Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016
Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta 1993, ensimmäinen sopimus 1997) Nykyisen sopimuksen piirissä oleva energiankulutus 1 564 GWh Kaukolämpö 970 GWh Kaukojäähdytys 3 GWh Sähkö 571 GWh Polttoaineet 20 GWh Rakennusten energiankulutuksen osuus 90 % kokonaiskulutuksesta Nykyisen sopimuksen piirissä lämmitettyjä rakennuksia 3561 kpl Yli 8 milj. m2 Nykyisellä sopimuskauden energiansäästötavoite 129 GWh Vuoden 2015 loppuun mennessä saavutettu 114 GWh Kuntien energiatehokkuussopimuksen johtoryhmän jäsen nykyisellä sopimuskaudella
Helsingin kaupungin omistama lämmitetty rakennuskanta 8500 Rakennuskanta [1000 m2] 8000 7500 7000 6500 + 10% 6000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Helsingin omistamien rakennusten energiankulutus 1800 Energiankulutus [GWh] 1600 1400 1200 1000 800 600 400-10 % + 0 % 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kaukölämpö Sähkö
Uuden energiatehokkuussopimuksen valmistelu Kuntien energiatehokkuussopimuksen valmisteluryhmässä Helsinki Espoo Vantaa Tampere (Ekokumppanien kautta yhteys pienempiin kuntiin) Turku Oulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Kuntaliitto Motiva Energiavirasto Työryhmä kokoontui useita kertoja noin vuoden ajan Sopimuksen sisällön läpikäynti Erilaisten kuntien tarpeiden huomioiminen Sopimuksen selkeys, ymmärrettävyys, väärin tulkintojen estäminen
Mikä jäi ennalleen Toimenpidevalikoima suurimmalta osin, siellä ovat edelleen Energiatehokkuustoiminnan organisointi Julkiset hankinnat Energiatehokkuuden huomiointi suunnittelun ohjaamisessa Energiakatselmukset ja energiansäästötoimenpiteet Säästötakuu- ja rahoitusmallien hyödyntäminen investoinneissa Kulutusseuranta Koulutus ja tiedotus Uusiutuvien energianlähteiden käyttöönotto Mutta: Toimenpiteiden sisältö on päivitetty nykyhetkeen sopivammaksi ja otettu huomioon, että useissa kunnissa näitä toimia on jo tehty melko kattavasti Raportointi toteutetaan saman tyyppisesti kuin tähän asti Sovittiin kuitenkin raportointia helpottavien työkalujen kehittämisestä mm. säästövaikutusten arviointiin
Uuden sopimuskauden muutoksia Sopimuskausi kahdessa jaksossa Hyvä päätös, koska energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuvat tavoitteet voivat muuttua pitkällä tähtäimellä, mutta jos sopimus on edelleen toimiva, ei tarvita uutta ennen vuotta 2026 Aikaisempaa pienempi säästötavoite-% sopimuksen toisella jaksolla Tarpeellinen muutos, koska energiatehokkuuden parantuessa uusien säästöjen aikaansaaminen vaikeutuu Uuden säästötavoitteen määrittely Suuri osa kunnista ollut jo mukana sopimuksissa, mutta osalla energiankäytön tilastointi ja siten realistisen GWhtavoitteen määrittely ollut vaikeaa ennen nykyistä sopimuskautta
Uuden sopimuskauden muutoksia Sopimukseen liitettävän kunnan energiankäytön tarkempi määrittely ja laajuus Selkeyttävä muutos, edellisellä kaudella eri kunnissa oli sopimukseen liitytty hyvin erilaisilla laajuuksilla Vuokra-asunnot omassa sopimuksessaan (kun niitä on yli 500) Selkeyttävä muutos, edellisellä kaudella asuntojen oma sopimus laadittiin kesken kauden ja raportointi oli osin päällekkäistä Sopimuksesta erottamisen perusteita on täsmennetty Selkeyttävä muutos, jossa on täsmällisesti esitetty millä perusteilla kunta voidaan sopimuksesta erottaa
Uuden sopimuskauden muutoksia Toimintasuunnitelman vapaamuotoisuus Kunnat voivat hyödyntää jo olemassa olevia energiatehokkuuteen ja ilmastotyöhön liittyviä toimenpideohjelmiaan, jos ne kattavat kaikki sopimuksen osaalueet, erillistä suunnitelmaa ei vaadita vaan yhteenveto riittää Toimenpiteissä huomioitavissa kuntalaisten tai energiatehokkuussopimuksiin kuulumattomien kunta-alueen toimijoiden aktivointi energiatehokkuustoimiin Kunta voi aikaansaada merkittävää energiatehokkuuden parantumista ilman että se näkyy kunnan oman energiankulutuksessa ja tämän voi nyt huomioida oman säästötavoitteen saavuttamisessa Sitoutuminen alueellisen yhteistyön kehittämiseen Kuutoskaupunkien ja pääkaupunkiseudun kuntien kokemuksen perusteella yhteistyö on hyödyllistä ja antoisaa sekä alueellisesti että muutenkin, suosittelemme!
Kiitos! katri.kuusinen@hel.fi Öljysäiliö 468 Kuva: Tuomas Uusheimo