Pienpuhdistamo saostuskaivoihin s.6 Jätevesisuunnitelma kannattaa tilata ajoissa s. 5 Ilmaista neuvontaa s.3 Kyläpuhdistamo hyviä kokemuksia Luopajärvellä s. 3
Ei kysyvä tieltä eksy ATOMAR OY rakentaa puhdistamoja myös mittatilaustyönä eri kokoluokissa ja kaikenlaisille jätevesille. Milkilo- panospuhdistamo on varmatoiminen ratkaisu maitotilan pesuvesien ja talousjätevesien puhdistukseen. Sen perustana on luja ja saumaton erikoiskuitubetonisäiliö, joka pysyy paikallaan ja kestää pohjaveden nosteen ja maanperän paineen. Varmatoimista Atomar- puhdistustekniikkaa 35v. kokemuksella! edes jätevesien käsittelyssä Olen usein saanut kyläillä Etelä-Pohjanmaalla. Lakeus on tunnettu puhtaista, mutta säännöllisesti tulvivista joistaan. Me haluamme säilyttää jokien virtaamat kirkkaina myös jälkipolville. Miksi keskustelu jätevesien käsittelystä karahtaa usein karille? Jätevesien käsittelyn tavoitteena on turvata oman lähiympäristön hyvä tila: suojella pohjavesiä, varmistaa hyvälaatuinen talousvesi omalla ja naapurin tontilla, pienentää vesistöihin joutuvaa kuormitusta ja parantaa yleistä ympäristön tilaa. Tämä koskee niin suuria puhdistuslaitoksia kuin hajaasutusalueiden jätevesimääräyksiäkin. Jokainen meistä hyväksyy, jopa vaatii lähivesien suojelua. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn parantamisen ongelmaksi ovat kuitenkin muodostumassa pelot ja suoranaiset uhkakuvat kunnostuskustannuksista. Moni miettii mielessään, mikä lopulta on omien toimien merkitys ympäristön tilan parantamisessa. Omaa vastuuta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ei pidä väheksyä. Keskimäärin viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään yhtä paljon kuin 6 8 viemäriverkon piirissä asuvaa. Siksi tehokkaampia puhdistustoimia on vähitellen otettava käyttöön. Ympäristönsuojelua on tehostettu Suomessa ja muualla maailmassa vauhdilla. Luonto ei anna tekemätöntä anteeksi. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyssä kriteerit olivat peräisin 1960-luvulta. On perusteltua tuoda säädökset tähän päivään ja tälle vuosituhannelle. Vuonna 2003 annetussa asetuksessa jätevesien käsittelystä viemäriverkkojen ulkopuolella säädetään vaatimukset puhdistustehosta. Tekninen ratkaisu, jolla puhdistusteho saavutetaan, riippuu kiinteistön ominaisuuksista. Siksi jätevesiratkaisu on aina kiinteistökohtainen. Tämä tietysti vaikeuttaa sen tietämistä, mikä ratkaisu olisi itselle paras ja kustannustehokkain. Monissa asioissa avainsana on neuvonta. Puolueetonta, oikeaa tietoa saanut kiinteistönomistaja osaa tehdä oikeat toimenpiteet oikealla hinnalla. JÄTEVEDET JÄRJESTYKSEEN SEINÄJOEN SEUDULLA -HANKE Projektipäällikkö Mari Hakola mari.hakola@seinajoki.fi puh. 044 7541 709 Projektineuvoja Satu Ala-Könni satu.ala-konni@seinajoki.fi puh. 044 7541 710 Biolan sen tietää! TRIOLLA JA KAIVO- PUHDISTAMOLLA VIIDEN VUODEN TAKUU 35 vuoden kokemus tekee takuuvarmaksi. Ratkaisuja uusiin jätevesiasetuksiin: www.biolan.fi/puhdistamot Eduskunnan kyselytunnilla selvisi, että Biolan antaa kaikille elokuun loppuun mennessä Trion tai Kaivopuhdistamon ostaneille Biolan Pika kompostorin. Kohusta lisää osoitteessa biolan.fi/puhdistamot Kampanja voimassa 1.4.-30.8.2010. Perussääntönä voidaan pitää hyvin suunniteltua maaperäkäsittelyä pysyvästi asutuille kiinteistöille ja umpisäiliötä kesämökeille. Vesivessattomat mummonmökit eivät tarvitse pienpuhdistamoa. Ympäristöministeriö on nyt käynnistämässä valtakunnallista jätevesineuvontaa. Maaseudun omat järjestöt kyläyhdistykset, omakotiliitto ja muut verkostot ovat lähdössä mukaan kiinteistökohtaiseen neuvontatyöhön. Tällaista yhteistyötä on kaivattukin. Myös lainsäädäntöä on tarkoitus selkeyttää ja antaa ohjeita tulkintaepäselvyyksiin. Muutoksilla pyritään vapauttamaan ikäihmiset uusista vaatimuksista, ja huolehtimaan siitä, ettei kiinteistöillä tehdä päällekkäisiä investointeja. Lakeuden luonnonlakeja pitää kunnioittaa. Ympäristö on jätettävä tuleville polville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin on sen itse saanut. Seinäjoen kaupunki Nurmon palvelutoimisto Nurmontie 7, 60550 Nurmo Vastuullisia ympäristötuotteita Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Julkaisun suunnittelu ja toteutus: Viestintätoimisto I-print plus Paino: I-print Oy, Seinäjoki 2010 Maarakennus Velj. jussila Oy p. 0400 367 215, 040 514 1159 www.maarakennus-jussila.fi LIIKENNEVÄYLIEN ALITUKSET - alitusporaus 140-508 mm, porattavien suojaputkien halkaisijat - ohjattava suuntaporaus, asennuspituus 450 m Kyösti Anttila kertoo, että vesiosuuskunnalla puhdistamon hoito- ja huoltovelvoitteet ovat osuuskunnalla, joten se helpottaa osakkaiden roolia. Luopajärven kyläpuhdistamosta hyviä kokemuksia 2 3 Jalasjärven Luopajärven jätevesiosuuskunnan puheenjohtaja Kyösti Anttila on tyytyväinen kylän yhteiseen puhdistamoon, joka on ollut toiminnassa jo useamman vuoden. Suunnittelu alkoi vuosien 2003 2004 vaiheilla. Lähtökohtana oli se, kun suunnittelimme oman talon rakentamista, ja siinä vaiheessa oli tiedossa jätevesilain muutos, Anttila kertoo. Kyösti Anttila otti asioista selvää ja hän kyseli myös kunnan suunnasta kunnallista jätevesijärjestelmää. Sain sellaisen käsityksen, että kunta ei välttämättä pysty toteuttamaan järjestelmiä tänne sivukylille. Asia kuitenkin muhi mielessä ja jätevesipuhdistusjärjestelmästä käytiin keskusteluja naapurien kanssa. Pikkuhiljaa asia eteni ajatusasteelta ja kyläläiset tekivät alustavia puhdistamotarjouksia. Kartoitimme kokonaisuutta, siinä vaiheessa Jalasjärvelle tuli hanke, meille kuin tilauksesta. Hankkeen kanssa teimme kartoitusta naapureiden kiinnostuksesta. Vesihuoltoavustus Ilmeni että hankkeeseen voidaan hakea Ympäristökeskuksen kautta vesihuoltoavustusta. Kylältä lähti paperit Ympäristökeskukseen, josta tuli vastaus, että hanke näyttää mielenkiintoiselta ja siihen voitaisiin hakea Euroopan Unionin EAKR-rahoitusta. Asiat menivät eteenpäin, pidimme kylällä kokouksia ja osakkaat olivat innolla mukana. Tässä vaiheessa selvitettiin laitevalmistajien kanssa laajentamismahdollisuuksia isompienkin jätevesimäärien käsittelyyn. Lähdimme mitoittamaan tätä pikkuisen suuremmaksi, koska rakentamisvaiheessa ei kustannuksia tule niin merkittävästi lisää. Alun perin tässä oli 17 taloutta kylältä, sitten 24. Nyt talven aikana on tullut viisi lisää, Anttila kertoo. Puhdistamo pystyy nykyisellä mitoituksella käsittelemään 300 asukkaan, eli noin 50 kotitalouden jätevedet. Saimme idean itsenäisestä osuuskunnasta, jossa osakkaat ovat jäseninä. Tämä mahdollistaa myös myöhemmän kevyemmän laajentamisen. Meillä on osuusmaksu ja kiinteistöstä menee kerrosalan mukainen liittymismaksu. Liittymismaksujen suhteessa omistetaan osuuskuntaa ja puhdistamoja ja viemäreitä. Yhteinen etu Osuuskunta- ja liittymismaksujen sekä tukien lisäksi osuuskunta otti pankkilainaa. Puhdistamotarjoukset pyydettiin jo ennen osuuskunnan perustamista. Rakentamista varten osuuskunta pyysi urakkatarjouksia työn toteuttamiseen. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa tähän tehtiin noin kaksi kilometriä jätevesiviemäriä ja jätevesipuhdistamo. Kylällä kaivettiin joka kulmalla viemäriä osakkaiden pihoihin. Puhdistamo valmistui vuonna 2007 ja se on ollut siitä lähtien käytössä. Näen myönteisenä, että porukka lähti tähän alkuvaiheessa mukaan. Kaikkien etu tulee yhteisestä edusta. Jos kyläyhteisö on tiivis ja kiinteistöt ovat lähellä toisiaan, niin mielestäni tämä on kustannustehokas vaihtoehto. Tässä vaiheessa liittymismaksut ovat 3000 euroa taloudelta, Anttila toteaa. Hanke: Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla Hanke tarjoaa ilmaista puolueetonta jätevesineuvontaa - tilaa neuvontakäynti jo tänään! Jätevedet järjestykseen -hanke toimii Seinäjoen seudulla Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kuntien haja-asutusalueilla. Toiminta-aikamme on 1.1.2009-31.12.2011. Hankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja tiedottamishankkeista. Hankkeen tarkoituksena on edistää hajajätevesiasetuksen toteutumista alueella sekä tiedottaa ja neuvoa haja-asutusalueen asukkaita jätevesiasioissa. Hankkeessa toimii kaksi työntekijää: projektipäällikkö Mari Hakola sekä projektineuvoja Satu Ala-Könni. Ilmaista neuvontaa Yksittäisille kiinteistönomistajille tarjoamme puolueetonta jätevesineuvontaa paikan päällä kiinteistöllä. Vastaamme jätevesiaiheisiin kysymyksiin myös puhelimitse ja sähköpostitse. Välitämme suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja laitevalmistajien yhteystietoja. Lisäksi järjestämme jätevesi-iltoja kylissä ja muita tapahtumia, jotka on suunnattu asukkaille ja jätevesialan yrittäjille ja muille toimijoille. Apua yhteisjärjestelmien toteuttamiseen Tarjoamme palvelujamme myös kyläyhteisöille ja naapurustoille, jotka harkitsevat yhteisjärjestelmän rakentamista. Autamme toiminnan käynnistämisessä ja järjestäytymisessä, osuuskunnan perustamisessa, sopimusten teossa, suunnitelmien kilpailuttamisessa sekä muissa käytännön asioissa. Toimintaamme Kevään, kesän ja syksyn aikana teemme neuvontakäyntejä kiinteistöille tilauksesta. Meille voi soittaa tai lähettää yhteydenottopyynnön nettisivujemme kautta tai sähköpostitse. Järjestämme myös jätevesijärjestelmien asennusnäytöksiä ja muita tapahtumia. Syksyllä järjestämme paikalliset jätevesimessut, joilla näytteilleasettajina on laitevalmistajia, urakoitsijoita ja suunnittelijoita. Tulevia tapahtumiamme voit seurata lehti-ilmoituksista sekä hankkeen nettisivuilta! Kysy rohkeasti! Neuvomme näppärästi. www.seinajoki.fi/jatevedetjarjestykseen projektipäällikkö Mari Hakola, mari.hakola@seinajoki.fi, 044 754 1709 projektineuvoja Satu Ala-Könni, satu.ala-konni@seinajoki.fi, 044 754 1710 Soita meille toteutetaan yhdessä talouteesi parhaiten sopiva jätevesiasetuksen määräykset täyttävä puhdistamo. Tähän mennessä rakennettu n. 130 maitotilapuhdistamoa ja lähes kaikki Suomen meijeripuhdistamot. info@atomar.fi www.atomar.fi Hämeenkatu 14C15,33100 TAMPERE puh: +358 3 212 9336, +358 40 503 6240 fax. +358 3 343 9244 www.rudus.fi Nummentie 12, 61300 KURIKKA Avoinna ark. 8-16, Puhelin: 020 4474350 fax. 020 447 4355, Suodatinhiekat jäteveden rakentajille! Kaivinkoneja maansiirtotyöt! Juha Lahti 040 512 2593 Jätevedet järjestykseen -hanke tarjoaa haja-asutusalueen kiinteistönomistajille NEUVONTAKÄYNTEJÄ JÄTEVESIASIOISSA Neuvonta on ilmaista, puolueetonta, tarkoitettu olemassa olevien kiinteistöjen omistajille, ei-kaupallista Ota yhteyttä, niin sovitaan käynnistä! projektipäällikkö Mari Hakola 044 754 1709 mari.hakola@seinajoki.fi projektineuvoja Satu Ala-Könni 044 754 1710 satu.ala-konni@seinajoki.fi kesäharjoittelija Paula Lehtiniemi 044 754 1767 paula.lehtiniemi@seinajoki.fi kesäharjoittelija Jonne Soidinaho 044 754 1766 jonne.soidinaho@seinajoki.fi
Perutaanko hajajätevesiasetus? Miia Salonen ympäristösihteeri Kurikan kaupunki Mirva Korpi ympäristöinsinööri Lapuan kaupunki Mika Yli-Petäys vs. ympäristötarkastaja Seinäjoen kaupunki Kuntien ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranhaltijoille tulee paljon kyselyitä Lauri Tarastin hajajätevesiasetusta koskevasta selvitystyöstä, asetuksen vapautusasioista ja jopa koko asetuksen perumisesta. Ympäristöviranomaiset haluavat tuoda nyt selkeästi esiin, että asetusta ei olla perumassa eikä sen asettamia puhdistusvaatimuksia olla lieventämässä. Ympäristöministeriö on selvitysmies Tarastin raportin pohjalta tehnyt asetusehdotuksen nykyisen hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta. Asetusehdotukseen sisältyy muun muassa siirtymäajan pidentäminen vanhusväestön osalta ja alueilla, joille tulee viemäriverkosto pian hajajätevesiasetuksen Säästä kustannuksissa, tutustu... - saneerauspuhdistamot joissa vanhat kaivot voidaan hyödyntää, ja liete kuivattaa (ei loka-autotyhjennystä) - yhteispuhdistamot - maitotilapuhdistamot - biologiset wc:t, biologiset puhdistamot Testatut, korkealaatuiset ratkaisut Soita tai tutustu netissä: 0400 912 111 Ankkuritie 2, 21590 Karuna Astrakanintie 194, 05200 Rajamäki siirtymäajan päättymisen eli 1.1.2014 jälkeen. Vielä tällä hetkellä ei ole varmaa onko tulossa ikäraja, jonka täyttäneet saisivat automaattisesti kokonaan vapautuksen jätevesien puhdistusvelvollisuudesta. Heti kun hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta säädetään asetuksella, viranomaiset tiedottavat asiasta näkyvästi. Tähän mennessä lehdissä olleet kirjoitukset ovat olleet vain selvitysten tai raporttien johtopäätöksiä ja niiden perusteella tehtyjä ehdotuksia. Juha ja Jukka Poutanen neuvovat ihmisiä kilpailuttamaan jätevesipuhdistamohankinnat. Tietoa löytyy esimerkiksi Internetistä. Serkukset tilasivat yhteisen puhdistamon Peräseinäjoella naapureina asuvat serkukset Juha ja Jukka Poutanen toteuttivat yhteisen jätevesipuhdistamon. Kustannuksissa tuli suuri säästö. Yhteinen puhdistamo maksoi 7000 euroa sen sijaan, että kumpikin olisi toteuttanut omansa 6000 eurolla, eli yhteensä 12000 eurolla. Kun Jukka alkoi rakentaa laajennusta ja rakennusluvan takia oli pakko laittaa jonkinlainen uudistus, niin tultiin johtopäätökseen, että tehdään yhteinen. Hintaero yhden ja kahden talouden puhdistamolla oli tuhat euroa. Totesimme, että halvemmalla pääsee, Juha Poutanen sanoo. Hän arvelee, että käyttökustannukset menevät myös lähelle yhden talouden putsaria, joten säästö tulee käyttökustannuksissakin. Nekin kulut puolittuvat, Juha sanoo tyytyväisenä. Viranomaisilta neuvontaa Nykyisinkin ympäristönsuojelulaissa on mahdollisuus myöntää poikkeaminen jätevesien käsittelyvelvollisuuteen viideksi vuodeksi kerrallaan. Perusteluina poikkeamisen myöntämiselle ovat järjestelmän rakentamisesta aiheutuvat kohtuuttomat kustannukset sekä vähäinen ympäristö- ja terveyshaitta. Poikkeamista ei automaattisesti voida myöntää korkean iän saavuttaneille kiinteistönomistajille, vaan päätös tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Poikkeamisia ei vielä kannata lähteä hakemaan, riittää, että on asialla parin vuoden päästä. Ympäristöviranhaltijat haluavat muistuttaa, että hajajätevesiasetus ei koske niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat vahvistetulla vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella. Kunnanvaltuuston hyväksymiä toiminta-alueita voi olla kuntien vesi- ja viemärilaitosten lisäksi myös osuuskunnilla. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella kiinteistöjä koskee vesihuoltolaki, joka velvoittaa kiinteistön liittymän viemäriin heti kun se on teknisesti mahdollista. Markkinoilla on monenlaista jätevesipönttöä ja jotkut myyntiedustajat saattavat kiertää varsin aktiivisesti markkinoimassa laitteitaan jopa ovelta ovelle. Kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranhaltijat ovat saaneet paljon yhteydenottoja säikähtäneiltä Kilpailuttaminen kannattaa kuntalaisilta, joille on erinäisillä myyntikikoilla yritetty myydä joskus jopa kohteeseen täysin sopimatonta jäteveden käsittelyjärjestelmää. Viranomaiset haluavat muistuttaa kiinteistönomistajia, että samoin kuin muidenkin kodin hankintojen kanssa, kannattaa jätevesijärjestelmienkin myyntitykkien edessä laittaa jäitä hattuun, vertailla eri vaihtoehtoja. Ennen ostopäätöstä on teetettävä suunnitelma omalle kiinteistölle parhaiten soveltuvasta jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Suunnitelma kannattaa teettää puolueettomalla suunnittelijalla, joka selvittää ensin kiinteistölle sopivat vaihtoehdot. Yleensä suunnittelija myös varmistaa heti suunnittelun alkuvaiheessa, onko kiinteistö mahdollisesti vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston alueella tai läheisyydessä laitteiden myyntiedustajat eivät sitä välttämättä tee. Ottakaa yhteyttä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisiin, sillä neuvomme mielellämme. Jukka Poutanen on seurannut, että puhdistamojen hinnat ovat nousussa. Serkukset kannustavat puhdistamoja suunnittelevien tutkimaan eri vaihtoehtoja, sillä kilpailuttaminen kannattaa. Kyselimme hintoja, eri kauppiailla on hyvinkin isoja hintaeroja samoille laitteille ja asennuksille, Jukka neuvoo. Juha Poutanen opiskelee ammattikorkeakoulussa ja opiskelun puitteissa hän teki seminaarityön haja-asutusalueen jätevesisuunnittelusta. Hän oli perehtynyt aiheeseen laitevalintoja tehtäessä. Löysimme kyseisen puhdistamomerkin, joka tuntuu ainakin nyt aika fiksulta valinnalta, hän sanoo biologis-kemiallisesta panospuhdistamo WehoPutsista. Serkukset odottavat mielenkiinnolla TM Rakennusmaailma-lehden syksyllä 2010 julkaistavia testituloksia eri panospuhdistamoista. Testin puhdistamot olivat talven yli maahan haudattuna, ja kovan talven ansiosta laitteet joutuivat taatusti lujille. Juha ja Jukka Poutasen projekti sujui mutkattomasti yhteistyössä paikallisen rautakauppiaan kanssa. Teimme paperilla sopimuksen, emme kahden kesken tehneet jätevesiosuuskuntaa, Juha sanoo. Kahden asunnon jätevesipuhdistamo tuo selvää säästöä, Jukka lisää. Juha ja Jukka Poutanen neuvovat ihmisiä kilpailuttamaan jätevesipuhdistamohankinnat. Tietoa löytyy esimerkiksi Internetistä. Vesa Leppälän mukaan rakennushankkeen suunniteltuvaiheessa kannattaa olla jo yhteydessä jätevesisuunnittelijaan. Jätevesisuunnitelma kannattaa tilata ajoissa Seinäjoen seudulle ollaan suunnittelemassa koulutuskokonaisuutta haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta. Koulutus on suunnattu alan yrittäjille ja suunnittelijoille kuin myös muille alan ammattilaisille. Myös jätevesijärjestelmää miettivälle ja ostavalle asiakkaalle on koulutuksen aikana tarjolla käytännönläheistä tietoa hankintapäätösten perustaksi. Koulutuksen puitteissa on tarkoitus koota yhteen sekä suunnittelijoita että alan urakoitsijoita tavoitteena hyvä toimintaketju ja yhteistyöverkosto toimivien jätevesiratkaisujen toteuttamiseen hyvää asiakaspalvelua unohtamatta. Koulutus on kestoltaan 4-5 päivää. Koulutusaiheina ovat mm. yrittäjänä toimiminen, kustannuslaskenta, tarjousten laatiminen ja sopimusjuridiikka jätevesien käsittelyä säätelevä lainsäädäntö, jätevesiasetus ja lupamenettelyt eri käsittelyjärjestelmät ja niiden suunnitteluperiaatteet ja soveltaminen käytäntöön käsittelyjärjestelmien rakentami- 4 5 Ympäristötekniikka Leppälän suunnittelija Vesa Leppälä käy tekemässä yhden ja kahden kiinteistön jätevesisuunnitelmia asiakkaiden tilaamana. Niin tälläkin kertaa, kun hän kävi mittaamassa Kihniänkylällä asiakkaan mökkitontilla. Asiakas on tilannut jätevesisuunnitelman rakennuslupaa varten. Heillä on tarkoitus muuttaa suvun mökki jatkuvaan asumiskäyttöön. Leppälä tekee asiakkaalle jätevesiasetukset täyttävän jätevesisuunnitelman, jotta asiakas voi hakea rakennusluvan. Olen käynyt asiakkaan kanssa läpi mahdolliset puhdistamolaitevalinnat ja sijainnit tontilla, nyt mittaan etäisyydet ja korkeudet tontilla. Kun rakennuspiirustukset ovat asiakkaalla valmiina, niin minulla on jo tiedossa tontit korkeudet ja etäisyydet, ja pystyn piirtämään oman asemakuvani, jonne on sijoitettu puhdistamo tontilla, Vesa Leppälä kertoo. Suunnitelmista jätevesipuhdistamonasentajan on sitten hyvä tehdä oma työnsä asennusvaiheessa. Myös asennuksen saa meidän kautta, Leppälä lisää. Puh. 044-5611096 www.lsyoy.fi Jätevesisuunnitelmia tehdään valitettavan vähän, ihmiset eivät uskalla tehdä päätöksiä. Vesa Leppälä kannustaa ottamaan yhteyttä, koska kustannustaso on tällä hetkellä inhimillinen. Mitä lähemmäksi vuoden 2014 vaihdetta mennään, sitä enemmän suunnittelijoillakin on kiirettä. Tässä tapauksessa asiakas on ottanut selville, että mitä tarvitaan ja on tilannut hyvissä ajoin suunnitelman. Hän oli itsekin tietoinen laitevalinnoista. Leppälä on kohdannut tapauksia, joissa rakennuslupaa haettaessa on kiireellä soitettu, että saisiko jätevesisuunnitelman seuraavalle päivälle. Se ei ole kenenkään mahdollisuuksien rajoissa. Suunnitelma on aina rajattu paikkaan, mitään valmista suunnitelmaa ei voi pöytälaatikosta ottaa. Hänen mukaansa vähintään kuukautta ennen rakennusluvan jättämistä pitää olla yhteydessä jätevesisuunnittelijaan. Hyvä suunnitelma on kenen tahansa maanrakennuttamisesta ymmärtävän helppo toteuttaa. Sellaista suunnittelijaa, joka ei edes käy tontilla, ei kannata palkata. Tulossa jätevesialan koulutusta syksyllä 2010 nen käytännössä ja eri materiaalien käyttö laite-esittelyt ja tutustuminen rakennustyömaahan Koulutuskokonaisuutta ovat järjestämässä Sedu Aikuiskoulutus ja JAKK yhteistyössä alueen kuntien ja alan toimijoiden kanssa. Koulutuksesta ilmoitetaan tarkemmin elokuun aikana. Suunniteltavasta koulutuksesta saa lisätietoja Sedu Aikuiskoulutuksesta p. 040-8304124/Tarmo Vuorenmaa. Tieto kulkee sujuvasti ala- ja ylävirtaan Eeva-Kaarina Aaltonen toiminnanjohtaja, Pohjanmaa vesiensuojeluyhdistys ry. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:n tehtävänä on vesien- ja ympäristönsuojelun edistämien toiminta-alueellaan koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen keinoin. Yhdistyksellä ei ole viranomaistehtäviä. Vesiensuojeluyhdistys on yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta-alue kattaa Pohjanmaan jokivesistöt Lapväärtin-Isojoelta Lestijoelle ja Suomenselältä Pohjanlahden rannikolle ylittäen lähes joka jokilaaksossa myös kielirajan. Alueelle mahtuu muutama suuri järvikin: Lappajärvi, Lestijärvi, Evijärvi, Alajärvi ja Kuortaneenjärvi sekä merenlahdista padottu Luodon-Öjanjärvi. Vesiensuojelu Rehevöityminen vaivaa suurta osaa alueemme järviä, jokia ja paikoitellen myös merenrannikkoa rajoittaen ajoittain virkistyskäyttöä. Rannikon suurin vesiensuojeluongelma on kuitenkin jokien alajuoksulla maaperästä ajoittain huuhtoutuva happamuus- ja metallikuormitus, joka heikentää kalojen ja muiden eliöiden elinoloja. EU-direktiiviin perustuva laki vesienhoidon suunnittelusta edellyttää vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi myös yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämistä toimijoiden kesken, jotta vesistöjen hyvä ekologinen tila saavutettaisiin kaikissa vesistöissämme. Ympäristöhallinto on meidän alueellamme päätynyt laatimaan neuvottelukuntakohtaiset toimenpideohjelmat jokivesistöille sekä lisäksi vielä erikseen rannikon ja pohjavesialueiden toimenpideohjelmat. Nämä ohjelmat sisältävät runsaasti vesiensuojelun ja -hoidon perustietoa ja ne ovat hyvä työkalu vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksessa. Hajukuormitus pienemmäksi Samoin kuin muualla Suomessa, yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten kuormitus on Pohjamaalla pienentynyt ensisijaisesti lupamenettelyn ohjaamana. Hajakuormituksen vähentäminen vaatii toisenlaista lähestymistapaa ja usein sitä on edistetty hankkeissa. Alueellamme on ollut lukuisia vesistökohtaisia vesiensuojeluhankkeita, joissa on systemaattisesti käyty läpi eri toimijoiden mahdollisuuksia kuormituksen pienentämiseen ja tarjottu asiantuntijaapua esimerkiksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien suunnitteluun. Työnäytöksissä on esitelty hyviä esimerkkejä toimivista hajajätevesien käsittelyratkaisuista jo 1990-luvun alusta lähtien. Seinäjoen seudulla toimiva Jätevedet järjestykseen -projekti on juuri tällainen myönteinen ja energinen kolmivuotinen hajajätevesihanke. Neuvottelukunnat ja rahastot Pohjanmaan jokilaaksot ovat omaleimaisia, ja lähes jokaisessa jokilaaksossa onkin oma, kaikille toimijoille avoin jokineuvottelukuntansa, joka seuraa ja ohjaa vesiensuojelun ja -hoidon tavoitteiden asettamista ja toimien toteuttamista omalla alueellaan. Vesienhoidon suunnittelu ja toimenpideohjelmien laatiminen työllistää nykyisin jokineuvottelukuntia. Neuvottelukuntien aloitteesta on perustettu jokikohtaiset nimikkorahastot Ähtävänjoelle (1993), Kyrönjoelle (1997), Lapuanjoelle (2004) ja Perhonjoelle (2008). Jokilaakson kunnat maksavat sopimansa osuuden rahastolle vuosittain, ja vesiensuojeluyhdistys hallinnoi varoja. Rahastojen turvin jokilaaksoissa on mahdollista järjestää omavastuuosuus tapauskohtaisesti yhteisiin, vesiensuojelua edistäviin hankkeisiin sangen joustavasti kunkin rahaston oman johtoryhmän päätösten mukaisesti. Rahastojen tavoitteena on osallistua erityisesti konkreettisten, vesistön tilaa parantavien toimenpiteiden rahoitukseen, mutta myös tiedotusaineistojen, suunnitelmien ja opetusmateriaalien tuottamista on avustettu. Tarkkailut ja selvitykset Rannikkoalueiden ja jokivarsien jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitosten yhteistarkkailuissa yhdistyksellä on useimmiten koordinaattorin ja tiedottajan rooli. Yhdistyksessä laaditaan myös kuormitusja luontoselvityksiä sekä lupahakemuksia ja kaavoitusta varten. Kuormitusselvityksiä ja vesiensuojelusuunnitelmia on laadittu monille vesistöille, jotta kunnostustoimet voidaan suunnata oikein. Uusina toimintamuotoina ovat tulleet mukaan myös pohjavesialueiden tarkkailut ja suojelusuunnitelmat sekä pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet.
Usein kysyttyjä kysymyksiä Perustuuko jätevesiasetus EU:n direktiiviin? Ei perustu. Talousjätevesiasetus on Suomen kansallista lainsäädäntöä. Asetus on annettu Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 ja 18 :n nojalla. Saako sakokaivolietettä levittää omalle pellolle? Oman kaivon lietettä saa levittää, mikäli liete on kalkkistabiloitu ohjeiden mukaan ennen levitystä. Pellon, jonne liete levitetään, täytyy olla omassa aktiivisessa viljelyskäytössä. Levityskaluston tulee olla oma tai siihen tulee olla joku omistussuhde. Naapurin sakokaivolietettä ei saa yhdistää oman kaivon lietteeseen. Lakeuden Etappi Oy:n alueella tulee ennen toimenpiteisiin ryhtymistä hakea lietteen levityslupa Lakeuden jätelautakunnalta. Miksi meille ei rakenneta kunnallista viemäriä? Vesihuoltolaitosten täytyy kattaa toimintansa ja verkostojen laajentaminen pääsääntöisesti omilla tuloillaan, eikä tähän yleensä käytetä verovaroja. Verkoston laajentaminen harvaan asutuille alueille ei ole kiinteistönomistajan kannalta järkevää, koska liittymismaksut nousevat. Perusteita viemärin rakentamatta jättämiselle voi kysyä suoraan oman alueen vesihuoltolaitokselta. Kuka voi saada lykkäyksen jätevesiasetuksen velvoitteista? Lykkäyksen saaminen perustuu ympäristötekijöihin ja taloudelliseen ja tekniseen kohtuuttomuuteen asentaa asetuksen vaatimusten mukainen jätevesijärjestelmä. Lykkäyksen saaminen on todennäköisempää, jos asuu etäällä vesistöistä tai pohjavesialueista, käyttää vähän vettä, ja jos talouteen kuuluu korkeintaan kaksi jäsentä. Lykkäyksen saamiseen ollaan valmistelemassa lakimuutosta, joka selkeyttäisi lykkäyksen myöntämisen ehtoja. Onko maasuodattamojen käytetty maa-aines ongelmajätettä? Ei ole, sillä viemäriin ei saa laittaa ongelmajätteitä. Maasuodattamon maa-aines on rakennusjätettä, jonka vastaanottoa voi tiedustella paikalliselta jätteenkäsittelylaitokselta. Vaihtoehtoisesti maa-aines voidaan jättää maahan, mikäli kiinteistöllä on tilaa rakentaa uusi jätevesijärjestelmä esimerkiksi vanhan viereen. Maa-aines on ravinnerikasta, joten se sopii myös maanparannuskäyttöön kalkittuna tai kompostoituna lannoitevalmistelain säännösten mukaisesti. Miksi nykyinen kolmen saostuskaivon järjestelmä ei riitä? Saostuskaivot ovat jäteveden esikäsittelyjärjestelmä, joka poistaa jätevedestä kiinteät laskeutuvat ja kelluvat aineet. Järjestelmä perustuu yksinomaan mekaaniseen veden käsittelyyn, joten ne eivät poista esimerkiksi jätevedessä liukoisessa muodossa olevia aineita, kuten ympäristöä rehevöittäviä ravinteita ja ulosteperäisiä bakteereita ja taudinaiheuttajia. Tavallisesti saostuskaivot poistavat vain 10-20 % jäteveden typestä ja fosforista. Miten osaan valita hyvän järjestelmän? Teettämällä jätevesijärjestelmän suunnitelma sitoutumattomalla ja ammattitaitoisella suunnittelijalla, joka paikanpäällä käytyään ja kiinteistönomistajan kanssa keskusteltuaan laatii kiinteistölle juuri sitä koskevan suunnitelman. Vain näin toimimalla kiinteistönomistaja voi olla varma, että kaikki osatekijät on otettu suunnittelussa huomioon, ja että kiinteistölle asennetaan varmasti juuri kohteeseen ja käyttäjilleen sopiva järjestelmä. Sakari Männistö rakensi Raita-panospuhdistamonsa ympärille eristyksen lekaharkoista. Vanhoihin saostuskaivoihin pienpuhdistamo Sakari ja Marja Männistön 11 vuotta kestänyt imetyskenttä meni tukkoon ja pariskunnan oli mietittävä uusi järjestelmä jätevesille. Ratkaisuksi tuli vanhoihin kaivoihin tehty pienpuhdistamojärjestelmä. Se oli vuoden 2009 keväällä, se oli kerrasta tukossa, kasvustoa täynnä, Sakari Männistö muistelee. Isäntä totesi, että jotain täytyy tehdä ja hän otti asioista selvää. Tietoa hän sai kunnasta, rakennusalan messulta ja toimivan kolmen talouden puhdistamon esittelytilaisuudesta Kurikasta. Hän päätyi Raitamerkkiseen panospuhdistamoon. Jätevesiasetus pähkinänkuoressa asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. asetuksessa määritellään puhdistusvaatimukset järjestelmälle, mutta ei sitä, millaisella järjestelmällä jätevedet tulee puhdistaa. Puhdistusvaatimukset ovat seuraavat: orgaanisesta aineesta tulee poistaa (BHK7) 90 %, kokonaisfosforista 85 % ja kokonaistypestä 40 %. asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella. Jos nykyinen järjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, se tulee uusia vuoden 2013 loppuun mennessä. Uusia rakennuksia asetus koskee heti. Jos olemassa olevilla rakennuksilla toteutetaan seuraavia rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia töitä, tulee asetus voimaan niiden yhteydessä: korjaus- tai muutostöitä, jotka vastaavat uudestaan rakentamista, - vähäistä suurempaa lisärakentamista tai - jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti Omatoimisuudella säästöä Suunnittelija kävi, ja totesi, että kaivot ovat hyvät. Saimme rakentaa sen vanhaan kaivoon. Se oli hyvä, että ei tarvinnut tuoda tontille kaivinkonetta. Männistö pystyi laittamaan ostamansa paketin itse paikoilleen, ja hän myös haki peräkärryllä tavarat tehtaalta Rajamäeltä Hyvinkään läheltä. Se onnistui kohtuullisesti, pari kertaa jouduin Raidalle soittamaan, Sakari kertoo asennuksesta. Operaatioon Männistöt ostivat asiantuntijalta suunnitelman. Jalasjärven kunnalta he hakivat rakennustarkastajalta toimenpideluvan. Toimenpidelupa edellytti suunnitelman tekemistä. Sakari Männistö pitää toteutunutta 4700 euron kokonaishintaa edullisena. Mies teki lekaharkoista eristyksen puhdistamon ympärille itse. Omatoimisuus säästi kustannuksissa tuhansia euroja. Helppo hoitaa Mitä itse tekee, se on aina kotiin päin, Sakari sanoo ja lisää, että vanhat kaivot olivat etu. Viime talvi oli erittäin kylmä. Männistöjen puhdistamo toimi kuitenkin moitteettomasti. Pelkäsimme koko ajan, että kemikaali jäätyy, mutta emme tohtineet mennä kurkkimaan. Heti säiden salliessa katsottiin, ja se pelasi hienosti, Sakari sanoo tyytyväisenä. Männistöillä menee vuodessa vajaat 25 litraa kemikaalia puhdistamoon, talouden veden kulutuksen ollessa 140 kuutiota vuodessa. Tuumasta toimeen, hinnat nousevat, Sakari Männistö kehottaa jätevesiratkaisujensa kanssa miettiviä. Männistöjen koti on Jalasjärven maaseudun rauhassa ja idyllissä. He kehuvat jätevesijärjestelmäänsä. Ei ole hajuja mäellä. Myös emäntä Marja Männistö aikoo opetella puhdistamon huollon. Aika helppo tuo on hoitaa. Olen ajatellut, että minäkin opin hoitamaan tuo itse, vaikka siinä on vähän tietokoneasiaa, Marja sanoo. asetuksen ulkopuolelle jäävät vesikäymälättömät kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä jätevesiä, esimerkiksi useimmat vapaa-ajan asunnot. kohtuuttomissa tilanteissa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta lykkäystä järjestelmän saneeraukseen enintään viisi vuotta kerrallaan. tällä hetkellä kiinteistöllä tulee olla tehtynä selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä. kun järjestelmää uusitaan, tulee järjestelmästä laatia suunnitelma, joka liitetään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Jätevesijärjestelmästä on oltava käyttö- ja huolto-ohjeet, joiden mukaan järjestelmää on käytettävä, jotta se toimii suunnitellulla tavalla, ja jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään antaa tarkempia määräyksiä jätevesien käsittelystä. Marja-Liisa ja Seppo Välimäki tutustuivat vapaa-ajanasuntonsa pienpuhdistamovaihtoehtoihin rakennusalan messuilla. Vapaa-ajanasuntoon vakituisen asunnon järjestelmä 6 7 Tamperelaiset Marja-Liisa ja Seppo Välimäki päättivät toteuttaa loma-asuntoonsa Kurikkaan vakituisen asunnon jätevesijärjestelmän. Välimäkien valinta oli Uponor Clean 1 panospuhdistamo. Seppo Välimäki kertoo, että uusi puhdistamo asennettiin elokuussa 2009, koska vanha järjestelmä meni huonoon kuosiin. Päätös tehtiin jo vuotta ennemmin. Vanhaan ei voinut luottaa enää yhtään. Välimäet tutustuivat pienpuhdistamoihin sekä Jätevesi- JärJestelmien rakentaminen Maanrakennus Veli Haavisto p. 0400 266 018 veli.haavisto@netikka.fi Asta Rakentaja-messuilla Tampereella että Pytinkimessuilla Seinäjoella. Rouvan kanssa kävimme Pytinki-messuilla. Siellä oli hyvä valikoima, Tampereella oli vielä parempi, Seppo kertoo. Tehtaan edustaja soitti myöhemmin perään ja kysyi, että onko asialle tehty jotain. Välimäet tekivät kaupat ja nyt tontilla on uusi puhdistamo. Vakituisen asunnon järjestelmä valittiin siksi, että pariskunnan on tarkoitus yhä enemmän viettää aikaansa loma-asunnolla. Tästä tulee vakituinen asunto jossain vaiheessa, työstään osa-aikaeläkkeelle siirtynyt Seppo kertoo. Panospuhdistamon tuloa edelsi suunnitelman tekeminen ja lupien hakeminen. Hintatietoja ja vaihtoehtoja ennen ostopäätöstä oli haettu. Välimäet eivät valinneet halvinta vaihtoehtoa, vaan päätyivät hieman vajaan 9000 euron ratkaisuun. Tämä tuntui luotettavimmalta systeemiltä. Hinnasta tuli kuitenkin hieman helpotusta, koska asennus oli samalla näytös. Seppo Välimäki on lähes vuoden käytön jälkeen tyytyväinen ratkaisuunsa. Ei ole mitään moittimista. Tämä on pelannut hyvin. www.seinajoki.fi/jatevedetjarjestykseen Jätevesiratkaisuja miettiviä hän kannustaa toimimaan, ainakin siinä vaiheessa, kun vanhat alkavat olla huonossa kunnossa. Asennusnäytöksen aikaan Välimäkien tontilla oli paljon kiinnostunutta väkeä seuraamassa panospuhdistamon asennusta. Seppo Välimäki lupaa jatkossakin kertoa kokemuksistaan asiasta kiinnostuneille, joten rohkeasti vain kylillä tarttumaan miestä hihasta kiinni ja kyselemään. Uusinta huipputekniikkaa jäteveden käsittelyyn: Uponor Clean I -panospuhdistamo Markkinoiden ainoa puhdistamo, jossa langaton hälytysjärjestelmä valvoo puolestasi Uuden Uponor Clean I -panospuhdistamon toimintavarmuus perustuu samaan tutkittuun ja turvalliseen Uponor-puhdistustekniikkaan kuin tähänkin asti. säiliössä ei huollettavia pumppuja, eikä vaihdettavia lietepusseja huomaamaton pihamaalla pieni sähkönkulutus helppo asentaa pieneen tilaan lähes kaikille tonteille Markkinoiden testatuin ja turvallisin Uponor-laatu ei ole kallista. UPONORIN JÄTEVESI-INFO p. 020 129 2900 (arkisin), jatevesi.info@uponor.com, www.jatevesi-info.fi www.uponor.fi
Kuivakäymälällä pääsee helpommalla Raini Kiukas DT-keskus Kuivakäymälä-yrityksestä kertoo, että hajaasustusalueiden jätevesisaneerauksissa on edistytty aika hitaasti koko maassa. Hän kehottaa käymään jätevesikaivoilla tutkimassa paikkojen kunto. Kovinkaan monta toimenpidelupaa per kunta ei ole mennyt, neuvonnasta riippuen tilanne vaihtelee jonkin verran. En usko, että yli 20 prosentin tietämissä vielä mentäisiin, Kiukas toteaa. Hän arvioi, että mökkiläiset ovat olleet hieman aktiivisempia kuin vakituiset asukkaat. Ehkä rannalla olevat mökkiläiset kokevat asiaa enemmän omaksensa, Raini sanoo. Haja-asutuksen jätevesiratkaisussa on kyse käymäläratkaisuista. Käymälä ratkaisee jätevesien käsittelyn. Vesikäymälä vaatii tuhdimpaa käsittelyä kuin kuivakäymälä. Kuivakäymälässä pääsee aikalailla helpommalla. Raini Kiukas kertoo, että kuivakäymälöiden kysyntä vakituisiin asuntoihin on lisääntynyt haja-asutusalueilla. Pihaa ei haluta myllertää, varsinkin, jos se on hyvin hoidettu. Pihaan ei haluta isoja koneita mylläämään. Aika usein se vanha järjestelmä käy harmaiden vesien käsittelyyn. Asiantuntija vastaa kysymyksiin Raini Kiukas vastaa moniin haja-asustusalueiden jätevesikysymyksiin, joita häneltä tiedustellaan. Monesti kysyjiä ovat ikäihmiset, jotka kysyvät mahdollisia asetuksen muutoksia, jotta heidän ei täytyisi tehdä mitään. Siihen voi vastata, että asetukseen saattaa tulla muutosta, mutta muutos on se, siinä voi saada pidennysaikaa. Asetus ei periaatteessa muutu mihinkään. Myös avustuksista kysytään paljon. Avustuksia saa, jos on tulorajat tietynlaiset. Valtio antaa vuoden alussa aina haettavat avustukset, jotka ovat tulorajasidonnaiset. Avustusta saa myös kotitalousvähennyksen muodossa, ja siihen voi laittaa konetyöosuuden. Monesti kysytään sitä, että mikä järjestelmä toimii hyvin. Kaikki järjestelmät toimivat, kun niitä huolletaan asianmukaisesti. Kiukas täsmentää, että asennus pitää tehdä oikein, jotta puhdistamot toimivat. Ei kannata ostaa puhdistamoa ja asentaa itse, jos ei yhtään ymmärrä koko asiasta mitään. Kannattaa käyttää niitä hyödyksi, jotka ovat käyneet koulutuksia. Kuivakäymälöiden ja pienpuhdistamojen väliltä löytyy monia ratkaisuja. Kaikissa on omat huoltonsa ja hoitonsa. Valintaratkaisussa suunnittelijan rooli on merkittävä, jotta asiakas tietää mihin on sitoutumassa. Suunnittelijan tehtävä on markkinoida kaikkia niitä ratkaisuja, jotka hän katsoo paikalle soveltuvan. Kannattaa myös tutkia takuukysymykset ja varaosien saanti. DT -keskus Kuivakäymälä on hajaalueen käymälä ja jätevesihuoltoon erikoistunut erikoismyymälä, joka sijaitsee Tampereen Messukylässä. Taloudellista tukea jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiseen Jätevedet järjestykseen -hanke neuvoo ja auttaa myös avustusten hakemisessa. Taloudellista tukea ja avustuksia on saatavissa parhaiten isommille jätevesihankkeille, mutta esimerkiksi kotitalousvähennyksen ja ARA:n talousjätevesiavustuksen voi hyödyntää yksittäinenkin talous. Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen jätevesijärjestelmien saneeraamisessa Kotitalousvähennystä voi saada, kun saneerataan jätevesien käsittelyjärjestelmää kotona tai vapaaajanasunnolla. Vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten puolisoiden käyttämässä asunnossa tehtyä työtä. Kotitalousvähennystä hakevan henkilön on maksettava itse kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 30 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut tai 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2010 on 3 000 euroa vuodessa. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuuosuus. Maksimivähennyksen eli 3 000 euron vähennyksen saa, jos vuonna 2010 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä vajaat 5 200 euroa [(5 166 x 60 %) - 100) = 2 999, 60]. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2010 saada yhteensä 6 000 euron vähennykset. Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä pyytäneet. Jos 3 000 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen. Lähde: www.vero.fi ja www.veronmaksajat.fi Talousjätevesiavustus tukee pienituloisia Talousjätevesiavustus kuuluu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoittamiin korjaus- ja energia-avustuksiin. Avustuksen hakuaika päättyy yleensä vuosittain huhtikuun alkupuolella. Avustus on tarkoitettu ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien ja kunnallisten viemäriverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitsevien rakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen. Toteutettavan järjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksessa sekä muut, esimerkiksi kunnalliset, vaatimukset. Avustusta voi saada esimerkiksi vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen sekä kiinteistön liittämiseen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin. Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta haetaan kunnan rakennusvalvonnasta. Kunta myöntää avustuksen. Jätevesijärjestelmän rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin päätös avustuksen myöntämisestä on saatu. Asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen myöntämisehdot täyttävien perheiden asuntona. Avustus myönnetään asuinrakennuksen tai asunnon omistajalle. Avustuksen saaminen edellyttää, että ruokakunnan pysyvät bruttotulot kuukaudessa eivät saa yhteenlaskettuina ylittää seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja: Henkilöluku 1 hengen ruokakunta 1640 euroa/kk 2 hengen ruokakunta 2790 euroa/kk 3 hengen ruokakunta 3655 euroa/kk 4 hengen ruokakunta 4545 euroa/kk Tulorajoja korotetaan 990 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden. Avustusta ei voida myöntää, jos ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee parantamaan jätevesijärjestelmän ilman avustusta. Ruokakunnan varallisuus saisi olla enintään 8000 e/henkilö tai 25 000 e/ruokakunta jätevesijärjestelmän hankinnan jälkeen. Varallisuuteen ei lueta esimerkiksi elinkeinon tai ammatinharjoittamisen kannalta välttämätöntä varallisuutta. Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, www.ara.fi Valtion vesihuoltoavustusta jätevesien puhdistamiseen Jätevesijärjestelmien toteuttamiseen voi hakea valtion vesihuoltoavustusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Vesihuoltoavustusta voi saada esimerkiksi viemäriverkostojen rakentamiseen haja-asutusalueille ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen ja vanhojen puhdistamojen toiminnan tehostamiseen. Lisätietoja vesihuoltoavustuksista sekä niiden hakemisesta voi kysyä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta vesihuoltoryhmästä sekä Jätevedet järjestykseen -hankkeen työntekijöiltä. Kyrönjoki- ja Lapuanjoki-rahastoilta avustusta jätevesijärjestelmien suunnitteluun Jätevesijärjestelmien suunnitteluun voi saada avustusta Kyrönjoki- ja Lapuanjoki-rahastoilta. Rahastot toimivat Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteydessä. Lisätietoja avustuksista ja niiden hakemisesta saa Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:ltä ja Jätevedet järjestykseen -hankkeen työntekijöiltä. 8