[ Pöytäkirjaliite 1 1..1 Liikunta- ja nuorisolautakunta 1..1.1 Liikuntatoimi Sitovat tavoitteet Kuntalaisia kannustetaan harrastamaan kunto- ja terveysliikuntaa. Markkinoidaan kuntalaisille edullisia uimahallilippuja lähiseudun uimahalleihin. Liikunnan palveluketjun työstäminen ja palaute- ja seurantajärjestelmän tehostaminen kunnassa harjoitettavan liikunnan seuraamiseen. Liikuntatoimi tukee Eurajoen Jäähalli Oy:tä ostamalla jäähallilta yleisöluisteluvuoroja ja antamalla liikuntapaikkojen hoitajan jäähalliyhtiön palvelukseen noin seitsemäksi kuukaudeksi. Liikuntatoimi järjestää tasokkaat uimakoulut Liikuntapaikat pidetään siisteinä ja hyvässä kunnossa. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Liikuntatoimi on tehnyt yhteistyötä erityisesti koulutoimen sekä sosiaalitoimen Voi hyvin projektin kanssa. Koululaisille on järjestetty mm. uinninopetusta Euran ja Rauman uimahalleissa. Liikuntatoimen tukemien, uimahalli- ja vesijumppakorttien suosio on kasvanut hurjasti tänä vuonna. Vesijumppakortteja hankittiin kaikkiaan 248 kappaletta vuonna 2015. Uimahallin sisäänpääsykortteja ostettiin peräti 554 kappaletta. Myös Porin uimahallin käyttöä on alettu tukea samalla periaatteella kuin Raumankin. Liikunta- ja nuorisolautakunta jakoi huhtikuussa 2015 urheiluseuroille toiminta-avustuksia yhteensä 45 000 euroa. Kyläyhdistyksille avustuksia myönnettiin yhteensä n. 4 000 euroa. Liikuntatoimi on ostanut yleisöluisteluvuoroja Eurajoen jäähallilta tammikuulta huhtikuulle 2015 ja taas syyskuulta joulukuulle. Liikuntapaikkojen hoitaja on siirtynyt syyskuun alussa jaksotyöhön Eurajoen jäähalliin. Uimakouluihin osallistui yhteensä 78 uimakoululaista, joista tyttöjä oli 51 ja poikia 27. Kevään ja kesän 2015 aikana on Investointiohjelman mukaisesti hankittu kuntosalilaitteita ja jalkapallomaaleja liikuntakeskukseen.
TALOUS Tulot Liikuntatoimi 4 100-4 100 10 461,41-6 361,41 Menot Liikuntatoimi - 276 900 - - 276 900-274 180,86-2 719,14 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti on 255,2 Menojen toteutumaprosentti on 99,02 1..1.2 Nuorisotoimi Sitovat tavoitteet Nuorisotoimi toteuttaa perusnuorisotyötä nuorisotaloissa (Lapijoki, Kahari), erityistoimipaikoissa ja erilaisissa projekteissa. Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen, yritysten ja yksityisten tahojen kanssa. Nuorisotoimi tukee ja avustaa nuorisojärjestöjä ja nuorten ryhmiä. Nuorisotoimi osallistuu seutukunnalliseen nuorisotyöhön, jolla pyritään turvaamaan sellainen nuorisotyö jota yksittäinen pieni kunta ei pysty kuntalaisilleen yksinään tarjoamaan mm. etsivänuorisotyö ja nuorisotiedotuksen kehittäminen. Nuorisolain mukaan nuorisotoimen tehtäviin kuuluu nuorisopoliittinen toiminta. Se tarkoittaa nuorten asioiden nostamista julkisuuteen, nuorten etujen ajamista lähiyhteisöissä ja nuorten elinolojen parantamista (nuorisovaltuuston, nuorisoryhmien tukeminen, lasten- ja nuorten kuuleminen ja tiedottaminen heitä koskevissa asioissa). Kehitetään ja vahvistetaan lasten- ja nuorten kuulemisjärjestelmää, koulutetaan vaikuttamaan. Nuorten työpaja Nuorten työpaja Nosturilla on paikkansa osana Eurajoen palvelutoimintaa. Vaikka nuorisotyöttömyys on laskenut, on se edelleen kaksinkertainen yleiseen työttömyyteen nähden. Nuorten työllistyminen muodostaa pohjan paremmalle elämänhallinnalle jota työpaja toiminnallaan tukee mitä parhaimmin. Työpaja on etsivien nuorisotyöntekijöiden tärkeimpiä yhteistyökumppaneita esittäessä nuorelle pitkäaikaisempaa tukea. Pajan saamat lisätilat vaativat kunnostusta jotta käyttötarkoitus toteutuu. Pajan toimintaa on laajennettu muihin ikäluokkiin ja kuntouttavan työtoiminnan henkilöstön kanssa yhteistyö lisääntyy. Työllisyystoiminta
Kunnan työllisyystoiminnasta vastaa työpaja. Työttömien määrä on laskenut valtakunnallisesti ja toisaalta kasvanut alueellisesti. Tätä kautta erilaisten töiden ja työllistymismuotojen sekä osaajien ja tekijöiden kohtaaminen ja löytyminen on entistä vaikeampaa. Lisäksi työvoimahallinnon rahoitus on tiukentunut ja supistunut. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tästäkin syystä erityisen tärkeää. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee huomioida myös työllisyystoiminnan kautta. Pyrimme tukemaan nuorten kesätyöpaikkatuella yrityksiä työllistämään mahdollisimman monia paikkakuntamme nuoria. Nuorten työpaja järjestää kesäisin vähintään kaksi nuorten kesätyöviikkoa alle 18 vuotaiille eurajokelaisille nuorille, jotka eivät ole saaneet kesätöitä. Kesätyöviikot kestävät viisi päivää kerrallaan ja nuorille maksetaan korvaus ja tarjotaan ateria. Rahoitus tulee työllisyysmäärärahoista. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Nuorisotoimella on ollut nuorten avointa toimintaa niin Lapijoen kuin Kaharin nuorisokulttuuritalossakin. Lapijoella on vuoden alusta ollut avointa toimintaa myös 5-6 luokkalaisille. Perjantai Walkersit ovat jatkuneet entiseen malliin. Nuoria on ollut erityisen runsaasti Kaharin toiminnoissa. Lasten leireillä leiriläisten määrä on pysynyt ennallaan (109 lasta). Nuorisosihteeri on toiminut Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän puheenjohtajana sekä mielenterveys ja päihdetyöryhmän jäsenenä, jotka kumpikin toimivat moniammatillisina työryhminä. Ensimmäinen toimii myös lakisääteisenä nuorten palveluverkostona. Yhteistyössä koulun ja seurakunnan sekä naapurikuntien kanssa on toteutettu kevään ja kesän aikana ja syksylle suunniteltu useita yhteistyötapahtumia ja retkiä. Nuorisoyhdistyksille (7) kpl on jaettu toiminta-avustusta 10600,-. Yhdessä Rauman kaupungin kanssa on haettu avustusta etsivän nuorisotyöntekijän palkkaukseen ja sitä on saatu myös vuodelle 2015. Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee Eurajoella n. 20 % työajastaan tarpeen mukaan. Eurajoki liittyi maaliskuussa Nuortenideat.fi verkkodemokratiapalvelun käyttäjäksi ja asiasta tiedotettiin/opastettiin nuorisovaltuuston ja johtavien virkamiesten yhteisessä tapaamisessa. koulutus aiheesta pidettiin kaikkien alakoulujen oppilaskuntatoiminnasta vastaaville opettajille sekä yläkoulun ja lukion oppilaskunnan jäsenille. Työpajalla on ollut nuoria, mutta jonoa sinne pääsemiseen ei ole syntynyt. Työpaja sai alkuvuodesta lisätyötilaa kellarikerroksesta yhdistystoiminnan siirryttyä toiseen tilaan. Tilojen työturvallisuustarkastus tehtiin alkuvuonna. Yhteistyösopimus VALO -vaihtoehtoisen ammattikoulutuksen kehittämishankkeen kanssa on tehty ja osa -ammattitutkintoja voi jatkossa suorittaa helpommin työpajalla ollessaan. Vuoden 2015 aikana työpajalla on ollut yhteensä 15 henkilöä, joista kaksi oli naisia. Valmennettavien ikärakenne oli seuraava: 17 20 -vuotiaita oli 4 henkilöä, 21 24 -vuotiaita oli kymmenen ja yksi oli 30 -vuotias Työllistämistoiminta on takkuillut keväällä TE-keskusten määräahojen loputtua useaan kertaan ja uusien määrärahojen tuloa jouduttiin odottelemaan, mutta kaikenkaikkiaan nopean toiminnan ansiosta työllistimme tavoitteiden mukaisesti jopa 3 hlö viimevuotta enemmän. Työllistettyinä oli kunnassa vuonna 2015 yhteensä 23 henkilöä mutta usea työllistetty on ollut pitempään kuin 6 kk:tta eli henkilötyövuosien määrä on suurempi. Työllistetyistä 6 oli miehiä ja 17 naisia.
Nuorten kesätyöviikoille oli kehitetty perinteisten leirien lisäksi myös uusi toimintamalli, jolla pyrittiin työllistämään nuoria (15-17 v.) kunnan eri hallintokuntiin viikon ajaksi. Työpäivien pituus oli 6 h ja koko viikolta maksettiin palkkaa 200. Hallintokunnan piti lisäksi tarjota päivittäin lämmin ateria ja kahvi nuorille. Hallintokunnat hankkivat myös työ- ja suojavälineet ja hoitivat työnohjauksen. Idea sai erittäin hyvän vastaanoton ja kunnan hallintokunnat työllistivät yhteensä 62 nuorta ja perinteiselle leirimuotoiselle kesätyöviikolle osallistui näistä 20 nuorta. Nuorten kesätyöpaikkatukea myönnettiin yhteensä 14 400. Hakijoita oli kaikkiaan 23 yritystä ja yhdistystä(4). Tuki myönnettiin kaikille hakemuksen mukaisesti. Ensimmäistä kertaa tukea oli mahdollisuus anoa myös 2 viikon työsuhteelle. Yhtään hakemusta ei kahdelle viikolle tullut. Tuki kohdistui yhteensä 32 nuoreen.
TALOUS Tulot Nuorisotoimi 103 500 30 000 133 500 165 630-32 130 Menot Nuorisotoimi -641 960 - -641 960-656 417-14727 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti on 124% Menojen toteutumaprosentti on 102,3% Tulojen ja menojen ylittyminen johtuu työllistämistoiminnan aktiivisuudesta. Sekä aikuisia työttömiä että nuoria työllistettiin runsaasti välillä nopealla tahdilla ja kiireellä johtuen valtion rahoituksen pätkittäisyydestä, jolloin menojen ja tulojen kokonaisloppuarvio oli vaikeasti laskettavissa.