PROJEKTI Lakepromo Tools for Water Management and Restoration Processes (2004-2007) on EU:n Interreg IIIC-ohjelman osarahoittama hanke.



Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Järvien kunnostuksen hyvät käytännöt, LakeAdmin-hanke loppusuoralla Regional administration of lake restoration initiatives LakeAdmin project

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Vesistökunnostusverkoston seminaari , Lahti Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Sisävesi LIFE IP -diat

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Parhaiden käytäntöjen jakamista veden laadun parantamiseksi pohjoisilla alueilla

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

Ajankohtaista Pyhäjärvi-instituutti

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Ympäristötiedon tuottamisen palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Jokirahastojen toiminta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Eeva-Kaarina Aaltonen Evijärvi

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Palvelukokonaisuuksien sisällöt ja palvelukanavat. Projektiryhmä Pekka Häkkinen

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Transkriptio:

PROJEKTI Lakepromo Tools for Water Management and Restoration Processes (2004-2007) on EU:n Interreg IIIC-ohjelman osarahoittama hanke. Lakepromo tools for water management and restoration processes http://lakepromo.savonia-amk.fi TAVOITTEET edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä vesistöjen hoidossa, myös kansainvälisellä tasolla vaihtaa eri alueiden välillä kokemuksia ja tietotaitoa, sekä koota parhaita käytäntöjä ja teknologiaosaamista yhteen lisätä paikallisten asukkaiden osallistumista kotivesistöjensä hoitoon edistää vesipuitedirektiivin tavoitteiden toteutumista eli kaikkien pintavesien hyvää ekologista tilaa 09/2004 09/2007.

TOTEUTUS jokaisesta mukana olevasta maasta on koottu tietopaketti vesistöjen kunnostuksen ja hoidon käytännöistä (kunkin maan pääkielellä ja englanniksi) Suomessa, Unkarissa ja Englannissa on selvitetty jätevesien käsittelyn järjestämistä haja-asutusalueilla mukana on 11 pilotaluetta (mm. yksittäisiä järviä, kosteikkoalueita, kylä), joiden suunnittelua on koko kansainvälinen projektiryhmä on seurannut verkoston yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeenkin

YHTEISTYÖ Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (Suomi) Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista. Sen soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta tukee erityisesti Pohjois-Savon yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä sekä alueen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden lisäämistä. Savonia-ammattikorkeakoulu on Lakepromo-hankkeen vetäjä ja koordinoija. http://savonia-amk.fi Yhteyshenkilö: Arja Ruokojärvi, gsm 044 785 5569 arja.ruokojarvi@savonia-amk.fi

Suomen ympäristökeskus (Suomi) Suomen ympäristökeskus (SYKE) on valtakunnallinen ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. SYKE huolehtii myös monista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä ympäristöalan raportointitehtävistä, sekä eräistä viranomaistehtävistä. http://www.ymparisto.fi Yhteyshenkilö: Ilkka Sammalkorpi, gsm 040 588 9931 ilkka.sammalkorpi@ymparisto.fi

Kuopion kaupunki (Suomi) Kuopio on Itä-Suomen kulttuurin, koulutuksen ja elinkeinoelämän keskus. Kuopion pinta-ala on 1 730 km2, josta vesialuetta on yli kolmannes. Kaupungin keskustan alueella on monia matalia ja rehevöityneitä pienvesistöjä, joiden tilaa on kunnostettu useilla projekteilla viimeisen 20 vuoden aikana. http://www.kuopio.fi Pilot-alueet: Petosenlampi, Kaislastenlahden kylä Painopisteet: yhteistoiminnallinen suunnittelu, hulevedet, hapetus, maankäytön suunnittelu ja haja-asutusalueen jätevesien käsittely Yhteyshenkilö: Eila Pulkkinen, gsm 044 718 2143 eila.pulkkinen@kuopio.fi

Pohjois-Savon ympäristökeskus (Suomi) Pohjois-Savon ympäristökeskuksen toiminta-alueisiin kuuluvat ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja hoito sekä ympäristötietoisuuden edistäminen. Ympäristökeskus toimii läheisessä yhteistyössä kuntien, muiden aluehallintoviranomaisten, maakuntaliiton sekä alueen asukkaiden ja yritysten kanssa. http://www.ymparisto.fi Pilot-alue: Sukevanjärvi Painopisteet: paikallisten asukkaiden osallistuminen, järven virkistyskäyttö sekä maatalouden, turvetuotannon ja metsätalouden ravinnekuormitus Yhteyshenkilö: Veli-Matti Vallinkoski, gsm 040 589 3290, veli-matti.vallinkoski@ymparistö.fi

Aalborgin ympäristökeskus (Tanska) Aalborgin ympäristökeskus on Tanskan ympäristöministeriön alainen alueviranomainen, jonka tehtäviä ovat ympäristön tilan seuranta, luonnonsuojelu sekä ympäristön hoidon suunnittelu. Ympäristökeskus valmistelee vesistöjen ja luonnon hoitosuunnitelmat, jotka toteuttavat EU:n vesipuitedirektiiviä. http://aal.mim.dk Pilot-alue: Pohjois-Juutinmaan järvialue Painopisteet: matalat ja rehevöityneet vesistöt, maatalouden ravinnekuormitus, hulevedet, kansalaisten ympäristötietoisuus, biomanipulaatio Yhteyshenkilö: Per Schriver, pesch@aal.mim.dk

Brightonin yliopisto (Englanti) Brightonin yliopisto on korkeakoulutuksen instituutti, joka järjestää monialaista opetusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yliopistolla on laajat yhteistyöverkostot paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa koko Kaakkois-Englannin rannikkoalueella. http://www.brighton.ac.uk/ Pilot-alue: Pevensey Levels Painopisteet: kosteikkoalueet, saastumislähteiden jäljittäminen, pienet jätevedenkäsittelylaitokset, hydrologinen säätely, liukoinen, reaktiivinen fosfori Yhteyshenkilö: Huw Taylor, H.D.Taylor@bton.ac.uk

Roquetas de Mar (Espanja) Roquetas de Marin kunta vastaa paikallisena viranomaisena mm. maatalouteen, terveyteen, kulttuuriin, kasvatukseen, talouteen, ympäristöön ja kaavoitukseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden suunnittelusta. Kunta toimii tiiviissä yhteistyössä mm. Almerian yliopiston kanssa. http://www.roquetas.com/ Pilot-alue: Hornillo Lagoon Painopisteet: kosteikkoalueet, lintujen suojelualueet, suolaiset laguunit, luontomatkailu, virkistyskäyttö Yhteyshenkilö: Mercedes Pomares Valdivia, ambiental@aytoroquetas.org

Vörtsjärven limnologiakeskus (Viro) Vörtsjärven limnologiakeskus on osa Viron yliopiston eläin- ja kasvitieteellistä instituuttia. Sen tärkeimpiä opetus- ja tutkimusalueita ovat hydrobiologia, hydrokemia, ympäristöseuranta, ympäristövaikutusten arviointi, luonnonsuojelu sekä järvien kunnostus ja hoito http://www.emu.ee/ Pilot-talue: Vörtsjärve Painopisteet: paikallisten toimijoiden aktivointi, integroitu suunnittelu, kansallisen lainsäädännön kehittäminen, koulutus Yhteyshenkilö: Lea Tuvikene, lea@limnos.ee

Brandenburgin teknillinen yliopisto (Saksa) Brandenburgin teknillisen yliopiston vesien suojeluyksikkö osallistuu mm. vesipuitedirektiivin toimeenpanon suunnitteluun Saksassa. Yksiköllä on runsaasti tutkimus- ja kehitystoimintaa limnologian alalla, lisäksi instituutti tarjoaa alan korkeakoulutusta. http://www.tu-cottbus.de/btu/ Pilot-alue: Scharmützelsee Painopisteet: ravinnekuormituksen mallinnus, sisäisen kuormituksen merkitys, ekologisen tilan arviointi, turismi, virkistyskäyttö, kansalaisten ympäristötietoisuus Yhteyshenkilö: Brigitte Nixdorf, b.nixdorf@t-online.de

Valtakunnallinen ympäristökeskus (Saksa) Saksan ympäristökeskus (Umweltbundesamt, UBA) osallistuu vesistöjen hoidon kehittämiseen ja tutkimukseen. UBA:lla on pitkäaikaista kokemusta mm. järvien kunnostuksista, levien ja syanobakteerien tutkimuksesta sekä järvien tilan seurannasta. Nykyinen tutkimus keskittyy erityisesti syy- ja seuraussuhteiden selvittämiseen ravinnekuormituksissa. http://www.umweltbundesamt.de/ Pilot-alue: Schlachtensee ja Tegel Painopisteet: kaupunkilammet, fosforikuormituksen mallinnus, virkistyskäyttö, levähaitat, integroitu suunnittelu Yhteyshenkilö: Ingrid Chorus, ingrid.chorus@uba.de

Debrecenin yliopisto (Unkari) Debrecenin yliopisto tarjoaa monialaista korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja kehitysosaamista. Yliopiston ympäristöpolitiikan keskus toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten, alueellisten, kansallisten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. http://www.envm.klte.hu/ Pilot-alue: Fertó Painopisteet: virkistyskäyttö, raja-alueen (Unkari- Itävalta) järven hoidon suunnittelu, vedenkorkeuden säätely, kansallisen lainsäädännön kehittäminen, jätevesien käsittely Yhteyshenkilö: Zoltan Karacsonyi, karacsonyiz@envm.unideb.hu

Karjalan tutkimuskeskus (Venäjä) Petroskoissa sijaitseva Karjalan tutkimuskeskuksen instituutti (Northern Water Problems Institute of Karelian Research Center of Russian Academy of Sciences) keskittyy sekä tieteelliseen tutkimukseen että korkeakoulutukseen. Tärkeimmät toiminnot keskittyvät hydrologian ja siihen liittyvien luonnontieteiden alalle. http://nwpi.krc.karelia.ru/e/ Pilot-alue: Pryazinskoe Painopisteet: ympäristökasvatus, paikallisten asukkaiden ympäristötietoisuus, vedenlaadun seuranta, vesistöjen kestävä käyttö ja vesiensuojelu Yhteyshenkilö: Nikolai Filatov, nfilatov@nwpi.krc.karelia.ru