EAKR-PROJEKTISUUNNITELMA

EAKR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 28.11.2012 Diaarinumero POPELY/33/07.04/2012 Käsittelijä Anne-Maaria Kurvinen Puhelinnumero 0295 038 228 Hakemusnumero 819752 Projektikoodi A32444 Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Käynnissä (2) 20.05.2013 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Meijän jojet kosteikoilla kuntoon Ohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Aloituspäivämäärä 01.06.2013 Päättymispäivämäärä 31.12.2014 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijan nimi Limingan kunta Hakijatyyppi Kunta Y-tunnus 0186553-2 Lähiosoite Kauppakatu 4 Puhelinnumero 08 5587 3611 Postinumero 91900 Postitoimipaikka Liminka Faksinumero IBAN FI7552330820000337 BIC OKOYFIHH Pankkiyhteys OP Tilinumero 5233 Web-osoite www.liminka.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Pentti Kela Asema organisaatiossa Kunnanarkkitehti Sähköpostiosoite pentti.kela@liminka.fi Puhelinnumero 0500681694 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Terttu Suvitie Asema organisaatiossa Talousjohtaja Sähköpostiosoite terttu.suvitie@liminka.fi Puhelinnumero 0503291565 Projektipäällikön nimi valitaan myöhemmin Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Pentti Kela Sähköpostiosoite pentti.kela@liminka.fi Puhelinnumero 0500681694 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/16

4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja Hakija toteuttaa projektin kokonaan ostopalveluna 4.1.1 Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Oulun yliopisto Y-tunnus 0245895-5 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Oulun yliopisto kehittää rakenteiden suunnittelua ja ohjeistusta. Erityisesti työssä keskitytään kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja pyörrelampialtaiden hydrauliseen mitoitukseen. Työssä hyödynnetään mm. COMSOLsimulointi ohjelmaa. Oulun yliopisto käsittelee hankkeen aikana kerätyt vedenlaatumittaukset. Aikaisempaa tietämystä ja projektissa hankittua uutta tietoa kootaan ohjeistukseen. Yliopiston yhteyshenkilö on tutkijatohtori Hannu Marttila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio PL 4300, Oulun yliopisto hannu.marttila@oulu.fi puh. 040 539 5546 4.2 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Toteuttajien lisäksi hankkeen suunnittelussa on ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristövastuualue. Waterpraxis-projektissa (Interreg) jokityöryhmissä ja ohjausryhmässä hanketta on ideoitu ja se on todettu tarpeelliseksi ja hyödylliseksi niin jokien tilan kuin virkistyskäytönkin kannalta. Työryhmissä on ollut kuntien ja ELY-keskuksen lisäksi mukana SYKE, maa-ja metsätalouden toimijoita, alueen osakaskunnat, kyläyhdistyksiä, luonnonsuojelujärjestöjä. 4.3 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Oulun yliopisto: Hannu Marttila, varalla Anna-Kaisa Ronkanen Limingan kunta: Pentti Kela, varalla Simo Pöllänen Tyrnävän kunta: Matti Mannonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö-vastuualue: Jermi Tertsunen ja Arto Lehto, varalla Susanna Anttila Suunnitteluyritysten edustaja Rakennusyritysten edustaja Rahoittajan edustaja asiantuntijajäsenenä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/16

4.4 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Kiimingin Jäälinjärven hanke (EAKR-rahoitus haussa?) Yleishyödyllinen kehittämishanke Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI (Maaseuturahasto) Jatkumo EU Itämeri-ohjelman Waterpraxis-hankkeelle (loppunut) Linnut matkailun kärkihankkeeksi - Kosteikkojen verkosto ja matkailullinen yhteistoiminta Liminganlahdelta Pelson soille asti (hanke päättynyt) Maaseutu-kosteikot Life - toisiaan täydentäviä riistakosteikkoja, metsästysseurojen aktivointi omaan toimintaan. Riistakeskus Kalataloudellinen kunnostusselvitys 2014 Temmesjoen vesistöalueella (Haetaan kalatalousviranomaiselta) ja mahdollinen kunnostus. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Vesistöjen tila rajoittaa niiden käyttöä ja vähentää viihtyvyyttä. Etenkin rannikon jokivesistöissä kiintoaine, happamilta sulfaattimailta tuleva hapan kuormitus ja sen liuottamat metallit sekä orgaaniseen kiintoainekseen sitoutunut rauta huonontavat vesistöjen ekologista tilaa merkittävästi. Ongelma nykyisten vesiensuojelumenetelmien kanssa on osin joidenkin menetelmien tehottomuus ja osin se että joidenkin toimien toteuttaminen on tehty vaikeaksi esimerkiksi tukiehtojen myötä. Vesiensuojeluun tarvitaan uusia, innovatiivisia ja ennennäkemättömiä keinoja (mm nyt tutkittava ja kokeiltava pyörreselkeytyslampi) ja vanhojen tehostamista sekä parempaa ohjeistusta niiden toteuttamiseen. Aluehallinnon yhdistyessä ja valtion tuottavuusohjelman siirtäessä valtion rakennustoimintaa yksityiselle sektorille on vesistö- ja valuma-aluekunnostuksista poistunut merkittävä toimija, eli entiset alueelliset ympäristökeskukset. Sen johdosta ympäristöalan suunnittelutoimistojen sekä maa- ja vesirakennusyritysten toimintakenttä laajenee ja toiminnan volyymi kasvaa. Tilaajina ja toteuttajina osakaskunnilla, yhdistyksillä ja järjestöillä ei ole riittävästi valmiuksia isompiin kunnostuksiin. Uusien toimijoiden myötä tarve vesistö- ja valuma-aluekunnostuksien tarkemmalle ohjeistukselle on ilmeinen. Lisäksi valtion roolin pienentyessä moni kunnostus jää tekemättä ilman kuntien panostusta. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Kohdealueen asukkaat ovat tehneet kunnalle aloitteen jokien tilan parantamisesta. Jokien tilan ja virkistyskäytön parantamiseksi EU Itämeri-ohjelman osittain rahoittamassa Waterpraxis-projektissa on mietitty alueelta koottujen, kattavasti eri toimijoita edustavien jokityöryhmien kanssa keskeiset toimenpiteet. Osan tärkeimpiä toimenpiteitä toteuttamiseksi alueen kunnat hakevat rahoitusta ja tätä hanketta on valmisteltu syvällisesti Waterpraxis-projektissa. Rauhionojan kosteikkosuunnitelma on tehty ja Nipsinginojan kosteikkosuunnitelma on valmistumassa.uuden innovatiivisen vesiensuojelurakenteen eli pyörreselkeytyslammen mitoitusta on EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/16

alustavasti mallinnettu suunnitelmaa varten. Maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien tehoa ja vaikuttavuutta on tutkittu valtakunnallisissa tutkimuksissa ja niissä on havaittu puutteita ja kehittämisen tarvetta. Pyörrelammella haetaan lisäkäyttötehoa muiden jo käytössä olevien menetelmien lisäksi. Pyörrelampien toimivuus on sitä parempi mitä voimakkaampi virtaama on, jolloin myös vesiensuojelullinen tarve on suurin. Myös muiden hydraulisten vesiensuojelurakenteiden mitoituksen tarkentuminen ja ohjeistus parantavat niiden tehoa. Tulvasuojelulle on suuri tarve lisääntyneen sateisuuden johdosta. Vesien pidättäminen valuma-alueella edistää tulvasuojelua. Vedenlaatua on seurattu taustatiedoksi vesinäyttein vuodesta 2010 alkaen sekä Nipsinginojalla että Rauhionojalla. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Seutukunnat Oulun Kunnat Liminka Tyrnävä 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät ja ovatko kohderyhmään kuuluvat yritykset tiedossa? Hankkeen kohderyhmä on maakunnan toimijat, joille on hyötyä uusien menetelmien ja toimintatapojen käyttökokemuksista. Suunnittelutoimistot, maa- ja vesirakennusyritykset ja koneurakoitsijat saavat käyttöönsä hankkeen tulokset. Uuden tiedon ja ohjeistuksen myötä niiden toimintakenttä laajenee ja toiminnan laatu paranee. Toinen merkittävä kohderyhmä on jokivarsien asukkaat, kalastuksen harrastajat, metsästäjät ja retkeilijät. Kohderyhmiä ovat myös kylät, metsästysseurat ja muut vesistöjen käyttäjät yhteisöinä. Lähiseudun asukkaat käyttävät jokea virkistyskäyttöön (kalastus, retkeily, maisema). Vesien tilan parantaminen on yleishyödyllistä, koko seudun asukkaita hyödyttävää. Tämä kohderyhmä on valikoitunut omasta tarpeestaan: jokivarren asukkaat ovat tehneet kunnalle aloitteen jokien tilan parantamisesta. Matkailuyritykset hyötyvät alueen vetovoimaisuuden lisääntymisestä. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon toimijat. Mahdollisena toimijana jatkotutkimusten jälkeen kaivosteollisuus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/16

6.4 Projektiin osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä yhteensä 4 6.5 Projektiin osallistuvien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 6 6.6 Miten projekti edistää alueellisen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteita? Hankkeessa - viedään käytäntöön alueen yrityksille hankkeessa tietellisesti ja käytännössä testattua ja ohjeistettua tutkimus- ja kehittämistietoa, mikä parantaa alueen kilpailukykyä - kehitetään alueellisesti kattavaa korkeatasoista tutkimus- ja koulutustarjontaa testamalla mallinnustyökaluja hydraulisten rakenteiden mitoituksessa ja tuottamalla mitoitusohjeistoa sekä kehittämällä pyörrelampia - vahvistetaan yliopiston huippuosaamista ja verkostoitumista yritysten ja viranomaisten kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa - hyödynnetään teknologiaa alueen erityisolosuhteiden mukaisesti kehittämällä rakenteiden mitoitusta ja toimintaa paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi - panostetaan innovaatiotoimintaan kehittämällä ja testaamalla pyörreselkeytyslammen käyttöä ja perinteisestä poikkeavaa kunnostus- ja käyttötapaa järvikuiviolle. 6.7 Miten projekti edistää muiden kansallisten ja maakunnallisten ohjelmien tavoitteita? Projekti edistää onnistuessaan - vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista - metsätalouden vesiensuojelun tavoitteet - maatalouden vesiensuojelun tavoitteet - turvetuotannon vesiensuojelun tavoitteet - mahdollisesti myös kaivosteollisuuden vesiensuojelun tavoitteet (Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015) 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tavoitteet, projektin arvioidut tulokset ja vaikutukset ja kuka niitä hyödyntää? Tavoitteet -Saadaan tietoa, kokemuksia ja ohjeita uusien menetelmien toimivuudesta käytännössä -Erityyppisten laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakenteiden hydraulinen mitoitus tarkentuu ja testataan uusien työkalujen, kuten COMSOL-simulointiohjelma,soveltuvuutta mitoitukseen -Saadaan testattua tutkimustietoa nopeasti yritysten käyttöön -Lisätään alueen asukkaiden ja toimijoiden kiinnostusta ja tietoa vesiensuojeluun ja kunnostuksiin Tulokset -Kahdelta erityyppiseltä kosteikolta saadaan kokemuksia uuden, innovatiivisen pyörrelammen käytöstä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/16

kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden ja metallien poistamisessa valumavesistä -Aiemmin kuivatun järven käyttömahdollisuudet ja merkitys tulvavesien pidättäjänä selkeytyvät -Yleisluontoinen ohjeistus hydraulisten vesiensuojelurakenteiden mitoituksesta ja raportti uusista käyttökokemuksista sekä tietotaitoa uusien työkalujen soveltavuudesta -3 uutta virkistyskohdetta, jotka ovat mallikohteita vesiensuojelurakenteiden toteuttamisesta Vaikutukset -Kuntien rooli vesienhoidossa voimistuu -Ympäristöalan suunnittelutoimistojen sekä maa- ja vesirakentajien toimintakenttä laajenee, osaaminen lisääntyy -Veden laatu kohdejoissa paranee, yli- ja alivirtaamatilanteet tasoittuvat -Verkoitoitumalla tieto hyvistä ja huonoista kokemuksista leviää 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 2 kpl joihin työllistyy naisia 1 kpl 7.2.1 Uusista työpaikoista tutkimus- /tutkimus- & kehitystyöpaikkoja? Tavoite 1 kpl joista naisten työpaikkoja 1 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Ympäristöalan suunnittelutoimistot, maa- ja vesirakennusyritykset ja koneurakoitsijat saavat välittömästi käyttöönsä hankkeen tulokset eli hankkeessa tuotetaan testattua tutkimustietoa nopeasti yritysten käyttöön. Uuden tiedon ja ohjeistuksen myötä yritysten toimintakenttä laajenee ja toiminnan laatu paranee. Hankkeen aikaisessa kosteikkojen rakennustyössä työllistyy konekuski ja työssä saadun uuden osaamisen myöstä hän työllistynee jatkossakin. Välillisesti hankkeen vaikutukset saattavat näkyä alueen kosteikkojen ja muiden vesiensuojelurakenteiden määrän lisääntymisenä sekä suunnittelu- ja rakennusalan työmahdollisuuksien lisääntymisenä. Hankkeen aikana ja sen jälkeen aihepiirin ympärille syntyvä lisätutkimusen ja -kehittämisen tarve synnyttänee työmahdollisuuksia myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan Toisen pääkohderyhmän, vesistön käyttäjien, tietämys ja kiinnostus vesiensuojeluun lisääntyy. Kohdealueella etenkin vesiensuojelurakenteiden läheisyydessä vedenlaatu paranee ja virtaamat tasoittuvat. Tätä seurataan jatkuvatoimisin mittarein ja laboratorioanalyysein. Virkistyskäyttöarvo paranee. 7.5 Onko projektilla tasa-arvovaikutuksia: ei tasa-arvovaikutuksia EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/16

7.6 Onko projektia suunniteltaessa tehty sukupuolivaikutusten arviointi? Jos on, mitkä ovat arvioinnin tulokset? Ei ole tehty. Hankkeella ei odoteta olevan sukupuolivaikuksia. 7.7 Onko projektilla vaikutuksia ympäristöön? Jos on, minkälaisia vaikutuksia? Kohdealueella etenkin vesiensuojelurakenteiden läheisyydessä vedenlaatu paranee ja virtaamat tasoittuvat. Virkistyskäyttöarvo paranee. Rakenteiden parempi mitoitus ja ohjeistus ja uusi innovatiivinen pyörreselkeytyslampi ovat siirrettäviä tuloksia ja niillä voi siten olla maanlaajuisesti merkitystä vesientilaan. "Kunnostuskelvottoman" järvikuivion käyttö tulvavesien pidättäjänä parantaa tulvasuojelua kohdealueella ja saatujen tulosten ja käyttökokeemusten perusteella voi edistää tulvasuojelua myös muualla. 7.7.1 Ympäristövaikutukset Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Sanallinen selitys Haitallinen Neutraali Vähäinen myönteinen Merkittävä myönteinen Vaikutuksen ilmastonmuutokseen - energiatehokkuuden parantumiseen - uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen Metsien vesitalouden hoito ekologisesti kestävällä tavalla voi parantaa puuntuottoa pitkällä tähtäimellä. - ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen - fossiilisten hiilidioksipäästöjen vähentämiseen Vaikutukset päästöihin - vesistöön - maaperään - ilmaan Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon - jätteiden määrän vähentämiseen - hyötykäyttöön ja kierrätykseen - energia- ja materiaalitehokkuuteen tulvasuojelu tehostuu, vesistökuormituksen vähentäminen ylivirtaamien aikaan tehostuu Metsien vesitalouden hoito ekologisesti kestävällä tavalla voi parantaa puuntuottoa pitkällä tähtäimellä. Ravinteiden sekä kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden metallien ja päästöt vähenevät EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/16

- paikallisten uusiutuvien raakaaineiden ja palvelujen käyttöön Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin - maisemaan - kulttuuriympäristöön - luonnon monimuotoisuuteen - Natura 2000 ohjelman kohteisiin suunnittelutoimistojen ja maansiirtourakoitsijoiden kilpailukyvyn paraneminen, metsien tuoton paraneminen pitkällä tähtäimellä kosteikot monipuolistavat maisemaa kosteikot lisävät luonnon monimuotoisuutta ja lintujen pesimäalueita vesien tilan paraneminen vaikuttaa aikanaan myös Liminganlahden tilaan. Vaikutukset ihmisiin - elinoloihin ja viihtyvyyteen maisema ja virkistyskäyttö - terveyteen vesien tila - turvallisuuteen Vaikutukset liikenteeseen - henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen - kuljetustarpeen vähenemiseen - logistiikan tehostamiseen - joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuteen Vaikutukset tutkimiseen ja koulutukseen - ympäristöteknologiaan - ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon - ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen uusia menetelmiä, tarkentuneita mitoitusohjeita lisää yliopiston, yritysten, kuntien ja toimijoiden osaamista ja paikallisten ympäristötietoisuutta. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/16

8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Kosteikot. Nipsinginojan kosteikko koostuisi peräkkäisistä tekokosken omaisista pohjapadoista ja niiden väliin jäävistä pyörreselkeytyslammista, altaista ja tulvatasanteista. Nipsinginojalla testataan pyörreselkeytyslampia uutena innovatiivisena menetelmänä kiintoaineen laskeuttamiseen. Rauhionojan kosteikolla ei tehdä pyörrelampia, vaan käytetään perinteisiä laskeutusaltaan tyyppisiä ratkaisuja. Toimii vertailuparina Nipsinginojan kosteikolle. Kirkkokarin kosteikko olisi pääasiassa kaivettava kosteikko maatalouden valumavesien ja asutuksen hulevesien käsittelyä varten. Kosteikko on hyvin erityyppinen kuin ojaan rakennettava Nipsinginojan kosteikko. Hankkeessa kosteikosta toteutetaan pyörrelampi. Vähäjärven järvikuivioon ohjataan osa Ängeslevänjoen ylivirtaamasta, eli ei pyritä vesittämään uudelleen (vaatisi paljon kaivua, on kallista eikä aina vesiensuojelullisesti perusteltua). Hankkeessa kehitetään rakenteiden suunnittelua ja ohjeistusta keskittyen kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja pyörrelampialtaiden hydrauliseen mitoitukseen. Työssä hyödynnetään mm. COMSOL-simulointi ohjelmaa. Aikaisempaa tietämystä ja projektissa hankittua uutta tietoa koottaan ohjeistukseen. Hankkeessa kerätään käyttökokemuksia ja seurataan rakenteiden toimivuutta vesiensuojelussa. Kohderyhmiä ja yleisöä tiedotetaan hankkeen tuloksista. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat yms.), palvelut ja toimintatavat sekä työsuunnitelma niiden kehittämiseksi Hankkeessa kehitetään rakenteiden suunnittelua ja ohjeistusta. Erityisesti keskitytään kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja pyörrelampialtaiden hydrauliseen mitoitukseen. Työssä hyödynnetään mm. COMSOLsimulointi ohjelmaa. Aikaisempaa tietämystä ja projektissa hankittua uutta tietoa kootaan ohjeistukseen, joka julkaistaan netissä sopivilla foorumeilla. Suunnittelu- rakennus- ja käyttöaikaiset kokemukset pyörreselkeytyslammen käytöstä kiintoaineen poistamisessa valumavesistä ja aiemmin kuivatun järven käytöstä tulvavesien pidättäjänä kootaan raportiksi. Pyörrelampi on toimiessaan uusi vesiensuojelurakenne muiden rakenteiden yhteyteen niiden toiminnan tehostamiseksi. 8.3 Projektin pysyvät vaikutukset; (miten juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi)? Toimiessaan pyörrelampi otetaan valtakunnallisesti käyttöön esikäsittelymenetelmänä ja nykyisten rakenteiden toiminnan tehostajana maa- ja metsätaloudessa, turvetuotannossa, kaivosteollisuudessa ja hulevesien käsittelyssä. Hydraulisten vesiensuojelurakenteiden mitoitusohjeistuksen tarkentumisella on pysyvää vaikutusta rakenteiden toimivuuteen ja vesiensuojelun tehostumiseen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/16

Tuloset ja kokemukset viedään käytäntöön alan toimijoiden/ministeriöiden ja ammattilehdistön kautta 8.4 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? Hankkeessa hankitut jatkuvatoimiset mittarit jäävät kohteille myöhempien mahdollisten jatkoseurantaprojektien ja tutkimuksen käyttöön. Mitoitusohjeistuksen ja demonstraatiokohteiden välityksellä hankkeen tulokset leviävät laajempaan käyttöön valtakunnallisesti. 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2013 Limingan kunta Ohjausryhmä kokoontuu raportoinnin aikataulun mukaan ja tarvittaessa myös välillä. Maksatushakemus ja raportointi hankepäätöksen mukaisesti. Sopimukset maanomistajien kanssa Kosteikkojen rakentamisurakoiden kilpailutus. Rakentaminen alkaa Jatkuvatoimisten sameusmittareiden hankinta ja asennus. Seuranta alkaa Hankkeen alkamisesta tiedottaminen Yliopisto Hydraulisten vesiensuojelurakenteiden mitoituksen tarkentaminen mm mallintamalla (COMSOL) Alustava ohjeistus rakenteiden mitoittamisesta 2014 Limingan kunta Ohjausryhmä kokoontuu raportoinnin aikataulun mukaan ja tarvittaessa myös välillä. Maksatushakemus ja raportointi hankepäätöksen mukaisesti. Rakennusurakoiden loppuunsaattaminen. Kosteikkojen jatkohoidosta sopiminen. Työaikaisten kokemusten raportointi. Yleisötilaisuuden järjestäminen ja hankkeen tuloksista tiedottaminen. Yliopisto Tarkennettu ohjeistus rakenteiden mitoittamisesta, kooste vedenlaadun seurannan tuloksista. Vedenlaatutulosten koonti ja tulkinta. 9.2 Tiivistelmä projektista Internetin tietopalvelua varten (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen tavoitteena on saadaa alan tutkijoille, suunnittelutoimistoille ja urakoitsijoille tietoa uusien vesiensuojelumenetelmien ja toimintatapojen toimivuudesta käytännössä. Eräs uusi menetelmä on pyörreselkeytyslampi. Tavoitteena on myös tarkentaa erityyppisten laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakenteiden hydraulista mitoitusta ja saada kokemuksia uusien mitoitustyökalujen, kuten COMSOLsimulointiohjelma, soveltuvuudesta mitoitukseen. Hankkeessa etsitään ja testataan Temmesjoen vesistöalueella uusia vesistökunnostusmenetelmiä ja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/16

parannetaan vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Tätä varten toteutetaan erityyppisiä kosteikkoratkaisuja ja niiden esikäsittelymenetelmänä uudentyyppistä rakennetta: pyörreselkeytyslampea. Eräänä kosteikkoratkaisuna testataan aiemmin kuivatun järven käyttämistä tulvavesien pidättämiseen ja virtaamien tasaamiseen ilman että vesitetään se. Samalla kehitetään rakenteiden suunnittelua ja ohjeistusta käytännön kokemusten ja mallinnuksen avulla. Hankkeen tuloksena saadaan käytännön kokemuksia testattujen rakenteiden toimivuudesta, toteutettavuudesta ja käyttökelpoisuudesta vesiensuojelussa. Hankkeessa tehdään yleisluontoinen ohjeistus hydraulisten vesiensuojelurakenteiden mitoituksesta ja raportti uusista käyttökokemuksista sekä saadaan tietotaitoa uusien työkalujen sovellettavuudesta mitoituksessa. Alueelle syntyy kolme uutta esittely-, koulutus- ja virkistyskohdetta, jotka ovat malli- ja demonstraatiokohteita koko jokien tilan parantamiselle. Hankkeen vaikutuksesta ympäristöalan suunnittelutoimistojen ja maa- ja vesirakennusyritysten toimintakenttä laajenee ja toiminnan laatu kehittyy kun hanke tuottaa testattua tutkimustietoa nopeasti yritysten käyttöön. Kuntien rooli vesienhoidossa voimistuu. Vedenlaatu ja virkistyskäyttöarvo kohdejoissa paranevat sekä yli- ja alivirtaamat tasoittuvat. Alueen asukkaiden ja toimijoiden kiinnostus ja tieto vesiensuojelusta ja vesistökunnostuksista lisääntyy. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään? Rakenteiden toimivuutta mitataan vedenlaatuanalyysien perusteella vesiensuojelurakenteiden ylä- ja alapuolella uomassa. Vedenlaatua seurataan ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Arvioidaan saavutettuja tuloksia projektin ohjausryhmässä. Kokemuksia ja tuloksia rakenteiden mitoituksen kehittämisestä esitellään jossain sopivassa asiantuntijaseminaarissa. Hankkeen lopussa järjestettävässä yleisötilaisuudessa kerätään palautetta alueen asukkailta. 11. TIEDOTUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Hankkeen tuloksista ja etenemisestä raportoidaan rahoittajalle maksatushakemusten yhteydessä väliraporteilla ja loppuraportilla. Rahoittajalle toimitetaan ohjausryhmän muistiot. Ohjausryhmää tiedotetaan kokousten yhteydessä puolivuosittain väliraportin muodossa. Tarvittaessa ohjausryhmää tiedotetaan muulloinkin. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet tiedottavat hankkeesta omille taustatahoilleen ja sidosryhmilleen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/16

Kohteiden valmistuttua järjestetään asukkaille tiedotustilaisuus ja lähetetään mediatiedote. Suunnittelutoimistoja sekä maa- ja vesirakennusyrityksiä tiedotetaan www-sivujen, ammattilehtien ja muiden mahdollisten kanavien kautta. Kahden vuoden seurantajakson jälkeen tutkimustuloksia levitetään mahhdollisimman suuren vaikuttavuuden saamiseksi valtakunnallisissa medoissa. Kokemuksia ja tuloksia rakenteiden mitoituksen kehittämisestä esitellään alan eri seminaareissa hankkeen aikana ja sen jälkeen. Maa- ja metsätaloustoimijoita ja kuntien teknisiä toimia tiedotetaan ammattilehtien kautta. Asianosaisia ministeriöitä (TEM, YM ja MMM) tiedotetaan hankkeen tuloksista. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma projektin tuloksista tiedottamisesta ml. hyvät käytännöt Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä tarkennetaan tässä esitettyä tiedotussuunnitelmaa. Mediatiedote ja juttu kuntatiedotteissa (ilmestyy 4 kertaa vuodessa) hankkeen alkupuolella Pyörrelampien rakennustyön alkaessa loppuvuodesta 2013 kutsutaan paikalle media ja kerrotaan hankkeesta ja siinä kehiteltävästä uudesta rakenteesta. Kuntatiedotteissa tiedotetaan hankkeen etenemisestä kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä kuntatiedoteaikataulun mukaisesti Kohteiden valmistuttua loppuvuodesta 2014 järjestetään asukkaille tiedotustilaisuus ja/tai lähetetään mediatiedote. Suunnittelutoimistoja sekä maa- ja vesirakennusyrityksiä tiedotetaan www-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa (Limingan kunta, ProAgrian VYYHTI-hanke) ja muiden mahdollisten kanavien kautta (esim Vesitalouslehti, muut ammattilehdet) hankkeen valmistuttua vuoden 2014 lopussa sekä parin vuoden päästä, seurantatulosten valmistuttua. Kokemuksia ja tuloksia rakenteiden mitoituksen kehittämisestä esitellään sopivissa seminaareissa hankkeen aikana ja sen jälkeen. Pyörrelampien toiminnan seurantaa jatketaan ja tuloksista tiedotetaan myös hankkeen jälkeen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/16

12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Kenen haltuun projektille hankitut materiaalit, tarvikkeet ja laitteet jäävät projektin päätyttyä ja missä säilytetään kirjanpitoaineisto? Tehdyt rakenteet jäävät sen kunnan haltuun, jonka alueelle ne on tehty ja kyseinen kunta järjestää rakenteiden hoidon. Jatkuvatoimiset mittarit jäävät kuntien omistukseen ensisijaisesti kohteille, joiden jatkoseurannasta sovitaan. Mahdollisesti hankitut mallinnusohjelmistot yms jäävät yliopiston haltuun. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 20 %). 2013-2014 yhteensä 1. Henkilöstökustannukset 89 000 2. Ostopalvelut 102 000 3. Matkakustannukset 4. Kone- ja laitehankinnat 32 000 5. Rakennukset ja maa-alueet 0 6. Vuokrakustannukset 7. Toimistokulut 8. Muut kustannukset 0 9. Luontoissuoritukset 0 10. Välilliset kustannukset 17 800 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 240 800 11. Tulot 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 240 800 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/16

Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2013-2014 yhteensä 1. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 180 600 2. Kuntien rahoitus 39 777 3. Muu julkinen rahoitus 20 423 4. Yksityinen rahoitus 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 240 800 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN EAKR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Limingan kunnanhallituksen päätös, Tyrnävän teknisen lautakunnan päätös, yliopiston ja kuntien sitoumukset rahoitukseen. Aiesopimus toteuttajien kesken hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta. Kuntarahoitus: Limingan kunta 23 277, Tyrnävän kunta 16 500. Muu julkinen rahoitus: Oulun yliopisto 20 423. 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei 15.3 De minimis -sääntöselvitys Ei yrityksiä 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä ei koske hakijaa sisältyy edellä mainittuun rekisteriottee seen Kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Selvitys nimenkirjoitusoikeuksista EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/16

16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä YTJ-ote, Oulun yliopisto Verovelkatodistus, Oulun yliopisto Nimenkirjoitusoikeudet, Oulun yliopisto Päivitetty hankesuunnitelma Yhteistyösopimus HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija vastaa kuitenkin hakemuksen hallintolain mukaisesta vireillepanosta toimivaltaisessa viranomaisessa. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja hankkeen mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtionapuviranomainen vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä hanketta koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa, noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, sovelletaan rakennerahastolakia (1401/2006). Hakija on tietoinen siitä, että hakemuksen jättäminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että hakemuksessa esitetyt tiedot julkaistaan komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 7 artiklassa tarkoitetussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Hakija hyväksyy myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden projektien tiivistelmien julkaisemisen rakennerahastotietopalvelussa Internetissä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy julkistamisen. Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla vastuullaan. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/16

Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus (hakijatahon nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) 03.05.2013 Pekka Rajala kunnanjohtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/16

13. KUSTANNUSARVIO 13. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 20 %). 13.1 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2013 2014 Yhteensä / osa-aikainen osa-aikainen 7 Projektipäällikkö, Limingan kunta 12 000 16 000 28 000 osa-aikainen 1 Tekninen henkilö, Limingan kunta 2 000 2 000 4 000 osa-aikainen 6 Tutkija, Oulun yliopisto 18 000 9 000 27 000 kokoaikainen 6 Harjoittelija, Oulun yliopisto 8 000 4 000 12 000 osa-aikainen 1 Tutkijatohtori, Oulun yliopisto 2 500 2 500 5 000 osa-aikainen 1 Professori, Oulun yliopisto 4 700 4 700 9 400 osa-aikainen 1 Tekninen henkilö 1 800 1 800 3 600 Yhteensä 23 49 000 40 000 89 000 13.2 Ostopalvelut (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2013 2014 Yhteensä Ilmoitukset lehdissä, Limingan kunta 500 2 000 2 500 Suunnittelupalvelut kosteikkorakentamiseen liittyen, Limingan kunta 2 000 0 2 000 Vedenlaatuanalyysit kohteilla, Limingan kunta 2 500 5 500 8 000 Nipsinginojan kosteikon ja pyörrelampien rakentaminen, Limingan kunta 14 000 29 000 43 000 Rauhionojan kosteikon rakentaminen, Limingan kunta 10 000 21 000 31 000 Kirkkokarin pyörrelammen rakentaminen, Limingan kunta 9 000 0 9 000 Tulvavesien johtaminen Vähäjärveen, Limingan kunta 6 500 0 6 500 Yhteensä 44 500 57 500 102 000 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/4

13.3 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2013 2014 Yhteensä Ulkomaan matka Ulkomaan matkat yhteensä 0 0 0 Kotimaan matka Kotimaan matkat yhteensä 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 13.4 Kone- ja laitehankinnat (isot aineelliset hankinnat) Kustannus 2013 2014 Yhteensä Jatkuvatoimiset mittarit (sameusanturit 6 kpl ja ph-anturit 2 kpl) Limingan kunta 32 000 0 32 000 Yhteensä 32 000 0 32 000 13.5 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 2013 2014 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 13.6 Vuokrakustannukset (tila- ja laitevuokrat) Kustannus 2013 2014 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 13.7 Toimistokulut (puhelin-, posti-, yms. kulut) Kustannus 2013 2014 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 13.8 Muut kustannukset Kustannus 2013 2014 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/4

13.9 Luontoissuoritukset (talkootyö ja muut luontoissuoritukset) Kustannus 2013 2014 Yhteensä Tehtävä työ Tehtävä työ yhteensä 0 0 0 Muut luontoissuoritukset Muut luontoissuoritukset yhteensä 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 13.10 Välilliset kustannukset Kustannus 2013 2014 Yhteensä Prosenttimääräiset välilliset kustannukset 9 800 8 000 17 800 Yhteensä 9 800 8 000 17 800 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Projektin kokonaiskustannukset 2013 2014 Yhteensä 1. - 10. Yhteensä 135 300 105 500 240 800 13.11 Tulot Tulo 2013 2014 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Rahoitettavat kustannukset yhteensä 2013 2014 Yhteensä 12. - 22. Yhteensä 135 300 105 500 240 800 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 2013 2014 Yhteensä Yhteensä 101 475 79 125 180 600 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/4

14.2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2013 2014 Yhteensä Omarahoitus (kunta osallistuu projektiin itse) 13 079 10 198 23 277 Muu kuntien rahoitus (kuntien avustus projektille) 9 271 7 229 16 500 Luontoissuoritukset, tehtävä työ 0 0 0 Luontoissuoritukset, aineet ja tarvikkeet 0 0 0 Yhteensä 22 350 17 427 39 777 14.3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2013 2014 Yhteensä Muu julkinen rahoitus 11 475 8 948 20 423 Yhteensä 11 475 8 948 20 423 14.4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2013 2014 Yhteensä Omarahoitus 0 0 0 Muu yksityinen rahoitus 0 0 0 Luontoissuoritukset, tehtävä työ 0 0 0 Luontoissuoritukset, aineet ja tarvikkeet 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2013 2014 Yhteensä 1. - 4. Yhteensä 135 300 105 500 240 800 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/4