parhomenko. Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla hän on opiskellut Leif Segerstamin, Jorma Panulan ja Atso Almilan johdolla. Muita opettajia ovat olleet mm. Ilja Musin ja Esa-Pekka Salonen.
Jevgeni Sudbin Venäläissyntyinen pianisti Jevgeni Sudbin aloitti pianonsoiton viisivuotiaana Pietarin konservatoriossa opettajanaan Lyubov Pevsner. Muutettuaan perheensä kanssa Saksaan hän jatkoi opintojaan Hanns Eisler Musikhochschulessa, josta siistyi 17-vuotta täytettyään Royal Academy of Musiciin, mistä valmistui Christopher Eltonin johdolla. Sudbin esiintyy säännöllisesti maailman tärkeissä konserttitaloissa, kuten Tonhalle, Royal Festival Hall ja Wigmore Hall, Concertgebouw ja Avery Fisher Hall, orkestereiden solistina kuin resitalistinakin. Lähiaikoina hän on konsertoinut mm. Lahdessakin vierailleiden Minnesota orkesterin ja BBC Philharmonicin solistina. Hän on ehtinyt työskennellä useiden merkittävien kapellimestareiden kanssa, kuten Vladimir Ashkenazy, Osmo Vänskä, Hannu Lintu ja Sinfonia Lahden ylikapellimestari Dima Slobodeniouk. Sudbin on myös aktiivinen kamarimuusikko ja tekee säännöllisesti yhteistyötä Ilya Gringoltsin, Julia Fischerin, Chilingirian Quartetin ja monien muiden kanssa. Sudbin äänittää BIS-levy-yhtiölle ja hänen palkitut levynsä ovat saaneet ylistäviä arvioita. Hänen Scriabin levy valittiin Telegraphin vuoden levyksi sekä palkittiin parhaasta soololevystä Cannesissa. Sudbinia on nimitetty 2000-luvun mahdollisesti suurimmaksi pianistiksi; hän on muun muassa voittanut Concertino Praga ja Lontoon Vendome -kilpailut. www.yevgenisudbin.com
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana toimi Okko Kamu syksystä 2011 kevätkauden 2016 loppuun, ja syyskauden 2016 alusta lähtien näissä toimissa kautensa aloitti Dima Slobodeniouk. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003, 2006 ja 2015. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Berliinin Filharmoniassa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Brasiliassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut vuodesta 1992 tuottoisa yhteistyö nimikkosäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo noin 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan toiminnan ydintä on ollut Hei, me sävelletään! sävellysprojektit lasten kanssa. Lisäksi ohjelmistossa on säännöllisesti lapsille ja nuorille suunnattuja koko orkesterin sekä pienryhmien konsertteja.
TULE KONSERTTIIN. To 3.11. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Guy Braunstein, kapellimestari ja viulusolisti Vaughan Williams: Leivo nousee korkeuksiin Mozart: Viulukonsertto nro 4 Brahms: Sinfonia nro 2 To 10.11. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Julian Rachlin, kapellimestari ja viulusolisti Beethoven: Viulukonsertto Tšaikovski: Sinfonia nro 4 Klo 18 Johdatus konserttiin / Aarno Cronvall Sinfonisesti yhdessä: Aplodit Orkesterille ry Johannes Brahmsin neljä sinfoniaa paljastavat säveltäjän, joka ei ollut sinfonikkona kehittyvä etsijä tai kokeilija, vaan heti valmis mestari. Näistä sinfonia nro 2 kuuluu ehdottomasti toiveklassikoihin, joka pitää kuulla säännöllisesti. Guy Braunstein avaa kahden viikon periodin, jossa solisti toimii niin konsertin viulistina että kapellimestarina. Ludwig van Beethovenin viulukonserton ensiesitys ei ollut heti menestyksekäs, ja teos vaipui unohduksiin usean vuosikymmenen ajaksi. Vaisun vastaanoton sai aikoinaan myös Pjotr Tšaikovskin neljäs sinfonia. Teosten arvo tunnustettiin vasta myöhemmin, ja nykyään ne ovat osana orkesterien ja solistien vakio-ohjelmistoa. Vuonna 2015 lahtelaisyleisönsä ihastuttanut, maailman ykkösareenoita kiertävä Julian Rachlin nousee jälleen Lahdessa lavalle, tällä kertaa sekä kapellimestarin että viulusolistin rooleissa. Liput: 30-23 aik. / 25-20 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät
VIIHDEKONSERTTEJA PÄIVÄÄN JA ILTAAN! TULE KONSERTTIIN. Pe 18.11.2016 klo 13 Pe 18.11.2016 klo 19 Sibeliustalo Elokuvamusiikin mestari John Barry Nicholas Dodd, kapellimestari Jake Nyman, juontaja Toiminnan ja tunnelman musiikkia! Yli sataan elokuvaan musiikin tehnyt Barry tunnetaan 007-tunnareistaan ja henkeäsalpaavan kauniista melodioista mm. sellaisissa ylistetyissä ja palkituissa elokuvissa kuin Elsa vapaana syntynyt, Minun Afrikkani ja Tanssii susien kanssa... To 19.2.2017 klo 16 LlSAK0NSERTTl Pe 10.2.2017 klo 13 Pe 10.2.2017 klo 19 Sibeliustalo Sata vuotta suomalaista viihdettä Markku Johansson, kapellimestari Arja Koriseva, laulu Hannu Lehtonen, laulu Ikimuistoinen aikamatka suomalaisen viihdemusiikin satavuotiseen historiaan. Tarjolla on monipuolinen kattaus kotimaisen elokuvan rakkaimpia lauluja, sotaajan merkittäviä iskelmiä, sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen lauluja kulkien aina 2000-luvulle suomalaisille rakkaiden iskelmien myötä. Lauluja linkittävät pienet tarinat ajasta ja laulujen tekijöistä. Pe 31.3.2017 klo 13 Pe 31.3.2017 klo 19 Sibeliustalo Ella Fitzgerald 100 vuotta Timothy Henty, kapellimestari Claire Martin, laulu I Got Rhythm, S Wonderful, and The Lady is a Tramp Kuplivan svengaava ilta, jolloin juhlitaan Ella Jane Fitzgeraldia, joka oli 1900-luvun merkittävimpiä jazzmuusikoita ja ehkä kaikkien aikojen tunnetuin naispuolinen jazzlaulaja. Liput: 23-30 e aik. / 20-25 e eläk. / Päiväkonsertti 20-25 e aik. ja eläk.
KAUSIKORTTI on myös etukortti muista EDUT! TEATTERIETU MUSEOETU Lahden kaupunginmuseoihin kausikortilla sisäänpääsy 5 (norm. 12-9 ) - 2 lippua / kausikortti Nepalin aarre - Treasure of Nepal Taidemuseossa 23.9.2016-29.1.2017 Lahden kaupunginteatterin Maria Jotunin Miehen kylkiluu -komedian syksyn 2016 näytöksiin kausikortilla liput etuhintaan 20 kpl (norm. 29 ). Ensi-ilta 1.10.2016. - 2 lippua / kausikortti Lippujen varaus ja lunastus vain teatterin lippukassalta puh. 0600 30 5757 (1,53 /min+pvm). avoinna arkisin ti-la klo 11-17, esityspäivinä esityksen alkuun asti www.lahdenkaupunginteatteri.fi Vain harvat ovat nähneet luostareissa ja temppeleissä eri puolilla Nepalia tavattavien esineiden valmistusta. Nepalin aarre esittelee nepalilaisia ja heidän työtään ennennäkemättömällä tavalla näyttely on kunnianosoitus näille käsityöläisille. www.lahdenmuseot.fi FINNKINO / KUVAPALATSI New York Metropolitan Opera -esitykset jatkuvat Finnkinon valkokankailla kaudella 2016-2017. Metropolitan-oopperaesityksiin liput kausikortilla 15 % alennuksella. - 2 lippua / kausikortti / näytös Wolfgang Amadeus Mozart: Don Giovanni / Live la 22.10.; Encoret ti 25.10. ja la 29.10. www.finnkino.fi
Hyödyllistä tietoa Lipunmyynti Sibeliustalon lippukassa Puh. 0600 39 3949 (1,53 /min+ pvm) Avoinna ma pe klo 12 17 (puhelinvaraukset klo 11 17), konsertti-iltoina konsertin alkuun asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia. Lippupalvelu / Makuuni Lahti, Vapaudenkatu 10 Makuuni Laune, Launeenkatu 14 Myyntipisteet kautta maan ja valtakunnallinen puhelinpalvelu: 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) 0600 10 020 (6,79 /puhelu + pvm) Lippupalvelun toimituskulu 1,50 3,50 /lippu Liput internetistä: www.lippupalvelu.fi Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti Puh. (03) 814 4460 (ma pe klo 9 16) sinfonialahti@lahti.fi Yhteydet Sibeliustalolle Linja 17 (D1) Kauppatori Sibeliustalo Ruoriniemi esim. klo 18 ja 18.35 Ruoriniemi Sibeliustalo Kauppatori esim. klo 21.10 ja 21.45 www.lahdenliikenne.fi Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki Hki klo 16.00 Lahti klo 17.35 Hki klo 17.00 Lahti klo 18.30 Lahti klo 21.00 Hki 22.30 Lahti klo 22.00 Hki 23.30 www.matkahuolto.fi Junayhteydet Hki-Lahti-Hki Z-lähijuna liikennöi joka tunti. Hki klo 16.41 Lahti klo 17.50, 17.41 18.42 Lahti klo 21.17 Hki klo 22.19, 22.17 23.19 www.vr.fi Arvoisa konserttivieras, Sibeliustalossa kuuluu! Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä moninkertaisesti, ja pyydämmekin ystävällisesti, että peitätte yskäisyn ja vältätte muitakin hälyääniä. Konsertin aikana äänittäminen, valokuvaaminen ja videointi on kielletty. Antoisaa konserttia! Lapset 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri tarjoaa muutaman kerran vuodessa lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua. Jokaisella konserttiin tulijalla pitää olla turvallisuusmääräyksistä johtuen oma paikkalippu salissa (koskee myös lapsia). Ravintolatarjoilut Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon taidokkaaseen tyyliin! Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy puh. (03) 814 2816 (ma pe klo 9 16) tai tilaa väliaikatarjoilu netistä www.sibeliustalo.fi Gift Duetto Sibeliustalon aulassa llahjatavaramyymälä, josta löydät ihania lahjaideoita ja upeita yrityslahjoja sekä Sinfonia Lahden CD-levyjä ja Sibeliuksen musiikkia. Avoinna Pääsalin konserttien sekä suurempien tapahtumien yhteydessä. shop@giftduetto.com Aplodit orkesterille ry Sinfonia Lahden ystäväyhdistys Yhdistyksen infopiste konserttien yhteydessä Metsähallissa. Lisätiedot: Puheenjohtaja Tarja Kaplas, puh. 044 523 4120, tarja.kaplas@phnet.fi
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Lahden markkina-alueen luetuin lehti, joka tavoittaa päivittäin eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat päijäthämäläiset myös verkossa. Valtakunnallisesti mitattuna Etelä-Suomen Sanomat on lukijamäärältään 9. suurin sanomalehti. Lehti tarjoaa lukijoilleen tärkeimmät uutiset alueelta ja muualta maailmasta, uutisten taustat, monipuolisia teemasisältöjä, kiinnostavia henkilöitä ja ilmiöitä. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa, Liettuassa, Tanskassa ja Puolassa. Sensonin mallasuutteet ja -entsyymit tuotetaan Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikeyritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Stala-Yhtiöt on suomalainen perheyritys, jolla on juuret syvällä suomalaisen työn, toimivan designin, kestävän materiaalin ja tinkimättömän laadun arvostamisessa. Näitä arvoja kunnioittaen Stala valmistaa pesupöytiä, altaita, jätelajitteluvaunuja, postilaatikoita ja pihamoduleja, jotka kestävät aikaa ja tuottavat iloa jokaisella käyttökerralla. Samalla tinkimättömyydellä syntyvät myös Stalatuben rakenneputket ja komponentit, joiden laatu tunnetaan ympäri maailman. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä, 21 kunnan alueella. Hämeenmaa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 2700 kanta- ja päijäthämäläistä. Osuuskaupan omistavat sen asiakkaat, ja Hämeenmaalla omistajia on jo yli 155 000. Edullisten ja luotettavien kauppapalvelujen lisäksi omistajuus palkitsee muun muassa kuukausittaisena Bonuksena. Tuloksensa osuuskauppa käyttää verkostonsa kehittämiseen ja omistajiensa palvelujen parantamiseen. MBE on strateginen valinta kumppaniksi. Autamme brändejä menestymään kasvattamalla myyntiä, nostamalla tunnettuutta sekä brändin arvoa. Markkinointiviestinnän näkemyksen lisäksi saat meiltä luovan ratkaisun ja viimeistellyn toteutuksen. Ota yhteyttä, niin tutustutaan. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.