AALTO-passi. Oma nimi:

Samankaltaiset tiedostot
Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

Jyväskylä Valon kaupunki

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

SURF IDEA BOOK YOUR IDEA. OUR SURFACES.

HARALD HERLIN - OPPIMISKESKUS. Tulevaisuutta tehdään täällä

Jokaisen Oma Ympäristö

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

Kulttuurikansion toteutus

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Metropolian uusi hybridi KAMPUS. Planning of an interactive and multisensory campus

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1: KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

JOKIKATU 2 EKSPONENTIAALISIA MAHDOLLISUUKSIA

Amanuenssi-museolehtori, FT Kirsi Hänninen

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Lahden arkkitehtuuripoli0ikka ja taide kaupunki0lassa

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

PUUSTAMO. Yksilöllistä puusepäntyötä Kuusamosta. Aidot puuovet Loimu-ovet Oma-ovi - erikoisovet Julkisten tilojen puurakenteiset ovet

Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva


A P A R T O F D U U R I G R O U P JULKISIVUT IDEAT JA RATKAISUT LAADUKKAISTA MATERIAALEISTA. TYYLILLÄ JA KESTÄVYYDELLÄ.

Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla Peurunka

KIINA. Työssäoppiminen 2018

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI TEHTÄVÄT

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

Käpylän elävä keskipiste

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME

Tämän leirivihon omistaa:

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

1. Tuolta se tulee, tuolta se tulee Seinäjoen rautatieasema. 2. Katkennus taival Hotelli-ravintola Alma, Ruukintie 4

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

MAAILMAN PARAS KOULU TULEVAISUUDEN KOULU OPPIMATERIAALI LAPSILLE

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

Hanna Keskinen, puistosuunnittelupäällikkö Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti. Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

Erään työväentalon matka sodasta rauhaan

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Viikinmäki, Kivikaupunki / Ajatuksia valosta

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Sammontalo. Koululaiset

Amsterdam, vanha keskusta. Gdansk

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

muistijärjestelmä Ympäröivä aisti-informaatio Tiedon valikoiminen tarkkaavaisuuden avulla taustatietoa muistista MUISTI 7

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

Oiva sijainti Helsinki- Oulu. Tähän parempi kartta välimatkoineen Oulu -kasvukäytävällä. Vaasa SEINÄJOKI. Jyväskylä. Tampere.

TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla.

SEPÄNKATU KUOPIO

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

1 2 / K O U V O L A N Y D I N K E S K U S T A R Y

Säily&ämisen hallintasuunnitelmat Conserva5on Management Plans. Tommi Lindh, johtaja Alvar Aalto - sää5ö , Villa Lande, Kemiö

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

Lavastajanpolkua laajennetaan palvelemaan tonteille ajoa ja vieraspysäköintiä.

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

Hangon asemakaavaluonnos

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

TERVETULOA MEILLE LAUTA KAINALOSSA TULEVALLE JA LAPSIPERHEELLE SUOSITTELEN KÄYNTIÄ DUUDSONIT ACTIVITY PARKISSA.

Fellert Akustiikkajärjestelmä

As Oy Liedon Härkätien Klubinranta Valkeaa unelmaa joen varrella

Kuvat ovat tärkeä osa Espoon kaupungin viestintää, ja siksi ne on suunnitellaan ja valitaan huolellisesti.

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT

Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

Kooste yleisötilaisuudesta

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

Onks tääl tämmöstäki ollu?

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

06/07 Darmstadt, Saksa

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5

Transkriptio:

AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan vieressä olevaan ympyrään.

Seinäjoen Aalto-keskus muodostuu Alvar Aallon suunnittelemista kuudesta rakennuksesta: Lakeuden Ristin kirkosta, seurakuntakeskuksesta, kaupungintalosta, kirjastosta, teatterista ja valtion virastotalosta. Rakennukset sijoittuvat aukion, Kansalaistorin ympärille. Täysin arkkitehdin suunnitelmien mukaan toteutettu kokonaisuus on edustavin esimerkki Alvar Aallon kaupunkikeskuksista maailmassa. Mitkä Aalto-keskuksen rakennukset löydät pienoismallista? Sinisyyttään hohtava kaupungintalo antaa rakennukselle mieleenpainuvan ilmeen. Alvar Aalto kehitti melko epätavallisen pintamateriaalin, jota käytettiin 1960-luvun alussa ensimmäisiä kertoja julkisivun materiaalina. Arvaatko, mikä tämä materiaali on nimeltään? Pintamateriaali muuttaa sävyään valaistuksen mukaan. Minkä värisävyn havaitset siinä juuri nyt?

Rakennusten rakenteet, mitat, muodot, pinnat ja värit sekä eri rakennusten väliset tilat pihoineen, puistoineen, katuineen ja toreineen ovat ainutlaatuisia. Lisäksi kasvillisuus, mahdolliset vesielementit ja ihmiset luovat paikan erityispiirteet tekevät paikan hengen. Käyskentele Aalto-keskuksessa rauhassa. Silmäile ja tunnustele. Pystytkö kuvailemaan keskusta yhdellä tai kahdella sanalla? Onko Aalto-keskuksen paikan henki mielestäsi tiivis, avara, matala, ylevä, arkinen, juhlava, ystävällinen, torjuva, iloinen, synkkä vai jotain mielikuvituksellisempaa? Kaverisi voi kokea paikan eri tavoin kuin sinä itse. Alvar Aalto oli päätyönään arkkitehti, lisäksi hänet tunnetaan esineiden muotoilijana. Vähemmän tiedetään, että hän jossain määrin maalasi myös tauluja ja suunnitteli veistoksia. Etsi Lakeuden Ristin kellotornin juurelta Aallon suunnittelema Kyyhkynen lähteellä -veistos. Sen tekemiseen tarvittavat varat on lahjoittanut seinäjokelainen apteekkari Hellin Hokkanen kirkon rakentamisen aikoina 1950 60-lukujen taitteessa. Mistähän materiaalista veistos on tehty?

Alvar Aalto suunnitteli rakennuksiinsa myös sen yksityiskohdat, kuten lamput ja ovenkahvat. Kuvan ovenkahva löytyy seurakuntakeskuksesta. Voit huomata, että Alvar on saattanut tehdä oman kahvansa sekä lyhyille että pitkille ihmisille. Ota tukeva ote minkä tahansa Aalto-keskuksen ulko-oven kahvasta. Tunne se kädessäsi. Miltä kahva tuntuu? Onko siihen helppo tarttua? Houkutteleeko kahva astumaan sisään rakennukseen? Kosketuksen kautta saamme mukavia tai epämukavia muistoja ja mielikuvia.

Arkkitehtuuria voidaan ajatella ihmiskehon vertauskuvana: rakenne on sen luusto, rakennuksen tekniset järjestelmät ovat verenkierto; rakennuksen pinnat, materiaalit, muodot ja värit muodostavat sen ihon. Rakennuksen materiaalit ja niiden sijoittelu vaikuttavat huomattavasti sen välittämään viestiin ja tunnelmaan. Kiiltävä pinta tuo ominaisluonteensa parhaiten esiin, kun se rinnastuu karkeaan pintaan. Ihmisen kokemus rakennuksen pinnoista ei perustu pelkästään näköhavaintoon. Pinnan kosketus, tilan akustiikka ja jopa tuoksut vaikuttavat syntyvään mielikuvaan. Tutki ja vertaile erilaisia pintoja, joita Aaltokeskuksesta löydät. Miten monta erilaista pintaa ja materiaalia mahdatkaan löytää? Mittakaavalla arkkitehdit säätelevät tilan tuntua. Valtaa ilmentävissä ja palvelevissa tiloissa on aina käytetty korostetun korkeita huoneita. Kaupungeissa ja kunnissa valtuusto käyttää korkeinta valtaa päätöksiä tehdessään. Tämän takia Alvar Aalto halusi korottaa kaupungintalon valtuustosalin korkeaksi monumentiksi. Toisto ja rytmi tuovat oman lisänsä mittakaavan kokemiseen. Se tulee ilmi mm. valtuustosalin riippuvissa, Alvarin suunnittelemissa lampuissa. Laske, kuinka monta tällaista lamppua valtuustosalissa on.

Seinäjoen Alvar Aallon kirjastoa on pidetty yhtenä hänen kauneimmista kirjastoistaan. Aaltoa sanotaan valon ja varjon mestariksi. Hyvät arkkitehdit ovatkin aina ymmärtäneet luonnonvalon merkityksen osana arkkitehtuuria. Sisätiloja suunniteltaessa on tajuttava, mihin aikaan ja millä tavalla valo tulee tilaan. Valo itsessään ei ole mitään, ennen kuin se kohtaa jonkin pinnan, muodon tai värin. Valo matkustaa siis ilman läpi varsin näkymättömänä. Tutki Aallon kirjastoon siivilöityvää luonnonvaloa päiväsaikaan. Erityisen otollista se on, jos aurinko paistaa. Miten valon tulokulma vaikuttaa valon määrään ja sen luomaan tunnelmaan? Osaatko kertoa sanoin, millä tavoin valo siivilöityy kirjoihin ja seinäpintoihin? Käy vielä katsomassa kirjaston ulkopuolella, uutta Apila-kirjastoa vastapäätä, millaisen rytmin ikkunasäleikkö luo. Mitä ajattelet siitä?

Nykyään Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon kuuluva Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon rakennus on Alvar Aallon ensimmäisiä julkisia töitä. Se rakennettiin vuosina 1924 1925 Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin esikuntataloksi. Suojeluskuntajärjestö oli vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestö, joka toimi Suomessa vuosina 1918 1944. Suojeluskuntatalo on tyyliltään hyvin erilainen kuin Aalto-keskuksen rakennukset ja se edustaakin oman aikansa, 1920-luvun klassistista tyyliä. Etelä-Pohjanmaan suojeluskunnan piiripäällikkö Matti Laurila perheineen asui rakennuksessa sen rakentamisesta kuolemaansa asti. Millainen suojeluskuntatalo on verrattuna muihin Seinäjoen keskustan rakennuksiin? Löytyykö Seinäjoelta muita klassistisen tyylin rakennuksia?