Kansantalous 2016
Kansantalouden tilanne 2016 Ostovoima antaa toimeentuloa, kulutus työllistää. Inflaatio, korot ja kasvu ovat lähes nollassa. Verojen nousu taittuu. Valtion ja kuntien velka kasvaa. Nuorten perheiden asuntovelat riskirajoilla. Viennin, työllisyyden ja talouden kasvun odotus jatkuu? Suomi toivoton tapaus?
Kansantalouden tilanne 2016 Kulutuksen, tavaroiden ja palvelujen arvo on tänä vuonna Suomessa 169 mrd. euroa. Siitä kotitalouksien osuus on 112 mrd., yhteisöjen 5,6 mrd. ja julkisen sektorin, valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen 51 mrd. euroa. Kuluttajia asukkaina 5,5 milj., kotitalouksia 2,7 milj. Finanssikriisin aikana ja jälkeen vuodesta 2008 viime vuoteen tuotanto laski 5 prosenttia, ostovoima nousi 6 prosenttia. Ero rahoitettiin velanotolla. 2015 tuotanto kasvoi 0,2 ja kasvaa tänä vuonna 1,1 %, ensi vuonna 0,9 % valtiovarainministeriön ennusteen mukaan. Finanssikriisin ja 2009 kahdeksan prosentin syöksyn jälkeen ennustettiin kasvua, joka jäi lyhyeksi. Vastoin odotuksia kehitys oli karumpi. Kaksi vuotta nousua, kolme vuotta laskua. Aikaisempien vuosikymmenten useiden prosenttien vuosikasvun lukuja emme näe.
Kulutus Usein ympäristöä ja luontoa kuluttavaa, haittavaa, tuhlaavaa. Yleensä tarpeellista, välttämätöntä ja vastuullista: ruokaa, vaatteita, asuntoja, liikennettä, terveys-, hoito- ja koulutuspalveluja, tuotantoa, kauppaa jne. Kulutustavaroiden ja palvelujen tuottaminen on suurin työllistäjä. Verojen ja veronluonteisten maksujen 90 miljardista kolmannes, 30 mrd, saadaan Suomessa kulutuksesta.
Suomen bkt, tuotannon määrä v. 2015 209 mrd. oli 5,7 % vähemmän kuin 2008, ennen finanssikriisiä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tilastokeskus 5,2 0,7-8,3 3,0 2,6-1,4-0,8-0,7 0,2 ennusteet Valtiovarainministeriö 15.9. 1,1 0,9 Suomen Pankki 9.6. 1,1 1,1 10/19/2016
Kotitalouksien reaalitulo käytettävissä ostovoimana (tulot - verot) / hintojen muutos oli 2015 oikaistuna on 6,6 % enemmän kuin on 2008 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tilastokeskus 3,7 2,2 1,2 3,0 1,3-0,3 0,3-1,2 1,0 'oikaistuna' 3,1 2,3 1,2 2,4 1,2-0,1 0,2 0,9 0,6 koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut mukaan lukien. kuvio: Tilastokeskus Valtiovarainministeriön ennuste 15.9. 1,1 0,7 10/19/2016
Kotitalouksien kulutusmenojen lisäys vuodesta 2008.. 2015 oli 5 prosenttia 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tilastokeskus 2,2-3,2 3,1 3,1 0,4-0,4 0,4 1,6 Valtiovarainministeriön ennuste 15.9. 1,3 0,7 Kotitalouksien kulutusmenojen yhteenlaskettu arvo v. 2015 oli n, 110 mrd. Kuluttajahinnat, indeksi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tilastokeskus 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,5 1,0-0,2 Valtiovarainministeriön ennuste 15.9. 0,4 1,1 10/19/2016
Kuluttajahintaindeksiä varten Suomessa Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät joka kuukausi noin 48 000 hintatietoa lähes 500 hyödykkeestä n. 2 700 liikkeestä kuukauden puolivälissä n. 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti Liikkeet valitaan satunnaisotannalla, osa harkinnanvaraisesti. Tiedonantovelvollisuus perustuu lakiin. Kuluttajahintaindeksin luku annetaan tiedotusvälineille seuraavan kuukauden keskivaiheilla.
Hinnat Yksi vai kaksi euroa? Kaali 1,98 /kg Asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa 3 myyntihinta ja yksikköhinta on ilmoitettava selkeällä, yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla. Yksikköhinta on ilmoitettava kilo-, litra-, metri-, neliömetri- tai kuutiometrihintana.
Kuluttajahintaindeksi 2016 heinäkuu suurimmat muutokset 12 kk:n muutos (%) menoosuudet x/1000 12 kk:n muutos (%) menoosuudet x/1000 Tuoreet tai jäähdytetyt kalat 26,8 2 Junamatkat -6,4 5 Yleislääkärien vastaanotto 17,6 3 Kahvipaketti -6,6 4 Hammashoito 17,3 6 Televisiot -7,9 4 Sairaalapalvelut 16,2 9 Lämmitysöljy -9,0 4 Majoituspalvelut 15,5 6 Tietokoneet -9,4 7 Käyttö- ja pysäköintimaksut 15,1 12 Bensiini -10,1 32 Kala ja äyriäiset 13,0 6 Diesel -11,4 6 Sairaanhoitopalvelut 11,6 6 Asuntolainojen korot -13,6 10 Vihannekset 9,4 9 Passit ja luvat -16,7 2 Erikoislääkärien vastaanotto 7,8 4 Matkapuhelimet -16,8 4 Kuluttajahintaindeksi 0,5 1000 Lähde: Tilastokeskus ELINTARVIKKEET 0,0 135 ML 23.8.2016
Inflaatio kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden muutoksina Suomessa 1989..2016 8 % 6 4 1990/1 7,5 1995 Suomi EU:n 1999 euro tilirahaksi 2002. eurohinnat Finanssikriisi 2008/9 4,7 4,0 2 0-2 -0,5 2004/3-1,5 2009/10 Keskimääräinen inflaatio eurohintojen aikana 2002/1 2016/8 oli 1,4 %. ML 27.9.2016 2016 elokuu -0,6 0,4
60 50 40 1945 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 Suomen kuluttajahintojen ja rahan arvon vuosittaiset muutokset elinkustannusindeksin ja kuluttajahintaindeksin (ylempi kuvaaja) ja valuuttaindeksin (alempi kuvaaja) mukaan 194 1945..2004 59,6 1951 1949 1974 1979 revalvaatio 2 % 17,8 1989 revalvaatio 1957 196 1968 1981 4 % -2,9 1945 devalvaatiot 42,9 %, 8,8 % ja 1957 devalvaatio 1967 devalvaati o 1977 devalvaatiot 5,7 %+3 % 1971..1974 devalvoituminen 7,1 % 1982 devalvaatio 1978 devalvaatio 8 % 1991 devalvaati o Suomi EU:n 2002... 13 devalvaatiota rahan ulkomaisen arvon laskuna näkyvät valuuttaindeksin miinus-merkkisinä muutoksina. 0,2 10/19/2016 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki ML 2005
250 200 150 100 50 0-50 10/19/2016 Elinkustannusten ja indeksin vuosimuutokset, inflaatio / deflaatio prosenteissa Suomessa vuosina 1915...1951 1918 241 20 33 95 1921 25 1 2 4 1929 2 2 Vuosina 1929 1934 hintataso laski 20 prosenttia. 1931 1915-11 0-3 -2-1 -8-8 -1-2-2 1919 1930 1934 Elinkustannusindeksin kuukausittainen laskenta aloitettiin Suomessa vuodesta 1914 = 100 Lähde: Tilastokeskus 1946 1940 40 60 19 18 30 35 1951 1 0 5 18 13 3 2 6 2 14 17 1939 Vuoden 1939 100 markasta oli 1951 jäljellä 9 mk 42 penniä 1944 1949 ML 15.4.2004
Suomessa aikavälillä 1864.2015 yhden vuoden korkein inflaatio, hintojen nousu, rahan arvon lasku 1918 241 %, suurin deflaatio, hintojen lasku, rahan arvon nousu 1919 11 % 1929 1934 deflaatio, elinkustannusindeksin lasku 22 %. (Tilastokeskus) Hyperinflaatioita Saksassa 1923 markan arvo miljardisosaan. Inflaation jälkeen 1929.1933 deflaatio 23 % (kuin Suomessa). Suurin: Unkarissa 1946 100 000 biljoonan seteli riitti postimerkkiin. Zimbabwessa 2008 hintojen nousu 2 milj. prosenttia/kk. Päättyivät valuuttauudistuksiin.
Kulutuksen jakautuminen 1914 1967 2015 Elintarvikkkeet ja alkoholittomat juomat 57,6 28,8 14,3 Alkoholi ja tupakka 6,9 5,3 Vaatetus ja jalkineet 12,1 9,4 5,1 Asuminen 12,4 16,1 18,2 Lämpö ja valo 4,3 3,7 3,1 Kotitaloustavarat, -palvelut 5,6 5,6 Terveydenhoito 2,7 5 Liikenne 10,8 14 Viestintä 0,6 2,5 Kulttuuri ja vapaa-aika 6,2 12,4 Koulutus 0,8 0,5 Ravintola ja hotelli 4,3 7,2 Muut menot 13,6 4,2 6,8 Yhteensä 100 100 100 Lähde: Tilastokeskus, elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksit
Inflaatio/deflaatio on lähes nolla monissa maissa. Kuluttajahintaindeksin 12 kk:n muutoksia Pieni inflaatio 2016/8 2015/8 Pieni deflaatio 2016/8 2015/8 Belgia, 2,1 0,9 Latvia 0,0 0,1 Ruotsi 1,1-0,2 Italia, -0,1 0,2 Liettua 0,8-1,2 Bulgaria -0,3 0,1 Itävalta 0,6 1 Unkari -0,1-0,4 Britannia 0,6-0,1 Espanja -0,1-0,4 Suomi 0,4-0,2 Romania -0,2-1,9 Saksa 0,4 0,2 Slovakia -0,8-0,2 Tsekki 0,3 0,3 Puola -0,8-0,6 Viro 0,3-0,3 Kreikka -0,9-1,5 EU 28 maata 0,3 0,0 Euroalue 19 0,2 0,1 Sveitsi -0,1-1,4 Tanska 0,2 0,6 Japani (Tokio) -0,5 0,2 Ranska 0,2 0 Alankomaat O,2 0,8 Ukraina 8,4 52,8 Venäjä 6,9 15,8 Lähteet: kansalliset tilastovirastot Norja 4,0 2,0 http://www.tradingeconomics.com Kiina 1,3 2,0 Yhdysvallat 1,1 0,2 ML 26.9.2016
Hintapolitiikka ja kilpailun esteet Hintapolitiikassa tapahtui hidas 50-luvulta 90-luvulle kestänyt käännös hallinnollisesta, sotien aikana ja sen jälkeen pula-aikana omaksutusta säännöstelystä ja säätelystä kilpailuun ja toimiviin markkinoihin Kilpailulaki 2011/948 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta. Kysymys: Kuka suomalainen vaati elinkeinon harjoittamisen vapautta jo 1700-luvulla?
Kilpailua yli rajojen, Suomessa toimivia ulkomaisia kaupan ketjuja: Ruotsalaisia: Hennes&Mauritz Gina Tricot JC Jeans Company KappAhl Polarn O. Pyret Stadium Clas Ohlson Brothers Indiska Din Sko Skopunkten Hemtex Ikea Biltema Synsam Teknik Magasinet Ur&Penn Kicks Glitter Tokmanni Musti ja Mirri Kultajousi Hööks Tanskalaisia: Vero Moda Only Pieces Vila Name it Jack&Jones BR-Lelut Change Zizzi Ecco Tiger Norjalaisia: Dressmann Carlings Cubus Bik Bok XXL Expert R-kioski Plantagen Life Espanjalaisia: Zara Ranskalaisia: Yves Rocher Saksalaisia: Lidl Bauhaus Bijou Brigitte Hollantilaisia: Instru Nissen Keops Yhdysvaltalaisia: Toys "R" Us Esprit GameStop Brittiläisiä: Suomen Lähikauppa Marks & Spencer Gigantti * Starkki Puukeskus Specsavers Body Shop Italialaisia: United Colors of Benetton Lähde: Sanomalehti Keskisuomalaisen verkkolehti 22.3.2015 10/19/2016
Hintatasoja 10/19/2016
Korot lainarahan hintana prosentteina lainasummasta vuoden ajalta negatiiviset korot - historiallista Reaalikorot korko / kuluttajahintaindeksin muutos - usein negatiivisia
Keskuspankkien miinuskorot ovat talouskoe, jollaista ei ole ennen nähty, ainakaan 5000 vuoteen. Taloussanomat 17.8.2016
10/19/2016
KOTITALOUKSIEN JA YRITYSTEN LAINOJEN KESKIKOROT 2003. 2016 6,0 4,0 KOTIEN LAINAT 2008/10 finanssikriisi 2,0 2003/1 YRITYSTEN LAINAT 2016/7 1,6 1,5 0,0 Lähde: Suomen Pankki 10/19/2016
8,0 6,0 KOTITALOUKSIEN TALLETUSTEN, ASUNTOLAINOJEN JA KULUTUSLUOTTOJEN KOKO KANNAN KESKIKOROT 2003...2016 2008/10... finanssikriisi 2003 2016/7 4,0 2005 KULUTUSLUOTOT 3,1 2,0 ASUNTOLAINAT 1,1 0,0 Lähde: Suomen Pankki ML 31.8.2016 TALLETUKSET 0,2 10/19/2016
KOTITALOUKSIEN UUSIEN LAINOJEN, LUOTTOJEN JA MÄÄRÄAIKAISTALLETUSTEN TODELLISET KESKIKOROT SUOMESSA 1990.2016 17,5 15,0 12,5 10,0 7,5 5,0 1990 1992-93 pankkikriisi 1995/1.. EU:n 1999/1. jäsenyys euro tilirahaksi 2002/1. eurohinnat UUDET KULUTUSLUOTOT 2008/10 finanssikriisi UUDET TILI- JA KORTTILUOTOT 2016/7 6,3 5,9 2,5 0,0 10/19/2016 UUDET ASUNTOLAINAT UUDET MÄÄRÄAIKAISTALLETUKSET Lähde: Suomen Pankki ML 31.8.2016 Lainojen ja luottojen todellisissa koroissa mukaan lasketaan maksut ja lyhennysaikataulun vaikutus. 1,3 0,6
Reaalikorot, korot suhteena rahan arvoon 6,0 4,5 KOTITALOUKSIEN ASUNTOLAINOJEN, KULUTUSLUOTTOJEN JA TALLETUSTEN, KOKO KANNAN REAALISET KESKIKOROT 1990...2016 KOROT / KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2003 2009/11 2016/7 3,0 KULUTUSLUOTO 2,6 1,5 0,0 ASUNTOLAINAT ASUNTOLAINA 0,6-0,3-1,5-3,0 Lähteet: Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus -2,9 2011/8 TALLETUKSE 10/19/2016
14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 KOTITALOUKSIEN UUSIEN LAINOJEN, LUOTTOJEN JA MÄÄRÄAIKAISTALLETUSTEN TODELLISET REAALISET KESKIKOROT 1991...2016, KOROT / KULUTTAJAHINTAINDEKSIN MUUTOS 12 KK 1991 pankkikriisi 1995/1.. EU:n jäsenyys UUDET 1999/1. euro tilirahaksi 2002/1. eurohinn UUDET UUDET MÄÄRÄAIKAISTALLETUKSET 2008/10 finanssikriisi -1,7-2,3 2016/7 5,4 0,7-0,2 Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus ML 10/19/2016
10/19/2016
Peruskorko Korkein 1923 1924 10,00 % Suomen Pankki Alin 1.1.-31.12.2016 0,00 % valtiovarainministeriö Viitekorkoja Euribor 26.8. 9 kk -0,121 %, 12 kk -0,050 %
Ääriarvoja lähihistoriasta Suomessa asuntolainojen keskikorko 1992 syyskuussa 13,72 % 2016 kesäkuussa 1,14 % talletusten keskikorko 2016 kesäkuussa 0,22 % (Suomen Pankki) Ottolainauksen keskikorko 1992 markkamääräinen 7,16 % valuuttamääräinen 5,61 % (Tilastollinen vuosikirja)
Kreikassa 2012 Valtion velkaneuvottelujen aikana yhden vuoden lainan korot nousivat 528 prosenttiin. US verkkolehti 7.2.2012
Kotitalouksien velat ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot ja talletukset Vuodesta 1997 lainakanta on nyt yli nelinkertainen, tulot ja talletukset kaksinkertaiset. Talletusten pitkä kasvu kääntyi laskuun 2012 ja nousuun 2016, jolloin talletuskanta oli 81,5 mrd.
375 300 225 150 75 Kotitalouksien asuntolainat ja kulutusluotot yhteensä mrd. euroa Suomessa vuosien 1982.2015 ja 2016 heinäkuun lopussa Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo/asukas indeksikuvaaja 1995=100, murtoviiva, vasen asteikko Kotitalouksien lainakanta Kotitalouksien talletuskanta mrd. 122,0 125 100 81,5 75 50 25 0 1982 1990 1997 2005 Lähteet: Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ML 2.9.2016 0 2016/1 10/19/2016
Työttömyysaste
Työttömyyden suuria lukuja Yhdysvalloissa 20-luvulta 40-luvulle, pörssiromahdus 1929 lokakuussa 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1936 1938 1942 3 9 16 24 25 22 20 14 5 1,2 US Bureau of Labor Statistics Saksassa 20-luvulta 30-luvulle 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1936 1937 1939 6 9 14 22 30 26 14 7 2 1 Suomessa 90-luvulla Tilastokeskus 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 3,2 6,6 11,7 16,3 16,6 15,4 14,6 12,7 10/19/2016
Kotitalouksien sosioekonomisten ryhmien keskitulojen reaalinen kehitys 1987... 2014 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1987 10/19/2016 1994 1999 2002 Yrittäjät 2007 Maatalousyrittäjät Yhteensä Kotitalouksissa keskimäärin v 2014 ammatissa toimivia: palkansaajia 1,5, yrittäjiä 1,6, maatalousyrittäjiä 1,7 eläkeläisiä 1,4 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto, rahan arvon kertoimet Palkansaaj at Eläkeläiset Työttömät Kotitalouden vuositulot keskimäärin 2014 ML 11.5.2016 42651 35998 32904 28826 25667 15523
Kotitalouksien sosioekonomisten ryhmien mediaanitulojen reaalinen kehitys 1987... 2014 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 10/19/2016 1987 1991 1993 1999 Yrittäjät Maatalousyrittäjät Yhteensä 2002 2004 Kotitalouksissa keskimäärin v 2014 ammatissa toimivia: palkansaajia 1,5, yrittäjiä 1,6, maatalousyrittäjiä 1,7 eläkeläisiä 1,4 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto, rahan arvon kertoimet Palkansaaja t Eläkeläiset Työttömät Kotitalouden vuositulojen mediaanit 2014 34249 32441 30393 ML 10.5.2016 25650 22386 13762
Kotitalouksien sosioekonomisten ryhmien lukumäärien kehitys 1987...2014 900 000 800 000 700 000 656 200 600 000 554 300 500 000 523 700 400 000 300 000 1987 200 000 119 000 Yrittäjät 100 000 24 400 0 10/19/2016 1994 Työntekijät Työttömät Toimihenkilöt Eläkeläiset 2002 Lähde: Tilastokeskus, Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto, tulonjakotilasto rahan arvon kertoimet Eläkeläiset 888 000 865 200 Toimihenkilöt Työntekijät 395 600 Työttömät 166 100 142 300 Yrittäjät Maatalousyrittäjät 30 700 ML 11.5.2016 2014
Kulutusverojen nousu pysähtyi 20 15 10 5 0 ARVONLISÄVERO 14,0 10/19/2016 KULUTUSVEROJEN TUOTOT MRD. EUROA VALTION TILINPÄÄTÖKSET 2008...2015, TALOUSARVIOT 2016 JA 2017 16,9 ENERGIAVEROT polttonesteistä 3,2 4,5 AUTO- JA AJONEUVO- ALKOHOLIJUOMA- VEROT 1,1 1,3 1,7 2,0 08 11 14 17 08 11 14 17 08 11 14 17 08 11 14 17 Tuottoarviot vuosina 2016 ja 2017: tupakasta 0,93-0,99 mrd ML makeisista, virvoitusjuomista ja pakkauksista 0,26 mrd. /vuosi. 23.9.2016 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus
Veroista ja veroihin verrattavista maksuista noin kolmannes tulee kulutusveroista 10/19/2016
Pohdittavaa TOIVOTONTA JA UHKAAVAA? VIENNIN NOUSUN VIIPYMINEN VALTION, KUNTIEN JA KOTIEN VELAT KOTITALOUKSIEN VELAN KASVU, KORON MAHDOLLINEN NOUSU - Velka 122 mrd., josta asuntolainoja 93 mrd, keskittyy nuorille perheille pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa (Finanssialan Keskusliitto) HUOLTOSUHDE NYT JA PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ MUUTA?
Mitä luemme mediasta? Nordean tiedote ja ennuste maaliskuussa: Suomi on toivoton tapaus. Nordean tiedote syyskuussa: Nousukausi tuli ja meni. Monissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on menestynyt ja menestyy oikein hyvin.
Lisätietoja? Helppoja ja hyviä kysymyksiä? martti.luukko@kuluttajaliitto.fi 1.10.2016