KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ



Samankaltaiset tiedostot
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Kuopion työpaikat 2016

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kuopion työpaikat 2017

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Työpaikat ja työlliset 2015

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

KUOPION TYÖPAIKAT

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

TEEMA 1: SEUTUROOLI JA KAUPUNKISTRATEGIA : ELINKEINOT PALVELUT

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

TILASTOKATSAUS 19:2016

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Toimintaympäristön muutokset

Työpaikat ja työlliset 2014

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Päijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR / JM

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Toimintaympäristön muutoksia

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Toimintaympäristö: Työpaikat

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila

Muuttajien taustatiedot 2005

LAPLAND Above Ordinary

KUNTASTRATEGIA

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Joulukauppa Kuluttaja- ja yrityskyselyt

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari Jussi Ahokas

Yritystoiminta Helsingissä 2003

Inkoo

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Työpaikat Vaasassa

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Työpaikat Vaasan seudulla

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

TOIMINNALLINEN ANALYYSI : kaupunkilaiskysely

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILASTOKATSAUS 1:2018

Transkriptio:

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ TEEMARAPORTTI 1: Elinkeinot palvelut Mitä puuttuu? Löytyykö lisää perusteluja tai tavoitteita? Kommentteja kerätään yleiskaavan sähköpostiosoitteeseen: yleiskaava@kankaanpaa.fi MUUT TEEMARAPORTIT: 2: Asuminen ja elämänvaiheet 3: Liikkuminen ja kulutus 4: Kaupunkikulttuuri 5: Viherverkot ja luonnon arvot KARTTA (3), 5-7 Teemaraportteihin on koottu kaupunkihautomotyöskentelyn, kaupunkilaiskyselyn, tulevaisuuslaboratoriotyöskentelyn ja lauantaitorikyselyn tulokset soveltuvin osin. Teemaraportin on koonnut 20.1.2009 projp. Mariitta Vuorenpää Kankaanpään työttömyysaste ja väkiluku 1993-2007 25,0 14 000 13 000 20,0 12 000 15,0 10,0 11 000 10 000 Työttömyysaste Koko väestö 9 000 5,0 8 000 0,0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 2008 7 000 Työttömyys on vähentynyt olennaisesti, mutta silti 10% työvoimasta on vailla töitä. Lääke? 1

LÄHTÖKOHTIA JA OLENNAISIA KYSYMYKSIÄ Kankaanpäässä on elinvoimainen, innovatiivinen ja kasvava elinkeinopohja, jonka toimintaedellytyksiä yleiskaavatyöllä ja suunnitelmalla pyritään edistämään. Ongelma 1: työnantajien näkökulmasta sopivan työvoiman riittävyys. Ongelma 2: työntekijöiden näkökulmasta: työpaikkarakenteen ohuus eli perheen molempien puolisoiden työllistyminen Kankaanpäässä. Ongelma 3: runsas pendelöinti (työmatka kunnan ulkopuolelle ja puolelta) seudulla ja ultrapitkät työmatkat (2. asunto esim. PKS:lla) ei ole liikenteellisesti energiatehokasta, ekologisesti mielekästä eikä tulevaisuudessa todennäköisesti mahdollistakaan. Olennaiset kysymykset tulevaisuuden maankäyttövarausten ja liikenneyhteyksien näkökulmasta: 1. Nykyisten yritysten akuutit tarpeet ja niihin vastaaminen maa-alueiden ja liikenneyhteyksien keinoin. 2. Muuttoliikkeeseen ja työpaikkatarjontaan vaikuttaminen. 3. Parkanontien uuden liikennepalvelualueen paikka (bensa-asema oheispalveluineen) ja toiminnallinen konsepti. 4. Yritystoiminnan tilojen luonne, alueiden painopisteet ja kasvusuunnat. Työpaikkamäärä on pysynyt tasaisena viimeisen vuosikymmenen. Palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet ja teollisuustyöpaikat vähentyneet. KANKAANPÄÄSSÄ TYÖSSÄKÄYVÄT = TYÖPAIKKAKEHITYS X Toimiala tuntematon Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot P Työnantajakotitaloudet TYÖLLINEN PÄIVÄVÄESTÖ 7000 6000 5000 4000 3000 2000 O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. M Koulutus L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. J Rahoitustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne H Majoitus- ja ravitsemistoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1000 D Teollisuus 0 1990 1995 2000 2004 C Kaivostoiminta ja louhinta B Kalatalous 2

Työpaikkaomavaraisuus on jälleen nousussa. Ikärakenteen vanhentuminen nostaa työpaikkaomavaraisuutta, jos työpaikkamäärä ei samaan aikaan laske. Työpaikoista ei siis ole pulaa. Kankaanpää TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE 110 % 108 % 106 % 104 % 102 % 100 % 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005* Ulkopuolista työvoimaa tarvitaan eniten (N) terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun, (L) julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, (J) rahoitustoiminnan, (E) Sähkö- ja vesihuollon sekä (D) Teollisuuden toimialoilla vuonna 2004. Muutokset ovat nopeita, millainen tilanne on nyt? 180 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS TOIMIALOITTAIN Kankaanpään työntekijät / alueella työssäkäyvät OMAVARAISUUSASTE % 160 140 120 100 80 60 40 20 0 A Maa-, riista- ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. P Työnantajakotitaloudet Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon 1990 1995 2000 2004 3

Kasvavia toimialoja ovat rakentaminen, kauppa, liike-elämän palvelut ja yhteiskunnalliset palvelut, joista yhteiskunnalliset palvelut on kasvanut eniten. Kunnan palveluja tarvitaan ikärakenteen vanhenemisen seurauksena yhä enemmän. Paikallinen SOTE-piiri ratkoo tätä kysymystä. Kankaanpään työpaikkojen toimialarakenne 1995-2005 2 500 2 000 1 500 1 000 1995 1997 1999 2001 2003 2005* 500 0 (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 2007 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Metallikylän asemakaava on valmisteilla ja tontinmyyntineuvottelut käynnissä. 4

KAUPUNKIHAUTOMO hautomo 5.11.2008 SEUTUROOLI JA KAUPUNKISTRATEGIA : ELINKEINOT PALVELUT 1: Nykyisten yritysten akuutit tarpeet ja niihin vastaaminen maa-alueiden ja liikenneyhteyksien keinoin. MITÄ PUUTTUU? MITÄ TARVITAAN JA MIHIN? POTENTIAALIT JOIHIN TARTTUA? Rautatieyhteys Pori KANKAANPÄÄ Parkano: Teollisuuden raskaiden kuljetusten tarpeet kohdistuvat tulevaisuudessa todennäköisesti uudestaan raiteille mahdollisuutta ei tule poissulkea. Näin Kankaanpäällä olisi myös yhteys Porin satamaan. Parempi tie Ikaalisiin ja Tampereelle, jotka ovat yritysyhteistyön voimakkaimpia kasvusuuntia. Yrityksillä on sinne enemmän yhteyksiä kuin Poriin. Tampereella on mm. teknillinen yliopisto, se on Suomen aluekeskuksista toiseksi suurin ja sen yritystoiminta on viime vuosina voimakkaasti kehittynyt. ja vain 85 km päässä! Kankaanpää Ikaalinen yhteys tulisi maakuntakaavan tasolla merkitä seudullisesti kehitettäväksi pääväyläksi. Lyhyemmän yhteyden kehittämistä Sävin kautta pitäisi tutkia. Sujuvat jatkoyhteydet Tampereelle ja Helsinkiin: AIKATAULUJEN YHTEENSOVITTAMINEN, hintapolitiikka. Jämin matkailualueen monipuoliset potentiaalit: jo nyt 370 vuodepaikkaa sesonkiaikaan 70%:n käyttöasteella, pienilmailukenttä, hiihtoputki, luonnon erityisluonne, näkötorni, lähteet jne. YRITYSALUEIDEN PAINOPISTEET JA KASVUSUUNNAT Yritystoiminnan kehittämisen painopiste Lorvikylässä Yritystontteja on Kankaanpäässä ollut tarjolla hyvin, hyvillä paikoilla ja se on edesauttanut yritysten sijoittumista tänne. Lorvikylän ja Koskenojan alueet muodostavat yritystoiminnan kannalta hyvän kokonaisuuden, jossa yritysten väliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen syntyy edellytyksiä. Sitä voidaan edistää yritysten yhteisen palvelupisteen rakentamisella. Uuden Ruukintien yhteys parantaa entisestään alueen liikenteellistä toimivuutta ja ohjaa raskasta liikennettä pois kaupungin keskustasta. Alueen sijainti on erinomainen rautatien ja VT23:n välissä, joten teollisuusalueen kehittyminen Jämintielle asti on hyvä turvata tulevaisuuden potentiaalina. Alueella tarvittaisiin myös konttoritiloja ja yritystalo pienemmille raskaamman yritystoiminnan kanssa yhteistyössä toimiville yrityksille. Toinen yritystoiminnan vahva alue on Myllymäessä Sillanpäänkadun ja Halmeenkadun varsi. Lisäksi keskustaan tarvittaisiin moderni yritystilakompleksi / teknologiakeskus (Satakunnan puhelimen tila?) Yritystoiminnan alueita on turha levittää eri puolille kaupunkia, joten Kärjen alueelle yleiskaava92:ssa osoitettu Pansian teollisuusalueen laajentumisvaraus on turha ja voidaan osoittaa muuhun käyttöön. SYNTYYKÖ KILPAILUVALTTI? KYLLÄ: - Hyvä tonttitarjonta isoille yrityksille - Ratayhteyden tarjoaminen - Pienyritystalo metallikylän yhteyteen 5

PARKANONTIEN UUDEN LIIKENNEPALVELUALUEEN KONSEPTI JA PAIKKA? Tarve on ilmeinen, koska Parkanon ja Porin välillä, (93km) VT 23:lla on vain pienehkö SEO. Yleistä: Suunnittelussa on syytä pitää mielessä, että bensa-asemat eivät houkuttele ohikulkijoita kaupunkiin, ellei palvelun käyttäjällä muutenkin olisi asiaa kaupunkiin. Sen sijaan bensa-asemien monipuoliset palvelut houkuttelevat asukkaita ja työntekijöitä palveluihinsa, mikä ei ole ongelma, jos kaupungin palvelukapasiteetti ei ole riittävä. Ohikulkijoita käyttämään kaupungin palveluja voi houkutella paremmalla viitoituksella ja mainostauluilla. Bensa-asema kaupungin porttina idean käyttökelpoisuus riippuu siitä, millaista imagoa kaupunki haluaa viestittää. Konsepti: 1. bensa-asema 24h vai 06-24 2. kahvio + lounaspaikka 3. päivittäistavaroiden pienmyymälä 4. rekkaparkki? 5. rekkamiesten palvelupiste (yöpyminen) 6. muuta? sijainnissa HYVÄÄ: sijainnissa HUONOA: ve 1 Liikenneympyrän lounaispuoli klväylän takana (vähän kauempana liikenneympyrän viereisen upottavan maaperän ja Valometsän läheisyyden takia) toimii kaupungin porttina (jos halutaan) kahvilasta voi katsella valometsää kerää tankkaajia molemmilta valtateiltä keskeinen paikka kaupunkilaisten saavuttaa maaperän soveltuvuus tarkastettava: pv., savisuus (+rak. kust.) kerää asiakkaita myös Asemakadun nykyisiltä asemilta ja Shelliltä ve 2 VT 23:n ja Jämintien risteys perustusominaisuudet paremmat kasvavan teollisuusalueen yhteydessä (kahvi- ja lounaspaikka) tilaa raskaanliikenteen palvelupisteelle ja parkkipaikalle kaupungin pohjoispuolen palvelupiste kaupungin pohjoinen portti ja sisääntuloväylä VT44:n eli Pohjanmaantien bensanostajat menevät muille asemille (Asemakadun nykyisille asemille ja Shellille eli hyvä ominaisuus olevien yrittäjien näkökulmasta) ve 3 VT 23:n ja Halmeenkadun risteys. SEO laajentaa jo, joten ei liene järkevä sijoituspaikka 6

2: Muuttoliikkeeseen ja työpaikkatarjontaan vaikuttaminen Tulevaisuuden yrityspotentiaalit Tulevaisuuden työntekijäpotentiaalit Ulkomaiseen työvoimaan investoiminen TOIMENPITEET 1) POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIAN (2005) MUKAAN TOIMI- ALAKOHTAISET KASVUTAVOITTEET OVAT VUOTEEN 2015 ELINVOIMAISET: - Kone- ja laitevalmistus 160% - Puutuote 150% - Matkailu 400% - Elintarvike 100% - Hyvinvointi ja liikunta 80% - Yrityspalvelut 100% - Visiona on myös ÄLYKYLÄ, joka hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin. 2) Matkailun ja työntekijöille tarjotun elinympäristön näkökulmasta KULTTUURI- TUOTANNON työpaikat ovat tärkeä painopiste, jolle on hyvät lähtökohdat mm. taidekaupunkialustalta. 3) Myös internetin sisältötuotannon luovat työpaikat ovat periaatteessa paikkaan sitoutumattomia ja voivat sijoittua Kankaanpäähän, mutta niiden työntekijät tarvitsevat kohtauspaikkoja tarjoavaa, monipuolisesti stimuloivaa kaupunkikulttuuria: - voitaisiinko siihen panostaa? 4) Varuskunta on merkittävä työllistäjä kerrannaisvaikutuksineen. - Ikärakenteen muutos johtaa siihen, että ympäryskunnista, joissa ikärakenne on jo nyt painottunut vanhempiin ikäluokkiin, on yhä vaikeampi saada työvoimaa, todellisuudessa seudun perusväestön työvoimatarjonta vähenee 20%:lla seuraavien vuosikymmenten aikana. - Ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi on käynnissä ja siitä on saatu hyviä kokemuksia (puolalaisia, kiinalaisia, muita aasialaisia). Ikärakenteen tuottama tarve on noin 2000 työntekijää vuonna 2030. - Perheiden molempien puolisoiden työllistyvyyteen Kankaanpäässä tulee vaikuttamaan naisten siirtyminen metalli- ym. teollisuuden piiriin. Koulutuksessa ja markkinoinnissa tämä näkyy jo. - 2000 ulkomaalaistaustaista työntekijää merkitsee noin 3000 aikuista ja vielä enemmän lapsia eli noin 6000 asukkaan yhteisöä! (= puolet Kankaanpään nykyisistä asukkaista.) - Kotouttaminen yhteisöllisyyttä lisäävien paikkojen ja tilojen tarjoaminen: siirtolapuutarhat, viljelypalstat 1. Selvitetään kuinka paljon seudulla on vierasperäisiä työntekijöitä ja mistä. 2. Tehdään kysely ulkomaisen työvoiman odotuksista: yhteistyössä työvoimatoimiston, kehittämiskeskuksen ja AMK:n liiketalouspuolen kanssa (Kimmo Kallama). Mietitään kysymykset myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. 3. Yritysten voimien yhdistäminen vierasperäisten työntekijöiden kotouttamisessa (kulttuuri ym. kysymykset), asuntojen rakentamisessa jne. Kehittämiskeskus koordinoimaan hanketta (Leader-rahaa, Casatino jne.): esim. Ruotsissa tehdas on ollut mukana rakentamassa asuntoaluetta. 4. Erilaisten asuntojen ja asumisvaihtoehtojen tarjoaminen / kaupungin rooli, yri- 7

tysten aktiivisuus. Esim. halvat vuokra-asunnot, rivitalot, valmiiksi rakennutetut omakotitalot. - Mitä olevia asuntoja olisi tarjolla? SYNTYYKÖ KILPAI- LUVALTTI? Millaisia oheispalveluja tarvitaan? Kyllä, jos pystytään ulkomaalaisten positiiviseen kotoutumiseen ja tarpeet huomioivan asuntotarjonnan, ja jopa kokonaisen asuntoalueen kehittämiseen. Myös palvelujen kehittäminen on olennaista. Tänne koko perhe! Muuttakaa tekin Kankaanpäähän, siellä. En lähde Uudellemaalle, täällä on kaikki edullisesti lähellä jne. - golf - tapahtumat - paikallisten asukkaiden ja vierasperäisten asukkaiden positiivisen kohtaamisen paikat ja tavat - moderni yritystilakompleksi / teknologiakeskus keskeisellä paikalla 8

KAUPUNKILAISKYSELYN TULOKSIA SEURUSTELU- JA KULTTUURITARJONNASSA VAJETTA Kaupunkimaisten ravintolapalveluiden ja kulttuuritarjonnan yksipuolisuus näkyy vastauksissa. Monipuolisempaa tarjontaa löytyy Porista (64km) ja Tampereelta (95km), jotka eivät ajallisesti ole juurikaan kauempana kuin Uudellamaalla asuvien suuntautuminen Hgin keskustan palveluihin. Kehittämisen tarvelistalla ovat joukkoliikenne, vaate- ja kenkäkaupat erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta, talviset liikuntapalvelut, kehitysvammaisten harrastusmahdollisuudet, nuorison kohtauspaikat, kulttuuri- ja ravitsemuspalvelut sekä monipuolisempi yöelämä = kaupunkimaiset kohtauspaikat. ERIKOISTAVARAKAUPAN TARJONNASSA KEHITYSPOTENTIAALIA Vaatteiden, kenkien ja erilaisten harrastusvälineiden tarjonta on isommissa kaupungeissa luonnollisesti monipuolisempaa ja se näkyy vastauksissa. VASTAUSTEN USEUS HYÖDYKKEISSÄ, JOTKA HANKITAAN KANKAANPÄÄN ULKOPUOLELTA Yleisesti: Kaiken tarvittavan, Kaikkea, koska saa halvemmalla, On paljon sitä mitä ei saa Kankaanpäästä Pyrin ostamaan tuotteet omasta kunnasta tai seutukunnan alueelta Apteekkituotteet, koska apteekkien valikoima parempaa ja hinnat edullisempia sekä apteekkien aukiolot pidempiä esim. lauantait ja sunnuntait. auton Autotarvikkeita bensiini joskus bensaa vaatteita vaatteet vaatteet! Vaatteet vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteita Vaatteita Vaatteita Vaatteita Vaatteita Lähinnä vaatteita (naisten Harrastusvälineitä harrastusvälineet urheiluvälineitä Harrastukseen liittyviä vaatteita urheiluvaatteita urheiluvälineitä elintarvikkeet elintarvikkeet ruoka lounasta grillimakkaraa, jota ei täältä saa apteekkituotteet tupakkaa 9

Internetistä pelit, musiikki, ohjelmat, kirjat, vaatteita, harrasteet, elokuvat elokuvia rautakauppatavarat vaatteita sekä nuorisolle ) Naisten, nuorten ja miesten vaatteita lasten vaatteita lastenvaatteet lastenvaatteet/tarvikkeet joskus vaatteita joskus vaatteita Juhlavaatteita kenkiä kenkiä kengät kengät kengät kengät kenkiä kosmetiikkaa kosmetiikka elektroniikkaa elektroniikka elektroniikkaa kodin sähkötekniikka kodinkoneita suuremmat kalliimmat ostokset lelut lahjatavarat Huonekaluja huonekalut huonekalut huonekalut yms sisustustarvikkeet sisustustarvikkeet Kalusteita antiikkia erikoisemmat astiat astiat SEUTUKESKUSROOLISSA, KESKUSTASSA JA KYLISSÄ LÖYTYY POTENTIAALIA I : Seutukeskus, jossa erityisryhmien tarpeet huomioitu hyvin Yleiskaavoituksella on turvattava Kankaanpään kehitys Pohjois-Satakunnan keskuksena, tärkein asia ovat työpaikat. Kaavoitukseen yhteistyötä myös yksityisten maanomistajien kanssa kuten PKS:lla. Erityisryhmät mukaan suunnitteluun. Kotoa muuttavien kehitysvammaisten asumispalvelujen kartoitus on tehty, mutta kokonaiskuvaa ei ole, joten tilanne tulisi selvittää perinpohjaisesti yleiskaavatyössä. Koirapuiston tarve on ilmeinen ja kiireellinen. II : Keskustan parempi näkyvyys ja liikenteen sujuvuus Kunnan rajoille ystävällinen tervetuliaistoivotus esim. Tervetuloa kylään Pohjois- Satakunnan sydämeen. Muutenkin mainostus heikkoa, sillä Niinisalossa mainostetaan Ikaalisten, eikä Kankaanpään ROLLssia! Taidekehäinfo paremmin esille, kyltit. Kaupallisen poolin rooliin kuuluu sujuva liikenne, joten torin liikennejärjestelyjä tulisi selkeyttää. Lisäksi liikenneympyrä Jämintien ja Keskuskadun risteykseen sekä mahdollisesti muutamaan muuhun ongelmakohtaan. Myös asiakaspalveluun pitäisi panostaa. Keskustassa suojateille hidastetöyssyjä ja valoja. Torin jälkeen torin ympäristö kuntoon. Leppäsen korttelin paikalle sopisi puisto. III : Kylien roolissa potentiaalia jo pienin parannuksin Linja-autokatokset tulisi uusia edustaviksi ja monikäyttöisiksi infopisteiksi, kyläyhdistysten ja tapahtumien mainospaikoiksi, joilla olisi myös maamerkkinimi. Katokset toimisivat kohtauspaikkoina ja edustavina kaupungin mainoksina, jotka houkuttelisivat ohikulkijoita poikkeamaan peremmälle esim. ihastelemaan kaupunginpuutarhurin kesäisiä luomuksia. Kylien ja haja-asutusalueiden tiet parempaan kuntoon. Narviin tulisi kehittää viihtyisä, väljä vanhanajan kylämäinen asutusalue lapsiperheille. Kalliolouhos kaupungin keskustan läheisyydessä on mahdoton ajatus. Myös kylien haja-asutusta on kehitettävä kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Suuret omakotitontit, jotka mahdollistavat eri sukupolvien rakentamisen samaan pihapiiriin. 10

KAUPUNKILABORATORIO: ULKOISIIN TRENDEIHIN VASTAAMINEN Seuturooli; kaupunkistrategia; elinkeinot palvelut RYHMÄTYÖMUISTIO 1.10.2008/ Mariitta Vuorenpää Kankaanpää MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS 800 700 600 500 400 300 200 TULO LÄHTÖ NETTOMUUTTO 100 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007-100 -200-300 yht: - 1599 TRENDIN VAIKUTUS KAN- KAANPÄÄN TULEVAISUUTEEN TRENDIN VAIKUTUS KAU- PUNKILAISTEN ARKEEN MEGATRENDI: MT 1: Keskittyminen, kaupungistuminen, mutta myös suburbanisaatio (hajakeskittyminen kuten Vanhasen malli ) ovat vahvoja tendenssejä Onko Kankaanpään seutukeskuspotentiaali asukkaiden houkuttelemisessa käyty jo loppuun? Tulossa on uusi osavuosiasujien potentiaali: o varakkaat (perijäsukupolvi, hyvät ammatit molemmilla) 2 asunnon omistajat eli osavuosiasujat o Kankaanpäässä vanha kotipaikka tai ostetaan vanha rakennus, jota kunnostetaan jne., toinen (kerrostalo)asunto isossa kaupungissa o varallisuudella halutaan avaruutta ja väljyyttä ympärille (tietyssä elämänvaihessa), vastapainoa kaupunkielämälle, mutta vain osanvuotta o varakkaat odottavat vaativia vaihtoehtoja 11

o asunnot joutuu nopeampaan kiertoon kysymyksiä: o mihin kuntaan osavuosiasujat maksavat veronsa? o yleistyykö osavuosiasuminen kuitenkaan lasten koulun takia? o onko kaupungin hyvä suosia hajallaan asumista: kestääkö kaupungin talous? o ratkaiseeko tietotekniikan kehitys palveluongelman? (haja-asutusalueella ja kylissä palvelut ovat automatkan päässä ongelmana kunnan velvoitteet ja asukkaan autoilun hiilijälki) Suositeltava tavoite on hyvät ja väljät tonttialueet, joista on lyhyet etäisyydet luontoon, liikuntapalveluihin ja muihin palveluihin. Kaupungit tarvitsevat markkinointia ja tuotteistamista : Kaupunkien välisessä kilpailutilanteessa kaupunkien täytyy tuotteistaa potentiaalejaan ja markkinoida tuotteitaan. Tämä tarkoittaa asuntoalueiden, palvelujen ja elämänlaadun TUOTTEISTAMISTA: esim. väljät tontit kävely etäisyydellä palveluista. MT 2: Ilmastonmuutos kaupunkistrategisena ja elinkeinokysymyksenä Ilmastonmuutoksen ohessa syntyy uusia potentiaaleja, joihin tarttua: o Jämin suosioon syntyy kasvupotentiaalia = Etelä Suomen lappi (lähempänä kuin Lappi!) o Sisälajien harrastaminen yleistyy joukkuelajit yleisurheilun sijaan o Ei aiheuttane muutoksia palvelurakenteeseen Kankaanpäässä kompensoiko liikkumisen hinnannoususta johtuva ostovoiman siirtymän väheneminen ostouskollisuuden kasvun? Mikä on nettikaupan rooli tästä näkökulmasta? o Rakennusteollisuuden kysyntä kaupungin ym. tukema laboratorio kehitystyöhön o Bioenergiapellot o Maatalouden uudet mahdollisuudet (?) o Vesiteollisuuden nousu (mustan kullan ajasta kirkkaan kullan aikaan): Euroopan vedet ovat likaisia - juomavesi pullosta eli puhtaan, makean veden pula on sitä suurempi, mitä etelämmäksi tai idemmäksi mennään: putki Merikarvialle on jo, vesisäiliöalukset siitä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Entä maailman paras pullovesi! Jos huonoa pullovettä kannattavaa tuoda Suomeen, jopa Kankaanpäähän, niin eikö hyvää pullovettä ole kannattavaa jo nyt viedä Eurooppaan? - Kuinka paljon vettä vientiin riittäisi? o LISÄYS: Esimerkiksi 0,7 l:n pullo lähdevettä Aava Saksalta VEEN-pullossa maksaa 3,5 - uskomattoman design/gourmetilmiön nettisivulla kannattaa vierailla: http://www.veenwaters.com/ - miten taide ja vesi voisivat kohdata Kankaanpäässä? 12

MT 3: Tietotekniikan työtä, opiskelua ja vapaa-ajanviettoa muuttava vaikutus on alkanut näkyä nuorten aikuisten ja lapsiperheiden valinnoissa ELÄMÄN JA TOIMINNAN PAIKKASIDONNAISUUS HÄVIÄÄ = ihmisten välinen etäisyys katoaa: kohta ei tarvitse muuttaa, eikä siirtyä, vaan teemme VIRTUAALIMATKOJA JA OPISKELEMME VIRTUAALIKOULUISSA JA -YLIOPISTOISSA. Ihmisten yhteisöt ja viiteryhmät ovat ympäri maailmaa, mutta silti kaupunkia tarvitaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kohtaamiseen, johon kaupungin tulisi tarjota paikkoja, tiloja, tapahtumia, palveluja jne. Kankaanpään kaltaiset seudut tulevat kilpailukykyisemmiksi, koska suuri tulevaisuuden kysyntä kohdistuu peruspalvelujen läheisyyteen, turvalliseen miljööseen ja puhtaaseen ympäristöön. Olisiko Kankaanpään koko optimaalinen juuri tästä näkökulmasta? MT 4: Työperäinen maahanmuutto lisääntyy Työperäinen maahanmuutto Baltiasta ja Puolasta vähenee, kun maat omavaraistuvat. Seuraavaksi työtekijöitä alkaa tulla EU:n ulkopuolelta, kuten Kiinasta. Tärkeää saada työntekijät perhekunnittain; parakissa asuva mies ei viivy kauan. Houkuttelu edellyttää palveluja, kuten opetusta äidinkielellä, etnisiä erikoispalveluja (kirkkoja, elintarvikkeita jne.), huokeita vuokra-asuntoja jne. Työpaikkarakenteen monipuolistaminen eli työpaikkatarjonta myös korkeammin koulutetuille on haaste (omia, kotimaisia ja maahanmuuttajia ajatellen): luksustarjontaa osaajille mitä se voisi olla? (-voisiko kunta tarjota unelmatalon rakennuttamispalveluja?) Työperäisten maahanmuuttajien kotoutuminen ja viihtyminen on olennaisin haaste monokulttuurisuuteen tottuneille suomalaisille ja kankaanpääläisille: o miten tulijat otetaan positiivisesti vastaan? o mitä positiivinen monikulttuurisuus on? miten muutumme sellaisiksi? o tarvitaan asennekasvatusta (kunnan ja koulujen rooli asennekasvatuksen järjestäjänä?) Leviääkö Pakkalailmiö (15km pyörällä töihin)? -Syntyykö uutta liikkumiskulttuuria ja turvallisien yhteyksien tarpeita? Työperäisen maahanmuuton onnistuminen on myös haaste markkinoinnille: missä ovat potentiaaliset tulijat juuri tänne, ja kuinka heihin saadaan yhteys? miten heille tulisi markkinoida Kankaanpäätä? Olisiko Pitkämäen potentiaali PIKKU VARSOVA, kun kotimainen kysyntä on lamassa? YLEISKAAVAN tai muun puitteissa tulisi järjestää ulkomaalaisille työntekijöille KYSELY siitä, mitä he odottavat, kaipaavat kaupungilta, asumiselta, palveluilta jne. Vuonna 2010 avataan slaavilainen ravintola Postelliin! 13

MT 5: Tekoälyn ja tietotekniikan mahdollisuudet, mutta myös ohjaus ja valvonta levittäytyvät yhteiskunnan ja talouden joka sektorille Tietotekniikan laajamittainen hyväksikäyttö on turvallista niin kauan kuin viranomaiset käyttävät sitä yhteiseksi hyödyksi, mutta säilyvätkö systeemit turvallisina tulevaisuudessa? Rikollisten käsissä kerätyt tiedot antavat mahdollisuuksia monipuoliseen väärinkäyttöön. Olennainen kysymys on, miten tieto pysyy vain yhteiskunnan rakentajilla? Syntyykö tai pitäisikö synnyttää yhteiskunnan puolesta positiivista kansalaisia suojelevaa valvontaa (vrt. nyk. Poliisi tietopoliisi, nettipoliisi)? Mikä on kunnan vastuu tässä? Onko tässä kunnan uusi palvelumuoto ajatellen erityisesti vanhempaa sukupolvea ja nuoria? MT 6: Alueiden ja paikkojen välinen kilpailu vetovoimasta osaavasta työvoimasta, asukkaista ja matkailijoista kiihtyy Kuusi pointtia Kankaanpään vetovoiman kasvattamiseksi: 1 IMAGOKUVAN KOHOTTAMINEN Kankaanpäällä ja kankaanpääläisillä on huono maine, erityisesti ympäryskunnissa. Mistä se johtuu? Miten siitä päästään eroon? Miten se muutetaan positiiviseksi? 2 KAUPUNGIN TALOUS KUNTOON Tulot ja menot tasapainoon menoja supistamalla. Politiikkaan kaukonäköisyyttä. 3 PERUSPOTENTIAALIEN TUOTTEISTAMINEN Kaunis ympäristö, puhdas vesi, harjut, turvallisuus, hiljaisuus, jne. 4 NIINISALON VARUSKUNTA Olennainen työllistäjä kerrannaisvaikutuksineen. 5 KOULUTUSPAIKKOJEN TARJONTA Koulutuspaikkoja mm. potentiaalisille yritystoiminnan kehitysalueille ja synergia-aloille, jolloin nuorille on tarjota tulevaisuutta ja samalla saadaan uusia työpaikkoja ja asukkaita, myös palvelualoille. (Myös luovilla aloilla on olennainen merkitys tulevaisuuden innovaatiomyönteisen ympäristön ylläpidossa sekä työntekijöiden perheiden elämässä.) Koulutuspaikkojen markkinointi on osa paikkakunnan markkinointia. 6 MAAILMAN PARASTA VETTÄ MAAILMALLE Vesiluonnonvaran hyödyntäminen ennen kuin muut (esim. ruotsalaiset) ehtivät ensin. 14

MYÖS LAUANTAITORIKYSELYSSÄ OTETTIIN KANTAA ELINVOIMAN JA PALVELUJEN- KEHITTÄMISEEN 15