1. Johdanto Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu hakee INKA -kumppanuutta Vaasan Kestävät energiaratkaisut -ohjelmaan. Seudulla on tarjota osaamista Vaasan kaikkiin painopistealueisiin ja seutu on valmis ottamaan kansallisen koordinaattoriroolin jätteetön maailma ja Smart Grid -kokonaisuuksissa. Lisäksi seutu tarjoaa kokeiluympäristöiksi Skinnarila Green Campusta sekä Etelä- Karjalan tulevia jäteratkaisuja. Tätä tukee Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) energia-, sähkö-, erotus- ja konetekniikka sekä kaupallinen osaaminen, seudun kasvava yrityskanta, Venäjä osaaminen ja kontaktit sekä alueen kaupunkien sitoutuminen kokeiluympäristöihin ja innovatiivisiin hankintoihin. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun INKA tukee sisällöllisesti Lappeenrannan kasvusopimusta. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu näkee, että jätteettömässä maailmassa ja Smart Grid kokonaisuuksissa on perusteltua hyödyntää muidenkin kaupunkiseutujen yritystoimintaa ja osaamista. Erityisesti Porin, Lahden ja Kaakkois-Suomen toimijat ovat osoittaneet sitoutumista edellä mainittuihin kokonaisuuksiin. 2. Jätteetön maailma Vuonna 2030 jätteiden käsittelystä ja hyötykäytöstä on tullut Suomelle merkittävä vientituote. Suomalaiset yritykset ratkovat ja toteuttavat 50 000 100 000 asukkaan kaupunkien ja metropolien kaupunginosien jäteratkaisut kokonaisvaltaisesti ja kannattavasti koko jätteiden käsittelyn arvoketjun huomioiden. Suomessa jätelietteen hyödyntäminen, veden puhdistus, jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö ovat korkealla tasolla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palvelukonsepteja sekä älykkäästi erikoistumalla saadaan globaaleista yli 400 Mrd markkinoista oma osuutensa. Jätelietteen ja muun kierrätyskelvottoman jätteen käsittelyssä ja hyödyntämisessä tulee tarkastella koko ketjua sekä teknologisten ratkaisujen että taloudellisesti kestävän liiketoimintamallin kannalta. Suomen osaamisen yhdistäminen ja erilaisten ratkaisujen konseptointi ja kaupallistaminen luovat tulevaisuudessa mittavat vientimahdollisuudet. Seuraavassa on kuvattu jätteettömän maailman INKA ohjelman painopistealueet ja liiketoimintapotentiaali. 2.1. Jäteliete ja kierrätyskelvoton kuivajäte Perinteisten jätevedenkäsittelyratkaisujen rinnalle ja korvaamaan tulee Suomessa tuoda uusia innovatiivisia modulaarisia kokonaisratkaisuja. Tämä tarkoittaa olemassa olevien teknologioiden yhdistämistä kokonaisprosessin hoitamiseksi aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin sekä uusien innovaatioiden kaupallistamista. Kysymys ei siis ole pelkästään teknologiasta, vaan jätelietteen koko elinkaaren taloudellisesta hallinnasta. Alueellisesti toteutettu veden erotus lietteestä, hyödyllisten ainesosien erottaminen, veden puhdistus ja loppulietteen hyötykäyttö energiantuotannossa minimoivat lopullisen ongelmajätteen määrän. Suomessa tätä ketjua on tutkittu pitkään ja tulokset ovat nyt sovellettavissa käytäntöön ja kaupallistettavissa vientitoiminnaksi. Tästä esimerkkinä on uusi, LUT:n tutkimukseen perustuva, PAKU-menetelmä, joka toimii itsenäisenä yksikkönä lietteen kuivatukseen, polttoon, eri partikkelien erotukseen ja energian tuotantoon. Kun tähän prosessiin lisätään uuden sukupolven vedenpuhdistusmenetelmät ja koko jäteketjun teknis-taloudellinen hallinta on Suomeen luotavissa uutta vientiliiketoimintaa 1 000 M vuoteen 2026 mennessä. 2.2. Kiinteä kierrätyskelpoinen jäte Jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle on suuri tarve globaalisti. Ehtyvät luonnonvarat ja saastuminen pakottavat hyödyntämään jätteet nykyistä paremmin, mutta edelleen erityisesti kehittyvissä maissa jätehuolto perustuu pääasiassa kaatopaikkasijoitukseen. Suomessa jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö ovat jo hyvällä tasolla ja voimme prosesseja kehittämällä ja älykkäästi erikoistumalla saada alalle kasvavaa vientitoimintaa 500 M vuoteen 2026 mennessä. Jätteiden käsittelyyn on jo olemassa järjestelmiä, jotka erottelevat orgaaniset aineet muista sisään tulevista jätevirroista ja murskaavat jäljelle jääneet massat 2D-jakeeksi. Orgaaninen jäte voidaan edelleen hyödyntää PAKU-prosessin polttoaineena ja 2D jae raaka-aineena moderneissa komposiittimateriaalien valmistusprosesseissa. Niistä voidaan valmistaa muodonannolla uusia kulutushyödykkeitä esim. rakennus-, pakkaus- ja autoteollisuuteen.
2.3. Jätteettömän maailman kärkitoimenpiteet ja kokeiluympäristöt Vaasa ja Lappeenranta Imatra -kaupunkiseutu yhteistyökumppaneineen tarjoavat monipuoliset kokeiluympäristöt uusien konseptien todentamiseen. Esimerkkeinä näistä ovat Lappeenranta Imatra -kaupunkiseudulla koko maakunnallisen jätekäsittelyn ratkaisut ja Vaasassa vedenpuhdistuksen ja jätteenkäsittelylaitoksen integrointi. Suomalainen osaaminen sekä jo nyt laaja yrityskanta luovat erinomaisen pohjan jätekäsittelyn globaalin liiketoiminnan kehittämiseen Suomessa. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudulle ensimmäinen askel on Parikkalan päätös jätevesien puhdistuksesta kalvosuodatusmenetelmällä. Seuraavat toimenpiteet ovat Lappeenrannan seudun jätteenkäsittelyn kokonaisuuden, sekä kiinteässä että nestemäisessä faasissa olevan, suunnittelu ja toteutus. Tässä kumppaneina ovat kuntien ja oppilaitosten lisäksi seudulla mm. Lappeenrannan Energia Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Endev Oy, Sulzer Oy, Outotec Oyj, Kompotek Oy ja Gasum Oy. Jäte- ja biomassojen energiahyötykäytön ja kierrätyksen kehittämistä toteutetaan vahvassa INKA yhteistyössä Lahden Kujalan kierrätyskeskuksen ja Porin Peittoon kierrätyspuiston kanssa. Seudulle on suunnitteilla vuoteen 2020 mennessä noin 80 M investoinnit. 3. Smart Grid konseptikokonaisuus Vuonna 2030 sähköenergiajärjestelmä on vahvasti integroitunut muiden energiajärjestelmien (lämpö, kaasu, vety) kanssa. Sähköverkot toimivat markkinapaikkana sähkönkäyttäjien omistamalle pienitehoiselle tuotannolle, keskitetyille suurille voimalaitoksille, ohjattaville kuormituksille ja mobiileille energiavarastoille. Tekninen ja taloudellinen tasapaino tuotannon ja kysynnän kesken perustuu keskitetyn joustavan tuotannon lisäksi sähkönkäyttäjien ja pientuottajien aktiivisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Keskitettyjen energiantuotantojärjestelmien rinnalle on jo syntynyt ja tulee paljon omistuksellisesti ja maantieteellisesti hajautettuja järjestelmiä. Uudet hajautetut voimalat perustuvat pääosin puhtaan hiilidioksidivapaan polttoaineen käyttöön. Hajautettu puhdas sähköntuotanto on erinomainen askel ilmaston lämpenemisen hillinnässä mutta samalla myös ongelmallinen sähköenergiajärjestelmän ja -markkinoiden näkökulmasta. Sähköjärjestelmän toiminnan ehdoton vaatimus on tuotannon ja kulutuksen tasapaino lyhyellä aikavälillä. Smart Grid konseptin keskeisinä tavoitteina maailmanlaajuisesti on edistää energiatehokkuutta, tehostaa investointien hyötyjä, edistää aktiivisten sähkönkäyttäjien osallistumista markkinoille, varmistaa keskeytymätön sähkön käyttö ja luoda ratkaisuja hajautetulle pientuotannolle. Smart Grid kokonaisuuden tavoitteena on kiihdyttää edellä oleviin toimintoihin liittyvää kotimaista liiketoimintaa. Maailmanlaajuisesti liiketoimintapotentiaali on satoja miljardeja euroja. Liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti ja tarjoaa olemassa olevien tuotteiden kehittämisen lisäksi mahdollisuuksia täysin uusille tuotteille ja palveluille esimerkiksi kysynnän joustoon, itsenäisiin mikroverkkoihin ja pientuotantoon liittyvillä alueilla. Esimerkiksi Euroopassa sähkönkäyttäjien valjastaminen kysynnän jouston piiriin tarkoittaa kokonaisuutena lähes 100 Mrd investointeja. Toinen keskeinen haaste on saavuttaa mahdollisimman suuri kotimaisuusaste Suomessa toteutuvissa energiainvestoinneissa. Esimerkiksi, jos 10 % sähkönkäyttäjistä Suomessa hankkii pienimuotoisen aurinkosähköjärjestelmän, tarkoittaa tämä investointivaiheessa kokonaisuutena noin 2 Mrd liiketoimintaa. Liiketoiminnan lisäksi ilmaiseen tai kotimaiseen polttoaineeseen perustuva paikallinen energiantuotanto parantaa merkittävästi vaihtotasetta, kun tuontipolttoaineita korvataan kotimaisilla tuotteilla. 3.1. Smart Grid kärkitoimenpiteet ja kokeiluympäristöt Pilotointi- ja kehitysalustoja sekä liiketoimintamalleja kehitetään Lappeenranta Imatran, Porin ja Vaasan kaupunkiseutujen yhteistyönä hyödyntäen LUT:n ja Vaasan yliopiston vahvuusalueita. Skinnarila Green Campus on LUT:ssa toimiva ja kehittyvä tutkimus- ja kokeiluympäristö (liite 1). Green Campus kokonaisuus toimii kokeilu- ja testausalustana INKA-ohjelman toimijoiden tuotteille ja tuoteaihioille. Green Campus on tarkoitus laajentua koskemaan koko Skinnarilan niemeä aina uusi Ruohosaaren asuinalue mukaan luettuna.
Nykyhetkellä (ml. jo tehdyt päätökset) Green Campus sisältää 220 kw aurinkosähköjärjestelmän, 20 kw tuulisähköjärjestelmän, 30 kwh energiavaraston, verkkosyöttöön kykenevän sähköauton, perinteisestä toteutuksesta poikkeava sähköbussi (Cambus) latausyksikköineen, joukon sähköpolkupyöriä ja -skoottereita, ohjattavia kuormituksia ja älykkään energiahallintajärjestelmän. Suunnitteluvaiheessa ovat suuri energiavarasto (1-2 MWh akku), 1-2 tuulivoimayksikköä, aurinkosähkön mittava lisäys, yhdyskuntajätettä polttava teknisesti uudella läpimurtotekniikalla toteutettava pientuotantolaitos (sähkö, lämpö) ja bioenergiaa hyödyntävä mikro CHP-laitos. LUT:n kiinteistöjen peruskorjaus aloitetaan vuonna 2015 ja sitä ennen valmistuu yksi uudisrakennus. Tavoitteena on nollaenergiaratkaisu älykkäine ohjauksineen. Tavoitteena on myös toteuttaa Lappeenranta Imatra alueella laaja (satoja) pientalojen aurinkosähköjärjestelmä yhteistyössä INKA-ohjelman toimijoiden ja sähkönkäyttäjien kanssa. Edellä mainittuja kokeiluympäristöjä esitellään seudulla toimivassa Green Energy Showroomissa. Konsepti on saanut alkunsa seudulla toimivien yritysten halusta tuoda esille osaamisensa ja samalla verkottua keskenään tiiviimmin. Green Energy Showroomin tavoitteena on nostaa alueen kiinnostavuutta huipputeknologiaan keskittyvänä innovatiivisena toiminta-alueena jokaisen toimijan näkökulmasta sekä demonstroida kestävän kehityksen ympäristö- ja energiaratkaisuja ja niiden toimivuutta pohjoisissa olosuhteissa. 4. Vaasan ohjelmaa täydentävä osaaminen Seudun ja erityisesti LUT:n osaaminen sähkökoneissa, tuuliturbiineissa ja älykkäissä sähköverkoissa tukevat Vaasan seudun kärkien vahvistamista. Vaasan merituulipuistosuunnitelma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nostaa suomalaista tuulivoimakokonaisosaamista maailman mittakaavassa kilpailukykyiseksi erityisesti arktisilla merialueilla toimittaessa. Vaasalaisen Mervennon vankka tekniikka perustuu jo ennestään osittain LUT:n tutkimukseen. Tekniikan hintakilpailukykyä voidaan edelleen parantaa joko kehittämällä nykyistä versiota selvästi edullisempaan suuntaan tai nostamalla laitoksen tehoa ilman, että hinta nousee merkittävästi Vaasan-Uumaja Ekolautta hankkeessa voidaan toteuttaa huippumodernia tekniikkaa, esim. DC-jakelu, pyörimisnopeussäädetyt dieselgeneraattorit, sähköpropulsio, hukkalämmön talteeotto jne. LUT Energia on tutkinut kaikkia näitä aloja ja tarjoaa osaamistaan hankekokonaisuuden toteuttamiseen. 5. Innovaatiotoiminta ja kaupallistamismalli Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun vahvuuksia ovat LUT:n innovaatiotutkimus, Skinnarilan kampuksen kokonaisuus, Startup Mill- ja kasvuyrityksiä tukeva aluekiihdyttämötoiminta, joka tuottaa hyvin kasvuyritysaihioita kansallisten Vigojen edelleen työstettäväksi. Kaupallistamismallissa yhdistetään soveltava tutkimus tiiviiseen yritysyhteistyöhön (liite 2). Mallia on jo aloitettu toteuttamaan kiinteä jätteen hyödyntämiseksi komposiittituotteiden valmistuksessa. Yritysryhmä koostuu Lappeenranta Imatrakaupunkiseudun olemassa olevista yrityksistä (8 kpl), joilla on jo kansainvälistä kokemusta. Samaa mallia soveltuen tullaan käyttämään myös jätelietteen käsittelyssä. 6. Innovatiiviset hankinnat INKA -ohjelmassa julkisilla toimijoilla on merkittävä rooli tuotannon ja palveluiden järjestämisessä ja niiden valvonnassa. Lappeenranta-Imatra-seudun kunnat ja maakunnallinen hankintapalvelu hyödyntävät yritysten kilpailua ja innovatiivisuutta, kehittävät markkinoiden toimivuutta ja ottavat hallittuja riskejä innovatiivisten, julkisten hankintojen avulla. Hankinnoilla edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu sekä muut kumppanit ovat sitoutuneet tekemään innovatiivisia julkisia hankintoja. LUT:ssa on monitieteistä hankintojen johtamisen osaamista, jota voidaan soveltaa kärkiaihealueilla. Verkostojohtamisen toimintamalleja kehitetään verkoston toiminnanohjauksessa ja innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa.
Innovatiivisten julkisten hankintojen osalta kehitetään, testataan ja toteutetaan hankintaorganisaatioiden strategioita, hankintojen arvontuotantologiikkaa, PPP -toimintamalleja ja markkinoiden synnyttämismekanismeja. Julkisten hankintojen innovaatiot nähdään keskeisenä keinona luoda markkinakysyntää uudentyyppisille palveluille. Innovatiivisia ratkaisuja haetaan mm. Lappeenrannan ja Parikkalan jäteveden puhdistusinvestoinneissa. Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen kilpailutuksessa vuodelle 2014 edellytettiin, että kilpailun voittaja tarjoutuu ottamaan käyttöön kokonaan uudenlaisen hybridibussin, jota parhaillaan rakennetaan LUT:n, Saimian ja ammattiopiston yhteistyönä kaupungin ja EU:n osarahoituksella. 7. Suomalais-venäläinen yritysyhteistyö sekä investointien ja toimijoiden houkuttelu Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on tehnyt järjestelmällistä innovaatioyhteistyötä venäläisten toimijoiden kanssa yli kymmenen vuoden ajan. Kaakkois-Suomen etuna on Venäjän kasvavien markkinoiden läheisyys sekä vakaa ja luotettava toimintaympäristö. Lisäksi suurin venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa, venäläistaustaiset yritykset, venäjänkielinen koulutus ja palvelut ovat tärkeitä asioita sijoittautumista harkitseville yrityksille. Seudun kokemuksen ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen Vaasan koordinoimassa INKA -kokonaisuudessa tuo suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia viennin lisäämiseen. Kolme kertaa järjestetty, kansainvälinen EU-Venäjä-innovaatiofoorumi on yksi kansainvälisen yhteistyön ilmentymä. Viimeisimmän foorumin vuonna 2012 järjestivät Lappeenrannan kaupunki, LUT ja EBN. Kolmipäiväiseen tapahtumaan osallistui yli 800 henkilöä 38 eri maasta. Teemana oli Challenging the Future, ja energia- ja ympäristöasiat olivat keskiössä, kuten kahdessa aiemmassa foorumissakin. Seuraava foorumi järjestetään kesäkuussa 2014 ja Vaasa kumppaneineen voivat esitellä saavutuksiaan ja luoda uusia kontakteja siellä. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on tehnyt pitkäjänteistä pioneerityötä venäläisten innovaatioiden kaupallistamisessa. Seudulla on kehitetty venäläisten innovaatioiden etsimisen ja kaupallistamisen toimintamalli, Innodatabase -verkkotyökalu ja Invest in -toimintamallit. Näiden pohjalta jalostetaan palvelu, joka etsii ja tuo Suomeen Venäjältä innovaatioita ja yrityksiä. 8. Rahoitus ja suunnitellut toimenpiteet Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on alustavasti varautunut osoittamaan vuosittain 450 000 euroa jätteettömän maailman ja Smart Gridin toimenpiteisiin. LUT varautuu vuosittain osoittamaan 500 000 euroa hankkeisiin, jotka kohdentuvat yliopiston INKA -ohjelmahankkeisiin, laiteinvestointeihin ja kokeiluympäristöjen rakentamiseen. INKA -rahoitus on luonteeltaan katalyyttirahoitusta, joten Wirma Lappeenranta Oy osoittaa 2,5 henkilötyövuoden panoksen osakokonaisuuden tekemiseen ja aktivointityöhön. Rahoitusta kohdennetaan myös kokeiluympäristöjen ja testausalustojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Konkreettisena osoituksena resurssien suuntaamisesta yksin LUT on sijoittanut normaalin rahoitusmallin ulkopuolelta pelkästään vuonna 2013 yhteensä 5,4 miljoonaa euroa strategista rahoitusta vihreään energiaan ja teknologiaan liittyen. Toimenpiteet, joilla varmistetaan uuden vientiliiketoiminnan syntyminen kokeiluympäristöjen investoinneista: kokeiluympäristöjen suunnittelu yhteistyössä kansallisten kumppanien kanssa monialaisen osaamisen hyödyntäminen ongelmien ratkaisussa yksityisten investointien houkuttelu Invest in toiminta erityisesti Venäjän suuntaan kansallinen ja kansainvälinen benchmarking käyttäjät kumppaneiksi kehittämiseen (Living lab) liiketoimintamallien konseptointi ja kohdealue skaalaus innovatiivisten hankintamenettelyjen kehittäminen ja jalkautus aktivointitapahtumat ja tiedotus Liitteessä 3 on kuvattu karkealla tasolla Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun toimenpiteet ja aikataulu jätteettömän maailman ja Smart Gridin osalta.
Tulokset: 50 000 250 000 asukkaan integroidut vesi-, jäte-, lämpö- ja sähköratkaisut globaaleille markkinoille. uutta vientiliiketoimintaa alueelle 2014 2018 500 M uusia työpaikkoja 2014 2018 70 kpl Lappeenrannassa, 30. elokuuta 2013 Lappeenrannan kaupunki Juha Willberg kaupunginsihteeri Alina Kujansivu II kaupunginsihteeri Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Aki Keskinen Toimitusjohtaja
LIITE 1. Skinnarila Green Campus
LIITE 2 kaupallistamismalli
Liite 3 - Lappeenranta Imatra seudun alustavat toimenpiteet ja aikataulu