KIRJALLINEN KYSYMYS 269/2003 vp Kuurojen opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Kuuroilla on kuulovammansa ja kuulevien yhteiskunnan ennakkoluulojen vuoksi usein rajalliset työnsaantimahdollisuudet. Nämä ennestään hankalat työnsaantimahdollisuudet ovat nyt viime vuosina heikenneet nopeasti, sillä meillä on teollisuudesta poistunut koko ajan työpaikkoja. Menneinä vuosikymmeninä kuurot saivat nykyistä helpommin töitä, koska työnantajat ottivat mielellään myös kuuroja teollisuus- ja siivoustöihin samoin kuin kuuleviakin, usein ilman alan koulutusta mutta nyt teollisuustöiden vähetessä kuurojen työllisyystilanne on heikentynyt, koska ammattitaidottomana ja kouluttautumattomana työnsaantimahdollisuudet ovat nykypäivänä heikot. Osaltaan kuurojen heikko työllisyystilanne voi johtua vääristä käsityksistä ja epäluuloista. Suuri syy on myös se, että kuurojen on usein miltei mahdotonta päästä opiskelemaan kuulevien kouluihin ja kuuroille järjestättävää ammatillista koulutusta ei ole riittävästi sekä määrän että vaihtoehtojen suhteen. Jos kuuroille luotaisiin mahdollisuus päästä opiskelemaan integroidusti kuulevien kanssa, niin heidän opiskelumahdollisuutensa moninkertaistuisivat. Koulutuksen kautta myös työnsaantimahdollisuudet paranisivat. Tämä ei kuitenkaan nykyisin onnistu, mikä johtuu opiskelutulkkien vähyydestä ja niiden saamisen rajoituksista opiskelun aikana kuuroille. Tarjoamalla riittävästi tulkkipalveluja kuurot pääsisivät opiskelemaan ja sitä kautta saisivat ammattitaitoa ja työmahdollisuuksia. Tulevien vuosien työvoimapulassa meillä ei ole varaa jättää käyttämättä kuurojen työvoimareserviä, jota nykyisellään ei ole läheskään kattavasti käytetty. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kuurojen opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien kehittämiseksi? Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 2003 Leena Rauhala /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 269/2003 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kuurojen opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien kehittämiseksi? Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioittavasti seuraavaa: Kuurojen opiskelumahdollisuuksia on parannettu vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa uudessa koulutuslainsäädännössä lisäämällä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opetuskieleksi viittomakieli. Ammatillisessa koulutuksessa viittomakielisen opetuksen antamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 26 :n mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatilliseen koulutukseen. Edellä mainitun lain 27 :n mukaan opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, jonka sairaus tai vamma on ilmeisesti esteenä koulutukseen osallistumiselle. Säännös estää kuulovammaiselta koulutukseen pääsyn kuitenkin vain siinä tapauksessa, että esimerkiksi turvallisuussyyt edellyttävät kuuloaistilta tiettyä vähimmäistasoa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n mukaan mm. vammaisuuden vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluita tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Vaikea kuulovamma on ammatillisessa peruskoulutuksessa peruste antaa opiskelijalle erityisopetusta. Saman lain 38 :n mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin oppilashuoltopalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Jos koulutuksen järjestäjä päättää järjestää erityisopetusta viittomakielisenä vaikeasti kuulovammaisille opiskelijoille joko erillisessä ryhmässä tai integroituna, vastaa koulutuksen järjestäjä opetuksen järjestämisen edellyttämistä kustannuksista tulkkauspalvelu mukaan lukien. Vaikeasti kuulovammaisen osallistuessa muuhun opetukseen kuin viittomakielellä järjestettyyn erityisopetukseen vastaa tulkkauksesta vammaispalvelulain mukaisesti sosiaalitoimi samoin kuin koulutuksen ulkopuolella tapahtuvasta tulkkauksesta. Ammatillista peruskoulutusta erityisesti kuulovammaisille järjestetään kahdessa ammatillisessa erityisoppilaitoksessa, jotka ovat Aura-instituutti Turussa ja Bovallius-ammattiopisto Pieksämäellä. Molemmat järjestävät koulutusta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, ja Aura-instituutti lisäksi tekniikan- ja liikenteen alalla sekä Bovallius-ammattiopisto luonnonvara-alalla. Kuuroja opiskelijoita on myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kuurojen liiton selvityksen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee tällä hetkellä n. 160 kuuroa opiskelutulkin avulla. Ammatillisena peruskoulutuksena koulutetaan Rovala-opistossa viittomakielen ohjaajia, jotka voivat toimia viittomia kommunikaatiossaan hyödyntävien henkilöiden ohjaus- ja avustustehtävissä. Viittomakielen ohjaajia voi olla esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Viittomakielen tulkin koulutusta annetaan ammattikorkeakouluissa. Kuurojen opiskelumahdollisuuksia on pyritty lisäämään myös perinteisen oppilaitosopetuksen ulkopuolella Viittomakielisen virtuaalikoulun 2
Ministerin vastaus KK 269/2003 vp Leena Rauhala /kd avulla. Viittomakielinen virtuaalikoulu on Kuurojen liiton, kuuden kuulovammaisten peruskoulun ja kahden aikuisoppilaitoksen hanke. Sen päämääränä on rakentaa uutta viestintäteknologiaa käyttävä viittomakielinen tietoverkossa toimiva avoin oppimisympäristö. Tavoitteena on tarjota viittomakielisiä etäopiskelumahdollisuuksia kuuroille. Opetushallitus rahoittaa kehittämishanketta. Opetushallitus ja Kuurojen liitto ovat yhteistyössä kehittäneet virtuaalista, tietoverkossa toimivaa opinto- ja uraohjauskeskusta. Keskus kokoaa, kehittää ja tuottaa viittomakielistä opintoja uraohjaukseen sekä työelämään liittyvää digitaalista materiaalia tietoverkkoon sekä tarjoaa henkilökohtaista uraohjausta ja asiantuntijapalveluita. Hankkeen kohderyhmät ovat viittomakieltä ja viittomia käyttävät kuurot, kuulonäkövammaiset, huonokuuloiset ja dysfaattiset peruskoulun päättöluokkalaiset ja lukiolaiset sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja kansanopistoissa opiskelevat nuoret. Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 269/2003 rd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att utveckla studie- och arbetsmöjligheterna för döva? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Studiemöjligheterna för döva förbättrades i den nya skollagstiftningen som trädde i kraft vid ingången av 1999 genom att teckenspråket togs in som undervisningsspråk i allmänbildande utbildning och yrkesutbildning. I yrkesutbildningen beslutar utbildningsanordnaren om undervisning ges på teckenspråk. Enligt 26 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) har den som ansöker om att bli antagen såsom studerande rätt att fritt söka till vilken yrkesutbildning han önskar. Enligt 27 i nämnda lag kan som studerande dock inte antas en person vars sjukdom eller handikapp utgör ett uppenbart hinder för att delta i utbildningen. Bestämmelsen hindrar likväl inträde för en hörselskadad bara i så fall att en viss miniminivå på hörselsinnet förutsätts av säkerhetsskäl. Enligt 20 i lagen om yrkesutbildning får studerande som till följd av bl.a. handikapp är i behov av särskilda undervisnings- eller elevvårdstjänster specialundervisning. Grav hörselskada utgör i yrkesutbildningen en grund för att den studerande skall ges specialundervisning. Enlig 38 i samma lag har studerande som får specialundervisning rätt att få sådana biträdestjänster, övriga elevvårdstjänster samt särskilda hjälpmedel vilka är en förutsättning för att de skall kunna delta i undervisningen. Om utbildningsanordnaren beslutar att ordna specialundervisning på teckenspråk för gravt hörselskadade studerande antingen i en egen grupp eller integrerat, svarar utbildningsanordnaren för de kostnader som undervisningen förutsätter inklusive tolkningstjänst. Om en hörselskadad deltar i annan undervisning än specialundervisning på teckenspråk är det enligt lagen om handikappservice socialväsendet som svarar för tolkningen liksom även för tolkning utanför utbildningen. Grundläggande yrkesutbildning särskilt för hörselskadade ordnas i två yrkesläroanstalter, nämligen Aura-instituutti i Åbo och Bovalliusammattiopisto i Pieksämäki. Båda två ordnar utbildning inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen, och Aura-instituutti dessutom inom teknik och kommunikation och Bovallius-ammattiopisto inom naturbruk. Döva studerande finns också i andra yrkesläroanstalter. En utredning av Dövas förbund visar att det för närvarande finns ca 160 döva som studerar vid en yrkesläroanstalt med hjälp av studietolk. I Rovala-opisto ordnas yrkesinriktad grundutbildning av teckenspråkiga handledare som kan sköta handlednings- och biträdesuppgifter för personer som använder tecken i sin kommunikation. Teckenspråkiga handledare kan finnas t.ex. på yrkesläroanstalter. Utbildning av teckenspråkstolkar ges i yrkeshögskolor. De dövas studiemöjligheter har i mån av möjlighet utökats även med hjälp av en teckenspråkig nätskola utanför den traditionella skolundervisningen, Viittomakielinen virtuaalikoulu. Nätskolan är ett projekt mellan Dövas förbund, sex grundskolor för hörselskadade och två vuxenläroanstalter. Den syftar till att bygga upp en öp- 4
Ministerns svar KK 269/2003 vp Leena Rauhala /kd pen teckenspråkig inlärningsmiljö på nätet som tillämpar den nya kommunikationsteknologin. Meningen är att erbjuda möjligheter till distansstudier på teckenspråk för döva. Utvecklingsprojektet finansieras av Utbildningsstyrelsen. Utbildningsstyrelsen och Dövas förbund har i samråd utvecklat ett virtuellt studie- och yrkesvägledningscentrum. Centret samlar, utvecklar och producerar digitalt material på teckenspråk på finska för studie- och yrkesvägledning samt om arbetslivet och erbjuder individuell yrkesvägledning och sakkunnigtjänster. Projektets målgrupper är döva, hörsel- och synskadade, personer med nedsatt hörsel och elever i grundskolans avgångsklass och gymnasister samt ungdomar som studerar vid en yrkesläroanstalt eller folkhögskola, vilka använder teckenspråk eller andra tecken. Helsingfors den 24 september 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5