RT 91-XXXXX KH XX-XXXXX SIT y-y saunan ilmanvaihto, lämmitys, VALAISTUS ja sähköasennukset ohjeet xxxkuu 201X 1 (X) korvaa RT XX-XXXX RTS 16:57 Tässä ohjekortissa esitetään ohjeita saunan ilmanvaihdosta, lämmityksestä, sähköasennuksista ja valaistuksesta. Sisällysluettelo 1 Tavoitteet 1.1 Saunan ilmanvaihto, yleistä 1.2 Painovoimainen ilmanvaihto 1.3 Pesu- ja pukuhuoneen painovoimainen ilmanvaihto 1.4 Koneellinen poisto 1.5 Pesu- ja pukuhuoneen ilmanvaihto 1.6 Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä 2 Lämmitys 2.1 Sähkölämmitys 3 VALAISTUS 3.1 Valaistus 3.2 Valaistusasennusmääräyksiä 4 Sähköasennukset 4.1 Lämminvesivaraajan asentaminen KIRJALLISUUTTA
ohjeet 2 1 Tavoitteet Ilmanvaihdon ja lämmityksen avulla ylläpidetään saunatiloissa miellyttävää sisäilmastoa saunomisen aikana kuivataan saunatilat saunomisen jälkeen estetään rakenteiden ja varusteiden lahoamista tai ruostumista. Ilmanvaihdolla varmistetaan myös kiukaan mahdollisesti tarvitsema palamisilman saanti. Saunan sisäilmaston tavoitteita ovat saunailman lämpötila kylpijän pään korkeudella on 70...100 C saunailman kosteus on 40...70 g vesihöyryä ilmakiloa kohden kylpijään kohdistuva lämmönsäteily on tasaista eri suunnista lauteiden yläpuolella olevien sisäpintojen lämpötila on lähellä saunailman lämpötilaa. Pesuhuoneen sisäilmaston tavoitteita ovat ilman lämpötila on 22...25 C ilman suhteellinen kosteus on enintään 60 % lattian pintalämpötila on vähintään 23 C. Pukuhuoneen sisäilmaston tavoitteita ovat ilman lämpötila on 22...25 C ilman suhteellinen kosteus on enintään 60 % lattian pintalämpötila on vähintään 21 C. Tiloissa, joissa liikutaan paljain jaloin, lattian pintalämpötilojen tulisi eri lattiapäällysteitä käytettäessä olla taulukon 1 mukaisia. Saunan, pesuhuoneen ja pukuhuoneen sisäilmaston ja ilmanvaihdon ohjearvoja on annettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2012. Taulukko 1. Suositeltavia lattian pintalämpötiloja tiloissa, joissa liikutaan paljain jaloin. lattianpäällyste pintalämpötila ( C) kivi, betoni 27...30 linoleum, PVC 25...29 C puu, korkki 23...28 C tekstiili 21...28 C 1.1 Saunan ilmanvaihto, yleistä Asunto- ja huoneistosaunojen ilmanvaihto liitetään tavallisesti rakennuksen muuhun ilmanvaihtojärjestelmään. Talosaunat, yleiset saunat ja vierassaunat on käyttöajoista riippuen suositeltavaa varustaa erillisellä, pelkästään saunatiloja palvelevalla ilmanvaihtojärjestelmällä. Koneellisessa tulo- ja poistoilmajärjestelmässä sekä koneellisessa poistossa tuloilma voidaan johtaa saunomisolojen kannalta edullisimpaan paikkaan, lähelle kattoa, vähintään 500 mm kiukaan kivipinnan yläpuolelle. Sen sijaan painovoimaisessa ilmanvaihdossa tuloilmaventtiilin sijainti vaikuttaa merkittävästi saunan ilmanvaihtoon. Paloturvallisuuden takia kylmää ulkoilmaa ei saa tuoda suoraan sähkökiukaan alaosaan varsinkaan, jos lämpötilansäätimen tai -rajoittimen tuntoelin sijaitsee kiukaassa. 1.2 Painovoimainen ilmanvaihto Painovoimainen ilmanvaihto sopii kesäsaunoihin, joissa on puulla lämmitettävä kiuas ja joissa ei aseteta ilmanvaihdon hallinnalle tai energiataloudelle suuria vaatimuksia. Ulkoilma otetaan sisään ulkoilmaventtiilien tai suunniteltujen ikkunarakojen kautta. Ilmanvaihdon käyttövoimana on ulko- ja sisälämpötilan eron aiheuttama paine-ero. Poistoilmaventtiili pidetään tavallisesti suljettuna saunomisen aikana ja avataan saunomisen jälkeen. Ulkoilma johdetaan sisään saunan alaosaan kiukaan lähelle sijoitettavan säädettävän tuloilmaventtiilin kautta. Jos ilma poistetaan suoraan seinän läpi ulos, sijoitetaan säädettävä poistoilmaventtiili ylös seinälle, kuva 1. Poistoilmaventtiilin sijoittamista kiukaan lähelle tulee välttää. Tulo- ja poistoilmaventtiilien aukon tulee olla suurempi kuin 300 cm 2. Jos ilma poistetaan pystykanavaan vesikaton yläpuolelle, tulee säädettävän tuloilmaventtiilin aukon pinta-alan olla noin 25 cm 2 /henkilö, kuitenkin vähintään 75 cm 2. Poistoilmaventtiilin pinta-alan tulee olla vähintään 30 cm 2 /henkilö, kuitenkin vähintään 150 cm 2. Jos saunassa myös peseydytään, suositellaan ikkunan tai säädettävän tuloilmaventtiilin sijoittamista lisäksi alas peseytymispaikan läheisyyteen, jolloin peseytymispaikan lämpötilaa voidaan tarvittaessa laskea.
ohjeet 3 poistoilmaventtiili puulämmitteinen kiaus raitisilmaaukko Puulämmitteinen kiuas, painovoimainen ilmanvaihto Kuva 1. Painovoimainen ilmanvaihto soveltuu kesäsaunoihin, joissa on puulla lämmitettävä kiuas. Poistoilmaventtiili pidetään saunomisen aikana tavallisesti suljettuna ja avataan saunomisen jälkeen. lämmöneristetty poistoilmakanava poistoilmaventtiili sähkökiuas 1000 Sähkökiuas, painovoimainen ilmanvaihto Kuva 2. Sauna, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sähkökiuas. 1.3 Pesu- ja pukuhuoneen painovoimainen ilmanvaihto Pesuhuoneen ja pukuhuoneen lattian rajaan sijoitettavan säädettävän tuloilmaventtiilin aukon tulee olla noin 25 cm 2 /henkilö, kuitenkin vähintään 100 cm 2 ja katon rajaan sijoitettavan säädettävän poistoilma-venttiilin tulee olla 50 cm 2 /henkilö, kuitenkin vähintään 200 cm 2. 1.4 Koneellinen poisto Saunan ilmanvaihto, sähkökiuas Saunan tuloilma otetaan ensisijaisesti suoraan ulkoa. Tuloilmaventtiili sijoitetaan vähintään 500 mm kiukaan yläpuolelle seinään tai kattoon, jotta estetään saunojiin kohdistuva veto ja kylmän ilman valuminen lattialle. Jos ulkoilma johdetaan kanavassa huonetilojen kautta, tulee kanava lämmöneristää (kondenssitiivis eristys). Poistoilmaventtiilin suositeltava paikka on istuintason alapuolella, kuva 3. Saunan poistoilma voidaan pienissä saunoissa, esimerkiksi huoneistosaunoissa johtaa myös pesuhuoneen kautta kynnyksettömän oven alta, kuva 4. Sauna voidaan alas tehtävän poiston lisäksi varustaa kattoon asennettavalla, lla ja avattavalla poistoventtiilillä. Tämä venttiili on normaalisti auki ja suljetaan lämmitystilanteessa.
ohjeet 4 Saunan ilmanvaihto, puulämmitteinen kiuas (jatkuvalämmitteinen) Puulämmitteisessä saunassa pitää poistoilmaventtiili sulkea kokonaan lämmittämisen ja saunomisen ajaksi, jotta voidaan taata riittävä palamisilma ja veto piipulle. Saunan alaosaan asennetaan tuloilmaventtiili, joka avataan lämmittämisen ja saunomisen ajaksi. a) raitisilma-aukko sijoitetaan seinään tai kattoon poistoilmaventtiili raitisilmaaukko poistoilmaventtiili 500 sähkökiuas puulämmitteinen kiaus Sähkökiuas, poistoilmanvaihto Lauteiden alla olevan poiston voi jättää pois, jos ilma voi poistua löylyhuoneen ja pesuhuoneen välisen oven ali Puulämmitteinen kiuas, koneellinen poistoilmanvaihto b) poistoilmaventtiili sähkökiuas palamisilma venttiili puulämmitteinen kiaus Sähkökiuas, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Puulämmitteinen kiuas, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Kuva 3. Koneellinen ilmanvaihto. Kuvassa a) koneellinen poisto ja b) koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Ylhäällä olevaa poistoilmaventtiiliä käytetään vain saunan kuivaamiseen.
ohjeet 5 b a 500 sähkökiuas Kuva 4. Poistoilman johtaminen pienissä saunoissa pesuhuoneen kautta kynnyksettömän oven kautta. Kuvassa a) koneellinen poisto ja b) koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. 1.5 Pesu- ja pukuhuoneen ilmanvaihto Pesuhuoneen tuloilma on ulkoilmaa, saunan siirtoilmaa ja pukuhuoneen siirtoilmaa. Ulkoilma otetaan sisään lämmityspatterin yläpuolelta ikkunaraoista tai ulkoilmaventtiileistä. Jos ulkoilma on kanavoitu huonetiloissa, tarvitaan kanavan lämmöneristys. Pesuhuoneen poistoilma johdetaan poistoilmakanavistoon suihkujen yläpuolelta ja pesuhuoneen yhteydessä olevan erillisen wc:n kautta. Wc on alipaineinen pesuhuoneeseen nähden ja pesuhuone muihin ympäröiviin tiloihin nähden. Pukuhuoneen tuloilma on ulkoilmaa. Ulkoilman sisäänotto toteutetaan samalla tavalla kuin pesuhuoneessa. Pukuhuoneen poistoilma johdetaan osittain suoraan poistoilmakanavistoon. Osa poistetaan pukuhuoneen yhteydessä olevan wc:n kautta ja osa pesuhuoneen kautta. 1.6 Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä Koneellisessa tulo- ja poistoilmajärjestelmässä sisään otettava ulkoilma lämmitetään ennen kuin se johdetaan saunatiloihin. Ilmalämmitysjärjestelmässä eli ilmalämmitykseen yhdistetyssä koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa sisäänotettavan ulkoilman ja kierrätys- tai palautusilman seos lämmitetään ennen kuin se johdetaan saunatiloihin. Koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä ja ilmalämmitysjärjestelmällä saadaan poistoilman lämmöntalteenoton ja tuloilman lämmityksen ansiosta aikaan energiataloudellinen, vedoton ja hallittu ilmanvaihto. Saunan ilmanvaihto, sähkökiuas Saunan tuloilma on lämmitettyä ulkoilmaa. Tuloilmaventtiili sijoitetaan vähintään 500 mm kiukaan yläpuolelle seinään tai kattoon. Jos saunassa on erillinen lämpötila-anturi, pitää sen etäisyyden tuloilmaventtiilistä olla riittävän suuri. Liian läheltä puhallettu kylmä ilma häiritsee anturin toimintaa. Jos ulkoilmakanava kulkee huonetiloissa, tarvitaan kanavan lämmöneristys. Poistoilmaventtiili sijoitetaan lauteiden istuintason alapuolelle, kuva 3. Saunan poistoilma voidaan pienissä saunoissa, esimerkiksi huoneistosaunoissa, johtaa myös pesuhuoneen kautta kynnyksettömän oven alta, kuva 4. Sauna voidaan alas tehtävän poiston lisäksi varustaa kattoon asennettavalla lla ja avattavalla poistoventtiilillä. Tämä venttiili on normaalisti auki ja suljetaan lämmitystilanteessa. Yleisissä saunoissa osa ilmasta poistetaan suoraan saunasta ja osa pesuhuoneen kautta. Saunan ilmanvaihto, puulämmitteinen kiuas (jatkuvalämmitteinen) Koneellisen ilmanvaihdon tulo- ja poistoventtiilit asennetaan samoin kuin sähkökiukaan tapauksessa. Puulämmitteisessä saunassa pitää kiukaan palamisilman saanti ja piipun veto varmistaa pienentämällä poistoa saunomisen ajaksi. Tämän vuoksi poistoventtiili(e) n pitäisi olla suljettavia. Saunan alaosaan asennetaan koneellisen tuloilman lisäksi toisella tuloilmaventtiilillä, jonka ilma tulee suoraan ulkoa. Venttiili avataan lämmittämisen ja saunomisen ajaksi. Joissakin tulo- ja poistoilmakoneissa on ns. takka-automatiikka, jolla voidaan poistoilmamääriä pienentää, kun halutaan piipulle parempi veto sytyttämisvaiheessa. Takkakytkin ei korvaa erillistä palamisilmaa varten olevaa tuloilmaventtiiliä. Saunan ilmanvaihto, kiertoilmasauna Kiertoilmasaunassa istuintasona tavanomaisten lauteiden sijasta on saunaan sopivat istuimet, esim. puupenkit, jotka voidaan varustaa käsinojin. Saunassa istutaan lähellä lattiaa. Lämpötilan kerrostumaa voidaan pienentää kanavoidulla kierrätyspuhaltimella, joka imee ilma katonrajasta ja puhaltaa sen lattianrajaan. Muuten ilmanvaihto tehdään kuten normaalissa saunassa. Kierrätysilmamäärän mitoitusarvona voidaan käyttää xx l/s/m 2. Kierrätysilmapuhallin varustetaan kierrosluvun säädöllä ja kanavisto riittävällä äänenvaimennuksella. Puhaltimen tulee kestää saunan kosteus ja lämpötila. Kuvissa 5 ja 6 esitetään esteettömän saunan ilmanvaihdosta esimerkkejä.
ohjeet 6 puhallin. Sen ohjauskeskus on paikallinen, esim. pesuhuoneessa välitila on koneellisella ilmanvaihdolla tuulettuva keskikasetti on irrotettavissa mineraalivilla 20 mm + alumiinipaperi, peltiverhous koolaus + paneliverhous istuimina esim. penkit kanava, esim. 150 x 50 vaakakanava, esim. 50 x 150 ilman puhallus seinän alareunassa Kuva 5. Kiertoilmasauna. Istuintasona tavanomaisten lauteiden sijasta on saunaan sopivat istuimet, esim. puupenkit, jotka voidaan varustaa käsinojin.
ohjeet 7 sähkökiuas äänenvaimennin kanavapuhallin äänenvaimennin lämmin ilma otetaan kierrätykseen 1. katossa 2. katon rajassa tai 3. katon rajassa saunan nurkassa puhallin puhaltaa lämpimän ilman seinän alareunassa kierrätysilmavirta 10 dm 3 /s/m 2 puhallin on saunan lämpötila- ja kosteusolosuhteisiin soveltuva. Portaaton tehon säätö, säädin saunan ulkopuolella jakokanavan puhallusaukoissa ilman nopeus 1,0 m/s lauteet voidaan korvata istuimilla tai penkeillä. istuimina esim. penkit 1. 2. 3. kierrätysilmavirta 10 dm 3 /s/m 2 puhallin on saunan lämpötila- ja kosteusolosuhteisiin soveltuva. Portaaton tehon säätö, säädin saunan ulkopuolella jakokanavan puhallusaukoissa ilman nopeus 1,0 m/s lauteet voidaan korvata istuimilla tai penkeillä. Kuva 6. Ilman kierrätys kiertoilmasaunassa, esimerkki. Pesu- ja pukuhuoneen ilmanvaihto Pesuhuoneen tuloilma on lämmitettyä ulkoilmaa, saunan siirtoilmaa ja pukuhuoneen siirtoilmaa. Tuloilmasuihkujen tulisi osua ikkunoihin, jotta ne pysyvät kuivina ja kirkkaina. Pesuhuoneen poistoilma johdetaan poistoilmakanavistoon suihkujen yläpuolelta ja pesuhuoneen yhteydessä olevan erillisen wc:n kautta. Wc on alipaineinen pesuhuoneeseen nähden ja pesuhuone muihin ympäröiviin tiloihin nähden. Pukuhuoneen tuloilma on lämmitettyä ulkoilmaa. Tuloilmasuihkut tulisi suunnata pukuhuoneen istumapaikoista poispäin. Jos takkahuone toimii pukuhuoneena, on takan palamisilman saanti varmistettava erillisellä ulkoilmakanavalla. Pukuhuoneen poistoilma johdetaan osittain suoraan poistoilmakanavistoon. Osa poistetaan pukuhuoneen yhteydessä olevan wc:n kautta ja osa pesuhuoneen kautta. 2 Lämmitys Saunomisajan ulkopuolella saunatilat pidetään huonelämpöisinä lämpöpattereilla, sähkö-, lattia- tai ilmalämmityksellä. Sauna voidaan pitää huonelämpöisenä myös sähkökiukaalla, joka soveltuu huonelämpötilan ylläpitämiseen saunomisajan ulkopuolella. Lattialämmitystä pidetään suositeltavana, koska se lisää saunatilojen käyttömukavuutta ja edistää tilojen kuivumista. Lattialämmityksen järjestäminen ei saa aiheuttaa liikkumista haittaavia tasoeroja tilojen välille. Kesäsaunan pesu- ja pukuhuone voidaan lämmittää esimerkiksi saunan palomuurin avulla. Ajoittain käytettävässä suuressa puku- tai vilvoitteluhuoneessa (saunatuvassa) voidaan käyttää joko lämpöä varaavaa takkaa tai tavallista takkaa ja tämän lisäksi jotain muuta lämmityslaitetta. 2.1 Sähkölämmitys Saunatilojen lämmittämiseen tarkoitettujen sähkölämmittimien tulee olla kotelointiluokaltaan roiskevedenpitäviä ja niitä syöttävän virtapiirin tulee olla enintään 30 ma:n vikavirtasuojakytkimellä varustettu. Saunassa lämmitin sijoitetaan lauteiden alle ja sitä varten varataan asennusrasia putkineen noin 300 mm lattiasta. Muissa tiloissa vaadittava kotelointiluokka riippuu huoneen käyttötarkoituksesta (pesu-, suihku-, puku-, uima-allashuone). Lattialämmityksen asennuksen suunnittelun lähtökohtana ovat lämmöntarve ja sähköasennusstandardit. Sähköisistä lattialämmityksistä saa asentaa vain lämmityskaapeleita tai taipuisia lämmityselementtejä, jotka ovat laitestandardien mukaisia. Niillä pitää olla joko metallivaippa tai metallikotelo tai tiheäsilmäinen metalliverkko. Tiheäsilmäinen metalliverkko, metallivaippa tai metallikotelo pitää olla kytketty syöttöpiirin suojajohtimeen. Viimeisen vaatimuksen soveltaminen ei ole pakollista, jos lattialämmitystä syötetään SELV-järjestelmällä. Lämmityskaapelin tai -elementin asennuksessa, käsittelyssä, sijoituksessa ja kiinnityksessä ennen valua on huolellisesti noudatettava kaapelin tai elementin valmistajan ohjeita.
ohjeet 8 Lämmityskaapeli tai elementti sijoitetaan lattiassa tavallisesti betonilaattaan. Lämmitystä suunniteltaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakennuksen pohjan kautta tapahtuviin lämpöhäviöihin. Lämmityskaapeli tai elementti on sijoitettava lattiapinnoitteen lämmöneristysominaisuudet ja toivottu pintalämpötila huomioon ottaen niin, että pintalämpötila on mahdollisimman tasainen. Lattiaan pultattavan sähkökiukaan alle lattiarakenteeseen ei saa asentaa lämmityskaapelia. 3 VALAISTUS 3.1 Valaistus Valaistuksen tulee saunassa olla yleistunnelmaltaan hämyinen, mutta silti liikkumisen kannalta turvallinen. Sähkövalaistukseen voidaan vaikuttaa valaisimen sijoituksella, valaisimen tyypin valinnalla sekä valaistuksen voimakkuudella. Valaisimet tulee sijoittaa ja valo suunnata siten, että saunan yläosa ja lauteiden istuintaso ovat hämärät, mutta lauteiden porrastaso ja kulkutie ovat riittävän valoisat. Valaisimen sijoittelussa tulee ottaa huomioon lampun vaihto siten, että esimerkiksi lauteet eivät ole esteenä. Tavoitteet tyydyttävä valaistus saavutetaan esim. kuituvalaistuksella, jossa kuidut asennetaan valaisemaan epäsuorasti seinätai kattopintaa ja suoraan istuin- ja porrastasoja sekä kulkutietä tai, kun valaisin asennetaan seinälle noin metrin korkeuteen ja upotetaan seinärakenteeseen. Mahdollinen häikäisy estetään valaisimen pinnassa olevalla häikäisysuojuksella tai epäsuoralla valaistuksella. Saunojen valaistukseen valaisinvalmistajilla on valaistusratkaisuja, joita voidaan soveltaa. Valaisinvalmistajien verkkosivuilta on valokuvia toteutetuista valaistusratkaisuista. Valaistus voi olla sellainen, että sen voimakkuutta voidaan säätää tarpeen mukaan. Saunan valaistuksen suunnittelussa otetaan huomioon, että siellä ihmiset ovat yleensä ilman silmälaseja. Siivousta varten tulee olla hyvä työvalaistus. Puku- ja pesuhuoneiden valaistus suunnitellaan yleisiä valaistusohjeita ja -määräyksiä noudattaen. 3.2 Valaistusasennusmääräyksiä Saunan valaistusasennuksia koskevat vaatimukset esitetään standardissa SFS 6000-7-703. Saunan ja pesuhuoneen valaistusta syöttävä virtapiirin tulee olla varustettu enintään 30 ma:n vikavirtasuojakytkimellä. Saunassa valaisinta ei saa asentaa vaakasuunnassa 0,5 m lähemmäksi kiukaan ulkoreunaa. Pystysuunnassa suojaetäisyys rajoittuu kattoon asti. Kun valaisimet tai siihen kuuluvat laitteet asennetaan saunassa alle 1 m korkeudelle lattiasta tulee niiden kotelointiluokka olla vähintään IP24, jos puhdistamiseen käytetään vesisuihkua tulee kotelointiluokan olla vähintään IPX5. Kun valaisimet tai siihen kuuluvat laitteet asennetaan saunassa yli 1 m korkeudelle lattiasta tulee käyttää yllä mainittuja kotelointiluokkavaatimuksia. Niiden tulee kestää vähintään 125 C:n ympäristön lämpötilaa (T 125 C-merkintä) ja johtojen eristyksen on kestettävä vähintään 170 C lämpötila. 4 Sähköasennukset Saunan sähkösuunnitteluun liittyvät määräykset ja ohjeet on annettu SFS 600-1 Sähköasennukset. Osa 1: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. Sähkötarvikkeita ja asennuksia koskevia tietoja on julkaistu Sähkötieto ry:n sähkötietokortistossa. 4.1 Lämminvesivaraajan asentaminen Lämminvesivaraaja sijoitetaan ensisijaisesti kuiviin tiloihin. Jos varaaja joudutaan sijoittamaan saunaan tai pesuhuoneeseen, siivousnäkökohdat on otettava huomioon. Jos varaaja sijoitetaan saunaan tai pesuhuoneeseen, niitä syöttävä virtapiiri on varustettava enintään 30 ma:n vikavirtasuojakytkimellä. Asentaminen saunaan Alle 1 m tasolla lattiasta ei sähkölaitteelle aseteta lämmönkestävyysvaatimuksia. Edellytyksenä on lisäksi pidettävä, että laitteen valmistaja on nimenomaan tarkoittanut varaajan sijoitettavaksi saunaan. Lämminvesivaraajan ohjauslaitteiden painikkeiden ja vääntimien sijoituspinnan eteen vaaditaan 800 mm hoitokäytävä. Lämminvesivaraajan kotelointiluokan on täytettävä vähintään IP24 vaatimukset. Jos puhdistamiseen todennäköisesti käytetään vesisuihkua, kotelointiluokan on oltava vähintään IPX5. Asentaminen pesuhuoneeseen Pesu- ja suihkuhuoneisiin asennettavan lämminvesivaraajan kotelointiluokan on tavallisesti oltava tippu- tai roiskevedenpitävää rakennetta (lähinnä IP 21 tai IP 34).
ohjeet 9 KIRJALLISUUTTA Rakentamismääräykset E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2007. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, Suomen rakentamismääräyskokoelma. RT RakMK-21362. E8 Muuratut tulisijat. Ohjeet 1985. Ympäristöministeriö, Suomen rakentamismääräyskokoelma. - lisälehti: Korjaus ohjeeseen E8. RT RakMK-20580. D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Suomen rakentamismääräyskokoelma (2011). - lisälehti, VNa 9/2013, YMa 1/2013 ja YMa 5/2013. - lisälehti 2, YMa 1/2014 (2015). RT RakMK-21504, KH RakMK-10612, LVI RakMK-00466. F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. RT RakMK-21184, KH RakMK-10357, LVI RakMK-00253. G1 Asuntosuunnittelu. Määräykset ja ohjeet 2005. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. RT RakMK-21256, KH RakMK-10408, LVI RakMK-00304. RT-ohjeita Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy RT 84-10793 Puutalon märkätilat. 2003. 17 s. RT 84-11093 Asuntojen märkätilojen korjaus. Korjausrakentaminen. 2012. 36. RT 84-11166 Märkätilojen rakenteet. 2014. 18 s. RT 97-10839 Uimahallit ja virkistysuimalat. 2005. 36 s. RT Savusauna. Ohjeluonnos. ST-ohjeita ST 55.21 Saunojen sähkölaitteet ja asennukset. Sähkötieto ry, Sähköinfo Oy. 2009. 7 s. Standardeja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SFS-EN 1856-1 Savupiiput. Vaatimukset metallisavupiipuille. Osa 1: Järjestelmäsavupiiput. 2010. 56 s. SFS-EN 6000-7-703 Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-703: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Saunat. 2012. 6 s. SFS 6000-7-701 Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-701: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Kylpy- ja suihkutilat. 2012. 4 s. SFS-EN 60335-2-53:en Household and similar electrical appliances - Safety - Part 2-53: Particular requirements for sauna heating appliances and infrared cabins. 2012. 38 s. SFS 6000-7-753 Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-753: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Lämmitysjärjestelmät. 2012. 11 s. SFS 6000-8-802 Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-802: Täydentävät vaatimukset. Sähköasennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt. 2012. 18 s. Kansalliset soveltamisstandardit SFS 7010 Metallijärjestelmäsavupiipuille eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. 2013. 8 s. SFS 7011 Metallisavuhormiputkille ja yhdysputkille eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. 2013. 10 s. SFS 7012 Betonisilta hormikappaleilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimukset. 2007. 3 s. SFS 7013 Betonisilta hormiharkoilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niiden vaatimustasot. 2007. 3 s. SFS 7014 Betonisille ulkokuorielementeille asetetut vaatimukset. 2007. 3 s. SFS 7015 Savi/keraami hormiputkella varustetut järjestelmäsavupiiput. Vaatimukset ja testimenetelmät nokipalo-olosuhteissa. 2007. 3 s. SFS 7021 Kiinteällä polttoaineella lämmitettäville varaaville tulisijoille, kamiinoille, kotitalousliesille, takkasydämille ja jatkuvalämmitteisille saunankiukaille eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. 2014. 11 s. Julkaisuja Esteetön rakennus ja ympäristö Suunnitteluopas. Irja Hansio. Rakennustietosäätiö RTS. Rakennustieto Oy. 2011. 88 s. Finnish Sauna Design and Construction. Rakennustieto Oy. 2014. 107 s. Kylpyhuoneen remontti. Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy. 2014. 112 s. Museoviraston korjauskortisto - Märkätila vanhaan taloon. Kustantaja: Museovirasto. 2011. 30 s. Sarja: KK 25. Saunan suunnittelu. Rakennustieto Oy. 2008. 119 s. Suunnitteluopas. Keskeisiä tavoitteita valtion tukemien asuntojen suunnittelulle. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). 2013. 22 s. Myös internet-julkaisuna, www.ara.fi kohdassa ARA-tietopankki > Oppaat. Sähköasennukset. Osa 1: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. SFS-käsikirja 600-1. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 2012. 627 s. Sähköturvallisuusmääräykset käytännössä 2014. Artikkeli- ja tulkintakokoelma. Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy. 127 s. Uusi pientalon käsikirja - rakenteet, hoito ja korjaukset, ongelmakohdat, uusiminen ja parannukset. Per Hemgren, Henrik Wannfors. Tammi. 2012. 424 s.
ohjeet 10 Internet-osoitteita Suomen Saunaseura ry, www.sauna.fi Kansainvälinen saunaliitto, www.sauna.fi Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn ylläpitämä esteettömyyssivusto, www.esteeton.fi Valokuva Valokuva sivulla 1, Helo Oy. Tämän RT-ohje-ehdotuksen on laatinut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta TK 347 Sauna Matti Alakylmänen Granlund Oy Risto Elomaa Kansainvälisen Saunaliiton johtaja Ari Ekström Granlund Oy Pekka Krook Sauna from Finland ry Petri Puuska Vahanen Oy Laura Mattila Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Kirsti Pesola, Niina Kilpelä Invalidiliitto ry, Esteettömyyskeskus ESKE Anu Puustinen Avanto Arkkitehdit Oy Regina Sundgrén, puheenjohtaja Suomen Saunaseura ry Viljo Lukkarinen, sihteeri Rakennustieto Oy