Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Samankaltaiset tiedostot
Fredin ja Eskon sanomat

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Lausemaisuuden asteista

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas.

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen

SELKEÄKIELISYYSOPAS. Tekstilajina asiatyyli. Kieliasu

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

KIELIKarhu harjoituskirja

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

SUMERI 2. HY ma 10-12,

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)

Kieliopin opetuksesta alakouluun suunnatussa

Kappale 2. Tervetuloa!

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Moi kaikille! Finský praktikum Titta Hänninen

HYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI

Kappale 2 Tervetuloa!

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Suomi toisena kielenä tehtäviä luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari

Kieli merkitys ja logiikka

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) Syntaksin asema kieliopissa 2


Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi

Titta Hänninen

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Verbit tarinoissa

Teatteri Imatra Pn (Teatteri Imatra) ,18 113,85 120,32 Sn (Teatteri Imatra) ,32 147,78 156,17

Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

2 Äidinkieli. Vuorovaikutustaidot. Ops:n perusteet luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.


MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

Kreodin kirjoittaja - kielenhuollon ja juttutyyppien ihmettelyä. Tietoasiantuntijat Henni Laitala ja Terhi Kaipainen, Xamk 9.11.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Evantia 360 Teen Start -taulusto

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Kieli merkitys ja logiikka

Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

Liikkuminen tapahtuu vokaalisointukaavion avulla ajatellen (illatiivin) minne, mihin? -päätettä. ETUVOKAALIT u ä TAKAVOKAALIT

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Laitos Department humanistinen tiedekunta

Mitä teet viikonloppuna?

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

Kieli merkitys ja logiikka

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS

FINSKÝ PRAKTIKUM Titta Hänninen

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Suomen A'-siirtymä. Reunat ja saarekkeet. lektiot. Saara Huhmarniemi. Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10.

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Tehtävä 1: Veroprosentti

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

herätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

KUN-LAUSEENVASTIKE (TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1)

Transkriptio:

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen täydentäminen sivulauseella ja lauseenjäsenet Susa ja Essi Kuvat: Curly ry

HÄMEENLINNAN TEATTERI Hämeenlinnan moderni teatteri on otettu käyttöön vuonna 2010. Teatterissa on 350 hengen katsomo. Teatteri aloitti toimintonsa jo yli 100 vuotta sitten työväenteatterina. Se on toiminut useissa eri paikoissa, Vanajaveden rannalle se muutti vuonna 1976. Tilat ovat myöhemmin vielä laajenneet Vanajaveden toiselle puolelle Verkatehtaan alueelle, sinne avattiin lavastamon ja puvustamon tilat 1980-luvulla, studionäyttämö Verstas 1991 ja uusia toimistotiloja 2005. Olen itse käynyt Hämeenlinnan teatterissa monia kertoja ja olen myös tanssinut siellä.

Virke: Virke on kokonaisuus,joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. Virke on yksinäislause tai yhdyslause. Virkkeen jokaisessa lauseessa on oltava persoonamuotoinen verbi. Päälause: Päälauseeksi sanotaan lausetta, joka on ymmärrettävä sellaisenaan. Päälause esiintyy usein yksinäislauseena tai osana yhdyslausetta. Sivulause: Sivulauseeksi sanotaan lausetta, joka ei ole ymmärrettävä ilman päälausetta. Sivulause täydentää päälausetta. Päälauseiden yhdistäminen: Ja, sekä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä ovat tavallisimmat rinnastuskonjunktiot. Pilkku merkitään Lohdutus päälauseiden 2 väliin. Osoiterivi 1 Osoiterivi 2 Päälauseiden täydentäminen sivulauseella: PÄÄTOIMITTAJAPäälause Täydennä tähän itse ymmärretään yksinään, mutta TOIMITUS sitä Täydennä yleensä tähän täydennetään itse sivulauseella. KUVITTAJAT Täydennä tähän itse Sivulauseita on kolmenlaisia 1.Alistuskonjunktio aloittaa konjunktiolauseen, yleisimmät alistuskonjunktiot ovat että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka. Sivulause: konjunktiolause 2.Relatiivilause alkaa relatiivipronominilla joka tai mikä. Relatiivipronomini joka viittaa edeltävään sanaan, ja relatiivipronomini mikä viittaa koko edeltävään lauseeseen. Sivulause: relatiivi 3. Epäsuora kysymyslause alkaa kysymyssanalla tai verbillä, jonka lopussa on liite -ko/-kö. Epäsuoran kysymyslauseen loppuun ei tule kysymysmerkkiä. Sivulause: epäsuora kysymys Päälauseen ja sivulauseen väliin merkitään aina pilkku.

Predikaatti: Lauseessa tärkein tehtävä on tekemistä, tapahtumista tai olemista ilmaisevalla sanalla. Se on lauseen predikaatti. Predikaatti on aina verbi. Kaikissa täydellisissä lauseissa on predikaatti. Lauseet rakentuvat predikaatin mukaan. Subjekti:Subjekti on lauseessa tekijä kuka tai mikä, subjekti saadaan selville kun predikaatti on löytynyt. Subjekti voi myös sisältyä predikaattiin. Joissakin lauseissa ei ole subjektia. Lauseessa voi olla useita subjekteja. Objekti:Objektiksi sanotaan sitä lauseen sanaa, joka ilmaisee tekemisen kohteen. Objektia ei ole kaikissa lauseissa. Osa predikaateista on sellaisia verbejä, että ne eivät voi saada objektia lainkaan. Nukkua, lähteä, istua, seisoa, viipyä, juosta, rakastua ovat esimerkiksi tälläisiä verbejä. Lauseenjäsenet: Sanaluokkiin voidaan luokitella yksittäiset sanat merkityksen mukaan,myös sen mukaan mikä tehtävä niillä on lauseessa. Tätä tehtävän mukaista luokittelua sanotaan lauseenjäsennykseksi. Predikaatti ja subjekti ovat tärkeimmät lauseenjäsenet.

Lauseenjäsenet: Predikaatit kuvaavat tekemistä, tapahtumista tai olemista. Subjektit ovat henkilöitä, jotka tekevät lauseessa jotakin. esim. Äiti ja isä joivat kahvia. esim. Tyttö pesi hampaitansa. esim. Koira heilutti häntäänsä. Objektit ovat sanoja, jotka ilmaisevat tekemisen kohteen. esim. Poika luki kirjaa. esim. Opettaja leikkasi paperia. esim. Tyttö lakkasi kynsiään.

Turun kaupungin teatteri: Teatteri on valmistunut vuonna 1962. Kevät 2014 on teatterin viimeinen ohjelmistokausi vanhassa teatterissa. Syksystä asti toiminta siirtyy remontin edestä Logomoon. Vuosittain teatteri tuottaa 8-10 ensi-iltaa ja noin 400 näytöstä vuodessa. Teatterin katsojamäärä on noin 100 000 henkilöä vuodessa. -------> Teatterissa on neljä näyttämöä: päänäyttämö, pieni näyttämö eli sopukka, lastennäyttämö ja teatteriravintola. Henkilökuntaa teatterissa on 120 henkilöä. VIRKE: Virke on kokonaisuus, joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. Virke voi olla yksinäislause tai yhdyslause. Virke muodostuu vähintään yhdestä päälauseesta, siinä on usein myös yksi tai useampi sivulause.

Päälauseiden yhdistäminen: Päälauseeseen voidaan lisätä rinnastuskonjunktioita. Yleisimmät rinnastuskonjunktiot ovat: ja, sekä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä. Päälause: esim. Antti on iso poika. Päälause + sivulause: esim. Antti on iso poika, jolla on koiria. esim. Eragon itki, ja poika lohdutti häntä. Päälauseiden väliin täytyy laittaa pilkku. yksinäislause: Yksinäislauseeseen ei tule pilkkua, koska siinä kerrotaan jo kaikki tarvittava. esim. Pietari on pieni poika. Yhdyslause: Siihen tulee pilkku, koska siinä kertoja haluaa lisätä siihen jotakin. esim. Pietari on pieni poika, joka harrastaa

Kuvat: Curly ry