Samuli Skurnik NARINKKA- TORILTA KIESTINGIN MOTTIIN Juutalaissuvun selviytymistarina
Sisältö Esipuhe...10 Moses Skurnik kurkistus Aukko tuntemattomaan suomalaiseen taloushistoriaan...12 I PAKKOYRITTÄJÄT HAASTAVAT LÄHTÖKOHDAT...30 Juutalainen maahanmuuttajasuku...30 Uus-Juuttaanmaa... 32 Kulttuurien ristipaineissa...50 Abraham Ojanperä löysi Ida Ekmanin... 53 Taistelu kansalaisoikeuksista... 64 Murroksesta toiseen...70 Samuli Skurnik Kustannusosakeyhtiö Paasilinna www.paasilinna.fi Kustannustoimittaja Jouni Avelin Taittaja Vitale Ay, Taina Leino ISBN 978-952-2990-15-0 Painopaikka: Bookwell Oy, Juva 2013 VAIHTELEVAT PUITTEET...76 Yritykset ja perheet...76 Helsinki keskipisteenä...84 YRITTÄMISEN VUORISTORADALLA...86 Taistelua toimeentulosta...88 Nousu ja menestys...106 1910-luvun loppupuoliskon pankkiboomi... 135 Moseksen suursijoitukset: Walkiakoski, Maskin och Brobyggnad ja Suomen Vanu... 139 Kontro & Kuosmasen tähdenlento... 157 Alamäki alkaa...160 Millä rahoilla?... 182 5
II ARVIOITA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ IHMISTEN JA YHTEISTYÖVERKOSTOJEN ROOLEJA...202 Sisäpiiri ja ulkokehä...202 Ei ainoastaan bisnestä...216 Veikö Moses Skurnik vapaaherratar Sophie Mannerheimin idean?...227 Millaisia he olivat ihmisinä ja yksilöinä?...230 Ben-Zionin musikaalinen elämänpiiri... 232 Sionismia ja siirtolaisuutta... 245 MITÄ TÄMÄ KAIKKI MERKITSI?...250 Kokonaiskuva hahmottuu...250 Merkkejä sosiaalisesta noususta juutalaisten liikemiesten muutto Eiraan...260 Josef Aron Skurnikin kiinteistösijoitukset...265 Yhteiskunnallisia merkkihenkilöitä...276 Loppusaldot...286 Sukutarinan anti talouden murrosanalyysille...293 Tulonjaon muutokset kansantalouksien murroskausina...298 Kansainvälistä vertailutietoa...304 III PAKKOYRITTÄJYYDEN JÄLKEEN KOLMAS SUKUPOLVI...310 Kun suuret toiveet kariutuivat antisemitismiin ja sota-aikaan...310 Kouluajan vanhentunut rikos...316 Satans karl! Nuoruudenystävän kirje...321 Leo Skurnikin sodat...332 Hirvet korskuvat haassa...346 IV Kantonistitarina Kolmen polven inhimillinen ja yhteiskunnallinen saldo...366 Epilogi...385 Lähteet ja kirjallisuus...393 Liitteet Liite 1 Mistä oikeat vertailukohdat?...399 Liite 2 Helsingin Osakepankin (HOP) hallintoneuvoston pöytäkirja 25.10.1916 Aikalaisraportti Skurnik von Frenckell-konsortion HOP-osakkeiden ostosta Wallenbergeiltä Ruotsista...406 Liite 3 Moses ja Ben-Zion Skurnikin yhteistyöverkostot ja -kumppanit...414 Liite 4 Suvun ensimmäisen ja toisen sukupolven toiminta Helsingin juutalaisessa seurakunnassa...422 Liite 5 Suomenjuutalaisia liikemiehiä ja muita yhteiskunnallisia merkkihenkilöitä...424 Liite 6 Suomalaisia Natsi-Saksan rautaristin saajia...428 Yrityshakemisto...432 Henkilöhakemisto...437 Kiitokset...447 6 7
Olemme ihan vakuuttuneita siitä, että jos anomuksemme kuullaan, tulevat lapsemme ja jälkeläisemme, saadessaan kerran tietää, että Suomi on harrastanut heidänkin parastaan, pelkästään tämän tietoisuuden kannustamina täyttämään velvollisuutensa ahkerina ja uskollisina kansalaisina. Suomen juutalaisten patriarkkojen vetoomus vuoden 1885 säätyvaltiopäiville 8 9
Esipuhe Vastikään edesmenneeltä ministeri Max Jakobsonilta kysyttiin aikoinaan eräässä haastattelussa maahanmuuttoasioista. Jakobson totesi, ettei hän haluaisi asianosaisena ottaa asiaan kantaa. Luulen, että tämä vastaus yllätti monet. Siihen mennessä Jakobson ei nimittäin ollut juuri tuonut julkisuudessa esille sukutaustaansa. Tämä seikan tuntevalle hänen vastauksensa on toki ymmärrettävä, kuuluihan Max Jakobson yhteen Suomen vanhimmista juutalaisista suvuista ja edusti siten erästä maamme varhaisimmista maahanmuuttajaryhmistä. Myös oma sukuni isän puolelta on juutalainen maahanmuuttajasuku ja itse edustan sen neljättä polvea Suomessa. Toisin kuin Max Jakobson, en kuitenkaan tunne enää olevani maahanmuuttaja-asiassa varsinaisesti asianosainen. Haluamatta mitenkään vähätellä juurieni merkitystä voin kuitenkin todeta, että joskus vaikeaksi koettua sukunimeäni lukuun ottamatta isäni puolelta perimälläni juutalaisella sukutaustallani ei ole enää ollut mitään merkittävää päivittäistä roolia elämässäni, tekemissäni valinnoissa ja menestymisessä elämänurallani jonka toisin kuin sukuni edustajat aiemmissa kolmessa polvessa olen saanut täysin vapaasti valita. Näin hyvin eivät asiat ole kuitenkaan olleet niissä kolmessa aikaisemmassa polvessa, jolloin sukumme on asunut Suomessa. Sen tuo esille tarina, jonka aion nyt kertoa. Kun aloin joitakin vuosia sitten suunnitella tätä teosta, sen aiheenvalinta liittyi ensisijaisesti aikuisiällä heränneeseen yleiseen kiinnostukseeni juuristani niinhän meille ihmisille tuntuu käyvän, kun ikää on kertynyt riittävästi. Toisena kimmokkeena oli tutkijataustastani kummunnut kiinnostukseni sukuni aikaisempien sukupolvien yritystoimintoihin ja siihen mielenkiintoiseen aikaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alku puolella, jolloin niitä kaikista intensiivisimmin harjoitettiin. Sukuni juutalaisuus ei näin ollen ollut alun perin varsinainen kiinnostuksen kohteeni. Tätä teosta kirjoittaessani ja sen myötä tapahtuneen oppimisprosessin ohjaamana teema kuitenkin alkoi elää ja muuttua. Siten tämä kirja käsittelee nyt aiottua laajemmin sukuni maahanmuuttaja- ja juutalaistaustaa. Sukutaustani ja sen mukanaan tuomien tietojen ja tietoisuuden vuoksi uskon, että näiden tekijöiden yhdistyessä tutkijataustaani olen saanut vielä neljännessäkin polvessa tiettyä etua kertoa tämän mielenkiintoisen tarinan. Ja vaikka tämä sukulaisuus ehkä saattaa ainakin periaatteessa heikentää mahdollisuuksiani täydelliseen objektiivisuuteen, en usko siitäkään koituvan suurempia ongelmia, koska sekä minä itse että tämän kirjan lukijat ovat siitä tietoisia. Haluan esittää lämpimät kiitokseni niille tahoille ja henkilöille, jotka ovat tehneet tämän kirjan julkaisemisen mahdolliseksi: Björn ja Saara Wahlroosin säätiö, Helsingin juutalainen seurakunta ja Juutalainen kulttuurisäätiö, Ab Anglo Nordic Oy sekä Ralph Jaari. Samoin kiitän niitä lukuisia henkilöitä (ks. tarkemmin kirjan lopussa), jotka ovat eri vaiheissa kannustuksellaan, kommenteillaan, tiedoillaan ja aineistoillaan auttaneet kirjan sisällön kehittymistä tähän nyt julkaistavaan muotoonsa. Erityisen merkittävän panoksen kirjan idean ja sisällön kehittymiseen sekä tekstin sujuvuuteen ovat pyynnöstäni ulkopuolisina laaduntarkkailijoina antaneet Esko Ollila ja Jyrki Vesikansa. Lämmin kiitos myös teoksen kustannustoimittajalle Jouni Avelinille ja taittajalle Taina Leinolle sekä kustannuspäällikölle Jan Erolalle. Nurmijärvellä syyskuun 6. päivänä 2013 Samuli Skurnik 10 11
Mukana onnettomuudessa oli suomalainen tehtailija Moses Skurnik Moses Skurnik kurkistusaukko tuntemattomaan suomalaiseen taloushistoriaan Karlsbadissa Tšekkoslovakiassa tapahtui kesäkuun lopulla 1934 lentoonnettomuus. Vaikka tuhoutunut kone oli pieni ja matkustajia vain kaksi, onnettomuus sai lehdistössä poikkeuksellisen laajasti huomiota. Tuohon maailmanaikaan jo pelkkä lento-onnettomuus oli tietenkin uutisnälkäiselle lehdistölle harvinainen tapahtuma, ottihan lentomatkustaminen vasta ensiaskeleitaan. Tapahtumaa selostettiinkin monissa keskieurooppalaisissa lehdissä sivukaupalla valokuvilla ja onnettomuuden kulkua havainnollistavilla kaaviokuvilla höystettyinä. Uutisen kiinnostavuutta lisäsi roppakaupalla se, että onnettomuuden uhrina oli näyttelijäkuuluisuus Max Pallenberg (1877 1934), yksi tuon ajan eurooppalaisten teatterinäyttämöiden ja mykkäelokuvan valovoimaisimpia tähtiä. Hän oli luonut Berliinin Deutsches Theaterissa loistavan laulajan ja koomikon uran, bravuurinumeronaan mm. Kunnon sotamies švejk. Pallenbergin julkisuusarvoa vielä lisäsi hänen vaimonsa Fritzi Massary. Tämä pelkällä Die Massary -nimellä tunnettu näyttelijätär ja operettilaulajatar ( die Königin der Berliner Operette ) oli hyvinkin miehensä kanssa samaa kaliiperia oleva tähti. Juutalaistaustainen aviopari Massary Pallenberg oli aikalaistensa tietoisuudessa myös sen vuoksi, että he olivat 1933 paenneet Saksasta yhä kovakouraisemmin valtaa pitänyttä ja näyttänyttä natsihallintoa. Suomalaisittain mielenkiintoiseksi tämän kaukaisen tapahtuman tekee se, että julkaistuissa lehtikirjoituksissa onnettomuuden toisena uhrina oli henkilö nimeltä Moses Skurnik. Ulkomaisissa lehdissä häntä tituleerattiin nimikkeellä der Finnische Max Pallenberg Fabrikant, suomalainen tehtailija. Ulkomailla tapahtuvissa lento-onnettomuuksissa on vain ani harvoin mukana suomalaisia, ja 1934 se oli tietenkin vieläkin harvinaisempaa. Itse asiassa jo ylipäänsä suomalaisten liikemiesten liikkuminen ulkomailla oli varsin poikkeuksellista, lentomatkustamisesta puhumattakaan. Mikä siis tämä Moses Skurnik toiselta nimeltään Meische Moisej Smulovitsch Skurnik Moses Skurnik oli oikein miehiään ja miksi hän oli mukana tuolla tuhoon päättyneellä lennolla? Lehtijutut avasivat hieman asian tätäkin puolta. Lehdistön kannalta lisäjännitettä ja siten palstatilaa antoi myös tämän kohtalokkaan lennon tausta. Lehtitietojen mukaan Pallenberg ja Skurnik olivat molemmat eurooppalaisen yläluokan suosimien Karlsbadin (tšekin kielellä Karlovy Vary) kylpylähotellien vakiovieraita. He olivat vuokranneet tuhoon päätyneen lentokoneen yksityisesti todettuaan samoihin aikoihin lähteneen ja turvallisesti perille päässeen reittilennon kaikki paikat varatuiksi. Lento-onnettomuus tapahtui tiistaina 26.6.1934 puolilta päivin aivan Karlsbadin lentokentän läheisyydessä. Sinne onnettomuuskoneen piti, ja sinne se ohjattavuutensa osittain jo menettäneenä myös yritti laskeutua. Kone romuttui ja syttyi tuleen. Sen seurauksena koneen molemmat matkustajat Pallenberg ja Skurnik samoin kuin sitä ohjannut pilotti Tomiček menehtyivät. Tieto tästä onnettomuudesta tuli Suomeen myöhään samana iltana. Näin Moses Skurnikin työpaikalla Ab Textil Oy:ssä Helsingissä odotti seuraavana aamuna Posti- ja lennätinlaitoksessa edellisiltana 26.6. klo 22.34 vastaanotettu sähke. Kaikessa karuudessaan se kuului näin: Herr Moses Skurnik heute Mittag Flugplatz Karlsbad toedlich verunglueckt. 12 13
Flugplatzverwaltung Karlsbad. (Herra Moses Skurnik loukkaantunut tänään puoliltapäivin kuolettavasti Karlsbadin lentokentällä. Karlsbadin lentoaseman hallinto.) Moses Skurnik, joka oli syntynyt Helsingissä 1880, oli kuollessaan vasta 53-vuotias. Moses Skurnik Karlsbadissa 1926. Lento-onnettomuus herätti kiinnostuksen Nämä jo kauan sitten historian hämäriin painuneet tiedot saavuttivat minun tietoisuuteni, kun jo aikuisikään ehtineenä kiinnostuin omista juuristani. Huomioni kuitenkin kiinnittyi Moses Skurnikiin aivan sattumalta. Siitä saan kiittää edellä kerrottua lento-onnettomuutta ja Max Pallenbergia. Sukuhistoriassamme olisi toki ollut esimerkiksi kulttuurin saralta tarjolla monia muita, paljon paremmin tunnettuja merkkihenkilöitä, kuten isoäitini täti, oopperalaulajatar Ida Ekman (s. Morduch, 1875 1942). Kun olin päässyt hieman paremmin sisään tähän tapahtumaketjuun, sen esille nostamaan aihepiiriin ja mukana olleisiin ihmisiin ja kun olin myös kertonut asiasta myös omalle lähipiirilleni kuulin velipuoleltani Matti Karviselta (s. Skurnik, s. 1941) lisää lento-onnettomuudesta. Isämme oli nimittäin kertonut Matille, että suvun piirissä liikkui myös toinen, epävirallinen ja paljon mehevämpi versio. Sen mukaan yksityiskonetta ei vuokrattu siksi, että vuorokone olisi ollut täysi. Todellinen syy olisi ollut se, että pitkäaikaisina Karlsbadin kävijöinä toisensa hyvin tunteneet toverukset Pallenberg ja Skurnik eivät halunneet keskeyttää Prahassa mukavasti alkuun päässyttä ja hyvien juomien vauhdittamaa rattoisaa yhdessäoloa. Näin ollen he päättivät vuokrata aikatauluihinsa paremmin sopivan yksityisen lennon ja kutsuivat samalla myös vuokraamansa koneen kapteenin mukaan hauskanpitoon. Kotoisesta näkökulmasta lisäjännitettä tälle tapahtumasarjalle antoi vielä sekin, että Moses Skurnikin lähin työtoveri ja sisarenpoika Isaij Davidkin (1893 1968) toiselta nimeltään Isak Yitzchak Chaim Y. Davidkin olisi saattanut olla onnettomuudessa mukana. Vähän ennen matkalle lähtöään Palestiinassa asuvalle tyttärelleen Weralle lähettämässään kirjeessä Moses Skurnik oli nimittäin kertonut lähtevänsä alkukesällä Davidkinin kanssa Keski-Eurooppaan suuntautuvalle liike- Isaij Davidkin 14 15
matkalle. 1 Kirjeen mukaan heidän matkareittinsä oli kulkenut jo ennen nyt selostettua vaihetta Varsovan ja Lontoon kautta Prahaan. Siksi he olivat Prahan lento kentällä molemmat Pallenbergin seurassa. Prahasta lähtevällä yksityislennolle Davidkin ja jo aiemmin matkaseurueen jättänyt Jaari eivät enää onnekseen osallistuneet. Moses Skurnik operoi jo varhaisessa vaiheessa kansainvälisillä kentillä Mutta mitä tekemistä Moses Skurnikilla oli Varsovassa, Lontoossa ja Prahassa? Minkä sortin liikemies hän oikein oli? Onnettomuuden saama julkisuus ei jäänyt vain Keski-Eurooppaan, vaan se noteerattiin näkyvästi myös Suomessa. STT:n uutisoinnissa Moses Skurnikia luonnehdittiin epiteetillä ett inom affärsmannakretserna i Helsingfors allmänt kännt namn [ ] en erkänt förmåga som affärsman (Helsingin liikemiespiireissä yleisesti tunnettu [ ] tunnustettu liikemieskyky). Kun jatkoin sukuarkistojemme penkomista ja törmäsin näihin lehtileikkeisiin, aloin kiinnostua yhä enemmän tästä itselleni siihen mennessä täysin tuntemattomaksi jääneestä mutta merkittävältä vaikuttaneesta henkilöstä. Uteliaisuuttani lisäsi se, että historian harrastajana en ollut lukemieni taloushistoriallisten teosten sivuilla koskaan törmännyt tähän liikemiespiireissä tunnetuksi ja tunnustetuksi liikemieskyvyksi luonnehdittuun henkilöön. Kun hänellä kuitenkin oli sama, suomalaisittain harvinainen sukunimi kuin minulla, niin kuvittelin, että tuskinpa hän ihan sattumalta oli päässyt livahtamaan silmieni ohi. Kun varmistin sukupuustamme, että Moses Skurnik oli isosetäni, mieleeni alkoi hämärästi muistua, että isäni oli ehkä maininnut tämännimisestä rikkaana pidetystä sukulaismiehestä. Sen sijaan siitä, mitä Moses Skurnik oli elinaikanaan tehnyt, minulla ei ollut vielä tässäkään vaiheessa harmainta aavistusta muuta kuin tuo edellä olleessa sähkeessä hänen työpaikakseen mainittu Ab Textil Oy. Santeri Jacobssonin muistokirjoitus avasi näköaloja Jatkaessani sukuarkistojemme penkomista kaverinani nyt sattumoisin noihin aikoihin aivan naapurissani asunut pikkuserkkuni, Moseksen pojanpoika Hillel Skurnik (1936 2001) sain häneltä käsiini Santeri Jacobssonin (1883 1955) Helsingin Sanomiin kirjoittaman Moses Skurnikin nekrologin eli muistokirjoituksen. Jacobsson oli ministeri Max Jakobsonin setä. Aikalaisilleen Santeri Jacobsson hän kirjoitti sukunimensä nimenomaan näin oli kuitenkin ennen kaikkea kansalaisaktivisti ja suomenjuutalaisten kansalaisoikeustaistelun tulisieluinen keulakuva. Hänet tunnettiin myös vakaumuksellisena sosialistina ja Siperiaan karkotuksenkin kokeneena aktivistina. Santeri Jacobssonin kirjoittama nekrologi on kirjallisena suorituksena upea ja sisällöltään sykähdyttävä. Erityisen jännitteen hänen kirjoittamansa teksti, joka on päivätty Lauritsalassa 29.6.1934, saa kuitenkin kahdesta siihen liittyvästä yksityiskohdasta. Näistä ensimmäinen on Santeri Jacobssonin oma yhteiskunnallinen asema poliittisessa vasemmistossa. Hän tarkkaili tehtailija Moses Skurnikia tavallaan barrikadin toiselta puolelta 1 Kirjan kirjoittamisen loppuvaiheissa sain vielä Kaj Jaarilta (s. 1934) tiedon, että matkaseurueeseen oli kuulunut alkumatkasta myös hänen isänsä Fabian Fajo Jankelow, myöhemmin Jaari (1907 1962), joka sittemmin tuli tunnetuksi vaatetustehdas Mallio Oy:n omistajana ja johtajana sekä Kappakeskus Pukevan perustajan Ruben Jaarin pikkuveljenä. Matkan aikana Jaari sai sähkeitse tiedon perheenlisäyksestä, siis tietolähteenäni toimineen Kajn syntymästä. Sukututkimusinnostus tiivistyy. Moses takana taulussa. Edessä oikealta Hillel Moseksen pojanpoika ja Samuli Skurnik, takana Israelin serkkuni Yoram ja Rachel Sebba. 16 17