Pelastustoimen varautuminen hurrikaaneihin Meksikossa Heidi Leppäniemi Laura Savolainen Johdanto Meksikossa esiintyy sen maantieteellisen sijainnin ja yhteiskunnallinen kehitysasteen vuoksi lukuisia hasardeja, eli ympäristöllisiä uhkia, jotka voivat vaarantaa ihmisten ja muiden eliöiden elinmahdollisuuksia ja jotka vaikuttavat negatiivisesti hyvin monien meksikolaisten elämään. Tässä tutkimuksessa keskitymme näistä hasardeista yhteen, Meksikon hydrometeorologisiin hasardeihin, ennen muuta hurrikaanien tarkastelemiseen. Hurrikaanit ovat etenkin Meksikon itärannikolla ja Jukatanin niemimaalla vuosittainen ongelma. Tästä huolimatta niemimaa on valtiolle tärkeä turistikohde. Haluamme työssämme selvittää, miten hurrikaanit vaikuttavat meksikolaisten elämään, sekä kuinka meksikolainen yhteiskunta on varautunut hurrikaaneihin ja selviää niiden aiheuttamista tuhoista. Aihe on hyvin ajankohtainen syksyn 2005 aikana Meksikon itärannikkoa vaivanneiden hurrikaanien vuoksi. Erityisesti Wilma-hurrikaani aiheutti merkittävää tuhoa Jukatanin niemimaalla vuoden 2005 lokakuussa. (United 2005). Ilmiön yleisyydestä huolimatta siitä löytyy hyvin vähän tutkimuskirjallisuutta. Matkustimme itse paikan päälle Jukatanin niemimaalle vuoden 2005 joulukuun lopussa tarkoituksenamme tutkia hurrikaanien vaikutusta yhteen niemimaan tärkeistä turistikohteista, Playa del Carmeniin. Vaikka aiempaa tutkimusaineistoa aiheesta on vähäisesti, oma tutkimuksemme perustuu silti voimakkaasti erilaisten julkaisujen varaan. Lisäksi myös omilla havainnoillamme on kuitenkin tärkeä merkitys työmme kannalta. Tutkimuksessamme käyttämämme aineistot hankimme paikan päältä Meksikosta; valokuvasimme hurrikaanien aiheuttamia tuhoja, haastattelimme paikallisia ja saimme julkaisuja Mexico Cityssä sijaitsevasta luonnonhasardien tutkimuskeskuksesta CENAPREDista. Aluksi selvitämme hurrikaanien syntytapaa, yleisimipiä liikeratoja Väli-Amerikan alueella, sekä niiden vaikutuksia. Sen jälkeen perehdymme eräisiin meksikolaisiin varoitus- ja pelastusjärjestelmiin ja niiden toimintaan. Lopuksi tarkastelemme esimerkkitapauksena Wilma-hurrikaanin vaikutuksia Jukatanin niemimaan turistikohteisiin syksyllä 2005. Trooppiset hirmumyrskyt Trooppiset hirmumyrskyt kehittyvät merellä 8 15 leveyspiireillä päiväntasaajan molemmin puolin. Ne saavat alkunsa merialueella kehittyvistä matalapaineista, kun meriveden lämpötila ylittää +27 C. Myrskyt kulkevat kohti länttä pasaatituulten mukana ja voimistuvat saadessaan lisäenergiaa meriveden lämmöstä (Strahler & Strahler 1996). Trooppisessa myrskyssä on hyvin alhainen ilmanpaine, usein alle 950 mb ja kosteat tuulet kiertävät spiraalimaisesti syklonin ympärillä aiheuttaen rankkoja sateita. Myrskyn läpimitta on 150 500 km ja tuulen nopeus 120 200 km/h. Myrskyn silmässä on tyyntä ja pilvetön taivas. Siellä ilmamassat laskeutuvat alaspäin ja lämpenevät adiabaattisesti (Strahler & Strahler 1996). Läntisellä pallonpuoliskolla hurrikaanit saavat alkunsa Afrikan länsirannikolla, Karibianmerellä sekä Meksikon rannikolla. Kun hurrikaanit kulkeutuvat maalle tai 30-35 leveyspiireille, niiden energiansaanti lämpimästä merivedestä loppuu ja ne alkavat heiketä. Meksikossa hurrikaaneja esiintyy pääasiassa heinä-syyskuussa. Hurrikaanien tyypillinen kulkusuunta Väli-Amerikan alueella on Karibianmereltä pohjoiseen, länteen ja luoteeseen (kuva 1) (Strahler & Strahler 1996). Kuva 1. Hurrikaanien tyypillisimmät reitit Väli- Amerikan alueella (Strahler & Strahler 1996). 17
Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Trooppisten hirmumyrskyjen vaikutuksia Trooppisten hirmumyrskyjen aiheuttamat aallot ja vedenpinnan nousu saavat aikaan vakavimmat tuhot rannikoilla. Kuvassa 1 esitetyistä hurrikaanien tyypillisimmistä reiteistä Väli-Amerikan alueella johtuen suurin hurrikaaniuhka on Meksikossa valtion lounais- ja länsirannoilla, mutta myös itärannikolla hurrikaanien aiheuttama uhka on korkea tai kohtalainen (kuva 2). Syklonin huomattavan alhaisen ilmanpaineen vuoksi meren pinta kohoaa myrskyn keskustassa, ja myös tuulet pakkaavat vettä rannikolle nostattaen veden pintaa entistä korkeammalle. Matalapaine, tuulet ja merenlahden pohjarakenne voivat saada aikaan jopa hyökyaaltoja, ja maalla rankkasateet aiheuttavat tulvia (Strahler & Strahler 1996). Hurrikaani Wilman aiheuttamista vahingoista uutisoitiin lokakuussa 2005. Meksikon Cancunissa tulvavesi nousee hirmumyrsky Wilman riepotellessa Jukatanin niemimaata. Viranomaisten mukaan vettä on paikoitellen viidestä kahdeksaan metriä (MTV3-STT-Reuters-AFP 2005) (kuva 3). Myös Kuva 2. Hurrikaanien uhkaamat alueet Meksikossa (Sistema Nacional de Protección Civil 2004). suosittu turistikohde Playa del Carmen kärsi vaurioita, ja ainakin tuhannen asuintalon uutisoitiin tuhoutuneen (MTV3-STT-Reuters-AFP 2005). Meksikon yhteiskunnan varautuminen hurrikaaneihin Kuva 3. Cancun oli paikoin veden vallassa vielä joulukuussa 2005 (kuva: Tuukka Mäkitie 2005). Ennen matkaa saamiemme tietojen vähäisyyden vuoksi emme pystyneet muodostamaan kunnollista hypoteesia tutkimuksemme tuloksista. Matkan aikana saimme kuitenkin paikallisilta viranomaisilta tärkeää tietoa aiheesta, ja totesimme, että meksikolainen yhteiskunta on varautunut hurrikaaneihin ja niiden aiheuttamiin tuhoihin jatkuvan tutkimuksen ja erilaisten ennakointi-, varoitus- ja pelastusjärjestelmien avulla. 18
Leppäniemi, Savolainen, Pelastustoimen varautuminen hurrikaaneihin Meksikossa Ennakkovaroitusjärjestelmä SINAPROC Vuonna 1985 perustettu Meksikon kansallinen siviiliensuojelujärjestelmä SINAPROC (Sistema Nacional de Protección Civil) kehitti vuonna 2000 trooppisten syklonien ennakkovaroitusjärjestelmän SIAT CT:n (Sistema de Alerta Temprana para Ciclones Tropicales). SIAT CT on yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on luoda puitteet toiminnalle hurrikaanin aiheuttamassa kriisitilanteessa. Perustamisestaan asti ennakkovaroitusjärjestelmää on koko ajan kehitetty. Tavoitteena on ollut toiminnan selkiyttäminen sekä väestön tiedottamisen parantaminen (Secretaría de gobernación s.a. a). Vielä kymmenen vuotta sitten muun muassa Monroy (1996) arvioi laajan kansallisen tiedottamisen erilaisista pelastusjärjestelmistä ja toimimisesta onnettomuuksissa olevan Meksikossa kovin puutteellista. SIAT CT järjestelmän kautta välitetään tietoa luonnonhasardeista, jotka uhkaavat eri alueita Meksikossa, ja suojelutoimista, joita suoritetaan yhdessä väestön kanssa. SIAT CT on tärkeä toimija eritasoisten instituutioiden välisessä yhteistyössä, jonka avulla pyritään ennakoimaan hurrikaanien uhkia ja rajoittamaan niiden vaikutuksia yhteiskuntaan. Jatkuvan tutkimuksen avulla pyritään myös hurrikaanituhojen ehkäisemiseen. SIAT CT on suunnattu sekä kansalaisille että viranomaisille. SIAT CT:n avulla kansalaiset pidetään tietoisina hurrikaaniuhasta ja pyritään vähentämään pelkoa muun muassa tiedotuksen ja valistuksen keinoin. Kansalaisten on syytä tietää miten toimia hälytystilan eri vaiheissa ja miten he pystyvät missäkin vaiheessa suojelemaan perhettään ja omaisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla (Hernández Davalos 2006). Viranomaisten näkökulmasta SIAT CT auttaa osavaltioiden hallituksia ja siviilisuojelujärjestelmiä sekä monia muita kansallisia toimijoita ja vapaaehtoisjärjestöjä toimimaan yhteistyössä hurrikaanien aiheuttamien vahinkojen ja tuhojen minimoimiseksi (Secretaría de gobernación s.a. b). Eri toimijoiden kesken tavoitteena on kehittää suunnitelmia ja toimenpiteitä, jotka mahdollistavat hallinnon ja kansalaisten tehokkaan yhteistyön ja estävät siten katastrofin syntymisen hurrikaanin lähestyessä. SIAT CT perustuu viiteen seikkaan: hurrikaanin intensiivisyyteen, pyörimisnopeuteen, etenemisnopeuteen, etäisyyteen valtion alueilta ja arvioituun saapumisaikaan. Hurrikaanin intensiivisyys määritellään Saffir-Simpson -asteikon mukaan. Viisiportainen asteikko kuvaa hurrikaanin voimakkuutta, ja asteikon avulla voidaan tuulen nopeuden perusteella tehdä arvio siitä, millaista tuhoa lähestyvä hurrikaani todennäköisesti aiheuttaa mantereelle iskeytyessään. Saffir-Simpson asteikossa 1-kategorian hurrikaanit ovat heikoimpia ja 5-kategorian hurrikaanit puolestaan kaikkein voimakkaimpia. Hurrikaani luokitellaan kategoriaan 5, kun tuulennopeus ylittää 249 km/h (The Saffir-Simpson Hurricane Scale 2005). Hurrikaanin voimakkuutta mitattaessa käytetään myös hurrikaanin liikettä ja pyörimisnopeutta kuvaavaa asteikkoa. Lisäksi tutkitaan hurrikaanin etenemisnopeus, etäisyys valtion alueilta ja arvioitu saapumisaika valtion alueelle. Edellä mainittuihin tekijöihin perustuen SIAT CT on laatinut hurrikaanien varalle kaksi hälytysasteikkoa: lähentymis- ja loittonemisasteikon. Kummatkin asteikot sisältävät viisiportaisen uhkaluokituksen, jossa vaaran vakavuus ilmoitetaan eri väreillä. Hälytysasteikoissa annetaan tarkat tiedot ja ohjeet sekä viranomaisille että siviileille siitä, millaisia vaikutuksia hurrikaanilla on kussakin vaiheessa, ja millaisia toimenpiteitä eri vaiheissa on suoritettava (Secretaría de gobernación s.a. a). Instrumentación Hidrometeorológica del CENAPRED CENAPREDin tavoitteina on kehittää uutta teknologiaa hydrometeorologisten ilmiöiden valvontaan ja hälytyksiin sekä tiedonvälitykseen viranomaisten ja kansalaisten välillä (Hernández Davalos 2006). Meksikossa on ollut kasvava tarve kehittää rankkasateiden valvontajärjestelmä, sillä rankkasateet muodostavat merkittävän riskin monille Meksikon alueille. Hydrometrinen hälytysjärjestelmä perustuu mittareihin, jotka on sijoitettu eri laaksojen mittausasemiin mittaamaan mm. sademäärää, sateen voimakkuutta ja jokiuomien vedenpinnan korkeutta. Nämä tiedot rekisteröidään ja huomattavien muutosten myötä annetaan tarvittaessa varoituksia ja hälytyksiä alueen ihmisille (Hernández Davalos 2006). Miten toimia kun hurrikaani iskee? Väestölle on laadittu tarkat ohjeet siitä, kuinka hurrikaanien varalta on toimittava ja käyttäydyttävä. Viranomaiset kehottavat väestöä noudattamaan ohjeita sekä itsensä että lähipiirin turvaamiseksi. 19
Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Tehokkaan varustautumisen ja valmistautumisen muistutetaan auttavan hurrikaaneista selviämistä mahdollisimman vähäisin vahingoin (Secretaria de gobernación 2006b). Secretaria de gobernación (2006a) kuvaa SIAT CT:n toimintaa ja sitä kuinka hurrikaaneihin valmistaudutaan ja niiden aikana toimitaan. SIAT CTjärjestelmä seuraa jatkuvasti trooppisia myrskyjä ja niiden kehittymistä. Kun myrskyn havaitaan kehittyvän hurrikaaniksi, käynnistetään viisiportainen hälytysohjelma. Hurrikaanin voimakkaimman kohdan, jossa tuulen nopeus on 63 km/h, ollessa yli 72 tunnin päässä valtion alueelta, annetaan sininen hälytys. Vaara on tällöin vähäinen, mutta tiedotuksia tilanteen etenemisestä annetaan 24 tunnin välein. SINAPROC käynnistää sisäiset kommunikointijärjestelmänsä ja tiedottaa eri hallinnollisia tasoja. Väestöä kehotetaan seuraamaan tilannetta. Vihreä hälytys annetaan, kun havaittu hurrikaani on 24 72 tunnin etäisyydellä valtion alueelta ja sen todetaan mahdollisesti aiheuttavan vahinkoa. Väestöä tiedotetaan 12 tunnin välein muun muassa hurrikaanin liikeradasta ja kohdealueesta. Tässä vaiheessa aloitetaan suojautumistoimenpiteet ja määritellään evakuoinnin tarpeellisuus sekä käytettävät väestönsuojat. Keltaisen hälytyksen vaiheessa vaara on kohtuullinen; hurrikaanin etäisyys on 12 60 tuntia valtion alueelta, ja tiedotuksia annetaan kuuden tunnin välein. Väestöä kehotetaan suojaamaan omaisuutensa ja valmistautumaan evakuointiin. SINAPROC tekee arvion siviilipuolustusjärjestelmän aktivoimisen tarpeellisuudesta. Hurrikaanin ollessa enää 6-36 tunnin etäisyydellä valtion alueelta ja vaaran ollessa korkea annetaan oranssi hälytys. Tällöin aloitetaan yleiset turvatoimet: evakuointi, omaisuuden suojaaminen sekä veden, ruoan, polttoaineen ja sähkönjakelun suojaaminen. Kun hurrikaanin todetaan saapuvan 18 tunnin sisällä, vaara on hyvin korkea ja annetaan punainen hälytys. Väestön on suojauduttava ja noudatettava viranomaisten ohjeita. Kun sykloni alkaa etääntyä alueelta, siirrytään hälytysjärjestelmän loittonemisvaiheeseen. Myös etääntymisessä on viisi hälytysvaihetta. Punaisen hälytyksen aikana sykloni on vielä alle 250 km:n etäisyydellä ja suurin mahdollinen uhka on edelleen olemassa. Syklonin vaikutukset ovat huomattavia ja tuhoja tapahtuu edelleen. Tiedotuksia annetaan vähintään joka kolmas tunti. Punaisen hälytyksen aikana SINAPROC tekee mittauksia, antaa tiedotuksia, kommunikoi jatkuvasti valtiollisen ja kunnallisen tahon kanssa sekä suojelee kansalaisia ja 20 virkavaltaa mahdollisuuksien mukaan. Kansalaisilta odotetaan toisten auttamista, sekä ohjeiden seuraamista. Punaiselta tasolta laskeudutaan oranssin hälytyksen tasolle, kun trooppinen sykloni on 100 400 km:n etäisyydellä vaikutusalueelta, syklonin voimakkuudesta riippuen. Tässä vaiheessa uhka on vielä korkea ja tiedotuksia lähetetään edelleen vähintään joka kolmas tunti. SINAPROC kommunikoi ja neuvottelee muiden tahojen kanssa sekä antaa tiedotuksia ja mikäli etääntymisestä on seurannut joitain vaikutuksia, SINAPROC selvittää ja analysoi jälkituhot, kuten tulvat, vuodot ja jokien vedenpinnannousut, arvioi kiireellisimmät avustustyöt, etsinnät ja pelastustehtävät, priorisoi avustukset, tarkistaa infrastruktuurin kunnon, sekä tiedottaa keskeisten kommunikointivälineiden avulla tuhoista sekä uusista toimista. Kansalaisia pyydetään pysymään turvassa sekä seuraamaan ohjeita. Mikäli etääntymisestä ei ole seurannut tuhoja, SINAPROC informoi tapahtuneesta ja mahdollisista seurauksista. Tällöin kansalaisten tulee edelleenkin seurata ohjeita ja pysyä turvassa. Oranssilta tasolta siirrytään keltaisen hälytyksen tasolle. Tässä vaiheessa trooppinen sykloni on etääntynyt 200 500 km:ä riippuen sen voimakkuudesta. Vaara on vielä kohtuullinen ja tiedotuksia annetaan vähintään joka kuudes tunti. SINAPROC pitää yhteyttä eri tahoihin, sekä tiedottaa syklonin etääntymisestä ja sen liikeradoista. Mikäli on aiheutunut tuhoja, SINAPROC jatkaa oranssin vaiheen tehtäviään ja kansalaisten tulee seurata ohjeita, tarkistaa asuntonsa kunnon, siistiä lähialue sekä kiinnittää erityistä huomiota hygieenisyyteen käsitellessään vettä ja ruokaa. Jos tuhoja ei ole aiheutunut, SINA- PROC lopettaa neuvottelut ja yhteydenpidon kunnallisen ja valtiollisen hallinnon kanssa. Kansalaisten on kuitenkin edelleen seurattava ja noudatettava annettuja ohjeita. Seuraavaksi laskeudutaan alhaisen vaaran, vihreän hälytyksen tasolle. Sykloni on 350 750 km:n päässä ja tiedotuksia annetaan vähintään 12 tunnin välein. SINAPROC ilmoittaa syklonin liikkeistä sekä vaaran pienenemisestä. Jos tuhoja on syntynyt, asukkaat seuraavat ohjeita ja alkavat tukea puita sekä pylväitä ja ovat edelleen erityisen tarkkoja hygienian kanssa. Jos tuhoja ei ole sattunut alueella, SINAPROC sulkee väliaikaiset suojapaikkansa ja kansalaisten tulee seurata edelleen ohjeistusta. Alimmalle tasolle eli sinisen hälytyksen tasolle päästään kun vaara on enää minimaalinen. Sykloni on yli 750 km:n päässä ja tiedotuksia annetaan vähintään kerran vuorokaudessa. SINAPROC kokoaa
Leppäniemi, Savolainen, Pelastustoimen varautuminen hurrikaaneihin Meksikossa yhteen tiedot tapahtuneesta ja lopettaa erityistoimenpiteet. Ohjeiden perusteella kansalaisille on tärkeintä pysyä rauhallisena sekä noudattaa tarkoin annettuja ohjeita. Omaisuus on suojattava ennen hurrikaanin saapumista tuhojen vähentämiseksi; ikkunat on teipattava kiinni, eläimet vietävä suojaan, vesisäiliöt suljettava tai tukittava saastumisen ehkäisemiseksi, ja saatavilla on oltava koko ajan ensiapulaukku, radio paristoineen, puhdasta vettä ja säilyke-elintarvikkeita sekä tärkeät henkilökohtaiset dokumentit. Hurrikaanin jälkeen väestöä kehotetaan käyttämään vettä säännöstellen sekä varomaan kaatuvia puita, maanvyörymiä ja sähköiskuja vaurioituneista sähkölaitteista (Aguaxaca 2005). Wilma-hurrikaanin vaikutukset Playa del Carmenissa ja Cozumelissa Jukatanin niemimaalla oleilumme aikana teimme havaintoja hurrikaanien tuhoista Playa del Carmenissa. Kaupungissa oli edelleen näkyvissä monia raunioituneita rakennuksia, joita korjattiin kovaa vauhtia turisteja varten (kuva 4). Vierailimme myös niemimaan itäpuolella Karibian meressä sijaitsevalla Cozumelin saarella. Saari on tunnettu rannikoidensa koralleista sekä useista eksoottisista luontokohteistaan ja houkuttelee siten muun muassa snorklaajia ja sukeltajia. Wilma-hurrikaani sai aikaan pahaa vahinkoa saarella vuoden 2005 lokakuun lopussa. Kuitenkin jo marraskuun alussa saarelta raportoitiin nopeasti etenevistä korjaustöistä (Derechos Reservados Fideicomiso de Promoción Turística de Cozumel 2005). Haastattelimme veneretkien järjestäjää, Ramon Cruzia, joka kertoi meille saaren jälleenrakentamisesta hurrikaanin jälkeen. Cruzin (2005) mukaan Wilma aiheutti vakavia vahinkoja Cozumelin saaren infrastruktuurille, mutta saaren suojautumis- ja evakuointijärjestelmät olivat niin tehokkaat, että kuolonuhreilta vältyttiin. Wilman jälkeen koko saari oli asuinkelvoton, mm. rakennukset ja puut olivat tuhoutuneet lähes kokonaan. Cozumelin asukkaat elävät suurimmaksi osaksi turismista, joten saari oli pikimmiten saatava elvytettyä takaisin lomailijan paratiisiksi. He pyysivät ja saivat Meksikon hallitukselta erityisavustusta saaren nopeaan uudelleenrakentamiseen. Kaikki lähialueiden ihmiset pyydettiin auttamaan saaren kunnostamisessa. Talkootöiden merkitys oli huomattava, sen avulla esimerkiksi mantereelta kuljetettiin ja istutettiin saarelle puita tuhoutuneiden tilalle. Uudelleenrakentamistyö oli todella nopeaa ja kaikille työhön osallistuneille annettiin jouluna lahjaksi kalkkuna. Joulukuun lopulla vieraillessamme saarella näimme enimmäkseen jo kunnostettua aluetta. Keskustan ulkopuolella, missä asutusta oli hyvin vähän, oli edelleen havaittavissa hurrikaanin aikaansaamia tuhoja. Suurimpia tuhoja olivat kokeneet rantavyöhykkeellä kasvillisuus sekä Karibianmeren korallit. Yhteenveto Kuva 4. Karen s-ravintolan uudelleenrakentamista 29.12.2005 (kuva: Laura Savolainen). Tavoitteena oli perehtyä siihen, kuinka meksikolainen yhteiskunta on sopeutunut maata vuosittain vaivaaviin hurrikaaneihin. Aiheen kannalta tutkimuksen tekeminen sattui otolliseen aikaan, koska Karibianmerellä ja siten myös Meksikossa oli juuri syksyllä 2005 koettu hyvin voimakas hurrikaanikausi. Aihe oli siksi erittäin ajankohtainen, mikä mahdollisti siihen liittyvien kenttähavaintojen tekemisen. Havaintojen ja tutkittujen aineistojen pohjalta voidaan johtopäätöksenä todeta, että nykypäivän meksikolainen yhteiskunta on varautunut hurrikaaneihin melko hyvin ja kykenee myös selviämään niiden aiheuttamista vahingoista nopeasti. On kuitenkin huomattava, että tämä tutkimus kohdistui vain muutamaan kansallisesti tärkeään turistialueeseen, jotka saavat turismin suuren merkityksen vuoksi hallitukselta tukea hurrikaanivahinkojen korjaamiseen. Samat säännöt nopeasta jälleenrakentamisesta eivät välttämättä päde Meksikon maaseuduilla tai syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla. Vaikka tämä tutkimus on melko suppea, voi- 21
Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 daan sitä kuitenkin pitää omassa sarjassaan tärkeänä ja arvokkaana, koska aiheesta ei juuri ole julkaistu suomenkielisiä tutkimuksia tai materiaaleja. Lähdeluettelo Aguaxaca (2005). Qué hacer si se acerca un huracán? Boletin bimestral sobre agua y sociedad 1:3. Cruz, R. (2005). Suullinen tiedonanto 31.12.2005. Derechos Reservados Fideicomiso de Promoción Turística de Cozumel (2005). Cozumel, Mexico, reoports rapid recovery. 1.4.2006. < http://www.islacozumel.com.mx/ boletinwilma.asp>. Hernández Davalos, M. <marcoshd@cenapred. unam.mx> (2006). Information Request for CENAPRED. Henkilökohtainen sähköpostiviesti 3.2.2006. Monroy, J. A. (1996). Dodging disaster. Business Mexico 6:2, 47. MTV3-STT-Reuters-AFP (2005). Wilma-myrsky riehuu Jukatanilla. 4.4.2006. <http://www. mtv3.fi/uutiset/>. NOAA - Wilma (2005) Hurricane Wilma Information. 20.5.2006 <http://www.weather. gov/storms/wilma/> The Saffir-Simpson Hurricane Scale (2005) National Weather Service, USA. 1.4.2006. <http:// www.nhc.noaa.gov/aboutsshs.shtml>. Secretaria de gobernación (2006 a). SIAT CT. Sistema de Alerta Temprana para Ciclones Tropicales. 16.2.2006 <http://www.gobernacion.gob.mx/ archnov/siat.pdf>. Secretaria de gobernación (2006 b). Desastres. Guía de prevención. 16.2.2006 <http://www. proteccioncivil.gob.mx/upload/publicaciones/ Desastres_guia.pdf>. Sistema Nacional de Protección Civil (2004). El Atlas Nacional de Riesgos. Una Herramienta para la Prevención de Desastres. 8.11.2005 <http://www.disaster-info.net/lideres/ spanish/mexico2004/presenta/facilitadores/ RobertoQuass/Atlas.pdf>. Strahler, A. & A. Strahler (1996). Physical Geography. Science and systems of the human environment. 640 s. John Wiley & Sons, Inc, New York. United States Department of Commerce. National Oceanic and Atmospheric Administration (2005). Hurricane Wilma information. 28.5.2006 <http://www.weather.gov/storms/ wilma/>. 22