TALVIKUNNOSSAPITO 2011

TALVIKUNNOSSAPITO 2011 TALVEN VAIKEUSASTE JA SAAVUTETTU LAATUTASO Päivämäärä 5.7.2011 Tilaaja Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Laatija Juha Rissanen Pentti Häkkinen

ALKUSANAT Ramboll Finland Oy on seurannut Tampereen kaupungin talvikunnossapidon laatua, talven olosuhteiden vaikeutta sekä talvikunnossapidon kustannuksia vuodesta 2001 lähtien. Työn tilaajana on ollut Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikkö. Työhön ovat osallistuneet Tampereen kaupungin tilaajaorganisaatiosta (Kaupunkiympäristön kehittäminen) rakennuttajainsinööri Esa Rannisto sekä rakennuttajahortonomit Teemu Kylmäkoski ja Petri Kujala. Urakoitsijoiden edustajina työhön ovat osallistuneet Tampereen Infrasta työpäälliköt Kari Korpela ja Reijo Lahtinen. Muiden urakoitsijoiden edustajia ovat olleet Jukka Aaltonen (KKK Maanrakennus Oy), Vesa-Matti Mäkinen (Kuljetusliike Juha Niemenmaa Oy) sekä Jukka Haapaniemi ja Merja Vahtramäe (Pihahuolto Ky Haapaniemi). Ramboll Finland Oy:stä Tampereelta työhön ovat osallistuneet Ins. Pentti Häkkinen sekä DI Juha Rissanen. Tampereella 5.7.2011 Juha Rissanen

TALVIKUNNOSSAPITO 2010 SISÄLTÖ 1. Tutkimusmenetelmä 4 2. Tutkimuksessa käytetyt mittarit 4 3. Talven vaikeus sääolosuhteiden perusteella 5 3.1 Talven vaikeus aurauksen suhteen 5 3.2 Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen 6 3.3 Talven sääolosuhteiden vaikeus ja olosuhdekuvaus 7 4. Talvien 2008 2010 olosuhdekuvat 9 4.1 Talvi 2009 2010 9 4.2 Talvi 2008 2009 10 4.3 Talvi 2007 2008 11 5. Kunnossapitotyön vaikeus työnjohdon arvio 12 6. Talven vaikeusaste 14 7. Kaupunkilaisten antama palaute 14 8. Kustannukset 16 9. Laatutason seuranta 18 10. Vertailu edellisiin talviin 21 11. Muita talven 2010 2011 tunnuslukuja 21 11.1 Kaatumisonnettomuudet ja korvaushakemukset 21 11.2 Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä 22 11.3 Ilmanlaadun mittaus 22 Liite 1, Talvien 2002-2007 sää- ja olosuhdekuvat

4 1. TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimusmenetelmän keskeisenä osana on tarkka säätilojen vaihtelun seuranta. Mitattujen säätietojen perusteella määritetään kuluneen talven sääolojen vaikutus päivittäisen kunnossapitotyön vaikeuteen. Tutkimuksen tuloksena määritettyjen vaikeusasteiden avulla kulunutta talvea, sen sääolosuhteita sekä talvikunnossapidosta aiheutuneita kustannuksia voidaan verrata aikaisempiin talviin. Tutkimuksessa on käytetty Foreca Oy:n toimittamia, Pirkkalan lentoaseman mittauspisteen säätilastoja. Lisäksi Tampereen kaupungin kunnossapidosta vastaavien tahojen työnjohto on kerännyt tietoja säätilan paikallisesta vaihtelusta sekä sen vaikutuksesta kunnossapitotyön vaikeuteen. Aikaisemmista vuosista poiketen, kuluneena talvena myös yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto on osallistunut kunnossapitotyön vaikeuden arviointiin. Tutkimuksessa seurataan myös kaupunkilaisten kokemaa talvikunnossapidon laatua saadun palautteen sekä Tampereen kaupungin web-sivuilla vuosittain järjestettävän kunnossapitokyselyn tulosten perusteella. Kunnossapitotyön vaikeutta ja saavutettua laatua kuvaavien mittareiden rinnalla seurataan talvikunnossapidosta aiheutuneita kustannuksia. Tämän tutkimuksen tarkkailujakso on 1.10.2010 31.4.2011. Tilastot ja säätiedot, joiden perusteella talven vaikeusaste on määritetty, perustuvat kyseiseltä jaksolta kerättyyn aineistoon. 2. TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTARIT Talven vaikeusaste sääolojen suhteen on määritetty mittaamalla yhtenäisten pakkasjaksojen kestoja, päivittäisten lämpötilojen vaihtelua, lumi- ja vesisateita ja niiden ajoittumista sekä sademääriä. Talvien säätiedot on asetettu samaan kaavioon, josta voidaan huomata eri sääolojen ja - ilmiöiden yhteisvaikutus kunnossapitotyöhön (Talvi 2010 2011: kuvat 3 ja 4 sivulla 8). Edellä mainitut indikaattorit on pisteytetty ja niiden perusteella on laskettu tarkastelujakson sääolosuhteille tunnusluku, joka kuvaa talven sääolojen vaikutusta talvikunnossapidon vaikeuteen. Lisäksi Tampereen kaupungin kunnossapidon sekä yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto on arvioinut päivittäisen kunnossapidon vaikeutta. Sääolosuhteiden sekä kunnossapitotyön vaikeutta kuvaavien arvosanojen perusteella määritettiin lopullinen talven vaikeusaste. Talvikunnossapidon laatu määritettiin kaupunkilaisilta saadun palautteen perusteella. Kaupunkilaisten mielipiteitä kerättiin Tampereen kaupungin kotisivuilla maalis- huhtikuussa toteutetulla kyselyllä. Talvikunnossapidon taloutta seurattiin toteutuneiden kustannustietojen perusteella. Kustannukset on eritelty lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta syntyneisiin kustannuksiin. Talvikunnossapidon kustannuksiin on laskettu mukaan myös hiekoitushiekan keruusta aiheutuneet kustannukset. Talvien 2001 2008 kustannukset eivät sisällä liukkauden torjuntamateriaalin keruun kustannuksia. Jotta kaikkien seurannan piirissä olleiden talvien vertailukelpoisuus säilyisi, on hiekoitushiekan keruusta aiheutuneita kustannuksia käsitelty raportissa omana osanaan ja ne on jätetty pois kappaleen 9 Laatutason seuranta kuvaajista.

5 Taulukko 1: Tutkimuksessa käytettyjä lähteitä. Sääolosuhteet : Talven vaikeusaste: Saavutettu laatutaso: Kunnossapitotyön vaikeusaste: Kustannukset: * Tienpitäjän kalenteri * Foreca Oy:n säätiedot * Sää- ja olosuhde tietokantaohjelmisto * Tienpitäjän kalenteri * Sää- ja olosuhde tietokantaohjelmisto * Sääolosuhteet * Kunnossapitotyön vaikeus * Kaupunkilaiset * Taloudellinen seuranta 3. TALVEN VAIKEUS SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA 3.1 Talven vaikeus aurauksen suhteen Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään seurantakauden aikana sataneen lumen kokonaismäärän sekä lumisadepäivien lukumäärän ja niiden ajoittumisen perusteella. Kokonaislumimäärä oli tarkastelujaksolla 171 cm, näin kokonaislumimäärän vaikeusasteeksi muodostui 3,42. Lumisadepäiviä oli yhteensä 48 kappaletta. Näistä 4 luokiteltiin pyrypäiviksi ja 15 (myös yksi pyrypäivistä) ajoittui viikonloppuun. Lumipyryksi katsotaan lumisade, josta kertyy lunta maahan yli 8 cm. Vaikeusasteeksi edellisten perusteella muodostui 4,33. Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 3,88. Kuva 1: Vaikeusaste aurauksen suhteen.

6 3.2 Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen Talven vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen määritetään pakkasjaksojen, vesisadepäivien sekä nolla-asteen ylitysten ja alitusten lukumäärän perusteella. Pakkasjaksoja tarkastelujaksolla oli peräti viisi. Pakkasjaksot olivat kestoltaan poikkeuksellisen pitkiä, yhteensä 50 päivää. Seurantajakson pisin pakkasjakso sijoittui helmikuun loppuun. Tämän pakkasjakson kesto oli 15 päivää. Lisäksi joulukuussa koettiin 14 päivän yhtämittainen pakkasjakso. Ilman 16.12.2010 ja 1.1.2011 tapahtunutta tilapäistä ilman lämpenemistä joulutammikuun pakkasjakso olisi ollut yhteiskestoltaan peräti 28 päivää. Varsinaiseksi pakkasjaksoksi katsotaan aika, jolloin ilman lämpötila pysyttelee jatkuvasti alle -5 C vähintään viiden päivän ajan. Tällaiset jaksot ovat yleensä liukkauden torjunnan kannalta helppoa aikaa. Pakkaspäivien (50 kpl) vaikeusasteeksi muodostui 0,00. Talvikunnossapitoon vaikuttavia vesisadepäiviä oli yhteensä 11 kappaletta, jolloin vaikeusasteeksi muodostui 2,75. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu vesisateet, jotka eivät vaikeuttaneet talvikunnossapitoa (sulaan maahan satanut vesi) Nollan ylityksiä ja alituksia tuli yhteensä 30 kpl. Vaikeusasteeksi muodostui 2,50. Talven vaikeusaste liukkauden suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 1,75. Kuva 2: Vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen.

7 3.3 Talven sääolosuhteiden vaikeus ja olosuhdekuvaus Koko talven sääolosuhteiden vaikeusaste talvikunnossapidon kannalta määritetään aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden keskiarvona. Koko talven sääolojen vaikeusasteeksi muodostuu 2,82. Tarkastelujakson sääoloja ja toimenpiteiden vaikeutta on kuvattu kuvissa 3 ja 4 sivulla 8. Seuraavassa on lyhyt kuvaus talven olosuhteista kunnossapidon kannalta katsottuna. Lokakuussa talvi antoi vielä odottaa itseään. Lokakuu oli aurinkoinen, vähäsateinen ja hieman tavanomaista viileämpi. Päivälämpötilat pysyttelivät koko kuukauden plussan puolella. Yölämpötilat laskivat kuun jälkipuoliskolla pakkasen puolelle vetäen kadut paikoin kuuraan. Kuun vaihtuessa marraskuuksi alkoi myös talvi tiukentamaan otettaan. Ensimmäinen kunnon lumisade saatiin tiistaina 9.11. Useat pienehköt lumisateet seurasivat toinen toistaan ja pysyvä lumipeite satoikin maahan jo marraskuussa. Lämpötilat laskivat kuun puolenvälin jälkeen pakkaselle. Marraskuun loppupuolisko oli harvinaisen kylmä ja paikoin rikottiin kuun pakkasennätyksiä. Tavanomaista kylmempi pakkassää jatkui myös joulukuussa. Lämpötila laski pahimmillaan liki -30 asteeseen. Ilmatieteenlaitoksen tekemien mittausten mukaan maan lumisin paikkakunta 7.12. oli Helsinki, jossa Kumpulan kaupunginosassa lumipeitteen paksuudeksi mitattiin tuolloin peräti 43 cm. Tampereen leveysasteilla tilanne ei onneksi ollut ihan yhtä luminen. Toinen kuluneen talven pahimmista lumimyräköistä osui tapaninpäivälle. Tuolloin lunta satoi keskimäärin 16 cm. Kevyt pakkaslumi tuiskusi ja kasaantui kaduille parhaimmillaan yli 30 cm kinoksiksi. Tapaninpäivän tilanne kirvoittikin kaupunkilaisten keskuudessa melkoisen kritiikkivyöryn kunnossapitäjille. Palaute kohdistui etenkin Tampereen Infran hoitamiin alueurakoihin. Kokonaisuudessaan vuosi 2010 oli äärimmäisten sääilmiöiden vuosi. Tilastojen valossa vuoden keskilämpötila oli 1,3 astetta, joka on 0,6 astetta alle pitkäaikaisten keskiarvojen. Viimeksi on kylmempi vuosi koettu vuonna 1987. Myös talvi 2009-2010 oli erittäin kylmä, jota kuitenkin seurasi helteinen kevät ja kesä rajuilmoineen. Vuosi 2011 alkoi edeltäjänsä tavoin erittäin kylmänä. Tammikuun aikana lämpötila nousi kuitenkin hetkittäin plusasteille rajujen lumisateiden myötä. Tammikuussa lunta satoikin yhteensä lähes 70 cm. Sateet hellittivät helmikuun alun jälkeen lämpötilan laskiessa alle kahteenkymmeneen pakkasasteeseen. Lämpötila pysytteli alhaisissa lukemissa aina maaliskuun toiselle viikolle, jolloin päivälämpötilat nousivat plusasteille. Kevät kuitenkin eteni hitaasti ja lumipeite pysyi maassa aina maaliskuun loppuun asti. Huhtikuu oli lämmin ja melko vähäsateinen.

8 Kuva 3: (Syksy 2010) Marras- ja joulukuu olivat erittäin kylmiä. Kuva 4: (Kevät 2011) Tammikuussa satoi lunta lähes 70 cm.

9 4. TALVIEN 2008 2010 OLOSUHDEKUVAT 4.1 Talvi 2009 2010 Kuva 5: Loppuvuosi 2009 oli kylmä ja sateinen. Kuva 6: Kevät 2010 eteni hitaasti ja talvi jatkui pääsiäiseen saakka.

10 4.2 Talvi 2008 2009 Kuva 7: Syksy 2008 oli sateista aikaa. Esilumi satoi marraskuun puolessa välissä. Kuva 8: Seurantakauden 2008 2009 lumisateet painottuivat kevätpuolelle.

11 4.3 Talvi 2007 2008 Kuva 9: Syksy 2007 oli lämmin ja lunta satoi erittäin vähän. Kuva 10: Kevät 2008 oli sääolosuhteiltaan vaihteleva.

12 5. KUNNOSSAPITOTYÖN VAIKEUS TYÖNJOHDON ARVIO Tienpitäjän kalentereiden ja tietokantasovelluksen avulla kunnossapidon työnjohto kirjasi säännöllisesti mm. olosuhteen vaikeutta kuvaavia arvosanoja. Kalenteri ja tietokanta on kehitetty palvelemaan olosuhdetietojen järjestelmällistä kokoamista ja tallennusta varten. Talven aikana kalenteritiedot siirrettiin tietokantaan yhteenvetoja varten. Tietokantaan ja kalentereihin tilastoitiin mm. seuraavia tietoja: Säätyyppi ja lämpötila Lumi- ja vesisateet Olosuhteiden vaikeusaste talvikunnossapidon näkökulmasta Tilastot on laskettu aikaväliltä 22.10.2010-15.4.2011. Talvikunnossapidon toimenpiteet ovat ajoittuneet tuolle aikavälille. Tämä on nähtävissä hyvin sivun 8 sää- ja olosuhdekuvista (kuvat 3 ja 4). Oheisessa luettelossa on listattuna talvikunnossapidon vaikeutta kuvaavat määritelmät, joita työnjohto käyttivät arvioidessaan talviolosuhteen vaikutusta työn suorituksen vaikeuteen. Vaikeutta arvioitiin sekä lumen poiston että liukkauden suhteen eri kunnossapitoluokan omaavilla kaduilla (I-III). Olosuhteiden kuvaukset aurauksen ja lumen poiston suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä Ei lumisateita, pelkästään lumen poistamista kohteelta 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade. 4-5. Vaikea: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja/tai nopeat olosuhteiden muutokset ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan runsaan lumentulon vuoksi Olosuhteiden kuvaukset liukkauden torjunnan suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä: Ei lumisateita, lämpötilassa ei muutoksia 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta, lämpötilassa ei nopeita muutoksia, ei olla nollan asteen tuntumassa 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja / tai nopea lämpötilan muutos 4-5. Vaikea: Jatkuva runsas lumi-, räntä- tai vesisade ja / tai nopea olosuhteiden ja lämpötilan muutos ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan erittäin liukkaan olosuhteen vuoksi

13 Taulukko 2: Talviolosuhteen keskimääräinen vaikeus kunnossapitotyön kannalta eri kunnossapitoluokan omaavilla kaduilla 22.10.2010-15.4.2011. Lume n a ura us Liukka ude n torjunta I II III I II III Syksy 2010 1.33 1.43 1.46 1.72 1.57 1.52 Kevät 2011 1.55 1.74 1.78 1.66 1.69 1.71 Se ura n- 1.44 1.58 1.62 1.69 1.63 1.62 ta ka usi 1.60 Olosuhteen vaikeuden vaihtelu selviää sää- ja olosuhdekuvista sivulla 8. Työnjohto on kokenut kuluneen talven olosuhteet sekä lumen poiston, että liukkauden torjunnan suhteen edellisvuotta hieman helpommaksi. Edellisen talvikauden kunnossapitotyön vaikeusasteeksi oli arvioinut 1,95. Verrattuna edelliseen seurantakauteen vaikeusasteet laskivat tasaisesti lukuun ottamatta lumen aurausta syyskaudella. Paitsi että syyskausi 2010 oli edeltäjäänsä runsaslumisempi, jakaantuivat lumisateet myös useammalle päivälle. Tämä selittää syksy lumen aurauksen vaikeusasteiden kasvun verrattuna talvikauteen 2009-2010. Tampereen Infran ja yksityisten alueurakoitsijoiden välillä ei kunnossapitotyön haastavuuden arvioinnissa ollut merkittävää eroa. Tampereen Infran työnjohto oli kokenut kuluneen talven hieman haastavammaksi kuin yksityisten urakoitsijoiden edustajat. Yksityiten alueurakoitsijoiden arvioiden mukaan talven vaikeusasteeksi muodostui 1,43. Vastaavasti kunnossapidon vaikeusasteeksi Tampereen Infran arvioiden mukaan muodostui 1,77. Kokonaisuudessaan talvi koettiin kunnossapitotöiden kannalta normaalia helpommaksi. Kuva 11: Kunnossapitotyön vaikeusaste. Vaikeusasteeksi kunnossapitotyön suhteen muodostuu 1,60.

14 6. TALVEN VAIKEUSASTE Talven vaikeusaste määritetään sääolosuhteiden ja kunnossapitotyön vaikeuden perusteella siten, että sääolosuhteiden arvosanaa painotetaan 65 % ja kunnossapitotyön arvosanaa 35 %. Sääolosuhteiden vaikeusasteeksi muodostui lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden perusteella 2,82. Vaikeusasteeksi kunnossapitotyön hankaluuden suhteen muodostui 1,60. Edellisten perusteella talven vaikeusasteeksi muodostuu 2,39. Edelliseen vuoteen verrattuna, talven vaikeusaste pysyi lähestulkoon ennallaan. Talven 2009 2010 vaikeusaste oli 2,33. Edellistalveen nähden sääolosuhteiden vaikeusaste nousi hieman, kun vastaavasti kunnossapitotyön vaikeusaste laski. Talven aikana sataneen lumen kokonaismäärän ja toisaalta lumisadepäivien määrän kasvu nosti lumen aurauksen vaikeusastetta reilusti verrattuna edelliseen vuoteen. Myös vesisadepäivien sekä nolla-asteen ylitysten ja alitusten määrien pienoinen kasvu nostivat sääolosuhteiden vaikeusastetta. 7. KAUPUNKILAISTEN ANTAMA PALAUTE Kaupunkilaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta suoraan kunnossapidosta vastaaville tahoille Tampereen kaupungin kotisivujen kautta. Kyselyssä käytettiin seuraavaa arvosteluasteikkoa: Talvikunnossapidon taso, väylien kunto: Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, liikkuminen vaarallista ja ajoittain mahdotonta 1 = HUONO, liikkuminen vaikeaa ja satunnaisesti mahdotonta 2 = HEIKKO, liikkuminen pääsääntöisesti ongelmallista 3 = KOHTALAINEN, liikkuminen sujuu joistakin ongelmista huolimatta 4 = HYVÄ, liikkuminen yleensä ongelmatonta 5 = ERITTÄIN HYVÄ, tasoa voisi jopa laskea kustannusten säästämiseksi Talvikunnossapidon toimenpideajat (lumisateiden aikana/jälkeen, liukkauden ilmetessä): Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, kadut heikossa kunnossa viikkoja 1 = HUONO, kadut huonossa kunnossa useita päiviä 2 = HEIKKO, kadut heikossa kunnossa useita päiviä 3 = KOHTALAINEN, kadut tulevat kohtuulliseen kuntoon muutaman päivän sisällä 4 = HYVÄ, pääväylät kohtalaisessa kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon päivällä 5 = ERITTÄIN HYVÄ, pääväylät hyvässä kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon aamun aikana

15 Tampereen kaupungin kotisivujen kyselyn kokonaistulokset on esitetty seuraavassa taulukossa (suluissa muutos edellistalven kyselyn tuloksiin nähden). Vastauksia kysellyn kertyi yhteensä noin 800 kpl, joka on lähes kaksinkertainen edelliseen kyselyyn verrattuna. TALVIKUNNOSSAPIDON LAATU Pääkadut 2,67 (-0,18) Asunto- ja kokoojakadut 1,96 (-0,39) Kevyenliikenteen väylät 1,85 (-0,25) Jalkakäytävät 1,81 (-0,41) Arvosana 2,07 (-0,31) TALVIKUNNOSSAPIDON TOIMENPIDEAJAT Pääkadut 2,86 (-0,19) Asunto- ja kokoojakadut 2,02 (-0,33) Kevyenliikenteen väylät 2,04 (-0,15) Jalkakäytävät 1,88 (-0,27) Arvosana 2,20 (-0,24) KESKIARVO 2,14 (-0,27) Edellisenä talvena kaupunkilaisten antaman palautteen perusteella kunnossapidon laaduksi määritettiin 2,41. Kaupunkilaisten kokema kunnossapidon laatutaso laski näin ollen reilusti verrattuna talvikauteen 2009 2010. Annetut arvosanat laskivat kautta linjan. Tyytyväisimpiä kaupunkilaiset olivat pääkatujen talvikunnossapitoon. Verrattuna edelliseen vuoteen eniten laski tyytyväisyys asunto- ja kokoojakatujen sekä jalkakäytävien kunnossapitoon. Kaupunkilaisten tyytyväisyys talvikunnossapitoon oli annetun kokonaisarvosanan valossa heikoin seuratuista talvista. Annetuissa vapaamuotoisissa palautteissa eniten kommentointia herättivät liittymien näkemäalueden lumikasat, kevyen liikenteen väylien kunnossapidon taso sekä ahtaiden lumitiloijen ja lumisen talven vuoksi kaventuneet ajoradat.

Indeksi 16 8. KUSTANNUKSET Kokonaisuudessaan talvikunnossapidosta aiheutuneet kustannukset olivat noin 5 643 000. Verrattuna edelliseen seurantakauteen, talvikunnossapidon kustannukset nousivat noin 1 389 000. Tämän lisäksi käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin keruusta aiheutui kustannuksia yhteensä noin 861 000. Em. kustannuksissa on myös Tasanteen, Peltolammin sekä Kalkun alueurakoiden liikenneväylien talvikunnossapidon kustannukset. Näiden urakka-alueiden kunnossapidosta vastaa yksityinen urakoitsija. Edellisten seurantakausien (2002 2010) kustannukset on korjattu maarakennuskustannusindeksin (Maku-ind.) hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2011 kustannustasoon. Em. indeksien kehitys vuosina 2002 2011 on esitetty seuraavassa kuvassa. Helmikuun 2011 Makuindeksin pisteluku oli 145,3 sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin 145,9 (2000 = 100). 150 Maku-ind. kehitys, helmikuu 2002-2011 (2000=100) Maku-ind. Hoidon ja kunnossapidon osaindeksi 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Kuva 12: Maku-indeksin sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin kehitys, helmikuu 2002 2011. Verrattuna edelliseen talvikauteen kustannukset nousivat reilusti. Kun verrataan kuluneen talven kustannuksia talveen 2009-2010, kustannukset nousivat eritoten vaikean lumitalven vuoksi. Lumenaurauksen kustannukset kasvoivat lähes 1 300 000 :lla verrattuna edelliseen vuoteen. Suuri osa em. kustannuskasvusta johtuu auratun lumen kuormaamisesta ja kuljettamisesta. Talvella 2010 2011 lunta kuljetettiin kaupungin alueilta vastaanottopaikoille noin 20 000 kuormaa. Kustannuksia lumen kuormaamisesta ja kuljettamisesta kertyi noin 1 195 000. Nämä kustannukset siis kasvoivat yli kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Liukkaudentorjunnasta aiheutunut

17 kustannuskasvu oli lievempää. Liukkaudentorjunnan kustannukset kasvoivat edellisvuodesta noin 116 000. Liukkaudentorjuntamateriaalin keruun kustannukset nousivat noin 210 000. Kuuden edellisen seurantakauden talvikunnossapidon kustannukset ovat keskimäärin olleet noin 4 300 000. Kuluneen talven kunnossapito tuli siis kaupungille noin 1,3 miljoonaa euroa kalliimmaksi, kuin keskimäärin. Kuten aikaisemmin on todettu, johtuu tämä kustannuskasvu erittäin vaikeasta ja haastavasta lumitalvesta. Verrattuna näihin keskimääräisiin kustannuksiin, olivat lumen aurauksen kustannukset kuluneena talvena noin 1,3 milj. euroa keskimääräistä kalliimmaksi. Vastaavasti liukkauden torjunnan kustannukset olivat noin 30 000 keskimääräistä pienemmät. Kuvassa 13 on esitetty viiden edellisvuoden talvikunnossapidon kustannukset eriteltynä lumenauraukseen ja liukkauden torjuntaan. Taulukossa 3 on esitetty kustannusten jakautuminen liukkauden torjunnan, lumenpoiston sekä hiekoitusmateriaalin keruun välillä. Taulukossa on esitetty syystalvi 2010 ja kevättalvi 2011 erikseen. Taulukko 3: Talvikunnossapidon kustannukset syksy 2010 ja kevät 2011. Suluissa on esitetty talvikauden 2009 2010 kustannukset vastaavalta ajanjaksolta. Liukkaudentorjunta 2010 Auraus 2010 Liukkauden torjunta 2011 Auraus 2011 Hiekoitusmat. Keruu 837 000 (736 000 ) 972 000 (537 000 ) 1 024 000 (957 000 ) 2 810 000 (1 899 000 ) 861 000 (632 000 ) Talvihoidon kustannukset olivat yhteensä 5 643 000. Hiekoitusmateriaalin keruu huomioituna kustannuksia kertyi yhteensä 6 504 00. Kokonaisuudessaan (liukkauden torjuntamateriaalin keruu mukaan luettuna) talvikunnossapidon kustannukset nousivat siis 1 743 000. Kuvassa 13 on esitetty talvikunnossapidon kustannusten vaihtelu vuosilta 2005 2011. Hiekoitusmateriaalin keruun aiheuttamat kustannukset on jätetty kuvan vertailusta pois.

Kustannukset ( ) 18 Talvikunnossapidon kustannusrakenne 2006-2011 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 Liukkauden torjunta Lumen auraus 2 000 000 1 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KA Talvi Kuva 13: Talvikunnossapidon kustannukset 2006 2011 eriteltynä liukkauden torjunnan ja lumen aurauksen kustannuksiin (helmikuun 2011 kustannustasossa). 9. LAATUTASON SEURANTA Kun aurauksen (3,88) ja liukkauden torjunnan (1,75) vaikeusasteet suhteutetaan käytettyyn rahaan, voidaan eri talvien vaikeusasteita ja talvikunnossapidon kustannuksia verrata keskenään luotettavasti. Lumen aurauksesta aiheutuvat kustannukset olivat kuluneella talvella yhteensä noin 3 782 000. Liukkauden torjuntaan käytettiin rahaa tarkastelujaksolla yhteensä noin 1 861 000. Kustannukset aurauksesta ja liukkauden torjunnasta olivat yhteensä noin 5 643 000. Kuvassa 14 on esitetty seurannan piirissä olleiden talvien (2002 2010) lumen aurauksen liukkauden torjunnan vaikeusasteet suhteessa niistä syntyneisiin kustannuksiin. Aikaisempien vuosien kustannukset on korjattu hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2011 kustannustasoon vertailukelpoisuuden takaamiseksi. Talvikunnossapidon kokonaiskustannuksiin on laskettu vuodesta 2009 alkaen myös hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneet kustannukset. Jotta talvien vertailumahdollisuus säilyisi, on hiekoitushiekan keruusta aiheutuneita kustannuksia käsitelty raportissa omana osanaan ja ne on jätetty pois kappaleen seuraavista kuvaajista (kuvat 14, 15 ja 16).

Vaikeusaste Vaikeusaste 19 Talven olosuhteet 5 Vaikea 2002 4 2005 2008 2010 2005 2002 2009 3 2004 2007 2004 2006 2011 2006 2007 2003 2 2008 2009 2011 2003 2010 1 Helppo 0 1,5 2,0 2,5 3,5 4,0 Kustannus (Milj. ) Auraus Liukkaudentorjunta Kuva 14: Talven olosuhteiden vaikeus kustannuksiin suhteutettuna aurauksen ja liukkauden torjunnan kannalta. Kuvassa on vertailun vuoksi esitetty vastaavat tiedot myös edellisiltä talvilta. Kun aurauksen (3,88) ja liukkauden torjunnan (1,75) ja kunnossapitotyön (1,60) vaikeusasteet yhdistetään, saadaan koko talven vaikeusaste. Talven vaikeusastetta määritettäessä painotetaan sääolosuhteita 65 % ja kunnossapitotyön vaikeusastetta 35 %. Talven 2010-2011 vaikeusasteeksi muodostui 2,39. Kuvassa 15 tätä tunnuslukua on verrattu talvikunnossapidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. 5 Talven vaikeusaste ja kustannukset Talvet 2002-2011 4 Vaikea 3 2 2005 2004 2008 2010 2002 2006 2009 2007 2003 2011 1 Helppo 0 2,0 2,5 3,5 4,0 4,5 5,5 Kustannus (Milj. ) Kuva 15: Talven vaikeusaste ja kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset.

Laatutaso 20 Kuvasta voidaan huomata, että kuluneen talven vaikeusaste oli seurannan piirissä olleista talvista melko keskinkertainen. Talven laatutaso ja kustannukset Talvet 2002-2011 5 4 Erinomainen 3 2 2005 2006 2008 2004 2007 2002 2010 2009 2003 2011 1 Huono 0 3,5 4,0 4,5 5,5 Kustannus (Milj. ) Kuva 16: Talven 2011 laatu - kustannuskaavio. Kuvassa 16 talvikunnossapidon aiheuttamat kustannukset on suhteutettu kaupunkilaisten kokemaan kunnossapidon laatutasoon. Vuodesta 2003 lähtien aina vuoteen 2005 kaupunkilaisten kokema kunnossapidon laatu on noussut. Vuodesta 2005 lähtien kaupunkilaisten tyytyväisyys kunnossapitoon on ollut lievässä laskusuunnassa. Kuluneena talvena kunnossapito oli koettu laadultaan seurannan piirissä olleista talvista heikommaksi.

21 10. VERTAILU EDELLISIIN TALVIIN Taulukossa 4 on koottuna aiempien seurantajaksojen tulokset siten, että niitä pystyy vertailemaan helposti keskenään. Taulukossa esitetyt vuosittaiset talvikunnossapidon kustannukset on korjattu Maku-indeksin hoito- ja kunnossapitotyön osaindeksillä, kuluneen talven helmikuun kustannustasoon. Taulukko 4: Talvikunnossapidon seurannan tulokset koko Tampereen alueelta, vuodet 2003-2011. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vaikeusaste: Lumen auraus Vaikeusaste: Liukkauden torjunta Sääolosyhteiden vaikeusaste Kunnossapitotyön vaikeusaste Talven kokonaisvaikeusaste Kunnossapidon laatu (pautekysely) 2.38 2.80 3.17 2.59 2.28 2.2 2.11 3.43 3.88 1.61 2.98 3.91 2.32 2.57 3.69 3.14 1.63 1.75 2.00 2.89 3.54 2.46 2.43 2.95 2.63 2.53 2.82 2.38 2.53 2.66 2.54 1.42 1.08 1.27 1.95 1.6 2.19 2.76 3.23 2.49 2.08 2.3 2.15 2.33 2.39 2.45 2.66 3.01 2.90 2.60 2.61 2.41 2.41 2.14 Kustannukset (M ) 4.67 4.22 4.02 4.48 4.52 3.89 4.57 4.25 5.64 11. MUITA TALVEN 2010 2011 TUNNUSLUKUJA 11.1 Kaatumisonnettomuudet ja korvaushakemukset Taulukossa 5 on esitetty Tampereen kaupungille liukastumisonnettomuuksista tulleet korvausvaatimukset sekä korvatut onnettomuudet. Keskimääräinen korvausvaatimus on ollut vuosien 2002 2010 aikana noin 1 550. Vastaavasti korvattujen onnettomuuksien keskimääräinen kustannus on ollut noin 1 400 /kpl. Liukastumisonnettomuuden korvaushakemuksen jättämiselle on laissa määrätty kolmen vuoden aikaraja. Tämä vaikeuttaa onnettomuuksien reaaliaikaista seuraamista ja korvausmäärät käytännössä saattavat vielä muuttua kahden viimeisen vuoden osalta. Taulukko 5: Anotut ja korvatut liukastumisonnettomuudet 2002 2010. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Keskim. Korvaus Anotut kpl 36 31 43 36 33 19 73 35 24 Anotut 32 861 17 266 76 175 68 830 57 462 23 397 86 839 39 122 110 947 1 554 Korvatut kpl 10 9 16 17 6 5 33 11 9 Korvatut 5 765 5 210 29 282 19 078 24 036 16 353 39 003 12 075 14 150 1 422

Tonnia 22 Taulukon 5 korvaushakemukset ja korvaukset koskevat vain liukastumisia. Lukumäärät eivät pidä sisällään esimerkiksi ajoneuvo-onnettomuuksien korvaushakemuksia tai korvauksia. 11.2 Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä Kuvassa 17 on esitetty vuosina 2002 2011 käytetyn hiekoitusmateriaalien (sepeli ja hiekka) määrät. Parin viimevuoden aikana hiekoitusmateriaalin menekki on kasvanut hieman. Talvien 2008-2010 osalta on kuitenkin otettava huomioon, että kaaviokuvasta puuttuu yksityisten urakoitsijoiden hoitamien alueurakoiden materiaalimenekit. Kuluneena talvena Tasanteen, Peltolammin ja Kalkun alueurakoiden osuus käytetyn hiekoitusmateriaalin kokonaismäärästä oli noin 6 %. Hiekoitushiekan ja -sepelin lisäksi liukkaudentorjunnassa käytettiin koko kaupungin alueella kuivasuolaa noin 200 tonnia sekä liuossuolaa noin 650 tonnia. Talvien 2002-2011 aikana käytetty hiekoitusmateriaali Hiekoistusmateriaali yht. Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen 35 000 4,5 30 000 25 000 29 044 27 985 26 012 23 146 22 998 21 472 23 482 4 3,5 3 20 000 18 300 2,5 15 000 10 000 5 000 15 000 14 000 2 1,5 1 0,5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi 0 Kuva 17: Vuosina 2002 2011 käytetyn hiekoitusmateriaalien määrä. 11.3 Ilmanlaadun mittaus Tampereen kaupungin ilmanlaadun mittaustulokset ovat olleet osana selvitystä vuodesta 2007 lähtien. Kuvissa 18 ja 19 on esitetty sekä Pirkankadun, että Epilän mittauspisteiden tulokset hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten pitoisuuksille ilmassa. Hengitettävät hiukkaset koostuvat pääosin liikenteen ilmaan nostattamasta hienojakoisesta aineksesta. Pienhiukkaset koostuvat lähinnä hiekoitusmateriaaleista sekä asfaltin kiviaineksesta.

23 Ilman pienhiukkaspitoisuuden raja-arvona (mittaustulosten keskiarvo vuorokaudelle) käytetään 50 µg/m 3. Tämä raja-arvo perustuu Valtioneuvoston asetukseen 711/2001. Pölyämistä on pyritty estämään mm. käyttämällä liukkaudentorjunnassa hiekan sijasta sepeliä sekä tehostamalla liukkaudentorjuntamateriaalin keruuta ja katujen kevätsiivousta. Talvikaudella 2010 2011 ilmalaatua seurattiin Pirkankadun sekä Epilän mittauspisteillä. Mittaustuloksista voidaan havaita raja-arvojen ylittyneen selkeästi muutamassa erillisessä jaksossa. Kevään vesisateet auttoivat osaltaan kevään katupölytilannetta. Osasyynä pienhiukkasten kohonneisiin pitoisuuksiin voi olla myös hiukkasten kaukokulkeuma. Liikenne, kuivuus ja katupöly ovat kuitenkin merkittävin tekijä korkeille hiukkaspitoisuuksille. Taulukko 6: PM 10 -hiukkasten raja-arvojen ylitykset 2006-2011, Pirkankadun mittauspiste. Vuosi Raja-arvon ylityksiä (kpl, 1.3.-30.4.) 2006 12 2007 9 2008 10 2009 9 2010 9 2011 6 Kuva 18: Ilmanlaadun mittaustulokset Pirkankadun mittauspisteeltä, 1.3.-30.4. 2011. Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet yli 50 µg/m3 raja-arvon yli.

24 Kuva 19: Ilmanlaadun mittaustulokset Epilän mittauspisteeltä, 1.3.-30.4. 2011. Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet yli 50 µg/m3 raja-arvon yli. Ramboll Finland Oy DI Juha Rissanen Ins. Pentti Häkkinen

1 LIITE 1, TALVIEN 2002-2007 SÄÄ- JA OLOSUHDEKUVAT Talvi 2006 2007 Kuva 9. Syksyllä 2006 lokakuu vaihtui marraskuuksi myrskyisissä merkeissä. Kuva 10. Helmikuuta 2007 sävyttivät kaksi pitkää pakkasjaksoa.

2 Talvi 2005 2006 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus vaikea helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2005 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. Kuva 11. Syksyllä 2005 ensilumi satoi lokakuun lopussa. pvm 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2006 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kuva 12: Kevättalvi 2006 oli vähäsateinen ja kylmä.

3 Talvi 2004 2005 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2004 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm Kuva 13. Syksyllä 2004 ensilumi satoi marraskuussa. 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2005 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kuva 14. Vuoden 2005 tammikuu oli vuosisadan sateisin tammikuu.

4 Talvi 2003 2004 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2003 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Kuva 15. Syksyllä 2003 joulun seutu oli kunnossapitäjille hankalaa aikaa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2004 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 4.3. 11.3. 18.3. 25.3. 1.4. 8.4. 15.4. 22.4. 29.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kuva 16. Keväällä 2004 yöpakkaset jatkuivat lähes koko huhtikuun.

5 Talvi 2002 2003 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2002 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm 30 cm 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Kuva 17. Syksyllä 2002 talvi alkoi jo lokakuussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2003 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kuva 18. Lämpötilojen nopeat vaihtelut työllistivät kunnossapitoa suuresti keväällä 2003

6 Talvi 2001-2002 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19 17 15 13 11 9 7 5 3 1-1 -3-5 -7-9 -11-13 -15-17 -19-21 -23-25 -27-29 -31-33 -35-37 -39-41 -43-45 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2001 aikana 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. pvm 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuva 19. Talvi alkoi syksyllä 2001 marraskuun alussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2002 aikana 32 cm helppo 0,0 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Kuva 20. Lumimyrsky tammikuussa 2002 työllisti kunnossapitäjiä suuresti.