GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

Samankaltaiset tiedostot
Energian tuotanto ja käyttö

[vallan]kumous SUOMEN KESTÄVÄN ENERGIAN NÄKYMÄT

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Keski-Suomen energiatase 2016

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa


Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Haasteista mahdollisuuksia

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Energiapoliittisia linjauksia

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Energiatuki Kati Veijonen

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Bioenergia ry

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Talousvaliokunta Maiju Westergren

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Yksikkö

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Lähienergialiiton kevätkokous

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Transkriptio:

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea murto-osaan nykyisestä. Tämä voidaan tehdä ilman, että elämänlaadusta tarvitsee tinkiä. Mallin pääviesti on se, että energiantuotantoon liittyvät valinnat eivät ole teknisiä kysymyksiä. Mallissa esitetty visio energiavallankumouksesta perustuu olemassa olevaan tekniikkaan. Energiavallankumousmalli perustuu hajautettuun energiantuotantoon, tehokkaaseen energian käyttöön, älykkäisiin sähköverkkoihin sekä uusiutuvan energian monipuoliseen lisäämiseen. Koska energia-investoinnit ovat aina pitkäaikaisia, malli ulottuu vuoteen 2050 saakka. Vertailuskenaariona mallissa on käytetty vuoden 2008 hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ennusteita. Tässä vertailumallissa kokonaisenergiantarve kasvaa 23% vuoteen 2050 mennessä, kun taas energiavallankumousskenaariossa energiantarve laskee 35% nykyiseen kulutukseen verrattuna vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2008 tehdyt ennusteet energiankulutuksen lisääntymisestä ovat jo nyt osoittautuneet vääriksi. Vuoden 2013 ilmasto- ja energiastrategian päivitetyt ennusteet olisivat olleet hyödyllisiä raportin tuottamisessa, mutta valitettavasti data ei ollut käytössämme. Energiavallankumousskenaariossa sähköntarve laskee sekä asumis- että palvelusektoreilla, mutta kasvaa liikennesektorilla liikenteen sähköistyessä. Kokonaissähköntarve kasvaa nykyisestä hiukan vuoteen 2050 mennessä. Koska energiavallankumousskenaariossa tehostetaan sähkönkäyttöä muun muassa siirtymällä erittäin energiatehokkaiden sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöön, on kokonaissähkönkulutus vuonna 2050 kuitenkin 46 TWh/v pienempi kuin vertailuskenaariossa. Lämmöntarve vähenee lähes tasaisesti rakennusten energiatehokkuusremonttien, uusien energiatehokkuusnormien ja nollaenergiatalojen avulla. Energiavallankumousmallissa sähköä tuotetaan kasvavassa määrin uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon kasvu kompensoi ydinvoiman ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien voimalaitosten alasajoa.

Vuonna 2050 Suomessa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä 94% sähköstä. Suomessa uusiutuvaa energiaa on perinteisesti tuotettu vesi- ja biovoimalla. Uudet uusiutuvat energiamuodot, kuten tuuli ja aurinko, kasvattavat kuitenkin voimakkaasti osuuttaan ja kattavat 49% sähköntuotannosta vuonna 2050. Jo vuonna 2020 uusiutuvan sähkön osuus kokonaissähköntuotannosta on 52% ja vuonna 2030 74%. Merkittävin kasvu tapahtuu tuulivoiman kapasiteetissa. Aurinkosähkön ennuste on varsin konservatiivinen ja siksi aurinkosähkön osuus voi todellisuudessa olla merkittävästi mallin ennustetta suurempikin. Sähköntuotanto ennen ja jälkeen energiavallankumouksen: Vaikka tarkastelujakson alussa Energiavallankumousmalliin siirtyminen nostaa hetkellisesti sähkönhintaa, fossiilisten polttoaineiden korkea hinta ja päästökaupan kiristyessä kohoava hiilidioksidipäästöjen hinta kuitenkin nostaa nopeasti vertailuskenaarion hintaa. Vuonna 2050 energiavallankumousmallissa sähköntuotantohinta on jo halvempi kuin vertailuskenaariossa. Energiavallankumousmalli auttaa lisäksi tasapainottamaan kansantaloutta, koska fossiilisten polttoaineiden tuonti ulkomailta loppuu. Malli myös kasvattaa energiaomavaraisuutta ja parantaa kotimaan työllisyyttä.

Vertailumallissa 57% investoinneista kohdistetaan uusiutuviin energialähteisiin, kun taas energiavallankumousmallissa 99% investoinneista suuntautuu uusiutuviin pohjautuvaan energiantuotantoon. Koska biomassaa lukuun ottamatta uusiutuva energia ei aiheuta polttoainekustannuksia, säästetään energiavallankumousmallissa vuoteen 2050 mennessä polttoaineissa yhteensä 98 miljardia euroa eli keskimäärin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Polttoainekustannuksista saatu säästö kattaa energiavallankumousmallin infrastruktuuri-investointien erotuksen noin kahdeksankertaisesti. Suomen lämmöntarpeesta katetaan jo tällä hetkellä noin 44% uusiutuvalla energialla. Energiavallankumousmallissa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan Suomen kokonaislämmöntarpeesta 72% vuonna 2030 ja 94% vuonna 2050. Lämmöntuotanto ennen ja jälkeen energiavallankumouksen: Energiatehokkuutta parantamalla lämmöntuotannon energiatarvetta vähennetään vertailumalliin verrattuna 51% vuoteen 2050 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden polttoa korvataan aurinkokeräimillä, geotermistä lämpöä hyödyntämällä, vedyllä ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvilla tuotantomuodoilla tuotetulla sähköllä. Lisäksi öljyä ja

hiiltä korvataan siirtymävaiheessa maakaasulla. Biomassa säilyy lämmöntuotannossa tärkeimpänä polttoaineena, vaikkakin biomassan käytetty kokonaismäärä kääntyy laskuun vuoteen 2050 mennessä. Aurinkokeräimien ja geotermisen energian osuus kasvaa vuodesta 2020 eteenpäin ja vähentää lämmöntuotannon riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Liikenteen energiankäytön pienentäminen perustuu energiavallankumousmallissa liikennetarpeen vähentämiseen, energiatehokkaampiin liikennemuotoihin siirtymiseen sekä liikennevälineiden energiatehokkuuden parantamiseen. Liikennettä ohjataan raideliikenteeseen ja joukkoliikennettä lisätään erityisesti kaupunkialueilla. Henkilöliikenteessä siirrytään tehokkaampiin autoihin ja liikenne sähköistyy nopeasti. Energiavallankumousmallissa liikenteen energiakulutus pienenee vuoteen 2050 mennessä 116PJ/v nykyiseen tasoon verrattuna. Energiavallankumousmallissa hiilidioksidipäästöt laskevat vuosien 2009 ja 2050 välillä 54 miljoonasta tonnista 4 miljoonaan tonniin. Päästöt laskevat myös sähköntuotantosektorilla siitä huolimatta, että ydinvoimasta luovutaan ja että sähkön kysyntä kasvaa. Vuonna 2050 liikenne on suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Liikenteen päästöt kattavat tuolloin 41% päästöistä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen kokonaispäästöt ovat 93% pienemmät kuin vuonna 1990. Energiavallankumouksen toteuttamiseksi: -Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiatuotantoa on lisättävä määrätietoisesti sekä taloudellisilla, hallinnollisilla että lainsäädännöllisillä keinoilla. Suomen tulee asettaa tavoitteeksi hiilineutraaliin energiantuotantoon siirtyminen vuoteen 2050 mennessä. -Suorat ja epäsuorat tuet fossiiliselle energialle ja ydinvoimalle lopettava. Verotusta ohjattava uusiutuvaa energiaa tukevaksi. -Kaikki uudet investoinnit tulee suunnata uusiutuvia energialähteitä käyttäviin tuotantomuotoihin. Kivihiilestä, ydinvoimasta ja turpeesta tulee luopua. Turpeenpoltosta ei saa siirtyä kivihiilen polttoon.

-Uusiutuvan energian hyödyntämisen tulee olla koko toimintaketjun läpi tarkasteluna aina edullisempaa kuin fossiilisen energian käyttö. Kokonaistarkastelua tulee hyödyntää tukipolitiikoista ja verotuksesta päätettäessä. -Uusiutuvan energiantuotannon esteet on purettava kaikilta tasoilta. Luvitusta on helpotettava ja nopeutettava. Vaatimukset ja ohjeistukset on yhdenmukaistettava ja turhista vaatimuksista on luovuttava. Nettolaskutusjärjestelmä on otettava käyttöön. -Syöttötariffin laitoskokovaatimuksia on pienennettävä. Aurinkoenergia ja pienimuotoinen biokaasu on otettava mukaan syöttötariffin piiriin. Syöttötariffijärjestelmän byrokratiaa on helpotettava, jotta myös pienillä ja keskisuurilla toimijoilla on todellinen mahdollisuus hyödyntää syöttötariffia -Biomassan käytöstä on tehtävä systeemitason tarkastelu, jossa huomioidaan kaikki biomassajakeet, niiden potentiaalit ja optimoidaan niiden käyttö. Biokaasun ja kaatopaikkakaasun tuotannon käynnistämistä ja biokaasun käyttöä on tuettava. EU-politiikassa -Suomen on edistettävä kunnianhimoista päästötavoitetta, uusiutuvan energian tavoitetta sekä päästökaupan rakenteellisia parannuksia, kuten päästöoikeuksien lopullista mitätöintiä. -Suomen tulee ajaa autojen energiatehokkuudelle kunnianhimoisia päästörajoja. (Vuoteen 2020 80g CO2/km js vuoteen 2025 60g CO2/km henkilöautoille)

Materiaali: Energiavallankumousraportti on ladattavissa osoitteessa: www.greenpeace.fi/energiavallankumous Kuvat ladattavissa osoitteesta: http://www.greenpeace.org/finland/fi/energiavallankumous/energiavallankumo us-infografiikat/ Greenpeacen globaalienergiavallankumousraportti löytyy osoitteesta: http://www.greenpeace.org/international/en/publications/campaignreports/climate-reports/energy-revolution-2012/ Lisätietoja: Kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen kaisa-reeta.koskinen@greenpeace.org Puh: 040 7641 012 Tiedotuspäällikkö Juha Aromaa juha.aromaa@greenpeace.org Puh: 050 369 6202