Tapahtumaj ärj estäj än tekniikkaopas
Tapahtumajärjestäjän tekniikkaopas Sisältö Tekniikka - olennainen osa nykypäivän tapahtumaa... 3 Äänentoisto... 4 Valaistus... 6 Kuvatekniikka... 8 Esiintymislavat...10 Erikoistehosteet...11 Yleistä huomioitavaa... 12 Tapahtumajärjestäjän tarkistuslista... 13 Tapahtumatekniikka-alan sanastoa... 14 Muuta luettavaa...16 2008-2013 Dimmercity Light & Sound Oy Oppaan uusin versio on aina saatavilla osoitteesta http://www.dimmercity.fi/tekniikkaopas/ Tämä opas on julkaistu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia -lisenssillä. Oppaan ei-kaupallinen käyttö on vapaata kunhan lähde mainitaan. Kaupallisesta käytöstä on aina sovittava erikseen julkaisijan kanssa. Opasta saa levittää muuttamattomana vapaasti. Katso lisätietoja osoitteesta http://creativecommons.fi/ Oppaan kuvat ovat Dimmercity Light & Sound Oy:n tapahtumatekniikkatoteutuksista. Kuvien käyttö tämän oppaan ulkopuolella on kielletty. Versio 2.0 28032012
Tekniikka - olennainen osa nykypäivän tapahtumaa Tapahtumatekniikalla tarkoitetaan yleisesti kaikkea tapahtuman toteuttamiseen vaadittavaa teknistä kalustoa. Silloin, kun tekniikka toimii niin kuin sen pitääkin, on se yleisön tai juhlavieraan näkökulmasta miltei "näkymätöntä". Siinä missä vieras monesti tapahtuman jälkeen kehuu maistuvaa ruokaa, viihdyttävää ohjelmaa tai näyttävää somistusta, harvemmin kuulee puhuttavan hyvin kuuluvasta äänentoistosta, näyttävästä valaistuksesta tai selkeästä kuvatekniikasta. Mikäli jotakin menee pieleen, asian laita on kuitenkin toinen ja "teknisistä ongelmista" puhutaan useinkin jälkikäteen. Tästä syystä onkin tärkeää että tämä olennainen osa tapahtumaa toimii kitkattomasti. Useimmiten vähänkään monimutkaisempi ratkaisu kannattaa tilata valmiina toteutuksena ja antaa käyttötarkkailu ammattilaisen huolehdittavaksi. Lähes kaikilta alan yrityksiltä on saatavilla sekä yksittäisiä vuokralaitteita että valmiita avaimet käteen -toteutuksia. Ammattitaitoinen teknikko pystyy ennakoimaan ja ratkaisemaan monia ongelmatilanteita paikan päällä ennen kuin yleisö ehtii sitä huomata. Tämän varmuuden lisäksi järjestäjän oma aika vapautuu tällöin itse tapahtumaan keskittymiseen. Tapahtumien tekniseen toteutukseen ei ole yhtä patenttiratkaisua vaan toteutus suunnitellaan tapahtuman tarpeiden mukaiseksi. Tästä johtuen alan ammattilainenkin tarvitsee tietoja monista tapahtuman ja tapahtumapaikan piirteistä tarjotakseen oikeanlaisia ratkaisuja. Tämän oppaan tarkoitus on kertoa tapahtumien järjestäjille tekniikan mahdollisuuksista, huomioimisen arvoisista seikoista sekä myös yleisimmistä ongelmatilanteista. Äänentoisto Esiintymislavat Valaistus Erikoistehosteet Kuvatekniikka Lavasteet ja somisteet Jonkinasteinen äänentoistojärjestelmä on nykyisin tarpeen lähes jokaisessa tapahtumassa mikäli osallistujia on useita kymmeniä tai enemmän. Tarve voi olla esimerkiksi esiintyjän puheen saaminen kuuluviin, taustamusiikin soittaminen tai vaikkapa orkesterin äänentoiston toteuttaminen. Tapahtuman näyttävyyttä voidaan usein parantaa sopivalla valaistuksella ja moniin muuten pimeisiin tiloihin lisävalaistus on jopa välttämättömyys (esim. ulkoteltat yöaikaan). Kyseeseen voi tulla mm. esiintymislavan tai muun vastaavan esiintymispaikan showvalaistus, kohdevalaistus tai tapahtumapaikan tunnelmavalaistus. Kuvatekniikan tehtävänä on yleensä joko ennalta kuvatun tai reaaliaikaisesti tuotetun videokuvan esittäminen yleisölle. Materiaali voi olla mm. kameroin kuvattua, DVD:ltä tai vastaavalta tallenteelta toistettua tai tietokoneella tuotettua. Näyttölaitteina käytetään plasmanäyttöjä, valkokankaita ja LED-screenejä. Suuremmissa tapahtumissa esiintymislava on välttämätön esiintyjän näkymiseksi mutta pienimmissäkin tapahtumissa se auttaa tuomaan esille sen, mitä yleisö on tullut katsomaan. Nykyaikaisista lavaelementeistä saadaan nopeasti koottua lava melkeinpä mihin kohteeseen tahansa Tunnetuimpia erikoistehosteita tapahtumissa ovat pyrotekniset erikoistehosteet mutta näiden lisäksi käytössä on myös erilaisia mekaanisia erikoistehosteita, kuten mm. esirippuja, pudotettavia verhoja (kabuki drop) ja erilaisia silkkiliekkiefektejä. Myös erilaiset esineiden ja ihmisten lennätykset ovat mahdollisia. Tapahtumapaikan somistaminen esim. valitun teeman mukaiseksi liittyy läheisesti tapahtumatekniikan suunnitteluun vaikka ei varsinaisesti ko. alaan kuulukaan. Useilta tapahtumatekniikkatoimittajilta löytyy kuitenkin mm. taustaverhoja, esirippuja, puhujanpönttöjä ja vastaavia tuotteita. 3
Äänentoisto Jonkinasteinen äänentoistojärjestelmä on nykyisin tarpeen lähes jokaisessa tapahtumassa. Tarve voi olla esimerkiksi esiintyjän puheen saaminen kuuluviin, taustamusiikin soittaminen tai vaikkapa orkesterin äänentoiston toteuttaminen. kädet vapaaksi jättävinä headset-versioina. Useimmiten TV-käytössä nähtävien solmiomikrofonien käyttö livetilanteessa on yleensä varsin rajoitettua sillä ne pyrkivät poimimaan myös runsaasti ei-toivottua melua ympäristöstään ja ovat herkkiä kierrolle. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ammattitason äänentoistojärjestelmistä Mikäli alueella on useita langattomien löytyy aina seuraavat kolme pääosaa: mikrofonien käyttäjiä (useita esiintymislavoja, liikkuvia uutisryhmiä yms., messuo1. äänilähteet (mikrofonit, CD-soittimet) sastoja,...) kannattaa käytettävien 2. mikseri ja prosessointi (esim. kaikulait- taajuuksien koordinointi keskittää yhdelle teet, kompressorit, kohinaportit yms) taholle päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi. 3. PA-järjestelmä eli vahvistimet ja kaiut- Taajuuksien päällekkäisyydet ilmenevät timet (tai ns. aktiivikaiuttimet joissa vah- häiriöinä signaalissa, voimakkaana kohivistin on rakennettu kaiuttimeen) nana, rätinänä tai pahimmillaan langattoman mikrofonin täydellisenä toimimattomuutena. Äänilähteiden määrä ja laatu Musiikin vahvistamisessa parhaan loppuesityksen tyyppi vaikuttaa sekä siihen, tuloksen saavuttamiseksi jokaiselle soittimiten ääni viedään sisään järjestelmään et- melle tarvitaan yleensä oma mikrofoni. Eri tä siihen, miten järjestelmän teho mitoite- soitintyypeille löytyy erilaisia juuri ko. taan. Puheäänentoiston toteuttamiseen riittää huomattavasti pienempitehoinen järjestelmä (yleensä kaksi tai useampia pieniä kaiuttimia) kuin mitä vaaditaan orkesterin esiintymiseen (tyypillisesti useamman kaiuttimen pino lavan molemmin puolin). Puheäänentoisto toteutetaan yksinkertaisimmillaan kädessä pidettävillä langallisilla mikrofoneilla. Mikäli puhuja on koko ajan samassa paikassa (esim. puhujanpönttö) voidaan käyttää myös visuaalisesti huomaamattomampia joutsenkaulamikrofoneja. Suurempaa liikkumavaraa tarvitseville esiintyjille voidaan käyttää langattomia mikrofoneja joita löytyy sekä kädessä pidettävinä kapula -malleina että 4 käyttöön valmistettuja mikrofoneja ja siksi tekniikkatoimittajan tulee tietää orkesterin kokoonpano mahdollisimman tarkasti kalustoa varattaessa. Monesti soittajat tarvitsevat erilliset lavamonitorikaiuttimet kuullakseen itsensä ja toisensa. Usein orkesterilta löytyy lavakartta josta käy ilmi mm. soittajien sijainti lavalla ja kanavalista, jossa on lueteltu tarvittavat mikrofonit, mikserin kanavamäärät, tarvittavat efektilaitteet ja dynamiikkaprosessorit yms. Tällainen asiakirja on korvaamaton apu äänentoistoa suunniteltaessa. Jos tilaisuudessa halutaan soittaa musiikkia, tarvitaan luonnollisesti ko. äänitteen toistamiseen soveltuva toistin. Kotikäyttöön tarkoitetut soittimet eivät monesti sovellu sellaisenaan ammattilaitteiston kanssa käytettäväksi ilman sopivia kaapeleita ja muuntimia. Ammattikäyttöön suunnatuista CD-soittimista vain osa pystyy toistamaan MP3-CD-levyjä. Osa ammattimaisista tanssiryhmistä yms.
esiintyjistä tuo nykyisinkin tarvitsemansa taustamusiikin Minidisk-formaatissa, jolloin MD-soitin täytyy tilata erikseen. Ckasettien käyttö ei ole enää nykypäivänä suositeltavaa formaatin epävarmuuden ja huonon äänenlaadun takia joten mikäli ko. formaatissa oleva materiaali on välttämättä saatava käyttöön tulee se siirtää esim. CD-levylle jolloin äänenlaatuakin voidaan jonkin verran korjailla. Järjestelmien yhteensopivuus ja yhteiskäyttö Rakennusten kiinteiden äänentoistojärjestelmien käyttöön liittyy aina ongelmia ja riskejä joten niiden käyttö kriittisiin tarkoituksiin ei yleensä ole suositeltavaa. Kyseisten laitteistojen liitännät eivät myöskään monesti sellaisenaan sovellu nykyisin ammattikäytössä olevien laitteiden liittämiseen ilman erikoiskaapeleita. Mikäli tilaisuudessa esiintyy DJ, tarvitaan Sama pätee useimpiin kotikäyttöön tarkoierillinen DJ-mikseri ja kyseiseen käyttöön tettuihin laitteisiin. sopivat CD- tai vinyylisoittimet DJ:n tarpeiden mukaisesti. Osa DJ:stä tuo käyttä- Yhteensopivuus on varmistettava myös mänsä soittimet ja mikserin mukanaan, mikäli aiotaan käyttää orkesterin/muun osa haluaa ne toimitettuna järjestäjän puo- esiintyjän äänentoistojärjestelmää muihin lesta. tarkoituksiin tai osana muuta järjestelmää. Esiintyjien tuomien laitteiden käyttämiseen muuhun kuin esiintyjän omaan käyttilan ja yleisömäärän töön on aina kysyttävä lupa orkesterilta, asettamat vaatimukset sillä useimmiten ko. käyttö ei sisälly esiintymispalkkioihin. Tilan koko ja muoto sekä yleisömäärä vaikuttavat tarvittavaan äänentoiston tehoon ja mikäli äänen on kuuluttava myös muu- Aikataulut alle kuin esiintymislavan tai vastaavan esiintymispisteen eteen, joudutaan mones- Äänentoistojärjestelmän rakentaminen ti käyttämään pienempiä lisäkaiuttimia ko. pienehköön tapahtumaan kestää yleensä alueilla. Mikäli tila on iso mutta yleisö vä- kaluston määrästä ja tapahtumapaikkaan littömästi lavan edessä, voidaan käyttää pääsyn vaikeudesta riippuen tunnista kolpienempää järjestelmää kuin jos koko tila meen tuntiin. Tämän lisäksi on tarvittaessa olisi käytössä. varattava esiintyjien soundcheckiin ja muihin harjoituksiin riittävästi aikaa. MiTapahtumissa joissa melutaso nousee käli tilaisuudessa esiintyy useampia bänajoittain kovaksi (mm. konsertit) tulee dejä, tehdään soundcheckit yleensä yleisölle olla tarjolla korvatulppia. käänteisessä esiintymisjärjestyksessä siten, että ensimmäisenä esiintyvän kalusto Tilankäyttöä suunniteltaessa tulee huo- jää valmiiksi lavalle soundcheckin jälmioida myös kaluston viemä tila: tavalli- keen. Myös esiintyjien vaihtoihin tilaisuusen orkesterin äänentoistoon tarvittava den aikana tulee varata riittävästi aikaa. saliäänimikseri prosessointilaitteineen vie helposti 2m x 3m tilan salin keskeltä ja monitorimikseri saman verran lavalta. Viranomaisluvat ja Käytettäessä digitaalimiksereitä tämä ti- tekijänoikeuskorvaukset lantarve yleensä pienenee hieman. Erityisesti saliäänimikserin suhteen on Tapahtumien järjestämiseen liittyy myös huolehdittava sen eristämisestä yleisöstä useita lakiteknisiä kysymyksiä, äänentoistukevilla aidoilla jotta vältytään esim. ton kannalta niistä olennaisia ovat hukaatuneiden juomien aiheuttamilta vahin- vi/meluluvan rajoitukset ja vaatimukset goilta ja rauhoitetaan teknikon työskente- sekä soitettavan musiikin tekijänoikeuslyalue. Varsinkin yleisötapahtumissa myös korvaukset. Em. luvat ja maksut ovat pääkoko lava-alueen aitaaminen on yleensä sääntöisesti järjestäjän vastuulla eli perusteltua. tekniikan vuokrannut/toteuttanut yritys tai esiintyjät (esim. orkesteri, DJ) eivät ole Järjestelmän tehoa suunniteltaessa on niistä vastuussa ellei toisin ole erikseen otettava huomioon myös sen vaatima säh- sovittu. könsyöttö. Pienimmät (esim. puheäänentoistoon soveltuvat) järjestelmät tulevat Joissakin tapauksessa (mm. kaupunkiatoimeen normaaleista pistorasioista saata- lueilla) tilaisuudesta pitää tehdä myös mevalla virralla, mutta mikäli järjestelmä on luilmoitus ympäristöviranomaiselle. suurempi tai samaan aikaan tarvitaan Viranomaiset saattavat asettaa rajoituksia myös muita runsaasti sähköä kuluttavia tilaisuuden melutasoille tai vaatia mittauslaitteita kuten lavavalaistusta, tarvitaan pöytäkirjan pitämistä. Mikäli viranomaiyleensä kolmivaihevirtaa (voimavirta). nen vaatii meluannoksen mittaamista tulee Erityisesti vanhoissa rakennuksissa säh- siitä ilmoittaa hyvissä ajoin tekniikan toköä on varsin rajallisesti jolloin myös teuttavalle yritykselle sillä meluannosmitäänentoistoa saatetaan joutua karsimaan. taus ei oletusarvoisesti kuulu hintaan. Muista nämä: Tilaa riittävän kokoinen äänentoistojärjestelmä tapahtuman tarpeisiin. Väärin mitoitettu kalusto kuulostaa huonolta ja voi pahimmassa tapauksessa rikkoutua kesken käytön. Varmista että sähkönsyöttö riittää ja tilaa tarvittaessa lisää. Huomioi esiintyjien äänentoistotarpeet jo sopimusta tehdessäsi. Suunnittele aikataulu etukäteen ja varmista että myös soundcheckeihin jää riittävästi aikaa Varmista että mahdollinen etukäteen valmisteltu materiaali on oikeassa formaatissa (mieluiten CD-levyllä) Hanki melu- yms. luvat hyvissä ajoin ja huolehdi tekijänoikeuskorvausten hoitamisesta. 5
Valaistus Tapahtuman toimivuutta ja näyttävyyttä voidaan lähes aina parantaa sopivalla valaistuksella. Valaistustoteutukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: meen. Liikkuvia käyttämällä voidaan valon kirkkauden lisäksi säätää myös valokiilan väriä ja muotoa sekä valokiilan sijaintia tilassa sekä tuottaa näitä yhdistäen erilaisia efektejä. Näyttävyyttä voidaan saada merkittävästi lisää käyttämällä usvakonetta kevyesti savuisen ilmapiirin luomiseen sekä savukonetta sankempien savunpöllähdysten tuottamiseen. Valaisinten valokiilat tulevat näkyviin ilmassa jo pienelläkin savumäärällä. hin tukirakenteisiin ripustetusta trussilinjasta alas suunnatuilla valonheittimillä. Värikalvovaihtoehtoja on nykyisin saatavilla jo useita satoja joten valaistuksen värimaailma voidaan helposti toteuttaa esim. asiakkaan brändin mukaisin värein tai halutun tunnelman mukaiseksi. Lavavalaistuksen tarve määräytyy paljolti ohjelman mukaan: mikäli ohjelmassa on esim. luentoja ja puheita, olennaisin seikka valaistuksen kannalta on esiintyjän näkyminen. Tällöinkin sekä edestä että takaa tulevalla valolla saadaan aikaiseksi miellyttävämpi lopputulos. Sen sijaan vauhdikkaampiin musiikki- yms. esityksiin Arkkitehtuurivalaistus saadaan merkittävästi lisää näyttävyyttä - Rakennusten valaisu ulkoapäin käyttäen sopivaa yhdistelmää perinteisiä ja - Rakenteiden ja ympäristön liikkuvia valonheittimiä. Liikkuvaa valoa (puut yms) valaisu käytettäessä tarvitaan useimmiten erillinen valo-ohjain ja teknikko sitä käyttämään. Parhaaseen lopputulokseen päästään yh- Tapahtuman rakentamisen aikatauluissa on distämällä kaikkia edellämainittuja sopi- hyvä huomioida että liikkuvien valonheitvassa suhteessa tapahtuman tarpeet ja tilan timien ohjaamiseen käytettävien valo-oherityispiirteet huomioon ottaen. jaimien ohjelmointiin tarvitaan aina aikaa vaikka suurehko osa ohjelmoinnista voidaankin tarvittaessa tehdä etukäteen. Lavavalaistus Myös tilavalaistuksessa voidaan hyödyntää liikkuvien valonheittimien joustavuutta ja tuoda eloa tilan ilmeeseen. Tällöin valonheittimiä voidaan käyttää myös esim. asiakkaan logon heijastamiseen tapahtumapaikan seinille. Tähän tarkoitukseen logon pohjalta valmistetaan ns. gobo, lasinen tai metallinen kiekko joka asennetaan käytettävään valonheittimeen. Lavavalaistus - Esiintymislavan valaiseminen siten, että esiintyjät näkyvät - Esiintymislavan tehostevalaisu mm. värivaloin ja liikkuvin valonheittimin Tilavalaistus ja kohdevalaistus - Tilan valaiseminen tunnelman luomiseksi - Tilan osien tai lavasteiden kohdevalaisu niiden tuomiseksi esille - Tuotteiden yms. esineiden kohdevalaisu Lähes kaikkia ammattikäytössä olevia valaisimia voidaan ohjata keskitetysti valoohjaimella. Perinteisten valonheittimien tapauksessa valo-ohjain ohjaa himmennintä joka säätää valonheittimelle menevän virran määrää, liikkuvien valonheittimien ohjaus taas kytketään suoraan ko. heitti6 Tilavalaistus Teollisuushallistakin saadaan huomattavasti juhlavampi hyvin suunnitellulla tilavalaistuksella. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lattialle sijoitetuilla valonheittimillä seiniä valaisemalla tai kattoon/mui- Tilan osien, somisteiden ja vaikkapa buffet-pöytien kohdevalaistuksella saadaan haluttuja kohteita tuotua esiin. Tilavalaistuksen perusajatuksia voidaan hyödyntää myös rakennuksen ulkopuolella. Mahdollisia kohteita ovat rakennusten seinät, rakenteet, puut yms. Tällä tavoin voidaan myös helpottaa vieraiden löytämistä tapahtumapaikalle. Tilan asettamat rajoitukset Kaluston määrä on sovitettava sekä lavan että tilan kokoon ja muotoon. Mikäli lavan yläpuolella ei ole ripustuspisteitä kaluston ripustamiseen ketjunostimilla täytyy valaistuksen tukirakenteet (trussit) nostaa veivinostimille tai kiinnittää valaisimet telineisiin. Ripustusten tekeminen on aina jätettävä ammattilaisille!
Ennen usva- tai savukoneen käyttöä on aina tarkistettava ettei tilassa, sen läheisyydessä tai ilmastointikanavissa ole savuilmaisimia tai että ne on kytketty pois, sillä pienikin määrä savukoneen savua laukaisee ko. ilmaisimet. Joissakin tapahtumapaikoissa ilmaisinten poiskytkemisestä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen ja paloviranomainen saattaa tällöin edellyttää jatkuvaa palovartiointia tiloissa joten mahdollinen savun käyttö kannattaa huomioida jo aikaisin suunnitteluvaiheessa. lonheitintä. Vaikka tilassa olisi useita tavallisia pistorasioita on niitä usein myös kytketty samojen sulakkeiden taakse jolloin kytkettävissä olevan valaistuksen määrä pienenee selkeästi. Tästä johtuen erityisesti vanhemmissa tiloissa pistorasioiden kytkennät ja kuormitettavuus on hyvä selvittää etukäteen. töön saatavien valaisinten yhteismäärä pysyy samana). Tiloissa joissa voimavirtaa ei ole saatavilla voidaan hyödyntää LED-valaisimia. Näiden teho ei vielä tänä päivänä yllä perinteisten valonheitinten tasolle mutta pienissä ja matalissa tiloissa kuten toimistoissa ne ovat erittäin käyttökelpoisia pienen virrankulutuksensa ja toisaalta myös pienen lämmöntuottonsa ansiosta. LEDteknologia mahdollistaa monissa valonheitintyypeissä valon värin vaihtamisen etäohjatusti (valo-ohjaimesta) tai heittimeen ennalta määritellyn ohjelman mukaan. Suurempia lavavalaistuksia toteutettaessa käytettävät useampikanavaiset himmentimet tarvitsevat lähes aina kolmivaihevirtaa, yleensä ainakin 3x16A syötön. Pienen lavan valaistusta voidaan ohjata myös ykympäristön valon määrä vaikuttaa tarvit- sikanavahimmentimin jotka voidaan kyttavien valaisinten tehoon merkittävästi: keä tavalliseen pistorasiaan (joskin käytmikäli tilaisuus on esim. päivällä ulkotiloissa (tai sisätiloissa joissa on ikkunoita joita ei saa peitettyä) tarvitaan tehoa momuista nämä: ninkertainen määrä jotta valaistus ylipäänsä erottuuu. Lähtökohtaisesti tila tulisi Varmista että tekniikkatoteuttajalla Tunnelmavalaistuksen yhteydessä saada mahdollisimman hämäräksi mikäli on tarvittavat tiedot mm. tilaisuuden harkitse myös kohdevalaistuksen tarkoitus on luoda valaistuksella tunnelteemasta ja muista seikoista (esim. tilaamista buffet-pöydille, baareille maa. yrityksen viestinnässä käytetyt värit) yms. kohteille. jotta he osaavat valita suunnitella Varmista että tilassa ei ole savusähköntarve tapahtumaan soveltuvan hälyttimiä tai että ne ovat kytketvärimaailman. tävissä pois käytöstä mikäli tapahvalaistuskalusto kuluttaa runsaasti sähköä Varmista että sähkönsyöttö riittää ja tumassa on tarkoitus käyttää ja laajemmissa toteutuksissa tarvitaan lätilaa tarvittaessa lisää. Huomioi savua tai usvaa. Savu- tai usvahes poikkeuksetta voimavirtaa. Pienitemyös muut käyttäjät (äänentoisto, konetta joka ei laukaisisi savuhoisimmat ammattikäytössä olevat orkesteri, catering,...). ilmaisimia ei ole olemassa! valonheittimet kuluttavat 300-500 W eli Jos tapahtumassa käytetään liikku Tapahtumapaikka kannattaa käydä niitä voidaan kytkeä turvallisesti 16A suvia valoja, mahdollisten taustanau"katsastamassa" tekniikkatoteuttajan lakkeen takana olevaan pistorasiaan 6-11 hojen toimittaminen valosuunnitteliedustajan kanssa hyvissä ajoin kpl. Useasti esim. julkisissa tiloissa tavatjalle etukäteen mahdollistaa valojen ennen tapahtumaa jos valaistustavat siivouspistorasiat on kuitenkin kytohjelmoinnin etukäteen. toteutus on monimutkaisempi. ketty 10A sulakkeen taakse joten yhteen pistorasiaan voidaan kytkeä vain 4-6 va- 7
Kuvatekniikka Yksinkertaisimmillaan tapahtuman kuvatekniikka on esim. Powerpoint-esityksen näyttämiseen tarvittava plasmanäyttö tai dataprojektori. Mikäli tarvitaan useita kuvalähteitä (kamerat, tietokoneet, tallentimet,...), haluttu kuva voidaan valita lennossa näytettäväksi käyttäen yksinkertaista videovalitsinta (vain suora leikkaus kuvasta kuvaan on mahdollinen) tai videomikseriä jolloin kuvia voidaan vaihtaa häivyttämällä, yhdistellä eri tavoin ja lisätä kuviin grafiikkaa, tekstiä yms. Sisätiloissa videoprojektorin ja valkokankaan yhdistelmä on usein kustannustehokkain. Näitä käytettäessä tärkeintä on huomioida tarvittava projektorin ja kankaan välimatka halutulle kuvakoolle. Mikäli projektoria ei haluta ulkonäkö- tai turvallisuussyistä sijoittaa kankaan katselupuolelle, on saatavilla myös läpinäkyviä nk. rear-projection -valkokankaita jolloin projektori sijoitetaan yleisöstä katsoen kankaan taakse. Tarvittava välimatka Näyttölaitteet on kuitenkin myös tällöin sama. Valoisissa sisätiloissa tai esim. valkoisessa teltassa Näyttölaitteina käytetään mm. videopro- aurinkoisena päivänä saattaa kuitenkin jektoreita, plasma- tai LCD-näyttöjä sekä projektorin teho loppua kesken. LED-screenejä. Näyttölaitteen valintaan vaikuttavat ensisijaisesti katseluetäisyys ja Plasma- ja LCD-näytöt soveltuvat erinhaluttu kuvan koko. omaisesti pieniin tiloihin joissa katsojan ja näytön välinen etäisyys on pieni sekä Ulkotiloissa, erityisesti valoisaan aikaan, esim. messuosastoille. Näyttö voidaan suuremmat LED-screenit ovat yleensä ai- asentaa esim. trussitolppaan tai lattiatelinoa toimiva ratkaisu. LED-screenejä on neeseen tai vaikkapa asettaa pöydälle. saatavilla moduulirakenteisina, jolloin pienistä paloista voidaan koota lähes minkä Plasmanäyttöjä käytettäessä materiaali on tahansa muotoisia screenejä. Helpomman suunniteltava siten ettei näytöllä pidetä sapystytyksen ulkotiloissa mahdollistavat maa liikkumatonta kuvaa pitkiä ajanjaksokuorma-autoon rakennetut LED-screenit ja (yli 10-15 min) sillä tällainen kuva jolloin pystytys tapahtuu ajamalla auto ha- "palaa" helposti kiinni näyttöön. LCDluttuun kohtaan ja nostamalla LED-screen näytöissä tätä ongelmaa ei ilmene mutta käyttöasentoon.. LED-screenit eivät sovel- niiden katselukulma on plasmanäyttöjä ralu läheltä katsottaviksi sillä lähietäisyydel- joitetumpi. 8 4:3 16:9 tä ihmissilmä alkaa erottamaan yksittäiset LEDit niiden muodostaman kuvan sijaan. 4:3 vai 16:9? Laajakuvaformaatti (16:9) valtaa nopeasti alaa myös tapahtumien kuvatekniikkatoteutuksissa. Plasma- ja LCD-näytöt ovat poikkeuksetta 16:9 kuvasuhteella varustettuja, useat valkokankaat ja videoprojektorit taas "vanhan" 4:3 standardin mukaisia. Ensimmäisen pulman eriävät kuvasuhteet tuottavat materiaalia tuotettaessa: näytettäessä 16:9 materiaalia 4:3 näyttölaitteella jää kuvan ylä- ja alareunoihin mustat reunukset. Käänteisessä tapauksessa taas kuvaruudun reunoille syntyvät mustat palkit. Ilman näitä reunuksia ei materiaalia voi näyttää "väärän" kuvasuhteen laitteella kuvanlaadun kärsimättä (kuvan "venyttäminen/puristaminen" tai rajaaminen haluttuun kuvasuhteeseen). Tästä johtuen jo materiaalia tuotettaessa kannattaa huomioida formaatti jossa materiaali esitetään. Vastaava ongelma syntyy jos samaa materiaalia halutaan ajaa eri kuvasuhteen laitteisiin, esim. 16:9 plasmanäytöille ja 4:3 led-screenille.
SD vai HD? Muista nämä: HD (high definition eli teräväpiirto) -ka- Varmista että käytettävä videolusto on hiljalleen yleistymässä. Yksinkermateriaali on käyttökelpoisessa taisimpiin toteutuksiin ei Full HD -tason formaatissa. Turvallisinta on lähettää kalustoa välttämättä tarvita eikä lisätty materiaali testattavaksi tapahtumatarkkuus paranna esimerkiksi DVD:n SDtekniikkatoimittajalle etukäteen. tarkkuuksista kuvaa käytännössä ollen- Mikäli esiintyjät tuovat omia kuvakaan. Suurten valkokankaiden ja HD-tason lähteitään (esim. tietokone), varmista LED-screenien kanssa HD-tason materiaaettä ne ovat liitettävissä järjestellista on jo näkyvää hyötyä. mään (mm. Applen tietokoneet vaativat yleensä erillisen adapterin). Päätä haluttu kuvasuhde etukäteen ja Kuvalähteet ota se huomioon tekniikkaa tilattaessa ja materiaaleja valmisteltaessa. Valmis kuvamateriaali voidaan livetilanteessa toistaa mm. DVD:ltä tai tietokoneelta. Nauhapohjaisia formaatteja, Haluttaessa näyttää livetilanteessa reaaliaivarsinkaan VHS-nauhoja, ei kannata käyt- kaista kuvaa esim. esiintyjästä tarvitaan tää huonon kuvanlaadun ja ajoituksen vähintään yksi miehitetty kamera. Mikäli hankaluuden takia. DVD-Video -formaa- yleisö seisoo tai liikkuu tilassa esityksen tissa oleva DVD-levy on useimmiten var- aikana, on kameralle ja kameramiehelle min valinta. Soveltuvat formaatit on varattava pieni koroke (esim. 1m x 2m kuitenkin aina varmistettava tapauskohtai- 2m x 2 m, korkeus 40-60 cm) jotta yleisö sesti kuvatekniikan toimittajalta joka voi ei tulisi kuvaan. tarvittaessa huolehtia materiaalin saattamisesta livekäyttöön paremmin sopivaan forvga, DVI, composite, HDMI, SDI,... maattiin. Tietokoneelta esitettävän materiaalin kannattaa olla Powerpoint-esityksenä vain jos materiaalin kulkuun halutaan vaikuttaa tapahtuman aikana. Tapahtuman ajan alusta loppuun pyörivät mainosmateriaalit kannattaa tehdä videomuotoon paremman laadun ja toimintavarmuuden takia. Muun muassa näillä nimillä varustettuja liitäntöjä löytyy useimmista ammattitason kuvatekniikkalaitteista. Kuvatekniikkalaitteiden liitinten kirjo on laajin koko tapahtumatekniikka-alalla ja moninkertainen verrattuna äänentoisto- ja valaistuskalustoon joten mikäli halutaan liittää järjestelmään useiden toimijoiden laitteita, täytyy Mieti, edellyttääkö materiaali tai näyttölaitteen koko HD-tason tekniikkaa. HD-tason kalusto nostaa yleensä toteutuksen ja materiaalituotannon kustannuksia jonkin verran Projisointietäisyyden (eli videoprojektorin ja valkokankaan välinen etäisyys) on oltava kuvakoon ja optiikan mukaan määräytyvällä välillä jotta kuva saadaan sovitettua kankaalle. Tämän vaihteluvälin muuttamiseksi joihinkin projektoreihin on saatavissa vaihto-optiikoita. yhteensopivuus varmistaa etukäteen jotta kytkentä varmasti onnistuu. Sama pätee myös esim. luennoitsijoiden tietokoneisiin (PC-tietokoneissa 3 erilaista yleistä liitäntää, Applen tuotteissa näihin tarvitaan vielä erilliset laitekohtaiset adapterit). Sähköntarve Kuvatekniikka kuluttaa yleisesti hyvin vähän sähköä verrattuna esim. äänentoistoon ja valaistukseen. Merkittävin poikkeus tähän ovat suuret LED-screenit joiden kulutus voi olla pienimmilläänkin useita kymmeniä kilowatteja eli ne vaativat ainakin 63A kolmivaihevirtasyötön. Kuvatekniikka on hyvä pitää eri syötöissä kuin valaistus sillä himmentimet saattavat aiheuttaa myös kuvasignaaliin häiriöitä. 9
Esiintymislavat Suurin osa esiintymislavoista kootaan 2 m x 1 m kokoisista elementeistä, joskin myös 1 m x 1 m elementtejä sekä kolmion muotoisia elementtejä on saatavilla. Elementteihin kiinnitetään alumiiniprofiilista valmistetut irtojalat joita on useimmiten saatavilla 20 cm - 100 cm lavan korkeuksille ja lavaelementit sidotaan yhteen useimmiten kuormaliinoilla. Lavan ulkoasu saadaan merkittävästi siistimmäksi käyttämällä tarkoitusta varten valmistettua reunakangasta joka peittää lavan rakenteet. Esiintymislavan koko ja ulkonäkö Puheiden pitämiseen riittää useimmiten jo 3 m x 2 m lava, pienelle orkesterille esim. 6 m x 4 m ja useimmille kiertäville orkestereille riittää 7m x 5m. Ammattiesiintyjät ilmoittavat usein tarvitsemansa lavan minimikoon riderissään. Tämän lisäksi tulee huomioida lavalla olevan kaluston viemä tila, sillä esim. orkesterin kalustoa ei yleensä voida siirtää pois lavalta tilaisuuden aikana ennen kuin ko. kalustoa ei enää käytetä. Mikäli lavalla pidetään runsaasti puheita tai luentoja kannattaa harkita myös puhujanpöntön vuokraamista. Lavaa voidaan käyttää sellaisenaan pinnoittamattomana tai mikäli halutaan viimeistellympi ilme, asentaa lavan pintaan nk. messumatto tai muovipinnoite joita on saatavana useissa eri väreissä. Myös lavan reunan verhoilu voidaan tarvittaessa tehdä värillisellä kankaalla. 10 Tanssiesityksiä varten saatetaan tarvita erityinen tanssimatto joka kiinnitetään lavan pintaan sillä elementtilavan pinta ei koskaan ole täysin tasainen ja elementtien reunat jäävät aina joitakin millimetrejä koholle. Esiintymislavat ulkotiloissa Osa saatavilla olevista lavaelementeistä on valmistettu filmivaneripinnoitteella joka itsessään kestää vettä. Mikäli ulkotapahtuman lavan käyttö edellyttää sadesuojausta (esim. bändi), tarvitaan kuitenkin katettu lava. Lavan kattaminen nostaa kustannuksia ja pidentää rakentamiseen kuluvaa aikaa merkittävästi. Katto on myös saatava tuettua maahan siten ettei se pääse liikkumaan kovassakaan tuulessa; tähän käytetään usein painavia n. 1000 litran vesisäiliöitä jotka täytetään paikan päällä. Useat tapahtumatekniikkatoimittajat eivät itse toteuta katettuja lavoja vaikka normaalit esiintymislavat valikoimaan kuuluisivatkin. Suurin osa voi kuitenkin neuvoa lavan järjestämisessä tai toteuttaa sen alihankintana yhteistyökumppaneillaan. Rakennettaessa esiintymislavaa vakiomittaisilla jaloilla on tärkeää että alusta on mahdollisimman tasainen ja tukeva. Pieniä (1-2 cm) epätasaisuuksia voidaan korjata asettamalla vanerinpaloja lavan jalkojen alle mutta tämä lisää rakentamiseen kuluvaa aikaa ja liioiteltuna huonontaa lavan tukevuutta joten ensisijaisesti lavan pai- kaksi tulisi valita tasainen ja tukeva alue. Ulkotiloissa ja korkeita lavoja rakennettaessa voidaan käyttää rakennustelineen osia muistuttavista osista koottavia lavoja jolloin jokainen jalka on säädettävissä erikseen. Tällaisen lavan rakentaminen on kuitenkin jonkin verran hitaampaa ja työläämpää osien määrästä johtuen. Pienissä tapahtumissa joissa tekniikka tai esitykset eivät vaadi lavalta paljoa vapaata korkeutta voidaan esiintymislavan kattona käyttää kokoontaittuvaa ns. "pop-up" -telttaa. Näiden maksimikoko on yleensä luokkaa 4 m x 8 m. Muista nämä: Kiinnitä huomiota tilattavan lavan kokoon. Tarvittavan lavan koko on helppo arvioida väärin silmämääräisesti, varmemman tuloksen saat esim. merkitsemällä suunnitellun lavan lattiaan teipillä. Sopiva korkeus yleisön istuessa on 40-60 cm, yleisön seistessä 60-80 cm ja suuremmissa yleisötapahtumissa 80-100cm. Matalassa tilassa suurin järkevä lavan korkeus voi olla esim. 40 cm vaikka yleisö seisoo. Varmista että lavakalusto saadaan tapahtumapaikalle sisään. Mikäli reitillä on portaita tai muita esteitä, tarvitaan kaluston kantamiseen runsaasti henkilöstöä. Esiintymislavan kokoaminen on turvallisinta jättää ammattilaisille.