CLC2012 maankäyttö/maanpeite (25m) paikkatietoaineiston alustava luokkakuvaus (4.taso) 10.3.2015



Samankaltaiset tiedostot
CLC2018 maankäyttö/maanpeite (20m) paikkatietoaineiston luokkakuvaus (4.taso) 11/2018

Corine Land Cover 2006

Corine Land Cover 2000

Corine Land Cover 2012

Corine Land Cover 2018

KMTK maankäyttö/peittoluokitus. Maasto, työpaja 2,

VALUMA-ALUEET. Vanha jako: n valumaaluetta Uusi jako: n Teiniranta (SYKE)

Luke ja Syke ympäristötiedon tuottajina

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

Perttu Anttila, Timo Muhonen & Eeva Lehtonen MAATALOUDEN PAINOPISTEALUERAJAUS KESKI-SUOMEN LIITOLLE

- Lampaille lammasverkko 3 /m

PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Tuki-infot Suorat tuet

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Pysyvä nurmi. Perustuu valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

n.20,5 ha

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen ja pysyvät nurmet. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tulvakartat

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Maastokartan 1: kohteiden kuvaaminen Maastokarttarasteri 1: tuotteessa

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Muutokset Hakuoppaassa 2015

Metsänhoidon perusteet

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Viherryttämistuki ja peltokasvipalkkio

Muutokset kevään koulutusmateriaaliin. Vipu-koulutus

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13

Liite K: Tukikelpoisuudet 2019

TUKIKELPOISUUDET 2018 x = tukeen oikeuttava

Yleiskartta 1:1 milj., koodiavain

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liite B. Kasviluettelo

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

JHS 137 MUKAINEN. PAIKKATIETOTUOTTEEN AINEISTOKUVAUS Päivitetty:

Aktiiviviljelijä, peltokasvipalkkio ja viherryttämistuki

Perustuki ja viherryttäminen. Kevät 2018

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Lisäosat Maito-, sonni- ja tärkkelysperunalisäosat maksetaan viimeisen kerran > vaikuttaa perustuen tasoon vuonna 2016

LHK. Luonnonhaittakorvaus

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

Lahden alueen hiilinielut ja -varastot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A. IT-juttuja ja GIS-juttuja - Niilo Tenkanen

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Pysyvä nurmi. Perustuu valmistelutilanteeseen. MTK Pohjois-Savo

,14 ha

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

JHS 137 MUKAINEN. PAIKKATIETOTUOTTEEN AINEISTOKUVAUS Päivitetty:

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Liite B. Kasviluettelo

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Porvoo, Zonation-aluetunnus 54

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi

Tuki-infot viljelijöille

Maastotietokannan sisältö teemoittain

,95 ha ,26 ha

Loviisa, Zonation-aluetunnus 58

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Poronhoidon palvelupaketit

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Liite B. Kasviluettelo

Liite B. Kasviluettelo

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Soiden hiilivarastojen kehitys

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

TUKIHAKEMUKSEN KASVULOHKOLOMAKE 2015

SISÄLLYS. N:o 992. Laki. luopumiseläkelain 13 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

Transkriptio:

CLC2012 maankäyttö/maanpeite (25m) paikkatietoaineiston alustava luokkakuvaus (4.taso) 10.3.2015 1. RAKENNETUT ALUEET 1.1.1.1 Kerrostaloalueet Luokka koostuu RHR:n asuinkerrostaloista ja asuntolarakennuksista. 1.1.2.1 Pientaloalueet Luokka koostuu RHR:n rivi- ja ketjutaloista sekä erillisistä pientaloista. 1.2.1.1 Palveluiden alueet Luokka koostuu RHR:n liike- ja toimistorakennusten luokista sekä yleisten rakennusten luokista. Luokassa on myös MTK:n liike- tai julkisia rakennuksia sekä varasto- ja autoliikennealueita. Lisäksi mukana on myös digitoituja alueita ja satelliittikuvilta päivitettyjä rakennettuja alueita. 1.2.1.2 Teollisuuden alueet Luokka koostuu RHR:n teollisuuden ja varastorakennusten luokista. Lisäksi luokassa on MTK:n teollisia rakennuksia sekä varasto- ja autoliikennealueita. Lisäksi mukana on myös digitoituja alueita ja satelliittikuvilta päivitettyjä rakennettuja alueita. 1.2.2.1 Liikennealueet Luokka koostuu Digiroadin yleisien teiden ja katujen toiminnallisista luokista 1-4 (valtatie/seudullinen pääkatu, kantatie/seudullinen pääkatu, seututie/alueellinen pääkatu sekä yhdystie/kokoojakatu) sekä MTK:n rautateistä. 1.2.3.1 Satama-alueet Luokka koostuu CLC2006 satama-alueista ja digitoiduista alueista. 1.2.4.1 Lentokenttäalueet Luokka koostuu CLC2006 lentokenttäalueista sekä digitoiduista alueista. 1.3.1.1 Maa-ainesten ottoalueet Luokka koostuu pääasiassa pistemäisen Maa-ainesluvat aineiston avulla satelliittikuvilta tulkituista alueista. Aineisto on osin puutteellinen. Lisäksi aineisto koostuu MTK:n maa-aineisten ottoalueista (karkea ja hieno kivennäisaines), CLC2006-maa-ainestenottoalueista sekä digitoiduista alueista. 1.3.1.2 Kaivokset Luokka koostuu Tukesin kaivospiirien avulla digitoiduista alueista.

1.3.2.1 Kaatopaikat Luokka koostuu CLC2006 kaatopaikka-alueista sekä digitoiduista alueista. 1.3.3.1 Rakennustyöalueet Luokka koostuu digitoiduista alueista. 1.4.1 Taajamien viheralueet ja puistot Rakennettujen alueiden sisäpuolella olevat alle 25 ha:n muut kuin tähän pääluokkaan tai peltoihin kuuluvat kuviot on yleistyksessä luokiteltu taajamien viheralueiksi. 1.4.2.1. Vapaa-ajan asunnot Luokka koostuu RHR:n vapaa-ajan asuinrakennuksista ja vuokrattavista lomamökeistä ja - osakkeista. 1.4.2.2 Muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta alueet Luokka koostuu CLC2006 urheilu- ja vapaa-ajantoiminta-alueista sekä RHR:n kuntoilu-ja urheilurakennuksista. Leirintäalueet kuuluvat kansallisessa CLC2006-aineistossa metsäluokkiin. 1.4.2.3 Golfkentät Luokka koostuu CLC2006 golfkenttäalueista sekä digitoiduista alueista. 1.4.2.4. Raviradat Luokka koostuu CLC2006 ravirata-alueista. 2 MAATALOUSALUEET 2.1.1.1 Pellot vuosina 2009-2011 tukea saavista peltolohkorekisterin peltolohkoista, joiden tilatukiominaisuusryhmä on pelto ja kuuluvat alaryhmiin viljat, öljykasvit ja öljypellavat, valkuaiskasvit, perunat, nurmet, avomaavihannekset, mauste- ja lääkekasvit, ympäristötuen eritystukialat pellolla, hoidetut viljelemättömät pellot sekä erikoiskasvit ja käyttömuodot. Lisäksi luokkaan kuuluu taimitarhat hedelmä- ja marjakasvit sekä puutarhataimistot -ryhmän alta. 2.1.2 Keinokastellut pellot Luokkaa ei esiinny Suomessa 2.1.3 Riisipellot

2.2.1 Viinitarhat 2.2.2.1 Hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmät vuosina 2009-2011 tukea saavista peltolohkorekisterin peltolohkoista, joiden tilatukiominaisuusryhmä on pelto ja kuuluvat alaryhmään hedelmä- ja marjakasvit sekä puutarhataimistot alaryhmään. Taimitarhat alaryhmästä hedelmä- ja marjakasvit sekä puutarhataimistot eivät kuulu tähän ryhmään. 2.2.3 Oliivipuuviljelmät 2.3.1.1 Laidunmaat peltolohkorekisterin vuosina 2009-2011 tukea saavista peltolohkorekisterin peltolohkoista, joiden tilatukiominaisuusryhmä on pysyvä laidun ja joiden kasvinimi on Pysyvä kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmi; Pysyvä laidunnurmi; Pysyvä laidun, ei sadonkorjuuvelvoitetta; sekä Erityistukisopimusala, pysyvä laidun (suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito, kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen ja hoito, monivaikutteisen kosteikon hoito). 2.3.1.2 Luonnon laidunmaat peltolohkorekisterin vuosina 2009-2011 tukea saavista peltolohkorekisterin peltolohkoista, joiden tilatukiominaisuus on pysyvä laidun ja joiden kasvinimi on Luonnonlaidun ja niitty, Hakamaa, avoin. 2.4.1 Yhdistelmäviljelmät 2.4.2 Peltojen ja niittyjen muodostama mosaiikki Luokkaa ei esiinny Suomen aineistossa. 2.4.3.1 Käytöstä poistunut maatalousmaa vuosina 2009-2011 tukea saavista peltolohkorekisterin peltolohkoista, joiden tilatukiominaisuus on Muussa kuin maatalouskäytössä oleva ala (D) tai Metsämaa (E) ja joiden kasvinimi on metsitystä varten käsitelty pelto, metsitetty pelto, metsitetty pysyvä laidun, metsäpuiden taimet metsässä omaan tarpeeseen, joulukuusiviljelmä, erityistukisopimusala: metsämaa. Sekä Maastotietojärjestelmässä 2012 olevista maatalousalueista. Lisäksi satelliittikuvatulkinnasta (vuodelta 2011-2013) arvioidun latvuspeittävyyden on oltava alle 30%.

2.4.4.1 Puustoiset pelto- ja laidunmaat vuosina 2009-2011 tukea saavista peltolohkorekisterin peltolohkoista, joiden tilatukiominaisuusryhmä on metsämaa (E) joiden kasvinimi on Hakamaa, puustoinen; Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen; Metsälaidun. Lisäksi satelliittikuvatulkinnasta (vuodelta 2011-2013) arvioidun latvuspeittävyyden on oltava alle 30%. 3. METSÄT SEKÄ AVOIMET KANKAAT JA KALLIOMAAT Suomessa metsien määritykseen käytettävät kynnysarvot ovat puuston pituus >= 5 m ja latvuspeitto (cc) >= 30% eteläisessä Suomessa, pituus >= 5 m ja latvuspeitto >= 20% Lapin eteläosissa (Pohjoisboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke (YM), Kainuu-Kuusamo ja Peräpohjola) sekä pituus >= 5 m ja latvuspeitto >= 15% Lapin pohjoisosissa (Pohjoisboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke (YM), Metsälappi ja Tunturilappi). Lisäksi metsät jaetaan eri luokkiin Maastotietojärjestelmän maalajitiedon perusteella (turve ja kallio, metsäiset soistumat ovat kivennäismaissa). 3.1.1 Lehtimetsät (Pääluokka) Luokka koostuu satelliittikuvilta tulkituista metsistä, joissa puulajeista lehtipuita on >= 75%. Ylä-Lapissa lehtipuumetsän minimipituus on 3 m. 3.1.1.1. Lehtimetsät kivennäismaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan lehtimetsistä suo-maskin (MTK suot) ulkopuolella. 3.1.1.2. Lehtimetsät turvemaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan lehtimetsistä suo -maskilla (MTK suot). 3.1.2 Havumetsät (Pääluokka) Luokka koostuu satelliittikuvilta tulkituista metsistä, joissa puulajeista havupuita on >= 75%. 3.1.2.1 Havumetsät kivennäismaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan havumetsistä suo-maskin (MTK suot) ulkopuolella. 3.1.2.2. Havumetsät turvemaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan havumetsistä suo -maskilla (MTK suot). 3.1.2.3. Havumetsät kalliomaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan havumetsistä kallio/kivikko-maskilla (MTK kalliot).

3.1.3 Sekametsät (Pääluokka) Luokka koostuu satelliittikuvilta tulkituista metsistä, joissa lehtipuiden osuus on 25-75%. 3.1.3.1. Sekametsät kivennäismaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan sekametsistä suo -maskin (MTK suot) ulkopuolella. 3.1.3.2. Sekametsät turvemaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan sekametsistä suo-maskilla (MTK suot) 3.1.3.3. Sekametsät kalliomaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan sekametsistä kallio/kivikko-maskilla (MTK kalliot). 3.2.1.1. Luonnonniityt Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan perusteella alueista, joissa kivennäismaalla latvuspeitto on < 15%, puuston pituus < 1,5m ja kasvillisuuspeitto > 75%. Kenttäkerros on heinä- tai saravaltainen. Luokkaa esiintyy pääasiassa Pohjois-Suomessa metsänrajan yläpuolella. 3.2.2.1 Varvikot ja nummet Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan perusteella alueista, joissa kivennäismaalla latvuspeitto on < 15%, puuston pituus on < 3m ja kasvillisuuspeitto > 75%. Kenttäkerros on jäkälä- / varpu- / sammalvaltainen. Luokkaa esiintyy pääasiassa Pohjois-Suomessa metsänrajan yläpuolella. 3.2.3 Nahkealehtisen kasvillisuuden alueet 3.2.4 Harvapuustoiset alueet (Pääluokka) Luokka koostuu satelliittikuvilta tulkituista alueista, joissa latvuspeitto on alle 30 %. 3.2.4.1. Harvapuustoiset alueet, cc < 10% Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan mukaan harvapuustoisista alueista kivennäismaalla, joilla on latvuspeitto on < 10%. 3.2.4.2. Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, kivennäismaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan mukaan harvapuustoisista alueista, joilla latvuspeitto on 10-30% ja jotka ovat suo-maskin (MTK suot) ulkopuolella. 3.2.4.3. Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, turvemaalla

Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan mukaan harvapuustoisista alueista, joilla latvuspeitto on 10-30% ja jotka ovat suo-maskilla (MTK suot). 3.2.4.4. Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, kalliomaalla Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnan mukaan harvapuustoisista alueista, joilla latvuspeitto on 10-30% ja jotka ovat kallio/kivikko-maskilla (MTK kalliot). 3.2.4.6. Harvapuustoiset alueet sähkölinjan alla Luokka koostuu maastotietokannan suurjännitesähkölinjojen (luokka 22311 maastotietokannassa) vähäpuustoisista alueista. 3.3.1.1 Rantahietikot ja dyynialueet Luokka koostuu MTK:n hietikoista kun latvuspeitto on < 10% satelliittikuvatulkinnan mukaan. Lisäksi mukana on käytetty digitoituja alueita. 3.3.2.1 Kalliomaat Luokka koostuu MTK:n kallioalueista ja kivikoista kun latvuspeitto on < 10% satelliittikuvatulkinnan mukaan. 3.3.3.1 Niukkakasvustoiset kangasmaat Niukkakasvustoiset kangasmaat, joissa puuston latvuspeitto < 10% ja kasvipeitteisyys < 50%; esiintyy Pohjois-Suomessa. 3.3.4 Paloalueet Luokkaa ei esiinny Suomessa 3.3.5 Jäätiköt ja pysyvän lumen alueet 4. KOSTEIKOT JA AVOIMET SUOT 4.1.1.1 Sisämaan kosteikot maalla Luokka koostuu MTK:n maatuvista vesialueista, tulva-alueista, kaislikoista sekä soistumista kun latvuspeitto on < 10% Metlan tulkinnan mukaan. 4.1.1.2. Sisämaan kosteikot vedessä Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnalla tuotetuista tai MTK:n maatuvista vesialueista, tulvaalueista ja kaislikoista. Alueet sijaitsevat vedessä peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10- aineisto) mukaan.

4.1.2.1. Avosuot Luokka koostuu MTK:n avosoista, metsää kasvavista soista ja soistumista kun latvuspeitto on < 10% Metlan tulkinnan mukaan. Lisäksi mukana on digitoituja alueita. 4.1.2.2. Turvetuotantoalueet Luokka koostuu SLICES, MTK, CLC00 ja CLC06- turvetuotantoalueista, jotka on päivitetty satelliittikuvista (eivätkä rakennettuja, peltoa tai vettä). 4.2.1.1 Merenrantakosteikot maalla Luokka koostuu merenrannikon MTK:n maatuvista vesialueista, tulva-alueista, kaislikoista sekä soistumista kun latvuspeitto on < 10% Metlan tulkinnan mukaan. 4.2.1.2 Merenrantakosteikot vedessä Luokka koostuu satelliittikuvatulkinnalla tuotetuista tai MTK:n maatuvista vesialueista, tulvaalueista ja kaislikoista. Alueet sijaitsevat meressä peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10- aineisto) mukaan. 4.2.2 Merenrannan suolamaat 4.2.3 Vuorovesialueet 5. VESIALUEET 5.1.1.1 Joet Luokka koostuu peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10-aineisto) joista. 5.1.2.1 Järvet Luokka koostuu peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10-aineisto) järvistä. 5.2.1 Rannikon laguunit 5.2.2 Jokisuistot 5.2.3.1 Meri Luokka koostuu peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10-aineisto) meristä